Poikkeuslupa Finnet-yhtiöiden ja Sonera Oy:n alueelliseen puhelinluetteloyhteistyöhön sisältyvälle hintayhteistyölle

Hakijat

Finnet-Media Oy, Tampere

43 Finnet-ryhmään kuuluvaa paikallista puhelinyhtiötä ja Telepohja Oy

Telecom Finland Oy, 15.4.1998 alkaen Sonera Oy, Helsinki

Hakemus

Finnet-yhtiöihin kuuluvat itsenäiset paikalliset puhelinyhtiöt ja niiden yhteinen yhtiö Telepohja Oy edustajanaan Finnet-Media Oy, jäljempänä Finnet-yhtiöt sekä Sonera Oy ovat 23.5.1997 Kilpailuvirastolle saapuneessa hakemuksessaan katsoneet, ettei niiden puhelinluetteloyhteistyöhön sisälly kilpailunrajoituslain (480/92) 6 §:n kieltämää hintayhteistyötä. Hakijat ovat kuitenkin pyytäneet, että mikäli poikkeusluvan tarve on olemassa, poikkeuslupa puhelinluetteloiden valkoisia ja keltaisia sivuja koskevaan yhteistyöhön sisältyvälle hintayhteistyölle myönnettäisiin mainitun hakemuksen perusteella pysyvästi tai vähintään viideksitoista vuodeksi. Tämän jälkeen hakijat ovat laajentaneet poikkeuslupahakemustaan puhelinluettelokirjoja koskevan hintayhteistyön osalta 26.9.1997 sekä ostoyhteistyöhön sisältyvän hintayhteistyön osalta 13.5.1998. Hakijat ovat Kilpailuviraston pyynnöstä lähettäneet lisätietoja 18.8. ja 29.9.1997 sekä 8.1., 5.2., 13.3., 15.4., 10.6. ja 7.7.1998.

Yritykset

Sonera Oy, jäljempänä Sonera, on Sonera Yhtymä Oyj:n tytäryhtiö, joka toimii sekä verkko-operaattorina että telepalvelujen tuottajana. Yhtiö harjoittaa päätoimialaansa liittyen samalla teleluettelo- ja tietokantaliiketoimintaa.

Finnet-Media Oy, jäljempänä Finnet-Media, on Finnet-ryhmään kuuluvien paikallisten puhelinyhtiöiden omistama hakemistoalan yhtiö, jonka tehtävänä on muun muassa kehittää atk- ja tietokantapalveluja puhelinyhtiöiden hakemistoja varten. Finnet-Median lisäksi mukana yhteistyössä ovat seuraavat Finnet-yhtiöt:

• Alajärven Puhelinosuuskunta, Alajärvi
• Etelä-Satakunnan Puhelin Oy, Vammala
• Eurajoen Teleosuuskunta, Eurajoki
• Forssan Seudun Puhelin Oy, Forssa
• Helsingin Puhelin Oyj, Helsinki
• Huittisten Puhelin Oy, Huittinen
• Hämeen Puhelin Oy, Hämeenlinna
• Härkätien Puhelin Oy, Marttila
• Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö, Ikaalinen
• Jakobstadsnejdens Telefon Ab – Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy, Pietarsaari
• Joensuun Puhelin Oy, Joensuu
• Kajaanin Puhelinosuuskunta, Kajaani
• Kankaanpään Puhelin Oy, Kankaanpää
• Karis Telefon Ab – Karjaan Puhelin Oy, Karjaa
• Keikyän Puhelinosuuskunta, Äetsä
• Keski-Suomen Puhelin Osakeyhtiö, Jyväskylä
• Kimito Telefonaktiebolag – Kemiön Puhelinosakeyhtiö, Kimito
• Kokkolan Puhelin Oy, Kokkola
• Kymen Puhelin Oy, Kotka
• Laitilan Puhelinosuuskunta, Laitila
• Lohjan Puhelin Oy, Lohja
• Loimaan Seudun Puhelin Oy, Loimaa
• Loviisan Puhelinosuuskunta, Loviisa
• Lännen Puhelin Oy, Rauma
• Mikkelin Puhelinyhdistys, Mikkeli
• Oulun Puhelin Oy, Oulu
• Outokummun Puhelin Oy, Outokumpu
• Pargas Telefon Ab – Paraisten Puhelin Oy PARTEL, Pargas
• Pohjanmaan Puhelinosuuskunta, Ylivieska
• Pohjois-Hämeen Puhelin Oy, Ruovesi
• Porin Puhelin Oy, Pori
• Puhelin Oy Telekarelia, Kontiolahti
• Puhelinosuuskunta IPY, Iisalmi
• Puhelinosuuskunta KPY, Kuopio
• Päijät-Hämeen Puhelinyhdistys, Lahti
• Riihimäen Puhelin Oy, Riihimäki
• Salon Seudun Puhelin Oy, Salo
• Savonlinnan Puhelinyhdistys, Savonlinna
• Tampereen Puhelin Oyj, Tampere
• Telepohja Oy, Oulu
• Turun Puhelin, Turku
• Turun Seudun Puhelin Oy, Lieto
• Vaasan Läänin Puhelin Oy, Vaasa
• Vakka-Suomen Puhelin Oy, Uusikaupunki

Telepohja Oy on Kajaanin Puhelinosuuskunnan, Oulun Puhelin Oy:n ja Pohjanmaan Puhelinosuuskunnan yhteinen yhtiö, joka toimii Oulun ja Lapin telealueilla.

Hakijoiden esittämä selvitys ja perustelut

Puhelinluetteloyhteistyötä koskevat sopimukset

Finnet-yhtiöt edustajanaan Finnet-Media ja Sonera ovat 28.3.1996 tehneet alueellisten puhelinluetteloiden valkoisia ja keltaisia sivuja koskevat yhteistyösopimukset, joita ne ovat myöhemmin täydentäneet sopimusten liitteiden osalta. Valkoisia ja keltaisia sivuja koskevissa sopimuksissa osapuolet määrittelevät alueellisten puhelinluetteloiden julkaisua koskevat yhteistyön säännöt. Luetteloiden julkaisemiseen liittyvästä käytännön yhteistyöstä ja mm. yhteisesti tarjottavien tuotteiden hinnoista luetteloiden julkaisijat sopivat alueittain luettelokohtaisesti.

Hakija on ilmoittanut, ettei Telepohja Oy ole mukana kirjallisissa yhteistyösopimuksissa, mutta se noudattaa suullisen sopimuksen perusteella samoja periaatteita kuin muutkin puhelinluetteloyhteistyössä mukana olevat yhtiöt.

Myyntiyhteistyö

Hakijoiden tarjoamat tuotteet

1. Alueelliset puhelinluettelokirjat

Hakijat julkaisevat Suomessa yhteistyössä 16 alueellista puhelinluetteloa. Alueelliset puhelinluettelot koostuvat valkoisista ja keltaisista sivuista, yhteisesti suunnitelluista tietosivuista, jotka kukin yhtiö julkaisee ulkoasultaan muutoksitta sekä julkaisijakohtaisista luettelo-osista, jotka kukin yhtiö suunnittelee ja julkaisee itsenäisesti. Myös luettelojen kansia puhelinyhtiöt käyttävät mainostarkoitukseen.

Alueellisten puhelinluetteloiden toimitustyössä keskeisenä välineenä on yksi yhteinen luettelotietojärjestelmä, johon kaikille hakemistoalueella toimiville sopijapuolille annetaan liityntä- ja ylläpitomahdollisuus. Järjestelmän operaattorina toimii Suomen Numeropalvelu Oy, joka on Finnet-Median ja Soneran yhteinen yhtiö.

2. Valkoisten sivujen tila; perusrivit, lisärivit ja tehokeinot

Alueellisten puhelinluetteloiden valkoiset sivut muodostuvat luettelosta riippuen yhdestä tai useammasta teleyhteystiedot sisältävästä hakemistosta, johon teleoperaattoreiden asiakkaiden luettelotiedot on koottu asiakkaittain aakkosjärjestykseen ja asiakkaan tiedot asiakkaan haluamaan järjestykseen. Hakemistojen koostumus perustuu vielä toistaiseksi pääasiassa 12.10.1996 asti voimassa olleeseen verkkoryhmäjakoon. Hakemistojen asiakkaat voivat olla eri teleoperaattoreiden asiakkaita tai näiden yhteisiä asiakkaita. Jokainen valkoiset sivut -hakemisto on oma kokonaisuutensa, jonka kyseiset alueluettelon julkaisijat sidotuttavat samanlaisina omiin luettelopainoksiinsa. Puhelinyhtiöt myyvät valkoisten sivujen hakemistoihin maksullista tilaa kuten tehotekstejä, logotekstejä, kehyksiä ja maksullisia lisärivejä.

