Asianosaiset
Turun kaupunki
Turun Vuokratalot Oy
Turun Ylioppilaskyläsäätiö
Asian vireilletulo
Kilpailuvirasto sai vuosina 1996-1997 useita tutkimuspyyntöjä Telecom Finland Oy:n (15.4.1998 alkaen Sonera Oy, jäljempänä Tele) paikallispuhelinliittymien asentamisen kieltämisestä Turussa. Tutkimuspyyntöjen tekijät olivat lähinnä Turun Vuokratalot Oy:n (jäljempänä TVO) ja Turun Ylioppilaskyläsäätiön (jäljempänä TYS) vuokralaisia. TVO ja TYS olivat kieltäytyneet asentamasta omien kiinteistöjensä katoille Telen tarjoaman langattoman teleliittymän lautasantenneja.
Tutkimuspyyntöjen mukaan asennuskiellolle ei ollut esitetty riittävän perusteltuja syitä. Tutkimuspyyntöjen tekijät katsoivat, että alueelle olisi tärkeää saada Turun Puhelin Oy:n kanssa kilpaileva ja hinnaltaan edullisempi paikallispuhelinliittymävaihtoehto. Lisäksi esitettiin, että kieltoihin olivat vaikuttaneet TVO:n ja TYS:n läheiset suhteet Turun kaupunkiin ja se, että Turun Puhelin oli aiemmin kokonaan kaupungin omistuksessa. Kilpailuvirastolle toimitettiin muun muassa Turun Puhelimen TVO:lle 17.6.1996 antama lausunto, jossa yhtiö suosittelee, ettei Telen tarjoamia antenneja tulisi asentaa TVO:n kiinteistöihin. Kyseisen lausunnon Telen TVO:lle tarjoamasta, teleyhteyksien asentamista koskevasta sopimusluonnoksesta oli Turun Puhelimelta pyytänyt TVO:n hallitus.
Asian selvittäminen
Paikallisteleliikenteen markkinat
Paikallisteleliikenteessä alalle tulijan on rakennettava oma kiinteä liityntäjohto, vuokrattava liityntäjohto verkkoa hallitsevalta teleyritykseltä tai rakennettava kiinteään radiotekniikkaan perustuva, langaton liityntäverkko.
Turun Puhelin, kuten muutkin paikalliset telelaitokset, ovat hallinneet alueellista kiinteää liityntäverkkoa, etenkin yksityisasiakkaiden osalta. Paikallisten telelaitosten hallitsema kiinteä liityntäverkko muodostaa kilpailun kannalta merkittävän pullonkaulatekijän, joka vaikeuttaa potentiaalisten kilpailijoiden markkinoille pääsyä.
Langattoman verkon etuna on vaadittavan tekniikan alhaiset kustannukset sekä sen ja paikallisen lankaverkon välisestä kilpailusta aiheutuvat edut asiakkaille. Matkapuhelinverkkoon verrattuna kiinteä radioliittymä on asiakkaiden käyttökustannusten kannalta halvempi vaihtoehto.
Turun Puhelimen markkina-asema
Liikenneministeriö on todennut, että Turun Puhelin voi huomattavasti vaikuttaa telemarkkinoiden toimintaehtoihin paikallisessa teletoiminnassa alueella, jolla se on ainoana teleyrityksenä harjoittanut rajoituksetonta paikallista teletoimintaa 31.12.1993 saakka. Turun Puhelimen markkinaosuus tässä toiminnassa (yli 90 prosenttia) on selvästi yli huomattavalle markkinavoimalle pääsääntönä pidettävän 25 prosentin. Turun Puhelimella on paikallisessa teletoiminnassa edellä tarkoitetulla alueella tilaajayhteyksien omistuksen perusteella mahdollisuus hallita käyttäjien pääsyä televerkkoihin.
