Hakija
Rautakesko Oy
Hakemus ja lisäselvitykset
Rautakesko Oy on hakenut 24.4.2002 päivätyllä kirjeellään kilpailunrajoituslain 19 a §:n mukaista puuttumattomuustodistusta sille, että Rautakeskon ja eräiden K-rauta sekä Rautia -ketjuihin kuuluvien kauppiaiden välisiin ketjusopimuksiin sisältyvät yrityspalvelukonseptia käsittelevät ehdot eivät kuulu kilpailunrajoituslain 6 §:ssä säädettyjen kieltojen piiriin. Mikäli Kilpailuvirasto kuitenkin katsoisi, että kysymys on kilpailunrajoituslain 6 §:n 2 kohdan tarkoittamasta markkinoiden jaosta, hakija on pyytänyt virastoa toteamaan, että kilpailunrajoitukset ovat lainkohdan tarkoittamalla tavalla välttämättömiä sellaisille järjestelyille, jotka tehostavat tuotteiden jakelua ja joista hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille.
Toissijaisesti hakija on pyytänyt virastoa määräämään poikkeusluvalla, että kilpailunrajoituslain 6 §:n kieltoja ei sovelleta Rautakeskoon ja eräisiin sen kanssa yrityspalvelukonseptista sopineisiin K-rauta ja Rautia -ketjuihin kuuluviin kauppiaisiin niiden sopiessa asiakasvastuista.
Hakija on toimittanut Kilpailuviraston pyynnöstä lisäselvityksiä sekä suullisesti että kirjallisesti. Kirjallisia selvityksiä on annettu 11.6.2002.
Rautakesko
Rautakesko Oy kuuluu Kesko-konserniin, jonka emoyhtiö on Kesko Oyj. Emoyhtiö tuottaa tytäryhtiöitä tukevia palveluja sekä investoi vähittäiskaupan liiketiloihin. Konsernin harjoittama tukku- ja vähittäiskauppa on organisoitu erillisiin tytäryhtiöihin. Päivittäistavarakauppa on keskitetty Ruokakesko Oy:lle, käyttötavarakauppa Keswell Oy:lle, maataloudessa käytettävien tarvikkeiden kauppa Maatalouskesko Oy:lle sekä rauta- ja rakennustarvikekauppa Rautakesko Oy:lle. Muita merkittäviä konserniin kuuluvia yksikköjä ovat Kaukomarkkinat Oy, VV- Auto Oy sekä kiinteistöjä ja tietojärjestelmiä hallinnoivat tukiyksiköt.
Konsernin liikevaihto vuonna 2001 oli 6214 milj. euroa, josta Rautakeskon osuus oli 746 milj. euroa.
Rautakeskon tehtävänä on kehittää vertikaalisella periaatteella toimivia K-rauta ja Rautia -ketjuja sekä yhtiöön kuuluvaa erillistä yrityspalveluyksikköä. Lisäksi se vastaa niiden markkinoinnista, hankinta- ja logistiikkapalveluista, verkostosta ja kauppiasresursseista. Suomen lisäksi Rautakeskolla on vähittäiskauppaa Ruotsissa, Virossa ja Latviassa sekä tukkukauppaa Venäjällä.
K-rauta ja Rautia -ketjuihin kuului vuoden 2001 lopussa 144 kauppaa. Kaupoista osa oli sellaisia, jotka myivät rautakaupassa yleisesti myytävien tuotteiden lisäksi myös maatalousalan tuotteita. Lisäksi Rautakeskon asiakkaina on ketjuihin kuulumattomia K-asiakasrautakaup- poja, joita vuoden 2001 lopussa oli 47.
Yrityspalvelukonseptin tausta
Hakijan mukaan yrityspalvelukonseptin lähtökohtana on ollut suurien asiakkaiden tarve rationalisoida ostotoimintaansa. Asiakkaat haluavat yhden valtakunnallisen ja mahdollisimman pitkälle automatisoidun ja prosessoidun hankintakanavan. Pelkkä kauttalaskutuksen tarjoaminen yrityksille ei ole enää riittävä kilpailutekijä, vaan asiakkaalle on kyettävä tuottamaan lisäarvoa myös muilla tavoin.
