Hakija
Turvalinja-yhtiöt
Hakemus
Turvalinja-yhtiöt ovat hakeneet 10.2.2002 päivätyllä hakemuksella ensisijaisesti kilpailunrajoituslain (480/92) 19 a §:n mukaista puuttumattomuustodistusta ja toissijaisesti saman lain 19 §:n mukaista poikkeuslupaa yhteistoiminnalleen sähköisten turva- ja valvontajärjestelmäpalvelujen tarjonnassa. Hakijat harjoittavat myös yhteistoimintaa turvallisuuspalveluja tarjoavan Falck Security Oy:n kanssa. Hakijat katsovat, että yhtiöt eivät ole toistensa kilpailijoita sähköisten turva- ja valvontajärjestelmien markkinoilla, eivätkä näin ollen tarvitse poikkeuslupaa toiminnalleen. Hakijat ovat kuitenkin pyytäneet, että Turvalinja- yhtiöiden harjoittamalle yhteistoiminnalle myönnettäisiin poikkeuslupa toistaiseksi voimassaolevana, mikäli Kilpailuvirasto ei katso puuttumattomuustodistuksen edellytysten täyttyvän.
Yritykset
Turvalinja-yhteistoiminnassa on mukana hakijoina olevat 21 paikallista puhelinyhtiötä (Turvalinja-yhtiöt). Niihin kuuluvat seuraavat paikalliset puhelinyhtiöt:
- Etelä Satakunnan Puhelin Oy
- Forssan Seudun Puhelin Oy
- Kajaanin Puhelinosuuskunta
- Karjaan Puhelin Oy
- Kokkolan Puhelin Oy
- Kymen Puhelin Oy
- Lounet Oy
- Mikkelin Puhelin Oyj
- Oulun Puhelin Oyj
- Paraisten Puhelin Oy
- Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy
- Pohjanmaan PPO Oy
- Pohjois-Hämeen Puhelin Oy
- Päijät-Hämeen Puhelin Oyj
- Salon Seudun Puhelin Oy
- Satakunnan Puhelin Oy
- Savonlinnan Puhelin Oy
- Soonsec Oy
- Telekolmio Oy
- Vaasan Läänin Puhelin Oy
- Vakka-Suomen Puhelin Oy
Yhtiöistä 18 kuuluu Finnet-liittoon, joka on rekisteröinyt Turvalinja- tavaramerkin. Finnet-liiton ulkopuolisia yhtiöitä ovat Lounet Oy, Soonsec Oy ja Telekolmio Oy. Lounet Oy ja Soonsec Oy kuuluvat Elisa Communications Oyj- tietoliikennekonserniin. Hakemuksen jättämisen jälkeen hakijana olleen Soonsec Oy:n liiketoiminta on siirretty Estera Oy:lle, jonka toimialana on harjoittaa kiinteistöjen rakennusautomaatio-, energianhallinta- ja turvapalvelutoimintaa. Telekolmio Oy:n omistavat Hämeen Puhelin Oy ja Sonera Oyj siten, että jälkimmäinen omistaa yhtiöstä 40 %:n vähemmistöosuuden. Hämeen Puhelin Oy:n jäsenyys Finnet-liitossa on päättynyt 31.12.2002.
Hakemuksen määrittelemän yhteistoiminnan piiriin kuuluu 15.10.2001 Turvalinja-yhtiöiden kanssa solmimansa turva-alan yhteistyötä koskevan sopimuksen perusteella myös turvallisuusalan yritys Falck Security Oy. Falck Security Oy on osa kansainvälistä Group 4 Falck-konsernia, joka on maailman toiseksi suurin turvallisuusalan konserni. Suomessa Falck tarjoaa turvallisuuspalveluja, arvokuljetuksia ja rahankäsittelyä. Osana turvapalveluita Falck tarjoaa teknisiä turvaratkaisuja ja lukitusliikepalveluja.
Hakijoiden esittämä selvitys
Turvalinja-yhteistoimintamalli
Turvalinja-yhteistoiminta on itsenäisten paikallisten puhelinyhtiöiden sähköisten turva- ja valvontajärjestelmien markkinointi- ja palvelumalli. Hakemuksen mukaan yhteistoiminnan tarkoituksena on pystyä tarjoamaan valtakunnallista sähköisiin turvallisuusjärjestelmiin liittyvää palvelua. Palvelut käsittävät laitteiden toimituksen, asennuksen, huollon ja ylläpidon, sekä konsultoinnin, suunnittelun, koulutuksen ja tarvittavan dokumentoinnin. Turvalinja-tavaramerkki on Finnet -liiton rekisteröimä.
Yhteistoiminnan organisointi
Varsinaista organisaatiota ei ole, vaan Turvalinja-yhteistoiminta perustuu asiakastarpeisiin, vapaaehtoisuuteen ja suosituksiin. Turvalinja-yhtiöillä on käytössään seuraavat yhteistyöfoorumit:
Turvalinja-päivät
Kaikki Turvalinja-yhtiöt voivat osallistua kaksi kertaa vuodessa järjestettäville Turvalinja-päiville, jotka kestävät yleensä 1–2 päivää. Tarkoituksena on keskustella turvallisuuden kehittämisestä. Turvalinja-päivät antavat suosituksia Turvalinja-yhtiöille.