Hakijoiden ilmoituksen mukaan luettelotietojen omistusoikeus määräytyy sen mukaan, miltä operaattorilta tietoon sisältyvät liittymät on hankittu. Pääsääntöisesti kukin julkaisijaosapuoli vastaa asiakaspalvelusta ja kuluista omien liittymätietojensa osalta.

3. Keltaisten sivujen mediatila

Puhelinluetteloyhteistyössä mukana olevat julkaisijat toimittavat jokaiseen alueelliseen puhelinluetteloon yhdet yhteiset keltaisten sivujen -hakemistot ja sidotuttavat ne omille liittymäasiakkailleen jaettavaan puhelinluetteloon. Keltaiset sivut on palveluhakemisto, johon asiakkaille myydään mediatilaa hakemisto-otsikoittain.

Tuotteiden hinnoista sopiminen

Hintayhteistyön alueellisuus

Hakijat osallistuvat alueellisia puhelinluetteloita sekä niiden valkoisia ja keltaisia sivuja koskevaan hintayhteistyöhön alueittain seuraavasti:

• Pohjois-Savo
  • Puhelinosuuskunta IPY
  • Puhelinosuuskunta KPY
  • Sonera Oy
• Pohjois-Karjala
  • Joensuun Puhelin Oy
  • Outokummun Puhelin Oy
  • Puhelin Oy Telekarelia
  • Savonlinnan Puhelinyhdistys
  • Sonera Oy
• Oulu
  • Kajaanin Puhelinosuuskunta
  • Oulun Puhelin Oy
  • Pohjanmaan Puhelinosuuskunta
  • Sonera Oy
  • Telepohja Oy
• Vaasa
  • Alajärven Puhelinosuuskunta
  • Jakobstadsnejdens Telefon Ab – Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy
  • Kokkolan Puhelin Oy- Gamlakarleby Telefon Ab
  • Pohjanmaan Puhelinosuuskunta
  • Sonera Oy
  • Vaasan Läänin Puhelin Oy
• Satakunta
  • Huittisten Puhelin Oy
  • Kankaanpään Puhelin Oy
  • Lännen Puhelin Oy
  • Porin Puhelin Oy
  • Sonera Oy
• Mikkeli
  • Mikkelin Puhelinyhdistys
  • Savonlinnan Puhelinyhdistys
  • Sonera Oy
• Kymi
  • Kymen Puhelin Oy
  • Sonera Oy
• Keski-Suomi
  • Keski-Suomen Puhelin Osakeyhtiö
  • Sonera Oy
• Pirkanmaa
  • Etelä-Satakunnan Puhelin Oy
  • Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö
  • Keikyän Puhelinosuuskunta
  • Pohjois-Hämeen Puhelin Oy
  • Tampereen Puhelin Oyj
  • Sonera Oy
• Lounais-Suomi
  • Härkätien Puhelin Oy
  • Kimito Telefonaktiebolag
  • Laitilan Puhelinosuuskunta
  • Loimaan Seudun Puhelin Oy
  • Lännen Puhelin Oy
  • Pargas Telefon Ab – Paraisten Puhelin Oy
  • Salon Seudun Puhelin Oy
  • Sonera Oy
  • Turun Puhelin
  • Turun Seudun Puhelin Oy
  • Vakka-Suomen Puhelin Oy
• Helsinki ja lähialueet
  • Helsingin Puhelin Oyj
  • Sonera Oy
• Päijät-Häme
  • Päijät-Hämeen Puhelinyhdistys
  • Sonera Oy
• Lounais-Häme
  • Forssan Seudun Puhelin Oy
  • Sonera Oy
• Etelä-Häme
  • Hämeen Puhelin Oy
  • Sonera Oy
• Uusimaa
  • Karis Telefon Ab
  • Lohjan Puhelin Oy
  • Loviisan Puhelinosuuskunta
  • Riihimäen Puhelin Oy
  • Sonera Oy
• Lappi
  • Sonera Oy
  • Telepohja Oy

1. Alueellisten puhelinluettelokirjojen hinnoista sopiminen

Jokainen kiinteän puhelinliittymän haltija saa yhden maksuttoman puhelinluettelon. Tämä pitkäaikainen perinne jatkuu käytännössä edelleen. Muuten puhelinluettelokirjojen hinnoittelu tapahtuu alueluettelokohtaisesti. Luettelokirjojen hinnoista keskustellaan ja sovitaan alueellisissa painatuskokouksissa, joissa on mukana kyseisen luettelon julkaisijat. Käytännössä kukin julkaisija voi poiketa hinnoittelusta antamalla alennuksia. Hakijoiden luettelomyynti on vähäistä ja myynti suuntautuu enimmäkseen yrityksille.

Eräillä luetteloalueilla kuitenkin puhelinluettelon suurin pääjulkaisija tekee omat hintapäätöksensä, joita pienemmät julkaisijat seuraavat. Näitä alueita ovat: Helsinki/Helsingin Puhelin Oyj, Päijät-Häme/Päijät-Hämeen Puhelin Oy, Lounais-Häme/Forssan Seudun Puhelin Oy, Lappi/Sonera Oy, Pirkanmaa/Tampereen Puhelin Oyj.

Esimerkiksi Kymen alueella puhelinluettelon myyntihinta vuonna 1997 oli 95 markkaa ja vuonna 1997 sen hinta on 99 markkaa. Helsingin ja sen lähialueiden luettelon hinta on 290 mk kumpanakin vuonna.

2. Valkoisten sivujen tilan; perusrivien, lisärivien ja tehokeinojen, hinnoista sopiminen

Hakijat ovat sopineet, että jokainen kiinteän puhelinliittymän haltija saa perustietonsa maksutta puhelinluetteloon, lisätieto on maksullinen. Hakijat myyvät valkoisten sivujen hakemistoihin maksullista tilaa; lisärivejä ja tehokeinoja, joiden hinnoista hakijat sopivat aluekohtaisissa neuvotteluissaan. Hintojen määrittäminen tapahtuu näin ollen alueittain luettelokohtaisesti ja neuvottelut käydään noin 10 kuukautta ennen seuraavan luettelon ilmestymistä. Esimerkiksi Helsingin ja lähialueiden puhelinluettelon ilmoitushinnaston 1998 mukaan yhteistyössä mukana olevat julkaisijat, Helsingin Puhelin Oyj ja Sonera, myyvät yrityksille puhelinluettelon valkoisille sivuille versaalitekstiä (770 mk), minitehotekstiä (2300 mk), tehotekstiä (4000 mk), logotehotekstiä (6100 mk), palstalogoa (6600 mk), välitehotekstiä (2300 mk), viiteruutu/kehystetty luettelotekstiä (1-5 riviä 1000 mk, 6-20 riviä 2000 mk, 21 riviä tai enemmän 4000 mk), yrityksen fototekstiä (600 mk) ja lisärivejä (á 154 mk). Kotinumerot osaan puhelinyhtiöt myyvät nimitehotekstiä (200 mk) ja lisärivejä (á 123 mk). Hinnat ovat arvonlisäverottomia.

Niillä luetteloalueilla, joissa Soneran rooli on pieni vähäisen liittymämäärän takia, Sonera noudattaa kyseessä olevan Finnet-yhtiön määrittelemää hintaa. Näin tapahtuu Pirkanmaalla, Lounais-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Helsingissä. Finnet-yhtiöt puolestaan noudattavat Lapin osalta Soneran hintoja.

3. Keltaisten sivujen mediatilan hinnoista sopiminen

Kunkin keltaiset sivut -hakemiston hinnoista päättävät kyseisen alueluettelon julkaisijat. Hinnoista sopiminen tapahtuu pääsääntöisesti kyseisen luettelon suunnittelukokouksessa. Niiden keltaisten sivujen hakemistojen osalta, joissa Soneran rooli vähäisen liittymämäärän takia on toistaiseksi ollut vähäinen, on Sonera yleensä noudattanut Finnet-yhtiöiden määrittelemää hintaa. Näitä alueita ovat olleet Pirkanmaa, Päijät-Häme, Turku ja Helsinki. Lapin alueella Finnet-yhtiöt ovat noudattaneet Soneran hintoja.

