Asianosaiset
Kuljetusliike R. Pynnönen Oy (tutkimuspyynnön tekijä)
Merita Pankki Oy (tutkimuspyynnön kohde)
Asian vireilletulo
Kuljetusliike R. Pynnönen Oy asiamiehenään Asianajotoimisto Sundström Jaanti & Co. on toimittanut Kilpailuvirastolle tutkimuspyynnön, joka kohdistuu Merita Pankki Oy:n menettelyyn yritysrahoituksessa.
Tutkimuspyynnön tausta
Kuljetusliike R. Pynnönen Oy (jäljempänä yhtiö) ja Suomen Kaukokiito Oy toimivat tavarankuljetusta koskevassa liiketoiminnassa. Yhtiön omistuksessa on aiemmin ollut osakemäärä, jonka hallinta mahdollisti enemmistön Suomen Kaukokiidon äänivallasta ja takasi yhtiön määräysvallan Suomen Kaukokiidossa. Suomen Kaukokiito toimi tällöin yhtiön kanssa konsernisuhteessa. Suomen Kaukokiito tarjosi yhtiölle mm. ulkomaanliikenteen varastointipalveluita, minkä lisäksi sillä oli yhtiön kanssa yhteinen tietojärjestelmä.
(1) Yhtiö panttasi toukokuussa 1990 omistamansa Suomen Kaukokiidon osakkeet luottojen vakuutena Kansallis-Osake-Pankille. Kun pankin liiketoiminta yhdistettiin vuonna 1995 Suomen Yhdyspankkiin, Kuljetusliike R. Pynnösen panttaamat Suomen Kaukokiidon osakkeet päätyivät pantiksi Merita Pankin myöntämien luottojen vakuutena.
(2) Kuljetusliike R. Pynnönen haettiin sittemmin yrityssaneeraukseen ja yhtiölle vahvistettiin lokakuussa 1995 yrityssaneerausohjelma. Saneerausohjelmaan oli kirjattu myös Suomen Kaukokiidon osakkeiden realisointia koskeva määräys. Tämän mukaan Suomen Kaukokiidon osakkeita koskevan kaupan tuli tapahtua kahden viikon kuluessa siitä, kun osakkeista saataisiin niiden nimellisarvon ylittävä tarjous.
(3) Kuljetusliike R. Pynnönen myi Merita Pankille pantatut Suomen Kaukiidon osakkeet sisaryritykselleen Kansainvälinen Kaukokiito Oy:lle elokuussa 1996. Kansainvälinen Kaukokiito joutui kuitenkin rahoitusvaikeuksiin, minkä johdosta Kansainvälinen Kaukokiito ei pystynytkään lunastamaan Suomen Kaukokiidon osakkeita. Tämä merkitsi myös sitä, että osakkeiden realisointi viivästyi saneerausohjelmassa sovitusta.
(4) Kun osakkeiden realisointi viivästyi saneerausohjelmassa sovitusta, Merita Pankki ja muut pantinhaltijat vaativat elokuussa 1996 saneerausohjelman raukeamista osakkeiden realisointia koskevin osin. Tampereen käräjäoikeus määräsi osakkeiden realisointia koskevan saneerausohjelman kohdan raukeamaan lokakuussa 1996. Turun Hovioikeus vahvisti käräjäoikeuden ratkaisun maaliskuussa 1997. Yhtiö ilmoittaa, että ohjelmakohdan raukeamisen ’juridinen merkitys’ on kuitenkin edelleen riidanalainen ja odottaa ratkaisua hovioikeudessa.
(5) Ohjelmakohdan raukeaminen merkitsi sitä, että Merita Pankki saattoi myydä panttina olleet Suomen Kaukokiidon osakkeet Kuljetusliike R. Pynnösen kanssa kilpaileville kuljetusliikkeille. Tämän osakekaupan pätemättömäksi julistamista koskeva kanne on vireillä Helsingin käräjäoikeudessa.
