Sokeriyhtiön osakkeiden omistusvaatimuksesta aiheutunut kilpailun rajoittuminen sokerijuurikkaiden viljelyksessä

Asianosaiset

Sucros Oy

Toimenpidepyynnön tekijä

Antti Hakkola

Asian vireilletulo

Kilpailuvirasto sai 15.8.2000 sokerijuurikasta viljelevältä Antti Hakkolalta (myöhemmin Hakkola) selvityspyynnön, jossa Hakkola tiedusteli, onko kilpailunrajoituslain säännösten perusteella hyväksyttävää, että sokerijuurikkaiden ostajana määräävässä markkina-asemassa toimiva yritys ei anna viljelijälle oikeutta sokerijuurikkaiden lisätoimituksiin tehtaalle, jos viljelijä ei ole hankkinut kyseisen sokeriyhtiön omistajien osakkeita.

Hakkola oli liittänyt selvityspyyntöönsä sokeriyhtiö Sucros Oy:n (myöhemmin Sucros) viljelijöille lähettämän 13.3.2000 päivätyn tiedotteen. Tiedotteessa todetaan, että viljelijöiden ja sokeriyhtiön väliset viljelysopimukset ja näissä määritellyt sokerijuurikkaiden toimitusoikeudet perustuvat sokeriyhtiön ja toimialajärjestöjen (MTK ja SLC) välillä tehtyyn toimialasopimukseen ja tämän sopimuksen mukaan toimitusoikeuksien saanti riippuu muun ohella toimialasopimuksessa määritellyn osakesuosituksen täyttymisestä.

Hakkola oli liittänyt selvityspyyntöönsä myös kyseisen toimialasopimuksen vuosille 1999/2000–2000/2001. Toimialasopimuksessa todetaan, että EU:n sokerisäännöstö edellyttää sokeriyhtiön ja viljelijöitä edustavan toimialajärjestön välisen toimialasopimuksen tekemistä. Lisäksi toimialasopimuksen kohdassa 1.2 todetaan, että sokeriyhtiö tekee viljelysopimukset (toimialajärjestöjen kanssa tarkemmin sovittujen periaatteiden mukaisesti) ensisijaisesti niiden viljelijöiden kanssa, jotka ovat hankkineet sokeriyhtiön omistajien osakkeita.

Koska Suomessa on vain yksi sokerijuurikkaita vastaanottava yhtiö, Kilpailuvirasto katsoi aiheelliseksi selvittää osakeomistusvaatimuksen perusteet ja markkinavaikutukset.

Asian selvittäminen

Osapuolet

Antti Hakkola on renkolainen maanviljelijä, joka on viljellyt sokerijuurikasta yhtäjaksoisesti vuodesta 1975. Hakkolan tilalla sokerikuurikasviljelyksen keskipinta-ala on ollut vuodesta 1980 lähtien noin 20 hehtaaria.

Sucros on tanskalaiseen Danisco-konerniin kuuluva sokerijuurikasta jalostava tuotantoyhtiö. Sucros vastaanottaa jalostukseensa käytännössä kaiken Suomessa viljellyn sokerijuurikkaan. Sokerijuurikkaiden keskisato Suomessa on noin 4–5 tonnia/hehtaari ja EU:n sokerisäännöstössä määritelty Suomen sokerijuurikaskiintiö vuodelle 2001 on 146 000 tonnia. Vuonna 1999 Sucroksen liikevaihto oli noin 660 milj.mk.

Danisco A/S (myöhemmin Danisco) omistaa Sucroksesta 80 % ja Lännen Tehtaat Oyj (myöhemmin Lännen Tehtaat) 20 %. Danisco ja Sucros ovat sopineet Sucroksen hallinnosta keskinäisellä osakassopimuksella.

Daniscon liiketoimintaan kuuluu muun muassa sokerin, elintarvikkeiden ainesosien ja paranteiden, elintarvikepakkausten ja joidenkin alkoholijuomien valmistus. Danisco on maailmanlaajuinen yhtiö. Konserni arvioi kokonaisliikevaihdokseen vuosina 2000/2001 noin 25 mrd. Tanskan kruunua. Vuosien 2000–2001 sokerin tuotannokseen konserni arvioi noin 1,2 milj.tonnia.

