Asianosaiset
Estonian Shipping Company LTD
Finnlines Oyj
Asian vireilletulo
EU:n komissio toimitti 8.10.1999 Kilpailuvirastolle jäljennöksen Estonian Shipping Company LTD:n, jäljempänä Esco, komissiolle tekemästä valituksesta, jossa Esco väitti Finnlines Oyj:n, jäljempänä Finnlines, muun ohella syyllistyneen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön tukemalla tytäryhtiönsä Finnsteve Oy:n, jäljempänä Finnsteve, työntekijöiden Escon omistamaan Calibur-nimiseen alukseen kohdistamia saartotoimenpiteitä Helsingin satamassa. Escolle osoittamassaan muodollisessa päätöksessä 17.1.2001 EU:n komissio hylkäsi Escon komissiolle tekemän valituksen ja totesi asian käsittelyn parhaiten tapahtuvan Suomen Kilpailuvirastossa.
Epäilty kilpailunrajoitus
Escon valituksen mukaan ei Finnlines eikä Suomen Lastauttajain Liitto, jäljempänä SLL, ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin estääkseen sitä, että Suomen Merimiesunioni, jäljempänä SMU, ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto, jäljempänä AKT, yhteistoimin asettivat Escon Calibur-nimisen aluksen saartoon sen ollessa Helsingin satamassa joulukuun 1998 ja tammikuun 1999 aikana. Valituksen mukaan SMU:n ja AKT:n tarkoituksena on ollut saarron avulla suojella suomalaisia laivayhtiöitä muiden laivayhtiöiden taholta tulevalta kilpailulta, joka perustuu halvan työvoiman käyttöön ja sosiaaliseen polkumyyntiin. Valituksen mukaan Finnlines ei myöskään ryhtynyt toimenpiteisiin turvatakseen Escon aluksille satamapalvelut Helsingin satamassa saarron aikana käyttämällä saarron toimeenpanneisiin työntekijäliittoihin kuulumattomia työntekijöitä, vaikka Escon ja Finnlinesin tytäryhtiön Finnsteven välisen sopimuksen mukaan Finnsteve oli sitoutunut toimittamaan Escon aluksille riittävät satamapalvelut Helsingin satamassa. Esco on katsonut, että Finnlinesilla ei ollut oikeutta vedota siihen, että voimassa olevien sopimusten mukaan satamapalvelutöissä tuli käyttää vain rekisteröityjä työntekijöitä. Escon mukaan tällainen väite perustuu kansainvälisen työjärjestön ILO:n säännösten väärään tulkintaan.
Tässä päätöksessä käsitellään ainoastaan Escon valituksen sitä osaa, joka koskee väitettyä Calibur-aluksen saarrolla toteutettua määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.
Relevantit markkinat
Satamapalvelujen osalta Esco on katsonut, että kunkin sataman on katsottava muodostavan omat relevantit satamapalvelujen markkinat, koska eri satamien käytöstä rahdinantajalle aiheutuvat kokonaiskustannukset voivat poiketa niin merkittävästi toisistaan, että satamat eivät ole rahdinantajan kannalta toisilleen relevantteja vaihtoehtoja. Helsingin sataman satamapalvelujen markkinoiden on siten katsottava Escon mukaan muodostavan tässä tapauksessa relevantit markkinat, siltä osin kuin tarkastellaan epäiltyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä satamapalvelujen tarjonnan osalta.
Escon markkinamäärittelyä voidaan pitää lähtökohtana asian käsittelyyn. Käsittelyn lopputulos huomioon ottaen yksityiskohtaisen markkinamäärittelyn tekeminen ei ole kuitenkaan tarpeellista.
Alaa sääntelevät lait
EU:n komissiolle osoittamassaan toimenpidepyynnössä Esco on katsonut, että Finnlines on toiminnoillaan rikkonut Rooman sopimuksen 82 artiklan kieltoja.
Rooman sopimuksen 82 artiklassa kielletään yrityksiä tai niiden yhteenliittymiä käyttämästä väärin määräävää markkina-asemaa yhteisön alueella tai sen merkittävällä osalla, jos se on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Artiklan mukaan kiellettyä on muun muassa tuotannon ja markkinoiden rajoittaminen kuluttajien vahingoksi sekä kohtuuttomien osto- tai myyntiehtojen tai muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen.
