Hakija
Kaukoverkko Ysi Oy, Riihimäki
Hakemus
Kaukoverkko Ysi Oy, jäljempänä Kaukoverkko Ysi, on 17.1.1997 Kilpailuvirastolle saapuneessa kirjeessään katsonut, ettei Kaukoverkko Ysin nykyinen toimintamalli edellytä kilpailunrajoituslain (480/92) 19 §:n mukaista poikkeuslupaa. Hakija on kuitenkin pyytänyt, että mikäli poikkeusluvan tarve on olemassa, poikkeuslupa Finnet-yhtiöiden valtakunnalliseen kaukoverkkopalveluyhteistyöhön sekä kaukopuhelutuoteyhteistyöhön sisältyvälle hintayhteistyölle myönnettäisiin pysyvästi tai vähintään kymmeneksi vuodeksi. Hakija on Kilpailuviraston pyynnöstä lähettänyt lisätietoja 28.1. ja 13.2.1997.
Yritykset
Kaukoverkko Ysi on Finnet-ryhmään kuuluvien itsenäisten paikallisten puhelinyhtiöiden, jäljempänä paikalliset Finnet-yhtiöt, ja niiden yhteisen yhtiön Oy Datatie Ab:n omistama yhtiö, jolla on toimilupa kaukoteletoiminnan harjoittamiseen Suomessa. Kaukoverkko Ysin toimilupa tuli voimaan 1.1.1994 ja uusittuna toimilupa on ollut voimassa 31.10.1996 alkaen. Kaukoverkko Ysissä harjoitettavaan yhteistyöhön osallistuvat seuraavat 47 sen osakkaina olevaa Finnet-yhtiötä:
- Alajärven Puhelinosuuskunta, Alajärvi
- Oy Datatie Ab, Helsinki
- Etelä-Satakunnan Puhelin Oy, Vammala
- Eurajoen Teleosuuskunta, Eurajoki
- Forssan Seudun Puhelin Oy, Forssa
- Helsingin Puhelin Oy, Helsinki
- Huittisten Puhelin Oy, Huittinen
- Hämeen Puhelin Oy, Hämeenlinna
- Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö, Ikaalinen
- Jakobstadsnejdens Telefon Ab – Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy, Pietarsaari
- Joensuun Puhelin Oy, Joensuu
- Kajaanin Puhelinosuuskunta, Kajaani
- Kankaanpään Puhelin Oy, Kankaanpää
- Karjaan Puhelin Oy, Karjaa
- Keikyän Puhelinosuuskunta, Äetsä
- Keski-Suomen Puhelin Osakeyhtiö, Jyväskylä
- Kimito Telefonaktiebolag – Kemiön Puhelinosakeyhtiö, Kimito
- Kokkolan Puhelin Oy, Kokkola
- Puhelinosuuskunta KPY, Kuopio
- Kymen Puhelin Oy, Kotka
- Laitilan Puhelinosuuskunta, Laitila
- Liedon Puhelin Oy, Lieto
- Lohjan Puhelin Oy, Lohja
- Loimaan Seudun Puhelin Oy, Loimaa
- Lounais-Suomen Puhelin Oy, Paimio
- Loviisan Puhelinosuuskunta, Loviisa
- Lännen Puhelin Oy, Rauma
- Mariehamns Telefon Ab, Mariehamn
- Marttilan Seudun Puhelinosuuskunta, Marttila
- Mikkelin Puhelinyhdistys, Mikkeli
- Oulun Puhelin Oy, Oulu
- Outokummun Puhelin Oy, Outokumpu
- Pargas Telefon Ab – Paraisten Puhelin Oy, Parainen
- Pohjanmaan Puhelinosuuskunta, Ylivieska
- Pohjois-Hämeen Puhelin Oy, Ruovesi
- Porin Puhelin Oy, Pori
- Puhelin Oy Telekarelia, Kontiolahti
- Puhelinosuuskunta IPY, Iisalmi
- Päijät-Hämeen Puhelinyhdistys, Lahti
- Riihimäen Puhelin Oy, Riihimäki
- Salon Seudun Puhelin Oy, Salo
- Savonlinnan Puhelinyhdistys, Savonlinna
- Tampereen Puhelinosuuskunta, Tampere
- Turun Puhelin, Turku
- Vaasan Läänin Puhelin Oy, Vaasa
- Vakka-Suomen Puhelin Oy, Uusikaupunki
- Älands Telefonandelslag, Godby
Hakijan esittämä selvitys ja perustelut
Kaukoverkko Ysin tarjoamat tuotteet
Kaukoverkko Ysi vastaa valtakunnallisen kaukoverkon suunnittelusta, rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta. Yhtiö vuokraa tarvitsemansa kytkentäpalvelut paikallisilta Finnet-yhtiöiltä ja yhteydet Oy Datatie Ab:lta, joka puolestaan vuokraa siirtoyhteydet pääosin paikallisilta Finnet-yhtiöiltä. Kaukoverkko Ysi tuottaa kaukoteleliikennemarkkinoille kaukoverkkopalvelua oheispalveluineen ja kaukopuhelutuotetta lisäpalveluineen seuraavasti:
Kaukoverkkopalvelu oheispalveluineen
Kaukoverkkopalvelu oheispalveluineen käsittää ”merkittömän kaukopuhelun”, älyverkkotekniikan (ns. IN-platform) tuottamat palvelut ja mahdollisesti tulevaisuudessa DCS-matkapuhelin ja ATM-laajakaistaverkon tuottamat palvelut. Kaukoverkkopalvelut ovat operaattoreille myytäviä platform-palveluja ts. teknisen perusrakenteen tarjoavia palveluja, joiden päälle nämä rakentavat omat loppukäyttäjäpalvelunsa. Asiakkaana voi olla joko Finnet-yhtiö tai joku Finnet-ryhmän ulkopuolinen operaattori.