(6) Suomen Kaukokiito Oy:n uudet omistajat ovat vaatineet konsernisuhteen purkamista Kuljetusliike R. Pynnösen kanssa. Kuljetusliike R. Pynnönen katsoo, ettei sillä tämän johdosta ole mahdollisuuksia jatkaa kotimaan linjaliikennettä vaan, että se edellyttäisi Suomen Kaukokiidon osakkeiden omistamista.
Tutkimuspyynnön sisältö
Kuljetusliike R. Pynnönen pyytää, että Kilpailuvirasto a) selvittää Merita Pankin menettelyä yllä kerrotussa tapahtumasarjassa ja b) tutkii Suomen Kaukokiidon ostaneiden kuljetusliikkeiden kilpailua rajoittavat sopimukset.
Merita Pankin osalta tutkimuspyyntö kohdistuu ensinnäkin tilanteeseen, jossa Suomen Kaukokiito oli vielä Kuljetusliike R. Pynnösen määräysvallassa. Suomen Kaukokiito pyrki tällöin oman pääomansa puitteissa lunastamaan panttauksen kohteena olleita osakkeitaan, jolloin määräysvalta Suomen Kaukokiidossa olisi samalla säilynyt Kuljetusliike R. Pynnösellä.
Merita Pankin ilmoitetaan kuitenkin eräännyttäneen Suomen Kaukokiidon luoton tavalla, joka ”poikkesi luottosuhteessa aikaisemmin sovelletusta käytännöstä” ja perustui ”asiakkaan luottamuksen ja rahoitusalan asiantuntemattomuuden” hyväksikäyttöön.
(*) Yhtiön mukaan Merita Pankin kilpailua rajoittavaksi menettelyksi olisi katsottava em. luoton eräännyttäminen kilpailua rajoittavalla tavalla.
Suomen Kaukokiito pyrki luoton erääntymistilanteessa hankkimaaan itselleen uusia rahoittajia ja pyysi Merita Pankkia vapauttamaan pankin hallussa olleita ja yhtiön mukaan ”tarpeettomia” vakuuksia. Pankki kieltäytyi vapauttamasta vakuuksia vaaditulla tavalla, minkä tutkimuspyynnössä katsotaan estäneen rahoituksen hankinnan vaihtoehtoisista rahoituslähteistä kilpailua rajoittavalla tavalla. Yhtiön mukaan pankki olisi pidättänyt itsellään noin kaksinkertaisen määrän vakuuksia verrattuna Suomen Kaukokiidon vastuisiin pankille.
(*) Merita Pankin kilpailua rajoittavaksi menettelyksi olisi yhtiön mukaan katsottava myös kieltäytyminen vakuuksien luovuttamisesta takaisin Suomen Kaukokiidolle.
Suomen Kaukokiito ei lopulta voinut lunastaa – tutkimuspyynnön mukaan pankin menettelystä johtuen – panttauksen kohteena olleita osakkeitaan. Merita Pankki sen sijaan myi sillä panttina olleet Suomen Kaukokiidon osakkeet Kuljetusliike R. Pynnösen kanssa kilpaileville kuljetusliikkeille, mikä merkitsi sitä, että määräysvalta Suomen Kaukokiidossa ei enää säilynyt Kuljetusliike R. Pynnösellä.
(*) Yhtiön mukaan todellisena syynä Merita Pankin menettelyyn Suomen Kaukokiitoa kohtaan olisi pankin pyrkimys rationalisoida kuljetusalaa ja vähentää kuljetusalan kilpailua.
Tutkimuspyynnössä katsotaan, että Merita Pankin menettelyä tulee arvioida määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevan kilpailunrajoituslain 7 §:n perusteella. Tätä perustellaan sillä, että pankki olisi kilpailunrajoituslain 3 §:ssä tarkoitetussa määräävässä markkina-asemassa ainakin asiakkaaseensa nähden mutta eritoten tavarankuljetusten linjaliikenteen rahoittajana.