Turvalinja-työryhmä
Työryhmä järjestää Turvalinja-päivät ja valmistelee suosituksia Turvalinja-yhtiöille. Se koostuu Turvalinja-osaamiskeskusten edustajista. […][1]
Turvalinja-johtoryhmä
Johtoryhmä valvoo tuotemerkin käyttöä, ohjaa työryhmän toimintaa ja seuraa turvallisuusliiketoimintaa yleisesti. Se koostuu em. Turvalinja-osaamiskeskusten edustajista. Hakija on ilmoittanut virastolle 9.10.2002, että johtoryhmän toiminta on päällekkäisenä toimintana päätetty lopettaa ja tuotemerkin käyttöä ja valvontaa seuraa merkinhaltija.
Hintayhteistyö
Hakijoiden mukaan Turvalinja-yhteistoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa valtakunnallisten sähköisten turva- ja valvontajärjestelmien tarjoaminen. Yhteistoiminnalla varmistetaan, että jokainen mukana oleva yhtiö voi hankkia toiselta Turvalinja-yhtiöltä kulloisenkin projektin toteuttamiseksi tarvitsemansa alihankintapalvelut. Hakijat katsovat tämän olevan välttämätöntä etenkin silloin kun asiakkaana on usealla paikkakunnalla toimiva yritys tai yhteisö. Hakijoiden mukaan asiakkaat edellyttävät alihankkijan osaamiselta korkeaa tasoa ja samanlaista toimintatapaa.
Turvalinja-yhtiöt ovat sopineet keskinäisten palveluidensa aliurakointihinnoittelusta. Hinnoittelu määräytyy järjestelmäkomponenttien asennusajan ja/tai markkinatuntihintalähtöisen laskentatavan perusteella. Kukin Turvalinja-yhtiö toimii markkinoilla lopputuotteiden tarjonnassa itsenäisesti ja hinnoittelee palvelunsa muiden Turvalinja-yhtiöiden puuttumatta hinnoitteluun ja myy siten projektin asiakkaalleen haluamallaan hinnalla.
Turvalinja-yhtiöiden ja Falck Security Oy:n välinen yhteistyö
Turvalinja-yhtiöt ja Falck Security Oy (jäljempänä Falck) ovat solmineet 15.10.2001 turva-alan yhteistyötä koskevan sopimuksen. Sen nojalla osapuolet harjoittavat markkinointiyhteistyötä ja toistensa palveluiden ja tuotteiden myyntiä olemassa olevilla myyntikanavillaan. Osapuolet aikovat tuoda markkinoille yhteisiä tuotteita. Yhteistoiminta on rajattu koskemaan pääkaupunkiseudun ulkopuolista aluetta. Sopimus ei vaikuta kummankaan osapuolen asiakkaan mahdollisuuteen valita itsenäisesti haluamansa turvallisuuspalvelun toimittaja. Osapuolet katsovat etteivät ne harjoita horisontaalisesti kilpailevaa toimintaa yhteistyösopimuksen kohteena olevien palveluiden tarjonnassa.
Tarkoituksena on sopia osapuolten välisestä valtakunnallisesta yhteistoiminnasta pääkaupunkiseudun ulkopuolella, jossa osapuolet pyrkivät oman markkinointinsa yhteydessä markkinoimaan myös toisen osapuolen tuotteita tai palveluita saaden erillisen korvauksen tästä toiminnasta. Markkinointiin ei kuitenkaan sisälly osapuolten välistä hintayhteistyötä.
Turvalinja-yhtiöiden osalta tämä tarkoittaa sitä, että niiden tulee suositella asiakkailleen ensisijaisesti Falck-turvallisuuspalveluja ja ohjata omilla alueillaan Falck-turvallisuuspalvelujen yhteyshenkilölle kaikki ne […] toiminnot, jotka kyseisen sopimuksen mukaan kuuluvat Falckin harjoittamaan liiketoimintaan. […].
Falck Security sitoutuu vastavuoroisesti suosittelemaan omille asiakkailleen ensisijaisesti Turvalinja-palveluja ja ohjaamaan Turvalinja-palvelujen alueellisille yhteyshenkilöille kaikki toiminnot, jotka kyseisen sopimuksen mukaan kuuluvat Turvalinja-yhtiöiden harjoittamaan liiketoimintaan […].
Kumpikin sopimuspuoli sitoutuu toimittamaan toiselle kulloinkin voimassaolevan hinnaston tuotteistaan ja palveluistaan. Hintojen muutoksista osapuolet ovat sitoutuneet ilmoittamaan vähintään 3 kk ennen niiden voimaan tuloa. Kummankin osapuolen asiakkaalla on aina oikeus itsenäisesti valita haluamansa turvallisuuspalvelujen toimittaja.