- Yritysasiakkaat haluavat käyttää yhtä laskutuskanavaa, koska laskujen keskitetty käsittely jo kaupan portaassa vähentää niiden määrää huomattavasti ja helpottaa samalla niiden käsittelyä yrityksissä, mikä alentaa laskujen käsittelykuluja. Tällaiseen menettelyyn eivät yksittäiset itsenäisesti toimivat rautakaupat kykene, vaan jokainen joutuu laskuttamaan asiakasta erikseen. Vähittäiskauppojen tietojärjestelmät eivät myöskään mahdollista laskujen siirtoa asiakkaalle sähköisessä muodossa.
- Keskitetty takuujärjestelmä helpottaa yritysasiakkaiden asiointia ja vähentää sitoumuksista aiheutuneita velvoitteita. Tällainen menettely ei ole mahdollista silloin, kun asiakas joutuu asioimaan usean itsenäisesti toimivan vähittäiskaupan kanssa.
- Yritysasiakkaat eivät ole kiinnostuneita solmimaan useita tilisopimuksia niistä aiheutuvien työvoima- ja käsittelykustannuksien vuoksi. Mikäli asiakas joutuu asioimaan usean kaupan kanssa, tulee jokaista liikettä kohden avata uusi sopimus.
- Yritysasiakkaiden erilaisuudesta johtuen on asiakkuussuhteen jatkumisen takaamiseksi kyettävä tarjoamaan mahdollisimman laajaa tuotevalikoimaa/-lajitelmaa ja hyvää asiantuntijapalvelua. Tavaroiden saannin varmistaminen myös nopeissa toimituksissa on varmimmillaan silloin, kun käytettävissä on usean kaupan varastotuotteet suorien tehdastoimitusten lisäksi.
- Tavaratoimitukset halutaan saada mahdollisimman läheltä ja tarvittaessa nopeasti alhaisin kustannuksin. Vähittäiskaupan toimiessa yksin tämä ei ole käytännössä mahdollista varsinkaan, kun kysymyksessä on asiakas, jonka yritystoiminta ei ole keskittynyt yhdelle paikkakunnalle. Tällöin tavaroiden kuljettaminen paikkakunnalta toiselle on hidasta ja kallista eikä yhdestä kohteesta edes välttämättä ole kaikkea saatavissa.
- Yritysasiakkailla on intressi suunnata tarjouspyyntönsä keskitetysti sellaisille suurille tavarantoimittajille, jotka heidän käsityksensä mukaan kykenevät mahdollisimman suuriin toimituksiin parhaalla mahdollisella hinnalla. Tähän ei yksittäisellä ketjun kaupalla ole käytännössä läheskään aina mahdollisuutta.
Yrityspalvelukonsepti
Hakijan mukaan Rautakeskon tarkoituksena on muodostaa asiakkuussuhteiden ylläpitämiseksi ja kilpailukyvyn varmistamiseksi pääosin K-rauta -kaupoista ja eräistä Rautia -kaupoista koostuva noin 30 kaupan valtakunnallinen verkosto, johon kuuluvat kauppiaat (ketjuyritykset) tekevät Rautakeskon kanssa varsinaisen ketjusopimuksen liitteeksi otettavan sopimuksen erikoistumisesta yritysasiakkaiden palveluun niiden tarpeita paremmin vastaavalla toimintamallilla. Sopimusta tarjotaan yrityspalveluverkostoon soveltuviksi katsottaville kauppiaille, jotka voivat harkintansa mukaan liittyä yrityspalvelukonseptia toteuttavaan verkostoon.
