Hakija
Nettiportti Oy
Asian vireilletulo
Kilpailuvirastoon on 30.11.2001 saapunut hakemus, jossa Nettiportti Oy (Nettiportti) hakee puuttumattomuustodistusta tai toissijaisesti poikkeuslupaa yhteistyöhön Internet-palveluiden tarjoamisen markkinoilla.
Yritykset
Nettiportti Oy on Finnet Oy:n kokonaan omistama 24.2.2000 kaupparekisteriin merkitty tytäryhtiö. Finnet oy:n omistajina ovat 33 paikallista puhelinyhtiötä, jotka ovat:
Alajärven Puhelinosuuskunta
Eurajoen Teleosuuskunta
Härkätien Puhelin Oy
Iisalmen Puhelin Oy
Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy
Kajaanin Puhelinosuuskunta
Karis Telefon Ab
Keikyän Puhelinosuuskunta
Kemiön Puhelinosakeyhtiö
Kokkolan Puhelin Oy
Kuopion Puhelin Oy
Kymen Puhelin Oy
Laitilan Puhelinosuuskunta
Lohjan Puhelin Oy
Loviisan Puhelinosuuskunta
Lännen Puhelin Oy
Mariehamns Telefon Ab
Mikkelin Puhelin Oyj
Oulun Puhelin Oy
Outokummun Puhelin Oy
Paraisten Puhelin Oy
Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy
Pohjanmaan Puhelinosuuskunta
Pohjois-Hämeen Puhelin Oy
Päijät-Hämeen Puhelin Oy
Salon Seudun Puhelin Oy
Satakunnan Puhelin Oy
Savonlinnan Puhelinyhdistys
Telekarelia oy
Telepohja Oy
Vaasan Läänin Puhelin Oy
Vakka-Suomen Puhelin Oy
Ålands Telefonandelslag
Finnet Oy omistaa lisäksi seuraavat valtakunnallista televerkkopalveluita tai telepalveluita tarjoavat yhtiöt:
Suomen 2 G Oy
Suomen 3 P Oy
Kaukoverkko Ysi Oy
DNA Finland Oy
Suomen 3 KTV Oy
Finnet Logistiikka Oy
Nettiportin toimialana on yhtiöjärjestyksen mukaan tarjota tietoliikennepalveluita sekä harjoittaa teletoimintaa ja siihen liittyvää suunnittelua, tuotekehitystä, konsultointia, laitteiden myyntiä, markkinointia, asennusta ja huoltoa. Nettiportin dna Internet -palvelut ovat tulleet markkinoille loppuvuodesta 2001.
Hakemus ja hakijan selvitykset
Hakija hakee puuttumattomuustodistusta tai toissijaisesti poikkeuslupaa Nettiportin piirissä tapahtuvalle Nettiportin omistajayhtiöiden väliselle yhteistyölle, joka pitää sisällään alueellisia jakelusopimuksia sekä hintayhteistyötä Internet-palveluiden tarjoamisen valtakunnallisilla markkinoilla.
Hakija on katsonut, että Nettiportin omistajayhtiöt eivät olisi kilpailijoita tai potentiaalisia kilpailijoita keskenään, ja näin ollen Nettiportin piirissä harjoitettava yhteistoiminta ei edellytä kilpailunrajoituslain 19a §:n mukaista poikkeuslupaa.
Hakijan mukaan Nettiportin ja sen omistajayhtiöiden tavoitteena on yhteistyön avulla kyetä toimimaan valtakunnallisena Internet-palveluiden tarjoajana ja kilpailemaan muiden valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Voidakseen näin toimia, on hakijan toiminnan kannalta välttämätöntä ja olennaista, että hakija voi tehdä yhteistyössä mukana olevien omistajayritysten kanssa alueellisia jakelusopimuksia sekä hintayhteistyötä.
Nettiportti tulee toimimaan valtakunnallisena Internet palveluiden tarjoajana. Tarjottavat palvelut tulevat toiminnan alkuvaiheessa olemaan valtakunnalliset dna Hyötynetti, dna Laatunetti ja dna Laajakaistanetti. Nettiportti toimii palveluyrityksenä (palveluoperaattori-ISP), jolla ei ole omaa televerkkoa, jonka kautta se voisi liittyä yleiseen televerkkoon.
Hakija on määritellyt järjestelyn keskeisen sisällön siten, että Nettiportti
- keskittyisi palvelukehitykseen, valtakunnallisen tuotemerkin luomiseen sekä valtakunnalliseen markkinointiin;
- Myisi jälleenmyyjille palveluita tukkuhinnoin;
- Solmisi edustussopimuksia;
- Vastaisi tuotteista ja valtakunnallisesta markkinoinnista;
- Tukisi paikallista markkinointia;
- Välittäisi tarvittavan aineiston ja informaation jälleenmyyjälle.
Osaltaan omistajayhtiöt
- Jälleenmyisivät Internet-palveluita omalla toimialueellaan itse määrittelemillään vähittäismyyntihinnoilla;
- Huolehtivat paikallisesta markkinoinnista; asiakassuhteiden luomisesta ja hoidosta;
- Vastaavat toiminnan kuluista ja kustannuksista;
- Hoitavat asiakasreklamaatiot.
Alueelliset jakelusopimukset
Nettiportti solmii jälleenmyyntisopimuksen jokaisen palveluiden jälleenmyyntitoimintaa harjoittavan omistajayhtiön kanssa. Jokainen jälleenmyyjänä toimiva omistajayhtiö voi vapaasti harjoittaa myös muiden kilpailevien tuotteiden jälleenmyyntiä ja markkinointia. Jokaiselle jälleenmyyjälle on sopimuksessa määritelty myyntialue, joka noudattaa omistajayhtiöiden osalta kunkin omistajayhtiön teletoiminnan toimialuetta. Omistajille ei ole asetettu passiivisen myynnin kieltoa oman toimialueensa ulkopuolelta saapuvien asiakkaiden suhteen.
Nettiportti voi itse toimia jälleenmyyjänä tai tehdä jälleenmyyntisopimuksia Nettiportin omistajayhtiöistä riippumattomien jälleenmyyjien kanssa sellaisille myyntialueille, jotka eivät ole minkään Nettiportin omistajayhtiön perinteistä toimialuetta.
Hintayhteistyö
Hakijan mukaan Nettiportti toimii eri liiketoimintakonseptilla sellaisella maantieteellisellä alueella, jolla Nettiportin omistajayhtiö omistaa paikallisen televerkon (ns. kotimarkkinoilla) kuin ns. valkoisella alueella, jossa yhteydet on vuokrattava Nettiportin ulkopuolisilta operaattoreilta.
Nettiportin omistajayhtiön kotimarkkinalla Nettiportti myisi ISP-palvelun jälleenmyyjänä toimivalle paikalliselle teleoperaattorille tukkuhinnalla. Nettiportin myymä tuote olisi teleoperaattorin oman verkon päälle rakennettu Internet-palvelu, joka on välttämätön komponentti toimivan Internet-yhteyden muodostamiseksi.
Nettiportilla olisi oikeus määritellä jälleenmyyjille ohjevähittäishinta koko tuotteesta, mutta jälleenmyyjä voisi poiketa hinnoittelussaan Nettiportin ohjehinnoista näin halutessaan. Jälleenmyyjä voisi myös myydä halutessaan Nettiportin tuotteita alle tukkuhinnan. Lisäksi hakija on todennut Kilpailuviraston aikaisempaa DNA Finland Oy:n matkaviestinpalveluiden hintayhteistyötä koskenutta poikkeuslupapäätöstä[1] siteeraten, että tukkuhinnan määräytymisperusteista johtuen jälleenmyyntihinnat tulevat yhtenäistymään.
