1 asia
Epäilty eläkevakuutusyhtiöiden välinen kilpailunrajoituslain vastainen sopiminen
2 osapuolet
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (jäljempänä Ilmarinen),
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma (jäljempänä Varma),
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola (jäljempänä Tapiola),
PlusTerveys Oy (jäljempänä PlusTerveys), toimenpidepyynnön tekijä
3 ratkaisu
Asia poistetaan käsittelystä.
4 asian vireilletulo
PlusTerveyden Kilpailuvirastolle tekemässä toimenpidepyynnössä 22.9.2006 epäiltiin Ilmarisen, Varman ja Tapiolan toimineen kartellin tavoin sopiessaan laskuperusteista Työeläkelaitosten Liiton (TELA) laskuperustejaoksessa. Toimenpidepyynnön liitteenä oli muun muassa otteita laskuperustejaoksen kokousten pöytäkirjoista vuosilta 1989–1995. PlusTerveyden mukaan laskuperusteisiin sisältyy eläkelaitosten yhteiseen kustannusten jakoon liittyviä tekijöitä, mutta siihen ei tarvita laskuperustejaoksen kaltaista organisaatiota, jossa vain tietyt suuret yhtiöt valmistelevat, sopivat ja esittävät myös kaikkia muita, jopa kilpailijoita, koskevia asioita. Toimenpidepyynnössä kritisoitiin myös sitä, että käyttämättä jäänyttä niin sanottua tuntemattomien varausta[1] ei palautettu asiakkaalle työeläkelaitosta vaihdettaessa.
5 asiaselostus
Kilpailuvirasto on aiemmin tutkinut PlusTerveys – Hammaslääkärit Oy:n (nykyään PlusTerveys Oy), PlusTerveys – Lääkärit Oy:n ja PlusTerveys – Invest Oy:n 14.9.2004 tekemän toimenpidepyynnön[2] perusteella sitä, onko Ilmarinen toiminut kilpailunrajoituslain vastaisesti TEL -vakuutukseen liittyvien tuntemattomien varausten käsittelyssä sekä markkinoinnissa. Lisäksi Kilpailuvirastoa pyydettiin tutkimaan, täyttävätkö maksuperusteet tasapuolisen kilpailun edellytykset. Toimenpidepyynnössä tiedusteltiin, onko Ilmarinen menetellyt vakuutusyhtiöistä annetun lain tai työeläkevakuuttamiseen liittyvän erityislainsäädännön vastaisesti pidättäessään tuntemattomien eläketapausten varalta kerätyn pääomaerän itsellään PlusTerveys- konsernin siirrettyä TEL -vakuutuksensa eläkesäätiön hoidettavaksi. Toimenpidepyynnön tekijän mukaan vakuutusyhtiöt olisivat sopineet keskenään, ettei tuntemattomista eläketapauksista kerättyjä eriä hyvitetä työnantajalle työnantajan vaihtaessa vakuutusyhtiötä tai perustaessa eläkesäätiön.
Kilpailuvirasto pyysi kirjeessään 16.5.2005, että yritys toimittaisi hallussaan mahdollisesti olevan näytön työeläkeyhtiöiden välisestä sopimisesta virastolle. Virasto totesi, että muilta osin toimitettujen tietojen perusteella virasto katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt seikkoja, jotka selkeästi viittaisivat kilpailunrajoituslaissa kiellettyyn kilpailunrajoittamiseen ja jotka edellyttäisivät asian tarkempaa selvittämistä.
Syyskuussa 2006 PlusTerveys teki nyt käsiteltävänä olevan toimenpidepyynnön. Toimenpidepyynnön liitteenä oli muun muassa laskuperustejaoksen pöytäkirjojen otteita vuosilta 1989–1995. Toimenpidepyynnön mukaan laskuperustejaoksen päätöksentekijöinä olivat Ilmarisen, Varman ja Tapiolan edustajat ja niin sanottuina asiantuntijaseuraajina Eläketurvakeskuksen ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajat. Toimenpidepyynnön liitteenä olevien pöytäkirjojen lisäksi Kilpailuvirasto on tutkinut laskuperustejaoksen ja ehtojaoksen pöytäkirjat vuosilta 2000–2007.
6 oikeudellinen arviointi
Kilpailunrajoituslain 4 §:n mukaan sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä. Periaatteeltaan vastaava kielto sisältyi ennen 1.5.2004 kilpailunrajoituslain 6 §:ään.[3]
Työntekijän eläkelain 167 §[4] käsittelee ehtojen ja laskuperusteiden yhdenmukaisuutta. Säännöksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö ei saa ilman erityistä syytä vahvistaa eläkevakuutuksen ehtoihin tai laskuperusteisiin eroja, jotka vaikeuttavat tämän lain toimeenpanoa tai eläkelaitosten yhteisten asioiden hoitamista.
Työntekijän eläkelain 172 §:n mukaan eläkelaitosten on toimittava yhteistyössä vakuutusehtojen, mallisääntöjen ja laskuperusteiden valmistelussa 167 §:ssä säädetyn tavoitteen saavuttamiseksi.[5]
Eläkelaitosten vastuuta yhteisesti kustannettavista etuuksista käsitellään työntekijän eläkelain 179 §:ssä[6]. Eläkelaitosten vastuusta Eläketurvakeskuksen kustannuksista säädetään 180 §:ssä[7]. Työntekijän eläkelain 212 §:ssä[8] säädetään siitä, että eläkelaitosten on toimittava yhteistyössä tilastotietojen kokoamisessa ja muissa työeläkelakien toimeenpanoon ja kehittämiseen liittyvissä asioissa.