Lännen Tehtaat myy sokerin lisäksi muun muassa pakasteita, kalajalosteita, marmeladeja ja hilloja. Yhtiön elintarvikeryhmän liikevaihto oli noin 750 milj.mk vuonna 2000.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry (myöhemmin MTK) on maa- ja metsätaloustuottajain ammatillinen etujärjestö.

Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund (myöhemmin SLC) on ruotsinkielisten maa- ja metsätaloustuottajain etujärjestö.

Selvityksen vaiheet

Selvityksen vaiheet ovat olleet seuraavat:

• vastinepyyntö Sucrokselle 6.9.2000;
• vastine Sucrokselta 3.10.2000;
• alustava selvitys Hakkolalle kommentoitavaksi 7.11.2000;
• kommentit Hakkolalta 27.11.2000;
• lisäselvityspyyntö Sucrokselle 3.1.2001;
• lisäselvitys Sucrokselta 31.1.2001;
• Hakkolan kommentit Sucroksen lisäselvityksestä 28.3.2001;
• uusi osakesidonnaisuutta koskeva selvityspyyntö 3.4.2001;
• vastalausekirjelmä Sucrokselle 15.6.2001;
• Sucroksen vastaus vastalausekirjelmään 31.8.2001;
• MTK:n edustajien kuuleminen 2.7.2001 ja 29.8.2001;
• MTK:n kirjallinen selvitys järjestön kuulemistilaisuuksissa esittämistä näkökohdista 7.9.2001;
• Daniscon edustajien kuuleminen 28.9.2001 ja
• selvitystilaisuus Kilpailuvirastossa 16.11.2001. Selvitystilaisuudessa Daniscon, MTK:n sekä toimialajärjestöjen sisällä toimivan sokerijuurikasvaliokunnan edustajat esittivät lopulliset näkökohtansa toimialasopimuksestaan ja sen muuttamisesta ja virasto alustavan kilpailuoikeudellisen arvionsa sokeriyhtiön osakkeiden omistamisvaatimuksesta.

Epäillyn kilpailun rajoittamisen selvittäminen

Sucroksen vastine 3.10.2000

Toimenpidepyynnön johdosta antamassaan vastineessa Sucros totesi, että EU:n maatalouspolitiikka (EU:n sokerisäännöstö) edellyttää toimenpidepyynnössä tarkoitetun sokeritehtaan ja viljelijöitä edustavan järjestön välisen toimialasopimuksen tekemistä. Lisäksi Sucros totesi, että osakesidonnaisuutta koskeva ehto on otettu toimialasopimukseen toimialajärjestöjen toivomuksesta.

Hakkolan osalta Sucros totesi, että tämän kohdalla osakeomistus ei ole vaikuttanut toimitusoikeuksien saantiin.

Hakkolan kommentit 27.11.2000

Kommenttinaan Sucroksen vastineeseen Hakkola viittasi sokerijuurikkaiden lisätoimitusoikeuksia koskeviin toimialasopimuksen ehtoihin ja totesi täyttävänsä käsityksensä mukaan näistä ehdoista muut paitsi osakkeiden omistamisen.

Sucroksen lisäselvitys 31.1.2001

Hakkolan kommenttien perusteella Kilpailuvirasto pyysi Sucrokselta lisäselvitystä yhtiön päätöksestä olla myöntämättä Hakkolalle sokerijuurikkaiden lisätoimitusoikeuksia. Lisäksi Kilpailuvirasto pyysi Sucrosta selvittämään, mitä vaikutuksia yhtiön toimintaan olisi osakkeiden omistuksen ja sokerijuurikkaiden toimitusoikeuksien erottamisella toisistaan ja toimialasopimuksen muuttamisella tämän periaatteen mukaiseksi.

Osakesidonnaisuuden poistamisen osalta Sucros totesi lisäselvityksessään, että tällaisella menettelyllä ei olisi oleellista merkitystä yhtiön toiminnassa. Toisaalta Sucros huomautti, että se on velvollinen noudattamaan EU:n sokerijärjestelmän raameissa tehtyä toimialasopimusta.

Selvityksessään Sucros viittasi hankkimiinsa tietoihin, joiden mukaan Suomen ulkopuolella sokerin toimituksiin liittyvät järjestelyt on hoidettu esimerkiksi siten, että sokerin toimitusoikeudet saadakseen viljelijöiden tulee kuulua viljelijöitä edustavaan yhdistykseen.