Ns. valkoisilla alueilla Nettiportin jälleenmyyjät myyvät Nettiportin laajakaista- ja dial-up -tuotteita. Dial-up tuotteen myynti valkoisilla alueilla ei valtakunnallisen soittosarjan johdosta eroa tukkutasollakaan kotimarkkinoilla myytävästä tuotteesta. Laajakaistatuotteissa Nettiportti rakentaa valkoisille alueille itse oman DSL-verkon tai vuokraa alueelliselta verkko-operaattorilta (Sonera, Elisa ym.) xDSL- operaattorituotteen ja siihen tarvittavat tilaajayhteydet sekä siirtoyhteyden Nettiportin yhteenliittämispisteeseen. Yhteyden päälle Nettiportti liittää oman ISP-palvelunsa. Valkoisilla alueilla laajakaistatuotteen vähittäishinta riippuu verkon rakentamisesta tai vuokrauksesta aiheutuneista kustannuksista.
Valkoisille alueille myydyistä tuotteista jälleenmyyjänä toimiva Nettiportin omistajayhtiö saisi jälleenmyyntikorvauksen myymistään Internet-liittymistä. Valkoisilla alueilla Nettiportin tuotteiden jälleenmyyjinä toimisivat yritykset, jotka myyvät muitakin Finnet-liiton tuotteita, eivät Nettiportin omistajayhtiöt. Valkoisille alueille myytävissä tuotteissa asiakassopimukset tehdään suhteessa vähittäisasiakas – Nettiportti, ei suhteessa vähittäisasiakas – jälleenmyyjä.
Hintayhteistyö koskee näin ollen omistajayhtiöiden kotimarkkinoille myytävien tuotteiden ISP-palvelua sekä valkoisille alueille myytävien loppuasiakastuotteiden hintaa.
Hakijan näkemys tehokkuuseduista ja hyödyn siirtymisestä asiakkaille
Hakija katsoo, että kilpaileminen asiakkaista valtakunnallisilla Internet-palveluiden markkinoilla vaatii valtakunnallista jälleenmyyntiverkostoa. Valtakunnallisen jälleenmyyntiverkoston luominen onnistuu parhaiten käyttämällä hyväksi sekä omistajayhtiöiden kanssa tehtäviä jälleenmyyntisopimuksia että itsenäisten agenttien kanssa tehtäviä agenttisopimuksia. Yhteistyö lisää kilpailua markkinoilla. Se myös lisää kustannustehokkuutta yhteistyön piirissä olevissa yrityksissä. Nettiportin piirissä sovellettava hinnoittelukäytäntö tehostaa yhteistyössä mukana olevien yhtiöiden toimintaa ja pienentää kustannuksia.
Hakijan mukaan yhteistyö mahdollistaa valtakunnallisen soittosarjanumeron ylläpidon, johon ns. dial-up asiakkaat saavat yhteyden paikallispuhelun hinnalla riippumatta siitä, minkä puhelinyhtiön alueella yhteydenotto tapahtuu. Tällainen valtakunnallinen palvelunumero on mahdollinen ainoastaan yhteistoiminnalla, ja näin ollen hyöty toiminnasta kanavoituu suoraan kuluttajille.
Hakija katsoo lisäksi, että jälleenmyyjälle myönnetty yksinoikeus tuotteen jakeluun tietyllä alueella tehostaa osaltaan tuotteiden jakelua, koska se antaa motiivin panostaa tuotteen myynninedistämiseen. Nettiportti ei edellytä jälleenmyyjiltään passiivisen myynnin kieltoa, vaan sen jälleenmyyjät saavat myydä Nettiportin tuotteita ja palveluita myös toisen jälleenmyyjän alueelta saapuville asiakkaille. Nettiportti sitoutuu kirjaamaan tämän myös jälleenmyyjien kanssa tehtäviin jälleenmyyntisopimuksiin.
Hakijan mukaan markkinoita hallitsevien Internet-palveluoperaattoreiden rinnalle nouseva Finnet-ryhmän jäsenyritysten verkkoa käyttävä Internet-palveluoperaattori omaa hyvät mahdollisuudet kehittyä ja näin lisätä kuluttajia hyödyttävää kilpailua markkinoilla. Hakija katsoo, että Nettiportin puitteissa harjoitettu yhteistyö parantaa ja monipuolistaa asiakkaille tarjottavien tuotteiden palvelujen laatua.
Kilpailuolosuhteet Internet-palveluiden markkinoilla ovat sellaiset, ettei hakija kykenisi missään tapauksessa yhteistyön avulla hinnoittelemaan tuotteitaan korkeammiksi kuin mitä kilpailullinen hintataso edellyttää. Koska Nettiportin/omistajayhtiöiden markkinaosuus on enintään noin 8,5 %, ei tämä anna mahdollisuuksia markkinavoiman hyväksikäyttämiseen esimerkiksi kilpailullista tasoa korkeamman hinnoittelun muodossa, jolloin yhteistyön hyödyt kanavoituvat asiakkaille. Nettiportin/omistajayhtiöiden pienestä markkinaosuudesta johtuen yhteistyön osapuolet kohtaavat siinä määrin kilpailua, että tehokkuushyödyt siirtyvät pääosaltaan eteenpäin asiakkaille tai kuluttajille.
Hakijan käsityksen mukaan kysymys on yhteistyöstä sellaisten yritysten välillä, jotka eivät yksinään käytännössä pystyisi hoitamaan yhteistyön piiriin kuuluvaa toimintaa valtakunnallisesti. Tästä syystä Nettiportti katsoo, että sen toiminnan kannalta on välttämätöntä, että se voi tehdä osakasyritystensä kanssa alueellisia sopimuksia voidakseen kilpailla muiden valtakunnallisten Internet-palveluiden tarjoajien kanssa. Kilpailukykyisen valtakunnallisen tuotteen jakelu edellyttää omistajayhtiöiden paikallisten jakelukanavien käyttöä. Tukkuhintojen sekä agenttipalkkioiden yhteinen määrittäminen on puolestaan edellytys omistajayhtiöiden keskinäisen yhteistyön toimivuuden kannalta.
Yhteistyö ei rajoita kilpailua valtakunnallisilla Internet-palveluiden markkinoilla vaan uuden valtakunnallisen toimijan myötä kilpailu tulee lisääntymään.
Kilpailijoiden lausumat
Kilpailuvirasto on pyytänyt hakemuksesta lausumia Sonera Oyj:ltä, Elisa Oyj:ltä, Jippii Group Oyj:ltä, Alma Media Oyj:ltä, SurfEU Finland Oy:ltä, Song Networks Oy:ltä, KPNQwest Finland Oy:ltä sekä Helsinki Televisio Oy:ltä.
Kilpailijoiden mukaan Nettiportin omistajayritykset ovat ainakin potentiaalisia kilpailijoita, sillä lähtökohtaisesti yhtiöillä on ainakin mahdollisuus kilpailla keskenään ja osaltaan ne näin tekevätkin. Lisäksi hakija on itsekin todennut hakemuksessaan, että pääsy Internet-palvelujen markkinoille on helppoa eikä toiminnan aloittaminen vaadi kohtuuttomia taloudellisia voimavaroja. Näin ollen edellytyksiä puuttumattomuustodistuksen myöntämiselle ei olisi.
