1 Asia
Kymen Puhelin Oy:n epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö laajakaistamarkkinoilla
2 Osapuolet
Kymen Puhelin Oy, Kotka
Toimenpidepyynnön tekijä
TeliaSonera Finland Oyj, Helsinki
3 Ratkaisu
Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin ja se poistetaan käsittelystä.
4 Asian vireilletulo
1. Kilpailuvirasto on 24.11.2005 vastaanottanut TeliaSonera Finland Oyj:n (TSF) toimenpidepyynnön koskien Kymen Puhelin Oy:n (KYMP), Oulun Puhelin Oyj:n, Alajärven Puhelinosuuskunnan, Kokkolan Puhelin Oy:n ja Savonlinnan Puhelin Oy:n ADSL-tuotteiden hinnoittelua.
2. TSF katsoi toimenpidepyynnössään, että edellä mainittujen yritysten ADSL-tuotteiden hinnoittelu muodostaa hintaruuvin ja sitä on pidettävä määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä.
3. Edellä mainitun toimenpidepyynnön perusteella Kilpailuvirasto on selvittänyt KYMP:n ADSL-liittymien hinnoittelua sen perinteisellä toimialueella[1] 1.1.2005 alkaen.
4. Tällä ratkaisulla Kilpailuvirasto ratkaisee asian vain KYMP:n osalta ja tulee antamaan myöhemmin erilliset ratkaisut koskien muiden toimenpidepyynnön kohteena olevien yritysten (Alajärven Puhelinosuuskunta, Kokkolan Puhelin Oy, Oulun Puhelin Oyj sekä Savonlinnan Puhelin Oy) ADSL-tuotteiden hinnoittelua.
5 Asiaselostus ja oikeudellinen arviointi
5.1 Relevantit markkinat ja KYMP:n markkina-asema
5. Kilpailuvirasto on Lännen Puhelin Oy:tä koskevassa markkinaoikeusesityksessään[2] sekä Elisa Oyj:tä[3] ja Kuopion Puhelin Oy:tä[4] koskevissa ratkaisuissaan määritellyt relevanteiksi lopputuotemarkkinoiksi tekniikasta riippumatta kotitalouksille tarjottavien yksityisten laajakaistapohjaisten Internet-liittymien markkinat. Markkinaoikeus on Lännen Puhelin -päätöksessään[5] vahvistanut Kilpailuviraston markkinamäärittelyn tältä osin.
6. Lisäksi Kilpailuvirasto on edellä mainituissa ratkaisuissaan määritellyt relevanteiksi hyödykemarkkinoiksi ADSL-pohjaisten Internet-liittymien tukkumarkkinat, joihin kuuluvat mm. tukkutason operaattori-DSL-liittymät ja tilaajayhteystuotteet (tilaajayhteys ja tilaajayhteyden yläkaista) sekä laitepaikkatuotteet (laitepaikka ja sähkönsyöttö). Markkinaoikeus on Lännen Puhelin Oy:tä koskevassa päätöksessään[6] määritellyt relevanttien hyödykemarkkinoiden koostuvan yksityisille kotitalouksille tarkoitettujen ADSL-pohjaisten Internet-yhteyksien tukkumarkkinoista. Viestintävirasto on määritellyt huomattavaa markkinavoimaa koskevissa päätöksissään tilaajayhteys-[7] ja operaattori-DSL-liittymät[8] toisistaan erillisiksi markkinoiksi ja asettanut näillä markkinoilla toimiville yrityksille muun muassa tukkutuotteiden vuokraukseen liittyviä velvoitteita.
7. Relevanttien maantieteellisten markkinoiden osalta Kilpailuvirasto on katsonut, että laajakaistaliittymien tukku- ja vähittäistuotteiden relevantit maantieteelliset markkinat ovat paikalliset ja ne muodostuvat siitä alueesta, jolla paikallisella teleoperaattorilla oli rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen 31.12.1993 saakka.