Edellisen perusteella Turun Puhelin Oy:llä voidaan katsoa olevan myös kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentin tarkoittama määräävä markkina-asema paikallisessa teletoiminnassa Turussa.
TVO:n, TYS:n esittämät perusteet kiellolle
Kilpailuvirasto pyysi TVO:lta ja TYS:ltä selvityksen siitä, miksi Telen ehdotukseen langattomien teleliittymien asennuksesta TVO:n ja TYS:n kiinteistöihin ei ole suostuttu.
TYS katsoo 15.10.1996 päivätyssä selvityksessä, että kieltäytyminen liittymän asentamisesta ei ole kilpailunrajoitus, koska Telellä on mahdollisuus asentaa puhelinliittymä samalla tavoin kuin Turun Puhelin on tehnyt. Lisäksi pääosa opiskelijoista hankkii TYS:n mukaan matkapuhelimen, minkä vuoksi liittymien asentamiskiellon ei voida osoittaa olevan vastoin asiakkaiden etua. TYS viittaa myös siihen, että opiskelija-asunnoissa asumisaika on vain puolitoista vuotta ja asukkaat voivat tuolloin hankkia puhelimen muutoin kuin mainitulla lautasantennijärjestelmällä.
TYS toteaa, että se ei ole suostunut Telen pyyntöön antennien asentamisesta, koska pahimmassa tapauksessa yhden talon katolla voisi olla kymmeniä lautasia. Tällöin ongelmia ovat muun muassa kiinteistöille mahdollisesti aiheutuvat rakenteelliset ongelmat tai niiden uhat sekä maisemalliset kysymykset. Lisäksi TYS katsoo, että sillä on säätiönä oikeus päättää kiinteistöihinsä asennettavista lautasista ja johdoista.
TVO katsoo 22.10.1996 päivätyssä selvityksessä, että Telen esittämän, teleyhteyksien asentamista koskevan sopimusmallin perusteella on epäselvää, kuinka paljon laitteita kiinteistöön on sijoitettava, jos esimerkiksi kaikki asukkaat haluavat Telen liittymän. Pahimmassa tapauksessa talon katolle on sijoitettava yhtä monta antennipeiliä, kuin talossa on asuntoja. Antennien asentaminen ja niiden huoltaminen puolestaan aiheuttavat katon rikkoutumisvaaraa. Lumenpoisto talvella saattaa vaikeutua, jos katoilla on erilaatuisia antennilaitteita. Samoin johtojen läpiviennit antennilaitteista sisälle kiinteistöön ovat haittatekijöitä kiinteistölle. Kiinteistö vastaisi myös asennettujen laitteistojen sähkön käyttökustannuksista, joiden suuruudesta ei ole esitetty arviota. TVO:n mukaan käyttökustannusten tasapuolisesta jaosta asukkaiden kesken saattaa syntyä jatkossa kiistaa.
TVO on myös todennut, että antennipeilien asentaminen katoille tai muualle rakennuksen ulkopuolelle vaikuttaa talojen julkisivuun. TVO ilmoittaa kiinnittäneensä erityistä huomiota rakennustensa ulkoasuun. Tämän vuoksi TVO oli pyytänyt antennien aiheuttamista julkisivukysymyksistä Turun kaupungin kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunnon. Neuvottelukunnan lausunnossa on todettu, että lukuisten antennien sijoittaminen katolle ei ole toivottavaa.
Turun kaupungin selvitys
Turun kaupunki on todennut 30.9.1997 ja 24.10.1997 antamissaan kirjallisissa selvityksissä muun ohella, että Turun kaupungin kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunta oli 20.11.1996, 27.11.1996 ja 4.12.1996 pitämissään kokouksissa käsitellyt antennien asentamista kaupungin kiinteistöjen katoille. Lautakunta oli tehnyt asiassa 4.12.1996 päätöksen, jonka mukaan kaupungin kiinteistöjen katoille ei sallita asennettavaksi ulkopuolisten yhteisöjen ja yksityiskäyttöön tarkoitettuja radioantenneja.