Esimerkiksi Helsingin lähialueiden puhelinluettelon ilmoitushinnaston 1998 mukaan keltaisille sivuille puhelinyhtiöt myyvät rivi-ilmoituksia (490 mk/rivi), kehystettyä riviä (990 mk, lisärivit 490 mk/rivi), kehystettyä tehoriviä (1590 mk, lisärivi 490 mk/rivi), kehystettyä logotehoa (2210 mk, lisärivit 490 mk/rivi), kehystettyä palstalogoa (2600 mk, lisärivit 490 mk/rivi), informaatioriviä (490 mk/rivi), kehysilmoituksia (75 mk/palstamillimetri). Kehysilmoituksia asiakkaan valittavana on kuuttatoista eri moduulikokoa. Punaisesta lisäväristä puhelinyhtiöt perivät 109 mk/palstamillimetri.

Tuotteiden myynti

Puhelinluetteloita myyvät julkaisijoiden lisäksi hyvin varustetut kirjakaupat ja luetteloiden jakeluaikana jakelupisteinä toimivat vähittäiskaupat. Puhelinluettelojen myynti suhteessa painosmäärään on vähäinen.

Valkoisten sivujen hakemistoihin maksullista tilaa myyvät Finnet-ryhmään kuuluvat paikalliset puhelinyhtiöt, Sonera ja yhteinen myyjä Suomen Keltaiset Sivut Oy, jäljempänä SKS, joka on paikallisten puhelinyhtiöiden, Soneran ja Turun Sanomat Oy:n yhteinen yhtiö. Julkaisijat myyvät valkoisten sivujen tilan pääosin itse. Valkoisten sivujen myynnistä SKS:n osuus vuonna 1996 oli vain noin yksi prosentti.

Keltaisten sivujen mediatilasta puhelinyhtiöt myyvät noin 10 % itse ja loput mediatilasta myy SKS.

Yhteistyöhön mukaantulo ja siitä erottaminen

Hakijoiden puhelinluetteloyhteistyö perustuu vapaaehtoisuuteen, jota ei valvota ja johon ei liity sanktioita. Sopimuksiin sisältyy irtisanomislauseke sekä ehto sopimusten purkamisen ja erimielisyyksien varalta.

Alueellisten puhelinluetteloiden valkoisia sivuja koskevan Finnet-Median ja Soneran välillä solmitun yhteistyösopimuksen mukaan sopijapuolet antavat muille operaattoreille ja palvelun tarjoajille tasapuolisen ja syrjimättömän mahdollisuuden osallistua mainitun sopimuksen kattaman alan osalta alueellisten puhelinluetteloiden julkaisua koskevaan yhteistyöhön kustannusvastaavalla perusteella. Samanlainen maininta sisältyy myös keltaisia sivuja koskevaan yhteistyösopimukseen.

Muiden operaattoreiden on mahdollista osallistua yhteistyöhön samoilla ehdoin kuin Finnet-yhtiöt ja Sonera. Käytännössä muilta operaattoreilta edellytetään vastaavien sopimusten tekemistä kuin Finnet-yhtiöt/Finnet-Media ja Sonera ovat keskenään tehneet. Muiden operaattoreiden täytyy osallistua prosessista aiheutuneisiin kustannuksiin, joita ovat esimerkiksi toimitustyöstä, tiedon tallentamisesta, tietojärjestelmistä, sivunvalmistamisesta, painatuksesta ja luettelon jakelusta aiheutuneet kustannukset. Sopimuksessa mainittu kustannusvastaavuus tarkoittaa sitä, että kukin osapuoli vastaa itse omista kustannuksistaan, kuten painatuskustannuksista. Lisäksi uusi osapuoli saa myymiensä luettelorivien tuotot samalla perusteella kuin Finnet-yhtiöt ja Sonera.

Jos teleyritys ei halua mukaan alueelliseen puhelinluetteloyhteistyöhön edellä mainitulla tavalla, mutta kuitenkin haluaa asiakkaidensa yhteystiedot puhelinluetteloon, se voi pyytää tarjoukset yhteistyössä mukana olevilta julkaisijoilta ja tehdä alihankintasopimuksen valitsemansa julkaisijan kanssa. Näin teleyrityksellä on mahdollisuus ostaa myös tarvitsemansa määrä puhelinluetteloita asiakkaitaan varten.

Finnet-yhtiöt ja Sonera ovat myös ilmoituksensa mukaan valmiita tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin sekä kustannusvastaavin hinnoin luovuttamaan muille operaatoreille ja puhelinluettelojen julkaisijoille asiakkaidensa nimi- ja puhelinnumerotietoja. Tietojen luovutuksessa hakijat ilmoittavat noudattavansa tietosuojalainsäädäntöä.

Ostoyhteistyö

Hakijat ovat lähettäneet Kilpailuvirastolle selvityksiä ja sopimuksia, joista käy ilmi, että hakijoiden alueelliseen puhelinluetteloyhteistyöhön sisältyy myös ostoyhteistyötä. Hakijat hankkivat yhdessä erilaisia palveluja alueellisten puhelinluetteloiden valmistusta varten. Tällaisia palveluja ovat painatus, ilmoitus- ja sivunvalmistus sekä myynti- ja toimitustyö.

Ostohinnoista päättäminen

Hankkiessaan erilaisia palveluja alueellisten puhelinluetteloiden valmistusta varten, hakijat sopivat palvelujen tarjoajien kanssa palvelujen hinnoista ja palvelujen tarjoajille maksettavista palkkioista. Esimerkiksi yleissopimuksessa Suomen alueellisten luetteloiden valmistamisesta, jonka hakijat ovat tehneet kirjapainon kanssa, hakijat ovat sopineet hinnoista, maksuehdoista ja alennuksista. Alueellisten puhelinluetteloiden keltaisten sivujen toimitustyöstä maksettavasta korvauksesta hakijat ovat keskenään sopineet alueellisten puhelinluetteloiden keltaisia sivuja koskevan yhteistyösopimuksen liitteessä 2.

Hakijan näkemys tehokkuuseduista ja hyödyn siirtymisestä asiakkaille

Ilman alueellista puhelinluetteloyhteistyötä luettelotoiminta jakautuisi ainakin Soneran ja Finnet-yhtiöiden omiin luetteloihin. Tällöin luetteloiden tietosisältö, alueellinen kattavuus, jakelumäärät ja käytettävyys olisivat nykyistä suppeampia ja puhelinluettelon käyttäjän pitäisi ensin saada selville etsimänsä liittymätiedon operaattori, jotta hän tietäisi, mistä hakemistosta hänen tulisi haluamaansa tietoa etsiä. Myös mediatilaa ostava asiakas joutuisi hankkimaan mediatilaa useista eri luetteloista saavuttaakseen kattavan tavoitettavuuden. Lisäksi kilpailu liittymien tarjonnassa saattaisi vinoutua, jos esimerkiksi alueelle tuleva operaattori ei vähäisen liittymämääränsä takia pysty tarjoamaan asiakkailleen yhtä kattavia luetteloita tai se joutuisi ostamaan mediatilan luetteloihin ja luettelot asiakkailleen ns. markkinahintaan.

Yhteistyön avulla julkaisijat voivat toteuttaa kattavat valkoiset sivut -hakemistot, jotka ovat kaikkien käyttäjien ulottuvilla ja helposti saatavissa ja jotka sisältävät kaikki tilaajatiedot. Käyttäjät saavat siten valkoiset sivut -hakemistot, joissa Soneran, Finnet-yhtiöiden ja muiden paikallispuheluoperaattoreiden puhelinluettelotiedot ovat aakkosjärjestyksessä samassa hakemistossa riippumatta siitä, miltä operaattorilta asiakas on liittymänsä hankkinut. Jokainen puhelinliittymän haltija saa liittymäänsä koskevat perustiedot (nimi, osoite, puhelinnumero) maksutta yhteen luettelohakemistoon sekä samalla sähköiseen puhelinluetteloon ja numeropalveluun. Tämän lisäksi asiakas saa puhelinluetteloon haluamansa maksullisen lisärivitiedon samaan hintaan myös numeropalvelutietokantaan ja sähköiseen puhelinluetteloon. Koska hakijoiden painatus-, ohjelmisto- ja käyttökustannukset vähenevät, hakijat pystyvät tarjoamaan tilaa ostaville asiakkailleen edullisempaa tilaa valkoiset sivut -hakemistoihin. Tehokkaan palvelun kehittäminen mahdollistaa kustannussäästöjen kautta hakemistojen edelleen kehittämisen ja parantamisen. Asiakkaan on mahdollista edullisemmin ja tehokkaammin saavuttaa kattava tavoitettavuus niille tiedoilleen, jotka hän haluaa painattaa valkoisten sivujen tarjoamaan tilaan. Asiakkaan ei tarvitse painattaa tietojaan useaan erilliseen luetteloon eikä asioida usean luettelotilaa myyvän tahon kanssa, vaan hän voi keskittää tilahankintansa yhteen kattavaan luetteloon. Tilaa ostavalle asiakkaalle keskitetty tavoitettavuus aikaansaa kustannussäästöjä ja tehokkuushyötyjä.