Osto- ja markkinointiyhteistyö
Hakemuksen mukaan Turvalinja-yhtiöiden on mahdollista käyttää Finnet Logistiikka Oy:n solmimia puitehankintasopimuksia, joita on tehty mm. […] kanssa.[2] Kukin Turvalinja-yhtiö neuvottelee projektitoimituksen hinnoittelun tapauskohtaisesti ja laitetoimittajat tekevät tarjouksensa yleisen kaupankäyntitavan mukaisesti. Jokainen Turvalinja-yhtiö pyytää omat tarjouksensa itsenäisesti.
Turvalinja-yhtiöt tekevät myös keskenään markkinointiyhteistyötä […]. Kukin yhtiö maksaa osuutensa markkinointikuluista. Markkinointiyhteistyöhön ei sisälly hinnoista sopimista.
Hakijoiden näkemys yhteistoiminnan tehokkuuseduista ja niiden välittymisestä asiakkaille
Hakijoiden mukaan Turvalinja-yhtiöt voivat tarjota valtakunnallisia palveluita tehokkaasti ainoastaan Turvalinja-yhteistoiminnan avulla ja ilman yhteistoimintaa yhtiöt syrjäytyisivät relevanteilta tuotemarkkinoilta.
Hakijat katsovat, että yksittäisen Turvalinja-yhtiön yksittäisen projektin toteuttamiseksi tarvittavat palvelut on välttämätöntä saada tiettyyn vakiinnutettuun hintaan ns. transaktiokustannusten välttämiseksi, jotta yhtiö pystyisi tarjoamaan kustannustehokkaasti sähköisten turva- ja valvontajärjestelmien asennusta ja siihen liittyviä oheispalveluita perinteisen toimialueensa ulkopuolella.
Hakijoiden mukaan Turvalinja-yhtiöiden välinen alihankintayhteistyö tehostaa palveluiden jakeluketjun taloudellista tehokkuutta ja johtaa osapuolten liiketoimien ja jakelun kustannusten alenemiseen ja palvelujen tarjonnan paranemiseen. Yhteistyön tuloksena asiakkaat saavat palvelun tasalaatuisena ja toimitusvarmuus- ja aika voidaan taata. Yhtenäisen hinnoittelun kautta yhtiöiden oma kate on vakiinnutettu ja tällä estetään aliurakoitsijoiden ylihinnoittelu. Näin hintataso voidaan taata ja tästä saatava hyöty siirretään asiakkaalle.
Hakijoiden lisäselvitys
Hakijat toimittivat virastolle 9.10.2002 päivätyn lisäselvityksen. Lisäksi virasto on kuullut suullisesti Turvalinja-yhtiöiden edustajia 18.12.2002 pidetyssä tapaamisessa.
Hakijoiden mukaan kilpailu sähköisten turva- ja valvontajärjestelmien myynnin ja asennuksen markkinoilla toimii, mikä varmistaa sen, että hintayhteistyöllä saavutettujen alhaisempien alihankintahintojen myyjäyhtiölle tuoma hyöty siirtyy myös asiakkaille.
Valtakunnallisella yhteistyöllä voidaan taata samansisältöinen palvelu ja tuotevalikoima asiakkaan maantieteellisestä sijainnista huolimatta. Yhteistyöllä varmistetaan, että palvelun toimittavana Turvalinja-yhtiönä voi olla periaatteessa mikä tahansa yhteistyöhön osallistuva yhtiö. Keskitetyn tuotehallinnan kautta Turvalinja-yhtiöt voivat tarjota asiakkaille samanmerkkisiä turvatuotteita ja palveluja luotettavilta yhteistyökumppaneilta. Yhteisostot antavat hintaedun tavarantoimittajilta, mikä siirtyy alempina hintoina asiakkaille. Osaamiskeskusten avulla varmistetaan tasalaatuinen palvelu ympäri maata, sillä osaamiskeskus tukee yksittäistä paikallista Turvalinja-yhtiötä sen asentaessa asiakkaan haluaman palvelun.
Sopimuksesta Falck Security Oy:n kanssa hakija on todennut, että[…].
Hakija toteaa, että kuvansiirtopalveluissa tarvittavan datasiirtoyhteyden päälle kytkemisen voi suorittaa vain se verkko-operaattori, jonka datasiirtoyhteyttä asiakas käyttää. Tarvittavan datayhteyden asiakas voi aina kilpailuttaa erikseen. Hakijan mukaan mobiilitekniikka kuitenkin mahdollistaa vaihtoehtoisen tekniikan toteuttaa esimerkiksi hälytystietojen siirto GSM-verkon kautta.
Pääsääntöisesti asiakas hankkii Turvalinja-palveluina tarjottavat palvelut tarjouskilpailun kautta järjestelmätoimituksena. Asiakas saa toimituksen kokonaisurakkana ja hinta määräytyy urakka- ja asiakaskohtaisesti. Hakija katsoo, että Turvalinja-yhteistyössä sisäisesti sovitut asennushinnat mahdollistavat valtakunnallisen yhteistyön ja edellyttävät osallistujilta kustannustehokkuutta.