Suomen kansallisen kilpailunrajoituslain 7 §:n mukaan kiellettynä määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä pidetään muun muassa liikesuhteesta pidättäytymistä ilman asiallista syytä sekä hyvään kauppatapaan perustumattomien asiakkaan toimintavapautta rajoittavien liikesuhteen ehtojen käyttämistä.
Asian selvittäminen
Kilpailuvirasto on hankkinut asian johdosta kirjallisen selvityksen Finnlinesilta ja kuullut suullisesti SMU:ta ja AKT:tä.
Kilpailuvirastolle asiasta 18.10.2000 toimittamassaan selvityksessä Finnlines on ilmoittanut, että Escon väite siitä, että Finnlines/Finnsteve olisi kieltäytynyt toimittamasta satamapalveluja Escon aluksille on väärä. Escon väitteen, että Finnlines olisi yllyttänyt SMU:ta ja AKT:ta boikotoimaan Escon aluksia Finnlines kiistää täydellisesti. Finnlinesin mukaan sellainen toiminta olisi ollut sen omien etujen vastaista, koska Finnlinesin tavoitteena on ollut, että laivoilla voisi olla halvempaa työvoimaa.
Finnlines ilmoittaa, että se ei ole pidättäytynyt liikesuhteesta Escoon nähden. Se ilmoittaa myyneensä satamapalveluja Escolle myös sinä joulukuun 14 päivänä 1998, jolloin Calibur-alus joutui saartoon. Finnlinesin mukaan Finnsteven työntekijät aloittivat aluksen purkamisen normaalisti kello 6.45. AKT kuitenkin julisti saarron ja ahtaajat lopettivat sen johdosta Caliburin purkamisen kello 10.45. Finnlinesin mukaan se ei voi palkata järjestäytymätöntä työvoimaa murtamaan lakkoa, koska sen seurauksena koko satama menisi lakkoon ja lakko saattaisi levitä koko maan satamiin. Ahtaustyö on Finnlinesin mukaan lisäksi niin vaarallista ja ammattitaitoa vaativaa työtä, että siihen ei voi ottaa henkilöitä, jotka eivät ole saaneet satamakohtaista turvallisuuskoulutusta ja tarvittavien koneiden käyttökoulutusta. Finnsteve ei voinut myöskään siirtää muita ahtaajiaan Calibur-alukselle töihin, koska se olisi Finnlinesin mukaan johtanut lakon laajenemiseen.
Finnlinesin mukaan Escon taholta oli vaadittu Finnsteveä purkamaan alus uhaten juridisilla toimenpiteillä. Sen jälkeen Finnsteve oli ollut yhteydessä AKT:hen ja SMU:hun selvittäen mahdollisuuksia lakon lopettamiseen ja laivan purkamiseen. Liittojen mukaan lakon lopettaminen ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska Esco ei ollut suostunut keskustelemaan merimiesten palkoista. Mitään muita yhteyksiä Finnlinesin/Finnsteven ja AKT:n ja SMU:n välillä ei Finnlinesin virastolle antaman selvityksen mukaan ole ollut. Riita on Finnlinesin mukaan ollut Escon ja SMU:n välinen Caliburin miehistön palkkoja koskenut erimielisyys, johon AKT on liittynyt SMU:n tilauksesta. Finnlines vakuuttaa Kilpailuvirastolle antamassaan selvityksessä, että se ei ole toiminut asiassa millään tavalla.
Kilpailuvirasto on kuullut asiasta suullisesti SMU:ta ja AKT:tä. SMU:n edustajien mukaan SMU pani saarron täytäntöön antamalla palkkoja koskevan vaatimuksen Calibur-aluksen päällikölle, joka edustaa aluksen omistajaa. Samalla saarrosta ilmoitettiin AKT:lle ja pyydettiin sen tukea toimenpiteelle. Saarron tarkoituksen SMU ilmoitti olleen Escon työntekijöiden palkat. SMU valvoo kertomansa mukaan kaikkien tietyllä vesialueella toimivien varustamoiden työsuhteen ehtoja. SMU:lla on kuitenkin mahdollisuus toteuttaa toimenpiteitä vain reiteillä, jotka ulottuvat Suomeen. Varustamoiden väliseen kilpailuun vaikuttaminen ei SMU:n mukaan kuulu sen tavoitteisiin, eikä sellaisesta ole siten tässäkään tapauksessa ollut kysymys. SMU:n toiminta ei ole sen edustajien kertoman mukaan kohdistunut mitään yritystä vastaan, vaan liitto toimii sosiaalista polkumyyntiä vastaan. SMU:n mukaan Escon valituksessaan esittämä väite, että SMU ja AKT ovat saarrolla pyrkineet suojaamaan suomalaisen laivayhtiön asemaa ulkomaalaisten laivayhtiöiden taholta tulevalta kilpailulta ei pidä paikkaansa. Mitään tällaisiin tarkoituksiin tähtääviä yhteyksiä ei SMU:n ja Finnlinesin välillä ole SMU:n edustajien mukaan ollut. Saartotoimenpide laukesi, kun Calibur-alus lähti pois Helsingin satamasta kenenkään sitä estämättä.
