Hakija
Konsultti Martti Palonperä (toiminimi Matkailun Investointikonsultti HIA)
Hakemus
Hakija on pyytänyt kilpailunrajoituslain 19a §:n mukaista puuttumattomuustodistusta HIAbenchmark hotelliraporteille. Hakija katsoo, että HIAbenchmark hotelliraportteihin ei sisälly kilpailunrajoituslain 6 §:n vastaista menettelyä.
HIAbenchmark hotelliraportit
Hakemus koskee hotelliteollisuuden liikkeenjohdon informaatiotuotetta nimeltä HIAbenchmark hotelliraportit. Hotelli, joka on ilmoittautunut HIAbenchmark hotelliraportteja ylläpitävään tietojärjestelmään, ilmoittaa sähköisesti kuukausittain muutaman päivän viiveellä edelliskuukauden myymiensä hotellivuorokausien kappalemäärän, majoitusliikevaihdon ja arvion asiakkaan saapumissyystä prosentteina. Saapumissyynä voi olla joku seuraavista kolmesta vaihtoehdosta: työ, kokous tai koulutus, tai vapaa-aika ja muu.
Hotelli, joka on ilmoittautunut järjestelmään, saa hotellikohtaisen raportin. Hotellikohtaisessa raportissa on edellisen kuukauden ja edellisen 12 kuukauden tiedot seuraavista seikoista: huonekäyttöaste, liikevaihto huonevuorokautta kohden, keskimääräinen huonehinta, majoitusliikevaihto, huonetarjonta, myydyt huoneet, vertailuindeksit ja huonevuorokaudet asiakasryhmää kohden. Edellä mainitut tiedot on hotellista itsestään, omavalintaisista hotelleista, oman markkina-alueen hotelleista sijainnin, hintatason ja luonteen mukaan ja koko maasta sijainnin, hintatason ja luonteen mukaan. Omavalintaisten hotellien kohdalla hotelli voi valita hotelliraporttiin kolme tai viisi eri omistukseen kuuluvaa hotellia, jotka ovat järjestelmään ilmoittautuneet. Hotelli, josta hotellikohtainen hotelliraportti on tehty, voi olla yksi tällaisista vapaavalintaisista hotelleista.
Mahdollisia potentiaalisia hotelleja on noin 500, joista 200 hotellia kuuluu hotelliketjuihin. Lomakylät, kesähotellit ja hotellit, joissa on alle 30 huonetta, on pudotettu pois potentiaalisten hotelleiden joukosta. Hotellin liittyminen hotelliraporttiseurantaan on täysin vapaaehtoista samoin kuin pois jääminen.
Perusteet puuttumattomuustodistushakemukselle
Hakija katsoo, että hotelli ei voi johtaa raportin perusteella toisen hotellin tunnuslukuja, vaikka raporttiin on valittu vain kolme eri hotellia mukaan lukien tietoa hakeva hotelli. Jos hotelli A valitsee hotellit B ja C ja itsensä laadittavaan raporttiin, saa A vertailutiedot hotelleista yhtenä kokonaisuutena: A+B+C. Jos A tekee uuden valinnan, A, B ja D, saa se uuden vertailuryhmän tiedot kokonaisuutena: A+B+D. Hakijan mukaan joukossa on edelleen tuntematon B, jonka vuoksi A ei voi johtaa C:n tietoja. Kolmen vähimmäisraja johtuu siitä, että Suomessa on paikkakuntia, joissa neljän vähimmäiskriteeri ei täyty eikä paikkakunnan osalta ole saatavissa tietoja.
Hakijan mukaan jokainen tunnusluku edustaa historiallista keskiarvoa. Suoranaista hintainformaatiota edustaa keskimääräistä huonehintaa koskeva tunnusluku ja sen johdannaista tietoa huonehinta per käytettävissä oleva huonevuorokausi. Keskimääräinen huonehinta muodostuu hotellien erilaisista asiakasryhmistä ja -hinnoista. Tyypillisiä etukäteen sovittuja hintoja ovat asiakasyritysten ja vapaa-ajan ryhmiltä perittävät maksut, jotka lähes poikkeuksetta ovat edullisimpia kuin hotellien ilmoittamat listahinnat.