Hakijan mukaan Rautakeskossa yrityspalveluyksikkö (jäljempänä Rautakesko/yhtiö) vastaa yritysasiakasmyynnistä. Lisäksi sen tehtäviin kuuluvat muun muassa yrityspalvelukonseptin ja sitä toteuttavan myymäläverkoston ylläpito ja kehittäminen, toiminnan kehittämiseksi tarvittavan materiaalin ja ohjeistuksen tuottaminen, koulutus ja tiedottaminen sekä markkinointistrategian suunnittelu että toteuttaminen valtakunnallisella ja alueellisella tasolla.
Kauppias harjoittaa muun asiakaspalvelunsa lisäksi yrityspalvelukonseptin tarkoittamaa yritysasiakasmyyntiä ketjusopimuksen liitteessä ja ketjukäsikirjassa tarkemmin kuvattua palvelukonseptia noudattaen. Rautakesko ja kukin kauppias sopivat erikseen niistä yritysasiakkaista, joista Rautakesko vastaa ja joiden ketjuyritykseltä tekemät hankinnat kauppias laskuttaa Rautakeskolta ja tämä edelleen asiakkaalta. Tällaisia asiakkaita ovat muun muassa valtakunnalliset ja merkittävät alueelliset tai paikalliset rakennusliikkeet, Rautakeskon vuosisopimusasiakkaat sekä useita yrityspalveluverkostoon kuuluvia myymälöitä käyttävät asiakkaat.
Kun kyseessä on kaupan toimitus Rautakeskon vastuulle nimetylle asiakkaalle, Rautakesko päättää siitä, mikä yrityspalvelukonseptista sopinut yksittäinen ketjuyritys toimittaa myydyn tuotteen. Silloin, kun toimituksen järjestämisestä vastaa Rautakeskon vastuulle nimetty asiakas itse, päättää tämä myös sen, miltä yrityspalvelukonseptista sopineelta yksittäiseltä ketjun jäseneltä tavara noudetaan.
Sekä Rautakesko että ketjuyritys hinnoittelevat itsenäisesti omalle vastuulleen kuuluville asiakkaille myymänsä tuotteet. Kun Rautakesko tarjoaa sen vastuualueelle kuuluville asiakkaille tuotteita toimitettavaksi ketjuyrityksen varastosta, Rautakesko ja ketjuyritys sopivat keskenään niistä hinnoista, jotka ketjuyritys veloittaa Rautakeskolta. Jos tietyille asiakkaille tai asiakasryhmille tarjotaan tuotteita kaupan varastosta yhtenäisesti hinnoiteltuna, tällainen hinnoittelu tapahtuu Kilpailuviraston myöntämien ja edelleen voimassa olevien poikkeuslupapäätöksien (Dnro:t 1238/67/2000 ja 1239/67/2000) määrähinnoittelua koskevien ehtojen rajoissa.
Hakijan esittämät tehokkuusperustelut
Puuttumattomuustodistuksen hakijan mukaan yrityspalvelukonseptissa voidaan hyödyntää vähittäiskauppoja tavarantoimitusverkostona ja samalla purkaa taloudellisesti kannattamatonta Rautakeskon aluevarastointijärjestelmää. Tämä on välttämätöntä kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Myös kuljetuskustannuksissa saavutetaan säästöjä, kun varastotuotteet voidaan hankkia Rautakeskolle täysinä kuormina ja toimittaa vähittäiskaupoille osana niille meneviä muita toimituksia.
Henkilöstökustannukset tulevat yrityspalvelukonseptin mukaisessa organisaatiossa vähenemään jo pelkästään Rautakeskon varastoterminaalien osalta. Logistiikkahenkilöstön supistamisen lisäksi Rautakeskon alueellisissa toimipisteissä työskentelevää myyntihenkilöstöä on mahdollista sijoittaa yrityspalvelukonseptista sopineisiin myymälöihin ja näin edelleen säästää tilakustannuksissa. Samalla henkilöstöön liittyviä päällekkäisyyksiä saadaan poistettua.