Kaukopuhelutuote lisäpalveluineen
Kaukopuhelutuote lisäpalveluineen on loppukäyttäjälle tarkoitettu palvelu, jota Kaukoverkko Ysi tuottaa asiakkailleen nimellä 109-kaukopuhelu. Kaukopuhelutuotteen käsite kattaa myös sen IN-pohjaiset ja muut johdannaiset. Esimerkiksi 109 Ystävä lähellä -kaukopuhelu on tarkoitettu lähinnä kotitalouksissa oleville yksittäisliittymille. Tämä palvelu tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden valita kolme numeroa, joihin hänen tulee soittaa lyhytvalinnoilla. Puhelut ovat tällöin normaalihintoja edullisempia.
Kaukoverkkopalvelun ja kaukopuhelutuotteen hinnoittelu
Kaukoverkko Ysin hallitus päättää hinnan, jolla yhtiö myy kaukoverkkopalvelua asiakkailleen. Yhtiön hallitus päättää myös kaukopuhelutuotteen tukku- ja vähittäishinnan.
Kaukopuhelun kokonaishinta koostuu kahdesta osasta: kaukopuhelumaksusta, jonka määrää kaukopuheluosuuden tarjoava telelaitos, tässä tapauksessa Kaukoverkko Ysi ja verkkokorvauksesta (ppm), jonka määrää paikallispuheluosuuden tarjoava telelaitos. Kaukoverkko Ysin vähittäishinnastossa 1.1.1996 hinnat ovat verollisia asiakashintoja penniä/minuutti. Hinnasto jakautuu seuraavasti:
- 109 valinnat tai ensisijaisverkkosopimukset
- 109 ystävä lähellä -palvelu
- Teleliikennealueen rajan ylittävät, saman kunnan sisällä soitetut kaukopuhelut
- Volyymialennukset
- Jäännösliikenteen hinnoittelu
Tuotteiden myynti ja markkinointi
Liikenneministeriön telelaitosten yhdysliikenteestä antaman päätöksen (504/96) mukaan Suomi jakautuu kolmeentoista telealueeseen ja kaukoteletoiminnalla tarkoitetaan televiestien välittämistä eri telealueilla olevien paikallisten televerkkojen välillä.
Kaukoverkko Ysi on tehnyt liiketoimintasopimuksen yhdentoista eri teleliikennealueilla sijaitsevan puhelinyhtiön, jäljempänä TLA-yhtiö, kanssa Kaukoverkko Ysin ja TLA-yhtiön vastuulla olevan teleliikennealueen välisen liikenteen hoidosta. Lisäksi Kaukoverkko Ysin ja puhelinyhtiöiden välillä on solmittu lukuisia erilaisia palvelujen hankintasopimuksia.
109-kaukopuhelun jakelun lähtökohtana on, että teleliikennealueen puhelinyhtiöt hoitavat teleliikennealueiden sisäisen liikenteen itsenäisesti. Teleliikennealueella on yksi tai useampia kaukoliikenteen kytkentäpisteitä. TLA-yhtiö vastaa alueelta lähtevän liikenteen keräämisestä ja välittämisestä Kaukoverkko Ysin teleliikennealueiden väliseen verkkoon ja vastaavasti Kaukoverkko Ysin laskevan liikenteen ohjaamisesta puhelinyhtiöiden verkkoon. TLA-yhtiö vastaa edellä kuvatuista tehtävistä yhteistyössä teleliikennealueen muiden puhelinyhtiöiden kanssa.
Puhelinyhtiöt vastaavat 109-kaukopuhelun myynnistä loppukäyttäjille. Ne hoitavat muun muassa asiakaspalvelun, 109-puhelun laskutuksen sekä sellaisen paikallisen mainonnan, jonka tarkoituksena on tukea valtakunnallista mainontaa paikallistasolla. Kaukopuhelutuotteen valtakunnallisen markkinoinnin ja mainonnan hoitaa Kaukoverkko Ysi.
Mikäli muut yritykset kuin Finnet-yhtiöt ovat kiinnostuneita 109-tuotteen myymisestä, Kaukoverkko Ysi hyväksyy ilmoituksensa mukaan jakelukanavikseen kaikki sellaiset yritykset, jotka täyttävät sen laadulliset kriteerit. Kaukoverkko Ysi ei toistaiseksi ole tehnyt jakelijoiden kanssa erillisiä jakelusopimuksia, vaan sopimussuhteen ehdot on määritelty edellä mainitussa liiketoimintasopimuksessa ja yhdysliikennesopimuksissa.