Hotelleilla on listahintoja ja asiakaskohtaisia hintoja. Hakijan mukaan listahinnat ovat julkisia, mutta hotellit pitävät asiakaskohtaisia hintoja ja asiakaskohtaisia huonevuorokausihintoja liikesalaisuuksina. Hakija katsoo, ettei kuukausittain tai vuosittain toteutunutta keskimääräistä hintatietoa voida hyödyntää hintakartellitarkoitukseen tai sellaiseen hinnoitteluun, joka antaisi aiheen puuttua menettelyyn.
Hakijan mukaan kolme merkittävintä hotellin huonehintaan ja edelleen liikevaihtoon vaikuttavaa tekijää ovat hotellin sijainti, fyysinen taso ja liikkeenjohdon pätevyys, josta kertoo asiakaspalvelun laatu. Hakija katsoo, että vaikka hotelli tietäisi vieressä sijaitsevan kilpailevan hotellin historialliset ydintunnusluvut keskimääräinen huonehinta mukaan luettuna, ei se pystyisi nostamaan hintojaan parempana pidetyn hotellin tasolle, mikäli aikoisi menestyä kilpailussa. Asiakkaat eivät suostuisi maksamaan samaa hintaa vähemmän laadukkaasta hotellista. Hakijan mukaan hotellin täytyisi tietää kilpailevan hotellin tulevaisuutta koskeva hinnoittelu, jos se haluisi saada kilpailevan hotellin asiakkaita itselleen.
Hotellin liikkeenjohdon on tiedettävä, mikä on hotellin asema suhteessa lähimpiin kilpailijoihin ja markkina-alueeseen. Sisäinen tulosinformaatio ei riitä, vaan hotelliraporttien tieto on tarpeen, jotta yksittäinen hotelli voi sijoittaa itsensä oikeaan kohtaan kilpailukartalla.
Tilastokeskuksen majoitustilastot
Tilastokeskus tuottaa kuukausitilastoja majoitusliikkeiden kapasiteetin tarjonnasta ja käytöstä sekä majoituspalvelujen käyttäjistä. Tilasto sisältää mm. kuntakohtaista tietoa hotellihuoneiden keskimääräisistä käyttöasteista ja huonehinnoista sekä tietoja asiakkaiden ja yöpymisten määristä. Asiakkaat ja yöpymiset saadaan asuinmaan mukaan eriteltyinä. Yöpymisistä saadaan lisäksi majoittumisen syytä kuvaava jakauma. Kuukausittain tuotettavien tilastojen lisäksi Tilastokeskukselta voi tilata erillisselvityksiä maksullisina toimeksiantoina.
Tiedot julkaistaan noin kahden kuukauden kuluttua tilastointikuukauden päättymisestä. Viive johtuu siitä, että tiedot kerätään postikyselynä ja tallennetaan manuaalisesti. Tilastokeskuksen ensisijaisena tavoitteena on tuottaa matkailun kehitystä kuvaavaa yleistä tietoa eikä hotellien yritysjohtoa palvelevaa informaatiota. Tiedonkeruu perustuu EU-direktiiviin (95/57/EY).
Tilastokeskuksen yleisenä periaatteena on, ettei yksikkökohtaisia tietoja luovuteta tunnistettavassa muodossa ulkopuolisille. Majoitustilaston tietojen julkaisemisen ja edelleen luovuttamisen edellytyksenä on vähintään neljän liikkeen yhdistetyt tiedot. Majoitustilastossa sovelletaan Tilastokeskuksen yritystilastoissa yleisesti käytössä olevaa ’kolmen yksikön kynnyssääntöä’ tiukempaa tietosuojakriteeriä. Neljän yksikön vähimmäiskriteeri on ollut majoitustilastossa käytössä 1990-luvun alkupuolelta lähtien.