Asian selvittäminen
Tutkimuspyynnön mukaan Merita Pankilla on määräävä markkina-asema tavarankuljetusten linjaliikenteen rahoittajana. Yhtiö perustelee väitettään Merita Pankin korkealla markkinaosuudella näillä markkinoilla. Yhtiö viittaa kilpailunrajoituslain esitöihin, joiden mukaan yrityksen 25-50 prosentin markkinaosuus olisi riittävä täyttämään määräävän markkina-aseman tunnusmerkit.
Kilpailuviraston selvityksen mukaan Merita Pankilla on noin 350.000 yritysasiakasta, joille myönnetyt luotot olivat kesäkuussa 1997 noin 49 miljardia markkaa. Pankin asiakaskunta käsittää lisäksi noin 250 suurasiakasta, joille myönnetyt luotot ja taseen ulkopuoliset sitoumukset olivat vuoden 1997 kesäkuussa 80 miljardia markkaa. Merita Pankin oman arvion mukaan noin 60 prosenttia pienistä ja keskisuurista yrityksistä käyttää Merita Pankkia pääpankkinaan.
Merita Pankin markkinaosuudet ja sitä kautta pankin markkina-asema on Kuljetusliike R. Pynnösen mukaan selvitettävissä ennen kaikkea luottokantatilastoista.
Suomessa pankkien yleiset luottokantatilastot osoittavat, että Merita Pankin markkinaosuus yritysrahoituksessa on hieman yli 40 prosenttia, silloin kun yritysrahoitukseen katsotaan kuuluvan yksinomaan pankkien rahoitustarjonta.
Merita Pankki kiistää olevansa määräävässä markkina-asemassa rahoitussektorilla taikka tavarankuljetusten linjaliikennettä koskevassa rahoituksessa. Pankki korostaa, että muutkin kuin pankit voivat tarjota yrityksille rahoitusta. Vaihtoehtoisina rajoittajina mainitaan esimerkiksi vakuutusyhtiöt ja erilaiset muut rahoituslaitokset. Merita Pankin mukaan näiden merkitys tulee ottaa huomioon laskettaessa pankin markkinaosuutta yritysrahoituksessa (taulukko 1).
Taulukko 1. Eri rahoittajasektorien osuus yrityksille myönnettyjen luottojen kannasta 31.12.1996 (mmk).
| & | mmk | prosentuaalinen osuus |
| Kotimaiset talletuspankit | 106 838 | 48.1 |
| Ulkomaiset talletuspankit | 2 694 | 0.8 |
| Talletuspankit yht. | 109 532 | 48.9 |
| Vakuutuslaitokset | 62 547 | 28.7 |
| Muut rahoituslaitokset | 31 323 | 11.2 |
| Rahoituslaitokset yht. | 203 402 | 88.9 |
| Julkisyhteisöt | 6 527 | 11.1 |
| Kaikkiaan | 209 929 | 100.0 |
Lähde: Suomen Pankkiyhdistys.
Kilpailuviraston selvityksen mukaan Merita Pankin markkinaosuus yritysrahoituksessa olisi kokonaisuutena arviolta 25-35 prosenttia, mikäli yritysrahoitukseen katsotaan kuuluvan esimerkiksi myös vakuutuslaitosten ja muiden rahoituslaitosten rahoitustarjonta.
Kuljetusliike R. Pynnösen mukaan Kilpailuviraston tulee selvittää Merita Pankin kilpailuoikeudellista asemaa tarkastelemalla pankin markkinaosuutta ennen kaikkea tavarankuljetusten linjaliikenteen rahoittajana. Yhtiön mukaan ”tässä nimenomaisessa tapauksessa pitäisi kilpailunrajoituslain 3 §:ssä tarkoitetun määräävän markkina-aseman selvittämiseksi tutkia erityisesti kotimaan tavarankuljetusten linjaliikenteen rahoitusrakennetta ja Merita Pankin osuutta siinä”.