8. Viestintävirasto on huomattavaa markkinavoimaa koskevissa päätöksissään[9] sekä markkina-analyyseissään[10] katsonut, että KYMP:lla on huomattavaa markkinavoimaa sekä kiinteän puhelinverkon tilaajayhteyksiin pääsyn että laajakaistapalvelujen tarjonnan tukkumarkkinoilla omalla perinteisellä toimialueellaan[11]. Viestintäviraston tietojen mukaan KYMP:n markkinaosuus tilaajayhteysmarkkinalla on ollut yli 95 % ja tukkutason laajakaistapalvelujen markkinalla yli 80 %. Vähittäismarkkinoilla KYMP:n markkinaosuus on ollut 31.12.2005 68 % ja 31.12.2007 yli 70 %.
9. Kilpailuvirasto toteaa, että asian lopputulos huomioon ottaen voidaan relevanttien hyödykemarkkinoiden ja maantieteellisten markkinoiden täsmällinen määritteleminen jättää avoimeksi. Asian ratkaisemisen kannalta ei myöskään ole välttämätöntä ottaa täsmällisesti kantaa KYMP:n markkina-asemaan. Ottaen kuitenkin huomioon Kilpailuviraston aikaisempi ratkaisukäytäntö sekä KYMP:n vahva asema oman perinteisen toimialueensa laajakaistamarkkinoilla on sen toimintaa perusteltua tarkastella lähtökohtaisesti mahdollisen määräävän markkina-aseman väärinkäytön näkökulmasta.
5.2 Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö ja hintaruuvi
10. Kilpailunrajoituslain (480/1992, muutt. 318/2004) 6 §:n mukaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttö voi ilmetä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen;
- tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi;
- erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppanien samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasetelmaan asettavalla tavalla;
- sen asettaminen sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.
11. TSF on katsonut toimenpidepyynnössään, että KYMP sekä muut toimenpidepyynnön kohteena olevat yhtiöt ovat ADSL-hinnoittelullaan rikkoneet voimassa olevaa kilpailunrajoituslakia. TSF:n mukaan yhtiöiden hinnastojen perusteella näyttää ilmeiseltä, että niiden hinnoittelu on muodostanut hintaruuvin.
12. Hintaruuvilla tarkoitetaan sitä, että vertikaalisesti integroitunut, useammalla tuotantoportaalla toimiva yritys heikentää kilpailijansa asemaa lopputuotteen markkinoilla perimällä tältä ylihintaa väli- tai liitännäisestä hyödykkeestä. Käyttämällä hintaruuvia yritys heikentää kilpailijoiden asemaa tai estää niiden markkinoille tulon omaa liiketoimintayksikköänsä suosimalla. Osoituksena hintaruuvista pidetään yrityksen tukkuhinnan ja vähittäishinnan väliin jäävää marginaalia silloin, kun se on niin pieni, ettei ”kohtuullisen tehokas kilpailija” voi saavuttaa tavanomaisena pidettyä voittoa markkinoilla.
13. Kilpailuvirasto on aiemmin katsonut[12], että merkittävimmän kilpailuongelman palveluoperaattoreille aiheuttaa juuri verkko-operaattorin tukkuhinnoittelussaan mahdollisesti soveltama kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan perusteella kielletty hintaruuvi.
5.3 Kilpailuviraston hintaruuvilaskelma
14. Kilpailuvirasto tekee hintaruuviarviointinsa operaattorin esittämien kustannus- ja hintatietojen perusteella. Katelaskelmat tehdään paikallisoperaattorin oman palveluoperaattorin näkökulmasta niin sanotun ”as efficient”[13] -periaatteen mukaisesti. Virasto siis arvioi, voisiko paikallisoperaattorin kanssa yhtä tehokas toimija toimia markkinoilla kannattavasti. Markkinoilletulon kannattavuutta tarkastellaan siten vain paikallisoperaattorin kilpailijoilleen tarjoaman DSL-tukkutuotteen perusteella. Kilpailuvirasto on 3.9.2009 julkaissut hintaruuvin arviointiperiaatteensa[14] muistiona, jossa on käyty läpi tarkemmin laskelmaa koskevia yksityiskohtia. Arviointiperiaatteita on myös käyty läpi Elisa Oyj:tä koskevassa ratkaisussa[15].
