Hakijat
Osuusliike Elanto
Osuuskunta Tradeka-yhtymä
Elannon Vähittäiskauppa Oy
Tradeka Group Oy
Elannon Hotellit Oy
Tradeka Oy
Elannon Ravintolat Oy
Restel Oy
Hakemus ja lisäselvitykset
Osuuskunta Tradeka-yhtymä (Tradeka) ja siihen kuuluvat Tradeka Group Oy, Tradeka Oy ja Restel Oy sekä Osuusliike Elanto (Elanto) ja siihen kuuluvat Elannon Vähittäiskauppa Oy, Elannon Hotellit Oy ja Elannon Ravintolat Oy ovat hakeneet 1.3.1996 päivätyllä kirjeellä kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaista poikkeuslupaa horisontaaliselle yhteistyölle, joka koskee päivittäis- ja erikoistavaroiden yhteishankintoja ja -markkinointia, maantieteellisten markkina-alueiden jakamista sekä suositus- ja kampanjahintojen antamista. Lisäksi yhteistyön piiriin kuuluvat sopijapuolten omistamiin hotelleihin ja ravintoloihin tapahtuvat yhteishankinnat sekä hotellien yhteismarkkinointi ja niiden maantieteellisten markkina-alueiden eriyttäminen.
Päivittäistavarakaupassa Elannon Vähittäiskauppa Oy tulee harjoittamaan liiketoimintaa Tradeka Oy:n Valintatalo-, Siwa- ja Euro-/Ekamarket-ketjuissa. Elannon ja Tradekan välillä tehtyjen yhteistyöjärjestelyjen nojalla Tradeka Oy:n pääkaupunkiseudulla olevat myymälät ovat siirtyneet Elannon Vähittäiskauppa Oy:lle. Elanto puolestaan on myynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevat myymälänsä Tradeka Oy:lle. Elannon Vähittäiskauppa Oy harjoittaa päivittäistavarakauppaa edellä mainittujen ketjujen tunnuksilla, mutta Elannon omistus aiotaan ilmoittaa selkeästi asiakkaille käyttämällä Tradeka Oy:n kanssa yhteisten ketjutunnusten ohella myös Elannon perinteistä liikemerkkiä. Elanto jatkaa päivittäistavarakaupan harjoittamista Marketta-myymälöissään, mutta niiden tavarahankinnat tehdään ainakin osittain yhdessä Tradekan kanssa. Myymälöiden omistajavaihdosten perusteella molemmille osapuolille on muodostunut oma markkina-alue, jossa päivittäistavarakauppaa harjoitetaan.
Hotelli- ja ravintolatoiminnassa osapuolten yhteistyö keskittyy lähes yksinomaan pääkaupunkiseudulle, koska Elannon tytäryhtiöiden omistamat yksiköt eivät yhtä ravintolaa lukuun ottamatta toimi pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Näillä toimialoilla omistajavaihdoksia ei ole tapahtunut.
Hakijoiden mukaan ne pyrkivät yhteistyöhön normaalin liiketoiminnan kustannuksia säästääkseen ja toisaalta toteuttaakseen Elannon yrityssaneerauksen tavoitteita. Osuusliike Elannon yrityssaneeraushakemus jätettiin Helsingin käräjäoikeudelle 15.3.1995. Käräjäoikeus aloitti 27.3.1995 Elantoa koskevan saneerausmenettelyn yrityssaneerauslain (47/93) perusteella. Käräjäoikeudelle 30.11.1995 jätetty saneerausohjelmaehdotus perustuu puolestaan suurelta osin Tradekan ja Elannon välillä 30.11.1995 solmittuun puitesopimukseen, jossa osapuolet sitoutuvat aloittamaan keskinäisen yhteistyön vähittäiskaupassa sekä hotelli- ja ravintolatoiminnassa. Ehdotuksen mukaan saneerausohjelma on tarkoitettu olemaan voimassa vuoden 2003 loppuun. Helsingin käräjäoikeus vahvisti 14.6.1996 Elannon saneerausohjelman.
Hakemuksen mukaan Elannon saneerausohjelman perustaksi on valittu toimialayhteistyö Tradekan kanssa, koska se osoittautui ainoaksi todelliseksi yhteistyövaihtoehdoksi. Elannon ja Tradekan välinen toimialayhteistyö varmistaa laaditun saneerausohjelman mukaisen tavoitetason saavuttamisen ja turvaa kannattavien liikepaikkojen säilymisen. Muut vaihtoehdot olisivat pidemmällä aikavälillä merkinneet Elannon liiketoimintojen alasajoa. Myös suurin osa Elannon liikepaikoista olisi lopetettu, koska vaihtoehtoisilla yhteistyökumppaneilla on runsaasti Elannon kanssa kilpailevia liikepaikkoja. Hakijoiden mukaan se olisi olennaisesti vähentänyt kilpailua pääkaupunkiseudulla.
Poikkeuslupaa haetaan toistaiseksi tai vähintään kymmeneksi (10) vuodeksi. Hakijoiden suullisten lisäselvitysten mukaan mahdollinen poikkeuslupa tulisi joka tapauksessa saada vuoden 2005 loppuun, vaikka Elannon saneerausohjelma päättyykin jo vuoden 2003 lopussa. Hakijat perustelevat tätä sillä, ettei ainakaan kahteen vuoteen saneerausohjelman päättymisestä hakijayhtiöillä ole käytännön edellytyksiä uusien toimintastrategioiden käyttöön ottoon, koska vähintään tämä aika saneerausohjelman päättymisen jälkeen kuluu saneerauksen loppuselvitykseen ja uusien toimintatapojen suunnitteluun.
Hakijat toimittivat kilpailuviraston pyynnöstä lisäselvityksiä 29.3, 2.4, 9.4, 10.4, 26.4, 9.5, 11.6. ja 5.8.1996 päivätyillä kirjeillä. Hakijat ovat antaneet suullisia lisäselvityksiä Tradeka Oy:ssä 14.3, Osuusliike Elannossa 15.3 ja kilpailuvirastossa 26.4.1996.
Kilpailuvirasto varasi hakijoille mahdollisuuden antaa lausuntonsa viraston päätösluonnoksesta. Hakijat antoivat kyseisen lausunnon 4.6.1996.
Yritykset
Osuuskunta Tradeka-yhtymä
Tradeka on osuustoiminnallinen yritys, jonka tytäryhtiö Tradeka Group Oy omistaa vähittäiskauppaa harjoittavan Tradeka Oy:n sekä hotelli- ja ravintolatoimintaa harjoittavan Restel Oy:n. Yhtymään kuuluu myös kiinteistöjä omistava Eka Kiinteistöt. Tradekan kokonaisliikevaihto oli 5.520 milj.mk vuonna 1995. Yhtymän kokonaisliikevaihdosta vähittäiskaupan osuus oli 83 % ja hotelli- ja ravintolatoiminnan 17 %.
Tradeka Oy:n myymäläketjuja ovat Siwa (Siwa ja Siwa 2000), Valintatalo ja Euro/Ekamarket-ketjut. Tradeka Oy:llä oli vuoden 1995 lopussa yhteensä 573 myymälää. Myymälöistä Siwa-ketjuun kuului 434, Valintatalo-ketjuun 118 ja Eka/Euromarket-ketjuun yhteensä 21 myymälää. Tradeka Oy:n liikevaihto oli 4.463 milj.mk vuonna 1995.
Restel Oy:llä oli vuoden 1995 lopussa 28 omaa hotellia ja 174 ravintolaa. Ravintoloista 28 toimi hotellien yhteydessä. Hotellitoimintaa Restel Oy harjoittaa Cumulus- ja Rantasipi-ketjuina. Restel Oy:n liikevaihto oli 961 milj.mk vuonna 1995.
Tradeka omistaa lisäksi yhdessä Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) kanssa päivittäistavaroiden hankintayhtiön Inex Partners Oy:n (omistusosuus 50/50).
Osuuskunta Eka-yhtymä (nykyinen Osuuskunta Tradeka-yhtymä) asetettiin yrityssaneeraukseen 22.10.1993. Saneerausohjelma vahvistettiin 20.10.1994. Saneerausohjelma on voimassa vuoden 2003 loppuun.
Osuusliike Elanto
Elanto on osuustoiminnallinen yritys, jonka tärkeimmät toimialat ovat vähittäiskauppa sekä hotelli- ja ravintolatoiminta. Elanto omistaa myös Pohjolan Pesula Oy:n ja Backas Puutarha Oy:n. Lisäksi Elanto on ollut vähemmistöosakkaana Tuko Oy:ssä sekä T-ryhmään kuuluvassa päivittäistavaroiden hankintoihin erikoistuneessa Helsingin Keskustukku Oy:ssä. Elannon liikevaihto oli 1.748 milj.mk vuonna 1995. Kokonaisliikevaihdosta päivittäistavarakaupan osuus oli 1.318 milj.mk.