Kaukoverkkopalvelua oheispalveluineen myy vain Kaukoverkko Ysi, joka markkinoi palvelua asiakkailleen asiakaskohtaisesti.
Yhteistyöhön mukaantulo ja siitä erottaminen
Osakkaiden yhteistyö on vapaaehtoista, yhteistyötä ei valvota eikä siihen liity sanktioita. Yhtiöjärjestyksen suostumus- ja lunastuslauseke rajoittaa pääsyä Kaukoverkko Ysin osakkeenomistajaksi. Yhteistyöstä eroaminen voi tapahtua normaaleilla yhtiö- ja sopimusoikeudellisilla perusteilla.
Hakijan näkemys tehokkuuseduista ja hyödyn siirtymisestä asiakkaille
Kaukoverkon aikaansaaminen ja ylläpitäminen vaatii huomattavia investointeja. Yksittäinen paikallinen Finnet-yhtiö ei pystyisi omilla resursseillaan kilpailemaan valtakunnallisen Telecom Finland Oy:n kanssa kaukoteleliikennemarkkinoilla. Vain yhteistyön kautta paikalliset Finnet-yhtiöt ovat tasavertaisessa asemassa Telecom Finland Oy:n kanssa ja siten pystyvät tarjoamaan kilpailukykyisen vaihtoehdon asiakkaille.
Loogiseen verkkoon kuuluvat kaukokeskukset, verkonhallinta, merkinantoverkko, yhdysliikenne-, väylöitys-, taksoitus- ja tarvittavat tilitysjärjestelyt. Puhelinyhtiöiden olemassa olevan keskusinfrastruktuurin, tukijärjestelmien ja käyttöhenkilökunnan varaan voidaan järkevästi rakentaa vain yksi looginen kaukoverkko. Luotettavuussyistä kaukokeskukset on kahdennettu ja liikenteen ohjaus verkossa on järjestetty vaihtoehtoisin väylin siten, että ruuhkahuippujen ja vikojen sietokyky on hyvä. Useiden kilpailevien kaukoverkkojen rakentaminen edellyttäisi sekä investointeja erillisiin keskuksiin että erillistä käyttöhenkilökuntaa. Kaukoverkko Ysin verkko on pystytty rakentamaan toimintavarmaksi ja luotettavaksi myös kriisiaikoja varten osana kansallista varautumisjärjestelmää.
Jotta Kaukoverkko Ysi pystyisi kilpailemaan tehokkaasti kaukopuhelumarkkinoilla, sillä on oltava yhtenäinen tuotemerkki, yhtenäinen asiakashinta ja tuotteita on voitava markkinoida valtakunnallisesti yhdessä. Kaukoverkko Ysin 109-kaukopuhelutuote on merkkituote. Myös sen kilpailijat markkinoivat voimakkaasti omia valtakunnallisia tuotemerkkejään; Telecom Finland Oy 101-kaukopuhelutuotettaan ja Telivo Oy 1041-kaukopuhelutuotettaan.
Liikenneministeriön päätös telelaitosten yhdysliikenteestä (504/96) edellyttää, että käyttäjällä on oltava pysyvä yhteydenottokohtainen mahdollisuus itse valita käyttämänsä kaukoteleverkko. Jotta asiakas valitessaan 109-puhelun tietäisi valitsemansa puhelun hinnan, tulisi 109-puhelun hinta voida asettaa valtakunnallisesti.
Jos markkinoilla olisi 50 eri kauko-operaattoria, joilla jokaisella olisi oma verkkotunnuksensa ja oma hintansa, puhelinyhtiökohtaiset kaukopuhelutuotteet olisivat asiakkaille vaikeasti hahmotettavissa ja käytännössä ne jäisivät aina paikallisiksi yhden puhelinyhtiön sisäisiksi paikallispuhelun kylkiäistuotteiksi.
Kaukoverkko Ysin tulo markkinoille on lisännyt kilpailua ja kaukopuhelujen hinnat ovat olennaisesti laskeneet. Kaukoverkko Ysin toiminta merkitsee asiakkaan kannalta parempia tuotteita, parempaa laatua ja edullisempia hintoja. Asiakkaiden kaukopuhelukustannukset ovat hakijan laskelmien mukaan noin kolmasosa siitä mitä ne olivat vuonna 1990.
Tarjoamalla kaukoverkkopalvelua Kaukoverkko Ysi luo myös muille palvelu- ja verkko-operaattoreille mahdollisuudet rakentaa omat loppuasiakaspalvelut Kaukoverkko Ysin tuottaman platform-palvelun varaan. Tästä hyötyvät asiakkaat muun muassa uusina palveluina ja lisääntyvän kilpailun aiheuttamana hintojen laskuna. Kaukoverkko Ysin toiminta ei rajoita tai vääristä paikallisten puhelinyhtiöiden keskinäistä kilpailua. Paikallinen Finnet-yhtiö voi esimerkiksi ostaa kaukoverkkopalvelua raaka-aineena ja rakentaa oman loppuasiakaspalvelun.