15. Kilpailuvirasto laatii hintaruuvilaskelmat hinnastotietojen sekä yrityksen toimittamien kustannus- ja tulotietojen perusteella. Vähittäistuotteen osalta laskelmassa huomioidaan saadut avausmaksut, kuukausimaksut sekä mahdollisia muita tuloja. Muita tuloja voivat esimerkiksi olla kuluttaja-ADSL-liittymistä saadut päätelaite- ja asennustulot sekä näille asiakkaille myydyn tietoturvan tulot samoin kuin muut vastaavat yleensä liittymän mukana myytävien lisäarvopalvelujen tulot.
16. Myös tukkutuotteiden osalta laskelmassa huomioidaan avausmaksut sekä tukkutuotteiden kuukausimaksut. Hintaruuvilaskelmissa on alustavasti otettu huomioon myös paikallisen toimijan oman palveluoperaattorin näistä tuotteista saamat määräalennukset[16]. Lisäksi katelaskelmissa on otettu huomioon, kuinka yhteyden toteuttaminen on jakautunut tilaajayhteyden ja yläkaistan välille. Koska hintaruuvitestin avulla katsotaan, pystyykö paikallisen toimijan oman palveluoperaattorin kanssa yhtä tehokas toimija toimimaan kannattavasti, on katelaskelmissa otettu huomioon oman palveluoperaattorin liittymäjakauma tilaajayhteyden ja yläkaistan välillä.
17. Kilpailuvirasto on ottanut huomioon laskelmassaan kertaluontoisia kustannuksia asiakkaiden hankinnasta (mainonta ja erikoistarjoukset), tilaustenkäsittelystä sekä korvauksista jakelukanaville. Nämä kustannukset samoin kuin avausmaksut vähittäis- ja tukkutuotteista on jaksotettu jakamalla ne kohtuullisella kuukausina ilmoitetulla ajalla, jotta näistä kertaluontoisista eristä saadaan yhteismitallisia kuukausittain toistuvien erien kanssa. Katelaskelmissa asiakkaiden hankinnasta aiheutuvat kertaluonteiset tulot ja kustannukset on alustavasti jyvitetty 36 kuukaudelle kuukausittaisen katteen määrittämiseksi, kuten virasto on aikaisemmin tehnyt Elisa Oyj:tä[17] sekä Kuopion Puhelin Oy:tä[18] koskevissa tapauksissa. Asiakkaan hankinta voidaan siten nähdä investointina, joka tuottaa myöhemmin tulovirtaa. Edellä mainituissa päätöksissä sekä Kilpailuviraston hintaruuvin arviointiperiaatteita koskevassa muistiossa[19] on käyty läpi yksityiskohtaisemmin perusteita 36 kuukauden käyttämiselle. KYMP-asian käsittelyn yhteydessä ei ole myöskään tullut ilmi sellaisia seikkoja, joiden perusteella tästä tulisi poiketa.
18. Laskelmassa hyväksyttyjä toistuvia kustannuksia ovat puolestaan ATM- ja Ethernet-liitynnästä, ulkomaanyhteydestä, ISP-palveluista (sähköpostilaatikot, kotisivutilat ja portaali), asiakaspalvelusta, laskutuksesta, perinnästä, teknisestä tukipalvelusta ja viankorjauspalvelusta syntyvät menot.
19. Kilpailuvirasto tekee alustavat laskelmat edellä läpikäytyjen periaatteiden mukaisesti ja laskee nopeusluokkajakaumalla painotetun keskiarvon alueen ADSL-liittymien kuukausittaisesta katteesta. Toisin sanoen Kilpailuviraston laskelmassa annetaan enemmän painoarvoa yleisimmän nopeusluokan liittymäkohtaiselle katteelle[20]. Mikäli paikallisoperaattorin perinteisestä toimialueesta on erotettavissa esimerkiksi hinnastojen vyöhykejaon vuoksi eri alueita, Kilpailuvirasto tarkastelee aluekohtaisen katteen ohella myös kaikkien alueiden asiakasmäärän perusteella painotettua keskimääräistä katetta eräänä arviointinsa osana.