Turun kaupunki on kuitenkin ilmoittanut, että TVO on osakeyhtiö, joka käyttää itsenäistä päätösvaltaa valtaosassa kaupungin omistamia vuokra-asuntoja. Yhtiö on Turun kaupungin kokonaan omistama ja sillä on yli 2 000 vuokra-asuntoa. TYS puolestaan omistaa ja hallitsee rakennuttamiaan opiskelija-asuntoja ja käyttää siten päätösvaltaa kiinteistöjään koskevissa asioissa. TYS:n omistuksessa on noin 5 000 asuntoa.
Lautasantennien asennuskiellolla ei ole Turun kaupungin mielestä mitään tekemistä paikallistelekilpailun kanssa, vaan kyse on lähinnä kaupunkikuvallisista ja kiinteistönhoidollisista perusteista. Kaupunki yhtyy kaupunkikuvaneuvottelukunnan kantaan, jonka mukaan kaupunkikuvallisista syistä ei ole perusteltua tukea kehitystä, joka johtaa erillisiin asuntokohtaisiin antenneihin. Toisaalta kaupunki katsoo, että teleantennit ovat kooltaan niin pieniä, että niiden haitallinen kaupunkikuvallinen merkitys on varsin vaatimaton. Lisäksi kaupunki arvelee, että tekninen kehitys on johtamassa siihen, että lautasantennit eivät ole tulevaisuutta.
Turun kaupungin edustaja on Kilpailuvirastossa 13.2.1998 käydyssä keskustelussa toistanut kantansa, jonka mukaan Turun kaupungilla ei ole hallinnollisilla päätöksillään mahdollisuutta määrätä TVO:n tai TYS:n toimintaa. TVO:ssa ja TYS:ssa asioita käsittelevät ja niistä päättävät hallitusten jäsenet. Kaupungin keskushallinnossa antennien asennusasiaa ei myöskään ole kaupungin edustajan mukaan käsitelty. Kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunnalla ei ole toimivaltaa itsenäisten yhtiöiden asioihin, vaan se voi vaikuttaa päätöksillään ainoastaan kaupungin hallinnassa suoraan olevien kiinteistöjen toimintaan. Tämä tarkoittaa tilalaitoksen hallussa olevia kaupungin kiinteistöjä, ei TVO:n ja TYS:n kiinteistöjä. Kaupunkikuvalautakunta puolestaan on virkamiehistä koostuva työryhmä, jolla ei ole itsenäistä päätösvaltaa. Telen edustajia oli kuultu kaupunkikuvaneuvottelukunnassa, kun Telen lautasantennien kaupunkikuvallista merkitystä oli arvioitu. Lisäksi Tele oli ollut kaupungin edustajan mukaan itse yhteydessä kaupunkiin antennien asennusasian ratkaisemiseksi.
Kaupungin edustaja toisti keskustelussa näkemyksen siitä, että Telen antennien asentamisella ei ole kaupunkikuvallisesti suurta merkitystä. Kaupungin edustaja arveli näin ollen, että antennien asentamiskiellot, joita on tehty myös yksityisissä asunto-osakeyhtiöissä, liittyvät lähinnä antennijohtojen läpivientien kiinteistöille aiheuttamiin haittoihin.
Muut selvitykset
Kilpailuvirasto pyysi selvitystä Telen antennien asentamisesta myös VVO Kiinteistövastuu Oy:ltä, joka isännöi Turun alueella lähes 5 000 asuntoa Turun ja Raision toimistoista käsin. Tele oli toimittanut VVO:lle samanlaisen sopimusehdotuksen antennien asentamisesta kuin TVO:lle ja TYS:lle. VVO ja Tele olivat tämän jälkeen neuvotelleet asiasta.
