Hakija
Kaukoverkko Ysi Oy / Finnet Oy
Finnet -konsernin muodostaminen ja Finnet Oy:n perustaminen
Finnet-liitto ry:hyn on kuulunut varsinaisina jäseninä yli 40 tietoliikennealan yhtiötä; 33 paikallisen puhelinyhtiön lisäksi 8 valtakunnallista liiketoimintayhtiötä, jotka ovat Suomen 2G Oy, Suomen 3P Oy/Dna+, Kaukoverkko Ysi Oy, RSL Com Finland Oy, DNA Finland Oy, Nettiportti Oy, Suomen 3KTV Oy ja Finnet Logistiikka Oy. Edellä mainitut valtakunnalliset liiketoimintayhtiöt olivat ennen konsernijärjestelyjä paikallisten puhelinyhtiöiden omistuksessa.
Finnet -liitto ilmoitti 23.1.2003 päivätyllä asiakirjallaan Kilpailuvirastolle, että Finnet- liittoon kuuluvat yhtiöt tulevat muodostamaan Finnet- konsernin tarkoituksenaan Finnetin jo olemassa olevan liiketoiminnan uudelleenjärjestely ja tehostaminen. Hakijan ilmoittaman mukaan Finnet- konserniin tulisivat liittymään seuraavat Finnet- ryhmään kuuluvat yhtiöt:
- Suomen 2G Oy
- Suomen 3P Oy/Dna+
- Kaukoverkko Ysi Oy
- RSL Com Finland Oy
- DNA Finland Oy
- Nettiportti Oy
- Suomen 3KTV Oy
- Finnet Logistiikka Oy
Finnet Oy on aloittanut toimintansa vuoden 2003 alussa ja konserni on perustettu maaliskuussa 2003. Finnet -konserni on muodostettu osakeannissa toteutettavalla osakevaihdolla ja uusi yhtiöjärjestys on rekisteröity kaupparekisteriin 28.3.2003. Järjestelyssä Finnet -ryhmän liiketoiminta on organisoitu siten, että Finnet -ryhmän valtakunnallisten yhtiöiden omistus on keskitetty Finnet Oy:n omistukseen, joka puolestaan on paikallisten puhelinyhtiöiden omistuksessa. Finnet Oy ei ole ns. apuyhtiö, vaan sen tavoitteena on tuloksellinen toiminta osana Finnet -konsernia.
Hakemus
Kaukoverkko Ysi Oy (jäljempänä myös KV9) oli hakemusta jätettäessä 39 Finnet -liitto ry:hyn (”Finnet -liitto”) kuuluvan paikallisen puhelinyhtiön omistama valtakunnallisia kaukopuhelu-, kaukoverkko- ja datasiirtopalveluita tarjoava teleyritys. Vuoden 2003 alusta toimintansa aloittanut Finnet Oy on tullut KV9:n omistajaksi paikallisten puhelinyhtiöiden sijaan, jolloin näiden omistus on muuttunut välilliseksi. KV9 on 28.3.2002 Kilpailuvirastoon saapuneessa hakemuksessaan pyytänyt, että Kilpailuvirasto jatkaisi KV9:lle 18.3.1997 myönnetyn poikkeusluvan (Dnro 526/67/95) voimassaoloa myöntämällä uuden kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaisen poikkeusluvan toistaiseksi tai toissijaisesti ainakin kymmenen vuoden ajaksi valtakunnalliseen kaukoverkko- ja kaukopuhelupalveluyhteistyöhön sisältyvälle hintayhteistyölle. Hakemuksen puutteellisuuden takia Kilpailuvirasto pyysi lisäselvitystä, joka saapui Kilpailuvirastoon 7.6.2002. Tässä lisäselvityksessä KV9 hakee molempien KV9:lle aiemmin myönnettyjen poikkeuslupien (edellä mainitun lisäksi Dnro 762/67/99) uudistamista, joista jälkimmäinen koskee laskutus- ja perintäpalveluyhteistyöhön sisältyvää hintayhteistyötä. Lisäksi KV9 on laajentanut hakemuksensa koskemaan myös datasiirtopalveluita koskevaa hintayhteistyötä.
Yritykset
KV9 on perusteilla olevaan Finnet -konserniin kuuluva valtakunnallinen kaukopuhelu- ja kaukoverkkopalveluita tarjoava telepalveluyritys. Näiden palveluiden lisäksi se tarjoaa valtakunnallisia datasiirtopalveluita muille operaattoreille sekä yrityksille. KV9 myös vastaa kiinteistä verkoista. KV9:n liikevaihto vuonna 2001 oli noin 36 miljoonaa euroa. Hakijana ja omistajina hakemusta laadittaessa olivat seuraavat paikalliset puhelinyhtiöt (39 kpl):
- Alajärven Puhelinosuuskunta
- Etelä-Satakunnan Puhelin Oy
- Eurajoen Teleosuuskunta
- Forssan Seudun Puhelin Oy
- Huittisten Puhelin Oy
- Hämeen Puhelin Oy
- Härkätien Puhelin Oy
- Iisalmen Puhelin Oy
- Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy
- Jakobstadsnejdens Telefon Ab
- Kajaanin Puhelinosuuskunta
- Kankaanpään Puhelin Oy
- Karjaan Puhelin Oy
- Keikyän Puhelinosuuskunta
- Kimito Telefonaktiebolag
- Kokkolan Puhelin Oy
- Kuopion Puhelin Oyj
- Kymen Puhelin Oy
- Laitilan Puhelinosuuskunta
- Lohjan Puhelin Oy
- Loimaan Seudun Puhelin Oy
- Loviisan Puhelinosuuskunta
- Lännen Puhelin Oy
- Mariehamns Telefon Ab
- Mikkelin Puhelin Oyj
- Oulun Puhelin Oy
- Outokummun Puhelin Oy
- Pargas Telefon Ab
- Pohjanmaan Puhelinosuuskunta
- Pohjois-Hämeen Puhelin Oy
- Päijät-Hämeen Puhelin Oyj
- Riihimäen Puhelin Oy
- Salon Seudun Puhelin Oy
- Satakunnan Puhelin Oy
- Savonlinnan Puhelin Oy
- Telekarelia Oy
- Turun Puhelin Oy
- Vaasan Läänin Puhelin Oy
- Vakka-Suomen Puhelin Oy
- Ålands Telefonandelslag
Omistuksen siirryttyä Finnet Oy:lle KV9:n omistavat välillisesti Finnet Oy:n osakkeenomistajat (33 kpl):
- Alajärven Puhelinosuuskunta
- Eurajoen Teleosuuskunta
- Härkätien Puhelin Oy
- Iisalmen Puhelin Oy
- Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy
- Jakobstadsnejdens Telefon Ab
- Kajaanin Puhelinosuuskunta
- Karjaan Puhelin Oy
- Keikyän Puhelinosuuskunta
- Kimito Telefonaktiebolag
- Kokkolan Puhelin Oy
- Kuopion Puhelin Oyj
- Kymen Puhelin Oy
- Laitilan Puhelinosuuskunta
- Lohjan Puhelin Oy
- Loviisan Puhelinosuuskunta
- Lännen Puhelin Oy
- Mariehamns Telefon Ab
- Mikkelin Puhelinyhdistys
- Oulun Puhelin Oy
- Outokummun Puhelin Oy
- Pargas Telefon Ab
- Pohjanmaan PPO Oy
- Pohjois-Hämeen Puhelin Oy
- Päijät-Hämeen Puhelin Oyj
- Salon Seudun Puhelin Oy
- Savonlinnan Puhelin Oy
- Satakunnan Puhelin (konserni)
- Telekarelia Oy
- Telepohja Oy
- Vaasan Läänin Puhelin Oy
- Vakka-Suomen Puhelin Oy
- Ålands Telefonandelslag
Hakijan esittämät selvitykset ja perustelut
Yhteistyön kattamat palvelut ja sisältö
Kaukoverkkopalvelut
KV9 vastaa valtakunnallisen kaukoverkon suunnittelusta, rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta. Yhtiö vuokraa tarvitsemansa kytkentäpalvelut paikallisilta Finnet -yhtiöiltä. Yhteyksiin käytetään omaa runkoverkkoa, minkä lisäksi kapasiteettia vuokrataan suoraan […][1].