Lausumissa on todettu, että vaikka Nettiportin toiminta tehostaisikin omistajayhtiöiden toimintaa ISP-markkinoilla mm. päällekkäisyyksien karsiutumisella, tehokkuusvaikutusten tulee olla objektiivisia ja siirtyä kuluttajille.
Lisäksi Kilpailuviraston tulee varmistaa erityisesti kilpailevien operaattorien yhdenvertainen kohtelu tukkumarkkinoilla. Yhtiöiden mukaan Nettiportin kilpailijat ovat usein riippuvaisia Nettiportin omistajayhtiöiden tarjoamista tukkutuotteista, ja Nettiportin omistajayhtiöillä on säännönmukaisesti määräävä markkina-asema laajakaistapalveluiden raaka-ainemarkkinoilla.
Lausunnoissa on kiinnitetty huomiota myös Nettiportin mahdollisuuteen antaa tapauskohtaisesti alennuksia tukkuhinnasta jälleenmyyjälleen. Kilpailuviraston tulisi varmistaa, että Nettiportin avulla yksittäinen Finnet-yhtiö ei pysty kiertämään hintaruuviproblematiikkaa. Hintaruuvi voi aiheutua myös hakijan esittämästä yhtenäisestä ovh-asiakashinnoittelusta. Operaattorihinnat tukkutasolla voivat olla erisuuruisia, mutta jälleenmyyntihinta yhtenäistyisi. Myöskään hintayhteistyö ei saisi sisältää sellaisten tuotteiden ohjehinnoista sopimista, missä Nettiportin omistajilla on määräävä markkina-asema tai viestintämarkkinalain mukainen luovutusvelvollisuus.
Kilpailijat ovat esittäneet myös, että Nettiportin palveluoperaattoritoiminta tulisi eriyttää Nettiportin omistajayhtiöiden televerkko-operoinnista. Lisäksi on kiinnitetty huomiota Nettiporttiyhtiöiden omistuksessa olevan kaapeliverkon ja sen kautta tarjottavien Internet-yhteyksien yhdistäminen samoille markkinoille laajakaistaisten Internet-palveluiden kanssa.
Kilpailuviraston aiemmat finnet-liittoon liittyvät päätökset
Kilpailuvirasto on tehnyt useita Finnet-liittoa koskevia poikkeusluparatkaisuja, joissa Finnet-liittoon kuuluville puhelinyhtiöille on myönnetty poikkeuslupia yhteistyön harjoittamiseen useilla teletoimintaan liittyvillä liiketoimintasektoreilla. Näitä ovat mm. kaukopuhelu-, puhelinluettelo- ja matkapuhelinpalvelumarkkinat.
Näillä päätöksillä on hyväksytty Finnet-yhtiöiden yhteistoiminta valtakunnallisesti kilpailluilla markkinoilla, ja joilla Finnet-yhtiöiden yhteinen markkinaosuus ei yhteistyön johdosta ole muodostunut määrääväksi.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Hakijoiden kilpailuasema ja yhteistyön kilpailuoikeudellinen ulottuvuus
Kilpailunrajoituslain 6 §:n mukaan samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivat elinkeinonharjoittajat tai näiden yhteenliittymät eivät saa sopimuksella, päätöksellä tai niihin rinnastettavalla menettelyllä määrätä tai suosittaa elinkeinotoiminnassa perittäviä tai maksettavia hintoja tai vastikkeita tai rajoittaa tuotantoa, jakaa markkinoita tai hankintalähteitä, elleivät ne ole välttämättömiä järjestelyille, jotka tehostavat tuotantoa tai jakelua taikka edistävät teknistä tai taloudellista kehitystä ja hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille.
Kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaan Kilpailuvirasto voi määrätä, ettei 4–6 §:n säännöksiä sovelleta kilpailunrajoitukseen, jos se osaltaan tehostaa tuotantoa tai hyödykkeiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä ja jos hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille. Lain 19a § säätää ns. puuttumattomuustodistuksen edellytykseksi, että hakijan sopimus, päätös tai menettelytapa ei annettujen tietojen perusteella kuulu 4–6 §:ssä säädettyjen kieltojen piiriin.
Hakijat ovat hakeneet Internet-palveluyhteistyölle kilpailunrajoituslain 19 a §:n mukaista puuttumattomuustodistusta tai toissijaisesti 19 §:n mukaista poikkeuslupaa. Kilpailunrajoituslain 19 a §:n mukaan puuttumattomuustodistus voidaan myöntää, mikäli yhteistyö ei kuulu kilpailunrajoituslain 4–6 §:ssä säädettyjen kieltojen piiriin.
Nettiportti Oy:n omistaa Finnet Oyj, jonka omistajina toimivat paikalliset puhelinyhtiöt. Puhelinyhtiöt harjoittavat liiketoimintaa elinkeinonharjoittajina useilla samoilla tuotemarkkinoilla. Kilpailuvirasto katsoo, että Nettiportin taustalla toimivat puhelinyhtiöt ovat samalla tuotanto- ja jakeluportaalla toimivia elinkeinonharjoittajia, joiden harjoittama hinta- ja markkinoidenjakoyhteistyö on kilpailunrajoituslain 6 §:n vastaista. Puuttumattomuustodistusta ei näin ollen voida myöntää.
Kilpailuvirasto ei myöskään katso Finnet -konsernin muodostamiseen tähtäävillä rakenteellisilla järjestelyillä olevan vaikutusta poikkeusluvan tarpeeseen, sillä yhteistyön vaikutukset markkinoilla eivät muutu, vaikka Finnet -yhtiöiden omistus Nettiportissa muuttuukin välilliseksi.
Relevantit tuotemarkkinat
Jotta hakemuksessa kuvattua yhteistoimintaa olisi mahdollista arvioida kilpailunrajoituslain 6 §:n valossa, on määritettävä ne relevantit tuote- sekä maantieteelliset markkinat, joilla yhteistyö tapahtuu.
Internet-palvelujen markkinat
Internet on yhteen liitetyistä lähiverkoista ja palvelimista koostuva maailmanlaajuinen tietoverkko. Internet-palvelun tarjoaminen voidaan määritellä toiminnaksi, jossa loppukäyttäjälle, yritykselle tai yksityishenkilölle, tarjotaan liittymää, joka mahdollistaa Internet-verkkoon pääsyn ja verkon käytön. Internet-palvelujen tarjoajalla tarkoitetaan yritystä, joka tarjoaa liittymää Internetiin ja muihin tietokonepohjaisiin tietoverkkoihin palvelintensa kautta. Usein palveluun kuuluu myös erilaisia lisäpalveluita.
Laajakaistainen Internet-palvelu eroaa modeemiyhteyteen perustuvasta Internet-palvelusta tuotteen ominaisuuksien, nopeuden, laitteiston teknisten vaatimusten sekä hintarakenteen suhteen. Tämän vuoksi on perusteltua erotella ISP-markkinat laajakaistaisilla Internet-liittymillä toimiviksi (xDSL) sekä puhelinverkko- ja modeemiteknologialla toimiviksi (dial-up).
