Hakija
Kymppivoima Oy
Hakemus
Kymppivoima Oy (jäljempänä Kymppivoima) on 30.11.1995 päivätyllä kirjeellä hakenut kilpailunrajoituksista annetun lain 19 §:ssä tarkoitettua poikkeuslupaa osakkaiden yhteistoiminnalle sähkönhankinnassa ja tilapäiskaupassa. Poikkeuslupahakemus on otsikoitu selvitykseksi ja toissijaiseksi poikkeuslupahakemukseksi. Poikkeuslupaa haetaan toistaiseksi voimassaolevaksi ja joka tapauksessa vähintään kymmeneksi (10) vuodeksi.
Yritykset
Kaupparekisteriin 8.12.1993 merkityn Kymppivoiman toimialana on tuottaa, ostaa ja siirtää Suomesta ja ulkomailta sähköä, lämpöenergiaa ja polttoainetta sekä myydä niitä ensisijaisesti osakkeenomistajille. Kymppivoima osti […] voimaan tulleella sopimuksella vuoden 1995 aikana Imatran Voima Oy:ltä tehoa […] MW ja energiaa […] GWh (vuotuinen määrä n. […] GWh) sekä Teollisuuden Sähkönmyynti Oy:ltä tehoa […] MW ja energiaa […] GWh (vuotuinen määrä n. […] GWh). Molemmat sopimukset ovat perussähkön osalta voimassa […] asti. Lisäksi Kymppivoima omistaa Pohjolan Voima Oy:n osakkeita, jotka oikeuttavat energiansaantiin tietyistä voimalaitoksista. Kymppivoiman kautta tapahtuu n. […] prosenttia osakkaiden sähkönhankinnasta. Yhtiö voi harjoittaa myös energia-alaan liittyvää konsultointia sekä sähkötarvikkeiden, -laitteiden ja järjestelmien kauppaa.
Kymppivoiman osakkaat ovat alueellisia sähkölaitoksia, jotka toimivat sähkönjakelijoina ja vähittäismyyjinä toiminta-alueillaan. Osa osakkaista toimii myös sähkön tuottajina. Kymppivoiman osakkaina ovat seuraavat yhtiöt (suluissa yhtiön kotipaikka): Hämeen Sähkö Oy (Hämeenlinna), Kainuun Sähkö Oy (Kajaani), Keski-Suomen Valo Oy (Saarijärvi), Kymenlaakson Sähköosakeyhtiö (Loviisa), Länsivoima Oy (Paimio), Pohjois-Karjalan Sähkö Oy (Joensuu), Revon Sähkö Oy (Oulainen), Suur-Savon Sähkö Oy (Mikkeli) ja Savon Voima Oy (Kuopio). Vuoden 1994 sähkölaitostilaston mukaan Kymppivoiman osakkaiden yhteenlaskettu sähkönhankinta on ollut 10.681 GWh, josta oman tuotannon osuus on ollut 340 GWh. Hämeen Sähkö Oy on ollut osakkaista merkittävin sähkönhankkija (2.045 GWh) ja Revon Sähkö Oy pienin (555 GWh). Suhteellisesti eniten omaa tuotantoa on Keski-Suomen Valo Oy:llä, jonka sähkönhankinnasta oman tuotannon osuus on ollut vuonna 1994 hieman alle 10 %.
Kymppivoiman toimintaa ohjaa ja valvoo yhtiön hallitus, johon jokaisella osakkaalla on oikeus nimittää edustaja. Osakkaat pyrkivät pitämään osakkuudet Kymppivoimalta tapahtuvan sopimuksen mukaisen ostosähkönhankinnan mukaisissa suuruuksissa.