Kaukoverkkopalvelut ovat operaattoreille myytäviä platform -palveluja ts. teknisen perusrakenteen tarjoavia palveluja, joiden päälle nämä rakentavat omat loppukäyttäjäpalvelunsa. Hakijan mukaan kaukoverkkopalvelut käsittävät:
1. runkoverkon vuokrauksen,
2. clearing- ja laskutuspalvelut, jotka on yhdistetty nyt käsiteltävään poikkeuslupahakemukseen ja käsitellään siitä syystä tässä päätöksessä verkkopalveluista erikseen,
3. verkonhallinnan so. verkon vikavalvonnan ja ylläpidon, joissa KV9 toimii ns. varayksikköpoolina sekä
4. operaattorikaukopuhelupalvelun, jossa KV9 myy kaukoverkkonsa kapasiteettia so. puheluminuutteja toiselle operaattorille ikään kuin raaka-aineeksi tämän omia palveluja varten. Palvelu perustuu KV9:n telealueiden välisen piirikytkentäisen puhelinverkon tekniikkaan.
Kaukoverkkopalvelua oheispalveluineen myy KV9, joka markkinoi palvelua asiakaskohtaisesti. KV9:n omistajayhtiöt ja muut jälleenmyyjät/edustajat myyvät näitä palveluita edelleen loppuasiakkaille.
Kaukopuhelupalvelut
KV9:n kaukopuhelutuote lisäpalveluineen on loppukäyttäjälle tarkoitettu palvelu, jota KV9 tuottaa asiakkailleen nimellä 109-kaukopuhelu.
Kaukopuhelutuotteen käsite kattaa myös sen IN -pohjaiset ja muut johdannaiset palvelut kuten:
1. Ystävä Lähellä -palvelun, jossa asiakas valitsee kolme puhelinnumeroa, joihin hän voi soittaa lyhytnumeroa käyttäen normaalia halvemmalla sekä
2. 109 -yrityssopimuspalvelun, jossa yrityksen puhelut ohjautuvat automaattisesti 109-verkkoon ja yritys voi saada hyväkseen puheluvolyymeihin perustuvia alennuksia.
Paikalliset puhelinyhtiöt myyvät näitä palveluita loppukäyttäjille KV9:n kanssa solmimansa PLUS -merkkituotteiden ja siihen liittyvien lisäpalvelujen markkinointia koskevan edustussopimuksen perusteella. KV9:llä on oikeus nimittää muita jälleenmyyjiä ja edustajia myymään tuotteita myös jälleenmyyjän toiminta-alueella sopimuksen voimassaoloaikana.
Kaukopuhelun kokonaishinta koostuu kahdesta osasta: kaukopuhelumaksusta, jonka määrää kaukopuheluosuuden tarjoava teleyritys sekä verkkokorvauksesta (pvm, aikaisemmin ppm), jonka määrää paikallispuheluosuuden tarjoava teleyritys.
Hakemuksen mukaan on tarkoitus, että […]. Hakija on kuitenkin poikkeusluvan käsittelyn aikana korvannut käyttämänsä edustussopimusmallin uudella jälleenmyyntisopimuksella ja toimittanut uuden sopimuksen tiedoksi myös Kilpailuvirastolle. Uuden jälleenmyyntisopimuksen myyntiehtojen ja KV9:n selvityksen mukaan KV9 määrittelee jatkossa tuotteiden palvelumaksujen ohjevähittäishinnat ja tukkuhinnat. KV9 lähettää jälleenmyyjän keskukseen ohjevähittäishintoja vastaavat maksusykäykset, mutta laskuttaa jälleenmyyjää kuitenkin vain määrittämällään palvelun tuotantohinnalla. Jälleenmyyjä määrittää KV9:n ohjevähittäishinnoista huolimatta viime kädessä itse loppuasiakashinnat, antaa haluamansa alennukset ja laskuttaa asiakastaan suoraan. KV9:n asiakasohjevähittäishinnasto on saatavilla KV9:n www-sivuilla.
Datasiirtopalvelut
Kolmas palvelutarjonnan alue ovat valtakunnalliset datasiirtopalvelut. KV9 vuokraa puhelinyhtiöiltä valtakunnallisen siirtoverkon lisäksi siirtoverkon päälle rakentuvan ja datalaitteilla toteutettavan dataverkon, jonka päälle tuotteistetaan valtakunnalliset kiinteän verkon datapalvelut. Verkkojen vuokraamisesta on KV9:n ja puhelinyhtiöiden välillä sovittu tietoliikennepalveluiden toimituksia koskevalla puitesopimuksella. Tämän puitesopimuksen liitesopimuksissa on ilmoitettu myös hinnat, joilla KV9 vuokraa dataverkon liityntäyhteyksiä paikallisilta puhelinyhtiöiltä.
