Hakija
Teollisuuden Sähkönmyynti Oy
Hakemus ja lisäselvitykset
Teollisuuden Sähkönmyynti Oy (jäljempänä TSM) on hakenut 19.6.1996 päivätyllä kirjeellä kilpailunrajoituksista annetun lain 19 §:ssä tarkoitettua poikkeuslupaa osakkaiden yhteistoiminnalle sähkön myynnissä. Poikkeuslupahakemus on otsikoitu selvitykseksi ja toissijaiseksi poikkeuslupahakemukseksi. Poikkeuslupaa haetaan sähkön myynnille välitystoimintana sekä teknisten tuotantoreservien ja varatehon välitykselle. Poikkeuslupaa on haettu toistaiseksi, koska suurin osa TSM:n tekemistä perussähkösopimuksista on voimassa vuoden 2005 loppuun asti ja yhtiön tarkoituksena on myös jatkossa tehdä pitkäaikaisia sopimuksia.
TSM on Kilpailuviraston pyynnöstä toimittanut lisäselvityksiä 25.4, 5.8, 13.8, 18.8, 1.9. ja 31.10.1997. Asiaa on selvitetty myös TSM:ään 26.8.1997 tehdyllä selvityskäynnillä. TSM on antanut poikkeuslupaluonnoksesta lausunnon 22.12.1997. TSM:n osakasyhtiöt ja päämiehet ovat toimittaneet Kilpailuvirastolle selvityksiä seuraavasti: Ahlström Energia Oy 9.5.1997, Etelä-Pohjanmaan Voima Oy 21.5.1997, Oy Metsä-Botnia Ab 22.5.1997, Kemira Oy 23.5.1997, Enso Oy 23.5.1997, UPM-Kymmene Oy 26.5.1997, Helsingin Energia 13.10.1997, Vantaan Energia Oy 13.10.1997, Kokkolan energialaitos 14.10.1997 ja Kyro Power Oy 14.10.1997.
Hakijan esittämät selvitykset ja perustelut
Hakija katsoo, että sen toimintaan ei liity kilpailunrajoituslain säännöksissä kiellettyjä kilpailunrajoituksia. TSM hakee toissijaisesti poikkeuslupaa, mikäli Kilpailuvirasto selvityksestä huolimatta katsoo, että TSM:n piirissä harjoitettavaan yhteistoimintaan sisältyy kilpailunrajoituksia. Selvityksenä ja perusteluina poikkeusluvan myöntämiseksi hakija on esittänyt seuraavaa:
TSM:n toimintaperiaatteet
Yhtiön perustaminen, omistussuhteet sekä sen toimintaa säätelevät sopimukset ja säännöt
19.6.1995 perustetun ja 1.7.1995 toimintansa aloittaneen TSM:n osakasyhtiöitä ovat UPM-Kymmene Oy (omistusosuus osakkeiden kokonaismäärästä 19 %), Enso Oy (19 %), Pohjolan Voima Oy (19 %), Kemira Oy (18 %), Etelä-Pohjanmaan Voima Oy (15 %) ja Oy Metsä-Botnia Ab (10 %). UPM-Kymmene Oy, Enso Oy ja Oy Metsä-Botnia Ab ovat metsäteollisuusyhtiöitä, Kemira Oy kemianteollisuusyhtiö sekä Pohjolan Voima Oy ja Etelä-Pohjanmaan Voima Oy sähkön tuotanto- ja hankintayhtiöitä. Pohjolan Voima Oy:n omistajia ovat pääasiassa teollisuusyritykset ja yhtiön tarkoituksena on Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n tapaan tuottaa sähköä vain sen osakkaiden käyttöön ns. Mankala-periaatteella. TSM:n kaikki osakasyhtiöt ovat samalla myös Pohjolan Voima Oy:n merkittävimpiä omistajia. TSM:n päämiehiä, joita on tällä hetkellä yhteensä 10, ovat kaikki osakasyhtiöt Pohjolan Voima Oy:tä lukuunottamatta sekä seuraavat sähköntuottajayhtiöt ja -laitokset: Ahlström Energia Oy, Helsingin Energia, Kokkolan energialaitos, Kyro Power Oy ja Vantaan Energia Oy. Kaikki TSM:n osakkaat eivät siten ole yhtiön päämiehiä eivätkä kaikki päämiehet ole sen osakkaita. Esimerkiksi Pohjolan Voima Oy on TSM:n osakas, mutta ei päämies.
TSM:n toimintaperiaatteet sisältyvät 19.6.1996 allekirjoitettuun osakassopimukseen ja sähkönvälitystoiminnan toimintasääntöön, johon sisältyvien periaatteiden mukaan TSM hoitaa päämiestensä sähkönvälitystoimintaa. Lisäksi TSM:n liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä operatiivisia sopimuksia ovat sen perustamisen yhteydessä Pohjolan Voima Oy:n tytäryhtiö Teollisuuden Voimansiirto Oy:ltä siirretyt ja muiden asiakkaiden kanssa solmittavat uudet sähkösopimukset ja voimassa olevien sopimusten laajennukset sekä päämiessopimukset, joiden perusteella tapahtuu sähkön hankinta päämiehiltä.
Toimiala, taloudellinen asema, toimintaresurssit ja päätöksenteko
Yhtiöjärjestyksen mukaan TSM:n toimialana on sähkön välitys sekä siihen liittyvien oheis- ja konsulttipalvelujen myynti. TSM:n päätehtävänä on sähkön myynti välitystoimintana toimeksiantajiensa (päämiesten) lukuun sähkölaitos- ja muille asiakkaille. Lisäksi TSM välittää tuotantoreservejä ja varatehoa sähköntuottajille sekä tekee vähäisessä määrin laskutuspalveluja. Hakemuksen mukaan TSM on perustettu ensi sijassa myymään edelleen Pohjolan Voima Oy:n osakkailta yli oman tarpeen jäävää tai muusta syystä edelleen myytäväksi tarkoitettua sähköä. TSM ei harjoita sähkön tuontia ja vientiä eikä yhtiöllä ole ulkomaisia asiakkaita. Osakassopimuksen mukaan TSM:ää kehitetään niin, että yhtiö voi osakkaiden niin halutessa osallistua myöhemmin mahdollisesti syntyvien pohjoismaisten markkinoiden toimintaan.
TSM:n sähkönvälitystoimintaa koskevan toimintasäännön ja sähkön hankintaa koskevan päämiessopimuksen mukaan TSM neuvottelee ja tekee sähkösopimukset asiakkaiden kanssa, hoitaa sähkön myyntiin sekä laskutukseen liittyvät tehtävät ja vastaa yhteydenpidosta asiakkaisiin, kehittää asiakkaiden markkinointitoimintaan liittyviä tukipalveluita, seuraa sähkömarkkinoiden toimintaa ja hintakehitystä sekä kehittää myyntitoiminnassa kulloinkin käytettävän hinnoittelu- ja myyntijärjestelmän eli sähkökaupan tuotteet, raportoi kullekin päämiehelle tätä koskevat välitystoiminnan tiedot luottamuksellisiksi katsottavia tietoja lukuun ottamatta sekä kerää ja ylläpitää sähkönmyynnin suunnittelua ja toteutusta varten tarpeelliset tiedot päämiestensä myyntiin asettamista sähkötehoista ja -energioista.
TSM:n liikevaihto oli vuonna 1996 yhteensä 12,9 mmk, joka koostui yhtiön perimistä välityspalkkioista ja myydyistä laskutuspalveluista. Vuonna 1996 yhtiön liikevoitto oli 3,0 mmk ja yhtiön henkilöstön määrä keskimäärin 10 henkilöä.
TSM myi vuonna 1996 sähköä ja sähkökaupan palveluja joko suoraan tai välillisesti yli 70 sähköyhtiölle tai sähkön loppukäyttäjälle, lähinnä teollisuudelle. Yhtiö myi sähköä vuonna 1996 yhteensä 6,5 TWh, mikä vastaa 9 %:a Suomessa kulutetusta sähköstä. TSM:n sähkön sopimusmyynnin veroton arvo oli vuonna 1996 yhteensä 1,312 mrd.mk. Tuotantoreservien ja varatehon välityksen rahallisen arvon TSM on arvioinut olevan vuodessa noin 2 mmk. Yhtiö myi sähkön vuonna 1996 kantaverkkoon toimitettuna, kun taas vuonna 1995 sähkön hinta sisälsi myös siirron sähköyhtiöiden jakeluverkkoon asti. TSM:n sähkösopimusasiakkaiden lukumäärä oli vuoden 1997 huhtikuussa yhteensä (…). Sähkösopimusasiakkaista useat ovat sähkön hankintayhtiöitä, jotka myyvät sähkön edelleen osakkailleen. TSM:n solmimien sähkösopimusten määrä oli vastaavana ajankohtana (…) kpl ja muiden sopimusten määrä (…) kpl.