Hakijan esittämä selvitys
Hakija katsoo, että sen toimintaan ei liity kilpailunrajoituslain säännöksissä kiellettyjä tai sen perusteella vahingolliseksi katsottavia kilpailunrajoituksia. Osakasyritykset ovat ensinnäkin nähneet välttämättömäksi parantaa alueellisten sähkölaitosten neuvotteluasemaa Suomen suhteellisen keskittyneillä sähkömarkkinoilla. Toiseksi kilpailun kiristyminen on pakottanut alueelliset sähkölaitokset tehostamaan toimintaansa ja siten yhteistoiminnan kautta tavoittelemaan sähkönhankinnassa tehokkuusvaikutuksia. Lisäksi osakasyhtiöt ovat halunneet varmistaa riippumattoman sähkönhankintalähteen, joka kykenee eliminoimaan sähkön saatavuusriskejä. Tämä on ollut mahdollista ainoastaan Kymppivoiman kaltaisella yhteistoimintayrityksellä, jonka osakasyhtiöillä on yhdessä mutta ei erikseen riittävät resurssit uskottavan neuvotteluaseman saavuttamiseksi. Uskottavuus on edellyttänyt sitä, että osakasyhtiöiden yhteenlasketut resurssit ovat riittävät hyvinkin pääomavaltaisten investointien tekemiseen, mikä on tehnyt mahdolliseksi nykyisille sähköntuottajille vaihtoehtoisten hankintalähteiden hankinnan ja edesauttanut hankintalähteiden kilpailuttamista.
Kymppivoiman tarkoituksena on olla niiden oman sähkönhankinnan rinnalla osakasyhtiöilleen ainoastaan sähkönhankinnan vaihtoehto, joka omakustannushintaan tuottaa osakkailleen sähköä, eikä sen tarkoituksena ole millään tavoin rajoittaa osakasyhtiöiden keskinäistä kilpailua tai jakaa niiden välisiä markkinoita.
Kymppivoiman sähkön hinnoittelu osakkaille perustuu päähankintalähteen hinnoitteluun. Hinnoittelujärjestelmän hintakomponentit ovat suuruudeltaan samat kuin sopimussähkön hinnoittelussa. Sopimussähkön osalta mahdollisesti saatavat alennukset keskisähkön energia- ja tehomaksuihin siirtyvät suoraan osakasyhtiöiden sähkön hintaan.
Kymppivoiman yhteistoimintaan liittyy, joskin marginaalisella osuudella, sähkön tilapäis- ja pörssikauppaa, jossa Kymppivoima voi paitsi hankkia markkinoilla olevia edullisia sähköeriä, myös ylikapasiteetin vallitessa myydä muille tukkusähköä ostaville tahoille.
Hakijan esittämät perustelut
Kymppivoima hakee toissijaisesti poikkeuslupaa, mikäli kilpailuvirasto selvityksestä huolimatta katsoo, että Kymppivoiman piirissä harjoitettavaan yhteistoimintaan sisältyy kilpailunrajoituksia. Perusteluina poikkeusluvan myöntämiseksi hakija esittää seuraavaa:
Kymppivoima tarjoaa osakkaille ostovaihtoehdon, joka alentaa sähkön hankinnan hintoja ja kustannuksia mm. suuren ostovolyymin kautta. Yhteistyössä myös ostoprosessiin liittyvät kustannukset pienenevät. Neuvotteluissa saavutettava hyöty siirtyy omakustannusperiaatteella osakasyhtiöiden hyväksi. Yhteistyö lisää tehokkuutta myös siten, että Kymppivoima voi suuren volyyminsa vuoksi hankkia sähköä niin, että hankinnassa painottuvat alempihintaiset hankintakomponentit suuremmalla suhteellisella painoarvolla kuin yksittäisellä osakkaalla olisi erikseen mahdollista. Osakkaiden tehotarve on voimakkaasti riippuvainen ns. paikallisista olosuhteista. Kymppivoiman ostovolyymi antaa mahdollisuuden pienempään kokonaistehohankintaan kuin mitä osakkaiden yhteen lasketut tehotarpeet ovat. Tämä johtuu osakkaiden huippujen eriaikaisuudesta. Kymppivoima antaa mahdollisuuden säätilasta johtuvan epävarmuuden puskuroimiseen. Osakkailla ei ole tarvetta tehdä suuria varauksia epävarmuuksien peittämiseksi.