Hakijan mukaan datasiirtopalvelut käsittävät:
1) Siirtopalvelut (verkkotuote)
Siirtopalveluilla tarkoitetaan datapalveluihin nähden matalan jalostusarvon palveluita ts. bittipohjaista tiedonsiirtoa eri paikkojen välillä. Operaattorit ja asiakkaat käyttävät siirtopalveluita omien järjestelmiensä välillä toiminnallisten kokonaisuuksien aikaan saamiseksi. Siirtopalveluita tarjotaan eri nopeuksilla; perussiirtopalvelut ovat 2Mbit/s, STM-1 ja STM-4. Lisäksi siirtopalvelun voi ostaa joko varmistettuna tai varmistamattomana.
Esimerkkejä siirtopalveluista ovat pääosin operaattoreille (mutta myös loppuasiakkaille) tarjottavat, eri nopeuksilla varustetut palvelut, kuten yritysten itsensä toteuttamat dataverkot, vaihdeverkot, näiden yhdistelmät sekä digitaalinen kuvan siirto.
2) Datapalvelut (palvelutuote)
a) suljettuun verkkoon perustuvat, yrityskohtaiset yhteenliittämispalvelut kuten Baana Lan to Lan -lähiverkkojen yhdistämispalvelu. Datapalvelut toteutetaan loogisesti valmistettuna eri siirtonopeuksille. Tarjottavat siirtonopeudet vaihtelevat välillä 256 Kbit – 10 Mbit. Lisäksi palvelu voidaan ostaa joko takuukaistalla (kaista on taattu yksinomaan ko. yrityksen käyttöön) tai arviokaistalla.
b) avoimen internet-verkon päälle rakennetut, operaattoreille tarjottavat palvelut, kuten puhelinyhtiöille tarjottava IP-transit -kotimaan ja ulkomaan kapasiteettipalvelu (Baana IP-transit) sekä siihen liittyvät ylläpito- ja ohjaustyöt. KV9 myy operaattoreille ko. kapasiteettia ns. tukkuhintaperiaatteella x e / Mbit. Tämän pohjalta operaattorit sitten rakentavat omat palvelunsa ja hinnoittelevat tarjoamansa tuotteet itsenäisesti.
Paikalliset puhelinyhtiöt myyvät KV9:n datasiirtopalveluita sen kanssa solmitun valtakunnallisten datatuotteiden ja datapalvelujen jälleenmyyntisopimuksen perusteella. Jälleenmyyjällä ei ole yksinoikeutta, vaan KV9:llä on oikeus vapaasti haluamallaan tavoin myydä itse suoraan tai edustajiensa tai jälleenmyyjiensä kautta sopimuksen kohteena olevia tuotteita myös jälleenmyyjän myyntialueella.
Kaukopuhelu-, kaukoverkko- ja datasiirtopalveluiden myyntiin liittyy hintayhteistyötä KV9:n […].
Hakijan ilmoituksen mukaan yllä kuvatuissa palveluissa harjoitettavaan yhteistyöhön osallistuminen on vapaaehtoista, ja yhteistyön on tarkoitus jatkua toistaiseksi. Yhteistyön estämättä paikalliset puhelinyhtiöt voivat edelleen myydä palvelujaan myös itse ja hinnoitella palvelunsa itsenäisesti. Yhteistyöhön ei hakijan mukaan tule liittymään minkäänlaista sanktiojärjestelmää, ja siitä eroaminen voi tapahtua normaaleilla yhtiö- ja sopimusoikeudellisilla perusteilla.
Hakija perustelee yhteistyön tarpeellisuutta sillä, että yksittäiset juridisesti itsenäiset paikalliset Finnet -yhtiöt eivät pysty tarjoamaan valtakunnallisia kaukoverkko- kaukopuhelu- ja datasiirtopalveluita, jotka olisivat kilpailukykyisiä resursseiltaan ylivertaisten Elisan ja Soneran kanssa. Yhteistyön tavoitteena on kilpailla tasavertaisesti muiden valtakunnallisten toimijoiden kanssa näillä markkinoilla. Hakijan mukaan Soneran ja Telian fuusion ja Elisa/Radiolinja/Vodafone -järjestelyjen jälkeen Finnet-ryhmän asema korostuu entisestäänkin kilpailutilannetta tasapainottavana voimana.
Laskutus- ja perintäpalvelut
Telepalveluita tarjoavilla yrityksillä on kaksi tapaa laskuttaa asiakkaita yrityksen palveluiden käytöstä. Ensimmäisessä vaihtoehdossa telepalveluyritys laskuttaa asiakkaitaan itse. Oma laskutus on yksinkertaisinta järjestää silloin, kun telepalveluyritys välittää ainoastaan sopimuspohjaista liikennettä. Myös avointa telepalvelua tarjottaessa palveluoperaattorin oma laskutus on teknisesti mahdollista järjestää. Toinen vaihtoehto on ostaa laskutuspalvelu asiakkaan liittymäoperaattorilta. Laskutuspalvelua voi tarjota ainoastaan asiakkaan liittymäoperaattori. Toisaalta laskutuspalvelusopimuksen liittymäoperaattorin kanssa tehnyt yritys voi, mikäli liittymäoperaattorin kanssa tehty sopimus sen mahdollistaa, jälleenmyydä laskutuspalvelua edelleen muille sitä tarvitseville yrityksille. Myös jälleenmyyjän on hankittava laskutuspalvelu liittymäoperaattorilta.
Avoimella telepalvelulla tarkoitetaan telepalvelun tarjoamista ennalta määrittelemättömälle asiakasjoukolle operaattoritunnuksen avulla. Asiakkaat voivat käyttää avoimia telepalveluita valitsemalla haluamansa operaattoritunnuksen joko puhelukohtaisesti tai ensisijaisvalintasopimuksella. Avoimen telepalvelun käyttö ei edellytä sopimuksen tekoa asiakkaan ja telepalveluyrityksen välille. Tällä hetkellä Suomessa voi tarjota operaattoritunnuksen avulla kaukotelepalveluita ja kansainvälisiä telepalveluita.