Markkinat
Markkinoilla toimivat yritykset ja tietoliikenteen kokonaisliikevaihto
Suomessa oli 1.5.1995 yhteensä 77 telelaitosta. Merkittävimmät niistä ovat valtionyhtiö Suomen PT Oy:n omistama Telecom Finland Oy, Finnet Liitto ry:n 46 jäsenyritystä tytär- ja osakkuusyrityksineen (Finnet-yhtiöt) sekä Telivo Oy, josta vuonna 1996 tuli Telia Ab:n tytäryhtiö. Telecom Finland Oy:llä on noin 52 prosentin osuus kokonaismarkkinoista. Finnet-yhtiöiden ja niiden osakkuusyhtiöiden markkinaosuus on noin 46 %. Telivo Oy:llä on noin viiden prosentin markkinaosuus kaukoteletoiminnassa ja lähes 10 prosentin markkinaosuus kansainvälisessä teletoiminnassa. Muiden teleyritysten markkinaosuudet ovat pieniä.
Suomen yleisen teletoiminnan markkinat vuonna 1995 olivat noin 7,4 miljardia markkaa. Kokonaisliikevaihdosta puhelintoiminnan, joka on pääasiassa puheen välittämistä kiinteässä puhelinverkossa, osuus oli noin 4,6 miljardia markkaa, matkaviestinnän osuus 2,1 miljardia ja datasiirron noin 0,7 miljardia. Puhelintoiminnan suurimman lohkon, paikallispuhelujen, osuus oli noin 3,1 miljardia markkaa. Kaukopuhelujen osuus oli noin 0,5 miljardia ja ulkomaanpuhelujen noin 1,1 miljardia markkaa. – Paikallispuheluliikenteestä paikallisten Finnet-yhtiöiden osuus oli noin 70 %. Matkapuhelinliikenteestä GSM-liikenteen osuus oli noin 500 miljoonaa markkaa. GSM-liikenteestä Finnet-ryhmän Oy Radiolinja Ab:n osuus oli noin 35 % ja Telecom Finland Oy:n osuus noin 65 %. Loput eli noin 75 % matkapuhelinliikenteestä on Telen NMT-liiketoimintaa.
Kohderyhmien liikevaihdot
Hakijan ilmoituksen mukaan kaukopuheluliikenteen markkinat ovat noin 430 miljoonaa markkaa, josta Kaukoverkko Ysin markkinaosuus on noin 54 %. Sen tärkeimmät kilpailijat ovat Telecom Finland Oy 41 %:n ja Telivo Oy 5 %:n osuudella.
Kaukoverkkopalvelu markkinoiden suuruudeksi hakija arvioi noin 150 miljoonaa markkaa, josta Kaukoverkko Ysin osuus on noin 20 %. Myös kaukoverkkopalvelumarkkinoilla sen tärkeimmät kilpailijat ovat Telecom Finland Oy ja Telivo Oy. Hakijan mukaan kaukoverkkopalvelu muodostuu ulkomaan verkoista tulevasta ja niihin menevästä liikenteestä, radioverkoista tulevasta ja niihin menevästä liikenteestä sekä erikoisliikenteestä kuten yritysverkot. Lisäksi kaukoverkkopalvelu sisältää uusille verkko- ja palveluoperaattoreille myytävän palvelun, jonka pohjalta ne rakentavat omat kaukopuhelutuotteensa. Kaukoverkkopalvelu ei sisällä 109-liikennettä.
Kaukoverkkopalvelu- ja kaukopuhelumarkkinoiden yhteisarvo on noin 580 miljoonaa markkaa, josta hakija arvioi Kaukoverkko Ysin osuuden olevan noin 47 %.
Hakemuksesta pyydetty lausunto
Kilpailuvirasto pyysi 4.2.1997 liikenneministeriöltä lausunnon Kaukoverkko Ysin poikkeuslupahakemuksesta.
Liikenneministeriö toteaa lausunnossaan 13.2.1997, ettei se näe esteitä Kaukoverkko Ysin poikkeuslupahakemuksen hyväksymiselle. Telekilpailu on Suomessa aktiivisella toimilupapolitiikalla toteutettu siten, että pääkilpailijat ovat toisaalta Finnet-yhtiöt, toisaalta Telecom Finland Oy. Finnet-yhtiöiden valtakunnallinen kaukopuheluyhteistyö on saattanut ne kilpailullisesti samaan asemaan kuin kaukopuheluita valtakunnallisesti myyvän Telecom Finland Oy:n. Finnet-yhtiöt eivät yksinään toimien voisi lainkaan tarjota sellaisia reaaliseen hintakilpailuun kykeneviä valtakunnallisia palveluita kuin nyt Kaukoverkko Ysin puitteissa.
Liikenneministeriö pitää perusteltuna poikkeuslupahakemuksen perusteluja verkon toimivuudesta ja luotettavuudesta, kustannustehokkuudesta, kuluttajaystävällisyydestä ja synergiaeduista sekä valtakunnallisen kilpailutilanteen aiheuttamasta asiakashyödystä. Ministeriö arvioi, että Kaukoverkko Ysin verkon rakentuminen loogisena verkkona Finnet-yhtiöiden siirtoyhteyksien päälle mahdollistaa merkittävät tehokkuusedut. Kaukoverkko Ysin käyttämien Finnet-yhtiöiden verkkojen eri osien ja niiden toimivuuteen liittyvien palveluiden toteuttaminen erillisinä valtakunnallisina ratkaisuina vaatisi merkittäviä investointeja rakennettaviin verkkoihin, keskuksiin ja näiden eri laitteisiin ja ohjelmistoihin. Tämä muodostaisi esteen laajalle käyttäjäjoukolle tarjottavan valtakunnallisen kaukopuhelupalvelun infrastruktuurin muodostamiselle kilpailukykyisillä kustannuksilla.