Osakkaiden yhteistyö Kymppivoimassa parantaa mahdollisuuksia myös voimalaitosinvestointeihin ja sähkön tuontiin. Kymppivoiman suuri ostovolyymi antaa paremmat mahdollisuudet osallistua sähkön päivittäiskauppaan. Kymppivoima voi käsitellä pitkäaikaisilla sopimuksilla ostettujen sähköjen ylijäämäosat tilapäis- ja pörssikaupassa. Tilapäis- ja pörssikaupalla Kymppivoima voi myös täydentää ostojaan.
Kymppivoiman tarkoituksena on myös osakkaiden tietotaidon kartuttaminen ja uusien tuotantomahdollisuuksien tuominen markkinoille.
Markkinat
Suomen kokonaissähkönkulutus on kasvanut vuoden 1991 noin 63 TWh:sta 67,9 TWh:hon vuonna 1994. Kokonaiskulutus kasvoi vuonna 1995 1,1 %. Sähkön nettotuotanto kuitenkin laski. Kasvanutta tuotannon ja kulutuksen eroa täydensi lisääntynyt sähkön tuonti Ruotsista. Käyttäjäryhmittäin sähkönkulutus jakaantui niin, että teollisuus käytti sähköstä yli puolet, koti- ja maataloudet yhteensä neljäsosan, palvelualat yli kymmenesosan ja julkinen kulutus kuusi prosenttia.
Markkinoiden suurin sähköntoimittaja oli vuonna 1994 Imatran Voima Oy (jäljempänä IVO), jonka oma tai voimalaitososuuksiin perustuva tuotanto, tuonti ja muu hankinta olivat yhteensä noin 30 TWh eli runsaat 44 % kokonaiskulutuksesta. Seuraavaksi suurin sähköntoimittaja oli 15 osakkaansa keskinäisenä sähköntuotantoyhtiönä toiminut Pohjolan Voima Oy -konserni, jonka sähköntuotanto oli noin 12 TWh eli runsaat 18 % Suomen kokonaissähkönkulutuksesta. PVO:n osakkaat ovat siirtäneet myyntitoiminnan 19.6.1995 perustetun Teollisuuden Sähkönmyynti Oy:n (TSM) tehtäväksi, joka toimii päämiestensä agenttina. TSM:n myyntivolyymista (n. 5,5 – 6 TWh) suurin osa on osakkaiden sähkön välittämistä.
Teollisuusyritysten muu kuin Pohjolan Voimaan keskitetty ja sen välityksellä tapahtunut sähköntuotanto oli vuonna 1994 niin ikään noin 12 TWh, mutta se jakaantui kymmenien eri teollisuusyritysten kesken, joista suurimmat olivat 1,8 TWh tuottanut Enso-Gutzeit Oy ja 1,6 TWh tuottanut Yhtyneet Paperitehtaat Oy. Myös pienempien voimayhtiöiden ja sähkönjakelulaitosten yhteensä noin 14 TWh:n tuotanto-osuus jakaantui kymmenien tuottajien kesken, joista suurimmat olivat noin 3 TWh tuottanut Helsingin kaupungin energialaitos ja hieman yli 1 TWh:n tuottanut Tampereen kaupungin sähkölaitos.
Tarvitsemastaan sähköstä teollisuus hankki vuonna 1994 noin 24 TWh:ta eli kaksi kolmasosaa joko omista voimalaitoksistaan tai omistamiensa voimayhtiöiden voimalaitoksista, ja loput se osti muilta sähköntuottajilta pääosin markkinoilla toimivien tukku- ja vähittäismyyjien välityksellä. Markkinoiden suurimmat sähkön tukkumyyjät olivat teollisuudelle noin 11 TWh ja jakelulaitoksille noin 18 TWh myynyt IVO ja Pohjolan Voima Oy -konserniin kuulunut sähkönmyynti- ja siirtoyhtiö Teollisuuden Voimansiirto Oy, jonka kautta sen osakaspiiriin kuuluneet sähköntuottajat myivät jakelulaitoksille ja muille ulkopuolisille ostajille yhteensä noin 5 TWh. Sähkön vähittäismyynnistä koti- ja maatalouksille ja muille pienille sähkönkuluttajille huolehtineet noin 120 sähkönjakeluyhtiötä hankkivat sähköstään noin kaksikolmasosaa tukkumyyjiltä ja loput joko omista tai omistamiensa voimayhtiöiden voimalaitoksista.