Hakijan mukaan myös yhteistyö laskutuspalveluiden hankinnassa ja tarjoamisessa edellyttää yhtenäisistä hinnoista päättämistä. Yhteistyöjärjestelyssä paikallisten puhelinyhtiöiden välillisesti yhdessä omistama KV9 tulee päättämään, millä hinnalla laskutuspalveluita ostetaan paikallisilta puhelinyhtiöiltä ja muilta teleyrityksiltä sekä millä hinnalla palveluita KV9:n kautta myydään Finnet -yhtiöille ja muille laskutuspalvelua tarvitseville yrityksille. Finnet -yhtiöt tarjoavat omia laskutus- ja perintäpalveluitaan ja toisaalta hankkivat tarvitsemansa muiden yhtiöiden laskutuspalvelut keskitetysti KV9:n kautta. Järjestely on toteutettu KV9:n ja paikallisten puhelinyhtiöiden välisillä sopimuksilla, joissa sovitaan siitä, että paikalliset puhelinyhtiöt antavat tuottamiensa laskutuspalveluiden jälleenmyynnin KV9:n hoidettavaksi ja että KV9 myy Finnet -yhtiöille muiden teleyhtiöiden laskutuspalveluita. KV9 solmii omissa nimissään muiden valtakunnallisten teleyritysten kanssa vastavuoroisen sopimuksen laskutuspalveluiden järjestämisestä. Laskutuspalveluita tarjotaan myös sellaisille teleyrityksille, joilla ei ole omia liittymäasiakkaita ja jotka eivät siksi voi solmia vastavuoroisia sopimuksia.
Hakijan näkemys tehokkuuseduista sekä hyödyn siirtymisestä asiakkaille ja kuluttajille
Hakijan mukaan kaukoverkon aikaansaaminen ja ylläpito vaativat huomattavia investointeja, eikä yksittäinen paikallinen Finnet -yhtiö pystyisi yksinään omilla resursseillaan kilpailemaan valtakunnallisten Soneran ja Elisa-ryhmän palveluiden kanssa. Hakija korostaa yhtenäisen tuotemerkin (109-kaukopuhelutuote), yhtenäisen asiakashinnan ja markkinoinnin merkitystä. Samoin kaukoverkkopalvelua tarjoamalla KV9 luo myös muille palvelu- ja verkko-operaattoreille mahdollisuudet rakentaa omat loppuasiakaspalvelut KV9:n tuottaman platform -palvelun varaan. Hakijan mukaan myös datasiirtopalveluita tarvitsevat asiakkaat ovat joko suuria yrityksiä tai muita teleoperaattoreita, jotka tarvitsevat yleensä valtakunnallisia palveluja. Suomessa kilpailevia palveluja tarjoavat muiden muassa Sonera, Elisa (Datatie) ja Song Networks. Yksittäisillä puhelinyhtiöillä ei ole mahdollisuutta tarjota kilpailukykyisiä tuotteita markkinoille muutoin kuin yhteisyrityksen (KV9) välityksellä.
KV9:n puitteissa toteutettu laskutuspalveluyhteistyö vähentää hakemuksen mukaan paitsi paikallisten puhelinyhtiöiden myös yhteistyöhön osallistumattomien teleyritysten kustannuksia. Yhteistyö vähentää hakijan mukaan neuvottelukustannuksia, koska laskutuspalveluista voidaan sopia keskitetysti eikä kaikkien paikallisten puhelinyhtiöiden kanssa erikseen. Keskitetyn sopimisen ansiosta myös liikenteen väylöityksestä, tilastoinnista ja laskutustietojen jälkikäsittelystä sekä tilityksestä ja clearingista aiheutuvat kustannukset pienenevät. Lisäksi laskutuspalveluyhteistyö edesauttaa uusien teleyritysten pääsyä telemarkkinoille, koska laskutuspalvelusopimusta ei tarvitse tehdä erikseen jokaisen Finnet-yhtiön kanssa.
Hakijan näkemyksen mukaan Soneralla ja Elisalla on ylivertainen asema Suomen telepalvelumarkkinoilla. Jotta kilpailu voi säilyä markkinoilla ja jottei haitallista duopolia syntyisi, on keskeistä, että markkinoilla voi toimia myös kolmas kilpailija. Tämän hintakilpailun seurauksena ovat edullisemmat hinnat ja paremmat palvelut kuluttajille. KV9:n omistajayhtiöt eivät pystyisi yksinään tarjoamaan palveluita, jotka olisivat hinnaltaan tai laadultaan kilpailukykyisiä Elisan ja Soneran tarjoamien kaukotelepalvelujen kanssa. Yhteistyö kaukoverkkopalvelumarkkinoilla myös helpottaa kilpailevien ja uusien teleoperaattoreiden toimintaa, madaltaa telemarkkinoille pääsyn kynnystä sekä alentaa hintoja lisääntyvän kilpailun kautta.
Kilpailijoilta pyydetyt lausunnot
Kilpailuvirasto pyysi asiassa lausuntoja Elisa Communications Oyj:ltä, Sonera Oyj:ltä ja Song Networks Oy:ltä. Lausunnossaan 26.8.2002 Elisa Communications Oy vastustaa poikkeusluvan laajentamista valtakunnallisiin datasiirtopalveluihin, epäilee yhteistyön tarvetta ja tehokkuusperusteluja datasiirtopalveluiden osalta sekä toivoo vähittäismarkkinoille kohdistuvan hintayhteistyön arvioinnissa viranomaisilta erityistä kriittisyyttä. Lausunnoissaan 14.8.2002 ja 20.8.2002 Sonera Oyj ja Song Networks Oy eivät näe esteitä poikkeusluvan myöntämiselle. Lausuntojen antajat puoltavat poikkeusluvan myöntämistä KV9:n hakemaa vähintään kymmentä vuotta selkeästi lyhyemmäksi määräajaksi.
Markkinatilanne
Finnet ry:n (jäljempänä myös yhdistys) mukaan tietoliikennepalvelujen kokonaismarkkinat Suomessa ovat tällä hetkellä (v. 2003 alussa) noin 4,5 miljardia euroa. Markkinoilla toimii kolme pääryhmittymää: Sonera, Elisa Communications sekä Finnet -ryhmä. Merkittäviä Finnet -ryhmään kuuluneita paikallisia puhelinyhtiöitä on viime vuosina siirtynyt sekä Elisan että Soneran konserneihin. Markkinoita hallitsevat Sonera ja Elisa, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus tietoliikennepalveluista on yhdistyksen mukaan noin 85 prosenttia. Finnet -ryhmä hallitsee käytännössä loppua 15 prosenttia markkinoista muiden toimijoiden ollessa suhteellisen pieniä. Finnet -ryhmän markkinaosuus perustuu yhdistyksen mukaan lähinnä paikallisten puhelinyhtiöiden lankaverkon puheluliikenteeseen ja erityisesti mobiilioperaattoreille tarjottaviin verkonvuokrapalveluihin. Finnet -ryhmän osuus matkaviestin- ja datapalveluissa on selvästi alhaisempi. Telemarkkinoiden kehityssuuntana yhdistys näkee lankaverkon liittymien ja puheluiden määrän laskun samalla kun matkaviestinnän ja datapalveluiden osuus tietoliikennepalveluista kasvaa puheluliikenteen siirtyessä kiinteistä verkoista matkapuhelinverkkoihin ja perinteisten puhelinliittymien korvautuessa jatkossa kiinteillä dataliittymillä, jotka välittävät myös puhetta.