TSM:ää perustettaessa sille siirrettiin Pohjolan Voima Oy:n tytäryhtiön Teollisuuden Voimansiirto Oy:n aikaisemmin hoitama myyntitoiminta siten, että Teollisuuden Voimansiirto Oy myi sähkönjakelu- ja teollisuusyritysten kanssa tekemänsä sähkösopimukset (…) TSM:lle. Samalla TSM:lle siirtyi myös uusia sähkösopimuksia ja voimassa olleiden sopimusten laajennuksia, jotka tulivat voimaan 1.11.1995 alkaen, Teollisuuden Voimansiirto Oy:n myyntiyksikköön aikaisemmin kuulunut henkilöstö sekä Teollisuuden Voimansiirto Oy:n käyttöomaisuuseriä.
Hakemuksen mukaan TSM ei omista omaa sähköntuotantokapasiteettia, vaan yhtiö hankkii edelleen myytävästä sähköstä tällä hetkellä noin 90 % osakkailtaan ja 10 % muilta osapuolilta. Hakemuksen mukaan on oletettavaa, että vastaisuudessa muilta hankittavan sähkön osuus tulee kasvamaan. TSM ei omista myöskään sähkönsiirtoon tarvittavaa verkkoa, joten TSM:n asiakkaat ostavat itse omissa nimissään sähkön siirtopalvelun.
Toimintasäännön mukaan TSM palkkaa omaa henkilöstöä ja ostaa resurssi- ja asiantuntijapalveluja Teollisuuden Voimansiirto Oy:ltä, joka nyttemmin on fuusioitunut Pohjolan Voima Oy:öön. TSM:n selvityksen mukaan se ostaa Pohjolan Voima Oy:ltä vähäisessä määrin konttoripalveluja, juridisia palveluja ja viestintäpalveluja. Lisäksi TSM ostaa PVO-konserniin kuuluvalta Länsi-Suomen Yhteiskäyttö Oy:ltä myyntitoiminnassa tarvitsemansa mittaus-, taseselvitys- ja raportointipalvelut sekä Pohjolan Voima Oy:n tytäryhtiö PVO-Engineering Oy:ltä pc-tukipalveluja. Tarvitsemiaan muita palveluja TSM hankkii tarkoituksenmukaisella tavalla palvelujen tarjoajilta.
TSM:n päätöksentekoeliminä toimivat yhtiökokous ja hallitus, johon jokainen osakas nimeää yhden jäsenen ja varajäsenen. Hallitus päättää TSM:n palvelujen hinnoittelusta. Hallituksessa päätetään muun muassa TSM:n välityksellä myydyn sähkön ja teknisten tuotantoreservien välityspalkkioiden suuruudesta ja tariffirakenteesta. Hakemuksen mukaan hallituksella ei ole TSM:n liiketoimintaan liittyviä operatiivisia tehtäviä eli se ei osallistu TSM:n päivittäistä liiketoimintaa koskevaan päätöksentekoon tai johtamiseen. TSM:n sähkönmyynti- ja -hankintatoimintaan liittyvät yksittäiset päätökset tehdään TSM:n oman organisaation sisällä. TSM toimii omissa nimissään päämiestensä lukuun ja päättää itsenäisesti markkinatilanteen mukaan sähkön hinnoittelusta sekä myyntitoiminnassa sovellettavista toimitusehdoista. Hakemuksen mukaan TSM on sekä osakkaisiin että päämiehiin nähden täysin itsenäisesti ja henkilöresursseiltaan omavaraisesti organisoitu yhtiö, eikä TSM:n toiminnan edellyttämien käytännön asioiden hoitamiseen osallistu esimerkiksi henkilökuntaa, joka samalla työskentelisi myös joko osakkaiden tai päämiesten palveluksessa.
Hankinta-, myynti- ja välitystoiminta
TSM:n sähkön hankinta päämiehiltä tapahtuu kunkin päämiehen kanssa tehtävän päämiessopimuksen perusteella. Päämiessopimuksessa määritellään muun ohessa TSM:n oikeudet edustaa päämiestään, TSM:n tehtävät ja velvoitteet, myyntitulojen tilitys sekä päämiehen velvoitteet. Päämiessopimus tehdään yhtäläisin periaattein kaikkien päämiesten kanssa. TSM:n mukaan pääperiaatteena on, että päämiessopimus on voimassa yhtä kauan kuin pisin sähkösopimus, johon päämies on sitoutunut toimittajaksi. Lähes kaikki päämiessopimukset ovat tällä hetkellä voimassa vuoden 2005 loppuun asti, koska kaikki nykyiset päämiehet ovat toimittajina jossakin TSM:n kautta solmitussa sähkösopimuksessa ja sitoutuneet toimitukseen päämiessopimuksen perusteella.
TSM:n päämieheksi pääsee ilman rajoituksia edellyttäen, että asianomaisella on omaa sähköntuotantoa tai muutoin myytävää sähköä ja että asianomainen hyväksyy päämiessopimuksen ehdot. TSM:n osakkuus ja päämiessuhde eivät ole sidoksissa toisiinsa, joten osakkuudesta irtaantumisella ei irtaannuta päämiessopimuksesta eikä sen oikeuksista ja velvoitteista. Päämies on sidottu päämiessopimukseen sovitun sopimuskauden ajan.
Toimintasäännön mukaan uusien sopimusten ja entisten toimitusten laajennusten osalta TSM pyytää päämiehiltä tarjoukset sähkön toimituksesta. TSM esittää tarjouspyynnössä oheistietoina mm. sopimusajan, sopimuksella myytävän tuotteen, tehon tilausohjelman ja mahdollisen arvion energiamääristä, tarvittavat hintatiedot (hintaindikaatiot) sekä mahdolliset erityisehdot. TSM:n mukaan hintaindikaatioilla tarkoitetaan käytännössä tehtävän sähkösopimuksen keskihintaa tai keskihintahaarukkaa sekä pitkien sopimusten osalta myös hinnan indeksisidonnaisuutta. Samansisältöiset tarjouspyynnöt esitetään kaikille TSM:n välitystoiminnan päämiehille, joiden kanssa TSM:llä on voimassa oleva päämiessopimus riippumatta siitä, onko päämies TSM:n osakas vai ei. Tarjousta ei kuitenkaan yleensä pyydetä niiltä päämiehiltä, jotka ovat samanaikaisesti itse myös TSM:n sähkösopimusasiakkaita. Tämä johtuu TSM:n mukaan siitä, että asiakkaaksi ilmoittautuneella päämiehellä ei oleteta olevan itsellään myytävää sähkökapasiteettia. Lisäksi TSM ei pidä tarpeellisena kertoa muiden sähkösopimusasiakkaiden sopimustietoja ellei kyseisellä päämiesasiakkaalla ole mahdollisuutta lisätä sähkön myyntiään. Mikäli sähkösopimusasiakkaana oleva päämies kuitenkin ilmoittaa yritykseltään löytyvän myytävää sähköä, lähetetään myös kyseiselle päämiehelle kysely halukkuudesta osallistua sähkön toimituksiin. Päämiehiä, jotka ovat samalla myös TSM:n sähkösopimusasiakkaita, ovat tällä hetkellä Ahlström Energia Oy ja Kokkolan energialaitos.
Toimitusosuudet jaetaan päämiehille sopimuskohtaisesti heidän tarjoamiensa tehojen suhteessa. Jos tarjouspyyntö koskee samanaikaisesti useaa sopimusta, jaetaan toimitusosuudet aikajärjestyksessä sopimusten allekirjoitusajankohdan perusteella. Mikäli tarjottua tehoa ei ole riittävästi, TSM pyytää tarjoukset toisen kerran. Jos uudenkaan tarjouskierroksen jälkeen ei löydy riittävästi toimittajia, TSM pyrkii hankkimaan sähkön toimittajaksi uuden päämiehen, ostaa sähkön markkinoilta omalla liikeriskillään tai luopuu joko kokonaan tai osittain uuden sopimuksen teosta.
Mikäli päämies ei täytä sähköntoimitusvelvoitettaan eikä toimitusten siirrosta toisille päämiehille ole sovittu, TSM voi hankkia lisäsähkön muilta toimittajilta. Velvoitteensa täyttämättä jättänyt päämies maksaa TSM:lle lisäsähkön hankinnasta aiheutuneet kustannukset sekä erikseen määritetyn sanktion. Päämiehet voivat halutessaan ilman rajoituksia ja sanktioita myydä sähköä myös suoraan ohi TSM:n ja tätä myös tapahtuu käytännössä.
TSM perii päämiehiltä näiden lukuun harjoittamastaan myynti- ja välitystoiminnasta palkkion, jonka TSM:n hallitus vahvistaa kolmivuotiskausittain. Välityspalkkio määritetään yhtenäisin periaattein kaikille TSM:n päämiehille. Vuonna 1996 TSM:n välityspalkkio oli yhteensä 12,8 mmk eli vajaa 1 % myyntituloista. Vuonna 1996 yhtiö ei perinyt päämiehiltä välityspalkkion lisäksi muita kustannuksia.