Markkinat
Relevantit tuote- ja maantieteelliset markkinat
Relevantteina tuotemarkkinoina voidaan hakijoiden mukaan pitää sähköisten turva- ja valvontajärjestelmien myynnin ja asennuksen markkinoita. Järjestelmät voidaan jakaa rikos- ja kiinteistöhälytysjärjestelmiin, paloilmoitinjärjestelmiin, videovalvontajärjestelmiin ja siihen liittyvään kuvansiirtoon, kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmiin sekä henkilöturvajärjestelmiin.
Turva-alan Yrittäjät ry:n mukaan markkinoihin kuuluvat paloilmoitus-, rikosilmoitus-, videovalvonta-, kulunvalvonta-, hälytyksensiirto- ja sähköiset lukitusjärjestelmät, sekä sähköiset henkilöturvalaitteet. Markkinat koostuvat näiden järjestelmien suunnittelusta, asennuksesta huollosta ja ylläpidosta. Kiinteistöautomaatio/valvontajärjestelmät kuten ilmastointi- ja sprinklerijärjestelmät eivät heidän mukaansa kuulu näihin markkinoihin. Turva-alan Yrittäjät ry:n mukaan sähköisten valvontajärjestelmien määrittämistä vaikeuttaa se, ettei alalle ole vakiintunut yhtenäistä käsitteistöä. Lisäksi tekniikan nopea kehitys vaikeuttaa kattavien määritelmien laatimista. Myös markkinoiden sisällä on eri tuoteryhmien kesken erovaisuuksia esim. paloilmoitinjärjestelmien lakisääteisen pakollisuuden vuoksi.
Hakijoiden mukaan osapuolten yhteistyö on valtakunnallista kohdistuen koko Suomen alueelle. Sähköisten turva- ja valvontajärjestelmien markkinoiden kilpailuolosuhteet, palvelujen ja tuotteiden hinnat sekä asiakkaiden tarpeet ovat koko maassa yhtenäiset. Turvalinja-yhteistoiminnan nimenomainen tarkoitus on tarjota valtakunnallista palvelua. Täten relevantteina maantieteellisinä markkinoina voidaan pitää koko valtakunnan aluetta.
Markkinarakenne
Hakijoiden mukaan sähköisten turva- ja valvontajärjestelmien markkinoiden kokonaisliikevaihto oli 840 Mmk (n. 141 M€) vuonna 2000. Turvalinja-yhtiöiden osuus tästä oli n. 55–75Mmk (n. 9–12 M€), joten yhtiöiden markkinaosuus oli n. 5–10 %.
Hakemuksessa mainitut alan merkittävimmät toimijat ovat Securitas Tekniikka Oy, Falck Security Oy, Engel Security Oy, Oy Esmi Ab, Oy Hedpro Ab, Primatel Oy ja Turvaykköset Oy.
Turva-alan Yrittäjät ry ilmoittaa tärkeimmiksi sähköisten turva- ja valvontajärjestelmien maahantuojiksi ja laitevalmistajiksi seuraavat yritykset:
- Siemens Building Technologies Oy, Cerberus Division
- Oy HedPro Ab
- Securitas Tekniikka Oy
- Oy Esmi Ab
- Aldata Industries Oy
- Kaukomarkkinat Oy
- Philips Oy
- Muita valtakunnallisia toimijoita alalla ovat mm. seuraavat yritykset:
- Primatel Oy
- Falck Security Oy
- Engel Security Oy
- Are Oy
- ABB Oy
- Tekmanni Oy
Alan kokonaisliikevaihdoksi Turva-alan yrittäjät ry arvioi ilman kiinteistövalvontajärjestelmiä n. 150–160 milj. € vuodessa. Alalla on n. 200 yrittäjää, joista osa harjoittaa pääosin muuta liiketoimintaa, mutta saa merkittävää liikevaihtoa myös turva-alalta. Turva-alan Yrittäjät ry:n jäsenmäärä 2.4.2002 oli 106. Jäsenmäärä vastaa 60–65 % alan kokonaisliikevaihdosta.
Turva-alan Yrittäjät ry:n mukaan markkinoilla on kilpailua, eikä kenelläkään ole erityisen vahvaa asemaa markkinoilla. Merkittävin asema on Securitas Tekniikka Oy:llä, jolla omien kotisivujensa mukaan on 40 %:n markkinaosuus. Verrattaessa Securitas Tekniikka Oy:n 34 milj. €:n liikevaihtoa Turva-alan Yrittäjien arvioimaan alan kokonaisliikevaihtoon 150–160 milj. € vuodessa, saadaan sille markkina-osuudeksi kuitenkin vain 21–22,5 %.
Hakemuksesta saadut lausunnot
Kilpailuvirasto pyysi 27.6.2002 hakemuksesta lausuntoa kymmeneltä sähköisten turva- ja valvontajärjestelmien markkinoilla toimivalta yritykseltä. Kymmenestä yrityksestä viisi antoi asiasta lausuntonsa.