Yrityspalvelukonseptisopimuksen solmineiden kauppojen toiminta tehostuu, sillä yhteistyö Rautakeskon kanssa ja panostaminen yritysasiakasmyyntiin aikaisempaa huomattavasti enemmän tuo kaupalle suuremmat volyymit sekä tehokkaamman varastokierron, joka puolestaan vähentää sidotun pääoman tarvetta. Kauppias kykenee tarjoamaan asiakkaalle sekä varasto- että tehdastoimitukset ja -laskutuksen. Kaupan luottoriski pienenee ja kannattavuus paranee, koska sopimuskumppanina oleva Rautakesko kantaa vastuun sille nimetyistä asiakkaista ja yhtiölle aiemmin tullut varastokaupan tuotto menee lähes kokonaan kaupalle. [1]
Uudessa toimintamallissa Rautakeskon vastuulle nimetyille asiakkaille kyetään tarjoamaan aikaisempaa monipuolisemmat palvelut. Tällöin esimerkiksi asiakkaan käytettävissä olevien asiantuntijoiden määrä kasvaa, kun kaupan toimipisteisiin tulee erityisesti yrityspalveluun erikoistunutta henkilökuntaa. Näin ollen yritysten neuvottelu- ja etsintäkustannukset tulevat vähenemään.
Laskutusreittejä on vain yksi. Laskujen yhdistely vähentää niiden määrää huomattavasti ja samalla käsittely helpottuu ja käsittelykulut vähenevät. Asiakas saa Rautakeskolta laskunsa sähköisessä muodossa, mitä vähittäiskauppojen tietojärjestelmät eivät mahdollista. Niin ikään asiakas tarvitsee vain yhden vakuuden ja tilisopimuksen, jolloin säästöä tulee vähentyneinä hallintokuluina.
Tavarantoimitusten osalta asiakkaiden palvelu tehostuu ja nopeutuu kattavan valtakunnallisen verkoston ansiosta. Toimitus lähivarastoista on aiempaa nopeampaa ja joustavampaa ja myös noutotoiminta on mahdollista. Valikoimat paranevat, sillä yrityspalvelukonseptisopimuksen myötä varastotuotteiden valikoima laajenee merkittävästi aikaisempaan verrattuna. Toiminta muuttuu asiakkaan kannalta myös joustavammaksi, sillä tämän ei tarvitse enää ostaa tukkupakkauseriä, vaan myös pienempien erien toimittaminen on mahdollista.
Rautakeskon päällekkäisten toimintojen purkaminen tulee vaikuttamaan yhdessä muiden järjestelyjen ja jo aikaisemmin tehtyjen uudistusten myötä tuotteiden hintoihin. Hintojen alenemisesta hyötyvät yritysasiakkaiden lisäksi myös näiden asiakkaat muun muassa jatkojalostukseen meneviä tuotteita hankkiessaan.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Arvioinnin kilpailuoikeudelliset lähtökohdat
Rautakesko Oy on pyytänyt Kilpailuvirastolta yrityspalvelukonseptilleen ensisijaisesti puuttumattomuustodistusta. Yhtiö on esittänyt omana käsityksenään, ettei sen ja eräiden K-rauta sekä Rautia -ketjuihin kuuluvien kauppiaiden välinen yhteistyö yritysasiakkaita palvelevassa kaupassa täytä kilpailunrajoituslain 6 §:ssä säädettyjen kieltojen tunnusmerkkejä. Kielletyistä kilpailunrajoituksista yhtiö on esittänyt poikkeuksena 4 §:n määrähintakiellon, johon sillä kuitenkin on ketjukohtaiset edelleen voimassa olevat ehdolliset poikkeusluvat. Mikäli Kilpailuvirasto kuitenkin katsoisi, että kysymys on kilpailunrajoituslain 6 §:n 2 kohdan tarkoittamasta markkinoiden jaosta, hakija on pyytänyt virastoa toteamaan, että kilpailunrajoitukset ovat lainkohdan tarkoittamalla tavalla välttämättömiä sellaisille järjestelyille, jotka tehostavat tuotteiden jakelua ja joista hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille.