Elannon vähittäiskauppaketjuja olivat vuoden 1995 lopussa Marketta-, Säästäri- ja Maxi-ketjut. Hakemuksen mukaan varsinaisia päivittäistavaramyymälöitä Elannolla oli vuoden 1995 lopussa yhteensä 112, joista Marketta-ketjuun kuului 64, Säästäri-ketjuun 42, ja Maxi-ketjuun yhteensä 6 myymälää. Elannon vähittäiskauppaverkostoon kuului myös 1 tavaratalo, 17 Pullapuoti-myymälää, 8 Sateenkaari-kosmetiikkamyymälää, 4 Mokkasiini-jalkinemyymälää ja 5 hautauspalveluihin erikoistunutta liikettä. Lisäksi Elannolla oli vuoden 1995 lopussa yhteensä 4 hotellia ja 41 ravintolaa.
Helsingin käräjäoikeudelle jätettyyn saneerausohjelmaehdotukseen ja Tradekan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyen Elanto on yhtiöittänyt alkuvuoden 1996 aikana vähittäiskauppatoimintansa Elannon Vähittäiskauppa Oy:öön, hotellitoimintansa Elannon Hotellit Oy:öön ja ravintolatoimintansa Elannon Ravintolat Oy:öön.
Hakijoiden välinen yhteistyö
Tradeka ja Elanto ovat perustaneet osakassopimuksilla vähittäiskauppaa koskevan yhteistyön toteuttamiseksi ketjunohjaus- ja hankintayhtiön Ketjuetu Oy T & E:n (jäljempänä Ketjuetu Oy) sekä sopijapuolten liiketoiminnoille tukipalveluja tuottavan Palveluetu Oy T & E:n (jäljempänä Palveluetu Oy). Molempien yhtiöiden omistus jakaantuu tasan perustajien välillä (50/50). Molemmille yhtiöille siirrettiin niiden perustamisen yhteydessä sekä Tradekan että Elannon omistuksessa ollutta kalusto-omaisuutta ja perustajayhtiöissä työskennellyttä henkilökuntaa. Lisäksi osapuolten väliseen yhteistyöhön kuuluu hotellitoimintaa koskeva liikkeenhoitosopimus sekä ravintolatoimintaa koskeva yhteistyösopimus.
Tradekan ja Elannon eri yhteistyösopimusten on tarkoitus olla voimassa vuoden 2005 loppuun saakka ja siitä eteenkin päin, jollei jompikumpi sopijapuoli sano sopimusta/sopimuksia irti.
Hakijoiden mukaan niiden välisen yhteistyön piiriin eivät kuulu Elannon omistamat Sateenkaari-kosmetiikkamyymälät, Mokkasiini-jalkinemyymälät, Pullapuoti-myymälät ja hautauspalveluihin erikoistuneet liikkeet eikä Tradekan ja Elannon kiinteistötoiminta. Hakijoiden ilmoituksen mukaan Sateenkaari- ja Mokkasiini-myymälät voivat kuitenkin halutessaan käyttää Ketjuetu Oy:tä hankinnoissaan. Elannon Marketta-myymälöiden hankinnat on sensijaan tarkoitus tehdä Ketjuetu Oy:n välityksellä.
Hakijoiden yhteistyö Ketjuetu Oy:ssä
Yhtiön tehtävät, palvelutarjonta, organisaatio, hallinto ja osakassopimuksen kilpailukielto
Hakemuksen mukaan Tradeka ja Elanto keskittävät Ketjuetu Oy:öön niiden vähittäiskauppaa koskevan yhteistyön. Yhteistyön piiriin kuuluvat osapuolten myymäläketjujen päivittäis- ja erikoistavaroiden hankinnat ja yhteismarkkinointi sekä suositus- ja kampanjahintojen antaminen.
Ketjuetu Oy:n perustamista koskevan osakassopimuksen mukaan yhtiön tehtävänä on tarjota kilpailukykyisiä palveluja perustajaosakkailleen ketjuohjauksen, ostojen ja markkinoinnin, liikeideoiden kehittämisen, kauppapaikkasuunnittelun ja kanta-asiakastoiminnan osa-alueilla edullisemmin ja tehokkaammin kuin mitä ne erikseen voisivat hoitaa.
Ketjuetu Oy:n tarjoamia palveluja ovat ketjujen valikoiman hallinta, päivittäistavarakaupan ostotoiminta ja hintahallinta, erikoistavaran hankinta ja ostot sekä tarpeellisin osin varastointi, myymälätilan määritys, kauppapaikkahankinta ja -suunnittelu, liikeideoiden kehittäminen, tilan hallinta, markkinointi ja kanta-asiakastoiminta. Ketjuetu Oy:tä koskevan osakassopimuksen mukaan yhtiön palvelutoimintaa voidaan tarvittaessa laajentaa yhtiön hallituksen yksimielisellä päätöksellä.
Yhtiössä on kolme ketjuorganisaatiota: lähimyymäläketju (Siwat), market/supermarketketju (Valintatalot) ja automarket/tavarataloketju (Euro-/Ekamarketit). Jokaisella kolmella ketjulla on Ketjuetu Oy:ssä oma johto ja organisaatio, jotka huolehtivat ketjukohtaisista toiminnoista. Ketjuetu Oy:n operatiivisesta toiminnasta vastaavat toimitusjohtaja ja hallitus. Ketjuetu Oy:n toimitusjohtaja on samalla sekä Tradeka Oy:n että Elannon Vähittäiskauppa Oy:n toimitusjohtaja.
Ketjuetu Oy:n hallitukseen Tradeka nimeää kaksi ja Elanto kaksi varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varamiehet. Muut hallituksen varsinaiset jäsenet osapuolet nimeävät yhdessä. Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vaihtuvat kahden vuoden välein. Hallituksen puheenjohtajana toimii kolme ensimmäistä vuotta Tradekan nimeämä edustaja ja varapuheenjohtajana vastaavan ajan Elannon nimeämä edustaja. Tämän jälkeisinä kaksivuotiskausina nimetään puheenjohtajat vuorotellen siten, että ensimmäisen kaksivuotiskauden puheenjohtajana toimii Elannon nimeämä henkilö ja varapuheenjohtaja Tradekan nimeämä henkilö.
Ketjuetu Oy:n tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa. Yhtiön aiheuttamat kustannukset jaetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan myymälöille, ketjuille tai koko yrityksille. Jollei kohdentaminen ole mahdollista, kustannukset jaetaan volyymien suhteessa.
Osakassopimukseen sisältyy myös kilpailukielto, jonka mukaan perustajaosakkaat sitoutuvat olemaan perustamatta suoraan tai välillisesti yhtiön kanssa kilpailevaa liiketoimintaa tämän sopimuksen voimassaoloaikana. Lisäksi osakkaat sitoutuvat kaikin käytettävissä olevin keinoin käyttämään omistukseen perustuvaa tai muutoin omaamaansa määräämis- tai vaikutusvaltaa siten, etteivät myöskään Elannon ja Tradekan piirissä olevat muut yritykset kilpaile yhtiön toiminnan kanssa. Alkuperäisen osakassopimuksen kilpailukieltoa ei ole ajalliselta kestoltaan rajattu, mutta hakijat ovat 9.5.1996 päivätyssä kirjeessään ilmoittaneet kilpailuvirastolle, että sopijapuolten väliseen Ketjuetu Oy:tä koskevaan osakassopimukseen sisältyvää kilpailukieltoa on muutettu siten, että se on voimassa kolme (3) vuotta sopimuksen voimaantulosta.
Päivittäis- ja erikoistavaroiden hankinnat
Ketjuetu Oy neuvottelee Tradeka Oy:n ja Elannon Vähittäiskauppa Oy:n puolesta yhtiöille yhteisen tavaranhankintasopimuksen ja sopii hankintaehdoista tavarantoimittajien kanssa. Näiden hankintasopimusten ehdoilla myymälät tekevät varsinaiset tilaukset tavarantoimittajilta. Päätäntävalta ostoista on kuitenkin aina joko Tradeka Oy:llä tai Elannon Vähittäiskauppa Oy:llä riippuen siitä, kumman yhtiön liikkeeseen tavara tulee. Ketjuetu Oy:llä ei ole omistajan riskiä tavarahankinnoista.