Kaukomarkkinat Oy toteaa lausunnossaan 10.7.2002, että Turvalinja-yhtiöiden ja Falck Security Oy:n yhteistyöllä saattaa olla kilpailua haittaavia vaikutuksia. Mainittujen yhtiöiden yhteistyösopimuksen takia todellinen kilpailu järjestelmämyynnissä saattaa vähentyä tietyillä markkina-alueilla. Kaukomarkkinoiden lausunnon mukaan yhteistyö saattaa myös aiheuttaa kilpailutilanteen vääristymistä voimakkaasti lisääntyvässä etävalvonnassa, jossa mm. kuvaa sekä hälytystietoa siirretään esim. ”kiinteitä” vuokrajohtoja pitkin tai kaupallisessa internetverkossa. Jos siirtoyhteydet omistava yhtiö sekä turvallisuuspalveluja tarjoava yhtiö solmivat kiinteän yhteistyön, saattavat muut alalla kilpailevat järjestelmätoimittajat, joilla ei ole yhteistyösopimuksia puhelinyhtiöiden kanssa, olla eriarvoisessa asemassa tarjotessaan etävalvontapalveluja loppuasiakkaille. Kaukomarkkinat toteaa vielä lausunnossaan, että em. yritysten yhteistyö saattaa vaikuttaa kilpailuun (siirtoyhteyden hinnoitteluun) myös siinä tapauksessa, että loppuasiakas hankkii varsinaisen järjestelmän kilpailevalta laitetoimittajalta ja etävalvontayhteyden omaan lukuunsa suoraan Turvalinja-yhtiöihin kuuluvalta puhelinyhtiöltä.
YIT Primatel Oy ilmoittaa lausunnossaan 22.7.2002, että alihankinnan käyttö Turvalinja-yhtiöiden esittämien palveluiden tuottamiseksi on asennuspalvelumarkkinoiden kehittymisen ja turvapalveluja käyttävien asiakkaiden näkökulmasta hyvä ja markkinoita kehittävä asia. YIT Primatel Oy kertoo tukevansa verkottuvan palvelutoiminnan kehittämistä kun se tehdään selkeästi erillisillä ja toisiaan tukevilla tuotealueilla.
YIT Primatel Oy haluaa kuitenkin Kilpailuviraston huomioivan, että parhaiten kilpailua edistävänä menettelynä teknistä alihankintaa tulisi ohjata hankittavaksi täysin ulkopuolisilta tahoilta, joilla ei ole omistussuhdetta itse palvelun tuottajiin. Tällä tavalla voidaan eliminoida ristisubventiomahdollisuus esim. telepalveluiden puolelta, joissa Turvalinja-yhtiöillä on paikallisesti merkittävä tai hallitseva markkina-asema. YIT Primatel Oy katsoo myös, että kilpailutilanteen näkökulmasta Turvalinja-yhtiöiden keskinäisen palveluhinnoittelun ja kaupankäynnin tulisi olla avointa ja asennuspalvelujen tarjonta tulisi taata myös muille kuin Turvalinja-yhtiöille.
Falck Security Oy:n kanssa harjoitettavan markkinointi- ja tuoteyhteistyön osalta YIT Primatel Oy katsoo että tele- ja turvapalveluiden yhteys toisiinsa ja niiden integroituva kehityssuunta tulee huomioida. Teknisten palveluiden tuottaminen ei edellytä paikallisuutta muun kuin kiinteän verkon osalta, missä Turvalinja-yhtiöillä on paikallisesti hallitseva markkina-asema. Verkkojen hallinnan ja palvelujen keskittäminen eri yhtiöiden kesken yhteisenä on mahdollista myös sähköisten turva- ja valvontajärjestelmien alueella. Näiden seikkojen vuoksi YIT Primatel Oy katsoo, että esitetty yhteistyö voi johtaa tarjottavien palveluiden vääristävään hinnoitteluun ja siten markkinoiden keskittymiseen.
Falck Security Oy lausunnossaan 2.7.2002, Oy Esmi Ab lausunnossaan 5.7.2002 ja Oy Hedpro Ab lausunnossaan 24.7.2002 eivät näe estettä puuttumattomuustodistuksen tai poikkeusluvan myöntämiselle Turvalinja-yhtiöille. Oy Esmi Ab:n mukaan Turvalinja-yhteistoiminta ja keskinäisten alihankintahintojen sopiminen mahdollistaa Turvalinja-yhtiöiden valtakunnallisten sähköisten turva- ja valvontajärjestelmien tarjoamisen, joka lisää kilpailua valtakunnallisissa kohteissa.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Kilpailunrajoituslain 6 §:n soveltaminen
Kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan mukaan samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivat elinkeinonharjoittajat tai näiden yhteenliittymät eivät saa sopimuksella, päätöksellä tai niihin rinnastettavalla menettelyllä määrätä tai suosittaa elinkeinotoiminnassa perittäviä tai maksettavia hintoja tai vastikkeita.