Pankkien luottokantatilastoissa toimialakohtaisena luokituksena käytetään yleisesti Tilastokeskuksen määrittelemää toimialaluokitusta. Tässä luokituksessa ’tavarankuljetusten linjaliikennettä’ ei sellaisenaan ole määritelty omaksi toimialaluokakseen. Kuljetusliike R. Pynnösen mukaan Tilastokeskuksen toimialaluokituksen luokat 60240 sekä yhteisesti luokat 63120 ja 63212 vastaisivat kuitenkin liiketoimintana määritelmää tavarankuljetusten linjaliikenteestä. Kilpailuvirasto on selvittänyt asiaa tämän mukaisesti.
Taulukko 2. Merita Pankin osuus (%) ao. toimialaluokituksen mukaisesta luottokannasta / luottokannan perusteena pankkien myöntämä rahoitus (ml. Arsenal). Täsmälliset luvut poistettu liikesalaisuuksina.
| 60240 | Tieliikenteen tavarankuljetus | […] |
| 63120 | Varastointi | […] |
| 63212 | Tieliikenteen terminaalitoiminta | […] |
| Yht. | Varastointi/tieliikenteen terminaalitoiminta | […] |
Lähde: Kilpailuvirasto.
Kilpailuvirasto on selvittänyt Merita Pankin osuutta tavarankuljetusten linjaliikenteen luottokannasta kokoamalla ensinnäkin yhteen suurimpien suomalaispankkien luottokannan tavarankuljetusten linjaliikenteessä. Tutkimuspyynnössä ehdotetun mukaisesti selvityksen tuloksia on käytetty tulkinta-apuna ratkaistaessa sitä, voidaanko Merita Pankin katsoa olevan määräävässä markkina-asemassa tavarankuljetusten linjaliikenteen rahoittajana.
Ratkaisu ja sen perustelut
Relevantit markkinat
Kilpailunrajoituslain 3 §:n perusteella määräävän markkina-aseman osoittaminen edellyttää, että elinkeinonharjoittajalla katsotaan olevan koko maassa tai tietyllä alueella yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema, että elinkeinonharjoittaja merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla.
Määräävä markkina-asema vallitsee aina tietyillä asiallisilla ja alueellisilla hyödykemarkkinoilla. Nämä ns. relevantit markkinat määritellään kussakin tapauksessa toisaalta hyödykkeiden ja toisaalta markkina-alueen maantieteellisen laajuuden mukaan. Relevanttien hyödykemarkkinoiden määrittelyssä selvitetään ensisijaisesti sitä, mitkä hyödykkeet ovat asiakkaiden näkökulmasta siinä määrin samanarvoisia, että asiakkaat pitävät niitä toisiaan korvaavina.
Kuljetusliike R. Pynnösen tutkimuspyynnön mukaan Kilpailuviraston tulee arvioida Merita Pankin kilpailuasemaa tavarankuljetusten linjaliikenteen rahoituksessa, jotka yhtiön mukaan on katsottava ko. tapauksessa relevanteiksi markkinoiksi. Kilpailuvirasto on arvioinnut Merita Pankin markkina-asemaa tutkimuspyynnössä esiin tuoduilla markkinoilla.
Määräävän markkina-aseman arviointi
Kuljetusliike R. Pynnösen mielestä Merita Pankilla on kilpailunrajoituslain 3 §:ssä tarkoitettu määräävä markkina-asema tavarankuljetusten linjaliikenteen rahoittajana. Yhtiön mielestä tämä ilmenee Merita Pankin markkinaosuudesta alan rahoituksessa. Kilpailuviraston tekemän selvityksen mukaan Merita Pankin markkinaosuus tavarankuljetusten linjaliikenteen rahoittajana vaihtelee noin 30-60 prosentin välillä. Kun otetaan huomioon pankeille vaihtoehtoiset rahoittajat, Merita Pankin markkinaosuus on kuitenkin tätä alhaisempi.