Tilastojen mukaan kaikkien teleyritysten yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa oli vuonna 2000 noin 4,36 miljardia euroa[2]. Samana vuonna kaikkien Finnet -liiton 48 jäsenyhtiön yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 670 miljoonaa euroa ja niiden osuus Suomen teleyritysten kokonaisliikevaihdosta vajaat 15 prosenttia. KV9:n liikevaihto vuonna 2000 oli noin 42 miljoonaa euroa. KV9:n oman ilmoituksen mukaan sen liikevaihdolla mitattu markkinaosuus koko kaukoteletoiminnassa oli vuonna 2000 jopa 61 prosenttia.
Finnet -yhtiöiden osuus Suomen kaikkien teleyritysten liikevaihdosta oli tilastojen mukaan vuonna 2001 noin 14 prosenttia.[3] KV9:n liikevaihto vuonna 2001 oli noin 36 miljoonaa euroa. KV9:n osuus kaukopuheluliikenteen markkinoilla kokonaismarkkinoista oli yhtiön oman ilmoituksen mukaan alkuvuonna 2002 noin 37 prosenttia. KV9:n arvion mukaan Soneran markkinaosuus oli niinikään 37 prosenttia ja Elisa Communicationsin 21 prosenttia. Kaukoverkkopalvelumarkkinoilla on yhtiön mukaan kolme tasavahvaa kilpailijaa (Sonera, Elisa ja KV9). Myös Song Networks tarjoaa valtakunnallista kaukoverkkopalvelua. Datasiirtopalveluissa markkinajohtaja on Sonera 40–50 prosentin markkinaosuudella, seuraavaksi suurimpina Elisa-ryhmä ja Kaukoverkko Ysi sekä Song Networks.
Valtaosa, Kilpailuviraston arvion mukaan koko maassa jopa yli 90 %, avoimista telepalveluista laskutetaan liittymäoperaattorin tarjoaman laskutuspalvelun avulla. Sen sijaan sopimuspohjaisesta teleliikenteestä telepalveluyritykset laskuttavat suuren osan itse. Laskutus- ja perintäpalvelumarkkinoiden osalta Kilpailuvirasto pitää päätöksessään Dnro 762/67/99 esitetyn mukaisesti todennäköisenä, että laskutuspalvelun tarjoajien markkinaosuudet jakaantuvat samansuuntaisesti kuin kiinteiden teleliittymien markkinaosuudet, koska laskutuspalvelut ostetaan liittymäoperaattorilta. Vuonna 2001 kiinteät teleliittymät jakautuivat operaattoreiden kesken seuraavasti: Sonera 753 140 kpl, Elisa 977 000 kpl ja Finnet -ryhmän yhtiöt 895 069 kpl [4]. Näin ollen Finnet -ryhmän osuus laskutuspalveluiden tarjonnasta olisi arviolta noin 34 prosenttia, Soneran noin 28 prosenttia ja Elisan noin 37 prosenttia.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Relevantit markkinat
Alaa koskevan aikaisemman kotimaisen[5] ja kansainvälisen tapauskäytännön perusteella voidaan pitää suhteellisen selvänä, että esimerkiksi kiinteät puhelinverkot, matkaviestinverkot ja kaapelitelevisioverkot on erotettava omiksi markkinoikseen. Edelleen verkossa tarjottavista palveluista esimerkiksi paikallis-, kauko-, ulkomaan- ja matkapuhelut ovat Kilpailuviraston aikaisempi ratkaisukäytäntö huomioiden erotettavissa omiksi markkinoikseen, samoin suuryrityksille erikseen tarjottavat kokonaispalvelut ja Internet-palvelut.
Laskutus- ja perintäpalveluiden markkinat voidaan KV9:n voimassaolevan poikkeusluvan Dnro 762/67/99 mukaan jakaa avoimen telepalvelun laskuttamiseen ja sopimuspohjaisen liikenteen laskuttamiseen. Edellä mainitussa päätöksessä on katsottu, että avoimen telepalvelun tarjoamisessa laskutuspalvelua ei voida korvata telepalveluyrityksen omalla laskutuksella. Sopimuspohjaisen teleliikenteen laskutuksessa laskutuspalvelu ja yrityksen oma laskutus taas ovat toisiaan korvaavia hyödykkeitä.
Yllä todetun ja Sonera – LSP -tapauksessa esitetyn yksityiskohtaisen markkinamäärittelyn perusteella relevantit hyödykemarkkinat voidaan käsiteltävässä tapauksessa jaotella seuraavasti:
A. Kaukopuhelupalvelumarkkinat (vähittäismyynti)
1. Yksityisasiakkaille ja pk -yrityksille tarjottavien kaukotelepalveluiden markkinat
2. Suuryrityksille suunnattujen kaukotelepalveluiden markkinat
B. Kaukoverkkopalvelumarkkinat
3. Valtakunnallisen runkoverkon vuokrauksen markkinat
4. Verkonhallintapalveluiden markkinat
5. Operaattoreille tarjottavien kaukopuhelupalveluiden markkinat (tukkumyynti)
C. Datasiirtopalvelumarkkinat
6. Loppuasiakkaille tarjottavien datasiirtopalveluiden markkinat (vähittäismyynti)
7. Operaattoreille tarjottavien kansallisten datasiirtopalveluiden markkinat (tukku- myynti)
D. Laskutus- (ja perintä)palvelumarkkinat
8. Avointen laskutuspalveluiden markkinat
9. Sopimuspohjaisen liikenteen laskutuspalvelumarkkinat
Kilpailuvirasto kuitenkin katsoo, että yhteistyön kilpailuvaikutukset voidaan riittävässä määrin todentaa, jos niitä tarkastellaan edellä mainitun jaottelun mukaisilla päämarkkinoilla: A. kaukopuhelupalvelumarkkinat, B. kaukoverkkopalvelumarkkinat, C. datasiirtopalvelumarkkinat ja D. laskutus- (ja perintäpalvelu)markkinat. KV9:llä ei todennäköisesti millään em. alamarkkinoista erikseen ole sellaista markkinavoimaa, joka vaikuttaisi arviointiin.