Suomessa on vuoden 2001 lopussa arvioitu olevan yhteensä 950 000 eri liittymätyypeillä toteutettua Internet-liittymää.[2] Valtakunnalliset markkinaosuudet jakaantuivat siten, että Soneralla olisi 25.7 % markkinaosuus, Jippiillä 24.2 %, Elisalla 13.7 %, MTV3 ja SurfEU:lla yhteensä 18.9 %, Finnet-liitolla 8.5 % ja muilla yhteensä 9 %. Laajakaistaisten Internet-liittymien määrä on kuitenkin viime aikoina lisääntynyt merkittävästi, kun vastaavasti dial-up liittymien määrä on laskenut.
Laajakaistaisten Internet-palvelujen markkinaosuudet eroavat tilanteesta, jossa on mukana myös dial-up liittymät. Liikenneministeriö on arvioinut, että tammikuussa 2003 Suomessa olisi ollut noin 270 000 laajakaistaista Internet-liittymää. Finnet on arvioinut, että sen omistajayhtiöiden kokonaisliittymämääräksi noin 55 00 liittymää. Elisa on vuosikertomuksessaan ilmoittanut, että sillä oli vuoden lopussa 71 900 laajakaistaliittymää. Soneran vastaava luku oli 59 628. Em. palveluntarjoajien lisäksi laajakaistaisia Internet-palveluja tarjoavat mm. Jippii Group Oyj, kaapelitelevisioyhtiöt sekä useat pienemmät palveluoperaattorit.
Aluekohtaiset markkinaosuudet laajakaistaliittymissä Nettiportin omistajayhtiöillä niiden omalla perinteisellä toimialueellaan ovat Finnetin antaman selvityksen mukaan pääsääntöisesti yli 80 %.
Dial-up yhteydellä toteutetut Internet-palvelujen markkinat
Jotta asiakas voisi käyttää Internet-palveluita, on asiakkaan ja Internet-palveluntarjoajan välille muodostettava yhteys. Tämä yhteys voidaan saada aikaan joko pysyvästi kiinteällä yhteydellä (xDSL-yhteys) tai jokaista käyttökertaa varten erikseen valintaisen televerkon kautta (modeemi tai ISDN-yhteys).
Valintainen yhteydenottotapa (ns. dial-up access) tapahtuu soittamalla Internet-palveluntarjoajan soittosarjaan televerkon välityksellä. Puhelinverkkoyhteys toteutetaan analogisilla tai digitaalisilla modeemeilla. Yhteys muodostetaan perinteisessä puhelinverkossa sen verkko-operaattorin välityksellä, jonka kanssa vähittäisasiakkaalla on liittymäsopimus. Usein tämä verkko-operaattori on sama kuin Internet-palveluja tarjoava palveluoperaattori, mutta esim. valtakunnallisia Internet-palvelutuotteissa yhteyksiä toteuttaa useita eri verkko-operaattoreita. Verkko-operaattori vastaa linjan avaamisesta ja liikenteen välittämisestä perien tästä maksun. Lisäksi palveluoperaattori voi periä erillisen maksun Internetin käytöstä.
Dial-up -markkinoilla toimivan palveluoperaattorin on modeemiyhteyden ylläpitämisen lisäksi tarjottava Internet-yhteys eri ISP-operaattoreiden väliseen Internet-verkkoon. Palveluoperaattori tarjoaa usein myös lisäpalveluita, joita ovat esimerkiksi virustorjunta- sekä sähköpostipalvelut. Internet-yhteyden Nettiportti vuokraa hakemuksen mukaan Kaukoverkko Ysiltä tai joltain muulta palveluntarjoajalta. Tältä osin Nettiportin toimintaa voidaan arvioida hankintayhteistyönä.
Valintaisen yhteyden Internet-liittymät ovat väistymässä uudemman xDSL-yhteydellä toteutetun kiinteän Internet-liittymän tieltä. Mm. tuotekehitykseen ei panosteta vastaavassa määrin kuin laajakaistaiseen tekniikkaan. Dial-up yhteydellä toteutettujen Internet-yhteyksiä käyttäjät ovat pääasiassa kuluttaja-asiakkaita tai pieniä yrityksiä.
Verkkoon pääsyn tukkumarkkinat (dial-up)
Koska yhteyden muodostaminen loppuasiakkaan ja ISP-operaattorin välille on välttämätön edellytys Internet-palvelujen tarjoamiselle, ovat verkkoon pääsyn markkinat osa relevantteja tuotemarkkinoita. Dial-up -yhteyteen perustuvat Internet-palvelut ovat vakiintuneesti toimineet valtakunnallisilla soittosarjoilla, joihin loppuasiakas voi soittaa kaikkialta Suomesta paikallispuhelumaksulla. Internet-palveluja on tarjottu myös paikallisesti, yhden teleoperaattorin toimialueelle.
Internet-palveluntarjoaja voi muodostaa yhteyden usealla eri tavalla. Sellainen palveluntarjoaja, joka toimii televerkko-operaattorina ja omistaa televerkkoa, voi käyttää verkkoa myös Internet-palvelujen tarjoamiseen. Mikäli valtakunnallisessa palvelussa loppuasiakas muodostaa yhteyden palveluntarjoajan verkon ulkopuolelta, palveluntarjoaja järjestää yhteyden solmimalla asiakkaiden liittymäoperaattoreiden kanssa yhdysliikennesopimuksia, joiden nojalla teleliikenne välitetään asiakkaalta Internet-palveluntarjoajan verkkoon. Palveluntarjoaja saa verkkoonsa tulevista puheluista yhdysliikennesopimusten mukaista laskevan liikenteen korvausta siltä televerkkoyritykseltä, jonka verkosta puhelu on lähtenyt. Internet-palveluntarjoaja, joka toimii ilman omaa televerkkoa, liittyy televerkkoon vuokraamalla yhteyden verkko-operaattoreilta.
Laajakaistaista yhteydellä toteutetut Internet-palveluiden markkinat
Laajakaistaisella Internet-yhteydellä tarkoitetaan jatkuvasti auki olevaa, kiinteähintaista ja nopeaa Internet-yhteyttä. Laajakaistainen Internet-yhteys on saavuttanut markkinaosuutta kiinteähintaisuuden sekä dial-up -liittymiä parempien teknisten ominaisuuksien vuoksi. Tietyt Internetissä tarjolla olevat sovellutukset eivät enää ole käytettävissä hitaammilla modeemiyhteyksillä. Modeemiyhteys muodostuu myös kalliimmaksi tapauksissa, joissa Internetin käyttö on runsasta. Tämän hetkinen markkinakehitys näyttää johtavan siihen, että laajakaistaiset kiinteät yhteydet tulevat jatkossa kokonaan syrjäyttämään modeemiyhteydet.
Laajakaistaisia Internet-liittymiä tarjoava palveluoperaattori toimii vuokraamalla alueelliselta verkko-operaattorilta DSL-yhteyden, tuottaa itse ISP-palvelut.
Laajakaistaisista Internet-palvelujen markkinoista voidaan vielä erottaa omiksi alamarkkinoikseen kuluttaja- yritys- ja kiinteistöliittymät. Kuluttajaliittymät ovat tavallisesti pienemmillä 256 tai 512 kb/sek -nopeuksilla toimivia yhteen työasemaan tarkoitettuja yhteyksiä. Yritysliittymät ovat pääsääntöisesti nopeampia 1 ja 2Mbit/sek -nopeuksilla toimivia liittymiä, joihin usein saattaa olla liitettynä myös Internet-puheluominaisuudet.