Kilpailuvirasto on pyrkinyt tuomaan esiin työeläkelainsäädäntöön liittyviä kilpailuongelmia ja osallistumaan alan lainsäädännön kehittämiseen muun muassa antamalla lausuntoja ja aloitteita.[9] Kilpailuvirasto on kiinnittänyt huomiota alan toimijoiden keskeiseen asemaan säännösten ja laskuperusteiden valmistelussa. Viraston mukaan nykyiseen valmistelumalliin sisältyy riski siitä, että laitokset voivat säännös- ja perustevalmistelun avulla pyrkiä vähentämään keskinäistä kilpailuaan.
Kilpailuviraston käytössä oleva aineisto ei sisällä sellaisia tietoja työeläkeyhtiöiden toiminnasta, jotka antaisivat aiheen jatkaa toimenpidepyynnön perusteella laskuperuste- ja ehtojaoksessa tapahtuvan yhteistoiminnan selvittämistä kilpailijoiden välisen kielletyn yhteistyön näkökulmasta. Asiaa koskevassa arviossaan Kilpailuvirasto on ottanut huomioon työntekijän eläkelain erityissäännökset työeläkelaitosten yhteistoiminnasta.
Selvyyden vuoksi Kilpailuvirasto toteaa, ettei edellä mainittu johtopäätös muuta viraston lausunnoissaan ja aloitteessaan kilpailun edistämisen näkökulmasta esittämiä näkemyksiä.[10]
Laskuperuste- tai ehtojaoksen pöytäkirjoista ei ollut löydettävissä näyttöä myöskään siitä, että työeläkeyhtiöiden välillä olisi laskuperuste- tai ehtojaoksen kokouksissa sovittu kilpailunrajoituslain vastaisesti, että käyttämättä jäänyttä tuntemattomien varausta ei palauteta asiakkaalle työeläkelaitosta vaihdettaessa. Lisäksi laskuperusteita on muutettu vuonna 2000 siten, että nykyään työeläkelaitosta vaihdettaessa tuntemattomien varaus palautetaan asiakkaalle.
Kilpailuvirasto katsoo hallussaan oleva aineisto ja alan erityislainsäädäntö huomioon ottaen, ettei sillä ole käsiteltävänä olevassa asiassa saadun selvityksen perusteella perustetta puuttua työeläkelaitosten laskuperuste- ja ehtojaoksessa tehtyyn yhteistyöhön kilpailunrajoituslain 4 §:n (ennen 1.5.2004 6 §) tai perustamissopimuksen 81 artiklan perusteella. Kilpailuvirasto poistaa asian käsittelystä.
7 sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/1992) 6 § ja laki kilpailunrajoituksista (480/1992; 1.5.2004 jälkeen) 4 §
EY:n perustamissopimuksen 81 artikla
Työntekijän eläkelain 167 §, 172 § ja 212 §
8 muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituslain 21 §:n perusteella siten kuin hallintolain-käyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
9 lisätiedot
Lisätietoja antavat tutkimuspäällikkö Arttu Juuti ja erikoistutkija Virve Haapajärvi.
[1] Varaus asiakkaan työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkettä varten.
[2] Dnro 952/61/04.
[3] Kilpailunrajoituslain 6 § ennen 1.5.2004: Samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivat elinkeinonharjoittajat tai näiden yhteenliittymät eivät saa sopimuksella, päätöksellä tai niihin rinnastettavalla menettelyllä:
1) määrätä tai suosittaa elinkeinotoiminnassa perittäviä tai maksettavia hintoja tai vastikkeita; tai
2) rajoittaa tuotantoa, jakaa markkinoita tai hankintalähteitä, elleivät ne ole välttämättömiä järjestelyille, jotka tehostavat tuotantoa tai jakelua taikka edistävät teknistä tai taloudellista kehitystä ja hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille.
[4] Työntekijän eläkelaki 395/2006, voimaan 1.1.2007. Työntekijän eläkelain 167 §:än siirrettiin aiemman työntekijän eläkelain (TEL) 3 a §:n 1 momentin toisen virkkeen sisältö täsmennettynä.
[5] Pykälä on tullut voimaan 1.1.2007, mutta se liittyy aiemminkin voimassa olleeseen säännökseen laskuperusteiden yhdenmukaisuudesta. Työntekijän eläkelain hallituksen esityksen 45/2005 mukaan 172 § velvoittaa asianomaiset eläkelaitokset yhteistyöhön.
[6] Työntekijän eläkelain 179 §:än on siirretty täsmennettynä aiemman työntekijän eläkelain 12 §:n 1 momentin 4 kohdassa oleva säännös.
[7] Ennen asiaa käsitteli aiemman työntekijän eläkelain 12 §:n 1 momentin 5 kohta, jota on uuden työntekijän eläkelain 180 §:ssä muutettu.
[8] Työntekijän eläkelain 212 § on uusi ja se on tullut voimaan 1.1.2007.
[9] Työeläkelaitosten yhteistyöhön liittyvät lausunnot ja aloite viimeisen kolmen vuoden ajalta:
1) Kilpailuviraston lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle 2.3.2007 selvityshenkilö Erkki Rajaniemen työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteita koskevasta raportista, Dnro 80/72/2007.
2) Kilpailuviraston lausunto 12.9.2006 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle työeläkevakuuttamista koskevista hallituksen esityksistä 76/2006, 77/2006, 78/2006 ja 79/2006, Dnro 756/72/06.
3) Kilpailuviraston lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle 7.10.2005 työeläkevakuutusyhtiölain uudistamistarpeista / selvityshenkilön raportti 2005:15, Dnro 713/72/05.
4) Kilpailuviraston aloite 11.5.2005 Sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esityksestä 45/2005 työntekijän eläkelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, Dnro 380/71/05.
[10] Katso alaviite 9.