Puhelinluetteloyhteistyön avulla hakijat voivat toteuttaa myös tehokkaat ja korkealaatuiset keltaiset sivut -hakemistot, jotka ovat kaikkien käyttäjien ulottuvilla ja helposti saatavissa ja jotka sisältävät kattavan palveluhakemiston. Kun käyttäjä tarvitsee tietyn alan yrityksen palveluja, hän saa keltaisten sivujen hakemistosta tietoonsa alan yritysten yhteystiedot ja ilmoitukset. Yhteisten keltaisten sivujen ansiosta käyttäjä voi olla varma siitä, että hän saa keskitetysti yhdestä hakemistosta tarvitsemansa tiedot eikä hänen tarvitse hankkia useita eri luetteloita. Tämä tarjoaa käyttäjille kustannus- ja tehokkuushyötyjä. Keltaisilta sivuilta mediatilaa ostavien yritysten kustannukset vähenevät, kun ne voivat keskitetysti saada tietonsa ja ilmoituksensa yhteen alueellisesti kattavaan luetteloon. Ilmoitus yhteisillä keltaisilla sivuilla parantaa yritysten asiakaspalvelua ja tavoitettavuutta sekä yrityskuvaa. Siten yritysten toimintamahdollisuudet ja kannattavuus paranevat. Lisäksi valtakunnallinen ilmoittaja voi tehokkaasti tavoittaa asiakkaat koko Suomessa käyttämällä Suomen Keltaiset Sivut Oy:n myymiä välitysilmoituksia, jolloin sama ilmoitus voidaan julkaista kaikissa alueluetteloissa.

Samoin kuin valkoisten ja keltaisten sivujen osalta, myös puhelinluettelokirjojen osalta hinnan määrityksen tarve neuvotteluteitse on johtunut siitä, että asiakkaille ei ole ollut käytännössä mahdollista määrittää samasta yhteisestä tuotteesta erikseen eri julkaisijoiden hintaa. Tällöin keskinäinen kilpailu saman tuotteen sisällä todennäköisesti vähentäisi tai poistaisi yhteistyöhalukkuutta. Yhteistyö luettelokirjojen julkaisemisessa on välttämätöntä, jotta luetteloiden käyttäjät ja luetteloista mediatilaa haluavat asiakkaat saavat käyttöönsä kattavan ja täydellisen puhelinluettelon. Yhteistyö hintaneuvotteluineen on tarpeen, jotta yhteisen puhelinluettelon julkaiseminen on ylipäätään mahdollista paikalliskilpailun vähitellen avauduttua. Puhelinluettelokirjojen osalta hakija lisäksi viittaa edellä puhelinluetteloyhteistyön osalta esittämiinsä tehokkuusperusteluihin ja asiakkaille tuleviin hyötyihin.

Markkinat

Teletoiminnan markkinoista

Suomessa oli 22.4.1997 yhteensä 71 teleyritystä. Merkittävimmät niistä ovat Sonera Yhtymä Oyj:n omistama Sonera Oy, Finnet Liitto ry:n 46 jäsenyritystä tytär- ja osakkuusyrityksineen (Finnet-yhtiöt) sekä Telia Ab:n tytäryhtiö Telia Finland Oy, jäljempänä Telia. Vuonna 1996 teleyritysten liikevaihto oli yhteensä 12 316,6 milj. mk, josta Soneran osuus oli noin 52 % , Finnet-yhtiöiden noin 47 % ja Telian osuus noin 1 %. Muiden teleyritysten markkinaosuudet olivat pieniä.

Suomen yleisen teletoiminnan markkinat vuonna 1996 olivat noin 8,8 miljardia markkaa. Yleisen teletoiminnan markkinoista paikallispuhelintoiminnan osuus oli 36 %, kaukopuhelintoiminnan 5 %, kansainvälisen puhelintoiminnan 12 %, matkaviestinnän 35 %, datasiirron 11 % ja muun toiminnan osuus 1 %. Yleisen teletoiminnan markkinoilla Soneran markkinaosuus oli 58 % ja Finnet-yhtiöiden osuus 41 %.

Paikallispuhelintoiminnasta, jonka suuruus oli vuonna 1996 yhteensä 3149,1 milj. mk, Finnet-yhtiöiden osuus oli noin 67 %, Soneran noin 32 % ja Telian noin 1 %. Kaukopuhelintoiminnan suuruus oli yhteensä 447,2 milj. mk. Tästä Finnet-yhtiöiden osuus oli 54 %, Soneran 42% ja Telian 4 %. Kansainvälisestä puhelintoiminnasta, joka oli 1080,8 milj. mk vuonna 1996, Finnet-yhtiöiden osuus oli 23 %, Soneran 69 %, Telian 7 % ja muiden osuudeksi jäi noin 1 %. Matkaviestinnän 3144 milj. mk jakautui Finnet-yhtiöden ja Soneran kesken siten, että Finnet-yhtiöiden osuus oli 20 % ja Soneran osuus 80 %. Datasiirrosta, jonka osuus oli 934,1 milj. mk, Finnet-yhtiöiden osuus oli 43 % ja Soneran osuus 57 %.

Hakemistomarkkinat

Puhelinluettelot, toimialahakemistot, osto-oppaat

Finnet-yhtiöt ja Sonera julkaisevat Suomessa yhteistyössä puhelinluetteloita 16 eri alueella. Alueellisia luetteloita täydentävät useilla paikkakunnilla ilmestyvät paikallisluettelot, joissa julkaisijana on joku Finnet-yhtiöistä tai Sonera. Paikallisluetteloita hakijat ilmoittavat julkaisevansa 12 alueella.

Finnet-yhtiöiden ja Soneran julkaisemien luettelojen lisäksi Suomessa julkaistaan valtakunnallisia yrityspuhelinluetteloita, joista merkittävimmät ovat ruotsalaisen Telian omistaman Telia InfoMedia Oy:n julkaisema Yritystele ja Helsinki Median julkaisema Sininen Kirja. Telia InfoMedia Oy julkaisee myös pääkaupunkiseudulla alueellista Yritysinfo-nimistä yritysluetteloa sekä eri alueilla kuluttajille tarkoitettuja Kaupunki-info -nimisiä paikallisluetteloja. Helsinki Media julkaisee Sinisen Kirjan lisäksi Business Tele -nimistä yrityspuhelinluetteloa sekä Taseet ja Taustat -nimistä julkaisua, jossa on 5000 suurimman yrityksen tilinpäätöstietoja. Tämän lisäksi Helsinki Media julkaisee eräitä pienempiä hakemistoja sekä kuutta erilaista toimialahakemistoa. Helsinki Median tytäryhtiö, Suomen Hakemistokustannus Oy julkaisee yhtätoista eri aloja koskevaa osto-opasta, joissa on toimialahakemistot.

Edellä mainittujen hakemistojen lisäksi joillakin paikkakunnilla esimerkiksi eri järjestöt kokoavat ja julkaisevat paikkakuntakohtaisia luetteloita.

Hakijoiden markkinaosuudet hakemuksen tarkoittamien tuotteiden osalta

Hakijoiden ilmoituksen mukaan alueellisten puhelinluetteloiden painosmäärä vuonna 1997 oli noin 3,1 miljoonaa kappaletta. Muiden julkaisijoiden luetteloiden painosmäärän hakijat arvioivat olevan noin miljoona kappaletta. Painosmäärän perusteella laskien hakijoiden markkinaosuus on noin 75 %.

Hakijoiden mukaan valkoisille sivuille myytävää tilaa ei vielä ole luokiteltu mediatuotteeksi eikä mediamarkkinoihin kuuluvaksi eikä valkoisten sivujen markkinoita ja markkinaosuuksia ole tutkittu. Hakijoiden arvioiden mukaan valkoisten sivujen kaltaisten tuotteiden kokonaismarkkinat ovat noin 200 Mmk, josta hakijoiden osuus on noin 75 %. Tärkein kilpailija hakijoiden mukaan on Telia InfoMedia Oy, joka julkaisee omia kaupunki- ja paikallisluetteloita. Kilpailijoita ovat myös Helsinki Media sekä ammatillisesti erikoistuneita hakemistoja ja muita yksittäisiä paikallisia hakemistoja julkaisevat yritykset ja yhteisöt. Hakijat katsovat, että valtakunnallisten yritysluetteloiden valkoiset sivut kilpailevat samoista markkinoista. Kilpailijoiden osuus on hakijoiden mukaan voimakkaasti kasvava.