TSM:n sähkönvälitystoiminnan toimintasäännön mukaan TSM tekee asiakkaiden kanssa pääasiassa pitkäaikaisia, vähintään vuoden mittaisia sähkösopimuksia. TSM toimittaa sähköä ostaja-asiakkaille omissa nimissään mutta päämiestensä lukuun. TSM:n järjestämässä päämiestapaamisessa 21. – 22.1.1997 on myös keskusteltu siitä, että päämieskohtaisilla toimeksiannoilla lyhytaikaisessa sähkökaupassa on tarkoitus täydentää TSM:n tuotevalikoimaa alle vuoden mittaisilla toimituksilla. Kokeilu, josta on päätetty yhtiön hallituksessa 21.3.1997, poikkeaa tavanomaisesta menettelystä muun muassa siten, että päämiehen toimeksiannosta tapahtuvan asiakkaan löydyttyä ei tehdä toimituskyselyä muille päämiehille, vaan toimituksella on ainoastaan yksi päämies. TSM on kuitenkin ilmoittanut, että toimeksiantoihin perustuvaa kauppaa ei ole toistaiseksi tehty eikä TSM:n sähkönvälitystoiminnan toimintasääntöä ole tältä osin muutettu.
TSM:n mukaan asiakkaaksi pääsee ilman rajoituksia jättämällä TSM:lle tarjouspyynnön ja edellyttäen, että hinnasta päästään sopimukseen. Asiakkaan kanssa tehtävän jokaisen sähkösopimuksen mukaiset sähköntoimitukset hinnoitellaan lähtökohtaisesti erikseen. Hinta riippuu ensisijaisesti siitä, millaisilla hintaan vaikuttavilla komponenteilla (teho, energiamäärä) sähkösopimus tehdään. Hintataso määräytyy markkinoilla vallitsevan hintatason mukaisesti.
Esitetyt tehokkuusperustelut
Hakemuksen mukaan TSM:n perustamisella on tavoiteltu tehokkuus- ja rationalisointietuja verrattuna siihen vaihtoehtoon, että kukin päämies hoitaisi ylijäämäsähkön myyntinsä itse. Hoitamalla sähkön myynti keskitetysti päämiesten ei tarvitse ylläpitää päällekkäisiä myyntiorganisaatioita ja vastaavasti asiakkaiden ei ole tarpeen asioida kuin vain yhden organisaation kanssa. Myynti- ja markkinointitoiminta pystytään hoitamaan tehokkaammin ja lisäämään TSM:n välityksellä myytävän sähkön kilpailukykyä ja menekkiä. Jos esimerkiksi kukin sähköntoimittaja käyttäisi omaa myyntiorganisaatiotaan, edellyttäisi se kuuden sähköntoimittajan osalta yhteensä noin 20 myynti- ja markkinointihenkilön palkkaamista, kun TSM:ssä tullaan toimeen 10 henkilön myyntiorganisaatiolla. Tästä koituva palkkakustannusten säästö yleiskuluineen on yleisesti arvioituna vähintään noin 5 mmk vuodessa.
TSM:n avulla tapahtuvien eri sähkönhankintalähteiden yhdistämisestä seuraa, että asiakkaille pystytään tarjoamaan monipuolisempia, joustavampia, toimitusvarmuudeltaan luotettavia ja kilpailukykyisempiä ratkaisuja näiden energiatarpeiden tyydyttämiseen. Tällä tavoin toiminta tehostuu ja syntyy kustannussäästöjä, mistä nimenomaan asiakkaat hyötyvät. Hakemuksessa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että sähköyhtiöt ovat perustaneet hankintayhteenliittymiä, joiden hankintavolyymit ovat niin suuria, etteivät TSM:n päämiehet yksinään pystyisi toimittamaan riittäviä määriä kilpailukykyisesti tällaisille yhteenliittymille. TSM:n mukaan tämä koskee erityisesti sen asiakkaina olevaa (…) sähköyhtiöiden hankintayhteenliittymää, joiden yhteenlaskettu hankinta TSM:ltä vastaa tällä hetkellä lähes (…) % TSM:n kokonaismyynnistä.
TSM:n osakasyhtiöiden sähkön hankinta ja myynti vuonna 1996
Kilpailuvirasto pyysi TSM:n osakasyhtiöiltä selvitystä sähkön hankintalähteistä ja myynnistä. TSM:n yksittäiset osakasyhtiöt ovat Suomen suurimpia sähköntuottajia ja -kuluttajia.
Taulukko 1. TSM:n osakasyhtiöiden sähkön kokonaishankinta ja myynti Suomessa vuonna 1996.
| Osakasyhtiö | kokonaishankinta GWh |
kokonaismyynti GWh |
myynti TMS:n välityksellä % kokonaismyynnistä |
| UPM-Kymmene Oy | 16.310 | 6.807 | alle 60 % |
| Enso Oy | 9.135 | 1.877 | yli 50 % |
| Pohjolan Voima Oy | 15.282 | & | & |
| Kemira Oy | 1.153 | 1.153 | alle 50 % |
| EPV Oy | 2.565 | 2.565 | alle 20 % |
| Metsä-Botnia Oy | 1.040 | 175 | yli 40 % |
Osakasyhtiöiltä saadun selvityksen mukaan ne myyvät osan sähköstään myös TSM:n ohi. Osakasyhtiöillä ei ole pääsääntöisesti pitkäaikaisia sopimuksia sellaisten asiakkaiden kanssa, joille TSM välittää osakasyhtiöiden sähköä. Suurin osa osakasyhtiöistä harjoittaa kuitenkin samanaikaisesti suoraa lyhytaikaista sopimus- ja tilapäismyyntiä TSM:n asiakkaiden kanssa. Eräät TSM:n osakasyhtiöt toimivat myös sähköpörssissä.
Osakasyhtiöiden mukaan TSM:n välityksellä myytävästä sähköstä ei voida käyttää nimitystä ylijäämäsähkö. Osakasyhtiöt myyvät TSM:n välityksellä pitkäaikaisiin sopimuksiin perustuvaa perus- ja täydennyssähköä, josta ainakin osa voi olla myös yhtiöiden oman tarpeen ylijäävää Pohjolan Voima Oy:n tuotannossa syntyvää sähköä. Eri osakasyhtiöiden sähkön hankinta muodostaa kokonaisuuden, joka koostuu eri tyyppisistä ja kustannusrakenteeltaan erilaisista hankintalähteistä. Osakasyhtiöt optimoivat hankintalähteitä keskitetysti sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä eikä hankintalähteitä voida kohdistaa erikseen kullekin asiakkaalle lukuunottamatta osakasyhtiöiden tuotantolaitoksien yhteydessä olevaa paikallista voimantuotantoa, joka pääsääntöisesti jää kyseisen tuotantolaitoksen omaan käyttöön.
Markkinat ja TSM:n markkina-asema
Sähkön kulutus oli Suomessa vuonna 1996 yhteensä 70,0 TWh, josta teollisuuden ja rakentamisen osuus oli 53,0 %, koti- ja maatalouden osuus 25,4 %, palvelujen ja julkisen sektorin osuus 17,3 % sekä siirto- ja jakeluhäviöiden osuus 4,3 %.
Teollisuuden käyttämä sähkönmäärä oli vuonna 1996 yhteensä 36,9 TWh, josta metsäteollisuuden osuus oli 22,3 TWh, metallin perusteollisuuden 6,1 TWh, kemianteollisuuden 5,1 TWh ja muun teollisuuden osuus 3,4 TWh.
Hakemuksen mukaan TSM:n markkinaosuus Suomen tukkusähkömarkkinoilla oli vuonna 1995 noin 17 %. TSM:n merkittävimmät kilpailijat sähkön tukkumyynnissä ovat Imatran Voima Oy ja Vattenfall Ab. Imatran Voiman markkinaosuus Suomen tukkusähkömarkkinoilla on noin 67 %,Vattenfallin noin 9 % ja muiden noin 7 %.
Sähköenergialiitto ry SENERin tukkusähkökaupan rakenteesta ja vapaasti kaupattavan tukkusähkön volyymista Suomen markkinoilla teettämän selvityksen mukaan tukkukaupan ostajina toimivat suuret ja keskisuuret teollisuusyritykset sekä vähittäismyyntiä harjoittavat sähkönjakeluyhtiöt ja niiden muodostamat sähkönhankintayhtiöt. Tukkumyynnin kokonaismäärä on tällä hetkellä 38,1 TWh, josta IVO:n osuus on 25,2 TWh, TSM:n osuus 6,5 TWh ja Vattenfall Oy:n osuus 6,3 TWh. Selvityksen mukaan tukkumyynti voidaan jakaa edelleen jakeluyhtiöille ja teollisuudelle suuntautuvaan sähkötukkukauppaan.