Kilpailunrajoituksista annetun lain (480/92) 6 §:n mukaan samalla tuotanto- ja jakeluportaalla toimivat elinkeinonharjoittajat tai niiden yhteenliittymät eivät saa sopimuksella, päätöksellä tai niihin rinnastettavalla menettelyllä: 1) määrätä tai suosittaa elinkeinotoiminnassa perittäviä tai maksettavia hintoja tai vastikkeita; tai 2) rajoittaa tuotantoa, jakaa markkinoita tai hankintalähteitä, elleivät ne ole välttämättömiä järjestelyille, jotka tehostavat tuotantoa tai jakelua taikka edistävät teknistä tai taloudellista kehitystä, ja hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille.
Vuonna 1992 voimaan tullutta kilpailunrajoituslakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 162) todetaan hintakartelleista, että ne voivat koskea paitsi tavaroista ja palveluista perittäviä tai maksettavia hintoja myös alennuksia tai erilaisia toimitusmaksuja sekä vastaavia toimitusehtoja. Myös hintoja koskevat suositukset ja ohjeet yhdenmukaistavat yritysten hinnoittelua ja haittaavat markkinoiden itseohjautuvuutta. Suositusluonteisten hinnoitteluohjeiden antaminen ja niiden soveltaminen johtaa käytännössä lähes aina samaan lopputulokseen kuin nimenomainen hintoja koskeva sopimus. Tähän on rinnastettava myös erilaisten yhteisten hinnoitteluperusteiden ja laskentakaavojen käyttö.
Markkinoidenjaosta hallituksen esityksessä todetaan muun muassa, että tällaiset järjestelyt voivat koskea markkinaosuuksia, markkina-alueita tai asiakkaita, joille hyödykettä myydään. Järjestelyjä on pidettävä haitallisina, koska markkinoiden jakaminen antaa yrityksille suojatun toiminta-alueen, jossa niillä on mahdollisuus harjoittaa kuluttajien kannalta epäedullista hinnoittelua. Kilpailun puuttuminen ei yllytä yritystä tehostamaan toimintaansa. Lisäksi kuluttajien valintamahdollisuudet ja tilaisuudet hinta- ja laatuvertailujen tekemiseen vaikeutuvat. Markkinaosuuksien määrittely ja jakaminen johtavat myös tuotannon rajoituksiin ainakin ylikapasiteettitilanteissa, minkä seurauksena on elinkeinoelämän tehokkuuden väheneminen. Kuitenkin tietyissä erityistapauksissa kilpailunrajoituslain 6 §:n 2 kohdassa kielletyt kilpailunrajoitukset voidaan katsoa välttämättömiksi keinoiksi kuluttajia muuten hyödyttävien järjestelyjen toteuttamiseksi. Tällaisilla järjestelyillä tähdätään yhteistoiminnan kautta edullisempiin hintoihin. Hyödyllisyyden arviointi riippuu sopimusten sisällöstä ja markkinoilla muutoin vallitsevasta kilpailutilanteesta.
Hallituksen esityksessä todetaan edelleen, että pykälän 2 kohdan mukaan tuotannon rajoittaminen, markkinoiden tai hankintalähteiden jakaminen olisi sallittua silloin, kun ne ovat välttämättömiä järjestelyille, jotka tehostavat tuotantoa tai jakelua taikka edistävät teknistä tai taloudellista kehitystä ja hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille. Tällaisissa järjestelyissä yritys joutuisi siihen sisältyvän kilpailunrajoituksen sallittavuutta harkitessaan selvittämään järjestelyn hyödyt ja olemaan varautunut osoittamaan ne tarvittaessa kilpailuviranomaisille. Rajoitukset eivät luonnollisesti saisi olla kokonaisuuteen nähden liiallisia. Kiellettyjä olisivat aina järjestelyt, joihin sisältyy osana hintayhteistyötä.