Vuoden 1995 marraskuun alussa sähkön siirto vapautui yli 500 kW:n käyttöpaikoille. Tämä merkitsi lähes 2000 suurimman sähkönostajan tulemista kilpailun piiriin. Vuoden 1997 alusta sähkön siirtoa koskevat rajoitukset poistuvat kokonaan. Jo kuluvan vuoden aikana sähkölaitokset julkaisevat pistetariffit myös pienemmille asiakkaille. Sähkön siirto jakeluverkossa jäi sähkömarkkinoiden vapauduttua edelleenkin alueellisten sähköyhtiöiden monopoleiksi. Kilpailuttamisen vuoden 1995 lopulta ja vuoden 1996 alussa toteutuneesta laajuudesta ei ole saatavissa tilasto- tai tutkimustietoa. Suomen Sähkölaitosyhdistys ry:n ja Sähkömarkkinakeskuksen arvioiden perusteella kuitenkin tiedetään, että varsin harvoissa tapauksissa paikallinen sähköntoimittaja on vaihtunut ulkopuoliseen. Sopimuksia uusin ehdoin entisen toimittajan kanssa lienee kuitenkin solmittu huomattava määrä.
Lausunnot
Kilpailuvirasto pyysi 8.1.1996 Suomen Sähkölaitosyhdistys ry:n, Sähkövaltuuskunnan ja Sähkömarkkinakeskuksen lausuntoja Kymppivoiman poikkeuslupahakemuksesta.
Suomen Sähkölaitosyhdistys ry toteaa lausunnossaan, että Kymppivoima ei ole hallitseva ostaja Suomen sähkömarkkinoilla siitä huolimatta, että sillä on noin 30 % osuus sähkönhankinnassa. Suomen Sähkölaitosyhdistys ry:n käsityksen mukaan yhteenliittymällä voidaan osaltaan vahvistaa heikomman neuvotteluosapuolen asemaa ja parantaa tosiasiallista mahdollisuutta kilpailuttaa sähköntoimittajia. Vähentyneet sähkön hankintakustannukset tekevät osakasyhtiöille mahdolliseksi myydä sähköä halvemmalla sen loppukäyttäjille kuin ilman yhteishankintaa. Yhtiöiden keskinäisen kilpailun mahdollisuudet säilyvät sähkön yhteishankinnasta huolimatta, koska sähkön hankintakustannus on vain osa sähköyhtiön kustannuksista ja yhtiöiden sähkön kysynnän kuormitusrakenteet eroavat toisistaan. Suomen Sähkölaitosyhdistys ry:n mukaan poikkeusluvan myöntäminen on perusteltua, mikäli Kymppivoiman toiminta katsotaan luvanvaraiseksi.
Sähkövaltuuskunta toteaa lausunnossaan, että suuri ostovolyymi antaa markkinavoimaa kuten Kymppivoiman hakemuksessa todetaan. Tämä koskee sekä sähkön ostoa kotimaasta että sähkön tuontia. Sähkövaltuuskunnan arvion mukaan Kymppivoiman osakkaiden jakelualueiden yhteenlaskettu osuus on runsaat 9 TWh eli 27 % vähittäismyynti-markkinoista, jotka ovat kokonaisuudessaan 34 TWh. Yhteisyrityksen uskottavan neuvotteluaseman saavuttaminen edellyttää sen osakkaiden suurta sitoutumista yhteisyrityksen kautta tapahtuvaan sähkönhankintaan. Osakkaiden rinnakkainen, yhteisyrityksen kanssa kilpaileva ostotoiminta jäänee tällöin merkitykseltään vähäiseksi. Mikäli sitä kuitenkin ylläpidetään täysimittaisesti jää vuorostaan yhteisyrityksen hankinnan merkitys vähäisemmäksi. Toiminnan kokonaistehokkuuden kannalta näyttäisi hakemuksen mukaan alkuvaiheessa olevan kysymys entisille osto-organisaatioille rinnakkaisen organisaation muodostamisesta. Näin ollen ostoprosessin kokonaiskustannukset eivät pienenisi, elleivät osakkaat samalla vähennä omaa ostotoimintaansa.