Hakkolan osalta Sucros toisti aikaisemman selvityksensä.

Hakkolan kommentit 28.3.2001

Lisäselvityksenään Hakkola totesi, että toimialajärjestön suosituksen mukaan viljelijän edellytettiin hankkivan osakkeita noin 3000 markalla/hehtaari ja Hakkolan tilan kohdalla tämä merkitsi näin ollen noin 60 000 markan suuruista osakkeiden hankintakustannusta. Hakkola piti tätä hankintakustannusta suuruudeltaan merkittävänä ja osakesidonnaisuutta tästä syystä viljelijälle kohtuuttomana.

Toimenpidepyyntö 3.4.2001

Kilpailuvirasto sai 3.4.2001 kirjeen toiselta sokerijuurikkaan viljelijältä. Myös tässä kirjeessä todettiin, että viljelijä sai sokerijuurikkaiden lisätoimitusoikeuden vain, jos tämä (muun ohella) lupautui ostamaan MTK/SLC:n (näiden muodostaman sokerijuurikasvaliokunnan) suositteleman määrän Dansicon tai Lännen Tehtaiden osakkeita. Kirjeen mukaan viljelijän kanssa asioinut sokeriyhtiön viljelykonsulentti oli todennut kyseiselle viljelijälle, että hänen tietokoneensa on ohjelmoitu siten, että toimitusoikeuksien lisäys on mahdollista vain, jos viljelijä sitoutuu ostamaan suositellun määrän Daniscon tai Lännen Tehtaiden osakkeita.

Myös kyseinen viljelijä pyysi Kilpailuvirastoa tutkimaan, onko Sucroksella oikeus antaa lisätoimitusoikeutta vain niille viljelijöille, jotka sitoutuvat ostamaan em. osakkeita.

Viljelijä pyysi nimensä suojaamista asiaa käsiteltäessä. Kilpailuvirasto on suojannut viljelijän nimen viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n 15) kohdan perusteella.

Vastalausekirjelmä 15.6.2001

Edellä selostettujen selvitysten perusteella Kilpailuvirasto lähetti 15.6.2001 Sucrokselle vastalausekirjelmän, jossa Kilpailuvirasto esitti asiaa koskevana alustavana arvionaan seuraavan:

• Sucros on ainoa sokerijuurikkaita vastaanottava tehdas Suomessa ja tällä perusteella yhtiöllä on kilpailunrajoituslain (480/92) 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu määräävä markkina-asema Suomessa tuotettujen sokerijuurikkaiden ostajana.
• EU:n sokerisäännöstö ei edellytä, että viljelijöiden tulisi toimitusoikeuksien saamiseksi ostaa sokeritehtaiden osakkeita. Vaatimus osakkeiden omistamisesta on otettu toimialasopimukseen toimialajärjestöjen (MTK ja SLC) toivomuksesta.
• Toimialasopimuksessa tarkoitetun osakeomistuksen edellyttäminen ja suosiminen johtaa käytännössä siihen, että sokeritehdas syrjii niitä viljelijöitä, jotka eivät halua tai muutoin pidä tarpeellisena ostaa sokeritehtaan osakkeita.
• Toimiessaan toimialasopimuksen 1 §:n 1.2 kohdan edellyttämällä tavalla Sucros käyttää väärin määräävää markkina-asemaansa kilpailunrajoituslain 7 §:n 1) ja 2) kohdissa tarkoitetulla tavalla.
• Määräävän markkina-aseman väärinkäytön lopettamiseksi Sucroksen tulee välittömästi luopua toimialasopimuksen 1 §:n 1.2 kohdan soveltamisesta ja tämän mukaisesta osake-sidonnaisuuden vaatimisesta tai suosimisesta.