Hyödykemarkkinat
Rauta- ja rakennustarvikealan markkinoiden määrittelyä vaikeuttavat tilastoaineiston vaillinaisuuden lisäksi muun muassa alan tuotteiden monipuolisuus, myynnin hajaantuminen usealle kaupan eri toimialalle, alalla käytettyjen jakeluteiden moninaisuus sekä samojen yritysten ja toimipaikkojen osallistuminen sekä tukku- että vähittäiskauppaan. Esimerkiksi valmistajien oma myynti suoraan loppuasiakkaille on rauta- ja rakennustarvikealalla yleistä.
Alan markkinoilla myydään muun muassa puutavaratuotteita, metalli- ja kivennäistuotteita, rakennuskoneita, sähkötarvikkeita, rakennustarvikkeita, erilaisia sisustustarvikkeita, valaisimia sekä kumi- ja muovitavaraa. Tuoteluettelo osoittaa, että alan kaupoissa myytävät tuotteet voisivat muodostaa useita eri relevantteja tuotemarkkinoita.
Hyödyke- tai maantieteellisten markkinoiden tarkka määrittely ei ole Rautakeskon puuttumattomuustodistushakemuksessa esitettyjen tehokkuusvaikutusten arvioinnin kannalta välttämätöntä, vaan johtopäätökset voidaan tehdä arvioimalla yleisesti Rautakeskon asemaa rauta- ja rakennustarvikekaupassa.
Kehittyvä Kauppa -lehden 5/02 mukaan rauta- ja rakennustarvikekaupan kokonaismarkkinat olivat vuonna 2001 noin 17 mrd. mk. Markkinaosuudet jakautuivat seuraavasti (suluissa myymälöiden lukumäärä): K-ryhmä 34 % (191), Starkki 16 % (16), Puukeskus 11 % (31), Puumerkki 7 % (14), S-ryhmä 7 % (192), Värisilmä ja Teesi 6 % (140), RTV 4 % (21) ja muut 10 % (925). K-ryhmän lukuun ei sisälly Rautakeskon yrityspalvelun tukkumyynti, joka lehden mukaan oli 1159 milj. mk, eikä S-ryhmän kohtaan Rainexin tukkumyynti, joka oli 614 milj. mk. Tässä yhteydessä voidaan vielä todeta, että Tilastokeskuksen mukaan rautakaupoissa myytävien tapettien, lattianpäällysteiden, puutavaratuotteiden, metalli- ja kivennäistuotteiden, rakennuskoneiden, sähkötarvikkeiden, rakennustarvikkeiden ja muiden rautakauppatavaroiden tukkukaupan volyymi oli jo vuonna 1998 yhteensä 37,3 mrd. mk.
Kilpailunrajoituksen arviointi
Kaupan keskusliikkeet ovat perinteisesti harjoittaneet muun toiminnan lisäksi yritys- ja muille suurasiakkaille tapahtuvaa kauttalaskutus- ja varastokauppaa. Kauttalaskutuskaupassa tavara kulkee pääasiallisesti tehtaalta tai muulta tavarantoimittajalta suoraan yritykselle tai muulle loppukäyttäjälle, mutta lasku välittyy tukkukaupan tai muun siihen rinnastettavan yksikön kautta tavaran vastaanottajalle. Kauttalaskutuskauppaan verrattavissa olevassa varastokaupassa tavara puolestaan toimitetaan tukkuliikkeen varastosta suoraan asiakkaalle ilman, että tuote kävisi kaupan solmineen vähittäisportaan varastossa. Kauppa voidaan solmia myös ilman vähittäisportaan mukanaoloa. Tukkuportaan roolia laskuttajana ja suoratoimittajana on perusteltu muun muassa sillä, että suuriin toimituksiin liittyy suuria taloudellisia sitoumuksia ja luottoriskejä, joihin yksittäisillä kaupoilla ei ole varaa. Lisäksi suoratoimituksissa kauttalaskuttajana toimiva tukkuporras yleensä sitoutuu maksamaan tavarantoimittajalle laskun silloinkin, kun asiakas todetaan maksukyvyttömäksi.