Kiinteistöliittymällä tarkoitetaan asuinkiinteistön eri huoneistojen kesken jaettua liittymää. Kiinteistöliittymän hankinnan edellytyksenä on tietty määrä liittymään liitettäviä huoneistoja. Lisäksi liittymä edellyttää taloyhtiön talojakamossa erillistä laitetta, joka jakaa kiinteistöön tulevan yhteyden kaikkiin liittymän tilaaviin huoneistoihin. Kilpailuviraston saamien selvitysten mukaan xDSL-tekniikalla ei sen teknisten ominaisuuksien, lähinnä paluukaistan pienen kapasiteetin vuoksi, voida kovin hyvin käyttää kiinteistöliittymien runkoliittyminä.
Verkkoon pääsyn markkinat (laajakaista)
Kilpailuvirasto on 24.6.2002 julkaissut erillisen laajakaistaselvityksen (Dnro 1120/61/2001), jossa on analysoitu laajakaistaisten Internet-palvelujen markkinoilla olevia kilpailuongelmia. Yhdeksi merkittäväksi ongelmaksi nimettiin paikallisen teleoperaattorin verkon vuokrauksen hinnoissa oleva hintaruuvi.
Edellytyksenä sille, että laajakaistaisia Internet-yhteyksiä voidaan vähittäisasiakkaille tarjota, on sopimussuhde verkon vuokrauksesta paikallisen teleoperaattorin (verkko-operaattori) kanssa. Televerkon vuokraus voi teknisesti tapahtua kahdella eri tavalla:
1) Palveluoperaattori voi vuokrata verkko-operaattorilta pelkän tilaajayhteyden tai tilaajayhteyden yläkaistan ja rakentaa itse DSL-yhteyden verkko-operaattorin keskuksesta ATM-solmuun mm. DSLAM-komponentteja ostamalla ja laitetilapaikkoja vuokraamalla. Oman verkon rakentaminen edellyttää kuitenkin paitsi merkittävää asiakasvolyymia myös huomattavia taloudellisia voimavaroja. Nettiportin kilpailijat ovat lausunnoissaan esittäneet, että omaa DSL-verkkoa rakennettaessa markkinoille pääsy on erittäin hankalaa, ja on mahdollista vain erittäin suurille toimijoille.
2) Palveluoperaattori voi vuokrata paikalliselta vekko-operaattorilta koko access-yhteyden. Koska verkko-operaattori tarjoaa omalle palveluoperaattorilleen tukkutasolla xDSL-tuotetta, on kyseisellä operaattorilla käytössään yhteys DSL-verkon tilaajayhteyden solmusta ATM-solmuun. Markkinoille haluava toinen operaattori voisi siis vuokrata koko yhteyden ilman, että yrityksen tarvitsisi investoida infrastruktuuriin.
ISP-palvelujen markkinat
Hakemuksen mukaan Nettiportin toimintakonseptina on ISP-palvelut. ISP-palvelulla voidaan sisällöllisesti määritellä yhteyden ylläpidoksi ja tiedon välittämiseksi vähittäisasiakkaan ja palveluoperaattorin modeemien välillä, ohjelmistopalveluiksi sekä ns. Internet-kaistan tarjoamiseksi. ISP-palvelu on tukkutuote, joka verkkoyhteyteen yhdistettynä muodostaa vähittäisasiakkaalle tarjottavan tuotteen.
ISP-palvelun toteuttamisessa ei palveluoperaattorin näkökulmasta ole suurta merkitystä, muodostetaanko yhteys laajakaistatekniikalla vaiko dial-up -tekniikalla. Eroavaisuutta on vain ulkomaankaistan hankintakustannuksissa, jotka ovat sitä suuremmat mitä nopeampi yhteys asiakkaalla on käytössä.
Yhteenveto relevanteista tuotemarkkinoista
Edellä kuvatun perusteella relevantit tuotemarkkinat ovat tapauksessa Internet-palvelujen tarjoamisen markkinat sekä kaikki kyseisillä markkinoilla toimimisen edellytyksenä olevat liitännäiset tuotemarkkinat. Internet-palveluiden markkinoilta on erotettava toisistaan laajakaistaisten Internet-palveluiden markkinat, dial-up yhteyksillä toimivien Internet-palvelujen markkinat sekä ISP-markkinat. Näistä laajakaistaisten palvelujen markkinat ovat voimakkaasti kehittymässä, kun taas dial-up markkinat ovat vähitellen supistumassa.
Myös voidaan erottaa toisistaan tukku- ja vähittäismarkkinat. Tukkumarkkinoilla tarjottavana tuotteena on verkko-operaattorin palveluoperaattorille tarjoama kiinteä xDSL-yhteys ATM-verkon rajapinnasta loppukäyttäjän pistorasiaan tai valtakunnallinen soittosarja, johon voi saada yhteyden paikallispuhelumaksulla. Vähittäismarkkinoilla tarjottavana tuotteena on verkkokomponentista ja ISP-palvelusta muodostettu tuote, jossa palveluoperaattori tarjoaa kuluttajille ja yrityksille laajakaistaista tai dial-up pohjaista Internet-palvelua.
Maantieteelliset markkinat
Hakijan mukaan järjestelyn vaikutuspiiriin kuuluva maantieteellinen alue on Suomi. Hakemuksen kohteena on rajatulla maantieteellisellä alueella toimivien Nettiportin omistajayhtiöiden valtakunnallisilla Internet-palvelujen markkinoilla harjoittama yhteistyö.
Kilpailuneuvosto on Päijät-Hämeen Puhelinyhdistyksen omistaja-alennuksia koskevassa tapauksessa antamassaan välipäätöksessä 28.2.2000 Dnro 690/69/1999, jonka päätöksen KHO on vahvistanut Dnro 240/2/2001, todennut paikallisteletoiminnan markkinoiden olevan alueelliset muodostuen siitä toimialueesta, jolla puhelinyhdistyksellä oli rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen 31.12.1993 saakka. Myös yhteenliittämispalveluiden, mukaan lukien nousevan ja laskevan liikenteen palveluiden relevantit maantieteelliset markkinat on perusteltua rajata teleyhtiön perinteisen toimialueen alueeksi.
Komissio on Telia-Telenor päätöksessään 28.4.1999 Dnro M1439, määritellyt Internet-palveluiden markkinat pääasiassa valtakunnallisiksi. WorldCom-MCI päätöksessä 3.11.1997 Dnro M1049 komissio on todennut, että Internet-palveluiden markkinat voivat olla tapauksesta riippuen joko kansainväliset, valtakunnalliset tai alueelliset. Kilpailuvirasto on päätöksessään 8.10.1999 Dnro 1102/61/1998 todennut, että Internet-palveluiden markkinat ovat pääosin valtakunnalliset, vaikka alalla toimii myös useita alueellisia palveluntarjoajia.
Dial-up liittymissä ISP-yritykset voivat hankkia liityntäpalveluita tahansa televerkosta, joka on yhteenliittämisjärjestelyiden avulla yhteydessä loppuasiakkaan liittymäoperaattorin verkkoon. Jotta ISP voisi tarjota taloudellisesti kilpailukykyisiä Internet-palveluita loppuasiakkaille, on sen liityttävä televerkkoon paikallisesti. Nykyisin on kohtuullisella hinnalla saatavissa valtakunnallisia soittosarjoja, joihin asiakas voi soittaa mistä tahansa Suomesta paikallispuhelun hinnalla. Tällaisen soittosarjan haltija pystyy tarjoamaan palveluja samanlaisin ehdoin kaikkialle Suomessa. Useat palveluoperaattorit toimivat tällä konseptilla. Näin ollen dial-up yhteyksien Internet-palveluja voidaan pitää valtakunnallisena markkinana.