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry:n lausunto
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry:llä ei 9.4.2003 Kilpailuvirastoon saapuneen lausunnon mukaan ole hakemuksesta huomautettavaa.
Kilpailuoikeudellinen arvionti
Arvioinnin kilpailuoikeudelliset lähtökohdat
Hakija on pyytänyt kilpailunrajoituslain 19a §:n mukaista puuttumattomuustodistusta HIAbenchmark hotelliraporteille. Hakija on katsonut, että HIAbenchmark hotelliraportteihin ei sisälly kilpailunrajoituslain 6 §:n vastaista menettelyä.
Kilpailuviraston on asiassa tutkittava täyttyykö ne edellytykset, jotka puuttumattomuustodistuksen myöntämiselle asetetaan. Kilpailunrajoituslain19 a §:n 1. momentin mukaan Kilpailuvirasto voi elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän hakemuksesta antaa päätöksen, jonka mukaan hakijan sopimus, päätös tai menettelytapa ei annettujen tietojen perusteella kuulu 4–6 §:ssä säädettyjen kieltojen piiriin (puuttumattomuustodistus).
Kilpailuvirasto katsoo, että asiassa lähinnä on tarkasteltava sitä, sisältyykö HIAbenchmark hotelliraportteihin kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan vastaista menettelyä.
Kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan mukaan samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivat elinkeinonharjoittajat tai näiden yhteenliittymät eivät saa sopimuksella, päätöksellä tai niihin rinnastettavalla menettelyllä määrätä tai suosittaa elinkeinotoiminnassa perittäviä tai maksettavia hintoja tai vastikkeita tai rajoittaa tuotantoa.
Hotellit ovat horisontaalisella tasolla keskenään kilpailevia elinkeinoharjoittajia, jotka saavat tietoonsa HIAbenchmark hotelliraportteja ylläpitävästä tietojärjestelmästä edellisen kuukauden ja edellisen 12 kuukauden tiedot seuraavista seikoista: huonekäyttöaste, liikevaihto huonevuorokautta kohden, keskimääräinen huonehinta, majoitusliikevaihto, huonetarjonta, myydyt huoneet, vertailuindeksit ja huonevuorokaudet asiakasryhmää kohden.
Vuonna 1992 voimaan tullutta kilpailunrajoituslakia koskevassa hallituksen esityksen (HE 91/162) mukaan 6 § tarkoittaa sekä yritysten nimenomaisia sopimuksia tai tähän rinnastettavaa yritysten yhteisymmärrystä kuin myös yritysten yhteiselinten ja yhteenliittymien päätöksiä tai vastaavia järjestelyjä, joilla rajoitetaan ja ohjataan horisontaalisessa tasossa yritysten kilpailukeinojen käyttöä. Siten yrittäjien yhteistoiminta voi perustua nimenomaiseen tai hiljaiseen sopimukseen, niin sanottuun herrasmiessopimukseen. Tällaisen yhteisymmärryksen merkkinä voi olla yhdenmukainen käyttäytyminen, jota toisaalta voi esiintyä myös oligopolistisilla markkinoilla, jossa harvat yrittäjät seuraavat ja myötäilevät kilpailijoidensa käyttäytymistä. Pelkkä kilpailijoiden käyttäytymisen seurailu ei ole säännöksessä kiellettyä toimintaa.