Jakeluyhtiöille suuntautuvan sähkötukkukaupan kokonaismäärä on tällä hetkellä 25,6 TWh eli 36,6 % Suomen kokonaiskulutuksesta. Tästä IVO:n tukkumyynnin osuus on 17,2 TWh (67 %), TSM:n osuus 5,9 TWh (23 %) ja Vattenfall Oy:n osuus 2,5 TWh (10 %). Osa jakeluyhtiöille suuntautuvasta kaupasta, noin 30 %, on kuitenkin tavalla tai toisella sidottua jakelu- ja tuotantoyhtiöiden välisten omistusyhteyksien kautta, jolloin vapaassa tukkukaupassa liikkuu vuodessa runsaat 19 TWh sähköä eli 27 % kulutuksesta, joka on 75 % koko jakeluyhtiöille tapahtuvan tukkumyynnin volyymista. Tukkusähkömarkkinoiden vapaasti kilpaillusta osuudesta IVO:n osuus on 69 % ja TSM:n osuus loput 31 %. Tukkumyynnin osuus jakeluyhtiöiden sähkönhankinnasta on yli 70 %. Vastaavasti teollisuudelle suuntautuvan tukkumyynnin kokonaismäärä on yhteensä 12,5 TWh, josta IVO:n osuus 8,0 TWh (64 %), TSM:n osuus 0,7 TWh (6 %) ja Vattenfall Oy:n osuus 3,8 TWh (30 %).
Järjestelmävastuu, tekniset tuotantoreservit ja varateho
Sähkömarkkinalain 16 §:n mukaan sähkömarkkinaviranomainen määrää sähköverkkoluvassa yhden tai useamman keskeisen kantaverkonhaltijan vastaamaan siitä, että sähkön tuotanto- ja siirtojärjestelmää ylläpidetään ja käytetään teknisesti tarkoituksenmukaisella tavalla (järjestelmävastuu). Järjestelmävastuussa oleva kantaverkonhaltija voi asettaa järjestelmävastuun toteuttamiseksi tarpeellisia ehtoja verkkoonsa liitettyjen voimalaitosten ja muiden verkkojen käyttämiselle. Sähkömarkkinalain mukaiseen järjestelmävastuuseen kuuluu mm. käyttövarmuustason määrittely, järjestelmäteknisten vaatimusten ylläpito sekä teknisten tuotantoreservien ylläpidosta sopiminen ja valvonta.
Voimajärjestelmässä on tuotettava sähköä joka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan, jotta järjestelmän taajuus pysyisi halutussa nimellisarvossaan (50 Hz). Koska kuormitus vaihtelee koko ajan ja järjestelmään tai tuotantokoneistoon voi tulla häiriöitä, joudutaan voimantuotannossa ylläpitämään tehoreservejä, jotta taajuus saadaan eri tilanteissa aina palautumaan mahdollisimman nopeasti normaaliksi. Näitä ns. teknisiä tuotantoreservejä on sovittu ylläpidettäväksi tietty määrä pohjoismaisessa Nordel-järjestelmässä ja Suomelle on osoitettu tästä määrästä oma osuutensa. Reservien ylläpitovelvoitteet on jaettu edelleen sähköntuottajille.
Mikäli sähköntuottajalla ei ole sopivaa tai riittävästi kapasiteettia reservivelvoitteen hoitoon, voi hoidon ostaa muilta sähkön tuottajilta. Kyseessä ei tällöin ole sähkön toimitus vaan tehoreservin hoidon siirto toisille sähköntuottajille.
Voimalaitosten rikkoutumisen varalle tarvitaan varatehoa, jolla käytöstä poissa oleva kapasiteetti voidaan korvata. Sähköntuottajat voivat keskenään sopia varatehon ylläpidosta ja ostaa velvoitteen hoidon toisilta tuottajilta, jos sopivaa kapasiteettia ei ole itsellä. Varatehovelvoitteen hoitoon ei suoranaisesti tarvitse sisältyä energian toimitusta, vaan energian voi tarvittaessa ostaa sähkömarkkinoilta.
Suomen sähköjärjestelmän kapasiteettireservit voidaan jakaa taajuudensäätöön varattuihin teknisiin reserveihin sekä nopeisiin ja hitaisiin reserveihin. Häiriöreservi on puolestaan se osa käyttöreserviä, joka aktivoituu järjestelmän häiriötilanteessa. Häiriöreservi voidaan jakaa hetkelliseen häiriöreserviin sekä nopeaan ja hitaaseen häiriöreserviin.
TSM:n asiakkailta pyydetyt selvitykset
Kilpailuvirasto pyysi TSM:n sähkösopimusasiakkailta (yhteensä 18 asiakasyritystä) selvitystä TSM:n poikkeuslupahakemuksesta ja erityisesti myyntiyhteistyön tehokkuusvaikutuksista. Kaikkien selvitykseen osallistuneiden asiakkaiden sähkösopimukset olivat siirtyneet TSM:n perustamisen yhteydessä Teollisuuden Voimansiirto Oy:ltä TSM:lle. Selvityksessä oli mukana myös TSM:n entisiä asiakkaita.
Sähkösopimusasiakkailta saatujen selvitysten mukaan TSM:n toimittama sähkö on pitkäaikaisen sopimuksen perusteella toimitettua sähköä. TSM:n kanssa tehtyjen pitkäaikaisten perussähkösopimusten lisäksi useat sähkösopimusasiakkaat käyvät tilapäiskauppaa TSM:n päämiesten kanssa ja hankkivat sähköä myös suoraan TSM:n osakasyhtiöiltä. Sähkösopimusasiakkaiden sopimusehtoihin ei pääsääntöisesti tehty muutoksia sopimuksen siirtyessä Teollisuuden Voimansiirto Oy:ltä TSM:lle.
Sähkösopimusasiakkaiden mukaan TSM:llä on merkittävä asema tukkusähkön toimittajana Suomen sähkömarkkinoilla. TSM on tällä hetkellä lähes ainoa merkittävä kilpailija ja vaihtoehto Imatran Voima Oy:lle, kun kyse on erityisesti tukkusähkön varassa olevien sähköyhtiöiden sähkönhankinnasta. TSM:n avulla voidaan tehokkaasti koota hajallaan olevat sähköntuotantoresurssit ja tarjota asiakkaille, erityisesti pienille sähkölaitoksille, kilpailukykyinen vaihtoehto perussähkön hankintaan. Asiakkaat pitivät TSM:n myyntiyhteistyötä tehokkaana teollisuuden ylijäämäsähköerien toimittajajärjestelynä. Erityisesti lisäsähkön suhteellisen lyhyiden toimitussopimusten avulla syntyy aitoa kilpailua muiden vastaavien toimittajien kesken. TSM pystyy myös puskuroimaan esimerkiksi eri voimalaitosten seisokkiaikaisen sähköntuotannon katkoksen, koska myytävän sähkön hankinta tapahtuu useista lähteistä. TSM:n avulla saavutetaan lisäksi risteilyhyötyä, kun sähkön kulutushuiput ovat eriaikaisia ja tuotannossa voidaan käyttää halvimpia tuotantoyksiköitä. Toisaalta eräät sähkösopimusasiakkaat katsoivat, että TSM ei poista päämiesten päällekkäisiä myyntiorganisaatioita ja olisi luontevampaa, että asiakkaat ja toimittajat etsiytyisivät suoriin kahdenvälisiin sopimuksiin.
TSM:n sähkösopimusasiakkaat eivät pääsääntöisesti ilmoittaneet olevansa riippuvaisia TSM:n välityksellä hankittavasta sähköstä. TSM:n välityksellä hankittavalle sähkölle on olemassa ainakin osittain kilpailevia ja korvaavia tai sitä täydentäviä hankintalähteitä. Toisaalta eräät sähkösopimusasiakkaat hankkivat TSM:n välityksellä kaiken tarvitsemansa sähkön. Asiakkaiden mukaan TSM:n pitkäaikaisiin sopimuksiin perustuva sähkön hinnoittelu noudattaa sähkömarkkinoilla vallitsevaa yleistä käytäntöä. Eräät sähkösopimusasiakkaat pitivät TSM:n välityksellä hankittua sähköä kuitenkin melko kalliina. Sähkösopimusasiakkaat kokivat myös jossakin määrin ongelmalliseksi sen, että TSM:n kanssa tehtyjen sähkösopimusten voimassaoloaika on määritelty pääsääntöisesti varsin pitkäksi. Asiakkaiden ei yleensä ole mahdollista irtaantua sähkösopimuksista ennen sopimusten voimassaolon päättymistä eikä sopimusten mahdolliselle irtisanomiselle ole määritelty täysin selkeitä perusteita.