Laajakaistaisissa Internet-yhteyksissä ei palveluoperaattoreilla ole saatavissa valtakunnallisesti toimivaa tukkuyhteyttä. Vähittäisasiakkaille tarjottava lopputuote on muodostettava alueellisen verkko-operaattorin tilaajayhteydestä ja operaattori-DSL -tuotteesta tai rakennettava oma alueellinen DSL-verkko. Verkko-operaattorille maksettava korvaus televerkon käytöstä vaihtelee operaattorikohtaisesti. Toistaiseksi palveluoperaattorit eivät ole tarjonneet laajakaistaisia Internet-palveluja valtakunnallisesti.
Kilpailuvirasto katsoo, ettei laajakaistaisia Internet-palvelun maantieteellisiä markkinoita voida toistaiseksi pitää laajempina kuin paikallisina, yleensä palveluja tarjoavan operaattorin toiminta-alueen laajuisina.
ISP-palveluiden toteuttamista ei ole sidottu mihinkään maantieteelliseen alueeseen. Mikäli yhteys vähittäisasiakkaan ja palveluoperaattorin välille on saatu verkkoja vuokraamalla muodostetuksi, palveluja voidaan tarjota ja yhteyttä ylläpitää riippumatta vähittäisasiakkaan fyysisestä sijainnista. Kyse on ohjelmistopalvelujen osalta myös kopioitavasta tuotteesta. Kilpailuvirasto katsoo, että ISP-markkinoiden alueellinen laajuus on vähintään valtakunnallinen.
Yhteistyön kilpailuongelmat ja tehokkuusedut
Hakemuksen kohteena olevassa toiminnassa on kyse horisontaalisella tasolla toimivien kilpailijoiden harjoittamasta 6§:n vastaisesta hintayhteistyöstä, joka edellyttää poikkeuslupaa. Jotta yhteistyölle voitaisiin myöntää poikkeuslupa, tulee yhteistyöstä syntyä kuluttajille siirtyviä tehokkuusetuja.
Dial-up markkinat
Nettiportin toiminta kohdistuu sekä dial up- että laajakaistamarkkinoille. Dial-up -pohjaisissa Internet-yhteyksissä tukkutuotteita on kohtuullisin ehdoin saatavissa, markkinat ovat valtakunnalliset ja hyvin kilpaillut. Hakijoiden markkinaosuus relevantilla tuotemarkkinalla on alle 10 %. Myöskään hankintayhteistyön osalta Kilpailuvirastolle ei ole esitetty, että yhteistyöstä aiheutuisi kilpailuongelmia.
Nettiportin piirissä tehtävän yhteistyön tehokkuusetuja ovat paremmat ohjelmistopalvelut sekä edullisemmat Internet-kaistahankinnat. Dial-up -markkinalla asiakkaan maksama hinta Nettiportin tuotteen käytöstä koostuu paikalliselle teleoperaattorille maksettavasta puhelumaksusta sekä tilatun ohjelmistopalvelun laajuudesta riippuen määriteltävästä kuukausimaksusta. Nettiportin kilpailijat tarjoavat kokonaan kuukausimaksuttomia dial-up -liittymiä.
Kilpailuvirasto katsoo, että dial-up -liittymien hinnoittelurakenteesta johtuen pääosa tukkumarkkinoilla saavutetuista tehokkuuseduista myös kanavoituu kuluttajille edullisimpina ja parempina Internet-palveluina. Yhteistyöstä ei myöskään ole väitetty aiheutuvan merkittäviä kilpailuongelmia. Näin ollen kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaiset poikkeusluvan edellytykset yhteistoimintaan dial-up -markkinoilla täyttyvät.
Laajakaistamarkkinat
Laajakaistaisten Internet-liittymien markkinat ovat alueelliset, usein teleoperaattorin toimialueen laajuiset. Toistaiseksi teleoperaattorit ovat vain vähäisessä määrin laajentaneet liiketoiminta-aluettaan perinteisen toimialueensa ulkopuolelle.
Liikenne- ja viestintäministeriön teleyhtiöiden huomattavaa markkinavoimaa koskevien päätösten 20.6.2002 Dnro 821–859/32/2002 mukaan kaikki Nettiportin omistajayhtiöt ovat huomattavan markkinavoiman teleyrityksiä kiinteissä televerkoissa niillä toimialueilla, joilla teleyrityksellä oli rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen 31.12.1993 saakka. Nettiporttiyhtiöt eivät ole toimittaneet Kilpailuvirastolle selvitystä, joka osoittaisi tilanteen laajakaistamarkkinoilla olennaisesti poikkeavan muusta teletoiminnasta. Kilpailuvirasto katsoo, että kaikki Nettiportin omistajayhtiöt ovat määräävässä markkina-asemassa laajakaistaisten Internet-palveluiden markkinoilla omalla toimialueellaan.
Nettiportin omistajayhtiöiden harjoittama hakemuksen kohteena oleva yhteistyö koskee valtakunnallisia ISP-markkinoita, joilla Nettiporttiyhtiöt yhdessä rakentavat ISP-tuotteen, joka yhdistetään alueelliseen verkkotuotteeseen. Yhteistyöstä ISP-markkinoilla syntyvät tehokkuusedut ovat käytännössä yhtäläiset laajakaistaisissa yhteyksissä kuin dial-up yhteyksissä.
Ero laajakaista- ja dial-up -markkinan välillä on muodostuu tuotteen teknisestä rakenteesta. Edellytyksenä laajakaistayhteyden tarjoamiselle on alueellisen puhelinyhtiön verkon käyttö joko tilaajayhteyttä, yläkaistaa tai koko access-yhteyttä vuokraamalla. Kieltäytymällä vuokraamisesta tai hinnoittelemalla tukkutuotteen omaa vähittäistuotetta korkeammalle, alueellinen määräävässä markkina-asemassa oleva teleoperaattori pystyy pitämään markkinat kilpailulta suljettuna. Markkinan ollessa suljettuna yhteistyön tehokkuusedut eivät koidu kuluttajien hyväksi kuten dial-up -markkinoilla, vaan jäävät hyödyttämään määräävässä asemassa olevaa yritystä.
Nettiporttiyhtiöiden yhteistoiminta ISP-palvelujen tuottamisessa synnyttää selkeitä tehokkuusetuja. ISP-palvelun toteuttaminen edellyttää teknistä osaamista ja on toteutettavissa tehokkaammin suuremmilla volyymeilla kuin jos palvelu toteutettaisiin kunkin Nettiporttiyhtiön osalta erikseen. ISP-palvelun sisältämät ohjelmistopalvelut, kuten sähköposti-, virusturva- ym. palvelut ovat monistettavia tuotteita, joiden tuottaminen yhteistyössä on taloudellisesti tehokkaampaa kuin niiden tuottaminen itsenäisesti. Lisäksi ISP-tuotteeseen kuuluvan Internet-kaistan hankkiminen on järkevämpi tehdä yhteistyössä. Tällöin kyse on hankintayhteistyöhön verrattavasta toiminnasta.