Hakijoiden antamien selvitysten mukaan ketjut ja ketjuihin kuuluvat myymälät voivat hankkia tavaraa myös suoraan eri hankintapaikoista, esimerkiksi paikallisilta tavarantoimittajilta, ilman Ketjuetu Oy:n välitystä. Tämän vuoksi myymälöiden tuotevalikoimat saattavat vaihdella alueellisesti. Lisäksi Tradeka Oy hankkii osan tavaroista Inex Partners Oy:stä, jonka se omistaa yhdessä Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) kanssa. Elannolla on puolestaan ollut hankintasopimus TukoSpar Oy:n kanssa. Tradeka Oy:n ilmoituksen mukaan sen vuoden 1995 kokonaisostoista noin puolet tehtiin Inex Partners Oy:stä. Vastaavasti Elannon antaman selvityksen mukaan sen kokonaisostoista lähes puolet tehtiin TukoSpar Oy:stä vuonna 1995.
Elanto on 11.6.1996 ilmoittanut irtisanoneensa hankintasopimuksen TukoSpar Oy:n kanssa ja siirtävänsä päivittäistavaroiden hankinnat 1.7.1996 mennessä Inex Partners Oy:öön.
Hinnoittelu
Hakemuksen mukaan Ketjuetu Oy antaa ketjuvalikoimaan kuuluville tuotteille ketjukohtaiset suositushinnat.
Hakijat ovat 9.5.1996 päivätyllä kirjeellään antaneet kilpailuvirastolle hinnoittelua koskevan lisäselvityksen. Selvityksen mukaan sekä Tradeka Oy että Elannon Vähittäiskauppa Oy käyttävät hinnoittelunsa perustana ns. hintajoustomallin mukaista optimihintaa, joka pyritään määrittelemään kunkin myymälän paikallisen kilpailutilanteen mukaisesti. Tämä tapahtuu laskemalla valtakunnallinen optimihintataso keskitetysti hankittaville tuotteille. Koska paikallinen kilpailijoiden hinnoittelu poikkeaa tästä hintatasosta, muutetaan hintoja myymäläkohtaisesti.
Ketjuetu Oy:n tuotepäälliköt käyttävät apunaan hintajouston matemaattista mallia, kun he määrittelevät tuotteiden valtakunnallista optimihintatasoa. Malliin sijoitetaan muuttujina tuotteen ostohinta, tuoteryhmän valtakunnallinen hintajousto ja kilpailijoiden keskihinta. Optimihinta lasketaan erikseen Tradeka Oy:n omistamille sekä Elannon Vähittäiskauppa Oy:n omistamille myymälöille. Tiedot optimihinnoista toimitetaan myymälöille myymäläkohtaisissa hintakirjoissa. Osapuolet ovat ilmoittaneet käyttävänsä myös elektronista tiedonsiirtoa. Valtakunnallinen optimihinta korjataan Elannon Vähittäiskauppa Oy:ssä ja sen myymälöissä paikallisen kilpailutilanteen ja mahdollisten muiden pääkaupunkiseudun kilpailutekijöiden perusteella. Vastaavat toimenpiteet suoritetaan Tradeka Oy:ssä ja sen myymälöissä. Hinnat ovat voimassa enintään neljä kuukautta kerrallaan.
Yhteismarkkinoinnissa toteutettavat lyhytaikaiset tarjouskampanjat
Ketjuetu Oy vastaa myös ketjujen valtakunnallisista tai alueellisista päivittäis- ja erikoistavaroiden tarjouskampanjoiden järjestämisestä. Tarjoukset ovat voimassa muutaman päivän, kuitenkin enintään yhden kuukauden. Hakijoiden mukaan osapuolten yhteiset tarjouskampanjat ja kampanjoissa tapahtuva hinnoista sopiminen koskee vain sellaisia tuotteita, jotka sopijapuolet ovat yhdessä hankkineet Ketjuetu Oy:n välityksellä. Ketjun myymälät voivat alittaa Ketjuetu Oy:n antamat kampanjahinnat.
Palveluetu Oy ja sen välityksellä tapahtuva yhteistyö
Mitä edellä on todettu Ketjuetu Oy:n hallinnosta, kilpailukiellosta ja kieltoon tehdystä muutoksesta, vastaa se myös Palveluetu Oy:stä annettuja määräyksiä.
Palveluetu Oy:tä koskevan osakassopimuksen mukaan yhtiön tehtävänä on tarjota omistajilleen hallintopalveluja. Yhtiöjärjestyksen mukaan Palveluetu Oy voi tarjota palvelujaan myös muille kuin osakkaille. Palveluetu Oy:n tarjoamia palveluja ovat laskentakonttoritoiminnot sekä yleiset konttoripalvelut, rahoituksen raportointi, luotonvalvonta ja perintä, ATK-järjestelmien käyttötoiminnot ja kehitystyö, tilinpäätös- ja verotuspalvelut, controllerpalvelut ja sisäisen tarkastuksen rutiinit sekä henkilöstöhallinto- ja koulutuspalvelut. Yhtiön palvelutoimintaa voidaan tarvittaessa laajentaa hallituksen yksimielisellä päätöksellä.
Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa. Kaikki toiminnasta aiheutuvat kustannukset, joita ei kohdisteta suoraan liiketoimintayksiköille, jaetaan osapuolten kesken toiminnoittain liikevaihdon suhteessa, ellei yhdessä toisin sovita.
Hotelli- ja ravintolatoimintaa koskeva yhteistyö
Hotellialan yhteistyö
Hotelleja koskevan liikkeenhoitosopimuksen mukaan Elannon Hotellit Oy:n omistamat hotellit siirtyvät Restel Oy:n hotelliketjuihin ja ohjaukseen. Liikkeenhoitosopimuksessa osapuolet ovat sopineet niistä periaatteista, joilla Restel Oy hoitaa korvausta vastaan Elannon Hotellit Oy:n liiketoimintaa. Sopimuksen mukaan Restel Oy sitoutuu Elannon Hotellit Oy:n puolesta ja lukuun huolehtimaan ja vastaamaan sen liiketoiminnasta Elannon Hotellit Oy:n hallituksen asettamissa rajoissa. Tässä tarkoituksessa Restel Oy:n toimitusjohtaja toimii myös Elannon Hotellit Oy:n toimitusjohtajana.
Sopimuksen mukaan Restel Oy määrittelee ja esittää toimintasuunnitelmassa Elannon Hotellit Oy:n hallitukselle hyväksyttäviksi hotellien liiketoiminnassa noudatettavat palvelustandardit, konseptit ja rutiinit. Lisäksi Restel Oy valmistelee määräykset siitä, mihin hotelliketjuihin Elannon hotellit kuuluvat. Näin suoritettu hotellien ketjutus päätetään Elannon Hotellit Oy:n hallituksessa. Hakijoiden mukaan Elannon Hotellit Oy:n hallitus päättää myös yhtiötä koskevista hinnoitteluperiaatteista, toimintasuunnitelmasta, budjetista ja investoinneista.
Myynnin ja markkinoinnin osalta Restel Oy vastaa kaikesta Elannon hotellien myynnin ja markkinoinnin suunnittelusta ja toimeenpanosta. Elannon hotellit liitetään lisäksi Restel Oy:n varausjärjestelmiin ja Restel Oy määrittelee hotellien ja ravintoloiden aukioloajat. Lisäksi Restel Oy huolehtii kaikista Elannon Hotellit Oy:n liiketoimintaan tarvittavan vaihto- ja käyttöomaisuuden hankinnoista yhdessä Restel Oy:n omien hankintojen kanssa. Osapuolet vastaavat itse kaikkien hankintojen kustannuksista.
Osapuolten tarkoituksena on keskittää hotellitoimintaa koskevan yhteistyön piiriin kuuluvat hallintopalvelutoiminnot Palveluetu Oy:öön vuoden 1997 loppuun mennessä. Siirtymäkauden aikana osan vastaavista palveluista tuottaa Restel Oy korvausta vastaan.
Ravintola-alan yhteistyö
Restel Oy:n ja Elannon Ravintolat Oy:n välisen yhteistyösopimuksen mukaan osapuolet pyrkivät yhteistyössä keskittämään vaihto- ja käyttöomaisuuden hankinnat ostovolyymin kokoamiseksi ja hankintahyödyn maksimoimiseksi. Yhteistyösopimuksen mukaan osapuolet harjoittavat ravintolaliiketoimintaa omaan lukuunsa ja tekevät kaikki sitä koskevat organisatoriset ja operatiiviset päätöksensä itsenäisesti. Osapuolet vastaavat itsenäisesti myös ravintolatoimialan investoinneista ja niistä aiheutuneista kuluista.
Elannon Ravintolat Oy:n hallintopalvelut siirretään vuoden 1997 loppuun mennessä Palveluetu Oy:n hoidettaviksi. Siirtymäkauden aikana vastaavat palvelut tuottaa Restel Oy korvausta vastaan.
Sopimukset markkina-alueista ja myymälöiden siirroista
Tradeka Oy:llä oli vuoden 1995 lopussa yhteensä 573 päivittäistavaramyymälää, joista 29 toimi pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Hakemuksen mukaan Elannon päivittäistavarakauppaverkostoon kuului puolestaan saman vuoden lopussa yhteensä 112 pääasiassa pääkaupunkiseudulla toimivaa myymälää.