Hallituksen esityksen kilpailunrajoituslaiksi (162/91) mukaan hintakartellit voivat koskea paitsi tavaroista ja palveluista perittäviä tai maksettavia hintoja myös alennuksia tai erilaisia toimitusmaksuja sekä vastaavia toimitusehtoja. Hintoja koskevat suositukset ja ohjeet yhdenmukaistavat myös yritysten hinnoittelua ja haittaavat markkinoiden itseohjautuvuutta. Suositusluonteisten hinnoitteluohjeiden antaminen ja niiden soveltaminen johtaa käytännössä lähes aina samaan lopputulokseen kuin nimenomainen hintoja koskeva sopimus. Tähän on rinnastettava myös erilaisten yhteisten hinnoitteluperusteiden ja laskentakaavojen käyttö.
Samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimiminen
Turvalinja-yhtiöt toimivat samoilla sähköisten valvonta- ja turvallisuusjärjestelmien markkinoilla. Hakijoiden käsitys on, etteivät yhtiöt ole toistensa aktuaalisia tai potentiaalisia kilpailijoita kyseisillä markkinoilla. Heidän mukaansa yhtiöiden ydinliiketoiminnan muodostavat paikallispuhelinpalvelut ja liiketoiminta on siten kunkin yhtiön osalta keskittynyt telemarkkinalain mukaiseen paikallisteletoimintaan. Hakijat katsovat, että ydinliiketoiminnan ollessa maantieteellisesti rajoittunutta toimintaa, ei heillä käytännössä ole mahdollisuutta toimia valtakunnallisesti turvajärjestelmätoimituksissa. Tämän vuoksi hakijat katsovat etteivät he tarvitse toiminnalleen kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaista poikkeuslupaa ja ovat ensisijaisesti hakeneet 19a §:n mukaista puuttumattomuustodistusta.
Kilpailunrajoituslain 6 §:n mukaisen kielletyn hintayhteistyön osapuolina olevien yritysten ei tarvitse välttämättä olla todellisia kilpailijoita keskenään, vaan riittää että kilpailutilanne voi kohtuullisella todennäköisyydellä syntyä. Pelkästään se seikka, että osapuolten ydinliiketoimintana on paikallisteletoiminta, ei millään tavalla estä Turvalinja-yhtiöitä itsenäisesti tarjoamasta palveluitaan sähköisten turva- ja valvontajärjestelmien markkinoilla myös paikallisen teletoiminta-alueensa ulkopuolella. Monien muidenkin sähköisiä turva- ja valvontapalveluja tarjoavien yritysten liikevaihdosta suurin osa tulee muilta markkinoilta.[3]
Turvalinja-yhtiöiden ydinliiketoimintana oleva paikallispuhelutoiminta itse asiassa helpottaa niiden toimimista sähköisten turva- ja valvontajärjestelmien markkinoilla, koska hälytystieto kulkee yhtiöiden omistamissa ja hallinnoimissa kiinteissä puhelinverkoissa. Edellä todetun perusteella virasto katsoo, että Turvalinja-yhtiöt ovat ainakin toistensa potentiaalisia kilpailijoita sähköisten valvonta- ja turvallisuusjärjestelmien valtakunnallisilla markkinoilla.
Turvalinja-yhtiöiden aliurakointihinnoittelua koskeva yhteistyö
Koska Turvalinja-yhtiöt ovat samalla tuotanto- ja jakeluportaalla toimivia elinkeinonharjoittajia, kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohta tulee sovellettavaksi yhtiöiden välisen yhteistoiminnan kilpailuoikeudellisessa arvioinnissa. Turvalinja-yhtiöt ovat sopineet keskinäisten palveluidensa aliurakointihinnoittelusta. Hinnoittelu määräytyy järjestelmäkomponenttien asennusajan ja/tai markkinatuntihintalähtöisen laskentatavan perusteella.
Hakemuksen liitteenä olevassa laskelmassa selvitetään Turvalinja-yhtiöiden kehittämä laskentamalli, jonka avulla myyjäyhtiö voi laskea tarjouksen loppuasiakkaalle. Yhteistoiminnassa mukana olevat yhtiöt ovat sitoutuneet laskentamalliin ja sen mukaisiin suoritteisiin. Laskentamallin mukaan järjestelmän myyvä yhtiö jakaa oman myyntikatteensa työn suorittavan yhtiön kanssa. […] Myyjäyhtiö määrittelee loppuasiakashintansa itsenäisesti, eli voi käyttää esim. normaalia työtuntihintaansa. Kyseinen Turvalinja-yhtiöiden keskinäinen aliurakointihinnoittelusta sopiminen on kilpailunrajoituslain 6 § 1 kohdassa kiellettyä hintayhteistyötä.
Turvalinja-yhtiöiden osto- ja markkinointiyhteistyö
Jokainen Turvalinja-yhtiö neuvottelee tarvitsemiensa laitteiden projektitoimituksen hinnoittelun tapauskohtaisesti laitetoimittajien kanssa ja jokainen yhtiö pyytää itsenäisesti omat tarjouksensa.Turvalinja-yhtiöt tekevät myös markkinointiyhteistyötä, josta kukin yhtiö maksaa omat kulunsa. Markkinointiyhteistyö sisältää esimerkiksi[…].Osto- ja markkinointiyhteistyöhön ei sisälly hinnoitteluyhteistyötä. Näiltä osin kyseessä ei ole kilpailunrajoituslain 6 §:ssä kielletystä yhteistyöstä.