Kilpailuviraston näkemyksen mukaan valtakunnallisten yritysluetteloiden valkoiset sivut kilpailevat hakijoiden valkoisten sivujen kanssa vain yritysyhteystietojen osalta. Näin ollen valkoisten sivujen henkilöyhteystietojen osalta hakijoiden markkinaosuus muodostuu todennäköisesti hakijoiden mainitsemaa markkinaosuutta suuremmaksi. Eräiden hakemistomarkkinoilla vallitsevien näkemysten mukaan hakemistomarkkinat voitaisiin myös jakaa kuluttajahakemistoihin ja yrityshakemistoihin (yrityksiltä yrityksille hakemistoihin), jolloin poikkeuslupahakemuksen tarkoittamat hakemistot kuuluisivat ensiksimainittuihin eikä jälkimmäisten katsottaisi kilpailevan lainkaan edellisten kanssa. Myös tällöin hakijoiden markkinaosuus olisi suurempi kuin 75 %.

Keltaiset sivut -hakemistot on osa alueellisia puhelinluetteloita kuten valkoiset sivutkin. Niiden tehtävänä on välittää yritysten numerotietoja alueellisten puhelinluetteloiden käyttäjille. Samalla keltaiset sivut kuitenkin tarjoavat mediatilaa hakemisto-otsikoittain mediatilan ostajille.

Keltaisille sivuille myytävän mediatilan osalta hakijoiden ilmoittamat markkinaosuudet perustuvat Suomen Gallup-Media Oy:n tutkimukseen. Tutkimuksen ”Mainonnan määrä Suomessa 1996” mukaan mainontaan käytetään Suomessa 10,4 Mrd markkaa, josta mediamainonnan osuus on 5 415 Mmk, suoramainonnan osuus 2 370 Mmk ja menekinedistämisen osuus 2 637 Mmk. Hakemistot on tutkimuksessa luokiteltu menekinedistämiseen ja sen osuus on 258 Mmk, noin 2 % koko mainonnan määrästä. Muita selvityksessä menekinedistämiseen luokiteltuja mainosvälineitä ovat messut, sponsorointi, myymälämainonta ja mainoslahjat. Kilpailuviraston näkemyksen mukaan hakemistot kuitenkin eroavat muista menekinedistämiseen luokitelluista mainosvälineistä siinä määrin, että hakemistot voitaisiin rinnastaa myös mediamainontaan sisältyviin mainosvälineisiin kuten sanomalehtiin ja niiden luokiteltuihin ilmoituksiin.

Edellä mainittu Suomen Gallup-Media Oy:n tutkimus kattaa hakijoiden keltaiset sivut, Telia InfoMedia Oy:n, Suomen Hakemistokustannus Oy:n sekä Helsinki Median Sinisen kirjan hakemistojen ilmoitustilamyynnin. Tutkimuksen mukaan yhteinen painosmäärä hakemistoilla oli vuonna 1996 yhteensä 4,3 milj. kappaletta. Hakijoiden mukaan tutkimuksessa esitetty hakemistojen osuus sisältää hakemistojen kansi-, väri- ja keltaisten sivujen ilmoitukset, mutta ei valkoisia sivuja. Hakijat ilmoittavat alueellisten puhelinluetteloiden keltaisille sivuille myytävän mediatilan osuudeksi koko hakemistomarkkinoiden mediatilamyynnistä 54 % (Soneran arvio) – 62 % (Finnet-yhtiöiden arvio).

Hakijoiden ilmoituksen mukaan hakemistomainonnan markoista kilpailevat mediamainonta, josta erityisesti sanomalehti, ilmaisjakelulehti- ja aikakauslehtimainonta, suoramainonta sekä menekinedistämisen osalta erityisesti messut.

Muut hakemistot

Numero- ja nimitiedotusta tarjoavia palvelukeskuksia hakijoilla on yhteensä 39, joista 31 on Finnet-yhtiöillä ja 8 Soneralla. Palvelukeskusten käyttämässä numeropalvelutietokannassa on hakijoiden luettelotietojärjestelmän tietokannan lisäksi mm. Soneran ja Oy Radiolinja Ab:n matkapuhelintietokannat, eräitä Suomen lähialueiden (esimerkiksi Viro ja Latvia) hakemistotietokantoja ja palvelunumerotietokantoja (0800-, 0700 yms. numeroita).

Numero- ja muita hakemistotietoja on saatavissa myös sähköisistä hakemistoista. Sähköisen tietokannan tietoja Sonera tarjoaa asiakkaille tuotenimellä Telefinder ja Soneran TeleSampo -palveluihin kuuluu myös puhelinluettelopalvelut. Finnet-Media Oy/ Finnet-yhtiöt ovat vuoden 1998 alusta alkaen tarjonneet NumeroNetti -nimistä sähköistä puhelinluetteloa asiakkailleen. SKS tarjoaa Interaktiivisia Keltaisia Sivuja. Myös Telia InfoMedia Oy:n julkaiseman Yritystelen tiedot ja Helsinki Median Sinisen Kirjan tiedot on saatavissa sekä CD-levykkeenä että internetistä.

Hakemuksesta pyydetty lausunto

Kilpailuvirasto pyysi 18.6.1997 liikenneministeriöltä lausunnon Finnet-Median ja Soneran poikkeuslupahakemuksesta.

Liikenneministeriö toteaa lausunnossaan 25.8.1997, ettei puhelinluettelotoiminta suoranaisesti kuulu telemarkkinalain (396/1997) tai sen nojalla annettujen voimassa olevien säännösten soveltamisalaan. Toisaalta valmisteilla olevan avoimen verkon tarjoamisen (ONP) soveltamista puhelintoimintaan ja teleyleispalveluja kilpailuympäristössä koskevan direktiivin 6 artiklan mukaan jäsenvaltion tulee varmistaa, että kaikkien käyttäjien saatavilla on vähintään yksi luettelopalvelu, jossa on kaikkien tilaajien numerot. Ministerineuvosto on hyväksynyt direktiiviehdotusta koskevan yhteisen kannan. Toteutuessaan direktiivi johtanee Suomessakin lainsäädännön antamiseen. Laindäädäntö tullee sisältämään teleyrityksille suoranaisen velvollisuuden luetteloyhteistyöhön.

Liikenneministeriö katsoo lausunnossaan muun muassa, että teleyritysten luetteloyhteistyö on käyttäjän kannalta välttämätöntä siltä osin kuin yhteistyö takaa avoimen luettelopalvelun, jossa kaikkien käyttäjien luettelotiedot ovat saatavissa yhdestä luettelosta. Keltaisten sivujen osalta liikenneministeriö toteaa, että teleyritysten yhteistyö myös niiden tarjonnassa parantaa palvelun käytettävyyttä käyttäjän kannalta. Tämä toiminta ei kuitenkaan kuulu säännellyn teletoiminnan piiriin tällä hetkellä eikä siitä suunnitella annettavaksi uusia säännöksiä myöskään ONP-puhelindirektiiviä täytäntöönpantaessa. Liikenneministeriö katsoo, että asiakkaiden Finnet-Median ja Soneran puhelinluetteloyhteistyön kautta saama hyöty on ilmeinen.

Hakijan vastine Kilpailuviraston päätösluonnoksesta

Kilpailuvirasto varasi 21.8.1998 Finnet-Medialle ja Soneralle mahdollisuuden antaa vastineensa Kilpailuviraston päätösluonnoksesta. Finnet-Media ja Sonera toimittivat virastolle vastineensa 4.9.1998.

Kilpailuoikeudellinen arviointi

Kilpailunrajoituksen määrittely

Puhelinluetteloita koskevan yhteistyön perustana ovat Finnet-Median ja Soneran 28.3.1996 allekirjoittamat sopimukset sekä julkaisijoiden puhelinluetteloalueittain keskenään tekemät hintasopimukset. Alueellisia puhelinluetteloita koskevassa yhteistyössä ovat mukana 43 paikallista Finnet-ryhmään kuuluvaa puhelinyhtiötä, niiden yhteinen yhtiö Finnet-Media, kolmen puhelinyhtiön yhteinen yhtiö Telepohja Oy ja Sonera.