VVO Kiinteistövastuu Oy toteaa 22.10.1996 päivätyssä selvityksessään, että Telen ja VVO:n käymien keskustelujen jälkeen muutamat VVO:n kiinteistöt olivat tehneet liittymissopimukset Telen kiinteän radiotekniikan asentamisesta. Osassa VVO:n kiinteistöistä tällaiset sopimukset oli tehty jo aiemmin. VVO katsoo kuitenkin, että nykyiset kattomuodot ja rakenteet eivät ole suunniteltu sellaista järjestelmää varten, jossa jokainen asukas haluaa oman puhelimensa liittymään, jolloin katoille joudutaan sijoittamaan yksi lautanen kahta puhelinta kohden. Tällöin esimerkiksi 50 asunnon kiinteistössä tarvittaisiin vähintään 25 kappaletta lautasantenneja. Tele oli kuitenkin ilmoittanut, että se on tuomassa markkinoille lautasantennin, johon voidaan liittää useampia puhelimia. Näin ollen VVO piti useiden kiinteistökohteidensa kohdalla perusteltuna odottaa tekniikan kehitystä siten, että jokaisessa kiinteistössä kaikki asukkaat voisivat halutessaan liittyä järjestelmään.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Turun kaupungin toimenpiteiden vaikutukset
Elinkeinonharjoittajien omien toimenpiteiden ja sopimusten lisäksi julkisen vallan sääntely, esimerkiksi hallinnolliset määräykset tai hallintotoimet saattavat rajoittaa, estää tai vääristää taloudellista kilpailua. Kilpailua rajoittava sääntely voi olla myös välillistä. Välillisellä sääntelyllä tarkoitetaan esimerkiksi kunnallisen viranomaisen toimenpidettä, jolla säännellään elinkeinon harjoittamista kunnan alueella. Esimerkki välillisestä sääntelystä on kunnan kaavoituksella toteuttama liikepaikkojen sijainnin määrääminen tietyllä kunnan alueella. Menettelyä, jossa julkisyhteisön toimin vääristetään elinkeinonharjoittajien välistä kilpailua, ei voida pitää hyväksyttävänä.
Julkisen vallan aikaansaamia kilpailunrajoituksia arvioidaan kilpailunrajoituslain 9 §:n yleislausekkeen perusteella. Kilpailunrajoituksella katsotaan olevan kyseisen säännöksen mukaan vahingollisia vaikutuksia, jos se terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta sopimattomalla tavalla 1) vaikuttaa hinnanmuodostukseen; 2) vähentää tai on omiaan vähentämään tehokkuutta elinkeinoelämän piirissä; 3) estää tai vaikeuttaa toisen elinkeinon harjoittamista; tai 4) on yhteensopimaton velvoittavan kansainvälisen sopimuksen kanssa. Kilpailunrajoituksen olemassaolo ei siten vielä yksin merkitse vahingollista kilpailun rajoittamista, jos kilpailun kyseisillä markkinoilla voidaan kuitenkin katsoa toimivan.
Kilpailuvirasto on todennut, että Turun kaupungin hallintoelimissä on käsitelty Telen antennien asennusta. Turun kaupungin kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunnan tekemän päätöksen mukaan kaupungin kiinteistöihin ei saa asentaa ulkopuolisten yhteisöjen radioantenneja. Tällaisen päätöksen tekemiseen on saattanut vaikuttaa se, että Turun Puhelin Oy, joka oli aiemmin kokonaan Turun kaupungin omistuksessa ja josta kaupunki edelleen omistaa huomattavan osuuden, on pyrkinyt estämään Telen tarjoaman kilpailevan tuotteen markkinoille pääsyä. Antennien asentamista oli käsitelty myös kaupunkikuvalautakunnassa.