Sähkövaltuuskunta toteaa lausunnossaan vielä, että yhteistoiminta sähkön ostossa antaa mahdollisuuden keskittää hankintoja edullisimpiin hankintalähteisiin ja kokonaisuutena pienempään kokonaistehohankintaan. Tämä merkitsee keskittymisen ohella myös osakkaiden oman sähkön ostotoiminnan kilpailukyvyn heikentymistä.
Oston kustannusrakenteessa ja tehon hankinnassa saatavat hyödyt verrattuna erillishankintaan eivät ole kuitenkaan staattisia, vaan riippuvat markkinoilla toimivien muiden osapuolten toiminnasta. Sähkön myyjät esimerkiksi sovittavat myyntihintansa ja hinnoittelurakenteensa markkinoiden vaatimusten mukaisesti. Näin ollen on mahdollista, että kilpailun markkinoilla edelleen kehittyessä syntyy uudenlaisia hinnoittelurakenteita niin kuin tähänastinenkin kokemus osoittaa.
Ostoyhteistyön vaikutuksesta sähkön tuotantoon Sähkövaltuuskunta lausuu seuraavaa: Sähkön tuotannossa mittakaavaedut ovat merkittävät. Huomattava osuus maamme sähköntuotantokapasiteetista on rakennettu yhteistoiminnassa sellaisten yritysten kesken, joilla muuten ei olisi ollut mahdollisuutta toteuttaa kilpailukykyistä tuotantoa. Yhteisyrityksen kilpailua edistävä ja samalla tuotantoa tehostava vaikutus voikin syntyä lähinnä siitä, että se toteuttaa sähkönhankinnassa tarvittavia investointeja. Investoinnit sähköntuotantoon ovat olleet ja ovat myös tulevaisuudessa keskeinen tekijä, joka muovaa kilpailutilanteen kehittymistä.
Sähkömarkkinakeskus toteaa lausunnossaan, että Kymppivoiman osakkaat ovat riippuvaisia tukkusähkömarkkinoista, koska niillä on vähän omaa tuotantoa. Tämän vuoksi Kymppivoiman kaltainen hankintayhteistyö on niille erittäin tärkeä väline, jotta ne voisivat tehostaa omaa toimintaansa ja markkina-asemaansa tukkusähkömarkkinoilla.
Kymppivoiman yhteinen sähkönhankinta on ollut vuonna 1994 yli 10 TWh. Tällä hankintamäärällä Kymppivoima olisi selvästi sähkömarkkinoiden suurin sähkönhankkija, mikäli osakkaat hankkisivat kaiken oman tuotantonsa ulkopuolisen sähkön Kymppivoiman kautta. Sähkömarkkinoilla sähköntuottajan ja myyjän asema on perinteisesti ollut hyvin vahva ostajaan nähden. Tämä koskee myös tukkusähkömarkkinoita, joilla Kymppivoiman osakkaat toimivat. Poikkeuslupahakemuksen mukaan osakkaat eivät ole sidottuja Kymppivoimaan ja voivat siten myös kilpailla markkinoilla sen kanssa. Näiden seikkojen perusteella Sähkömarkkinakeskus katsoo, ettei ainakaan tässä vaiheessa ole perusteita katsoa, että osakkaat Kymppivoima -yhteistyönsä kautta saavuttaisivat sähkömarkkinoilla niin vahvan aseman, että sillä olisi haitallisia vaikutuksia.