20. Mikäli näin laskettu keskimääräinen liittymäkohtainen kuukausikate on negatiivinen, hinnoittelun voidaan alustavasti katsoa täyttävän kilpailunrajoituslain kieltämän hintaruuvin tunnusmerkit. Erityisen selkeästi hintaruuvin tunnusmerkkien voidaan katsoa täyttyvän tilanteessa, jossa keskimääräinen liittymäkohtainen kate on negatiivinen silloin kun huomioidaan kustannuksista vain tilaajayhteyden ja ODSL-tukkutuotteen kuukausimaksut.
5.4 KYMP:n ADSL-hinnoittelua koskevat katelaskelmat
21. Kilpailuvirasto on selvittänyt KYMP:n ADSL-hinnoittelua 1.1.2005 alkaen tekemiensä katelaskelmien avulla ja alla on esitetty näiden katelaskelmien yhteenvetotaulukot.
22. KYMP:n kuluttajaliittymistä syntyneet kulut on jouduttu osin arvioimaan, sillä KYMP myy liittymiä myös yrityksille, eikä KYMP ole pystynyt erittelemään pelkästään kuluttaja-ADSL-liittymistä syntyviä kustannuksia kaikista ADSL-liiketoimintansa kustannuksista. KYMP toimii lisäksi omaa HMV-aluettaan laajemmalla alueella ja myös tästä syystä pelkästään HMV-alueen kuluttajaliittymiin kohdistuvien tulojen ja menojen laskemisessa on jouduttu turvautumaan arvioihin.
23. KYMP on lisäksi 13.8.2009 tiedustellut mahdollisuutta käyttää kertaluontoisten kustannusten jaksotusaikana 48 kuukautta ja perustellut tätä korkealla asiakasuskollisuudella. Yksinomaan tämä seikka ei kuitenkaan riitä perusteluksi, sillä asiakkaan pitoaika voi olla korkea muun muassa siksi, että markkinoilla on esiintynyt väärinkäyttöä tai siksi, että markkinat ovat uudet ja yritykset ovat keskittyneet uusasiakashankintaan. Kilpailuviraston laskelma on tehty 36 kuukauden jaksotusajalla, eikä asian lopputulos huomioon ottaen tässä asiassa oikean jaksotusajan tarkempi selvittäminen ole tarpeen.
Taulukko 1 KYMP:n katelaskelma ajalta 1.1.–31.10.2005
[…][21]
24. Yllä olevan yhteenvetotaulukon perusteella on nähtävissä, että KYMP:n hinnoittelu vaikuttaa täyttäneen hintaruuvin tunnusmerkit 10 kuukauden ajan 1.1–31.10.2005. Tänä aikana tilaajayhteyden ja operaattori-DSL-tukkutuotteen kuukausimaksut ovat ylittäneet selkeästi vähittäishinnan.
Taulukko 2 KYMP:n katelaskelma ajalta 1.11.2005–31.8.2006
[…]
25. 1.11.2005 alkaen KYMP laski operaattori-DSL-tukkutuotteen hintaa merkittävästi, jolloin vähittäistuotteen hinta ylitti operaattori-DSL-tukkutuotteen sekä tilaajayhteyden yhteenlasketut kuukausimaksut. Keskimääräinen kate on siten tällä ajanjaksolla painunut negatiiviseksi kertamaksujen sekä erilaisten ADSL-liittymän toteuttamisesta syntyvien toistuvien kustannusten vuoksi. Näiden toistuvien kustannusten määrään puolestaan on vaikuttanut niitä nostavasti KYMP:n pieni kuluttaja-asiakasmäärä, joka on ollut esimerkiksi Kilpailuviraston 30.6.2006 saamien tietojen mukaan 6185. Kertakustannukset puolestaan olisivat alhaisemmat, mikäli jaksotusaika muutettaisiin KYMP:n esittämällä tavalla pidemmäksi.