Kilpailuviraston saamien selvitysten perusteella Turun kaupungilla ei kuitenkaan ole suoraa päätösvaltaa TVO:n tai TYS:n asioissa, koska ne toimivat kaupungin hallinnosta erillisinä yksikköinä. Kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunnan päätös kieltää ulkopuolisten yhteisöjen antennien asennukset koskee siten ainoastaan tilalaitoksen hallussa olevia kaupungin kiinteistöjä. Myöskään kaupunkikuvalautakunnalla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa yksittäisten kiinteistöyhtiöiden päätöksiin, vaan sen kannanotot ovat kaupunkikuvallisin perustein tehtyjä suosituksia.
TVO on kuitenkin kaupungin kokonaan omistama yhtiö ja kaikki sen hallituksen jäsenet ovat poliittisesti valittuja kaupungin edustajia, minkä vuoksi kaupungin hallinnossa tehdyt päätökset saattavat vaikuttaa yhtiön käyttäytymiseen, vaikka kyseiset päätökset eivät velvoittaisikaan TVO:ta toimimaan tietyllä tavalla. Näin ollen ei ole oletettavaa, että yhtiö tekisi kaupungin näkökannoista merkittävästi poikkeavia päätöksiä. Kaupungilla on merkittävä edustus myös TYS:n hallinnossa, joten kaupungin näkemyksillä voidaan olettaa olevan vaikutusta myös TYS:n toimintaan. Turun kaupungin hallinnossa tehtyjen päätösten voidaan siten katsoa vaikuttaneen erityisesti TVO:n ja jossain määrin myös TYS:n päätöksiin kieltää Telen antennien asennukset kiinteistöihinsä. Tämä on kuitenkin johtunut lähinnä TVO:n ja TYS:n omistuksellisista sidoksista kaupunkiin eikä kaupungin suoranaisista hallinnollisista määräyksistä, joilla olisi pyritty vaikuttamaan TVO:n ja/tai TYS:n toimintaan.
TVO:n ja TYS:n päätösten vaikutukset
Kilpailuvirasto on tarkastellut Turun kaupungin toimenpiteiden lisäksi sitä, onko TVO:n ja TYS:n päätöksillä kieltää Telen antennien asennukset ollut kilpailunrajoituslain 9 §:ssä tarkoitettuja vahingollisia vaikutuksia paikallistelekilpailun toimivuudelle Turun alueella.
Kilpailuvirasto on telemarkkinoita koskevissa selvityksissään todennut, että paikallistelepalvelujen ja -liittymien tarjonnassa kilpailu on tällä hetkellä taloudellisesti kannattavaa vain silloin, kun kyseisiä palveluja ostavat suurkäyttäjät. Yksityisasiakkaille ei siten yleensä ole tarjolla kilpailevia palveluita, vaan ainoa tarjoaja on edelleen perinteinen paikallisteleyritys, joka on määräävässä markkina-asemassa kiinteän verkon liittymien ja -palvelujen tarjonnassa. Alueellisia markkinoita perinteisesti hallinneen teleyrityksen kilpailijan rakentama langaton liityntäverkko voisi kuitenkin tarjota yksityisasiakkaille mahdollisuuden hankkia paikallispuhelinliittymä muualtakin kuin markkinoita perinteisesti hallinneelta yritykseltä. Kilpailuvirasto pitää siten langattomien verkkojen rakentamista merkittävänä paikallistelekilpailua lisäävänä tekijänä.
Kielto asentaa Telen antenneja TVO:n ja TYS:n kiinteistöihin vaikeuttaa Telen markkinoille pääsyä ja liiketoimintaa ja suosii samalla Turun Puhelinta. Kaupungin omistamien tai sen kanssa läheisissä suhteissa olevien asuintalojen asukkaat saattavat olla merkittävä asiakasryhmä Telelle. Tele on markkinoinut edullista liittymäänsä nimenomaan vaihtoehtona alueella määräävässä markkina-asemassa olevan Turun Puhelimen tarjoamalle kiinteälle paikallisliittymälle. TVO:n ja TYS:n asukkailta on kuitenkin suljettu kokonaan pois mahdollisuus hankkia kiinteälle teleliittymälle vaihtoehtoinen, langaton liittymä.