Kymppivoiman osakkaiden välisen yhteistyön tuottaman hyödyn välittymisestä asiakkaille Sähkömarkkinakeskus arvioi muun ohella seuraavasti:
Tällä hetkellä sähkömarkkina-asetuksen (518/95) 6 §:ään sisältyvä vaatimus tunneittain tapahtuvaan energian mittaukseen ja rekisteröintiin perustuvasta mittauksesta kilpailun piiriin siirtymisen edellytyksenä muodostaa kalleutensa vuoksi käytännön esteen useimmille kotitalouksille ja pienyrityksille ryhtyä kilpailuttamaan sähkönhankintaansa. Sähkömarkkinakeskuksen näkemys on, ettei kilpailun avautuminen ole toistaiseksi johtanut merkittäviin siirtymiin sähköntoimittajien suhteen. Sähkömarkkinakeskus toteaa, että sähkömarkkinat saattavat eriytyä kilpailtuihin ja monopolin piiriin kuuluviin markkinoihin, jos toimitusvelvollisuuden piiriin jäävien asiakkaiden määrä jää suureksi. Sähkömarkkinakeskuksen mukaan on olemassa riski, että Kymppivoiman osakkaiden voimakas markkina-asema toiminta-alueillaan ei riittävästi motivoi hyödyn välittymistä asiakkaille asti, tai että hyöty ei välity niille asiakasryhmille asti, joille ei ole taloudellisesti kannattavaa siirtyä kilpailun piiriin. Sähkömarkkinakeskus pitää tärkeänä, että Kymppivoiman osakkaiden toimintaa seurataan tässä suhteessa.
Sähkömarkkinakeskus toteaa yhteenvetona, että Kymppivoiman osakkaiden yhteistyö edistää taloudellista kehitystä osakkaiden toiminnassa. Sähkömarkkinakeskus katsoo, että laajeneva kilpailu sähkömarkkinoilla edistää yhteistyön tuottaman hyödyn siirtymistä asiakkaille.
Päätös
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Kilpailunrajoitusten määrittely
Kilpailunrajoituslain (480/92) 6 §:n 1 kohdassa kielletään samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivien elinkeinonharjoittajien tai näiden yhteenliittymien hintoja tai vastikkeita koskevat sopimukset, suositukset ja vastaavat järjestelyt. Myös ostohinnoista sopiminen on kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdassa tarkoitettua kiellettyä hintayhteistyötä.
Hallituksen esityksen (HE 162/1991) mukaan säännös koskee sekä yritysten nimenomaisia sopimuksia että yritysten yhteiselinten ja yhteenliittymien päätöksiä, joilla rajoitetaan ja ohjataan horisontaalisessa tasossa yritysten kilpailukeinojen käyttöä. Yhteistoiminnan muodolla ei ole lain 6 §:n soveltamisen kannalta merkitystä. Ratkaisevaa on se, mikä on yhteistoiminnan vaikutus kilpailuun osakkaiden välisessä suhteessa. Se, että yhteistoiminnalla voi olla myönteinen vaikutus kilpailuun kyseessä olevalla toimialalla, on merkityksellistä poikkeusluvan edellytysten täyttymisen kannalta.
Kymppivoiman sähkönhankinta perustuu pääasiassa lyhyt- ja pitkäaikaisilla sähkösopimuksilla tehtyyn hankintaan. Vuosittaisten noin […] GWh:n hankinnasta […] prosenttia katetaan sopimussähköllä. Sähkönmyyntisopimukset ovat syntyneet kilpailuttamalla eri hankintalähteitä, joista Kymppivoima on valinnut edullisimmat vaihtoehdot. Osakkaat ovat perustaneet yhteisen sähkönhankintayhtiön jääden itsenäisinä elinkeinonharjoittajina sähkön tukku- ja vähittäismyyntimarkkinoille. Kymppivoiman osakkaat ovat toistensa kilpailijoita sähkön tukkumarkkinoilla hankinnan osalta ja vähittäismarkkinoilla enenevässä määrin myös myynnin osalta. Yhteistyö Kymppivoimassa merkitsee sitä, että osakkaat sopivat yhteiset ostohinnat sähkö- ja lämpöenergialle sekä polttoaineille. Tästä syystä osakkuus Kymppivoimassa merkitsee osallistumista kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdassa kiellettyyn elinkeinonharjoittajien yhteenliittymään, joka määrää elinkeinotoiminnassa maksettavista vastikkeista.