Taulukko 3 KYMP:n katelaskelma 1.9.2006 hinnanmuutoksen jälkeen
[…]
26. KYMP muutti operaattori-DSL-tukkutuotteensa hinnoittelumallia 1.9.2006 alkaen sen jälkeen, kun Kilpailuvirasto oli lähettänyt KYMP:lle ensimmäisen selvityspyyntönsä, jossa oli selostettu määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä sekä hintaruuvia. KYMP ilmoitti selvityksessään 10.7.2006 käyneensä kevään 2006 aikana neuvotteluja operaattoriasiakkaidensa kanssa operaattori-DSL-tuotteensa rakenteellisesta uudistamisesta. KYMP siirtyi operaattori-DSL-tukkutuotteen hinnoittelussaan hinnoittelumalliin, jossa kaikille KYMP:n operaattori-DSL-tukkutuotteen vyöhykkeille oli oma, liittymän nopeudesta riippumaton hinta muotoa ”x euroa / portti”. Aikaisemmin operaattori-DSL-liittymän kuukausimaksu riippui liittymän nopeudesta.
27. Kuten yllä olevasta katelaskelman yhteenvetotaulukosta ilmenee, KYMP:n 1.9.2006 voimaan tullut uusi hinnoittelumalli näyttäisi poistavan ne operaattori-DSL-hinnastoon liittyneet ongelmat, joihin Kilpailuvirasto on selvityksissään kiinnittänyt huomiota. KYMP:n 11.6.2008 toimittaman selvityksen mukaan A-vyöhykkeellä on ollut noin 60 % KYMP:n HMV-alueen liittymistä, eikä kate ole ollut Kilpailuviraston nykyisen laskentamallin mukaan tarkasteltuna negatiivinen enää 1.9.2006 voimaan tulleen hinnastomuutoksen jälkeen. Lisäksi ottaen huomioon sen, että nopeampien liittymien, joiden kate on ollut parempi, osuus on tarkasteluajanjakson loppua kohden jatkuvasti kasvanut, on todennäköistä, että kokonaiskate on muuttunut vielä tässä esitettyä positiivisemmaksi.
6 Ratkaisun perustelut
28. Markkinaoikeus voi Kilpailuviraston esityksestä määrätä kilpailunrajoituslain 7 §:n mukaisen seuraamusmaksun elinkeinonharjoittajalle tai näiden yhteenliittymälle, joka rikkoo kilpailunrajoituslain 6 §:n säännöksiä. Seuraamusmaksu on määrättävä, jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin perusteettomana.
29. Kilpailuvirasto katsoo KYMP:n menettelyä kokonaisuutena arvioiden, että kilpailunrajoituslain 7 §:ssä tarkoitetun esityksen tekeminen markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämiseksi ei tässä tapauksessa kuitenkaan ole kilpailun turvaamiseksi perusteltua. Virasto on ottanut seuraamusmaksuesityksen tekemistä harkitessaan huomioon seuraavat seikat:
>30. Ensinnäkin KYMP on muuttanut ADSL-hinnoitteluaan sen jälkeen, kun Kilpailuvirasto on ollut KYMP:een yhteydessä. Tämä hinnoittelumalli näyttäisi poistaneen ne DSL-tukkutuotteen hinnoitteluun liittyvät ongelmat, joihin Kilpailuvirasto on selvityksissään kiinnittänyt huomiota.
31. Lisäksi edellä viitatut selkeät ongelmat, jolloin jo tilaajayhteyden sekä operaattori-DSL-tukkutuotteen kuukausimaksut ovat ylittäneet vähittäishinnan, ovat kestäneet vain 10 kuukauden ajan. Tämän ajanjakson lisäksi KYMP:n ADSL-liittymien keskimääräinen kokonaiskate on ollut lievästi negatiivinen toiset 10 kuukautta, mutta tällöin KYMP:n toistuvia liittymäkohtaisia kustannuksia on nostanut KYMP:n pieni asiakasmäärä.