Merita Pankin markkinaosuuden perusteella yksistään ei voida todeta, että pankilla olisi määräävä markkina-asema po. alan rahoituksessa. Yrityksen korkeakaan markkinaosuus ei myöskään sellaisenaan ole riittävä peruste määräävän markkina-aseman toteamiseksi. Yrityksen korkea markkinaosuus jollain toimialalla voi olla seurausta myös siitä, että yritys on paremmalla kilpailukyvyllään onnistunut kasvattamaan liiketoimintaansa ja sitä kautta markkinaosuuttaan alan muita yrityksiä nopeammin. Määräävän markkina-aseman toteaminen edellyttääkin kokonaisvaltaisempaa arviointia.
Elinkeinonharjoittajalla voidaan yleisesti katsoa olevan määräävä markkina-asema, jos sillä on joku kilpailuetu, jonka turvin se voi toimia markkinoilla ottamatta merkittävässä määrin huomioon kilpailijoitaan tai muita asiakkaitaan. Kilpailijoihinsa nähden määräävässä markkina-asemassa oleva elinkeinonharjoittaja on niin ylivoimainen, että se pystyy vastaamaan kaikkiin kilpailijoiden käyttämiin kilpailukeinoihin ja tällä tavoin ohjaamaan hyödykkeiden hintoja tai toimitusehtoja markkinoilla.
Kilpailuneuvosto on kilpailunrajoituslain 3 §:n soveltamisen osalta todennut määräävän markkina-aseman tunnusmerkistön täyttyvän mm. silloin, kun ”yhtiöllä on … suhteellinen hinnoitteluvapaus, jonka turvin se voi ohjata tukkuhintoja ja sitä kautta vaikuttaa myös vähittäishintoihin siinä määrin, että sen asemaa uhkaava kilpailu tulee estetyksi tai torjutuksi”. Kilpailuviraston mielestä Merita Pankilla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa esimerkiksi tavarankuljetusten linjaliikenteen rahoituksen hintaan (korkoon) muista rahoituksen tarjoajista riippumatta, mitä kilpailuneuvoston em. päätöksen perusteella määräävän markkina-aseman toteaminen tavarankuljetusten linjaliikenteen rahoittamisessa edellyttäisi.
Toisessa tapauksessa kilpailuneuvosto katsoi, ettei Postilla ollut tapauksessa käsitellyillä markkinoilla määräävää markkina-asemaa, koska sen potentiaalisilla asiakkailla oli käytössä useita Postin toiminnasta riippumattomia markkinointi- ja jakelukanavia. Tapauksessa määräävän markkina-aseman tunnusmerkistö ei täyttynyt muun muassa, koska tarkasteltava yritys ei ollut alalla palveluiden ainoa tarjoaja vaan asiakkailla oli mahdollisuus solmia markkinoilla korvaavia, vaihtoehtoisia liikesuhteita.
Kilpailuvirasto katsoo käsillä olevassa tapauksessa, että tavarankuljetusten linjaliikennettä harjoittavilla yrityksillä on useita Merita Pankista riippumattomia vaihtoehtoja hankkimansa rahoituksensa suhteen.
Suomessa toimii tällä hetkellä kahdeksan (8) kotimaista liikepankkia, yhdeksän (9) kotimaisiin liikepankkeihin pitkälti rinnastettavaa ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttoria, noin kolmesataa (300) kahteen osuuspankkiryhmään kuuluvaa osuuspankkia, vajaat neljäkymmentä (40) säästöpankkia sekä kahdeksan (8) merkittävää rahoitusyhtiötä. Tämän lisäksi suomalaisille yritysasiakkaille välittävät rahoituspalveluitaan yhdeksän (9) ulkomaisten luottolaitosten Suomessa toimivaa edustustoa. Yritysrahoitukseen osallistuvat merkittävästi myös ns. erityisluottolaitokset ja vakuutusyhtiöt. Em. lisäksi Suomessa toimii viisitoista (15) alueellista pääomasijoitusyhtiötä ns. venture capital -toiminnassa.