Maantieteellisesti relevantit markkinat olisivat Kilpailuviraston päätöksessä 1202/81/2000 esitetyn mukaan kullakin päämarkkinalla valtakunnalliset. Tässäkin tapauksessa Kilpailuvirasto katsoo, että relevantit markkinat ovat maantieteelliseltä luonteeltaan ainakin useimmiten valtakunnalliset.
Relevantteja maantieteellisiä markkinoita määritettäessä otetaan kuitenkin huomioon tarkastelun kohteena olevien yritysten toiminta-alue ja myös ne alueet, joilla asiakkaiden on mahdollista solmia taloudellisesti ja teknisesti realistisia vaihtoehtoisia liikesuhteita. Joidenkin alamarkkinoiden osalta onkin yhteistyön arvioinnissa otettava huomioon palvelun luonteesta johtuva paikallisen puhelinyhtiön mahdollinen alueellisesti määräävä markkina-asema. Kilpailuvirasto ei kuitenkaan katso määräävän aseman syntyvän tai vahvistuvan tässä päätöksessä tarkoitetun yhteistyön seurauksena vaan mahdollinen paikallinen määräävä asema perustuu paikallisen puhelinyhtiön vuoteen 1993 asti voimassa olleeseen yksinoikeuteen toimia perinteisellä toiminta-alueellaan.
Relevantit maantieteelliset markkinat voivat edellä mainitusta syystä olla tapauksesta riippuen joko paikalliset tai valtakunnalliset.
Kilpailunrajoituksen määrittely
Yhteistyön horisontaalinen luonne ja hintayhteistyö
Kilpailunrajoituslain (480/92) 6 §:n 1 momentin mukaan samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivat elinkeinonharjoittajat tai näiden yhteenliittymät eivät saa sopimuksella, päätöksellä tai niihin rinnastettavalla menettelyllä määrätä tai suosittaa elinkeinotoiminnassa perittäviä tai maksettavia hintoja tai vastikkeita. Myös ostohinnoista sopiminen on kilpailunrajoituslain 6 §:n tarkoittamaa kiellettyä hintayhteistyötä.
Kielletyssä yhteistoiminnassa mukana olevien yritysten ei välttämättä tarvitse olla keskenään aktuaalisia so. todellisia kilpailijoita. Kiellon soveltaminen edellyttää kuitenkin, että yhteistyössä mukana olevien yritysten kesken voi kohtuullisella todennäköisyydellä syntyä kilpailutilanne. Vaikka yritykset toimisivat sillä hetkellä toisistaan erillisillä tuotemarkkinoilla tai maantieteellisesti eri alueilla, ne saattavat olla toistensa potentiaalisia so. mahdollisia kilpailijoita, jos ne voivat suhteellisen helposti laajentaa toimintaansa yhteistyösopimuksen kohteena olevalle alalle tai alueelle.
Kaukopuhelupalvelu-, kaukoverkkopalvelu-, datasiirtopalvelu- sekä laskutus- ja perintäpalveluyhteistyössä mukana olevien paikallisten puhelinyhtiöiden voidaan katsoa olevan kilpailunrajoituslain tarkoittamia elinkeinonharjoittajia, jotka toimivat tai joiden voidaan katsoa ainakin potentiaalisesti voivan toimia samalla tuotanto- ja jakeluportaalla ja samoilla tuotemarkkinoilla.
Yhtiöt voivat rakentaa toistensa toimialueille kilpailevia verkkoja tai vuokrata verkkokapasiteettia muilta teleyhtiöiltä ja tarjota näissä omia palveluitaan. Näin ollen paikalliset Finnet -yhtiöt ovat potentiaalisia kilpailijoita myös kaukopuhelupalvelu-, kaukoverkkopalvelu- ja datasiirtopalveluiden tuotemarkkinoilla samoilla maantieteellisillä markkinoilla.
Esimerkiksi tarjotessaan sopimuspohjaisia telepalveluita muille kuin omille liittymäasiakkailleen paikallinen puhelinyhtiö voi joko laskuttaa palvelut itse tai ostaa laskutuspalvelua muilta paikallisilta puhelinyhtiöiltä. Paikallisia puhelinyhtiöitä voidaan siten pitää toistensa kilpailijoina tai ainakin potentiaalisina kilpailijoina myös laskutuspalveluiden markkinoilla.
Yritysten osto- ja myyntiyhteistyö toteutetaan siten, että Kaukoverkko Ysi tekee osto- ja myyntisopimukset sekä ulkopuolisten teleyritysten kanssa että Finnet -ryhmään kuuluvien yritysten kanssa. Sopimuksissa on tarkoitus määrätä ne hinnat, joilla Kaukoverkko Ysi myy palveluja ulkopuolisille ja joilla se ostaa palveluja yhteistyöhön osallistumattomilta teleyrityksiltä sekä hinnat, joilla palveluita ostetaan ja myydään Finnet -ryhmän sisällä. Kaukoverkko Ysi tulee toimimaan laskutuspalvelun jälleenmyyjänä sekä ulkopuolisille yrityksille että Finnet -ryhmän yrityksille.
Edellä todetun perusteella paikallisten puhelinyhtiöiden menettely KV9:ssä on kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 momentissa kiellettyä hintayhteistyötä. Kilpailuvirasto ei myöskään katso Finnet -konsernin muodostamiseen tähtäävillä rakenteellisilla järjestelyillä olevan vaikutusta poikkeusluvan tarpeeseen, sillä yhteistyön vaikutukset markkinoilla eivät muutu, vaikka Finnet -yhtiöiden omistus Kaukoverkko Ysissä muuttuukin välilliseksi.
Yhteistyön tehokkuusvaikutukset
Kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaan Kilpailuvirasto voi elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän hakemuksesta määrätä, ettei lain 6 §:n säännöstä sovelleta kilpailunrajoitukseen, jos se osaltaan tehostaa tuotantoa tai hyödykkeiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä ja jos hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille.
Hakija on esittänyt, että kaukoverkon luominen ja ylläpitäminen vaatii huomattavia investointeja, eikä yksittäinen paikallinen puhelinyhtiö pystyisi yksin kilpailemaan kaukoteleliikennemarkkinoilla ja omin resurssein tarjoamaan asiakkailleen vastaavia tuotteita kuin Kaukoverkko Ysi. Yhteistyön avulla aikaansaatu valtakunnallinen kaukoverkkopalvelu ja valtakunnallinen kaukopuhelutuote tarjoavat siten asiakkaille uusia vaihtoehtoja.