Tradeka ja Elanto ovat sopineet 30.11.1995 allekirjoittamassaan puitesopimuksessa päivittäistavarakaupan aluejaosta ja keskinäisistä toimipaikkojen vaihdosta. Vaihdossa Tradeka Oy luovutti Elannon Vähittäiskauppa Oy:lle 27 pääkaupunkiseudulla toimivaa myymälää. Elanto puolestaan luovutti Tradeka Oy:lle pääkaupunkiseudun ulkopuolella omistamiensa 11 myymälän liiketoiminnat.
Elannon Tradekalta ostamat pääkaupunkiseudun myymälöiden liiketoiminnat ovat siirtyneet Elannon Vähittäiskauppa Oy:n omistukseen. Myymälät on ryhmitetty Tradeka Oy:n Valintatalo-, Siwa- ja Euro/Ekamarket-ketjuihin. Tosin osa myymälöistä jatkaa entiseen tapaan Elannon Marketta-ketjuna. Marketta-ketjun toimintoja ohjataan Ketjuetu Oy:ssä toimivasta Valintatalo-ketjun ketjuorganisaatiosta. Myös Maxi-nimet jäävät käyttöön niissä Elannon Vähittäiskauppa Oy:n liikkeissä, jotka on sijoitettu Tradeka Oy:n Euro/Ekamarket-ketjuihin.
Yhteistyöjärjestelyjen perusteella Tradeka Oy:lle ja Elannon Vähittäiskauppa Oy:lle muodostuu kummallekin vähittäiskauppatoiminnassa omat erilliset maantieteelliset alueet siten, että Elannon Vähittäiskauppa Oy keskittyy pääkaupunkiseudulle ja Tradeka Oy pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.
Hakijat ovat 26.4.1996 suullisesti täydentäneet hakemuksessa antamiaan tietoja markkina-alueiden jaosta ilmoittamalla, että puitesopimuksen ilmaukset ovat tältä osin lähinnä kuvaus historiallisesti vakiintuneista toiminta-alueista. Tarkoituksena ei ole pidemmällä aikavälillä jakaa markkinoita osapuolten kesken, vaan Elannon Vähittäiskauppa Oy voi perustaa päivittäistavaroita tai muitakin tuotteita myyviä liikkeitä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ja vastaavasti Tradeka Oy voi perustaa niitä pääkaupunkiseudulle. Hakijat ovat vahvistaneet kilpailuvirastolle edellä mainitun ilmoituksensa 9.5.1996 päivätyssä kirjeessään.
Elannon Hotellit Oy:n omistuksessa on neljä hotellia, jotka kaikki toimivat pääkaupunkiseudulla (Helsingissä). Vastaavasti Restel Oy:llä on pääkaupunkiseudulla kolme hotellia, joista yksi hotelli sijaitsee Helsingissä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella Restel Oy:llä on puolestaan yhteensä 25 hotellia. Lisäksi Restel Oy hoitaa liikkeenhoitosopimuksella Rasihotellikiinteistö Oy:n lukuun Rovaniemellä sijaitsevaa hotellia.
Hotellialan yhteistyötä koskevan liikkeenhoitosopimuksen mukaan Elannon Hotellit Oy:n toimialueena on Helsingin kaupunki. Elannon Hotellit Oy vastaa itsenäisesti tarvittavan lisähotellikapasiteetin hankinnasta Helsingissä. Kapasiteetin tarve on kuitenkin osapuolten todettava yhdessä. Mikäli Elannon Hotellit Oy:llä ei ole mahdollisuutta kapasiteetin kasvattamiseen, on Restel Oy:llä oikeus omissa nimissään laajentaa hotellitoimintaansa Helsingissä. Lisäksi Elannon Hotellit Oy:n mahdollisesti sopimuksen voimassaoloaikana perustamat uudet hotelliyksiköt tulevat osapuolten välillä solmitun liikkeenhoitosopimuksen piiriin.
Hakijat ovat 9.5.1996 päivätyllä kirjeellä ilmoittaneet kilpailuvirastolle, että sopijapuolet ovat tarkistaneet hotellitoimintaa koskevaa liikkeenhoitosopimusta siten, ettei Helsingin lisähotellikapasiteettia koskevat määräykset sido sopijapuolia, vaan se kumotaan eikä kumpikaan sopijapuoli tule vetoamaan sopimuskohtaan.
Ravintoloita hakijoilla on yhteensä 215, joista Restel Oy omistaa 174 ja Elannon Ravintolat Oy 41. Elannon ravintolat sijaitsevat yhtä lukuun ottamatta pääkaupunkiseudulla. Sopijapuolten välisellä ravintola-alan yhteistyöllä ei ole vaikutuksia ravintoloiden määrään eikä niiden toiminta-alueisiin.
Hakijoiden esittämät tehokkuusperustelut
Hakemuksen mukaan yhteistyöstä saavutettavia tehokkuusetuja ei voida saavuttaa ilman yhteistyön piirissä olevien tehtävien keskittämistä. Tehokkuusetuja pyritään saavuttamaan keskittämällä osapuolten sopimuksen alaiset toiminnat kahteen yhteisyritykseen, jotka huolehtivat keskitetysti toiminnoista pyrkimällä joka tilanteessa osapuolten ja kuluttajien kannalta parhaaseen lopputulokseen. Tämä on varmistettu hakijoiden mukaan sillä, että yhteisyritykset eivät tee tulosta, vaan ne siirtävät kaikki saamansa edut sopijaosapuolille. Hakijat korostavat myös, että niillä ei ole yhteistyötä koskevilla toimialoilla sellaista markkina-asemaa, että yhteistyöstä syntyvät hyödyt voitaisiin jättää omistajille. Kireä kilpailutilanne sekä vähittäiskaupan että hotelli- ja ravintolatoiminnan alueella pakottaa sopijapuolet siirtämään hyödyt asiakkaille markkinaosuuksien säilyttämiseksi.
Yhteistyöjärjestelyistä syntyy tehokkuushyötyjä kaikille yhteistyön alaisille toimialoille. Tavaroiden hankinnan ja palveluiden keskittämisellä osapuolet saavuttavat alemmat ostohinnat. Osapuolten erillisiin hankintoihin verrattuna Ketjuetu Oy:llä on mahdollisuus suorittaa lähes kaksi kertaa suuremmat tavaroiden kertahankinnat, jolloin alennusten määrä kasvaa huomattavasti. Yhteishankintojen myötä myös rahti-, jakelu- ja varastointikustannukset alenevat. Lisäksi tavaroiden yhteismarkkinointi alentaa markkinointikustannuksia ja toiminnan operatiivisia kustannuksia. Hakijoiden mukaan yhteisostojen ja yhteismarkkinoinnin vaikutuksesta osapuolet pystyvät myymään tuotteita halvemmilla hinnoilla ja toimimaan kilpailukykyisemmin. Hakijat ovat esittäneet yksityiskohtaisia selvityksiä yhteisostoilla ja yhteismarkkinoinnilla saavutettavista markkamääräisistä kustannushyödyistä, joita ei ole niihin sisältyvien liikesalaisuuksien vuoksi sisällytetty kyseessä olevaan päätökseen.
Hallintokustannusten alenemista hakijat perustelevat sillä, että hallintopalvelujen hoitaminen yhteisyrityksessä alentaa kiinteitä kuluja. Ilman yhteistyötä hallinnon alalla osapuolten pitäisi tehdä investointeja hallinnon järjestelmiin, josta seuraisi osapuolille huomattavia pääomakuluja. Hotellitoiminnan osalta taloudellisen hyöty muodostuu mm. kotimarkkinoiden synergiahyödystä sekä hankinta- ja kehitysyhteistyön aikaansaamasta hyödystä.
Hakijoiden mukaan järjestelyistä asiakkaille ja kuluttajille siirtyviä etuja ovat tavaroiden alemmat hinnat, laajempi tuotevalikoima vähittäiskaupassa sekä tehostunut palvelu ja tiedonsaanti. Osapuolten yhteinen hankintatoiminta hyödyttää ostajia suurempien hankintaerien muodossa. Suuremmat hankintaerät merkitsevät yksittäishintojen alenemista ja sitä kautta alempia vähittäismyyntihintoja. Kustannussäästöt eri logistiikkatoimintojen osalta johtavat osaltaan alempiin tuote- ja palveluhintoihin, koska tavaroiden varastointi-, jakelu- ja käsittelykustannukset vähenevät.