Hakemuksesta pyydetyt lausunnot
Kilpailuvirasto pyysi TSM:n poikkeuslupahakemuksesta lausunnot EL-EX Sähköpörssi Oy:ltä, Energia-alan Keskusliitto ry:ltä, kauppa- ja teollisuusministeriöltä, Sähköenergialiitto ry SENERiltä ja Sähkömarkkinakeskukselta.
EL-EX Sähköpörssi
toteaa 9.12.1996 päivätyssä lausunnossaan, että TSM:n harjoittama toiminta edellyttää kilpailunrajoituslain mukaista poikkeuslupaa. Lausunnon mukaan tukkumyyjien harjoittamalla yhteistoiminnalla sähkön myynnissä saattaa olla merkittäviä vaikutuksia todellisten kilpailtujen sähkömarkkinoiden synnylle. Näiden vaikutusten arvioinnissa on Sähköpörssin käsityksen mukaan kiinnitettävä huomiota myös sähköntuotannon merkittävään keskittymiseen Suomessa. Yhtenä kilpailtujen sähkömarkkinoiden esteenä on Suomessa laajalti nähty tuottajien vähäisyys. Tämä on näkynyt myös suomalaisen sähköpörssin toiminnassa, jossa on toistaiseksi vaihtunut keskimäärin muutama prosentti kulutetusta keskitehosta. Tähän suhteutettuna TSM:n sähkönmyynnin volyymi on hyvin merkittävä.
Sähköpörssin mukaan hakemuksessa esitetty perustelu jakelulaitosten hankintayhteenliittymistä perusteluna myyntipoolin perustamiselle on markkinoiden kilpailunäkökohdasta tärkeä. Vaikka ostoyhteenliittymien vaikutusta on oikeuskäytännössä tulkittu kilpailunäkökohdista vähemmän haitallisiksi kuin myyntiyhteistyön, kuvaa TSM:n hakemuksessa esitetty argumentaatio markkinoiden kokonaisuuden kannalta haitallista kartellisoitumista.
Sähköpörssi toteaa lausunnossaan lisäksi, että Suomessa on koettu olevan useita kilpailtujen ja vapaiden sähkömarkkinoiden kehittymistä rajoittavia rakenteita. Näistä keskeisiä ovat erilaiset pitkäaikaiset vielä voimassa olevat ja vaihtoehtoisia hankintarakenteita rajoittavat sopimukset, sähkön viennin ja tuonnin rajoitukset sekä sähkön jakelun, tuotannon ja myynnin keskittyminen. TSM:n poikkeuslupahakemuksen tulkinnan kannalta on Sähköpörssin käsityksen mukaan merkittävää, että osakkaina on Suomen keskeisiä sähkön tuottajia ja muutoin suuria sähkömarkkinaosapuolia. Sähköpörssin käsityksen mukaan myyntiyhteistyön tehokkuusedut ovat oletettavasti suurempia pienille tai keskisuurille yrityksille.
Energia-alan Keskusliitto ry
toteaa 23.10.1996 päivätyssä lausunnossaan, että TSM:n myyntitoiminta muodostaa yhtiön päämiesten kannalta vaihtoehtoisen myyntikanavan asiakkaille sitomatta päämiehiä ainoastaan tähän myyntikanavaan. Asiakkaille voidaan tarjota myyntiresurssien yhdistämisellä useampaan hankintalähteeseen liittyvät edut, joihin päämiehet erikseen eivät mahdollisesti pystyisi. Tämä koskee ennen kaikkea päämiesten käytettävissä olevaa ylijäämäsähköä, jonka osalta päämieskohtaiset rajoitukset voivat olla merkittäviä. TSM:n myyntiyhteistyö tekee päämiehille mahdolliseksi toimittaa sähköä myös asiakkaille, jotka edellyttävät suuria määriä. Volyymietujen saavuttaminen edellyttää samalla päämiesten sitoutumista yhtiön kautta tapahtuvaan myyntiin, jolloin niiden oma kilpaileva myyntitoiminta jäänee määrältään vähäiseksi. Myös rationalisointietujen toteuttaminen merkitsee käytännössä päämiesten oman myyntitoiminnan vähentämistä.
Energia-alan Keskusliiton mukaan TSM:n myyntitoiminta kilpailee asiakkaiden muiden hankintavaihtoehtojen kanssa ja lisäksi yhtiön päämiesten mahdollisen oman myyntitoiminnan kanssa. Yhteistoiminnan hyödyt asiakkaille syntyvät osin sen johdosta, että päämiesten yksittäisistä toimitusmahdollisuuksista saadaan muihin vaihtoehtoihin nähden kilpailukykyinen hankintalähde, joka puolestaan omalta osaltaan tehostaa kilpailua. TSM:n myyntitoiminta ei sulje pois vaihtoehtoja päämiesten eikä asiakkaiden kannalta. Päämiesten kannalta toiminnan täytyy olla kannattavaa, sillä päämiehillä on mahdollisuus myydä sähköä myös suoraan. Asiakkailla on puolestaan mahdollisuus myös muihin vaihtoehtoihin mukaanlukien suora hankinta yhtiön päämiehiltä, jolloin ne voivat eri hankintalähteitä kilpailuttaen hakea kannaltaan edullisimman.
Kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosasto
toteaa 28.11.1996 päivätyssä lausunnossaan, että TSM:n osakkaiden myyntiyhteistyön tehokkuushyödyt ja niiden paino suhteessa kilpailua rajoittaviin tekijöihin riippuvat sähkömarkkinoiden toimivuudesta eli siitä, toimivatko sähkömarkkinat huonosti, ovatko markkinat kehitysvaiheessa vai toimivatko sähkömarkkinat hyvin. Kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosaston mukaan TSM:n hakemuksessa esittämät tehokkuusvaikutukset voidaan jaotella neljään kohtaan seuraavasti: a) TSM voi vähentää päämiesten markkinointikustannuksia, b) TSM voi vähentää asiakkaiden hankintakustannuksia, c) TSM pystyy jalostamaan sähkön niin, että sähköä on tarjolla ostajan haluamalla hetkellä ostajan haluama määrä Imatran Voima Oy:n toimituksiin rinnastettavana tuotteena sekä d) TSM pystyy toimittamaan isojen ostajien vaatimia suuria energiamääriä.
Energiaosaston mukaan huonosti toimivilla sähkömarkkinoilla olisi ensiarvoisen tärkeää, että markkinoilla olisi nykyistä enemmän täyden palvelun myyjiä eli myyjiä, jotka pystyisivät täyttämään edellä mainitut vaatimukset c ja d. Täyden palvelun pystyvät tarjoamaan nykyisin lähinnä vain Imatran Voima ja sitä pienempi TSM (tai sen edeltäjä Teollisuuden Voimansiirto Oy). Lisäksi näihin rinnastettavat Pohjolan Voima Oy ja Helsingin Energia palvelevat omia osakkaitaan tai jakelualuettaan. Muut pystyvät myymään sähköeriä, joiden lisäksi ostajan täytyisi ostaa lisäsähköä ja myydä ylijäämäsähköä kulutuksen ja hankinnan tasapainottamiseksi. Tähän tasapainottamiseen ei kuitenkaan ole tarjolla järjestelmiä tai palveluja. TSM:n esille tuomat tehokkuushyödyt olisivat ilmeisiä ja kilpailua rajoittavia vaikutuksia olisi vaikea nähdä. Suomen sähkömarkkinat ovat kuitenkin sivuuttaneet kuvatun vaiheen. Tilanne on muuttunut ja TSM:n toiminnan tehokkuushyötyjäkin täytyy arvioida uuden tilanteen mukaisesti.
Energiaosaston mukaan kehittyvillä sähkömarkkinoilla tehokkuushyödyt a ja b ovat mahdollisia. Tehokkuushyödyt c ja d riippuvat mitä ilmeisimmin markkinoiden kehitysasteesta.
Ainakin Vattenfall sekä sähköpörssit Nordpool ja EL-EX Sähköpörssi ovat tulleet uusina myyjinä ja myyntikanavina nykyisille kehittyville sähkömarkkinoille. Edellä mainittujen toimijoiden asema sekä uudet liiketoimintamuodot eivät kuitenkaan ole vielä täysin vakiintuneet eikä kilpailu siten toimi vielä toivotulla tavalla. Uuteen liiketoimintatapaan kuuluu myös se, että sähkön suurostajat solmivat käytännössä kahdenlaisia sähkösopimuksia. Asiakas ostaa pääosan sähköstään yhdellä tai useammalla kiinteällä sopimuksella markkinoilta ja lisäksi jokaisella ostajalla täytyy olla ns. avoin toimittaja eli toimittaja, joka myy tai ostaa kulutuksen ja hankinnan tasapainottamiseen tarvittavan sähkön. Sähkön ostajat tottuvat siten vähitellen ostamaan sähköä usealta eri myyjältä eikä entinen täyden palvelun toimitus ole enää ainut käypä kauppatapa.