TVO:n yhteydenotto Turun Puhelimeen antaa viitteitä siitä, että yhtiö on arvioinut antennien asentamista myös kilpailullisin perustein. Turun Puhelimen näkemykset näyttävät vaikuttaneen TVO:n päätökseen kieltäytyä asentamasta kiinteistöihinsä Telen liittymän edellyttämiä antenneja. Tästä voidaan pitää osoituksena sitä, että TVO:n Kilpailuvirastolle toimittamassa vastineessa osa antennien asentamiskiellon perusteluista on kirjaimellisesti samoja kuin Turun Puhelimen TVO:lle antamassa, Telen antennien asentamista koskevassa lausunnossa, jossa Turun Puhelin katsoo, että TVO:n ei pitäisi allekirjoittaa Telen tarjoamaa sopimusta teleyhteyksien asentamisesta.
Asian tarkastelussa on otettava huomioon myös useiden lautasantennien asentamisesta kiinteistöille aiheutuvat haitat. Tällä hetkellä monien kiinteistöjen katoilla on Telen liittymän edellyttämiä antenneja huomattavasti suurempia satelliittitelevisioantenneja, joiden asentamiseen ei tarvita erillistä lupaa. Telen antenneista syntyvää julkisivuhaittaa ei voidakaan Kilpailuviraston käsityksen mukaan pitää merkittävänä. Lautasantennien asentamisesta saattaa sen sijaan aiheutua kiinteistöille rakenteellisia haittoja. Kiinteitä liittymiä korvaavien vaihtoehtoisten tekniikkojen käyttö on paikallistelemarkkinoilla edelleen harvinaista eivätkä ne siten ole vielä merkittävästi lisänneet paikallistelekilpailua. Tämä johtuu osaltaan siitä, että vaihtoehtoisissa tekniikoissa on vielä merkittäviä puutteita, jotka ovat vaikeuttaneet niiden yleistymistä. Tämä on tuotu esiin myös VVO Kiinteistöt Oy:n Kilpailuvirastolle toimittamassa selvityksessä, jossa on viitattu erityisesti siihen, että useiden lautasantennien aiheuttama haitta on merkittävä varsinkin suurissa, useita kymmeniä asuntoja käsittävissä kiinteistöissä. Tällä perusteella myös yksityiset asunto-osakeyhtiöt ovat viraston saamien tietojen mukaan kieltäytyneet antennien asennuksista. TVO:lla ja TYS:llä on siten voinut olla perusteluja syitä antennien asennuskiellolle.
TVO:n ja TYS:n kiinteistöjä ei voida Kilpailuviraston käsityksen mukaan myöskään pitää sellaisina kiinteistönä, joihin pääsy olisi välttämätöntä sille, että Telen langattomat liittymät voivat päästä Turun paikallistelemarkkinoille. TVO:n ja TYS:n kiinteistöjen asukkaat muodostavat vain hyvin pienen osan Turussa asuvista Telen potentiaalisista asiakkaista. Telen vaikeudet saada asentaa langattomia teleliittymiä Turun alueen kiinteistöihin näyttävät liittyvän monissa tapauksissa tekniikan kehittymättömyyteen, mikä automaattisesti suosii kiinteää puhelinverkkoa hallitsevaa yhtiötä eli Turun Puhelin Oy:tä. Tekniset ongelmat ovat yleisestikin merkittävä syy siihen, että vaihtoehtoiset tekniikat eivät vielä pysty tehokkaasti kilpailemaan kiinteän verkon kanssa etenkään sellaisissa kiinteistöissä, joissa asukkaita on paljon ja antenneja vaadittaisiin jopa useita kymmeniä. TVO:n ja TYS:n päätöksistä aiheutunutta kilpailun rajoittumista voidaankin edellä esitetyn perusteella pitää niin vähäisenä, että sen ei voida katsoa merkittävästi heikentäneen paikallistelekilpailun toimivuutta Turussa.