Järjestelyn osana toteutettava vähittäiskaupan tavaravalikoiman ohjausjärjestelmä mahdollistaa laajan tuotevalikoiman jatkuvan ylläpitämisen ja kehittämisen. Jokaisessa tiettyyn ketjuun kuuluvassa myymälässä myydään sen asiakkaiden kannalta sopivinta tuotevalikoimaa. Lisäksi kunkin ketjun yhtenäinen liikeidea ja yhteishinnoittelu mahdollistavat keskitetyn markkinoinnin, helpottavat kuluttajien hintavertailua sekä parantavat myymälöiden ja hotellien toimivuutta. Yhtenäisen liikeidean ja markkinoinnin toteuttaminen ketjuittain alentaa myös omalta osaltaan jakelukustannuksia ja johtaa aleneviin hintoihin sekä vähittäiskauppa- että hotellitoiminnassa.
Markkinat
Päivittäistavarakauppa
Päivittäistavarakaupan kokonaismyynti oli 50 948 milj. mk vuonna 1995. Samana vuonna eri kaupparyhmittymien markkinaosuudet olivat seuraavat: K-ryhmä 39.9 %, S-ryhmä 21.9 %, T-ryhmä 19.7 %, Tradeka 9.6 % ja Elanto 2.6 %. Sitoutumattomien kauppojen markkinaosuus oli 6.3. %.
Supermarketit myivät vuonna 1995 lähes puolet päivittäistavarakaupan kokonaismyynnistä eli 46.3 % arvosta. Tavaratalojen osuus samana vuonna oli 23.6 %, isojen valintojen 17.0 %, pienten myymälöiden 11.3 % ja erikoismyymälöiden 1.8 %.
Vuonna 1995 päivittäistavaramyymälöitä oli yhteensä 5122. Myymälöistä 1520 kuului K-ryhmään, S-ryhmään 574, T-ryhmään 1053, Tradekaan 573, Elantoon 116 ja muita oli 1286 kappaletta. Lukumäärältään sitoutumattomien myymälöiden ryhmä on suuri, mutta ryhmän kokonaismerkitystä vähentää myymälöiden pieni koko. Lukumäärässä on mukana muun muassa kauppahallimyymälät. Päivittäistavaramyymälöiden kokonaismäärässä oli edelliseen vuoteen verrattuna tapahtunut 240 myymälän poistuma.
Päivittäistavarakaupan myynti pääkaupunkiseudulla oli noin 8.7 mrd. mk vuonna 1995. Päivittäistavarakaupan markkinaosuudet pääkaupunkiseudulla olivat vuonna 1995 seuraavat: K-ryhmä 49.3 %, S-ryhmä 17.4 %, T-ryhmä 11.9 %, Elanto 13.4 %, Tradeka 3.6 % ja sitoutumattomat 4.4 %. Vuonna 1995 päivittäistavaramyymälöitä oli pääkaupunkiseudulla yhteensä 616. Myymälöistä 147 kuului K-ryhmään, S-ryhmään 68, T-ryhmään 80, Tradekaan 29, Elantoon 119 ja muita oli 173 kappaletta.
Kesko Oy ilmoitti 27.5.1996 ostaneensa Tuko Oy:n osake-enemmistön.
Hotelli- ja ravintolatoiminta
Hotellialan majoitusmyynnin arvo oli vuonna 1994 1,9 mrd. mk. Hotellitasoisia majoitusliikkeitä oli yhteensä 732 ja niissä oli yli 46.700 huonetta. Hakijoiden mukaan suurin osa hotelleista on yksityisiä ketjuihin kuulumattomia hotelleja. Ketjuihin kuuluvia hotelleja on noin 200. Vuonna 1994 suurimpia hotellialan ketjuja olivat Sokos Hotels -ketju (ketjuun kuuluvien hotellien yhteinen osuus huonekapasiteetista 14,3 %), Arctia Hotel Partners -ketju (12,4 %), Cumulus/Rantasipi-ketju (9,5 %), Finlandia Hotels -ketju (6,3 %) ja Best Western -ketju (3,2 %).
Hakijoiden mukaan pääkaupunkiseudulla markkinaosuudet olivat vuonna 1994 seuraavat: Sokos Hotels-ketju (osuus huonekapasiteetista noin 30 %), Arctia Hotel Partners-ketju (noin 20 %), Elannon hotellit (noin 10 %), Cumulus/Rantasipi-ketju (noin 5 %) ja Finlandia Hotels -ketju (noin 2 %).
Hakijoiden mukaan ravintoloiden kokonaismyynti oli noin 10,2 mrd. mk vuonna 1994. Suurimmat ryhmittymät Helsingin alueella olivat Helsingin Osuuskauppa HOK 10 %:n, Osuusliike Elanto noin 5 %:n ja Siipipyörä noin 2 %:n markkinaosuudella.
Hakemuksesta pyydetyt lausunnot
Kilpailuvirasto pyysi 18.4.1996 lausunnot Tradekan ja Elannon poikkeuslupahakemuksesta Kesko Oy:ltä, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnalta, TukoSpar Oy:ltä, Elintarviketeollisuus ry:ltä sekä Hotelli- ja ravintolaneuvosto ry:ltä.
Kesko Oy ilmoitti 26.4.1996 päivätyssä kirjeessään, ettei se voi antaa lausuntoa, koska sillä ei ole tiedossa poikkeuslupahakemuksen yksityiskohtia. Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta puolestaan ilmoitti 24.6.1996 päivätyssä kirjeessään, ettei se katso aiheelliseksi antaa lausuntoa asiassa. Myöskään TukoSpar Oy ei ole antanut lausuntoa päätöksen antopäivään mennessä.
Elintarviketeollisuus ry:n 25.4.1996 päivätyssä lausunnossa yhdistys toteaa, että se vastustaa yleisesti teollisuuden suurasiakkaiden keskittymistä, mikä vähentää teollisuuden tuotteiden toimitusmahdollisuuksia. Elintarviketeollisuus ry:n mukaan tällainen kehitys johtaa pitkällä tähtäimellä myös kuluttajien saatavilla olevan tuotevalikoiman pienentymiseen ja kilpailun vähenemiseen. Elintaviketeollisuus ry toteaa edelleen, että tässä tapauksessa se hyväksyy yhteistyön aloittamisen eikä vastusta poikkeusluvan myöntämistä, koska poikkeuslupaa hakeneet yritykset ovat velkasaneerauksessa ja saneerausohjelman mukaan ne joka tapauksessa aloittavat lähivuosina hakemuksen mukaisen yhteistyön.
Hotelli- ja ravintolaneuvosto ry:n 23.4.1996 antamassa lausunnossa yhdistys toteaa, että Elannon Hotellit Oy:n omistuksessa olevien hotellien ja Restel Oy:n hotellien välisellä hankintayhteistyöllä ei ole sellaista kilpailullista merkitystä, että yhteistyötä tulisi rajoittaa. Sama koskee myös ravintolatoiminnassa tapahtuvaa hankintayhteistyötä. Hotelli- ja ravintolaneuvosto ry:n mukaan molemmat poikkeuslupaa hakevat yritykset ovat taustaltaan sellaisia, että niiden hotelli- ja ravintolatoiminnan hankinnoissa on voitu tehokkaasti hyödyntää ison hankintakokonaisuuden edut jo ennen yhteistoimintaan siirtymistä.
Hotelli- ja ravintolaneuvosto ry:n mukaan hotellitoiminnassa raaka-aineiden ja tarvikehankintojen osuus on koko maassa toimialan liikevaihdosta keskimäärin 22 % ja ravintolatoimialan liikevaidosta 38 %. Molemmissa poikkeuslupaa hakeneissa yrityksissä vastaavat luvut alittavat nykyisellään jo merkittävästi valtakunnan keskiarvot. Näin ollen yhteistyöstä ei ole odotettavissa sellaisia lisäetuja, jotka olisivat kilpailun kannalta olennaisia.
Päätös
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Kilpailunrajoituksen määrittely
Osuuskunta Tradeka-yhtymä ja Osuusliike Elanto ovat toteuttamillaan yhteistyöjärjestelyillä keskittäneet vähittäiskauppaa koskevan ketjunohjaus- ja hankintatoiminnan yhteisesti perustettuun Ketjuetu Oy:öön sekä osapuolten hallintopalvelutoiminnot niin ikään yhteisesti perustettuun Palveluetu Oy:öön. Ketjuetu Oy:öön ja Palveluetu Oy:öön siirrettiin niiden perustamisen yhteydessä osakasyhtiöiden aikaisemmin omistamaa kalusto-omaisuutta sekä osakasyhtiöissä työskennellyttä henkilöstöä. Kyse ei siten ole kokonaan uusien toimintojen aloittamisesta, vaan ketjunohjaus- ja hankintatoimintojen sekä toisaalta hallintopalvelutoimintojen keskittämisestä yhteiselle yhtiölle. Osapuolet ovat samassa yhteydessä sopineet myös hotelli- ja ravintolatoimintaa koskevasta yhteistyöstä. Eri toimialoja koskevan yhteistyön lähtökohtana on tavoite säästää sopijapuolten liiketoiminnan kustannuksia ja toisaalta toteuttaa Osuusliike Elannon yrityssaneerausta.
Kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohta
Ketjuetu Oy:ssä toteutetaan Tradekan ja Elannon vähittäiskauppaan liittyvää yhteistyötä. Tradeka Oy:n ja Elannon Vähittäiskauppa Oy:n kaikki päivittäistavaramyymälät on ryhmitetty toimintatapansa ja kokonsa mukaan kolmeen eri myymäläketjuun, joiden toimintaa Ketjuetu Oy ohjaa. Jokaisella kolmella ketjulla on Ketjuetu Oy:ssä oma johto ja organisaatio, jotka huolehtivat ketjukohtaisista toiminnoista. Jokaisen kolmen ketjun toimielimissä on sekä Tradekan että Elannon edustajia. Ketjuetu Oy:n toimitusjohtaja on samalla sekä Tradeka Oy:n että Elannon Vähittäiskauppa Oy:n toimitusjohtaja. Kullakin yhtiöllä on kuitenkin eri hallitukset. Ketjuetu Oy ei voi toimia osakasyrityksistään riippumattomasti, vaan nämä osallistuvat yhtiössä tehtäviin eri toimintoja koskeviin päätöksiin. Vaikka osakasyritykset ovat sitoutuneet olemaan kilpailematta keskenään Ketjuetu Oy:n harjoittaman toiminnan kanssa, ne ovat edelleen vähintään potentiaalisia kilpailijoita keskenään päivittäistavara- ja erikoistavarakaupassa.
Ketjuetu Oy neuvottelee Tradeka Oy:n ja Elannon Vähittäiskauppa Oy:n puolesta kuhunkin ketjuun kuuluville myymälöille tavaranhankintasopimuksen sekä sopii päivittäis- ja erikoistavaroiden hankintahinnoista ja -ehdoista tavarantoimittajien kanssa. Näiden hankintasopimusten ehdoilla myymälät tekevät varsinaiset tilaukset tavarantoimittajilta, joskin sekä Elannon Vähittäiskauppa Oy:llä että Tradeka Oy:llä on hakijoiden ilmoituksen mukaan oikeus myös suoriin hankintoihin tavarantoimittajilta.
Ketjuetu Oy antaa erikseen lasketut Tradeka Oy:n ja Elannon Vähittäiskauppa Oy:n myymälöitä koskevat ketjukohtaiset optimihinnat, jotka myymälät korjaavat kilpailutilanteen mukaisiksi. Näin annetut hinnat ovat voimassa enintään neljä kuukautta kerrallaan. Tämän lisäksi yhtiössä päätetään ketjujen valtakunnallisissa tai alueellisissa kampanjoissa käytettävistä vähittäishinnoista siltä osin, kuin sopijapuolet ovat hankkineet tuotteet yhdessä Ketjuetu Oy:n välityksellä. Toiminnassa on kyse kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan tarkoittamasta hintayhteistyöstä.
Lain 6 §:n 1 kohdan tarkoittamaa hintayhteistyötä hakijat harjoittavat myös hotelli- ja ravintolatoiminnassa. Tradekan ja samaan konserniin kuuluvan Restel Oy:n ja Elannon tytäryhtiön Elannon Hotellit Oy:n välisen hotellitoimintaa koskevan liikkeenhoitosopimuksen mukaan Elannon Hotellit Oy:n omistamat hotellit siirtyvät Restel Oy:n hotelliketjuihin ja ohjaukseen. Sopimuksen mukaan Restel Oy määrittelee ja esittää toimitussuunnitelmassa Elannon Hotellit Oy:n hallitukselle hyväksyttäviksi hotellien liiketoiminnassa noudatettavat palvelustandardit, konseptit ja rutiinit. Lisäksi Restel Oy valmistelee määräykset siitä, mihin hotelliketjuihin Elannon hotellit kuuluvat. Restel Oy hoitaa Elannon Hotellit Oy:n myynnin ja markkinoinnin suunnittelun ja toimeenpanon. Elannon Hotellit Oy:n hotellit on liitetty Restel Oy:n varausjärjestelmiin ja Restel Oy määrittelee hotellien ja ravintoloiden aukioloajat. Restel Oy huolehtii myös kaikista Elannon Hotellit Oy:n liiketoimintaan tarvittavan vaihto- ja käyttöomaisuuden hankinnoista yhdessä Restel Oy:n suorittamien omien hankintojen kanssa. Osapuolet vastaavat itse kaikkien hankintojen kustannuksista. Hakijoiden mukaan Elannon Hotellit Oy:n hotellien hinnoitteluperiaatteista päätetään kuitenkin Elannon Hotellit Oy:n hallituksessa, jossa päätetään myös mm. yhtiön toimintasuunnitelmasta, budjetista ja investoinneista. Restel Oy:llä ja Elannon Hotellit Oy:llä on yhteinen toimitusjohtaja.
Kilpailuvirasto pitää edellä selostettua menettelyä hotellien osto- ja markkinointitoimintaan liittyvänä hintayhteistyönä, koska Elannon Hotellit Oy on edelleen markkinaosapuolena mukana hotellitoiminnassa ja toisaalta, koska liikkeenhoitosopimuksen seurauksena kilpailevat yritykset voivat yhdenmukaistaa kilpailukeinojensa käyttöä muun muassa hinnoittelussa.
Restel Oy:n ja Elannon Ravintolat Oy:n välisen yhteistyösopimuksen mukaan osapuolet harjoittavat ravintolaliiketoimintaa omaan lukuunsa ja tekevät kaikki sitä koskevat organisatoriset ja operatiiviset päätöksensä itsenäisesti. Osapuolet vastaavat itsenäisesti myös ravintolatoimialan investoinneista ja niistä aiheutuneista kuluista. Osapuolet ovat kuitenkin sopineet pyrkivänsä yhteistyössä keskittämään vaihto- ja käyttöomaisuuden hankinnat ostovolyymin kokoamiseksi ja hankintahyödyn maksimoimiseksi. Toteutuessaan hankintayhteistyön käytännön järjestelyt muistuttavat Ketjuetu Oy:ssä sovellettuja menettelytapoja, joskaan ravintolatoiminnan yhteishankinnat eivät alan luonteen vuoksi tule saavuttamaan samaa merkitystä kuin päivittäistavarakaupassa.
Hakijoiden laskentatoimen, rahoituksen raportoinnin ja sisäisen tarkastuksen keskittäminen yhteisesti omistettuun Palveluetu Oy:öön on osa päivittäistavarakaupan hintayhteistyöhön liittyvää toimintaa. Myös osapuolten hallintopalveluja koskeva yhteistyö Restel Oy:ssä ja myöhemmin Palveluetu Oy:ssä liittyy hakijoiden hintayhteistyöhön hotelli- ja ravintolatoiminnassa.
Kilpailunrajoituslain 6 §:n 2 kohta
Tradeka ja Elanto ovat sopineet 30.11.1995 allekirjoittamassaan puitesopimuksessa päivittäistavarakaupan aluejaosta ja keskinäisistä toimipaikkojen vaihdoista.
Hakijat ovat ilmoittaneet kilpailuvirastolle poikkeuslupahakemuksen tekemisen jälkeen, ettei päivittäistavarakaupan aluejako estä osapuolia perustamasta uusia päivittäistavaramyymälöitä toistensa alueille. Tältä osin sopimus aluejaosta ei ole enää voimassa. Aluejako oli kuitenkin tosiasiallisesti tapahtunut hakijoiden tekemällä puitesopimuksella ja kysymys oli siten kilpailunrajoituslain 6 §:n 2 kohdan tarkoittamasta kielletystä markkinoiden jakamisesta.
Hotellialan yhteistyötä koskevan liikkeenhoitosopimuksen mukaan Restel Oy:n ja Elannon Hotellit Oy:n oli todettava yhdessä lisähotellikapasiteetin tarve Helsingissä. Mikäli Elannon Hotellit Oy:llä ei olisi ollut mahdollisuutta kapasiteetin kasvattamiseen, olisi Restel Oy:llä ollut oikeus omissa nimissään laajentaa hotellitoimintaansa Helsingissä. Hakijat ovat kuitenkin ilmoittaneet, että sopijapuolet ovat muuttaneet hotellitoimintaa koskevaa liikkeenhoitosopimusta siten, että Helsingin hotellikapasiteetin lisäämistä koskevat määräykset on kumottu liikkeenhoitosopimuksesta.