Edellä mainittujen toimintojen lisäksi kehitetyn Rautakeskon uuden yrityspalvelukonseptin taustalla on pyrkimys pysyä kilpailukykyisenä muiden vastaavia palveluja yrityksille tarjoavien tukkuliikkeiden ja niiden ketjujen rinnalla. Yhtiö on ryhtynyt purkamaan taloudellisesti kannattamatonta aluevarastointijärjestelmäänsä ja samalla hyödyntämään K-rauta ja Rautia -ketjuihin kuuluvien kauppojen verkostoa. Aikaisemmin vastaavissa tilanteissa esimerkiksi tavaratoimitukset yritysasiakkaille tapahtuivat Rautakeskon omien varastojen kautta. Uudessa konseptissa tavara on noudettavissa lähimmän sopimuskauppiaan varastosta, jolloin kuljetuskustannukset pienenevät.
Puuttumattomuustodistushakemuksen mukaan Rautakeskon ja yrityspalvelukonseptisopimuksen solmineen kauppiaan välillä sovitaan niistä yritysasiakkaista, joista yhtiö vastaa. Tällaisia asiakkaita ovat hakemuksen mukaan muun muassa valtakunnalliset ja merkittävät alueelliset tai paikalliset rakennusliikkeet, yhtiön vuosisopimusasiakkaat sekä useita yrityspalveluverkostoon kuuluvia myymälöitä käyttävät yritykset. Kaupan vastatessa tavaratoimituksesta Rautakeskolla on näiden asiakkaiden osalta oikeus päättää siitä, mikä ketjuyritys toimii kussakin yksittäisessä tapauksessa tavarantoimittajana. Yhtiö myös vastaa näiden yritysasiakkaiden tavaroiden loppuhinnoittelusta ja laskuttamisesta. Muita, ketjuyritysten omia asiakassuhteita ei rajoiteta.
Edellä kerrottua Rautakeskon harjoittamaa myyntitoimintaa on pidettävä vastaavana kuin mitä sen ketjuihin kuuluvat kauppaliikkeet harjoittavat myydessään tuotteita yritysasiakkaille. Tällöin Rautakesko ja ketjuyritykset toimivat kilpailunrajoituslain tarkoittamalla tavalla samalla kaupan jakeluportaalla, joten niiden välisiä mahdollisia hinta- ja markkinoidenjakosopimuksia tulee arvioida kilpailunrajoituslain 6 §:n mukaisesti.
Yrityspalvelukonseptin mukaan Rautakesko päättää itsenäisesti asiakkaillensa myymiensä tuotteiden hinnat ja toisaalta sopii kunkin tavarantoimittajanaan toimivan ketjuyrityksen kanssa erikseen tämän toimittamien tuotteiden ostohinnoista. Mikäli tietyille asiakkaille tai asiakasryhmille tarjotaan tuotteita eri ketjuyritysten varastoista yhtenäisesti hinnoiteltuna, tekee Rautakesko hinnoittelupäätökset Kilpailuviraston myöntämien määrähinnoittelua koskevien poikkeuslupien rajoissa. Näin ollen järjestelyyn ei sisälly kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdassa tarkoitettua hintayhteistyötä. Sen sijaan se, että tietyt yritysasiakkaat sovitaan Rautakeskon vastuulle, on kilpailunrajoituslain 6:n 2 kohdassa tarkoitettu markkinoidenjakojärjestely.