Hintakartellit voivat koskea paitsi tavaroista ja palveluista perittäviä tai maksettavia hintoja myös alennuksia tai erilaisia toimitusmaksuja sekä vastaavia toimitusehtoja. Hintoja koskevat suositukset ja ohjeet yhdenmukaistavat myös yritysten hinnoittelua ja haittaavat markkinoiden itseohjautuvuutta. Suositusluonteisten hinnoitteluohjeiden antaminen ja niiden soveltaminen johtaa käytännössä lähes aina samaan lopputulokseen kuin nimenomainen hintoja koskeva sopimus. Tähän on rinnastettava myös erilaisten yhteisten hinnoitteluperusteiden ja laskentakaavojen käyttö. Sen sijaan yleistä tasoa kuvaavien hinta- ja kustannustietojen kokoaminen ja julkaiseminen antaa sekä kuluttajille että yrittäjille mahdollisuuden arvioida hintojen kohtuullisuutta ja suunnitella toimintaa. Tällaistenkaan tietojen ei tulisi paljastaa yksittäisten yritysten kustannustietoja ja niiden tulisi perustua ”historialliseen aineistoon”.
Relevantit markkinat
HIAbenchmark hotelliraporttijärjestelmään ilmoittautunut hotelli ilmoittaa sähköisesti kuukausittain muutaman päivän viiveellä edelliskuukauden myymiensä hotellivuorokausien kappalemäärän, majoitusliikevaihdon ja arvion asiakkaan saapumissyystä prosentteina. Vastaavasti järjestelmään ilmoittautunut hotelli saa hotellikohtaisen raportin. Hotellikohtaisessa raportissa on kuukauden ja 12 kuukauden tiedot seuraavista seikoista: huonekäyttöaste, liikevaihto huonevuorokautta kohden, keskimääräinen huonehinta, majoitusliikevaihto, huonetarjonta, myydyt huoneet, vertailuindeksit ja huonevuorokaudet asiakasryhmää kohden. Edellä mainitut tiedot on hotellista itsestään, omavalintaisista hotelleista, oman markkina-alueen hotelleista sijainnin, hintatason ja luonteen mukaan ja koko maasta sijainnin, hintatason ja luonteen mukaan. Käsiteltävä hakemus koskee hotellialaa ja toisaalta myös majoitustilastoja. HIAbenchmark hotelliraporttien myötä Tilastokeskuksen majoitustilastot saavat kilpailevan tuotteen.
Hyödyke- tai maantieteellisten markkinoiden tarkka määrittely ei ole tarpeen asian ratkaisemisen kannalta, vaan johtopäätökset voidaan tehdä arvioimalla yleisesti HIAbenchmark hotelliraporttien vaikutusta ja merkitystä hotellialalla.
HIAbenchmark hotelliraporttien kilpailuoikeudellinen arviointi
Hakija on pyytänyt Kilpailuvirastoa ottamaan kantaa HIAbenchmark hotelliraportteihin sisältyvään tilastointiin, jonka lähtökohtana on tiedot kolmesta eri omistuksessa olevasta hotellista. HIAbenchmark hotelliraporteissa sovellettava kolmen hotellin vähimmäisraja johtuu siitä, että Suomessa on paikkakuntia, joissa neljän hotellin vähimmäiskriteeri ei täyty eikä näin ollen tällaisilta paikkakunnilta olisi lainkaan saatavissa tilastotietoja.
Hakija on katsonut, että hotelli ei voi johtaa raportin perusteella toisen hotellin tunnuslukuja, vaikka raporttiin on valittu vain kolme eri hotellia mukaan lukien tietoa hakeva hotelli.
Kilpailuviraston on arvioitava sitä, mikä merkitys on sillä, että yhden hotellin keskimääräinen huonehinta ja huonekäyttöaste on mahdollisesti johdettavissa kolmen hotellin yhteenlasketuista tiedoista. Kilpailuviraston on myös arvioitava sitä, mikä merkitys sillä on, että HIAbenchmark hotelliraporteissa on edellisen kuukauden tietoja eli kyse on suhteellisen tuoreen tietojen vaihtamisesta. Arvioidakseen näitä viraston on tarkasteltava sitä, miten hotellialan yritykset hotellihuoneiden hinnat määräytyvät ja millä aikataululla, ja miten ne voivat hyödyntää HIAbenchmark hotelliraportteja hinnoittelussaan.