32. Kolmanneksi Kilpailuviraston laskentaperusteisiin liittyy tässä asiassa osin arvionvaraisia seikkoja (HMV-alueen kuluttajaliittymiin kohdistuvat kustannukset, jaksotusaika), jotka mahdollisesti muuttaisivat tässä päätöksessä esitettyjä johtopäätöksiä KYMP:n kannalta edullisempaan suuntaan. Ottaen kuitenkin huomioon edellä kohdissa 30 ja 31 esitetyt seikat sekä sen, että mikäli arvionvaraiset seikat otettaisiin laskelmissa huomioon KYMP:n näkemyksen mukaisina laskelmat muuttuisivat KYMP:lle edullisempaan suuntaan, Kilpailuvirasto katsoo, ettei näiden osin arvionvaraisten seikkojen yksityiskohtaiseen selvittämiseen ole tarvetta kyseessä olevan asian osalta.
33. Kilpailunrajoituslain 12 §:ssä todetaan, että jos Kilpailuvirasto katsoo elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän rajoittavan kilpailua 4 tai 6 §:ssä taikka EY:n perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklassa tarkoitetulla tavalla, sen on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin kilpailunrajoituksen tai sen vahingollisten vaikutusten poistamiseksi. Kilpailuvirasto voi kuitenkin olla ryhtymättä toimenpiteisiin, jos kilpailunrajoituksesta huolimatta kilpailua kyseisillä markkinoilla voidaan kokonaisuudessaan pitää toimivana.
34. Hallituksen esityksessä (11/2004) tätä pykälää on täsmennetty seuraavalla tavalla: Kilpailuvirasto voi olla ryhtymättä toimenpiteisiin esimerkiksi tapauksissa, joissa kiellon vastaisesta toiminnasta on jo luovuttu tai joissa asian selvittämisellä ei olisi kilpailun turvaamisen kannalta tai rikkomuksen periaatteellisen hylättävyyden vuoksi merkitystä. Edelleen toimenpiteisiin ryhtymättä jättämisellä tarkoitetaan myös seuraamusmaksuesityksen tekemättä jättämistä.
35. Kilpailuviraston selvitysten seurauksena KYMP on muuttanut hinnoitteluaan siten, että epäilty kilpailunrajoitus on poistunut. Kilpailuvirasto katsoo, että asiaa kokonaisuutena arvioiden asiassa ei ole tarpeen ryhtyä enempiin toimenpiteisiin. Asia poistetaan käsittelystä.
7 Sovelletut säännökset
36. Kilpailunrajoituslaki (480/1992, ml. muutossäädös 380/2004), 3 §:n 2 momentti, 6 § (7 § ennen 1.5.2004) ja 12 §.
8 Muutoksenhaku
37. Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituslain 21 §:n perusteella siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
9 Lisätiedot
38. Lisätietoja antaa apulaisjohtaja Timo Mattila.
[1] KYMP:lla oli 31.12.1993 saakka rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen pääosin Kotkan kaupungin alueella sekä osassa entistä Kymen lääniä.
[2] Lännen Puhelin Oy:tä koskeva Kilpailuviraston esitys markkinaoikeudelle, Dnro 949/61/02, 22.10.2004.
[3] Elisa Oyj:n epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö laajakaistamarkkinoilla, Dnro:t 529/61/03, 896/61/03, 233/61/04, 934/61/04, 291/61/05, 528/61/05 ja 470/61/06, annettu 19.5.2009.
[4] Kuopion Puhelin Oy:n epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö laajakaistamarkkinoilla, Dnro 747/61/2004, annettu 10.12.2009.
[5] Markkinaoikeuden päätös Lännen Puhelin -asiassa, Nro 298/2008, Dnro 260/04/KR, annettu 2.7.2008.
[6] Ks. edellä alaviite 5.