Ilmoitus hotellikapasiteetin lisäämistä koskevan määräyksen poistamisesta merkitsee, että kilpailunrajoitussopimus tuotannon rajoittamisesta hotellitoiminnassa on päättynyt. Ennen sopimusmuutosta kysymys oli kuitenkin kilpailunrajoituslain 6 §:n 2 kohdassa tarkoitetusta tuotannon rajoittamisesta. Kilpailuvirasto on kiinnittänyt huomiota siihen, että toiminnan laajentamista koskeva ehto ei ole käytännössä toteutunut eivätkä sopimuksen osapuolet ole toteuttaneet yhteisesti sopimuksen kumotussa kohdassa tarkoitettuja kapasiteetin laajentamishankkeita Helsingin alueella.
Ketjuetu Oy:tä ja Palveluetu Oy:tä koskeviin osakassopimuksiin sisältyy kilpailukielto, jonka mukaan perustajaosakkaat sitoutuvat olemaan perustamatta suoraan tai välillisesti ko. yhtiöiden kanssa kilpailevaa liiketoimintaa. Lisäksi osakkaat sitoutuvat kaikin käytettävissä olevin keinoin käyttämään omistukseen perustuvaa tai muutoin omaamaansa määräämis- tai vaikutusvaltaa siten, etteivät myöskään Elannon ja Tradekan piirissä olevat muut yritykset kilpaile yhtiön toiminnan kanssa. Sopimuksissa kilpailukieltoa ei ollut ajallisesti rajattu, mutta sopijapuolet ovat myöhemmin ilmoittaneet, että Ketjuetu Oy:tä ja Palveluetu Oy:tä koskeviin osakassopimuksiin sisältyvä kilpailukielto on sovittu olemaan voimassa kolme (3) vuotta sopimuksen voimaantulosta.
Osakassopimusten kilpailukieltolausekkeita voidaan pitää yhtiöiden perustamisiin liittyvinä liitännäisrajoituksina. Kilpailukieltolausekkeiden käyttö voi olla kilpailuoikeudellisesti perusteltua yhtiöiden perustamisvaiheessa, jolloin osakkailla on tarve suojella yhtiöiden toiminnan käynnistämistä. Ajallisesti pidemmät kilpailukieltolausekkeet sen sijaan todennäköisesti jäykistäisivät sekä Ketjuetu Oy:n että Palveluetu Oy:n harjoittaman toiminnan pitkän aikavälin kehitystä ja estäisivät perusteettomasti osakkaita kehittämästä kilpailevia vaihtoehtoja vähittäiskaupan ketjunohjaukseen, hankintatoimintaan ja hallintopalvelujen hoitamiseen. Ajallisesti pidemmät kilpailukieltolausekkeet eivät ole välttämättömiä myöskään Ketjuetu Oy:n ja Palveluetu Oy:n perustamisella aikaansaatujen tehokkuusetujen saavuttamiseksi.
Edellä mainituilla perusteilla kilpailuvirasto katsoo, ettei Ketjuetu Oy:n ja Palveluetu Oy:n osakassopimuksiin sisältyviä kilpailukieltoja voida niiden ajallisen keston rajaamisen jälkeen pitää kilpailunrajoituslain 6 §:n 2 kohdan tarkoittamina kiellettyinä kilpailunrajoituksina.
Kilpailunrajoitusten vaikutus tehokkuuteen ja hyödyn välittyminen asiakkaille
Ostoyhteistyö (kauppa, hotellit ja ravintolat)
Ostoyhteistyöllä on yleensä saavutettavissa tehokkuusetuja, joita ovat suuremmat tavaroiden ostovolyymit (mittakaavaetu) ja sitä kautta alhaisemmat ostohinnat ja hankintakustannusten aleneminen, kuljetusten ja varastojen käytön rationalisointi sekä muiden ostoprosessiin liittyvien vaihdantakustannusten väheneminen.
Tradeka Oy:n ja Elannon Vähittäiskauppa Oy:n välinen ostoyhteistyö lisää todennäköisesti osapuolten kustannustehokkuutta alentamalla hyödykkeiden hankintahintoja ja -kustannuksia. Yhteishankintojen myötä myös rahti-, jakelu- ja varastointikustannukset alenevat. Koska Ketjuetu Oy hoitaa osakkaidensa puolesta sekä tarjouspyyntöjen että hankintasopimusten tekemisen, vähentää ostoyhteistyö myös ostoprosessiin liittyviä vaihdantakustannuksia.
Yhteistyöhön osallistuvien sopijapuolten yhteinen markkinaosuus (A.C.Nielsenin mukaan 12,2 %) päivittäistavarakaupan kokonaismyynnistä ei muodostu kuitenkaan niin suureksi, että sopijapuolia edustavalla Ketjuetu Oy:llä olisi mahdollisuus vaikuttaa heikentävästi tavarantoimittajien taloudelliseen asemaan. Ostoyhteistyöhön ei myöskään sisälly velvoitteita täydellisestä tai osittaisesta ostouskollisuudesta. Ketjuetu Oy:n osakkaat voivat hankkia tavaroita myös muilta yrityksiltä kuin niiltä, joiden kanssa Ketjuetu Oy on neuvotellut hankintasopimukset. Sopijapuolten alhainen yhteinen markkinaosuus suhteessa muihin kaupparyhmittymiin lisää todennäköisyyttä myös sille, että osapuolet siirtävät ostoyhteistyöllä saavutettavia tehokkuushyötyjä asiakkaille. Myös hotelli- ja ravintolatoiminnassa on vaihto- ja käyttöomaisuutta koskevien hankintojen keskittämisellä saavutettavissa ostovolyymin kasvusta aiheutuvia hankintatoimen kustannussäästöjä.
Markkinointi- ja hintayhteistyö (kauppa ja hotellit)
Yhteisen ostotoiminnan lisäksi tehokkuusetuja on saavutettavissa myös yhteismarkkinoinnilla. Yhteismarkkinoinnissa ilmoitus- ja muut markkinointikustannukset ovat pienemmät kuin sopijapuolten markkinoidessa tuotteensa yksin. Lisäksi keskittämällä sopijapuolien markkinointia voidaan saavuttaa suurempi ilmoitusvolyymi.
Kilpailuvirasto myönsi 18.2.1994 Kaupan Keskusliitto ry:n ja Vähittäiskaupan Keskusliitto ry:n hakemuksesta poikkeusluvan (Dno 11/67/94) 1.3.1994 ja 28.2.1998 väliseksi ajaksi sellaiseen vähittäiskaupan elinkeinonharjoittajien hintayhteistoimintaan, joka koskee yhteisissä mainoksissa käytettävistä hinnoista sopimista yhteisen lyhytaikaisen valtakunnallisen tai alueellisen tarjoukampanjan toteuttamiseksi. Poikkeusluvan ehdot on voimassa seuraavin edellytyksin: (1) kampanjahinnoista sopiminen koskee vain yhteisesti hankittujen tavaroiden tai palvelusten hintoja; (2) kampanjahinnoista sovitaan sellaisen tarjouskampanjan toteuttamiseksi, johon kuuluu myytävän hyödykkeen hinnanalennus tai erityinen edullisuus; (3) kampanjahinnoista sovitaan päivittäistavarakaupassa enintään yhden kuukauden ajaksi ja erikoistavarakaupassa enintään kahden kuukauden ajaksi; (4) yhteistyöhön osallistuva elinkeinonharjoittaja voi alittaa sovitun hinnan ja mainostaa kampanjahyödykkeitä itsenäisesti; (5) elinkeinonharjoittajat kuuluvat samaan ketjuun tai vastaavaan yhteistyöryhmään siten, että asiakkaat tai kuluttajat voivat erottaa ketjuun tai ryhmään kuuluvat elinkeinonharjoittajat kilpailevista elinkeinonharjoittajista; (6) kampanjahinnoista sopivien yritysten yhteinen markkinaosuus ei ylitä 30 prosenttia niillä markkinoilla, joita hintayhteistoiminta koskee.
Edellä mainitussa päätöksessä kilpailuvirasto totesi lisäksi, että hintayhteistyöllä saattaa olla kilpailun kannalta myönteisiä vaikutuksia tilanteessa, jossa samaan ketjuun tai yhteistyöryhmään kuuluvat elinkeinonharjoittajat yhtäältä hankkivat hyödykkeitä yhdessä ja toisaalta mainostavat hankkimiaan tuotteita yhteisissä kampanjailmoituksissa. Käytännössä tällainen yhteistoiminta johtaa hinnoista sopimiseen, koska kampanjahinnasta sopiminen kuuluu oleellisena osana yhteisilmoitteluun.