Markkina-alueiden jako Nettiportin omistajayhtiöiden kesken
Nettiporttiyhtiöt ovat alueellisissa jakelusopimuksissa sopineet alueellisesta markkinoiden jaosta siten, että kullekin Nettiportin omistajayhtiölle on määritelty toimialue, jonka ulkopuolelle yhtiö ei saa harjoittaa aktiivista myyntiä.
Koska kyse on samalla horisontaalisella tasolla toimivien yritysten välisestä markkinoidenjaosta, on sopimus kilpailunrajoituslain 6 §:n 2 momentin vastainen Poikkeusluvan myöntäminen markkinoiden jaolle edellyttää kuluttajille siirtyviä tehokkuusetuja. Hakija on hakemuksessaan esittänyt tehokkuuseduksi tuotteiden jakelun tehostumisen, koska se antaa motiivin panostaa tuotteen myynninedistämiseen.
Kilpailuvirasto katsoo sopimuksen alueellisesta markkinoidenjaosta Internet-palveluiden markkinoilla olevan kilpailua rajoittava. Vaikka Nettiportin omistajayhtiöt eivät perinteisesti ole tosiasiallisesti kilpailleet toistensa kanssa ja Internet-palveluiden tarjoaminen vähittäisasiakkaille edellyttää verkonvuokrausta paikalliselta teleoperaattorilta, ei ole silti poissuljettua, että Nettiporttiyhtiöillä olisi tulevaisuudessa kiinnostusta tarjota palveluja myös oman toimialueensa ulkopuolella. Internet-palveluiden markkinat ovat edelleen osittain kehittymättömät.
Ainoana tehokkuusetuna markkinoiden jaolle on esitetty motiivi myynninedistämiseen panostamiseen. Vaikka aktiivisen myynnin kiellosta voi joissakin tilanteissa syntyä tehokkuusetuja, näin ei ole silloin jos kyse on samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivien yritysten sopimuksesta ja osapuolten markkinavoima on huomattava. Tuotteen tehokas jakelu ei tällaisessa markkinatilanteessa edellytä aktiivisen myynnin rajoittamista.
Kilpailuvirasto ei myönnä poikkeuslupaa Nettiporttiyhtiöiden väliselle alueelliselle markkinoidenjaolle.
Alueilla, jotka eivät ole minkään Nettiporttiyhtiön perinteistä toimialuetta, Nettiportti myy hakemuksen mukaan tuotteita joko itse tai tekee jälleenmyyntisopimuksia. Kyse ei kuitenkaan ole markkinoiden jakamisesta, vaan toiminta on tältä osin Nettiporttiyhtiöiden välistä kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 momentin vastaista hintayhteistyötä. Koska valkoisilla alueilla pääsääntöisesti toimii vähintään yksi merkittävä Internet-palvelujen tarjoaja, toimii Nettiportti alueella haastajan asemassa. Nettiportin tulo markkinoille johtaa uuden palveluntarjoajan, uusien palvelujen ja kilpailun kasvamiseen. Tästä seuraa kuluttajille kanavoituvia tehokkuusetuja.
Kuitenkin mikäli Nettiportti estäisi omistajayhtiöitä laajentumasta itsenäisesti valkoisille alueille, olisi kyse kilpailunrajoituslain 6 §:n 2 momentin vastaisesta markkinoidenjaosta, jolle hakija ei ole esittänyt riittäviä tehokkuusperusteluja.
Hankintayhteistyö
Nettiportti on ilmoittanut vuokraavansa Internet-palvelun toteuttamisessa tarvittavia yhteyksiä joko Kaukoverkko Ysiltä tai mahdollisesti myös muilta palveluntarjoajilta.
Kilpailuviraston selvitysten mukaan hankintayhteistyöstä ei aiheudu merkittäviä kilpailuongelmia. Myöskään Kilpailuvirastolle toimitetuissa lausunnoissa ei ole kiinnitetty hankintayhteistyöhön huomiota. Kilpailuviraston saamien selvitysten mukaan verkon vuokraus on järkevää toteuttaa yhteistyössä, koska suuremmat ostovolyymit vähentävät kustannuksia ja mahdollistavat vähittäistuotteen tehokkaamman kehittämisen.
Kilpailuvirasto katsoo, että Nettiportin harjoittama hankintayhteistyö täyttää ne kriteerit, joita kilpailunrajoituslaki poikkeusluvan myöntämiselle edellyttää.
Televerkkojen vuokrausta koskeva erityislainsäädäntö
Kotimainen lainsäädäntö
Viestintämarkkinalaki (396/1997) ei velvoita verkko-operaattoreita DSL-tuotteen vuokraukseen. Viestintämarkkinalakia ollaan kuitenkin uudistamassa. Uusi viestintämarkkinalaki tulee voimaan 1.7.2003. Lain 24 §:n 1 momentin 3 kohdassa velvoitetaan teleyritys tarjoamaan kilpaileville operaattoreille myös DSL-tukkutuotetta.
EU säännökset
EU:ssa on vireillä ns. eEurope hanke, jonka tavoitteena on kilpailun lisääminen paikallisverkoissa ja kilpailun vapauttaminen tilaajayhteyksissä. Hankkeen tavoitteena on Internetin käyttökustannusten alentaminen. Hankkeen piirissä on julkaistu useita lakeja. Asiaa on käsitelty myös komission tietoliikenneraporteissa.
Komission asetuksessa No 2887/2000, tilaajayhteyksien eriytetystä tarjoamisesta, artiklassa 1 (3) todetaan seuraavaa: Tätä asetusta sovelletaan rajoittamatta ilmoitettujen operaattorien velvollisuutta noudattaa yhteisön oikeuden mukaisesti syrjimättömyyden periaatetta niiden käyttäessä yleistä kiinteää puhelinverkkoa nopeiden liittymien ja siirtopalvelujen tarjoamiseen kolmansille osapuolille samalla tavoin kuin ne tarjoavat omille yksiköilleen tai osakkuusyrityksilleen.
Komission tiedonannossa ”tilaajayhteyksien eriytetty tarjonta: Kilpailun mahdollistaminen kaikessa sähköisessä viestinnässä, mukaan luettuina laajakaistamultimedia ja nopea Internet” todetaan, että nopeiden datapalvelujen tarjontaa ei yhteisön oikeudessa ole säädetty pakolliseksi, mutta jos vakiintunut operaattori tarjoaa DSL-palveluja omille yksiköilleen, tytäryhtiöilleen tai kolmannelle osapuolelle, sen on yhteisön oikeuden mukaan tarjottava tällaisia palveluja kaikille muillekin selkein ja syrjimättömin ehdoin. Yhteyksien tarjontaa nopeiden datapalvelujen käyttöön ei voida pitää taloudellisesti tai teknisesti vastaavana kuin tilaajayhteyksien kuparijohtojen tarjoamista, koska nopeissa datapalveluissa uuden tulokkaan on käytettävä vakiintuneen operaattorin nopeita modeemeja ja muita laitteita, mikä taas vaikuttaa palvelun kustannusrakenteeseen ja asettaa rajoituksia modeemityypeille, joita uuden tulokkaan asiakkaat voivat ostaa tai vuokrata.