[7] Kiinteän puhelinverkon tilaajayhteyksiin pääsyn markkina (markkina 11 komission suosituksessa ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla 2003/311/EY, uuden suosituksen 2007/879/EY mukainen markkina 4: kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkina) muodostuu pääsystä kiinteän puhelinverkon tilaajayhteyksiin laajakaistapalvelujen ja puheensiirtopalvelujen tarjoamiseksi. Markkinaan kuuluvia tuotteita ovat metallijohtimiset 1) tilaajayhteys, 2) tilaajayhteyden osa ja 3) tilaajayhteyden välityskyky rinnakkaiskäyttöä varten eli yläkaista. Markkinaan kuuluvat lisäksi laitetilat tilaajayhteystuotteiden käytössä tarpeellisia vähäisiä laitteita varten.
[8] Tukkutason laajakaistapalvelujen markkina (markkina 12 komission suosituksessa ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla 2003/311/EY, uuden suosituksen 2007/879/EY mukainen markkina 5) muodostuu verkkoyrityksen palveluyritykselle tarjoamasta tukkutason laajakaistapalvelusta, millä tarkoitetaan bittivirtapohjaista (ns. bitstream) tai ominaisuuksiltaan tätä vastaavaa datapalvelua, joka mahdollistaa datan välittämisen molempiin suuntiin. Uuden suosituksen mukaiseen markkinamäärittelyyn kuuluu myös yhteys loppukäyttäjälle.
[9] Kymen Puhelin Oy:tä koskeva Viestintäviraston päätös huomattavasta markkinavoimasta kiinteän puhelinverkon tilaajayhteyksiin pääsyn markkinoilla Dnro 578/934/2003, annettu 6.2.2004, ja Kymen Puhelin Oy:tä koskeva päätös huomattavasta markkinavoimasta kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinalla dnro 367/934/2009, 3.4.2009.
Viestintäviraston päätös huomattavasta markkinavoimasta tukkutason laajakaistamarkkinoilla, dnro 132/934/2004, 17.9.2004 (KYMP:n osalta) ja Viestintäviraston päätös huomattavasta markkinavoimasta tukkutason laajakaistapalvelujen markkinoilla, 576/934/2009, 13.5.2009 (KYMP:n osalta).
[10] Viestintäviraston markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta kiinteän puhelinverkon tilaajayhteyksiin pääsyn markkinoilla ja kirje operaattoreille analyysin lopputuloksista, Dnro 1383/935/2006, 22.1.2007. Viestintäviraston markkina-analyysi kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinalla Dnro 96/9411/2008, 3.4.2009 3.4.2009. Viestintäviraston markkina-analyysi tukkutason laajakaistapalvelujen markkinoista ja kirje operaattoreille analyysin lopputuloksista, 1384/935/2006, 22.1.2007. Viestintäviraston markkina-analyysi tukkutason laajakaistapalvelujen markkinoilla 95/9411/2008, 13.5.2009.
[11] Ks. edellä alaviite 1.
[12] Kilpailuvirasto: Kilpailunrajoitukset laajakaistapalvelujen markkinoilla, Dnro 1120/61/2001, 24.6.2002.
[13] Ks. tarkemmin komission tiedonanto K(2009) 864: Ohjeita komission ensisijaisista täytäntöönpanotavoitteista sovellettaessa EY:n perustamissopimuksen 82 artiklaa yritysten määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön perustuvaan markkinoiden sulkemiseen, annettu 9.2.2009. Yhtä tehokkaan kilpailijan periaatteesta esimerkiksi kohdat 23–27 ja 80.
[14] Kilpailuviraston muistio 3.9.2009: Kilpailuviraston käyttämät hintaruuvin arviointiperiaatteet.
[15] Ks. edellä alaviite 3.
[16] Kilpailuvirasto ei ole tässä yhteydessä arvioinut alennusten perusteita ja sallittavuutta kilpailunrajoituslain perusteella.
[17] Ks. edellä alaviite 3.
[18] Ks. edellä alaviite 4.
[19] Ks. edellä alaviite 14.
[20] Kilpailuvirasto ei ole kuitenkaan poissulkenut sitä, etteikö se voisi jossain tilanteissa tarkastella liittymäkohtaista katetta myös nopeusluokittain tai esimerkiksi vain nopeimpien (tai hitaimpien) yhteysnopeuksien osalta.
[21] Tieto on poistettu KYMP:in liikesalaisuutena.