TSM:n myyntiyhteistyö vähentää myyjien ja itsenäisesti toimivien tuottajien määrää avoimilla markkinoilla. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten päätökset vaikuttavat mahdolliseen alan keskittymiseen tulevaisuudessa. Mikäli myös muut tuottajat, kuten kaupunkien energiayhtiöt, yhdistävät voimansa sähkön myynnissä, jää Suomen sähkömarkkinoiden ja sähköpörssin toiminta vajavaiseksi.
Hyvin toimivat sähkömarkkinat edellyttävät, että sähköpörssi toimii ja siitä on tullut osa suurimpien sähkönkäyttäjien ja myyjien arkirutiinia, siirrot rajojen yli on avattu, ulkomaiset tuottajat käyvät sähkökauppaa Suomessa ja saattavat jopa omistaa omaa tuotantoa, suomalaiset käyvät sähkökauppaa Pohjolan alueella ja että tasehallintajärjestelmä on organisoitu neutraalisti. Kaikki mainitut tunnusmerkit ovat jo näkyvissä. Kaikissa osatekijöissä muutosprosessi on kuitenkin vasta käynnissä. Hyvin toimivilla sähkömarkkinoilla on vaikea nähdä tarvetta edellä mainitulle c-kohdan mukaiselle yhteistyölle. Myöskään d-kohdan tyyppinen yhteistyö ei ole välttämätöntä, koska TSM:n kaltaisen myyjän asiakkaat ovat suuria teollisuusyrityksiä ja vähittäismyyjiä. Näillä on jo nyt kykyä ja mahdollisuuksia toimia sähkömarkkinoilla uusien liiketoimintatapojen mukaisesti. Sen sijaan myös toimivilla sähkömarkkinoilla tuottajien myyntiyhteistyö saattaa vähentää myyjän markkinointikustannuksia ja ostajan tarjouksentekokustannuksia (tehokkuushyödyt a ja b).
Sähköenergialiitto ry SENERin
30.10.1996 antaman suullisen lausunnon mukaan TSM:n osakkaat edustavat sähkömarkkinoilla sekä myyjiä että ostajia, mutta eivät selvästi kumpaakaan osapuolta. TSM:n osakkaat käyttävät tällä hetkellä noin kolmasosan sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa. Suomen tukkusähkömarkkinoita voidaan pitää toistaiseksi varsin ohuina ja kyseisillä markkinoilla on hyvin vähän toimijoita. Siirtyminen pohjoismaisiin markkinoihin tuo markkinoille todennäköisesti lisää merkittäviä osapuolia. Osa TSM:n osakkaista toimii tällä hetkellä myös Suomen sähköpörssissä.
SENERin mukaan TSM voidaan nähdä vastapainona erityisesti Imatran Voima Oy:lle ja Vattenfallille, mutta myös yleistyneille hankintayhteistyöjärjestelyille sähkömarkkinoilla. TSM:ssä toteutettavaa yhteistyötä ei voida pitää välttämättömänä, mutta sitä voidaan pitää nykyisessä tilanteessa rationaalisena. Sähkön myynnin eriyttäminen ei edellytä lainsäädännön mukaan erillisen yhtiön perustamista. TSM kerää ja myy sähköä kokonaisuutena, mikä on parempi vaihtoehto kuin pienempien erien myynti hajautettuna erikseen. SENER katsoo, että TSM:ssä tehtävällä yhteistyöllä on saavutettavissa tehokkuushyötyjä, joista myös asiakkaat hyötyvät.
SENER on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota myös siihen, että TSM:n osapuolina on päämiehiä, jotka eivät ole osakkaita ja että osakkaat voivat myydä sähköä myös TSM:n ohi. Lisäksi TSM:n asiakkaille on olemassa vaihtoehtoisia hankintakanavia ja TSM:n osakasyhtiöt myyvät ainakin osittain eri lopputuotteita. Lausunnon mukaan sähkön ostajien näkökulmasta tilanne on varsin ongelmaton. Toisaalta TSM:n yksittäisillä päämiehillä on olemassa omia organisaatioita ylijäämäsähkön ja muun sähkön myymiseksi, jolloin niiden myynnin siirto TSM:n hoidettavaksi voi olla joissakin tilanteissa ylimääräinen toimenpide.
Sähkömarkkinakeskus
katsoo 6.11.1996 päivätyssä lausunnossaan, että TSM:ää koskeva järjestely mahdollistaa kilpailun tukkusähkömarkkinoilla. Tällä hetkellä teollisuus ei ilmeisesti ole kovin halukas toimimaan sähkömarkkinoilla yksinään eikä teollisuutta edustavien yhtiöiden päätoimialana ole energiantuotanto. Eräät teollisuuslaitokset käyvät sähkökauppaa myös suoraan eri asiakkaiden kanssa ja ne sekä ostavat että myyvät sähköä ohi TSM:n sen puitteissa tehtävästä yhteistyöstä huolimatta. Onkin ilmeistä, ettei TSM rajoita päämiestensä mahdollisuuksia toimia halutessaan itsenäisesti sähkömarkkinoilla. Tällä hetkellä on myös ilmeistä, että TSM sinänsä helpottaa teollisuuden tuotannon myymistä erilaisille asiakkaille.
TSM kilpailuttaa päämiehiään tavoitteenaan asiakkaan vaatimusten mukainen sähköntoimitus. Päämiehet voivat myös myydä sähköä suoraan ohi TSM:n ilman mitään rajoituksia ja sanktioita. Näin ollen TSM-yhteistyö tarjoaa teollisuudelle ennen kaikkea mahdollisuuden, jolla se voi halutessaan parantaa kilpailukykyään sähkömarkkinoilla. Asiakkailla tulee olla täysi vapaus jakaa sähkönostonsa haluamallaan tavalla. TSM:n päämiehillä tulee vastaavasti olla täysi vapaus myydä sähköä suoraan kenelle haluavat edellyttäen, että he vastaavat sitoumuksistaan TSM:lle.
Vaihtoehtoja TSM:n kaltaiselle yhteistyölle ollaan tällä hetkellä luomassa sähkömarkkinoilla ja esimerkiksi toimiva sähköpörssi voi tehdä TSM:n yhteistyön tarpeettomaksi. On kuitenkin todennäköistä, että TSM:n osakkaat ja päämiehet haluavat jatkossakin toimia TSM-mallin mukaan, jolloin valtaosa päämiesten markkinasähköstä sähköpörssissäkin myytäisiin TSM:n toimesta. Päämiehet voisivat kuitenkin toimia pörssissä myös itsenäisesti. Tärkeintä tässäkin tapauksessa on, ettei TSM-yhteistyö rajoita päämiesten ja osakkaiden toimintaa pörssissä eikä yleensä sähkömarkkinoilla.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Kilpailunrajoituksen määrittely
TSM:n toiminnan horisontaalinen luonne
Kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdassa kielletään samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivien elinkeinonharjoittajien tai näiden yhteenliittymien hintoja tai vastikkeita koskevat sopimukset, suositukset ja vastaavat järjestelyt.
Hallituksen esityksen (HE 162/1991) mukaan säännös koskee sekä yritysten nimenomaisia sopimuksia että yritysten yhteiselinten ja yhteenliittymien päätöksiä, joilla rajoitetaan ja ohjataan horisontaalisessa tasossa yritysten kilpailukeinojen käyttöä. Yhteistoiminnan muodolla ei ole lain 6 §:n soveltamisen kannalta merkitystä.
TSM:n päätehtävänä on osakasopimuksen ja sähkönvälitystoiminnan toimintasäännön mukaisesti sähkön myynti välitystoimintana toimeksiantajien (päämiesten) lukuun sähkölaitos- ja muille asiakkaille. Lisäksi TSM:n tehtävänä on tuotantoreservien ja varatehon välittäminen sähkön tuottajille sekä laskutuspalvelujen tekeminen. TSM ei omista omaa sähköntuotantokapasiteettia eikä omaa sähkönsiirtoon tarvittavaa verkkoa. TSM:lle on siirretty toimintaresursseja ja henkilökuntaa, mutta se on toiminnassaan pitkälti riippuvainen osakasyhtiöistä. Tämä johtuu lähinnä siitä, että TSM:n päätöksentekoelimenä on yhtiön hallitus, jossa ovat edustettuina kaikki osakasyhtiöt sekä siitä, että TSM hankkii selvitysten mukaan edelleen myytävästä sähköstä tällä hetkellä noin 90 % sellaisilta päämiehiltä, jotka ovat samalla myös TSM:n osakkaita. Lisäksi TSM on hankkinut myyntitoiminnassa tarvitsemiaan erilaisia palveluja erityisesti PVO-konserniin kuuluvilta yhtiöiltä.