Turvalinjan ja Falck Security Oy:n välinen yhteistyösopimus
Turvalinja-yhtiöt ja Falck Security Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen jonka nojalla osapuolet sitoutuvat markkinoimaan asiakkailleen toisen sopimusosapuolen tuotteita ja palveluja. Kilpailuvirasto katsoo, että Falck Security Oy:tä voidaan pitää ainakin Turvalinja-yhtiöiden potentiaalisena kilpailijana sähköisten turva- ja valvontajärjestelmien tarjoajana. Yhteistyösopimuksen mukaan osapuolet sitoutuvat toimittamaan omat hinnastonsa toisilleen ja ilmoittamaan mahdollisista muutoksista vähintään kolme kuukautta ennen niiden voimaantuloa. Osapuolten yhteistoiminta on rajattu sopimuksessa koskemaan vain pääkaupunkiseudun ulkopuolista aluetta. Em. yhteistoimintasopimuksen ehdot saattavat olla kilpailunrajoituslain 6 §:n vastaisia ottaen huomioon, että kilpailijat vaihtavat hintatietoja ja sopivat markkina-alueensa rajaamisesta. Kilpailuvirasto katsoo kuitenkin, että sähköisten turva- ja valvontajärjestelmäpalvelujen kilpailutilanne huomioon ottaen ehtojen merkitys taloudelliselle kilpailulle on vähämerkityksellinen. […] Edellä todetun perusteella Kilpailuvirasto ei katso tarpeelliseksi puuttua sopimusehtoihin kilpailunrajoituslain 12 §:n perusteella.
Kilpailunrajoituslain 19 §:n soveltaminen
Hakijat ovat pyytäneet yhteistoiminnalleen ensisijaisesti kilpailunrajoituslain 19a §:n mukaista puuttumattomuustodistusta ja mikäli sen edellytykset eivät täyty, toissijaisesti 19 §:n mukaista poikkeuslupaa.
Turvalinja-yhteistoiminnan osana oleva aliurakointia koskeva hinnoitteluyhteistyö on vastoin kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan kieltoa. Näin ollen yhteistoiminnalle ei voida myöntää puuttumattomuustodistusta, vaan on arvioitava täyttääkö toiminta poikkeusluvan myöntämiselle kilpailunrajoituslain 19 §:ssä asetetut edellytykset.
Kilpailuvirasto voi kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaan myöntää poikkeusluvan lain 4–6 :n vastaiselle toiminnalle jos toiminta osaltaan tehostaa tuotantoa, tai hyödykkeiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä ja jos hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille. Poikkeusluvan myöntämisen edellytyksiä tutkittaessa tulee siis selvittää yhteistyön mahdolliset tehokkuusvaikutukset sekä hyödyn siirtyminen asiakkaille tai kuluttajille.
Yhteistyön tehokkuusvaikutusten ja asiakkaille siirtyvän hyödyn arviointi
Turvalinja-yhtiöt ovat tarjonneet vuodesta 1994 sähköisiä turva- ja valvontapalveluita ilman hintayhteistyötä. Näin ollen hakijan esittämä väite, jonka mukaan yhtiöt syrjäytyisivät markkinoilta ilman yhteistyötä, ei ole Kilpailuviraston mielestä vakuuttava.
Yhteistyö parantaa Turvalinja-yhtiöiden mahdollisuuksia toimia valtakunnallisena palveluntarjoajana. Laitteet ovat teknisesti monimutkaisia ja asennukseen sisältyy mahdollisuus saada luottamuksellisia tietoja asiakkaalta, joten alihankintapalveluiden tulee olla korkealaatuisia ja alihankkijan osaamiseen tulee voida luottaa. Hakijoiden esittämien esimerkkilaskelmien mukaan yhteistyö vähentäisi myös järjestelmien toimituskustannuksia.
Kilpailuvirasto katsoo, että Turvalinja-yhtiöiden alihankintapalveluja koskeva hintayhteistyö aikaansaa kilpailunrajoituslain 19 §:ssä tarkoitettuja tehokkuushyötyjä vähentäen kustannuksia, parantaen palvelujen laatua sekä mahdollistaen yhtiöiden valtakunnallisen palveluntarjonnan.
Jotta Turvalinja-yhtiöiden hinnoitteluyhteistyön tehokkuushyödyt voisivat siirtyä asiakkaille, olennainen edellytys on se, että Turvalinja-yhtiöt joutuvat markkinoilla kilpailemaan muiden vastaavia palveluja tarjoavien yritysten kanssa.
Sähköisten turva- ja valvontajärjestelmien valtakunnallisilla markkinoilla Turvalinja- yhtiöiden markkinaosuus on n. 5–10 %. Turvalinja-yhtiöiden markkinaosuus ei siten vielä nouse tasolle, jolla se voisi vaikuttaa markkinoiden hintatasoon tai markkinaolosuhteisiin määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen tavoin. Markkinoilla on paljon toimijoita, joista monet ovat kuitenkin pieniä paikallisesti toimivia yrityksiä. Turvalinja-yhtiöiden yhteistoiminta luo valtakunnallisille markkinoille toimijan, joka on riittävän suuri kilpailemaan tehokkaasti suurten yritysten kanssa ja täten yhteistyö lisännee kilpailua valtakunnallisilla markkinoilla.