Perusteluina komissio viittaa myös direktiivin 98/10/EY, avoimen verkon tarjoamisen (ONP) soveltamisesta puhelintoimintaan ja teleyleispalvelusta kilpailuympäristössä, 16 artiklan 7 kohtaan. Direktiivissä velvoitetaan kansallinen sääntelyviranomainen varmistamaan, että 1 kohdassa tarkoitetut merkittävässä markkina-asemassa olevat organisaatiot noudattavat syrjimättömyyden periaatetta käyttäessään yleisesti saatavilla olevien telepalvelujen tarjoamiseen kiinteää yleistä puhelinverkkoa, ennen muuta erityisiä verkkoon pääsymahdollisuuksia. Tällaisten organisaatioiden on sovellettava samankaltaisia ehtoja samankaltaisissa olosuhteissa samankaltaisia palveluja tarjoaviin organisaatioihin ja tarjottava erityisiä verkkoon pääsyn toiminteita ja tietoja muille samoilla ehdoilla ja samanlaatuisina kuin omille osastoilleen tai tytäryhtiöilleen tai yhteistyökumppaneilleen.
Direktiivin 97/33/EY, televiestinnän yhteenliittämisestä soveltaen avoimen verkon tarjoamisen periaatteita yleispalvelun ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi, 6 artiklan a kohdassa todetaan syrjimättömyyden periaate – organisaatioiden on sovellettava samoja ehtoja samanlaisissa olosuhteissa samanlaisia palveluja tarjoaviin yhteenliitettyihin organisaatioihin, ja niiden on tarjottava muille yhteenliittämisen toiminteita ja tietoa, joiden ehdot ja laatu vastaavat niitä, jotka ne tarjoavat niiden omien tai niiden tytäryhtiöiden tai yhtiökumppaneiden palvelujen yhteydessä.
Euroopan Komissio on myös määritellyt hintaruuvin käsitettä tiedonannossaan kilpailusääntöjen soveltamisesta telealan liittymäsopimuksiin 98/C 265/02. Tiedonannon mukaan hintaruuvi voidaan näyttää toteen osoittamalla, että määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen omat yksiköt tarjontaketjun loppupäässä eivät voisi toimia kannattavasti, jos niiltä perittäisiin [verkkopalvelusta] sama hinta kuin minkä kyseessä oleva yritys perii kilpailijoiltaan. Hintaruuvi voidaan näyttää toteen myös osoittamalla, että kilpailijoilta tarjontaketjun loppupään markkinoilla perityn liittymähinnan ja verkko-operaattorin tarjontaketjun loppupään markkinoilla perimän hinnan välinen marginaali ei ole riittävän suuri, jotta kohtuullisen tehokas palvelun tarjoaja voi saavuttaa tavanomaisen voiton kyseisillä markkinoilla.
Televerkkojen vuokrauksen merkitys kilpailulle ja teknologiselle kehitykselle
Kilpailuviraston selvitysten mukaan useat sellaiset palveluoperaattorit, joilla ei ole Suomessa omaa kiinteää televerkkoa, olisivat kiinnostuneita laajakaistaisten Internet-palvelujen tarjoamisesta vähittäisasiakkaille. Toistaiseksi toiminnan aloittaminen on kuitenkin ollut mahdotonta johtuen DSL-operaattorituotteen markkinoiden kehittymättömyydestä.
DSL-teknologia mahdollistaa Internet-palvelun lisäksi myös muiden vähittäisasiakkaille tarjottavien palveluiden toteuttamisen. Tällaisia tuotteita ja palveluita ovat mm. Internet-äänipuhelut (IP-puhelut). Näiden markkinoiden kehittyminen parantaa myös osaltaan kuluttajan käytössä olevia vaihtoehtoja.
Perusteet poikkeusluvan ehdolle
Internet-palveluiden tarjoamiseen on Nettiporttiyhtiöiden perinteisellä toimialueella ilmennyt kiinnostusta myös sellaisten operaattorien taholta, joilla ei ole omistuksessaan paikallista tilaajayhteys- ja laajakaistaverkkoa. Kyseisten operaattorien mukaan kilpailevan tuotteen tarjoaminen ei kuitenkaan ole ollut taloudellisesti mahdollista, johtuen teknisistä markkinoille tulon esteistä, erityisesti Nettiporttiyhtiöiden soveltamista verkonvuokrauksen ehdoista.
Kilpailuvirasto katsoo, että kuluttajille kanavoituvien tehokkuusetujen syntymisen pitkällä aikavälillä varmistaa ainoastaan operaattorien välinen kilpailu Internet-palvelujen markkinoilla. Mikäli markkinoille ei pääse syntymään kilpailua, on todennäköistä, että yhteistyön johdosta saavutetut tehokkuusedut eivät kanavoidu kilpailunrajoituslain edellyttämällä tavalla pääosin kuluttajille.
Tämän vuoksi Kilpailuvirasto asettaa poikkeusluvalle tukkumarkkinoiden toimivuutta koskevan ehdon.
Mahdollinen määräävän markkina-aseman väärinkäyttö
Poikkeuslupahakemuksen vireillä ollessa on Kilpailuvirastoon saapunut useita toimenpidepyyntöjä, joissa Kilpailuvirastoa pyydetään tutkimaan ovatko tietyt Nettiporttiyhtiöt syyllistyneet määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön DSL-tuotteen tukkuhinnoittelussaan. Lisäksi Kilpailuvirasto on omissa selvityksissään todennut Nettiporttiyhtiöiden hinnastoissa esiintyvän syrjintää ja hintaruuvin käyttöä. Selvitykset ovat edelleen kesken.
Tällä poikkeuslupapäätöksellä ei ole vaikutusta Nettiporttiyhtiöitä koskeviin määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyviin selvityksiin ja seuraamusmaksuesityksiin, joita Kilpailuvirasto mahdollisesti jatkossa esittää.
Kilpailuviraston ratkaisu
Kilpailuvirasto määrää, että kilpailunrajoituslain 6 §:ää ei sovelleta Nettiportin omistajayhtiöiden väliseen hintayhteistyöhön Internet-palvelujen markkinoilla eikä hankintayhteistyöhön verkkokapasiteetin hankinnassa.
Kilpailuvirasto asettaa poikkeusluvalle seuraavan ehdon:
Kaikkien Nettiportin omistajayhtiöiden on paikallisina verkko-operaattoreina pidettävä esillä julkista operaattorihinnastoa. Yhtiöiden on tarjottava laajakaistaisten Internet-tuotteiden tukkumarkkinoilla verkkotuotteita sellaisin hinnoin ja ehdoin, että ehdot eivät ole kilpailijoita syrjiviä tai poissulkevia. Kilpailevalla operaattorilla on oltava mahdollisuus verkkoja vuokraamalla tulla markkinoille ja taloudellisesti kilpailla Nettiportin omistajayhtiöiden kanssa heidän perinteisillä toimialueillaan.
Poikkeuslupa on voimassa viisi vuotta päätöksen antamisesta, ja sen viimeinen voimassaolopäivä on 3.4.2008.
Hakijan on ilmoitettava Kilpailuvirastolle muutoksista, joita yhteistyössä mahdollisesti tapahtuu poikkeusluvan voimassaoloaikana. Kilpailunrajoituslain 19 § 3 momentin nojalla myönnetty poikkeuslupa on peruutettavissa, mikäli poikkeusluvan ehtoja rikotaan tai olosuhteet luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuvat.
Sovelletut säännokset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 6 § ja 19 §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on liitteenä.
[1] Dnro 109/67/2001, 21.1.2002
[2] Liikenneministeriön tilasto http://www.mintc.fi/www/sivut/suomi/tele/tilastot/index.html