Kilpailuviraston käsityksen mukaan on ilmeistä, että menestyksellinen yritysasiakkaita palveleva kauppa vaatii erikoistumista. Yksittäisten kauppojen voimavarat eivät riitä palvelemaan asiakkaita, joilla on laaja toiminta-alue, koska esimerkiksi tavaratoimituksien hoitaminen kaupan omasta varastosta toiselle puolelle maata ei ole taloudellisesti kannattavaa eikä muiden kauppojen varastojen hyödyntäminen ole itsenäisten kauppiaiden ketjussa mahdollista ilman erillisiä sopimuksia. Yritysasiakkaat eivät myöskään ole valmiita solmimaan asiakkuussuhteita, mikäli toiminta on jäykkää, tarpeettomasti hajautunutta ja tuottaa yrityksille turhia kustannuksia varsinkin, jos kilpailevilla tarjoajilla on käytettävissään yksinkertaistettuja liiketoimintamalleja. Yksittäisen liikkeen hintakilpailukyky ei myöskään aina ole verrannollinen kokonaista ketjua tai muuta vastaavaa organisaatiota hyväksi käyttävään yksikköön.
Rautakeskon suunnittelema jakelutien uudelleen järjestely, yhdessä päällekkäisten tehtävien purkamisen ja muun toiminnan tehostamisen kanssa, tulee Kilpailuviraston käsityksen mukaan alentamaan jakelukustannuksia sekä parantamaan ja joustavoittamaan yritysasiakkaiden palvelua.
Tällainen uusi osto- ja jakelutievaihtoehto on myönteistä yritysasiakkaita palvelevan kokonaiskilpailun kannalta. Rautakeskon ja eräiden K-rauta ja Rautia -kauppojen välillä solmitut asiakasvastuujakosopimukset eivät anna yhtiölle merkittävää suojaa kilpailulta, sillä yritysasiakkaat eivät yleensä ole yksittäisten kuluttajien tavoin sidottuja yhteen tai muutamaan hankintalähteeseen, vaan niillä on käytettävissä paitsi suorat tehdastoimitukset myös useita Rautakeskoa vastaavia palveluiden tarjoajia, mukaan lukien yrityspalvelukonseptiin kuulumattomat K-rauta ja Rautia -kaupat.
Vaikka asiakkaiden jaon voidaan katsoa rajoittavan yrityspalvelukonseptisopimuksen tehneiden kauppiaiden mahdollisuutta lähestyä kaikkia asiakkaita tasapuolisesti, hyötyvät myös nämä järjestelystä varastokaupan tuottojen muodossa. Lisäksi järjestelyyn liittyminen on vapaaehtoista. Vuoden 2001 lopussa K-ryhmään kuului 191 rautakauppaa, joista noin 30 tullee kuulumaan yritysasiakasvastuujaon piiriin. Edellä selostetuilla perusteilla Kilpailuvirasto katsoo, että Rautakeskon yrityspalvelukonsepti täyttää kilpailunrajoituslain 6 §:n 2 kohdan ns. legaalipoikkeuksen edellytykset.
Päätös
Rautakesko Oy:ltä saatujen selvitysten perusteella Kilpailuvirasto katsoo, ettei yhtiön yrityspalvelukonsepti sisällä sellaista hintayhteistyötä, joka olisi kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan kieltojen vastaista.
Yrityspalvelukonseptiin liittyy kilpailunrajoituslain 6 § 2 kohdan tarkoittamaa markkinoidenjakoa. Saadun selvityksen perusteella virasto kuitenkin katsoo, että markkinoidenjako on välttämätön Rautakesko Oy:n yritysasiakkailleen toimittamien tavaroiden jakelun tehostamiseksi ja että siitä saatava hyöty tulee yhtiön ilmoituksen mukaisesti siirtymään asiakkaille.
Puuttumattomuustodistus
Kilpailuvirasto myöntää Rautakesko Oy:lle kilpailunrajoituslain 19 a §:n tarkoittaman puuttumattomuustodistuksen siltä osin, kun Rautakeskon ja yrityspalvelukonseptisopimuksen solmineiden K-rauta ja Rautia -kauppojen sopima markkinoiden jakaminen ja yritysasiakkaille tarkoitettujen tuotteiden hinnoittelu on sellaista kuin mitä puuttumattomuustodistushakemuksessa on esitetty.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 6 § ja 19 a §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta Markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on liitteenä.
[1] Hakija on esittänyt euromääräisiä laskelmia säästöistä ja kauppiaille tulevista hyödyistä.