Kuljetusliike R. Pynnönen viittaa kuitenkin siihen, etteivät kaikki suomalaispankit voi todellisuudessa toimia tavarankuljetusten linjaliikenteen yrityksille rahoituspalveluita tarjoavina vaihtoehtoina, koska etenkään pienemmät paikallispankit eivät pysty rahoittamaan pääomiltaan suurempia kuljetusalan hankkeita ja koska kaikilla pankeilla ei välttämättä ole tarjottavana esimerkiksi riittäviä ulkomaankaupan maksuliikennepalveluita. Näiden seikkojen katsotaan rajoittavan tavarankuljetusten linjaliikenteen yritysten rahoitusmahdollisuuksia niin merkittävästi, että Merita Pankin voidaan katsoa olevan ainoa todellinen vaihtoehto alan yrityksille, minkä johdosta pankin on katsottava olevan määräävässä markkina-asemassa toimialan rahoittajana.
Kilpailuviraston mielestä ei kuitenkaan ole tullut osoitetuksi sitä, etteikö esimerkiksi yllä mainituilla rahoitusta tarjoavilla yrityksillä olisi – yhdessä tai erikseen – mahdollisuuksia myöntää rahoitusta pääomamääriltään huomattaviinkin kuljetusalan investointeihin.
Kuljetusliike R. Pynnönen on vielä viimeisimmissä vastineissaan esittänyt, että Merita Pankin voitaisiin katsoa olevan määräävässä markkina-asemassa suhteessa pelkästään Kuljetusliike R. Pynnöseen (Suomen Kaukokiitoon), koska todellisuudessa yhtiöillä ei ole ollut niiden kokemasta vakuuspulasta johtuen mahdollisuuksia hankkia rahoitusta Merita Pankille vaihtoehtoisista rahoituslähteistä.
Väitteen hyväksyminen merkitsisi käytännössä sitä, että yksittäisen rahoittajan voitaisiin katsoa olevan yksittäisiin asiakkaisiinsa nähden määräävässä markkina-asemassa, vaikka rahoittajalla ei markkinoilla yleisemmin tällaista markkina-asemaa olisikaan. Mikäli väite asiakaskohtaisesti arvioitavasta määräävästä markkina-asemasta hyväksytään, merkitsisi se samalla sitä, että yksittäisellä pankilla voisi olla osaan omista yritysasiakkaistaan määräävä markkina-asema ja osaan ei. Tämä puolestaan tarkoittaisi, että esimerkiksi vain yksittäisellä paikkakunnalla toimiva paikallissäästöpankki tai paikallisosuuspankki saattaisi olla eräisiin asiakkaisiinsa nähden määräävässä markkina-asemassa, vaikka pankin markkinaosuus voisi markkinoilla muutoin olla hyvinkin alhainen.
Kilpailuvirasto toteaa, että rahoittajan ei voida katsoa olevan kilpailunrajoituslain 3 §:n tarkoittamassa määräävässä markkina-asemassa pelkästään sillä perusteella, että asiakkaan kaikki vakuudet ovat rahoittajan hallussa. Tämä itse asiassa vahvistetaan Kuljetusliike R. Pynnösenkin vastineessa, jonka mukaan ”pelkästään siitä, että kaikki yhtiön käytettävissä olevat vakuudet ovat yhden ja saman pankin hallussa ei aiheudu kilpailuoikeudellisia ongelmia sinänsä”.
Kilpailuviraston mielestä Merita Pankilla ei em. perusteella voida katsoa olevan sellaista asemaa tavarankuljetusten linjaliikenteen rahoittajana, että sen voitaisiin katsoa olevan kilpailunrajoituslain 3 §:n tarkoittamassa määräävässä markkina-asemassa.
Kilpailunrajoituksen vahingollisuus
Kilpailunrajoituslain 9 §:n mukaan kilpailunrajoituksella katsotaan olevan vahingollisia vaikutuksia, jos se terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta sopimattomalla tavalla:
1) vaikuttaa hinnanmuodostukseen
2) vähentää tai on omiaan vähentämään tehokkuutta elinkeinoelämän piirissä
3) estää tai vaikeuttaa toisen elinkeinon harjoittamista tai
4) on yhteensopimaton velvoittavan kansainvälisen sopimuksen kanssa.