Sucroksen vastine 31.8.2001

Kilpailuvirastolle vastalausekirjelmän johdosta toimittamassaan vastineessa Sucros totesi, että:

• osakesidonnaisuudesta luopumisella ei ole yhtiölle oleellista merkitystä;
• yhtiö ei ole mieltänyt toimialasopimuksen kohtaa 1.2 kilpailunrajoituslain vastaiseksi;
• yhtiö on toimittanut Kilpailuvirastolle kaikki merkittävät yhtiötä koskevat sopimukset ja yhtiölle 26.3.1999 lähettämässään kirjeessä Kilpailuvirasto on todennut kyseiset sopimukset kokonaisuutena lainmukaisiksi;
• yhtiö lopettaa toistaiseksi toimialasopimuksen kohdan 1.2 soveltamisen ja
• yhtiö toivoo osakesidonnaisuutta koskevien selventävien keskustelujen käymistä Kilpailuviraston ja sokeriyhtiön edustajien välillä ja esittää, että Kilpailuvirasto olisi yhteydessä myös toimialajärjestöön, jotta toimialasopimuksen sisällön muutostarve tulisi selväksi myös sille.

Toimialajärjestön kuuleminen 2.7.2001 ja 29.8.2001

Kilpailuvirastossa järjestetyissä kuulemistilaisuuksissa MTK:n edustajat selostivat järjestönsä näkemyksen sekä sokerimarkkinoista viljelijöiden kannalta että toimialasopimuksen sisältämästä osakesidonnaisuusehdosta.

MTK:n edustajat korostivat osakesidonnaisuuden pitkähköä historiallista taustaa ja toisaalta sitä, että sokerijuurikkaan viljely saattaa tulevaisuudessa loppua Suomesta kokonaan, jos maakohtaisista sokerikiintiöistä luovutaan ja siirrytään tehdaskohtaisiin sokerikiintiöihin. MTK näki osakesidonnaisuuden lisäävän suomalaisten viljelijöiden vaikutusmahdollisuuksia myös siinä tapauksessa, että maakohtaisista sokerikiintiöistä luovuttaisiin.

Lisäksi MTK:n edustajat totesivat, että myös joissakin muissa EU-maissa on vastaavanlaisia viljelijöitä sokeriyhtiöön sitovia järjestelyjä kuin Suomessa. Näissä maissa viljelijöiden taloudellinen sitoutuminen sokeriyhtiöön on kuitenkin löyhempää kuin Suomessa.

MTK:n edustajien arvion mukaan osakesidonnaisuudesta aiheutunut taloudellinen rasitus viljelijälle on ollut vähäinen. MTK:n edustajat lupautuivat toimittamaan Kilpailuvirastolle laskelman osakesidonnaisuuden kustannusvaikutuksesta.

MTK:n selvitys 7.9.2001

Kilpailuvirastolle toimittamassaan kirjallisessa selvityksessä MTK toisti kuulemistilaisuudessa esittämänsä edellä selostetut seikat ja totesi lisäksi, että:

• osakesidonnaisuus ei sen mielestä ole vahingollinen kilpailunrajoitus;
• osakeomistus turvaa tiedon kulkua teollisuuden ja tuottajien välillä ja
• toimialajärjestön suositteleman osakeomistuksen kustannusvaikutus on vähäinen.

Selvityksen liitteenä olleen MTK:n laskelman mukaan osakesidonnaisuusehdon kustannusvaikutus viljelijälle on noin 140 mk vuodessa viljeltyä hehtaaria kohden, jos viljelijä omistaa Daniscon osakkeita, ja noin 90 mk viljeltyä hehtaaria kohden vuodessa, jos viljelijä omistaa Lännen Tehtaiden osakkeita. Mainittuun kustannusvaikutukseen MTK päätyi laskemalla osakkeisiin sijoitetulle pääomalle 5 prosentin koron ja vähentämällä tästä toteutuneet osinkotuotot.

Toimialajärjestön suosituksen mukaan viljelijän tulisi ostaa joko 3 kpl Daniscon tai 11 kpl Lännen Tehtaiden osakkeita tuottamaansa sokeritonnia kohden. Daniscon osakkeen ostohinnaksi oli 30.8.2001 noteerattu Helsingin Pörssissä 283 mk ja Lännen Tehtaiden osakkeiden ostohinnaksi 61 mk.

Selvitystilaisuus Kilpailuvirastossa 16.11.2001

Kilpailuvirastossa järjestettiin vielä selvitystilaisuus, jossa sokeriyhtiön ja MTK:n edustajat toistivat edellä selostetut näkemyksensä. Selvitystilaisuuteen osallistui myös toimialajärjestöjen sisällä toimivan sokerijuurikasvaliokunnan edustaja.