AKT:n edustajien mukaan SMU pyysi AKT:ltä tukea saartotoimenpiteille. Miltään muulta taholta kuin SMU:n taholta ei AKT:hen otettu yhteyttä saarron alkaessa eikä myöskään sen kestäessä. AKT purki saarron, kun SMU ilmoitti sille, että saartoa ei enää tarvita. AKT:n mukaan järjestäytymisaste AKT:hen on Helsingin satamassa 100 %. AKT:n edustajien mukaan sen tarkoitus oli tukea SMU:n vaatimuksia Escoa kohtaan, kun SMU vaati Escon työntekijöille parannuksia työsuhteen ehtoihin. Finnlines-ryhmään AKT:llä ei kertomansa mukaan ole ollut mitään yhteyksiä ennen saartoa eikä sen aikana.
Myös Escon käynnistämässä yleisissä tuomioistuimissa käydyssä ko. saartoa koskevassa turvaamistoimiprosessissa SMU on ilmoittanut, että se ei ole liittoutunut Escon kilpailijavarustamoiden kanssa, eikä sen motiivina ole ollut vaikuttaa varustamoiden keskinäiseen kilpailuun, vaan tarkoituksena on ollut turvata Calibur-aluksen miehistölle kohtuullista tasoa olevat palkat.
Helsingin käräjäoikeuden 19.2.1999, Helsingin hovioikeuden 20.7.1999, ja Korkeimman oikeuden 3.10.2000 antamat päätökset eivät anna viitteitä siitä, että Finnlinesilla olisi osuutta saarron alkuunpanemisessa tai toteuttamisessa.
Escon esittämän väitteen, että SMU olisi käyttänyt saartoa kilpailuaseena SMU on kiistänyt ehdottomasti sekä Kilpailuvirastolle että yleisille tuomioistuimille antamissaan vastauksissa. SMU:n mukaan Caliburin miehistön palkat ovat noin 3–5 kertaa alemmat kuin muilla vastaavilla samalla vesialueella liikennöivillä aluksilla.
Päätös
Kilpailuvirasto katsoo, että asian selvittämisen yhteydessä ei ole tullut esille mitään tosiseikkoja, jotka tukisivat Escon väitettä siitä, että Finnlines tai sen tytäryhtiö Finnsteve olisivat käyttäneet väärin väitettyä määräävää markkina-asemaansa satamapalvelujen markkinoilla Helsingin satamassa kieltäytymällä toimittamasta näitä palveluja Escon Calibur-nimiselle alukselle sinä aikana kun SMU ja AKT yhteistoimin olivat asettaneet kyseisen aluksen saartoon Helsingin satamassa joulukuun 1998 ja tammikuun 1999 aikana.
Kilpailuvirasto ei ole ottanut kantaa siihen, onko Finnlines/Finnstevellä määräävä markkina-asema satamapalveluiden markkinoilla Helsingin satamassa, koska osoitusta mahdollisesta määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä ei ole saatu.
Kilpailuvirasto on katsonut, että SMU ja AKT eivät kilpailunrajoituslain 3 §:n tarkoittamassa mielessä ammattimaisesti pidä kaupan, osta tai myy tai muutoin vastiketta vastaan hanki tai luovuta tavaroita tai palveluksia, eikä niitä siten tässä asiassa voida pitää kilpailunrajoituslaissa tarkoitettuina elinkeinonharjoittajina. Tältä osin toimenpidepyyntö ei anna aihetta toimenpiteisiin.
Asia poistetaan käsittelystä.
Sovelletut säännokset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92, muutettu 303/98) 3 ja 7 §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/96) säädetään. Valitusosoitus on liitteenä.