Hakemuksen mukaan KV9 hoitaa keskitetysti tuotekehityksen, tuotannon ja markkinoinnin. Yhteinen tuotekehitys poistaa päällekkäistä tutkimustyötä ja yhteinen tuotanto luo suurtuotannon etuja. KV9 hankkii tuotteitaan varten tarvittavat yhteydet ja kytkentäpalvelut keskitetysti eri operaattoreilta. Paikalliset Finnet -yhtiöt vahvistavat neuvotteluasemaansa tekemällä hankinnat KV9:n kautta ja pystyvät siten varmistamaan yhteyksien ja palvelujen ostot edullisempaan hintaan kuin ilman yhteistyötä. Yhteismarkkinoinnissa paikallisten Finnet -yhtiöiden ilmoitus- ja muut markkinointikustannukset ovat hakijan mukaan pienemmät kuin silloin, jos puhelinyhtiöt markkinoisivat jokainen erikseen. Lisäksi yhteismarkkinoinnilla paikalliset puhelinyhtiöt voivat saavuttaa suuremman mainosvolyymin, mikä myös merkitsee kustannusten laskua. Yhteistoimintaan kuuluu myös tuotteiden ja niiden tuottamisen vaatimien tietojärjestelmien jatkuvaa teknistä kehitystä.
Yhteistyöllä puhelinyhtiöt voivat myös karsia laskutuspalveluiden kustannuksia. Ilman laskutuspalveluyhteistyötä kunkin teleyrityksen olisi solmittava laskutuspalvelusopimus erikseen jokaisen Finnet -ryhmään kuuluvan puhelinyhtiön kanssa. Laskutuspalveluyhteistyön ansiosta teleyritys voi halutessaan hankkia kaikkien yhteistyön osapuolina olevien liittymäoperaattoreiden tarjoamia laskutuspalveluja keskitetysti KV9:n kautta. Keskitetty laskutuspalveluiden myynti ja osto mm. helpottaa muutostilauksia ja tilastointivirheiden selvittelyä sekä pienentää mm. liikenteen väylöityksestä, tilastoinnista ja laskutustietojen jälkikäsittelystä sekä tilityksestä ja clearingista aiheutuvia kustannuksia.
Kilpailuvirasto katsoo, että edellä kuvattu puhelinyhtiöiden yhteistyö tehostaa siinä mukana olevien yhtiöiden toimintaa ja edistää taloudellista kehitystä kilpailunrajoituslain 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Puhelinyhtiöt voivat yhteistoimintansa perusteella tarjota asiakkaille tuotteita, jotka tehostavat alalla käytävää kilpailua niiden yritysten kanssa, joilla rakenteensa tai muiden edellytystensä vuoksi on mahdollisuus vastaavanlaiseen valtakunnanlaajuiseen toimintaan. Toimintojen keskitetty hoitaminen saa aikaan säästöjä, yhtiöiden kustannustehokkuus on parempi sekä asiakkaiden ja puhelinyhtiöiden väliseen kaupankäyntiin liittyvät vaihdantakustannukset pienemmät kuin tilanteessa, jossa yhteistyötä ei olisi.
Toisaalta Finnet -ryhmässä toimivien puhelinyhtiöiden yhteistoiminta saattaa osaltaan myös vähentää alalla käytävää, erityisesti yhteistyössä mukana olevien yhtiöiden välistä kilpailua ja tätä kautta ehkäistä asiakkaille välittyvien tehokkuushyötyjen syntymistä. Ainakin yhteistyössä mukana olevilla suurimmilla yrityksillä saattaisi olla mahdollisuus kehittää vastaavantyyppisiä tuotteita myös yksin tai yhteistyössä muiden kuin Finnet -ryhmään kuuluvien yritysten kanssa, mitä ne eivät kuitenkaan tähän mennessä ole yhteistyösopimustensa vuoksi tehneet. Kilpailuvirasto pitää näitä kilpailua vähentäviä vaikutuksia kuitenkin vähäisempinä kuin edellä mainittuja myönteisiä tehokkuusseurauksia.
Kilpailutilanne ja hyödyn siirtyminen asiakkaille
KV9:n mukaan se on tuomalla tuotteitaan kaukotelepalveluiden ja datasiirtopalveluiden markkinoille saanut aikaan kilpailua ja siten myös lisännyt asiakkaiden kannalta mahdollisuuksia myönteiseen hintakehitykseen. Tämän lisäksi KV9 on esittänyt, että yhteistyö merkitsee asiakkaan kannalta laajempaa tuotevalikoimaa, laadukkaampia tuotteita sekä tuotteiden käytettävyyden, saatavuuden ja luotettavuuden paranemista. Palveluiden tarjoaminen keskitetysti säästää myös asiakkailta palvelun hankkimiseen kuluvaa aikaa.
Kilpailuvirasto katsoo, että KV9:n puitteissa harjoitettu puhelinyhtiöiden yhteistyö tuottaa edellä kuvattuja kustannussäästöjä ja on omiaan alentamaan asiakashintoja. Olennainen edellytys valtakunnallisella yhteistyöllä kaukopuhelu-, kaukoverkko-, datasiirto- sekä laskutus- ja perintäpalveluiden tarjoamisessa saavutettujen tehokkuushyötyjen välittymiselle asiakkaille on kuitenkin se, että KV9 jakelijoineen joutuu markkinoilla kilpailemaan muiden vastaavia palveluja tarjoavien yritysten kanssa. Muussa tapauksessa yhteistyöhön osallistuvilta yrityksiltä puuttuu kannustin tai ulkoinen paine välittää hintayhteistyön hyöty riittävässä määrin asiakkaille.
Edellisen, 18.3.1997 myönnetyn poikkeusluvan jälkeen markkinoilla on tapahtunut kilpailua lisääviä muutoksia; keväällä 2001 Elisa Communications Oyj, Soon Communications Oyj, Oy Datatie Ab, KSP Yhtiöt Oyj, Joensuun Puhelin Oy ja Lounet Oy luopuivat KV9:n omistuksesta ja käynnistivät kilpailevia liiketoimintoja. Omistusmuutokset ovat vähentäneet KV9:n omistajayhtiöiden lukumäärää ja siten pienentäneet sen kokoa, mutta olleet omiaan lisäämään kaukotelemarkkinoiden kilpailua.