Kilpailuviraston edustajat totesivat selvitystilaisuudessa alustavana arvionaan, että osakesidonnaisuuden kustannusvaikutuksia ei voida laskea MTK:n esittämällä tavalla, vaan niitä arvioitaessa on otettava huomioon myös osakkeiden hankintakustannukset (osakkeiden hankintahinta). Kun esimerkiksi 20 hehtaarin suuruisen tilan tulisi toimialajärjestön suosituksen mukaan hankkia sokeriyhtiön osakkeita noin 60 000 markan arvosta, hankintakustannusta ei voida pitää taloudelliselta merkitykseltään vähäisenä. Tällä perusteella viraston edustajat totesivat, että saatujen lisäselvitysten jälkeenkin kysymyksessä näyttää olevan Kilpailuviraston vastalausekirjelmässä todettu määräävän markkina-aseman väärinkäyttö.

Selvitystilaisuudessa toimialajärjestön edustajat tiedustelivat, miten kilpailunrajoituslain perusteella suhtauduttaisiin siihen, että osakesidonnaisuusvelvoitteen sijasta toimialajärjestö antaisi ainoastaan osakeomistusta koskevan suosituksen, eikä tämä suositus mitenkään velvoittaisi viljelijöitä hankkimaan osakkeita. Kilpailuviraston edustajat esittivät arvionaan, että suositus ei todennäköisesti rajoita kilpailua kilpailunrajoituslaissa tarkoitetulla tavalla edellyttäen, että sokeriyhtiötä ja viljelijöitä ei vaadita sitä noudattamaan eli että osakeomistus ei vaikuta viljelijöiden oikeuksiin toimittaa sokerijuurikkaita tehtaalle.

Sokeriyhtiön, MTK:n ja sokerijuurikasvaliokunnan edustajat ilmoittivat selvitystilaisuuden lopuksi, että osapuolet tulevat muuttamaan toimialasopimusta seuraavalle satokaudelle niin, että osapuolet eivät edellytä viljelijöiltä sokeritehtaan osakkeiden omistamista ehtona sokerijuurikkaiden toimitusoikeuksien saamiselle. Toisaalta toimialajärjestöpuolen edustajat ilmoittivat, että toimialajärjestöt tulevat edelleen suosittelemaan viljelijöille osakkeiden hankintaa, koska viljelijöiden omistajuus on viljelijöiden vaikutusvaltaa lisäävä ja siksi heidän elinkeinonsa jatkumisen kannalta tärkeä. Sokeriyhtiön edustajat totesivat puolestaan, että yhtiö suhtautuu myönteisesti viljelijöiden kiinnostukseen omistaa sokeriyhtiön osakkeita.

Päätös ja sen perustelut

Relevantit markkinat ja Sucros Oy:n määräävä markkina-asema

Selvityksen kohteena on, rajoittuvatko suomalaisten sokerijuurikkaanviljelijöiden edellytykset viljellä ja myydä sokerijuurikkaita kohtuuttomasti tai tarpeettomasti, kun epäillyssä määräävässä markkina-asemassa toimiva sokerijuurikkaan ostaja ilmeisesti suostuu hankkimaan sokerijuurikkaita vain niiltä viljelijöiltä, jotka sitoutuvat hankkimaan yhtiön omistajien osakkeita.

Kilpailunrajoituslain (480/1992) 3 §:n 2 momentin mukaan määräävä markkina-asema katsotaan olevan elinkeinonharjoittajalla tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla koko maassa tai tietyllä alueella on yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla.

Suomessa toimii vain yksi sokerijuurikkaita ostava ja jalostava yhtiö. Kaikki suomalaiset viljelijät toimittavat sokerijuurikkaansa tälle yhtiölle. Toisaalta Suomen tuotantolaitoksille ei tuoda sokerijuurikkaita jalostettavaksi ulkomailta.

Epäillystä kilpailun rajoittamisesta on sovittu sokeriyhtiön ja toimialajärjestöjen (MTK ja SLC) välisessä toimialasopimuksessa. Tämä sopimus koskee sokerijuurikkaiden viljelyä Suomen alueella.