Kyseiseen puhelinluetteloyhteistyöhön sisältyy hintayhteistyötä. Jokaisella kuudellatoista eri puhelinluetteloalueella yksi tai useampi Finnet-yhtiö ja Sonera sopivat puhelinluettelokirjan hinnasta, puhelinluettelon sisältämille valkoisille sivuille myytävien lisärivien ja tehokeinojen hinnoista sekä puhelinluettelon keltaisille sivuille myytävän mediatilan hinnoista vastaavalla tavalla kuin edellä tässä päätöksessä on esimerkiksi todettu Helsingissä ja sen lähialueilla tapahtuneen. Lisäksi Finnet-yhtiöt ja Sonera noudattavat yhteistä käytäntöä, jonka mukaan jokainen kiinteän puhelinliittymän haltija saa yhden maksuttoman puhelinluettelon sekä perustietonsa maksutta puhelinluetteloon.

Kilpailunrajoituslain 6 §:n mukaan samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivat elinkeinonharjoittajat tai näiden yhteenliittymät eivät saa sopimuksella, päätöksellä tai niihin rinnastettavalla menettelyllä määrätä tai suosittaa elinkeinotoiminnassa perittäviä tai maksettavia hintoja tai vastikkeita. Myös ostohinnoista sopiminen on kilpailunrajoituslain 6 §:n tarkoittamaa hintayhteistyötä. Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi kilpailunrajoituksista (HE 162/91) todetaan, että kilpailunrajoituslain 6 §:n säännös koskee sekä yritysten nimenomaisia sopimuksia tai tähän rinnastettavaa yritysten yhteisymmärrystä kuin myös yritysten yhteiselinten ja yhteenliittymien päätöksiä tai vastaavia järjestelyjä, joilla rajoitetaan tai ohjataan horisontaalisessa tasossa yritysten kilpailukeinojen käyttöä.

Finnet-yhtiöihin kuuluvat paikalliset puhelinyhtiöt ja Sonera ovat itsenäisiä, samalla tuotanto- ja jakeluportaalla toimivia keskenään kilpailevia elinkeinonharjoittajia. Finnet-Media ja Telepohja Oy ovat Finnet-yhtiöihin kuuluvien paikallisten puhelinyhtiöiden yhteisiä yrityksiä. Finnet-yhtiöiden ja Soneran 16 eri puhelinluetteloalueella harjoittamaan yhteistyöhön sisältyvä hintayhteistyö, johon kuuluu puhelinluettelokirjojen hinnoista sopiminen, puhelinluettelon valkoisten sivujen tilan (perusrivien, lisärivien ja tehokeinojen) hinnoista tai hinnoitteluperusteista sopiminen sekä keltaisten sivujen mediatilan hinnoista sopiminen on kilpailunrajoituslain 6 §:n kieltämää hintayhteistyötä. Yhteistyöhön sisältyy myös ostoyhteistyötä. Ostoyhteistyöhön sisältyvä hintayhteistyö, jossa Finnet-yhtiöt ja Sonera sopivat palvelujen tarjoajille maksamistaan hinnoista ja palkkioista sekä alennuksista ja maksuehdoista on myös kilpailunrajoituslain 6 §:n vastaista hintayhteistyötä.

Kilpailuvirasto on päätöksessään 2.11.1995 dno 48/61/94 katsonut, että relevantteina hyödykemarkkinoina on pidettävä puhelinluettelomarkkinoita ja että puhelinluetteloa julkaisevat operaattorit muodostavat kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentin tarkoittaman elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän alueellista puhelinluetteloa julkaistessaan. Kilpailuvirasto on myös edellä mainitussa päätöksessään katsonut, että puhelinluettelon julkaisijoilla on kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu määräävä markkina-asema alueellisilla puhelinluettelomarkkinoilla.

Kilpailunrajoituksen vaikutukset tehokkuuteen

Kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaan Kilpailuvirasto voi elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän hakemuksesta määrätä, ettei lain 6 §:n säännöstä sovelleta kilpailunrajoitukseen, jos se osaltaaan tehostaa tuotantoa tai hyödykkeiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä ja jos hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille.

Hakemuksen mukaan alueellisen puhelinluetteloyhteistyön tavoitteena on tehokkaan ja kattavan hakemistopalvelun aikaansaaminen. Yhden yhteisen luettelotietojärjestelmän avulla hakijat voivat säästää ohjelmisto- ja käyttökustannuksissa. Hakijoiden Suomen Numeropalvelu Oy:ssä harjoittamalla tavoitettavuustietopalveluyhteistyöllä aikaansaamia kilpailunrajoituksia ja näiden kilpailunrajoitusten vaikutuksia tehokkuuteen Kilpailuvirasto on tarkastellut erikseen päätöksessään dno 55/67/98. Kustannussäästöjä syntyy myös painettaessa luetteloita isoissa erissä samansisältöisinä. Yhteistyön ansiosta luetteloiden tietosisältö, alueellinen kattavuus, jakelumäärät ja luetteloiden käytettävyys ovat laajempia ja asiakkaiden palvelu parempaa kuin jos jokaisella puhelinyhtiöllä olisi oma luettelonsa.

Valkoisten sivujen tilan ja keltaisten sivujen mediatilan hinnoista sopiminen

Kilpailuvirasto katsoo, että hakijoiden edellä kuvattu valkoisia ja keltaisia sivuja koskevan yhteistyö, johon sisältyy sekä osto- että myyntiyhteistyötä, todennäköisesti tehostaa yhteistyössä mukana olevien yhtiöiden toimintaa ja edistää taloudellista kehitystä kilpailunrajoituslain 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Yhteistyön kautta hakijat voivat tarjota markkinoille tuotteita, joita ne eivät yksin pystyisi tarjoamaan. Yhteiset hankinnat ja toimintojen keskitetty hoitaminen aikaansaavat kustannussäästöjä. Kustannussäästöjen kautta yhteistyö johtaa hakemistojen edelleen kehittämiseen ja parantamiseen sekä puhelinluettelojen käyttäjien että mediatilaa ostavien asiakkaiden hyväksi. Saatavissa oleva yhteinen luettelotietokanta vähentää luettelotietoja käyttävien asiakkaiden etsintäkustannuksia. Samaten tilaa ostavien asiakkaiden ja hakijoiden väliset kaupankäyntiin liittyvät vaihdantakustannukset muodostuvat pienemmiksi kuin tilanteessa, jossa yhteistyötä ei olisi.

Kilpailuvirasto kuitenkin toteaa, että tällä hetkellä kiinteän puhelinliittymän haltija saa perustietonsa maksutta puhelinluetteloon. Sen sijaan esim. matkapuhelinliittymän haltija joutuu maksamaan luettelorivistään, joka laskutetaan nk. lisärivin hintana. Virasto katsoo, että kyseinen hakijoiden menettely voi saattaa eri puhelinoperaattorit ja heidän asiakkaansa eriarvoiseen asemaan keskenään, mikäli kyseisten rivien hinnoittelu ja kustannusperusteet eivät ole selkeät ja syrjimättömät. Esim. kilpailevien matkapuhelinoperaattorien alallepääsy vaikeutuu, jos heidän asiakkaansa eivät saa numerotietojaan puhelinluetteloihin syrjimättömin ehdoin verrattuna luetteloyhteistyössä mukana olevien puhelinoperaattoreiden asiakkaisiin. Uusilla kilpailevilla puhelinoperaattoreilla ei todennäköisesti ole mahdollisuuksia koko maan kattavan rinnakkaisen alueellisen puhelinluettelon julkaisemiseen, mikä vaatii huomattavia investointeja.

Tämän vuoksi Kilpailuvirasto edellyttää, että valkoisten sivujen rivien ja tehokeinojen hinnoittelun perusteiden tulee olla kaikille asiakkaille kustannusvastaavia, syrjimättömiä ja läpinäkyviä. Mikäli näin ei ole, virasto ryhtyy toimenpiteisiin poikkeusluvan peruuttamiseksi.

Yhteistyöhön mukaanpääsy

Finnet-yhtiöt edustajanaan Finnet-Media ja Sonera ovat allekirjoittaneet alueellisten puhelinluetteloiden valkoisia- ja keltaisia sivuja koskevat sopimukset, joissa osapuolet määrittelevät alueellisen puhelinluetteloyhteistyön säännöt. Kullakin 16 puhelinluetteloalueella yhteistyössä mukana olevat luettelon julkaisijat määrittelevät yhteisesti yhteistyöhön mukaanpääsyn luettelokohtaiset kustannukset ja luettelotilasta perittävät hinnat.