Liikenneministeriö arvioi Kaukoverkko Ysin muodossa tapahtuvan kaukopuhelutoimintaan liittyvän hintayhteistyön olevan ehdoton edellytys Finnet-yhtiöiden kaltaisen yhtiöryppään mahdollisuuksille luoda asiakashinnoiltaan kilpailukykyinen valtakunnallinen kaukopuhelupalvelu. Liikenneministeriö on elokuun 1996 loppuun asti seurannut hintayhteistyöhön liittyvää hinnoittelua ja todennut, että hintayhteistyö on tehnyt mahdolliseksi sellaisen kilpailuasetelman, josta on etua käyttäjille.
Hakijan vastine Kilpailuviraston päätösluonnoksesta
Kilpailuvirasto varasi 27.2.1997 Kaukoverkko Ysille mahdollisuuden antaa vastineensa Kilpailuviraston päätösluonnoksesta. Kaukoverkko Ysi toimitti virastolle vastineensa 5.3.1997.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Alaa koskevasta sääntelystä
Teletoimintalain (183/87) mukaan teletoimintaa on televerkon rakentaminen ja ylläpito sekä teleliikenteen hoito televerkossa. Ennen 1.8.1996 telelainsäädännössä tapahtuneita muutoksia oikeuden yleisen teletoiminnan harjoittamiseen sai teletoimintalain 4 §:n (676/92) mukaisella toimiluvalla, jonka myönsi valtioneuvosto. Vuoden 1994 alusta alkaen toimiluvat myönsi liikenneministeriö silloin, kun ne eivät olleet yhteiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti merkittäviä. Teletoimintaa erillisverkossa sai harjoittaa se, jolle liikenneministeriö myönsi siihen luvan teletoimintalain 5 §:n (661/90) nojalla. Tämän luvan sai käyttäjän omaa tarvetta palvelevaan teletoimintaan. Teletoimintalain nojalla liikenneministeriö antoi päätöksen vähäisestä teletoiminnasta (452/93), jonka mukaan teletoimintalaki ei koskenut vähäistä teletoimintaa, eikä sen harjoittaminen näin ollen edellyttänyt toimilupaa eikä ilmoittautumista.
Teletoimintalain muutoksella, joka tuli voimaan 1.8.1996, pyrittiin helpottamaan yritysten pääsyä telealalle, purkamaan telemaksujen erityissääntelyä ja keventämään toimilupajärjestelmää. Teletoimintalain 4 §:n (343/96) mukaan yleistä teletoimintaa saavat harjoittaa sellaiset suomalaiset yhteisöt ja ulkomaisten elinkeinonharjoittajien Suomessa kaupparekisteriin merkityt sivuliikkeet, joille on myönnetty siihen 5 §:ssä tarkoitettu toimilupa tai jotka ovat tehneet siitä 7 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen. Teletoimintalain muutoksen voimaantultua yleisen teletoiminnan harjoittaminen edellyttää toimilupaa vain silloin, kun yritys rakentaa itse yleisen televerkon puhelin- tai matkaviestintoimintaa varten ja toimilupa on aina myönnettävä laissa säädetyt ehdot täyttävälle hakijalle. Telelaitos, jolla on oikeus rakentaa verkkoja, on velvollinen antamaan liittymiään ja vuokraamaan verkostaan kiinteitä yhteyksiä muille telelaitoksille. Näin ollen teletoimintalain muutos mahdollisti palvelujen laajamittaisen tarjoamisen vuokraverkoissa.
Finnet-yhtiöiden yhteistyön tiivistyminen
Kaukoverkko Ysin perustaminen hoitamaan Finnet-yhtiöiden valtakunnallista kaukoverkkopalvelu- ja kaukopuhelutuoteyhteistyötä on ollut osa Finnet-ryhmän puitteissa tapahtuvaa puhelinyhtiöiden yhteistyön tiivistymistä ja uusien yhteisten tuotteiden kehittelyä. Paikallisten Finnet-yhtiöiden liiketoiminnan ydinalueen muodostavat paikallispuhelinpalvelut. Valtakunnallista tietoliikennettä varten ne ovat perustaneet Kaukoverkko Ysin lisäksi kolme muuta osakkuusyhtiötä: tietoliikennepalveluja tarjoavan Oy Datatie Ab:n, matkaviestinpalveluja tarjoavan Oy Radiolinja Ab:n ja teletoimintaan liittyviä ulkomaanpalveluja tarjoavan Oy Finnet International Ab:n. Tietoliikenteen tuotekehitystoimintaa ja konsultointia harjoittaa Oy Omnitele Ab. Oy Radiolinja Ab:ssä ja Oy Datatie Ab:ssa on myös asiakasomistajia. Lisäksi Finnet-ryhmään kuuluu eräitä teleliikennealueittaisia ja muita yhteisyrityksiä. Vaikka koko puhelinyhtiöryhmä on vuoden 1995 elokuusta lähtien toiminut yhtenä konsortiona Finnet-yhtiöiden nimellä, kukin puhelinyhtiö on kuitenkin edelleen itsenäinen yritys.