Arvioitaessa Turvalinja-yhtiöiden asemaa sähköisten turva- ja valvontajärjestelmien markkinoilla on kuitenkin huomioitava, että ne paikallisina puhelinyhtiöinä omistavat kiinteän televerkon ja toimivat verkko-operaattorina kukin omalla perinteisellä toimialueellaan. KHO:n päätöksellä on vahvistettu, että paikallisella puhelinyhtiöllä on kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu määräävä markkina-asema kiinteässä verkossa harjoitettavassa paikallisteletoiminnassa perinteisillä toimialueillaan eli alueilla, joilla sillä oli rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen 31.12.1993 saakka[4].
Televerkot ovat tärkeä väylä sähköisten turvallisuus- ja valvontajärjestelmien toiminnassa: esim. rikos- tai paloilmoitinjärjestelmät käyttävät hälytystiedon välityksessä kiinteitä televerkkoja. Rakennusluvan ehtona voi olla että rakennuksessa on paloilmoitinjärjestelmä ja sen välittämä hälytys kulkee puhelinjohtoa pitkin hälytyskeskukseen. Virasto katsoo, että vaihtoehtoiset, esimerkiksi matkaviestintekniikkaan perustuvat järjestelmät eivät toistaiseksi vielä täysin korvaa kiinteää televerkkoa esim. etävalvonnassa käytettävässä hälytystiedon välityksessä tai kuvan siirrossa. Tämä seikka antaa Turvalinja-yhtiöille kilpailuedun suhteessa muihin alan toimijoihin. Edellytyksenä yhteistyöstä aiheutuvan hyödyn siirtymiselle asiakkaille on, että Turvalinja-yhtiöiden tarjotessa omalla toimialueellaan turva- ja valvontajärjestelmiin liittyviä kiinteän televerkon tuotteita tai palveluja sähköisiä turvallisuus- ja valvontajärjestelmiä tarjoaville kilpaileville yrityksille, yhtiöt eivät käytä hyväkseen määräävää asemaansa paikallisteletoiminnassa kilpailijoitaan sitovin, syrjivin tai muutoin kohtuuttomin ehdoin.
Poikkeusluvan kesto
Kilpailuvirasto on aikaisemmissa päätöksissään katsonut, että poikkeuslupa voidaan ilman erityisen painavia syitä myöntää enintään viiden vuoden määräajaksi. Hakijat eivät ole hakemuksessaan esittäneet mitään sellaisia erityisen painavia syitä, että virasto katsoisi tarkoituksenmukaiseksi poiketa aikaisemmasta oikeuskäytännöstä. Sähköisten turva- ja valvontajärjestelmien markkinat muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti ja eri teknologioitten kehittäminen saattaa muuttaa markkinaolosuhteita Suomessa lyhyelläkin aikavälillä. Tästä johtuen poikkeusluvan myöntäminen toistaiseksi ja pidemmäksi aikaa kuin viideksi vuodeksi ei ole käsiteltävässä tapauksessa perusteltua.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto määrää, että kilpailunrajoituslain 6 § 1 kohtaa ei sovelleta Turvalinja-yhtiöiden harjoittamaan hakemuksessa rajattuun hintayhteistyöhön koskien sähköisten turva- ja valvontajärjestelmien aliurakointihinnoittelua.
Poikkeuslupa on voimassa viisi vuotta ja sen viimeinen voimassaolopäivä on 5.2.2008.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 6 §, 12 § ja 19 §.
Muutoksenhaku
Kilpailunrajoituslain 21 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siitä Markkinaoikeuteen siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintolainkäyttölaissa (586/96) on säädetty. Valitusosoitus on liitteenä.
[1] Hakasuluilla merkityistä kohdista on tiedot poistettu liikesalaisuutena.
[2] Kilpailuvirasto on 13.2.1998 myöntänyt paikallisten puhelinyhtiöiden omistamalle Finnet Logistiikka Oy:lle poikkeusluvan teletuotteiden valtakunnalliseen hankintayhteistyöhön sisältyvään hintayhteistyöhön ja hintayhteistyöhön, joka sisältää Finnet Logistiikka oy:n hankintapalvelupalkkioiden määrittämisen (Dno 547/67/97).
[3] Esim. Aldata Solutions Oyj:n kokonaisliikevaihto on v. 2001 ollut 67,6 milj.€ ja tästä turvajärjestelmät liiketoimintaryhmän osuus on 9,4 milj.€. Ydinliiketoiminnaksi ko. yritykselle voidaan katsoa kaupan myymäläohjelmistojen toimittaminen jonka osuus liikevaihdosta v. 2001 oli 53,6 milj.€.
[4] Esim. KHO:n päätös koskien Päijät-Hämeen Puhelinosuuskuntaa 15.8.2001, taltio 1851, Dno 240/2/01