TSM:n osakasyhtiöitä ovat UPM-Kymmene Oy, Enso Oy, Pohjolan Voima Oy, Kemira Oy, Etelä-Pohjanmaan Voima Oy ja Oy Metsä-Botnia Ab, jotka ovat Pohjolan Voima Oy:tä lukuunottamatta samalla myös TSM:n päämiehiä. TSM:n kaikki osakasyritykset ovat kilpailunrajoituslain tarkoittamia elinkeinonharjoittajia, jotka toimivat samalla tuotantoportaalla, tässä tapauksessa sähkön tuotannossa. TSM:ää puolestaan voidaan pitää lain tarkoittamana keskenään kilpailevien elinkeinonharjoittajien yhteenliittymänä, jonka kautta yritykset myyvät tuottamansa sähkön yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Osakkaat ovat perustaneet yhteisen sähkönmyyntiyhtiön jääden itsenäisinä elinkeinonharjoittajina sähkön tukku- ja vähittäismyyntimarkkinoille. TSM:n osakasyhtiöt ovat sähkön myynnissä keskenään kilpailevia yhtiöitä. TSM:n päämiehinä toimivilla osakasyhtiöillä ja muillakin päämiehillä on valmiudet myydä sähköä TSM:n ohi, mitä myös käytännössä tapahtuu.
Edellä sanotusta seuraa, että yhteistyötä TSM:ssä on pidettävä horisontaalisena samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivien yritysten välisenä järjestelynä.
Hintayhteistyö
Myyntiyhteistyö rajoittaa yleensä aina siinä mukana olevien yritysten keskinäistä kilpailua ja käytännössä se johtaa yleensä myös hintayhteistyöhön. Tämä koskee myös TSM:ssä harjoitettua yhteistyötä. Päämiehet eivät hinnoittele TSM:n kautta myymäänsä sähköä itse, vaan hinnoittelu tapahtuu TSM:ssä osakkaiden asettamien toiminnan suuntaviivojen mukaisesti ja niiden määrittelemiä menettelytapoja noudattaen. Toimintasäännön mukaan TSM kehittää myyntitoiminnassa käytettävän hinnoittelu- ja myyntijärjestelmän sekä neuvottelee sähkösopimukset asiakkaiden kanssa. TSM:n toiminnasta päättävät osakkaat hallituksessa ja yhtiökokouksessa. Jo nämä seikat osoittavat TSM:ssä harjoitettuun yhteistyöhön kuuluvan myös kilpailunrajoituslaissa kiellettyä hintayhteistyötä. Kielletystä hintayhteistyöstä kertovat myös seuraavat seikat.
Sähkönvälitystoiminnan toimintasäännön mukaisesti TSM:n työntekijät laativat asiakkaiden tarjouskyselyjen perusteella niin sanotun hintaindikaation, jonka TSM esittää päämiesten hyväksyttäväksi muiden toimitus- ja kauppaehtojen ohella. TSM:n toimihenkilöt käyvät alustavia neuvotteluja päämiesten kanssa ennen tarjousten tekemistä asiakkaille, missä neuvotteluissa varmistetaan, että TSM:n tarjoamalla hintatasolla löytyy sähköä päämiehiltä. Yhteinen myyntiorganisaatio ja sen toimintaan liittyvät etukäteisneuvottelut päämiesten kanssa ennen tarjousten tekemistä sekä TSM:n toimihenkilöiden laatimien hintaindikaation käyttäminen hinnoittelussa merkitsevät, että TSM:n päämiehet voivat välttää keskinäisen hintakilpailun TSM:n välityksellä tapahtuvassa myynnissä.
TSM:ssä harjoitettu toiminta ei ole luonteeltaan hintoihin vaikuttamatonta kaupan teknisiin kysymyksiin liittyvää yhteistyötä. TSM ei siis ole sellainen kilpailun kannalta neutraali markkinointiyhtiö, jonka päämiesten tuotteet voisivat läpäistä ilman, että yhteisen markkinointiyhtiön käyttö vaikuttaa asiakkailta perittäviin hintoihin. Tähän viittaavaa näyttöä sisältyy vielä muun muassa seuraaviin TSM:n hallituksen pöytäkirjoihin: pöytäkirja 3/95 (tilannekatsaus 4 §: uusien asiakkaiden saamiseksi sovellettavat hintajoustot); pöytäkirja 2/95 (3 §: aikaisemmin päätettyjä hintajoustoja ei muuteta ja 12 §: tukkusähkön hinnoittelu); pöytäkirja 4/95 (7 §: sopimussähkön hinnoitteluun liittyvät kysymykset) ja pöytäkirja 5/95 (5 §: sopimussähkön hinnoittelu 1.1.1996). Lisäksi hinnoittelua koskevia periaatteellisia kysymyksiä on käsitelty TSM:n päämiestapaamisessa 21. – 22.1.1997.
TSM on kiistänyt kielletyn hintayhteistyön. TSM:n mukaan sähkön myynnin hinnoittelusta eivät päätä yhtiön hallitus ja päämiehet vaan hinnoittelu on yhtiön toimivan johdon asia. TSM:n osakasyhtiöillä ja päämiehillä ei ole olemassa mitään yhteistä hintasopimusta. Lisäksi ei ole olemassa myöskään mitään TSM:ssä tehtyä päätöstä tai muuta järjestelyä, jolla sitovasti määrättäisiin tai ohjeellisesti suositeltaisiin hintoja. Siitä poiketen, että sähkön myynnin hinnoittelu olisi pelkästään operatiivisen johdon tehtävänä, on TSM kuitenkin todennut, että hallitus päättää välityspalkkioiden (sähkön myynnin välitys, teknisten tuotantoreservien välitys) suuruudesta ja tariffirakenteesta operatiivisen johdon esityksen perusteella.
TSM:n edellä selostettu näkemys ei ole kilpailuoikeudellisesti kestävä pelkästään sen vuoksi, että kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan soveltaminen ei edellytä varsinaista sopimista eli sitä, että asianosaiset olisivat päässeet yhteisymmärrykseen noudatettavasta hintatasosta tai hinnoitteluperiaatteista. Riittävää on, että yritykset ovat sopineet menettelystä, jossa niiden hinnanmuodostus ei ole itsenäistä ja jossa niiden väliltä poistuu epätietoisuus, joka elinkeinonharjoittajalla normaalisti on kilpailijoidensa hinnoittelupäätöksistä. TSM on myös jättänyt huomioimatta, että yhtiön toimiva johto ei ole osakkaisiin nähden itsenäinen, vaan toimii osakkaiden viime kädessä yhtiökokouksissa ja hallituksessa ilmaiseman tahdon mukaisesti.
Edellä sanotuilla perusteilla TSM:ssä harjoitettava yhteistyö merkitsee käytännössä päämiehinä olevien osakasyhtiöiden välisten kilpailukeinojen käytön koordinointia, yhdenmukaistamista ja rajoittamista sähkön myynnin hinnoittelussa. Toiminnassa on kyse kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan tarkoittamasta hintayhteistyöstä.
Kilpailunrajoituksen vaikutus tehokkuuteen ja hyödyn välittyminen asiakkaille
TSM:lle on siirretty Teollisuuden Voimansiirto Oy:n sähkönjakelu- ja teollisuusyritysten kanssa aikaisemmin tehdyt sähkösopimukset, uudet sähkösopimukset ja sopimusten laajennukset sekä Teollisuuden Voimansiirto Oy:n myyntiyksikköön aikaisemmin kuulunut henkilöstö ja sen aikaisempia käyttöomaisuuseriä. Kyse ei ole siten uusien toimintojen aloittamisesta, vaan kyseisten sähkönmyyntitoimintojen keskittämisestä uudelle yhtiölle. TSM on perustettu ensisijaisesti myymään edelleen Pohjolan Voima Oy:n osakkailta yli oman tarpeen jäävää tai muusta syystä edelleen myytäväksi tarkoitettua sähköä. Osakkaiden mukaan kyse on erityisesti pitkäaikaisilla sopimuksilla myytävästä perus- ja täydennyssähköstä. TSM on myös suunnitellut aloittavansa kokeilun päämieskohtaisiin toimeksiantoihin perustuvasta lyhytaikaisesta sähkökaupasta.
TSM:n perustamiseen liittyvällä voimavarojen yhdistämisellä on saavutettu säästöjä muun muassa myynti- ja välitystoimintojen markkinoinnissa, hallinnossa sekä henkilöstökuluissa. TSM:n päämiesyhtiöt eivät kuitenkaan ole keskittäneet sähkön tukkumyyntitoimintojaan kokonaisuudessaan TSM:lle, joten päämiehillä on TSM:n perustamisen jälkeenkin osittain päällekkäisiä myyntiorganisaatioita. Tämä on kuitenkin kilpailun kannalta myönteistä, sillä asiakkailla on tässä tilanteessa enemmän tarjontavaihtoehtoja verrattuna siihen tilanteeseen, että päämiehet myisivät sähkön keskitetysti TSM:n kautta.