Kilpailunrajoituksen määrittely
Paikalliset Finnet-yhtiöt ovat ilmoituksensa mukaan perustaneet yhteisen yhtiön, Kaukoverkko Ysin, voidakseen yhdessä kehittää ja tuottaa kaukoverkkopalvelun ja kaukopuhelutuotteen sekä voidakseen myös yhdessä markkinoida näitä tuotteitaan.
Kaukoverkkopalvelu- ja kaukopuhelutuoteyhteistyössä mukana olevat paikalliset Finnet-ryhmään kuuluvat puhelinyhtiöt ovat paikallispuhelinpalvelujen tarjoajina samoilla tuotemarkkinoilla ja ovat siten samalla tuotanto- ja jakeluportaalla toimivia, keskenään kilpailevia elinkeinonharjoittajia. Teletoimintalain muutos 1.8.1996 alkaen mahdollisti sen, että samalle toimialueelle voidaan myöntää lupa useallekin puhelinyhtiölle, jotka voivat rakentaa alueelle kilpailevia verkkoja. Lisäksi puhelinyhtiöt voivat jatkossa tarjota asiakkailleen palveluja oman perinteisen toimialueensa ulkopuolella vuokraamalla verkkokapasiteettia muilta yhtiöiltä. Näin ollen paikalliset Finnet-yhtiöt ovat potentiaalisia kilpailijoita myös samoilla maantieteellisillä markkinoilla.
Kaukoverkko Ysi on samalla tuotanto- ja jakeluportaalla toimivien paikallisten Finnet-yhtiöiden perustama yritys. Kaukoverkko Ysin hallituksen puheenjohtajana toimii Keski-Suomen Puhelin Osakeyhtiön edustaja. Hallituksessa oli 5.3.1997 puheenjohtajan lisäksi kolme jäsentä. Jäsenet edustavat Lounais-Suomen Puhelin Oy:tä, Telepohja Oy:tä ja yksi jäsenistä edustaa sekä Oy Datatie Ab:ta että Helsingin Puhelin Oy:tä. Telepohja Oy on Oulun Puhelin Oy:n, Pohjanmaan Puhelinosuuskunnan ja Kajaanin Puhelinosuuskunnan omistama yhteinen yhtiö ja Oy Datatie Ab on paikallisten Finnet-yhtiöiden ja eräiden telepalvelujen käyttäjien yhteinen yritys. Kaukoverkko Ysin hallitus päättää sekä Kaukoverkko Ysin asiakkailtaan perimästä kaukoverkkopalvelun hinnasta että 109-kaukopuhelutuotteen tukku- ja vähittäishinnasta.
Kilpailunrajoituslain 6 §:ssä kielletään samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivien elinkeinonharjoittajien tai näiden yhteenliittymien hintoja ja vastikkeita koskevat sopimukset, suositukset ja vastaavat järjestelyt. Hallituksen esityksen (HE 162/91) mukaan säännös koskee sekä yritysten nimenomaisia sopimuksia että yritysten yhteiselinten ja yhteenliittymien päätöksiä, joilla rajoitetaan ja ohjataan horisontaalisessa tasossa yritysten kilpailukeinojen käyttöä. Finnet-yhtiöiden valtakunnalliseen kaukoverkkopalvelu- ja kaukopuhelutuoteyhteistyöhön sisältyvä hintayhteistyö, johon kuuluu kaukoverkkopalvelun hinnan sekä kaukopuhelutuotteen tukku- ja vähittäishinnan määrittäminen, on kilpailunrajoituslain 6 §:n kieltämää hintayhteistyötä.
Kilpailunrajoituksen vaikutukset tehokkuuteen
Kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaan Kilpailuvirasto voi elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän hakemuksesta määrätä, ettei lain 6 §:n säännöstä sovelleta kilpailunrajoitukseen, jos se osaltaan tehostaa tuotantoa tai hyödykkeiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä ja jos hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille.
Hakija on esittänyt, että kaukoverkon luominen ja ylläpitäminen vaatii huomattavia investointeja. Yksittäinen paikallinen puhelinyhtiö ei pystyisi yksin kilpailemaan kaukoteleliikennemarkkinoilla ja omin resurssein tarjoamaan asiakkailleen vastaavia tuotteita kuin Kaukoverkko Ysi. Yhteistyön avulla aikaansaatu valtakunnallinen kaukoverkkopalvelu ja valtakunnallinen kaukopuhelutuote tarjoavat siten asiakkaille uusia vaihtoehtoja.