Hakijat ovat Kilpailuvirastolle ilmoittaneet antavansa muille operaattoreille tai palvelun tarjoajille mahdollisuuden osallistua puhelinluetteloiden julkaisua koskevaan yhteistyöhön samoilla ehdoilla kuin Finnet-yhtiöt ja Sonera tai tekemällä alihankintasopimuksia alueellisessa puhelinluetteloyhteistyössä mukana olevien julkaisijoiden kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että uusi sopimusosapuoli voi osallistua yhteistyöhön vain sopimalla siitä hakijoiden kanssa. Näin ollen hakijat päättävät niistä perusteista, joilla uudet osapuolet pääsevät yhteistyöhön mukaan. Hakijat saattavat näin vaikeuttaa ulkopuolisten puhelinpalvelujen tarjoajien toimintaa soveltamalla näihin kohtuuttomia tai epätasapuolisia ehtoja.

Tämän vuoksi Kilpailuvirasto edellyttää, että puhelinluetteloyhteistyöhön mukaan pääsyn ehdot ovat kustannusvastaavat ja syrjimättömät. Muussa tapauksessa virasto ryhtyy toimenpiteisiin poikkeusluvan peruuttamiseksi.

Asiakastietojen luovutus puhelinluettelossa julkaisemista varten

Hakijat ovat myös ilmoittaneet olevansa valmiita tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin sekä kustannusvastaavin hinnoin luovuttamaan muille operaattoreille ja puhelinluettelojen julkaisijoille nimi- ja numerotietoja asiakkaistaan. Tietojen luovutuksessa hakijat ovat todenneet noudattavansa tietosuojalainsäädäntöä.

Kilpailuvirasto on todennut, että nykyisin sillä, joka haluaisi julkaista puhelinluettelon, ei ole käytännössä mahdollisuutta ostaa teleoperaattorilta asiakastietoja puhelinluettelossa julkaisemista varten. Vain tilaajan kanssa liittymäsopimuksen tehneellä teleyrityksellä on tiedot asiakkaidensa puhelinnumeroista, nimistä ja osoitteista. Puhelinluettelon julkaisijalla ei myöskään ole mahdollisuutta päivittää jo olemassa olevaa puhelinluetteloaan, jos julkaisija ei ole teleoperaattori eikä sillä ole henkilörekisterilain vaatimaa asiallista yhteyttä puhelinluettelossa mainittuihin asiakastietoihin. Lisäksi asiakastietojen luovuttamiselle ja puhelinluettelon julkaisemiselle on mahdollisesti omistuksellisia ja tekijänoikeudellisia esteitä.

Suomessa ollaan parhaillaan laatimassa uutta lakia yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta sekä siihen liittyvää lainsäädäntöä. Hallitus on antanut lakiesityksen Eduskunnalle 18.6.1998. Luettelokilpailun aikaansaamiseksi säännöksissä säädettäisiin teleyrityksen velvollisuudesta luovuttaa sen kanssa liittymäsopimuksen tehneiden käyttäjiensä tilaajaluettelossa julkaistaviksi ilmoittamat tiedot niiden tilaajaluettelossa julkaisemista varten julkaisemisen kannalta käyttökelpoisessa muodossa tasapuolisin ja kohtuullisin ehdoin. Nämä tiedot ovat tavallisimmin nimi, osoite ja puhelinnumero. Uusilla säännöksillä Suomen lainsäädäntö saatettaisiin vastaamaan Euroopan unionin ONP-puhelintoimintadirektiivin 6 artiklan mukaisia luettelotietojen luovutusta koskevia vaatimuksia.

Lainsäädäntöä, joka velvoittaisi teleyritykset luovuttamaan asiakkaidensa teleyhteystiedot niiden tilaajaluettelossa julkaisemista varten ollaan säätämässä. Kilpailuvirasto edellyttää jo tässä vaiheessa, että alueellisessa puhelinluetteloyhteistyössä mukana olevien teleyritysten asiakastietojen (nimi-, numero- ja osoitetiedot) luovuttamisen ehdot ja hinnat ovat kaikkien kilpailevien puhelinluetteloiden julkaisijoiden kannalta kustannusvastaavat ja syrjimättömät. Mikäli näin ei ole, virasto ryhtyy toimenpiteisiin poikkeusluvan peruuttamiseksi.

Alueellisten puhelinluettelokirjojen hinnoista sopiminen

Hakemuksen mukaan puhelinluettelokirjojen hinnan määrityksen tarve neuvotteluteitse on johtunut siitä, että asiakkaille ei ole ollut käytännössä mahdollista määrittää samasta yhteisestä tuotteesta erikseen eri julkaisijoiden hintaa. Keskinäinen kilpailu saman tuotteen sisällä todennäköisesti vähentäisi tai poistaisi yhteistyöhalukkuutta. Yhteistyö luettelokirjojen julkaisemisessa on välttämätöntä, jotta luetteloiden käyttäjät ja luetteloista mediatilaa haluavat asiakkaat saavat käyttöönsä kattavan ja täydellisen puhelinluettelon. Yhteistyö hintaneuvotteluineen on tarpeen, jotta yhteisen puhelinluettelon julkaiseminen ylipäänsä on mahdollista paikalliskilpailun vähitellen avauduttua.

Puhelinluetteloyhteistyössä mukana olevat yritykset osallistuvat yhteisesti esim. luetteloiden toimitustyöstä, tiedon tallentamisesta, tietojärjestelmistä, sivunvalmistuksesta, painatuksesta ja luettelon jakelusta aiheutuneisiin kustannuksiin. Kukin osapuoli vastaa hakemuksen mukaan itse omista kustannuksistaan, kuten painatuskustannuksista. Puhelinluetteloita myyvät julkaisijoiden lisäksi kirjakaupat ja luetteloiden jakeluaikana jakelupisteinä toimivat vähittäiskaupat. Hakijoiden selvitysten mukaan hakijat antavat puhelinluettelokirjojen hinnoista myös alennuksia asiakkailleen. Kilpailuvirasto on hakijoiden antamista selvityksistä voinut myös todeta, että kiinteiden puhelinliittymien haltijat saavat puhelinluettelokirjat ilmaiseksi. Hakijoiden varsinainen luettelomyynti suhteessa painosmäärään on vähäistä ja myynti suuntautuu enimmäkseen yrityksille.

Luetteloyhteistyössä mukana olo ja yhteisiin kustannuksiin osallistuminen ei Kilpailuviraston mielestä edellytä, että luetteloiden julkaisijoiden luettelokirjojen hinnoittelu olisi yhdenmukaista. Eri jakelupisteet voivat päinvastoin kilpailla luettelokirjojen hinnoittelussa, koska ne ovat myös toiminnallisessa tehokkuudessaan erilaisia.

Kilpailuvirasto katsookin, että hakijoiden puhelinluettelokirjoja koskeva hintayhteistyö rajoittaa kilpailua tavalla, joka ei johda tehokkuuden lisääntymiseen, eikä hintayhteistyölle näin ollen voida myöntää poikkeuslupaa. Lisäksi virasto toteaa, että kiinteiden puhelinliittymien haltijoiden saaman ilmaisen puhelinluettelon hinnoittelu- tai kustannusperusteet on ilmoitettava selkeästi asiakkaille ja erotettava asiakkaan kiinteästä puhelinliittymästä tai sen käytöstä perittävistä maksuista.

Hyödyn siirtyminen asiakkaille

Hakijoiden mukaan alueellisten puhelinluettelojen käyttäjille ja alueellisten puhelinluettelojen valkoisilta sivuilta tilaa sekä keltaisilta sivuilta mediatilaa ostaville asiakkaille tuleva hyöty ilmenee parempina tuotteina, parempana palveluna sekä alhaisempina hintoina.

Kilpailuvirasto katsoo, että hakijoiden alueellisia puhelinluetteloita koskeva yhteistyö, johon sisältyy sekä myynti- että ostoyhteistyötä todennäköisesti tuottaa edellä kuvattuja kustannussäästöjä ja antaa mahdollisuuden parempaan palveluun ja alhaisempiin hintoihin. Puhelinluettelojen käyttäjät saavat käyttöönsä kattavat valkoiset ja keltaiset sivut ja heidän yhteydenottomahdollisuutensa paranevat. Vastaavasti puhelinluetteloiden valkoisilta ja keltaisilta sivuilta lisärivejä, tehokeinoja ja mediatilaa ostavat asiakkaat saavat keskitetysti edullisempaa tilaa.