TSM:n myyntiyhteistyö tekee mahdolliseksi toimittaa sähköä myös asiakkaille, joiden hankintavolyymit ovat niin suuria, etteivät päämiehet pystyisi yksin toimittamaan vastaavia määriä kilpailukykyisesti. Tämä koskee erityisesti sen asiakkaina olevia (…) sähköyhtiöiden hankintayhteenliittymää, joiden yhteenlaskettu hankinta TSM:ltä vastaa tällä hetkellä lähes (…) % TSM:n kokonaismyynnistä.
TSM:ssä harjoitettavan myyntiyhteistyön kilpailua rajoittavia vaikutuksia vähentää se, että myyntiyhteistyö ei estä yhtiön päämiehiä myymästä sähköä suoraan ohi TSM:n tai käyttämästä muita mahdollisia myyntikanavia. Vastaavasti TSM:n asiakkailla on mahdollisuus käyttää TSM:n ohella muitakin hankintalähteitä. TSM:n osakassopimuksen mukaan TSM voi myyntivelvoitteensa kattamiseksi tapauskohtaisesti erikseen päätettäessä harjoittaa myös sähkön tuonti- tai vientitoimintaa yhden tai useamman päämiehensä lukuun. Tämä ei kuitenkaan TSM:n ilmoituksen mukaan estä päämiehiä tuomasta tai viemästä sähköä itsenäisesti.
Poikkeusluvan myöntämistä puoltaa myös se, että TSM:n asiakkaiden antamien lausuntojen mukaan TSM muodostaa merkittävän tai ainoan vaihtoehdon IVO:n ja Vattenfallin sähkötoimituksille. Useimmat lausunnonantajat katsoivat, ettei heidän ostojaan TSM:ltä voida korvata esimerkiksi sähköpörssissä käytävällä kaupalla, mikä lähinnä on tilapäiskauppaa ja, jonka tuotteina ovat lähinnä erilaiset tunti-, päivä- ja viikkotuotteet. TSM:stä sen sijaan sähköä ostetaan pitkäaikaisilla sopimuksilla ja useimmiten kysymys on perussähköstä. Eräät TSM:n asiakkaat ovat myös todenneet, että TSM:n kautta ostettavan sähkön toimitukset ovat varmempia yksittäisiltä päämiehiltä tehtäviin ostoihin verrattuna. Tämä johtuu siitä, että TSM voi tasoittaa yksittäisen voimalaitoksen seisokista johtuvia tuotantokatkoksia. Lisäksi TSM:n avulla saavutetaan risteilyhyötyä, kun sähkön kulutushuiput ovat eriaikaisia ja tuotannossa voidaan käyttää halvimpia tuotantoyksiköitä.
Edellä olevasta voidaan tehdä johtopäätös, että kilpailunrajoituksen tuottamia etuja siirtyy asiakkaille, mikä toteutuu ensisijaisesti tarjontavaihtoehtojen lisääntymisenä niille asiakkaille, jotka haluavat ostaa pitkäaikaisilla sopimuksilla perussähköä.
TSM:llä on sähkön tukkumyynnissä noin 17 %:n markkinaosuus. Yhtiön kautta myytävän sähkön osuus vastaa noin 9 % Suomessa kulutetusta sähköstä. TSM:n markkinaosuus sähkön tukkumarkkinoilla on pieni verrattuna sen kilpailijoiden markkinaosuuksiin. Tämäkin viittaa osaltaan siihen, että yhteistyössä syntyviä tehokkuushyötyjä siirtyy asiakkaiden hyväksi.
Kilpailuvirasto on edellä todennut järjestelyn tehokkuusvaikutusten liittyvän ennen muuta pitkäaikaisilla sopimuksilla tehtävään sähkökauppaan. Selvyyden vuoksi on kuitenkin huomautettava, ettei tämä päätös sisällä yleistä kannanottoa pitkäaikaisten sähkösopimusten kilpailuoikeudellisesta hyväksyttävyydestä sähkömarkkinoilla.
Perustelut poikkeusluvan voimassaoloajalle ja sen ehdoille
Poikkeusluvan voimassaolon rajoittaminen ja sille asetetut ehdot perustuvat yhteisen myyntielimen käyttämiseen liittyviin kilpailua rajoittaviin vaikutuksiin sekä sähkömarkkinoiden kehittymiseen ja kilpailun asteittaiseen avautumiseen näillä markkinoilla.
Sähkömarkkinoiden olosuhteet ja alan toimintaa sääntelevät normit ovat kehityksen kohteena ja saattavat muuttua lyhyelläkin aikavälillä. Sähkön pörssikaupasta voi myös tulla TSM:n päämiesten yhteismyyntiä kilpailullisempi kaupankäynnin muoto. Pitkäaikaisella poikkeusluvalla ole perusteltua asettaa esteitä tällaiselle kehityskululle. Näistä syistä poikkeusluvan myöntäminen toistaiseksi ja pidemmäksi aikaa kuin 31.12.2002 asti ei ole perusteltua.
Hakija on pyytänyt poikkeusluvan myöntämistä toistaiseksi tai vähintään vuoden 2005 loppuun. Perusteluna tälle hakija esittää sen, että TSM:n solmimat sähkösopimukset ovat voimassa pääosin vuoden 2005 loppuun. Sopimusten purkaminen kesken sopimuskauden aiheuttaisi TSM:n mukaan korvausvaatimuksia. Lisäksi yksittäisten sopimusten tilaustehot ovat niin suuria, ettei kukaan päämiehistä yksinään pysty vastaamaan sopimusten mukaisista velvoitteista. Sopimuksiin sisältyy niin suuria riskejä, ettei yksittäinen päämies voi ottaa niistä vastuuta vapautuneessa markkinatilanteessa. Hakijan perustelut ovat merkityksellisiä, mutta on huomattava ettei poikkeusluvan voimassaoloajan rajoittaminen tällä päätöksellä vuoden 2002 loppuun merkitse TSM:n toiminnan päättymistä kyseisenä ajankohtana, vaan sitä, että luvan myöntämisen edellytykset voidaan tarkastella uudelleen tuolloin sähkömarkkinoilla vallitsevien olosuhteiden perusteella. Lisäksi on todettava, että Kilpailuviraston poikkeuslupakäytännössä lupaa ei olla yleensä myönnetty ensimmäisellä kerralla yli viiden vuoden ajaksi.
Myyntiyhteistoimintaan liittyvän hintojen yhdenmukaistamisen riskin vuoksi yhteistyö on rajoitettava toimintoihin, joissa tehokkuusetujen saavuttaminen on ilmeistä. Samalla on vielä varmistettava, että yhteistyötä harjoittavilla yrityksillä on aina mahdollisuus myydä suoraan asiakkaille ohi yhteisen myyntiorganisaation. Näin voidaan ainakin jossain määrin lisätä hintayhteistyöhön usein liittyvää itsepurkautumismekanismia. Näistä syistä poikkeusluvalle on asetettu jäljempänä mainitut ehdot 1 ja 2.
Poikkeuslupa
Kilpailuvirasto määrää, että kilpailunrajoituksista annetun lain 6 §:n 1 kohtaa ei sovelleta Teollisuuden Sähkömyynti Oy:ssä tapahtuvaan edellä selostetuin tavoin harjoitettuun hintayhteistyöhön sähkön myynnissä eikä teknisten tuotantoreservien ja varatehon välityksessä.
Selvyyden vuoksi Kilpailuvirasto huomauttaa, että poikkeuslupa ei koske esimerkiksi lyhytaikaista päämieskohtaisiin toimeksiantoihin perustuvaa sähkökauppaa, jonka kokeilusta päätettiin yhtiön hallituksessa 21.3.1997. Tällaisen myynnin hintoja tai toimitusehtoja ei siten saa sopia tai muuten yhdenmukaistaa päämiesten tai osakkaiden kesken TSM:ssä.
Poikkeusluvan ehdot
1) TSM:n osakkailla ja päämiehillä on oltava mahdollisuus myydä sähköä asiakkaille käyttämättä tässä TSM:n palveluja tai sopimatta tällaisista toimituksista TSM:ssä eivätkä päämiehet tai osakkaat saa sopia sähkönmyynnin keskittämisestä TSM:ään.
2) Yhteistyö TSM:ssä ei rajoita osakkaiden tai päämiesten mahdollisuutta päättää itsenäisesti sähkön tuonnista tai viennistä.
Poikkeusluvan voimassaoloaika
Poikkeuslupa on voimassa 31.12.2002 asti.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 6 §:n 1 kohta ja 19 §:n 1 momentti.
Muutoksenhaku
Kilpailunrajoituslain (480/92) 21 §:n 3 momentin mukaan Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.