Hakemuksen mukaan Kaukoverkko Ysi hoitaa keskitetysti tuotekehityksen, tuotannon ja markkinoinnin. Yhteinen tuotekehitys estää päällekkäistä tutkimustyötä ja yhteinen tuotanto antaa suurtuotannon etuja. Kaukoverkko Ysi hankkii tuotteitaan varten tarvittavat yhteydet ja kytkentäpalvelut keskitetysti eri operaattoreilta. Kaukoverkko Ysin kautta paikalliset Finnet-yhtiöt vahvistavat neuvotteluasemaansa hankinnoissa ja pystyvät siten varmistamaan yhteyksien ja palvelujen ostot edullisempaan hintaan kuin ilman yhteistyötä. Yhteismarkkinoinnissa paikallisten Finnet-yhtiöiden ilmoitus- ja muut markkinointikustannukset ovat hakijan mukaan pienemmät kuin jos puhelinyhtiöt markkinoisivat jokainen erikseen. Lisäksi yhteismarkkinoinnilla paikalliset puhelinyhtiöt voivat saavuttaa suuremman mainosvolyymin, mikä myös merkitsee kustannusten laskua. Yhteistoimintaan on ilmoitettu kuuluvan myös tuotteiden ja niiden tuottamisen vaatimien tietojärjestelmien jatkuvaa teknistä kehitystä.
Kilpailuvirasto katsoo, että edellä kuvattu puhelinyhtiöiden kaukoverkkopalvelu- ja kaukopuhelutuoteyhteistyö todennäköisesti tehostaa yhteistyössä mukana olevien yhtiöiden toimintaa ja edistää taloudellista kehitystä kilpailunrajoituslain 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Puhelinyhtiöt voivat yhteistoimintansa perusteella tarjota asiakkaille tuotteita, jotka tehostavat alalla käytävää kilpailua niiden yritysten kanssa, joilla organisaatiorakenteensa vuoksi on mahdollisuus vastaavanlaiseen valtakunnanlaajuiseen toimintaan. Toimintojen keskitetty hoitaminen aikaansaa säästöjä, yhtiöiden kustannustehokkuus on parempi sekä asiakkaiden ja puhelinyhtiöiden väliseen kaupankäyntiin liittyvät vaihdantakustannukset pienemmät kuin tilanteessa, jossa yhteistyötä ei olisi.
Toisaalta puhelinyhtiöiden yhteistoiminta rajoittaa siinä mukana olevien yritysten keskinäistä kilpailua. Ainakin yhteistyössä mukana olevilla suurimmilla yrityksillä saattaisi olla mahdollisuus kehittää vastaavantyyppisiä tuotteita myös yksin tai yhteistyössä muiden kuin Finnet-ryhmään kuuluvien yritysten kanssa, mitä ne eivät kuitenkaan tähän mennessä ole yhteistyönsä vuoksi tehneet. Vaikkakin yhteistyön tuottamalla kustannusten alenemisella luodaan edellytyksiä hintakilpailuun erityisesti Telecom Finland Oy:n kanssa, on mahdollista että Finnet-ryhmään kuuluvien puhelinyhtiöiden erilaisesta kustannusrakenteesta ja toimintaolosuhteista johtuen, yhteistyössä määritellyt hinnat eivät ole kaikilta osin kustannusvastaavia. Tämän vuoksi yhteistyön voidaan katsoa aikaansaavan myös tehokkuuden ja taloudellisen kehityksen vähenemiseen johtavia vaikutuksia. Kilpailuvirasto pitää näitä vaikutuksia kuitenkin tässä vaiheessa vähäisempänä kuin edellä mainittuja myönteisiä tehokkuusseurauksia.
Hyödyn siirtyminen asiakkaille
Hakijan laskelmien mukaan asiakkaiden kaukopuhelukustannukset ovat laskeneet huomattavasti viime vuosina, jopa noin kolmasosaan siitä, mitä ne olivat vuonna 1990. Tuomalla tuotteitaan kaukoteleliikennemarkkinoille Kaukoverkko Ysi on ollut aikaansaamassa kilpailua ja asiakkaiden kannalta myönteistä hintakehitystä. Tämän lisäksi hakija on esittänyt, että Kaukoverkko Ysissä tehty yhteistyö merkitsee asiakkaan kannalta laajempaa tuotevalikoimaa, laadukkaampia tuotteita sekä tuotteiden käytettävyyden, saatavuuden ja luotettavuuden paranemista. Kaukoteleliikennepalvelujen tarjoaminen keskitetysti säästää myös aikaa, joka asiakkailta kuluu palvelun hankkimiseen. Kilpailuviraston näkemyksen mukaan edellä mainittu kaukopuhelujen hintojen lasku ei kuitenkaan kokonaan ole johtunut KaukoverkkoYsin aikaansaamasta hintakilpailusta. Vuoden 1990 jälkeen kaukopuhelujen hintojen alenemista ovat vauhdittaneet sekä tieto 1.1.1994 alkavasta kaukopuhelukilpailusta että sittemmin kilpailun alettua myös muiden operaattoreiden, erityisesti Telivo Oy:n, aikaansaama hintakilpailu.
Kuluttajavirasto on tiedotteessaan 30/17.9.1996 todennut, että iltaisin ja viikonloppuisin soitettavien kotimaan kaukopuhelujen hinnat ovat kaukopuhelukilpailun 1.1.1994 alettua laskeneet lähes 50 %. Arkisin virka-aikaan soitettavien puhelujen hinnat olivat vertailua tehtäessä Telellä ja Kaukoverkko Ysillä 18 % ja Telivolla 33 % halvemmat kuin ennen kilpailun alkua voimassa ollut Telen monopolihinta.