Edellä todetun perusteella Kilpailuvirasto pitää epäillyn kilpailunrajoituksen arvioinnin kannalta relevantteina markkinoina sokerijuurikkaiden tuotanto- ja myyntimarkkinoita Suomessa ja toteaa, että Sucroksella on kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu määräävä markkina-asema sokerijuurikkaiden myyntimarkkinoilla.

Kilpailunrajoituslain soveltaminen epäiltyyn kilpailun rajoittamiseen

Saadut selvitykset ovat vahvistaneet epäilyn, jonka mukaan Sucros tekee sopimuksia sokerijuurikkaan viljelystä ja ostosta ensisijaisesti niiden viljelijöiden kanssa, jotka edellä selostetun toimialasopimuksen mukaisesti sitoutuvat hankkimaan Sucroksen omistajien eli joko Daniscon tai Lännen Tehtaiden osakkeita.

Koska Sucroksella on kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu määräävä markkina-asema sokerijuurikkaiden hankinnassa, sen menettelyä arvioidaan kilpailunrajoituslain 7 §:n perusteella. Kyseisen säännöksen mukaan elinkeinonharjoittajan tai näiden yhteenliittymän määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kielletty. Väärinkäyttönä pidetään muun ohella:

1. liikesuhteesta pidättäytymistä ilman asiallista syytä;
2. hyvään kauppatapaan perustumattomien asiakkaan toimintavapautta rajoittavien liike suhteen ehtojen käyttämistä
3. yksinmyynti- tai yksinostosopimusten käyttämistä ilman erityistä syytä;
4. kohtuuttoman tai kilpailun rajoittamista ilmeisesti tarkoittavan hinnoittelukäytännön soveltamista; tai
5. määräävän markkina-aseman hyväksi käyttämistä muiden hyödykkeiden tuotantoa tai markkinointia koskevan kilpailun rajoittamiseksi.

Tekemänsä edellä selostetun selvityksen perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että vaatimus osakkeiden omistamisesta sulkee osan viljelijöistä pois sokerijuurikkaiden tuotanto- ja myyntimarkkinoilta kilpailunrajoituslain 7 §:n 1) kohdassa tarkoitetulla tavalla ja rajoittaa lisäksi Sucroksen raaka-ainetoimittajina toimivien viljelijöiden toimintavapautta kilpailunrajoituslain 7 §:n 2) kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Toisaalta on otettava huomioon, että :

• osakkeiden omistamista koskeva määräys toimialasopimuksessa perustuu pitkään perinteeseen ja toimialajärjestöjen vaatimukseen eikä Sucroksella itsellään ole ollut nimenomaista taloudellista intressiä vaatia osakkeiden omistamista sopimusviljelijöiltään;
• Sucros on lopettanut osakesidonnaisuusehdon soveltamisen saatuaan 15.6.2001 Kilpailuvirastolta asiaa koskevan vastalausekirjelmän;
• Sucroksen, MTK:n ja toimialajärjestöjen muodostaman sokerijuurikasvaliokunnan edustajat ovat ilmoittaneet Kilpailuvirastolle, että osapuolet luopuvat osakesidonnaisuusvaatimuksesta ennen seuraavaa viljelykautta.

Kun Kilpailuvirastolle ei lisäksi ole aikaisemmin toimitettu tietoja osakesidonnaisuuden vahingollisista vaikutuksista, mikä viittaa siihen, ettei toimialasopimuksen määräys ole käytännössä merkittävästi rajoittanut kilpailua, Kilpailuvirasto katsoo, ettei asiassa ole kilpailunrajoituksen tultua puretuksi aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Kilpailuvirastolla ei ole huomautettavaa sen suhteen, että toimialajärjestöt mahdollisesti vastaisuudessa suosittelevat viljelijöille sokeriyhtiön osakkeiden omistamista. Kilpailunrajoituslaki kuitenkin edellyttää, että tällä ei rajoiteta niiden viljelijöiden toimintaedellytyksiä, jotka päättävät osakkeiden omistamisesta toimialajärjestön suosituksesta poikkeavalla tavalla.

Asia poistetaan käsittelystä.

Sovelletut säännökset

Kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentti sekä 7 §:n 1) ja 2) kohdat.

Muutoksenhaku

Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailunrajoituslain 21 §:n mukaan kilpailuneuvostolta siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/96) säädetään.