Osakkaat eivät ole nimenomaisesti sitoutuneet ostamaan pelkästään yhteisen myyntiorganisaation kautta. Tästä huolimatta ei voida olettaa osakkaiden kilpailevan toistensa ja yhteisyrityksen kanssa sähkön hankintasopimuksista. Lämpöenergia- ja polttoainekauppaa Kymppivoima ei ole vielä käynyt, eikä se hae sille poikkeuslupaa.
Kymppivoiman toimialana on myös sähkö- ja lämpöenergian sekä polttoaineiden myynti osakaskunnan ulkopuolelle. Tältä osin kyse on yhteisten hintojen määräämisestä, joka on myös kielletty kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan mukaan. Yhteisten hintojen määrääminen on kielletty siitä huolimatta, että Kymppivoima myy tuotteita ensisijaisesti osakkailleen.
Kilpailunrajoitusten vaikutukset tehokkuuteen ja hyödyn välittyminen asiakkaille
Ostoyhteistyöjärjestelyillä pyritään ensisijaisesti ostohintojen alentamiseen. Yhteistoiminta mahdollistaa suuremmat ostovolyymit ja siten paremman neuvotteluaseman mukanaan tuomat paljousalennukset. Näin ostoyhteistyöhön osallistuvat voivat saavuttaa tehokkuusetuja. Mikäli yhteistyöjärjestelyssä mukana olevilla yrityksillä on suuri markkinaosuus ja järjestelyyn liittyy uskollisuusvelvoitteita, saattaa seurauksena olla myös toimittajan markkinavoiman heikkeneminen ja kilpailutilanteen vinoutuminen. Ostoyhteistyön vaikutuksia tehokkuuteen on arvioitava siten ensisijaisesti ostajien ja myyjien välisen suhteen valossa. Ostoyhteistyön tehokkuusetujen arvioinnissa otetaan myös huomioon, että ostoyhteistyö voi olla keino yhteistoiminnan toteuttamiseksi myös lopputuotemarkkinoilla. Kilpailevien yritysten välinen ostoyhteistyö saattaa mahdollistaa alan kilpailun rajoittamisen esimerkiksi siten, että yritykset jakavat hyödykemarkkinat keskenään joko alueellisesti tai asiakaskohtaisesti. Kilpailu voi rajoittua myös tuotantoa rajoittamalla tai hintoja nostamalla.
Kymppivoima tarjoaa ostovaihtoehdon, joka alentaa sähkön hankintahintoja. Suuri ostovolyymi antaa osakkaille mahdollisuuden neuvotella alemmista hinnoista sekä edullisemmista toimitusehdoista. Kymppivoiman osuus on n. 12,8 % Suomen kokonaissähkönhankinnasta. Tukkumarkkinoilla Kymppivoimalla on sähkön oston osalta n. 24 % markkinaosuus. Kymppivoiman markkinavoiman ei voida katsoa pakottavan sähköntoimittajia epäedullisiin sopimuksiin, jotka merkitsisivät sitä, että ostajat saisivat taloudellista hyötyä tuottajien kustannuksella. Lisäksi ostoyhteistyön kilpailua rajoittavan vaikutuksen todennäköisyyttä vähentää se, että ostoyhteistyöhön ei sisälly velvoitteita täydellisestä tai osittaisesta ostouskollisuudesta.
Hakija on ilmoittanut, että osakasyhtiö ei ole sidottu Kymppivoiman kautta tehtävään hankintaan, vaan se voi valita haluamansa hankintalähteen. Osakasyhtiö ei saa hakijan ilmoituksen mukaan myöskään Kymppivoiman kautta muiden osakasyhtiöiden sähkönhankintaa eikä hintakomponentteja koskevia tietoja. Hakijan mukaan Kymppivoima ei rajoita tuotantoa, jaa markkinoita eikä hankintalähteitä osakasyhtiöiden kesken. Edellä esitetyn perusteella ostoyhteistyön ei lähtökohtaisesti voida katsoa rajoittavan kilpailua sähkön vähittäismyynnin osalta.