Kilpailuvirasto katsoo, että Kaukoverkko Ysin puitteissa harjoitettu puhelinyhtiöiden yhteistyö todennäköisesti tuottaa edellä kuvattuja kustannussäästöjä ja antaa mahdollisuuden asiakashintojen alentamiseen. Olennainen edellytys valtakunnallisella kaukoverkkopalvelu- ja kaukopuhelutuoteyhteistyöllä saavutettujen tehokkuushyötyjen välittymiselle asiakkaille on kuitenkin se, että Kaukoverkko Ysi jakelijoineen joutuu markkinoilla kilpailemaan muiden vastaavia palveluja tarjoavien yritysten kanssa. Muussa tapauksessa yhteistyöhön osallistuvilta puuttuu kannuste tai ulkoinen paine välittää hintayhteistoiminnan hyöty riittävässä määrin asiakkaille.
Finnet-yhtiöiden osuus koko tietoliikennealan kokonaisliikevaihdosta on 46 %. Kaukoverkko Ysi:n osuus kaukopuheluliikenteen kokonaismarkkinoista on noin 54 % ja kotimaan kaukoverkkopalvelusta arviolta 20 %. Kaukoverkko Ysin merkittävin kilpailija on Telecom Finland Oy, jonka osuus kaukopuheluliikennemarkkinoista on 41 %. Kolmanneksi suurimman yrityksen, Telivo Oy:n markkinaosuus on viisi prosenttia. Lisäksi markkinoilla toimii useita pieniä kaukoteletoiminnan harjoittajia.
Vuonna 1993 Telecom Finland Oy:n markkinaosuus kotimaan kaukopuheluista oli 95 %. Kaukoverkko Ysi aloitti toimintansa heti kaukopuhelukilpailun alettua 1.1.1994 ja yhtiö on toimintavuosinaan pystynyt kasvattamaan markkinaosuutensa 54 %:in. Vaikka sillä tällä hetkellä onkin noin 54 %:n osuus kaukopuhelumarkkinoista ja arviolta noin 20 %:n osuus kaukoverkkopalvelumarkkinoista, voidaan kilpailua kaukoteleliikenteen kokonaismarkkinoilla kuitenkin pitää toimivana. Kilpailuvirasto pitääkin todennäköisenä, etteivät Finnet-yhtiöt kykene nykyisissä kilpailuolosuhteissa hintayhteistyönsä avulla hinnoittelemaan kaukoverkkopalvelun ja kaukopuhelutuotteen hintaa korkeammaksi, kuin mitä tuotteiden kilpailullinen hintataso edellyttää. Kuten edellä on todettu, kaikkien Finnet-ryhmässä nyt toimivien puhelinyhtiöiden sitoutuminen yhä laajempaan yhteistoimintaan Finnet-ryhmän puitteissa saattaa kuitenkin myös vähentää alalla käytävää kilpailua ja tätä kautta osaltaan ehkäistä asiakkaille välittyvien tehokkuushyötyjen syntymistä.
Perustelut poikkeusluvan voimassaoloajalle
Hakija esittää, että poikkeuslupa tulisi myöntää pysyvästi, vähintään kuitenkin kymmeneksi vuodeksi. Kilpailuvirasto katsoo, ettei poikkeusluvan myöntäminen pysyvästi eikä kymmeneksi vuodeksi ole perusteltua Kaukoverkko Ysin huomattavan markkinaosuuden sekä telemarkkinoiden nopean muutoskehityksen vuoksi. Tästä syystä Kilpailuvirasto ei pidä perusteltuna poikkeusluvan myöntämistä pidemmäksi ajaksi kuin viideksi vuodeksi.
Poikkeuslupa
Kilpailuvirasto määrää, että kilpailunrjoituslain 6 §:n 1 kohtaa ei sovelleta Finnet-yhtiöiden Kaukoverkko Ysissä harjoittamaan valtakunnalliseen kaukoverkkopalvelu- ja kaukopuhelutuoteyhteistyöhön sisältyvään hintayhteistyöhön. Hintayhteistyö käsittää kaukoverkkopalvelun ja sen oheispalvelujen hintojen sekä kaukopuhelutuotteen ja sen lisäpalvelujen tukku- ja vähittäishintojen määrittämisen.
Poikkeusluvan rajaus
Poikkeuslupa koskee ainoastaan Kaukoverkko Ysin puitteissa harjoitettavaan kaukoverkkopalvelu- ja kaukopuhelutuoteyhteistyöhön sisältyvää hintayhteistyötä edellyttäen, että hintayhteistyöhön osallistuminen ei millään tavoin rajoita paikallisten Finnet-yhtiöiden muuta toimintaa. Hintayhteistyöhön osallistumisen tulee olla vapaaehtoista. Paikallisten puhelinyhtiöiden tulee voida halutessaan mainostaa tuotetta myös itsenäisesti. Lisäksi jokaisella paikallisella Finnet-yhtiöllä on oltava mahdollisuus kehittää ja tarjota asiakkailleen vastaavia tuotteita ja kilpailla näin Kaukoverkko Ysin tarjoaman palvelun kanssa.
Poikkeusluvan voimassaoloaika
Poikkeuslupa on voimassa 31.3.2002 asti.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 6 §, 19 §
Muutoksenhaku
Kilpailunrajoituslain (480/92) 21 §:n 3 momentin mukaan Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.