Kilpailuviraston näkemyksen mukaan myös KV9:n markkinaosuuden merkitystä arvioitaessa on huomioitava teleliikennemarkkinat kokonaisuudessaan ja näillä erityisesti Soneran vahva asema. Kilpailuvirasto katsookin, että kilpailua kaukoteletoiminnassa voidaan – huolimatta KV9:n suuresta markkinaosuudesta koko kaukoteletoiminnassa – pitää toimivana.
Kilpailusta viestii jossakin määrin myös kaukotele- ja datasiirtopalveluiden hintakehitys. Kaukopuheluiden kokonaishinnat eli loppuasiakashinnat ovat vuosina 1997–2002 olleet hienoisessa nousussa, mutta operaattoreiden kaukopuheluhinnat (ilman paikallisverkkomaksua) sen sijaan ovat viime vuosina pysytelleet samalla tasolla[6]. Datasiirtopalveluiden hinnat laskivat selvästi kilpailun lisäännyttyä kuluvan vuosikymmenen alkupuolella, mutta viime vuosina muutokset ovat olleet vähäisiä. Datasiirtopalveluiden hintataso Suomessa on kuitenkin edelleenkin kansainvälisesti vertaillen edullinen.[7]
Kilpailuvirasto pitää myös todennäköisenä, etteivät Finnet -yhtiöt KV9:n piirissä tapahtuvan hintayhteistyön muodossa kykene nykyisissä kilpailuolosuhteissa, Elisa-konsernin ja Soneran aiheuttaman kilpailupaineen alaisena, hinnoittelemaan kaukoverkko- ja datasiirtopalvelun sekä kaukopuhelutuotteen hintaa korkeammaksi kuin mitä tuotteiden kilpailullinen hintataso edellyttää.
Lisäksi Kilpailuvirasto on yleisemmin laajakaistamarkkinoilla ilmenneiden kilpailuongelmien vuoksi arvioinut KV9:n omistajayhtiöinä toimineiden paikallisten puhelinyhtiöiden dataverkkojen hinnoittelua sikäli, kun hinnoittelulla voisi olla kilpailijoita poissulkevia tai syrjiviä vaikutuksia. KV9 ja paikalliset puhelinyhtiöt ovat sopineet dataverkon vuokrauksesta keskinäisellä sopimuksella. KV9:ltä saadun selvityksen mukaan KV9:n puhelinyhtiöille maksamat dataverkon vuokrat perustuvat puhelinyhtiöiden julkisiin operaattorihinnastoihin. Kilpailuvirasto ei ole todennut em. sopimuksissa olevan muitakaan kilpailijoita syrjiviä tai poissulkevia elementtejä. Kilpailuvirasto katsoo, ettei saatujen selvitysten perusteella ole myöskään syytä epäillä tässä kuvatun yhteistyön synnyttävän erityisiä dataverkkojen hinnoittelusta johtuvia kilpailuongelmia.
Poikkeuslupa
Kilpailuvirasto määrää, että kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohtaa ei sovelleta Finnet -ryhmään kuuluvien paikallisten puhelinyhtiöiden Kaukoverkko Ysi Oy:n puitteissa harjoittamaan kaukopuhelupalveluiden, kaukoverkkopalveluiden ja datasiirtopalveluiden sekä laskutus- ja perintäpalveluiden tarjontaan ja hintayhteistyöhön. Poikkeuslupa kattaa tässä päätöksessä tarkoitettujen:
1. paikallisten puhelinyhtiöiden yhteistyössä tuottamien ja Kaukoverkko Ysi Oy:n kautta myymien palveluiden hinnoitteluperusteiden sekä tukku- ja vähittäishintojen määrittämisen,
2. Kaukoverkko Ysi Oy:n yhteistyön ulkopuolisilta teleyhtiöiltä ostamien palveluiden hinnoista ja hinnoitteluperusteista sopimisen sekä
3. palveluiden osto- ja myyntihinnoista sekä hinnoitteluperusteista sopimisen Finnet-ryhmään kuuluvien yritysten keskinäisessä liiketoiminnassa.
Poikkeusluvan rajaus
Yhteistyöhön osallistumisen tulee olla vapaaehtoista eikä osallistuminen saa millään tavoin rajoittaa paikallisten puhelinyhtiöiden muuta toimintaa. Yhteistyöhön osallistuvien paikallisten puhelinyhtiöiden tulee halutessaan voida hinnoitella tarjoamansa tuotteet itsenäisesti ja myös vapaasti tarjota omia, KV9:n palveluiden kanssa kilpailevia palveluita/tuotteita sekä hankkia tarvitsemansa palvelut itsenäisesti.
Poikkeusluvan voimassaoloaika
Poikkeuslupa on voimassa 7.5.2008 saakka.
Perustelut poikkeusluvan voimassaoloajalle
Hakija esittää, että poikkeuslupa tulisi myöntää toistaiseksi tai toissijaisesti ainakin kymmenen vuoden ajaksi. Kilpailuvirasto on aiemmissa päätöksissään katsonut, että poikkeuslupa voidaan ilman erityisen painavia syitä myöntää enintään viiden vuoden määräajaksi. Hakijat eivät ole hakemuksessaan esittäneet sellaisia erityisen painavia syitä, joiden perusteella Kilpailuvirasto katsoisi tarkoituksenmukaiseksi poiketa aikaisemmasta ratkaisukäytännöstään.
Ottaen huomioon Kaukoverkko Ysin joissakin poikkeusluvan kattamissa palveluissaan omaaman merkittävän markkinaosuuden ja telemarkkinoiden nopean muutoskehityksen Kilpailuvirasto katsoo kohtuulliseksi myöntää poikkeuslupa viiden vuoden määräajaksi.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 6 § ja 19 §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on liitteenä.
[1] hakasulkein merkityt kohdat poistettu liikesalaisuuksina
[2] Televiestintätilastot 2001, s. 12. Liikenne- ja viestintäministeriö. Helsinki 2001.
[3] Televiestintätilastot 2002, s. 20. Liikenne- ja viestintäministeriö. Forssa 2002.
[4] Televiestintätilastot 2002, s. 19–22. Liikenne- ja viestintäministeriö. Forssa 2002.
[5] mm. Sonera – LSP -yrityskauppa, Kilpailuviraston päätös Dnro 1202/81/2000
[6] Televiestintätilastot 2002, s. 69, 71. Liikenne- ja viestintäministeriö. Forssa 2002.
[7] Datasiirtopalveluiden hinnat 2001.Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 42/2001, www.mintc.fi, julkaisun kuvailulehti.