Ostoyhteistyö antaa mahdollisuuden pienempään kokonaistehohankintaan kuin mitä osakkaiden yhteenlasketut tehot olisivat (ns. risteilyhyöty). Suuri ostovolyymi parantaa mahdollisuuksia myös sähkön hankkimiseen useasta eri hankintalähteestä. Tämä parantaa ainakin aluksi hankinnan optimointia. Oston kustannusrakenteessa ja tehon hankinnassa saatavat hyödyt verrattuna erillishankintaan eivät ole kuitenkaan välttämättä pysyviä. Kilpailun edellytysten markkinoilla edelleen kehittyessä saattaa syntyä uudenlaisia hinnoittelurakenteita, jotka vähentävät risteilyhyödyn merkitystä. Hinnoittelu ei ole tulevaisuudessa välttämättä niin tehoperusteista kuin se on tällä hetkellä. Nyt vallitsevassa tilanteessa yhteishankinta näyttää kuitenkin olevan järjestely, jonka tehokkuusedut ovat kiistattomia.
Mikäli ostoyhteistyöhön liittyy tulevaisuudessa myös tuotannollista yhteistyötä, hyötyvät yritykset myös kasvavan volyymin mukanaan tuomista mittakaavaeduista. Myös tarjousten hankinnan ja sopimusneuvottelujen hoitaminen keskitetysti lisää tehokkuutta transaktiokustannusten alenemisen kautta.
Kymppivoiman toimiminen tilapäis- ja sähköpörssikaupassa ostajana ja myyjänä on välttämätöntä pitkäaikaisilla sopimuksilla ostettujen ylijäämäosien käsittelemiseksi. Siten myös yhteisellä myynnillä on välillisiä tehokkuutta lisääviä vaikutuksia.
Edellä esitetyt sähkölaitosten yhteisostoilla saavuttamat säästöt lisäävät laitosten kustannustehokkuutta. Jos ostoyhteistyöjärjestelyyn osalliset yritykset siirtävät yhteistyön avulla saavutettuja säästöjä kuluttajien maksamiin hintoihin, on hyöty välitöntä. Toimivan kilpailun markkinoilla näin tapahtuu. Jos sen sijaan kuluttajamarkkinoilla on vain vähän kilpailua, on vaarana, että osalliset yritykset keräävät itselleen voittoja kuluttajia hyödyttämättä.
Kilpailun paineen kasvaessa sähkömarkkinoiden avautumisen ja teknisten sekä taloudellisten esteiden vähetessä todennäköisyys hyödyn välittymisestä asiakkaille kasvaa. Odotettavissa oleva lisääntyvä kilpailu sähkön vähittäismyynnissä lisää todennäköisyyttä siitä, että ostoyhteistyöhön osallistuvat laitokset välittävät saamansa kustannushyödyn asiak-kailleen.
Perustelut poikkeusluvan voimassaoloajalle
Hakija esittää, että poikkeuslupa tulisi antaa toistaiseksi tai vähintään kymmeneksi vuodeksi. Poikkeusluvan myöntäminen toistaiseksi ei ole perusteltua, koska markkinaolosuhteet saattavat muuttua hyvinkin nopeasti ja siten vaikuttaa poikkeusluvan myöntämisedellytyksiin. Kilpailuvirasto ei pidä perusteltuna poikkeusluvan myöntämistä pidemmäksi ajaksi kuin viideksi vuodeksi.
Poikkeuslupa
Kilpailuvirasto määrää, että kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohtaa ei sovelleta osakkaiden yhteistyöhön Kymppivoima Oy:ssä sähkönhankinnan eikä tilapäis- ja sähköpörssikaupan osalta.
Poikkeusluvan voimassaoloaika
Poikkeuslupa on voimassa 31.12.2000 asti.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 6 §:n 1 kohta ja 19 §:n 1 momentti.
Muutoksenhaku
Kilpailunrajoituslain (480/92) 21 §:n 3 momentin mukaan kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.