Kilpailijoiden keskenään sopima pidempiaikainen hintayhteistyö ei pääsääntöisesti lisää tehokkuutta. Yhteiset laskentaperusteet saattavat yhdenmukaistaa hintatasoa ja siten jäykistää kilpailua hyödykkeiden tarjonnassa kuluttajille. Tosin yhteistoiminta saattaa vähentää tehtävään tarvittavia resursseja ja sitä kautta tuottaa yhteistyöhön osallistuville elinkeinonharjoittajille kustannussäästöjä. Hakijat ovat ilmoittaneet, että yhteisistä laskentaperusteista huolimatta kummankin osapuolen myymälöihin menee oma tuotekohtainen yksilöllinen optimihinta, jota kukin myymälä korjaa alueellisen kilpailutilanteen mukaiseksi. Näin annetut optimihinnat annetaan enintään neljäksi kuukaudeksi kerrallaan.
Hallintopalvelujen keskittäminen yhteisyritykseen alentaa ko. palveluiden ylläpitämisestä aiheutuvia kustannuksia ja vähentää tarvetta uusiin yksilöllisiin investointeihin, joita osapuolet ovat ilmoittaneet joutuvansa tekemään ilman keskinäistä yhteistyötä. Myös Restel Oy:n ja Elannon Hotellit Oy:n hotellitoimintaa koskevalla markkinointiyhteistyöllä on mahdollisuus säästää siihen osallistuvien yritysten markkinoinnin kustannuksia sekä tehostaa markkinointia johtuen yhteisilmoittelusta ja huonevarausten keskittämisestä. Markkinointiyhteistyöllä hotellitoiminnan palveluja on mahdollista myydä asiakkaille normaalia edullisemmin. Lisäksi asiakas saa tietoa hotellipalveluiden tarjonnasta keskusvaraamosta helpommin ja pienemmin kustannuksin kuin ottamalla yhteyttä kuhunkin hotelliin erikseen.
Osuuskunta Tradeka-yhtymän ja Osuusliike Elannon välisillä yhteistyöjärjestelyillä voidaan kokonaisuutena ja eri toimialoittain tarkasteltuna saavuttaa tehokkuushyötyjä. Syntyvät tehokkuushyödyt ovat seurausta osapuolten yhteistyöjärjestelyistä. On myös todennäköistä, ettei osapuolten alhaisen yhteisen markkinaosuuden perusteella kumpikaan yhteistyöjärjestelyihin osallistuvista osapuolista voisi yksin toimimalla saavuttaa vastaavia tehokkuushyötyjä.
Päivittäistavarakaupan aluejako
Hakijat ovat sopineet päivittäistavarakaupan osalta aluejaosta ja keskinäisestä toimipaikkojen vaihdosta. Toimenpidettä hakijat ovat perustelleet sillä, että Elannon toiminta päivittäistavarakaupassa, mutta myös hotelli- ja ravintolatoiminnassa, on ennen Tradekan ja Elannon välillä toteutettuja yhteistyöjärjestelyjä painottunut pääkaupunkiseudulle ja Tradekan painopistealue on ollut pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Hakijoiden yhteistyöjärjestelyissä sopima markkinoiden jako vahvistaa pitkälti ennen yhteistyöjärjestelyjä vallinneen tilanteen. Hakijoiden mukaan Elannon saneerausohjelman perustaksi valittu toimialayhteistyö Tradekan kanssa turvaa sen kannattavien liikepaikkojen säilymisen ja toimivan kilpailun pääkaupunkiseudulla. Hakijat ovat ilmoittaneet, että kummallakin osapuolella on oikeus yhteistyöjärjestelyistä huolimatta perustaa päivittäistavarakauppa tai jokin muu liike toisen toimialueelle.
Hakijoiden tekemä Elannon saneerausohjelmaan perustuva Elannon liittyminen Tradekan ketjuihin ja siihen kuulunut toimipaikkojen vaihto on ollut yhtenä peruslähtökohtana hakijoiden välisen yhteistyön toteutumiselle. Muut vaihtoehdot eivät välttämättä olisi antaneet Elannon myymälöille mahdollisuutta kasvattaa tehokkuuttaan siinä määrin, että toiminnan kannattavuus tulisi olemaan riittävä. Toisaalta osapuolten välinen yhteistyö edistää myös Tradekan kilpailukykyä. Lisäksi tässä tapauksessa on odotettavissa, että Tradeka Oy:n ja Elannon Vähittäiskauppa Oy:n myymälöiden toimiminen samoissa ketjuissa on taloudellisempi vaihtoehto kuin aiempi järjestely, jossa molemmilla hakijoilla oli useita omia ketjukonsepteja.
Hyödyn välittyminen asiakkaille
Lain 19 §:n mukaan poikkeusluvan edellytyksenä on tehokkuuden lisääntymisen ohella se, että tehokkuushyödyt välittyvät pääosin asiakkaille tai kuluttajille. Sopijapuolten markkinaosuus päivittäistavarakaupassa sekä hotelli- ja ravintolatoiminnassa verrattuna muiden näillä aloilla toimivien kaupparyhmittymien ja markkinaosapuolten markkinaosuuksiin johtaa siihen, että hakijat joutuvat siirtämään yhteistyöllä saavutettavia tehokkuushyötyjä asiakkaille. Päivittäistavarakaupan sekä hotellien ja ravintoloiden yhteishankintojen ja yhteismarkkinoinnin vaikutuksesta osapuolten kilpailukyky paranee. Yhteenliittymän edellytykset kilpailla muiden yritysten kanssa ovat paremmat kuin niiden toimiessa yksin markkinoilla. Näin ne ylläpitävät osaltaan asiakkaiden etujen mukaista kilpailua toimialoillaan.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto määrää, että kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohtaa ei sovelleta Osuuskunta Tradeka-yhtymän ja siihen kuuluvien Tradeka Group Oy:n, Tradeka Oy:n ja Restel Oy:n sekä Osuusliike Elannon ja siihen kuuluvien Elannon Vähittäiskauppa Oy:n, Elannon Hotellit Oy:n ja Elannon Ravintolat Oy:n välillä sekä lisäksi osapuolten Ketjuetu Oy:ssä ja Palveluetu Oy:ssä toteuttamaan horisontaaliseen yhteistyöhön seuraavasti:
- Tradeka Oy:n ja Elannon Vähittäiskauppa Oy:n omistamien päivittäistavaramyymälöiden yhteistoimintaan siltä osin, kun on kysymys hakemuksessa tarkoitetuissa yhteistyöketjuissa tapahtuvasta hankinta-, markkinointi- ja hintayhteistoiminnasta, jossa muut kuin kampanjahinnat annetaan enintään neljäksi (4) kuukaudeksi kerrallaan.
- Tradeka Oy:n ja Elannon Vähittäiskauppa Oy:n omistamien päivittäistavaramyymälöiden hintayhteistoimintaan siltä osin, kun on kysymys hakemuksessa tarkoitettujen ketjumyymälöiden yhteisistä hinnoista sopimisesta yhteisen lyhytaikaisen valtakunnallisen tai alueellisten tarjouskampanjoiden toteuttamiseksi. Kampanjahinnoista sopimisessa on noudatettava kilpailuviraston 18.2.1994 antamassa vähittäiskaupan tarjouskampanjoiden toteuttamista koskevassa poikkeusluvassa (Dno 11/67/94) määrättyjä ehtoja
- Restel Oy:n ja Elannon Hotellit Oy:n hotellitoimintaa koskevalle hintayhteistyölle siltä osin kun se koskee liikkeenhoitosopimuksen tarkoittamaa hankinta- ja markkinointiyhteistoimintaa.
Hakijat ovat kumonneet päivittäistavarakaupan aluejakoa ja hotellitoiminnan kapasiteetin lisäämistä koskevat ehdot tekemistään sopimuksista. Tältä osin kilpailunrajoitukset ovat päättyneet eikä niiden arviointi poikkeuslupa-asiana ole enää tarpeen. Kilpailuvirasto katsoo, ettei ole aihetta ryhtyä kilpailunrajoituslain 8 §:ssä tarkoitettuhin toimenpiteisiin näiden kilpailunrajoitusten osalta poikkeuslupahakemuksen tekemistä ja sopimuskohtien kumoamista edeltävältä ajalta. Tässä arvioinnissa kilpailuvirasto on ottanut huomioon kilpailunrajoituksen purkamisen ohella hakijoiden yhteistyön muodostaman kokonaisuuden, yhteistyöhön johtaneet syyt ja muuten yhteistyöstä johtuvat edut kilpailun toimivuudelle,
Tässä ratkaisussa kilpailuvirasto ei ole arvioinut Inex Partners Oy:n välityksellä tehtävien yhteisostojen vaikutuksia kilpailuun. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että kilpailuvirasto olisi hyväksynyt yhteistoiminnan nykyisessä laajuudessa.
Poikkeusluvan voimassaoloaika
Poikkeuslupa on voimassa 31.12.2005 saakka.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 6 §:n 1 ja 2 kohta sekä 19 §:n 1 momentti.
Muutoksenhaku
Kilpailunrajoituslain (480/92) 21 §:n 3 momenttin mukaan kilpailunviraston tässä asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.