Hakijoiden osuus valkoisten sivujen kaltaisten tuotteiden markkinoilla on 75 % tai enemmän. Tämän lisäksi hakijoilla on myös merkittävä asema telepalvelujen ja -tuotteiden markkinoilla Suomessa, joihin markkinoihin poikkeuslupahakemuksen tarkoittamat markkinat läheisesti liittyvät ja joilla hakijat ovat puhelinluetteloyhteistyöstä huolimatta edelleen kilpailijoita keskenään. Soneran osuus teleyritysten liikevaihdosta on 52 % ja teletoiminnan markkinoista 58 %. Finnet-yhtiöiden osuus liikevaihdosta on 47 % ja teletoiminnan markkinoista 41 %.

Kilpailuviraston näkemyksen mukaan tällaisessa markkinatilanteessa puhelinluetteloyhteistyö, erityisesti valkoisia sivuja koskeva hintayhteistyö, antaa hakijoille neuvotteluvoimaa, jonka avulla ne saattavat määrittää valkoisille sivuille myymänsä tilan hinnat yli kohtuullisen hintatason, mikä vähentää taloudellista tehokkuutta. Viraston mielestä hintayhteistyön tehokkuushyötyjen siirtyminen asiakkaille ja kuluttajille voidaan varmistaa vain sillä, että valkoisten sivujen tuotteiden ml. kiinteiden liittymäasiakkaiden perusrivien hinnoitteluperusteet ilmoitetaan selkeästi ja kustannusvastaavasti ja samanlaisia perusteita sovelletaan myös muiden asiakkaiden tietojen hinnoitteluun.

Olennainen edellytys alueellisia puhelinluetteloja koskevalla yhteistyöllä saavutettujen tehokkuushyötyjen välittymiselle asiakkaille on kuitenkin se, että hakijat joutuvat markkinoilla kilpailemaan muiden vastaavia palveluja tarjoavien yritysten kanssa. Muussa tapauksessa yhteistyöhön osallistuvilta puuttuu kannuste tai ulkoinen paine välittää hintayhteistoiminnan hyöty riittävässä määrin asiakkaalle. Puhelinyhtiöiden on tämän vuoksi luovutettava luettelotietonsa kilpailevien julkaisijoiden käyttöön syrjimättömin ehdoin, jotta näiden aikaansaama kilpailu voi varmistaa hakijoiden yhteistyöstä koituvien hyötyjen siirtymisen käyttäjäasiakkaille.

Hakijoiden ilmoituksen mukaan niiden keltaisille sivuille myymän mediatilan osuus on 56 – 62 % hakemistomainonnan markkamäärästä. Tällöin kokonaismarkkinat ovat Suomen Gallup-Media Oy:n tutkimuksessa mainitut 258 milj. mk ja niihin on laskettu mukaan keltaiset sivut, Telia InfoMedia Oy:n, Suomen Hakemistokustannus Oy:n ja Helsinki Median Sinisen Kirjan hakemistojen myynti.

Keltaisilta sivuilta mediatilaa ostavien asiakkaiden näkökulmasta tarkasteltuna mediamarkkinoilla on kuitenkin useita keltaisten sivujen kanssa kilpailevia tuotteita. Keltaisten sivujen kanssa kilpailevat muun muassa lehdet ja suoramainonta sekä suorasti tai ainakin epäsuorasti Telia InfoMedia Oy:n ja Helsinki Median hakemistot. Myös hakemistojen käyttäjien tarpeesta ja käyttötilanteesta johtuen käyttäjillä on useita vaihtoehtoja valittavanaan. Keltaiset sivut saattavat tietyissä käyttötilanteissa kilpailla jopa hakijoiden omien valkoisten sivujen kanssa. Kilpailuvirasto katsoo, etteivät hakijat nykyisissä kilpailuolosuhteissa todennäköisesti kykene hinnoittelemaan keltaisille sivuille tarjoamaansa mediatilan hintoja korkeammaksi kuin mitä palvelun kilpailullinen taso edellyttää.

Alueellisten puhelinluetteloiden valmistukseen liittyvien palvelujen ostoissa hakijat kilpailevat monien muiden yritysten kanssa, eikä hakijoilla näin ollen voida katsoa olevan erityistä markkinavoimaa.

Perustelut poikkeusluvan voimassaoloajalle

Hakijat esittävät, että poikkeuslupa tulisi myöntää pysyvästi, kuitenkin vähintään viideksitoista vuodeksi. Kilpailuvirasto katsoo, ettei poikkeusluvan myöntäminen pysyvästi eikä viideksitoista vuodeksi ole perusteltua telemarkkinoiden nopean muutoskehityksen ja hakijoiden merkittävän markkinavoiman vuoksi. Tästä syystä Kilpailuvirasto ei pidä perusteltuna poikkeusluvan myöntämistä pidemmäksi ajaksi kuin viideksi vuodeksi.

Poikkeuslupa

Kilpailuvirasto määrää, että kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohtaa ei sovelleta Finnet-yhtiöiden ja Sonera Oy:n alueelliseen puhelinluetteloyhteistyöhön sisältyvään hintayhteistyöhön. Hintayhteistyö sisältää alueellisten puhelinluettelojen valkoisille sivuille myytävän tilan, kuten perusrivien, lisärivien ja tehokeinojen hinnoista tai hinnoitteluperusteista sopimisen sekä alueellisten puhelinluettelojen keltaisille sivuille myytävän mediatilan hinnoista sopimisen. Hintayhteistyö sisältää myös yhteistyössä mukana olevien yhtiöiden alueellisten puhelinluetteloiden valmistusta ja painatusta varten ostamien palvelujen hinnoista ja palkkioista, alennuksista ja maksuehdoista sopimisen.

Alueellisten puhelinluettelokirjojen hintoja koskevalle yhteistyölle Kilpailuvirasto ei myönnä poikkeuslupaa. Kilpailuvirasto toteaa myös, että hakijoiden on ilmoitettava liittymäasiakkailleen tällä hetkellä ilmaiseksi jakamansa luettelokirjan hinnoitteluperusteet ja erotettava se liittymästä tai sen käytöstä muutoin perittävistä maksuista.

Poikkeusluvan ehdot

Poikkeusluvan ehtona on, että Finnet-yhtiöiden ja Sonera Oy:n puhelinluetteloyhteistyöhön mukaan pääsemiselle asettamat ehdot, valkoisten sivujen rivien ja tehokeinojen asiakashinnoitteluperusteet sekä yhteistyössä mukana olevien teleyritysten puhelinluettelossa julkaisemista varten luovuttamien asiakkaiden numero-, nimi- ja osoitetietojen ehdot ja hinnat ovat kustannusvastaavat, syrjimättömät ja läpinäkyvät.

Mikäli edellä mainittujen ehtojen ei voida todeta käytännössä toteutuvan, Kilpailuvirasto ryhtyy toimenpiteisiin poikkeusluvan peruuttamiseksi.

Poikkeusluvan rajaus

Poikkeuslupa koskee ainoastaan hakijoiden alueellisia puhelinluetteloita koskevaan yhteistyöhön sisältyvää hintayhteistyötä edellyttäen, että hintayhteistyöhön osallistuminen ei millään tavoin rajoita hakijoiden muuta toimintaa. Poikkeuslupa ei koske alueellisessa puhelinluetteloyhteistyössä mukana olevien yritysten mahdollisesti harjoittamaa muuta alueellisia puhelinluetteloja koskevaa hintayhteistyötä kuin tässä päätöksessä on määritelty.

Muu yhteistyö

Finnet-yhtiöiden ja Sonera Oy:n Suomen Numeropalvelu Oy:ssä harjoittamaan tavoitettavuustietopalveluyhteistyöhön sisältyvien kilpailunrajoitusten osalta Kilpailuvirasto antaa erikseen päätöksen numerolla 55/67/98.

Finnet-yhtiöiden Finnet-Media Oy:ssä harjoittamaan sähköistä puhelinluetteloa koskevaan yhteistyöhön sisältyvien kilpailunrajoitusten osalta Kilpailuvirasto antaa erikseen päätöksen numerolla 863/67/97.

Finnet-yhtiöiden ja Sonera Oy:n sähköisiä mediatuotteita koskevaan yhteistyöhön sisältyvien kilpailunrajoitusten osalta Kilpailuvirasto antaa erikseen päätöksen numerolla 693/67/98.

Poikkeusluvan voimassaoloaika

Poikkeuslupa on voimassa30.9.2003 asti.

Sovelletut säännökset

Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 6 § ja 19 §

Muutoksenhaku

Kilpailunrajoituslain (480/92) 21 §:n 3 momentin mukaan Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Lain 19 §:n 2 momentin mukaan asia on hakijan niin vaatiessa saatettava kilpailuneuvoston ratkaistavaksi, jos Kilpailuvirasto katsoo, ettei edellytyksiä poikkeusluvan myöntämiselle ole.