Hotelleilla on julkiset listahinnat, mutta esimerkiksi yritysasiakkaisiin ja ulkomaalaisiin turistiryhmiin sovelletaan eri hinnastoja. Yritysasiakkaat sopivat hotelliketjujen kanssa asiakassopimuksia ja näissä sopimuksissa sovitaan hotelliöiden hinnoittelusta. Yleensä nämä sopimusneuvottelut käydään loka-syyskuussa ja sopimus on voimassa seuraavan vuoden. Pääsääntöisesti yritysasiakkaat saavat paljousalennuksia. Yhden hotelliketjun yritysasiakkaat voivat maksaa hyvin erilaisia hintoja riippuen asiakassopimusten ehdoista. Ulkomaalaisten turistiryhmien osalta hintataso määräytyy yli vuotta aikaisemmin, esimerkiksi kesän 2003 turistiryhmien hotelliyöpymisten hinnat sovittiin helmi-maaliskuussa 2002. Erilaisilla kanta-asiakaskorteilla asiakkaat saavat alennuksia listahinnoista tai saavat kanta-asiakkaille suunnattuja erityishintoja. Hotelliketjut myyvät myös erilaisia paketteja, jolloin hintaan sisältyy hotelliyön lisäksi muita tuotteita kuten esimerkiksi kokoustilat tai teatteriliput. Hotellien lista- ja muut hinnat vaihtelevat myös sen mukaan, onko kyseessä arkipäivä vai viikonloppu. Yleensä hinnat ovat korkeammat viikolla, jolloin ammatikseen matkustavat yöpyvät eniten hotelleissa.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan[1] vuonna 2002 hotelliyöpymisiä kirjattiin 12,7 miljoonaa, josta ulkomaalaisten osuus oli 3,6 miljoonaa eli 28,4 prosenttia. (Kaikissa rekisteröidyissä majoitusliikkeissä yöpymisten määrä oli noin 16 miljoonaa ja ulkomaalaisten osuus siitä 26,8 prosenttia.) Kaikista yöpymisistä lähes 60 prosenttia oli viime vuonna vapaa-ajan yöpymisiä ja siis noin 40 prosenttia muita eli lähinnä ammatikseen matkustavien tai kokoukseen liittyviä yöpymisiä. Suomalaisten majoituspalveluiden käyttö painottui jonkin verran ulkomaalaisten käyttöä enemmän vapaa-aikaan. Yli 60 prosenttia suomalaisten hotelliyöpymisistä oli viime vuonna vapaa-aikaan liittyviä. Ulkomaalaisilla vastaava osuus oli runsaat 55 prosenttia.
Vaikka hotelli pystyisi johtamaan kilpailevan hotellin edellisen kuukauden keskimääräisen hintatason, ei se pysty päättelemään keskimääräisestä huonehinnasta hotellin yritysasiakkaiden, turistiryhmän, kanta-asiakkaiden tai muiden maksamia hintoja. Isot huonehintatasoa koskevat sopimukset tehdään jopa yli vuotta aikaisemmin, joten sillä, että luovutettava tieto on tuoretta tietoa, ei ole sellaista merkitystä kuin aloilla, joissa hintataso määrittyy päivän hinnan mukaan.
Kilpailuvirasto katsoo edellä selostetun perusteella, etteivät HIAbenchmark hotelliraportit anna sellaista tietoa hotellien hinnoittelusta, jonka perusteella toinen hotelli kykenisi selvittämään kilpailijansa yksityiskohtaisen hinnoittelun ja etteivät saadut tiedot muutoinkaan vähennä hotellien välistä kilpailua.
Päätös
Konsultti Martti Palonperän (toiminimi Matkailun Investointikonsultti HIA) hakemuksen ja antamien selvitysten perusteella Kilpailuvirasto katsoo, etteivät HIAbenchmark hotelliraportit ole kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan kiellon vastaisia. Kilpailuvirasto myöntää hakijalle puuttumattomuustodistuksen.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 6 §:n 1 kohta ja 19 a §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta Markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on liitteenä.
[1] Nämä arviot saatu Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry:ltä