Säännös tarkoittaa, että kilpailun rajoittuminen ei ole välttämättä vahingollista, mikäli kilpailua kuitenkin voidaan pitää toimivana ja kyse ei ole taloudellisesti tai markkinatalouden eettisten pelisääntöjen kannalta epäterveestä menettelystä.
Tutkimuspyynnössä esitetyt väitteet kilpailun rajoittumisesta kohdistuvat siihen, että Merita Pankki on eräännyttänyt Suomen Kaukokiidolle myönnetyn luoton ja kieltäytynyt ”tarpeettomien” vakuuksien palauttamisesta asiakkaalleen. Merita Pankki ilmoittaa, ettei luottoa ole eräännytetty vaan että se on erääntynyt. Pankki perustelee vakuusmenettelyään oikeudellaan turvata saatavansa ja ilmoittaa, että ”pidättäytyminen kannattamattomasta ja liikaa riskejä sisältävästä luotonannosta ei koskaan voi olla määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä”.
Kilpailuvirasto on arvioinnut asiassa ennen kaikkea sitä, missä määrin Merita Pankin menettelyn voitaisiin katsoa estävän tai vaikeuttavan toisen elinkeinon harjoittamista kilpailunrajoituslain 9 §:n 3 kohdan tarkoittamalla terveen ja toimivan kilpailun kannalta sopimattomalla tavalla.
Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin sen, ettei erääntyneille luotoille annettujen vakuuksien realisointia voida sellaisenaan pitää kilpailunrajoituslain 9 §:n tarkoittamana kilpailunrajoituksena. Mikäli rahoittaja ei lainkaan voisi turvata saamisiaan realisoimalla erääntyneille – eli maksamatta jääneille – luotoille annettuja vakuuksia, rahoittajat joutuisivat käytännössä antamaan yrityksille vakuudetonta rahoitusta.
Kilpailunrajoituslain 9 §:n perusteluissa on itse kilpailunrajoitukseen puuttumisen edellytykseksi asetettu lisäksi se, että kilpailunrajoitukseksi väitetyllä menettelyllä ei voida katsoa olevan hyväksyttävää syytä. Sellaisetkin toimenpiteet tai menettelyt, joilla sinänsä estetään tai vaikeutetaan toisen elinkeinonharjoittamista, eivät ole kilpailunrajoituslain 9 §:n vastaisia, mikäli niille on esitettävissä hyväksyttävät syyt. Hyväksyttävinä syinä todetaan mm. asiakkaan maksukyvyttömyys tai maksukyvyn heikkeneminen. Kilpailunrajoituslain 7 §:n perusteluissa hyväksyttävänä syynä on lisäksi todettu siviilioikeuden kauppakäsityksen mukaisesti alalla noudatettu yleinen, tasapuolinen ja kohtuullinen velvoittavaksi tunnustettu käytäntö.
Kilpailuvirasto toteaa, että luottojen irtisanomista tai vakuuksien realisointia säätelevät paitsi yleiset sopimusoikeudelliset normit myös luottolaitoslain asiakkaansuojaa koskevat säännökset sekä rahoitustarkastuksen luottosuhteista antamat ohjeistukset. Virasto on arvioinnissaan ottanut huomioon myös Rahoitustarkastuksen käsillä olevasta asiasta antaman ratkaisun, jonka perusteella Rahoitustarkastus ei ole katsonut aiheelliseksi huomauttaa Merita Pankkia sen menettelystä Suomen Kaukokiitoa kohtaan. Rahoitustarkastus korostaa lisäksi, että yksityisoikeudellisen erimielisyyden luoton erääntymisestä taikka ylivakuuden olemassaolosta ja luovuttamisesta, voi osapuolia sitovasti ratkaista vain yleinen tuomioistuin.
Kilpailuvirasto toteaa edellä mainitun johdosta, ettei se ole saanut asiassa sellaista riidatonta näyttöä, jonka perusteella Merita Pankin menettelyn voitaisiin katsoa olevan ristiriidassa sen kanssa, mitä esimerkiksi rahoitusalalla pidetään yleisenä, tasapuolisena ja kohtuullisesti velvoittavaksi tunnustettuna käytäntönä ja kauppatapana. Tämän vuoksi Merita Pankin ei voida katsoa toimineen ilman kilpailunrajoituslain 9 §:n tarkoittamaa hyväksyttävää syytä.