Telen antenneja koskevista asennuskielloista ovat kärsineet myös TVO:n ja TYS:n vuokralaiset, koska he eivät ole voineet hankkia halvinta tarjolla ollutta paikallispuhelinliittymää. Suurissa kiinteistöyhtiöissä asukkaiden valinnanvapautta joudutaan kuitenkin rajoittamaan monissa eri tilanteissa. Yksittäisellä asukkaalla ei esimerkiksi ole mahdollisuutta halutessaan seurata satelliitti- tai kaapelitelevisiolähetyksiä, mikäli kyseisiä yhteyksiä ei ole päätetty kiinteistöön asentaa. Tällaisiin yksittäisten asukkaiden valinnanvapautta rajoittaviin päätöksiin ei yleensä ole perusteltua puuttua kilpailunrajoituslain nojalla.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto on selvittänyt, onko huoneistoja Turussa vuokraavien TVO:n ja TYS:n päätöksistä kieltää Telen lautasantennien asennukset kiinteistöihinsä aiheutunut kilpailunrajoituslain 9 §:n tarkoittamia vahingollisia vaikutuksia paikallistelekilpailun toimivuudelle Turussa. Lisäksi virasto on selvittänyt, onko Turun kaupunki estänyt TVO:ta ja TYS:iä asentamasta Telen antenneja.
Viraston tekemien selvitysten mukaan Turun kaupungilla ei ole hallinnollisilla päätöksillään mahdollisuutta määrätä TVO:n ja/tai TYS:n oikeudesta ottaa kiinteistöihinsä Telen langattomia puhelinliittymiä. Antennien asennuskiellon ei ole siten voitu osoittaa johtuneen Turun kaupungin toiminnasta eikä Turun kaupungin päätösten voida katsoa saaneen aikaan kilpailunrajoituslain 9 §:ssä tarkoitettua vahingollista kilpailunrajoitusta.
TVO:n ja TYS:n päätökset kieltää Telen antennien asennukset ovat osaltaan vaikeuttaneet Telen kilpailuasemaa Turun paikallistelemarkkinoilla. Näiden päätösten vahingollisuuden arvioinnissa on kuitenkin otettu huomioon TVO:n ja TYS:n asukkaiden hyvin pieni osuus kaikista Turun alueella asuvista Telen potentiaalisista asiakkaista sekä langattoman puhelintekniikan kehittymättömyys, mikä luonnostaan suosii kiinteää verkkoa hallitsevaa yhtiötä. Lisäksi nykyisen tekniikan edellyttämästä useiden antennien asennuksesta saman kiinteistön katolle näyttää aiheutuvan suurille kiinteistöille rakenteellisia haittoja. TVO:n ja TYS:n päätöksillä ei tehtyjen selvitysten perusteella voida katsoa olleen sellaista vaikutusta Turun alueen paikallistelemarkkinoiden kilpailutilanteeseen tai elinkeinonharjoittajien toimintamahdollisuuksiin, että päätöksiä olisi pidettävä terveen ja toimivan kilpailun kannalta vahingollisena kilpailunrajoituksena kilpailunrajoituslain 9 §:n perusteella.
Kilpailuvirasto poistaa asian käsittelystä.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 9 §.
Muutoksenhaku
Kilpailunrajoituksista annetun lain (480/92) 21 §:n 3 momentin mukaan Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Mikäli Kilpailuvirasto ei tee esitystä asian käsittelemisestä kilpailuneuvostossa, sen voi kilpailunrajoituksista annetun lain 13 §:n mukaan tehdä elinkeinonharjoittaja, jota kilpailunrajoitus välittömästi koskee, tai elinkeinonharjoittajien tai kuluttajien etujen valvomiseksi toimiva yhteisö.