Kilpailuvirasto katsoo, että Merita Pankin menettelyn ei voida katsoa kilpailunrajoituslain 9 §:n 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla estäneen tai vaikeuttaneen toisen elinkeinon harjoittamista terveen ja toimivan kilpailun kannalta sopimattomalla tavalla.
Kuljetusalan kilpailu
Suomen Kaukokiito Oy:n uudet omistajat ovat vaatineet konsernisuhteen purkamista Kuljetusliike R. Pynnösen kanssa. Yhtiö katsoo, ettei sillä tämän johdosta ole mahdollisuuksia jatkaa kotimaan linjaliikennettä, koska toiminnan jatkaminen edellyttäisi nimenomaan Suomen Kaukokiidon osakkeiden omistamista.
Kilpailuvirastoa on ensinnäkin pyydetty tutkimaan Suomen Kaukokiito Oy:n osakkeet ostaneiden kuljetusliikkeiden mahdollista aluejakoa kilpailunrajoituslain 6 §:n kannalta. Virastoa pyydetään lisäksi selvittämään em. kuljetusliikkeiden kieltäytyminen liikesuhteesta Kuljetusliike R. Pynnösen kanssa, koska yhtiön mukaan kieltäytymisellä halutaan sulkea yhtiö pois sen liiketoiminnalle tärkeistä terminaalipalveluista.
(*) Kuljetusliike R. Pynnösen mielestä em. kilpailunrajoitusten poistaminen edellyttäisi Suomen Kaukokiidon osakkeiden hallinnan palauttamista Kuljetusliike R. Pynnöselle. Yhtiön mukaan terminaalipalveluiden käyttöä ei ole mahdollista järjestää erillisin sopimuksin.
Suomen Kaukokiidon osakkeiden hallinnan palauttamista koskeva riita-asia on tällä hetkellä vireillä Helsingin käräjäoikeudessa. Kuljetusliike R. Pynnönen ja Kansainvälinen Kaukokiito Oy vaativat laatimassaan haastehakemuksessa, että Suomen Kaukokiito Oy:n osakkeet ostaneet kuljetusliikkeet velvoitetaan lunastuksetta palauttamaan niiden ostamat Suomen Kaukokiito Oy:n osakkeet Kuljetusliike R. Pynnönen Oy:lle, jotta tämä puolestaan voisi luovuttaa ne edelleen sisaryhtiölleen Kansainvälinen Kaukokiito Oy:lle syyskuussa 1996 päivätyn kaupan perusteella (vrt. edeltä sivu 1 kohta (3)).
Mainitun riita-asian ratkaiseminen haastehakemuksessa esitetyllä tavalla poistaisi itse asiassa samalla myös yhtiön kuljetusalalla kilpailunrajoituksina pitämät tilanteet. Kilpailuvirasto katsoo tämän johdosta tarkoituksenmukaiseksi selvittää tutkimuspyynnössä esitetyt väitteet kuljetusalan kartellista ja kieltäytymisen terminaalipalveluiden tarjonnasta erillisenä asiana, koska selvityksessä jouduttaneen ottamaan huomioon riita-asian ratkaisu Helsingin käräjäoikeudessa.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (480/92) 3 § 2 momentti ja 9 §.
Muutoksenhaku
Kilpailunrajoituslain (480/92) 21 §:n 3 momentin mukaan kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Mikäli kilpailuvirasto ei tee esitystä asian käsittelemiseksi kilpailuneuvostossa, sen voi kilpailunrajoituksista annetun lain 13 §:n mukaan tehdä elinkeinonharjoittaja, jota kilpailunrajoitus välittömästi koskee tai elinkeinonharjoittajien tai kuluttajien etujen valvomiseksi toimiva yhteisö.