Hakija
Automatia Rahakortit Oy
Hakemus
Automatia Rahakortit Oy (jäljempänä Automatia) on toimittanut Kilpailuvirastoon 13.6.2002 päivätyn hakemuksen, jolla se pyytää sille myönnetyn rahakorttiyhteistyötä koskevan poikkeusluvan määräajan jatkamista. Automatia on toimittanut 16.1.2003 lisäyksen kyseiseen poikkeuslupahakemukseen. Lisäyksessä Automatia pyytää, että poikkeuslupa myönnettäisiin käsittämään myös Automatiassa tapahtuva mobiilirahajärjestelmän kehittämistä ja toteuttamista tarkoittava yhteistyö. Hakemukset on käsitelty Kilpailuvirastossa yhtenä hakemuksena.
Yritykset
Automatia Rahakortit Oy on Toimiraha Oy:n täysin omistama yhtiö. Toimiraha Oy:n omistavat tasaosuuksin Nordea Pankki Suomi Oyj, OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj sekä Sampo Pankki Oyj.
Hakemuksen tausta
Suomen Pankki siirsi vuonna 1992 käynnistämänsä korttirahatoiminnan perustamalleen tytäryhtiölle Toimiraha Oy:lle. Automatia Rahakortit Oy osti Toimiraha Oy:n Suomen Pankilta marraskuussa 1995. Nykyisin Toimiraha Oy on Automatian emoyhtiö, eikä Toimiraha Oy:llä ole muuta liiketoimintaa. Automatian tehtävänä on korttirahaan liittyvien rahoituspalvelujen tarjoaminen, tietoliikennepalvelujen tuottaminen, turvajärjestelmien kehittäminen ja liiketoimintaan liittyvien tuotteiden myynti.
Automatian osakaspankit hakivat kesällä 1996 Kilpailuvirastolta poikkeuslupaa Automatiassa harjoittamalleen hintayhteistyölle. Virasto määräsi 29.5.1997 päivätyssä päätöksessään (Dnro 504/67/96), ettei kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohtaa sovelleta osakaspankkien väliseen hintayhteistyöhön, joka koskee liittymis- ja vuosimaksuja, kauppiasprovisioita sekä kertakäyttöisten rahakorttien myyntipalkkioita. Poikkeusluvan määräaikaa jatkettiin siten, että se oli voimassa 30.5.2000 asti (Dnrot 487/67/99 ja 488/67/99).
Kilpailuvirasto ei kuitenkaan myöntänyt poikkeuslupaa korttirahan lataus- ja palautuspalvelua koskevalle hintayhteistyölle. Lisäksi virasto edellytti osakaspankkien purkavan solmimansa kilpailukieltosopimuksen, jonka mukaan osakaspankit eivät saaneet tarjota Automatian kanssa kilpailevaa rahakorttipalvelua tai käyttää muun kuin Automatian kanssa sopimuksen tehneen tahon tarjoamaa kilpailevaa rahakorttipalvelua.
Kilpailuviraston päätöstä noudattaen Automatian osakaspankit muuttivat asiakkaidensa kanssa tekemiään korttirahasopimuksia. Lisäksi Automatia toteutti muutokset, joiden ansiosta kukin osakaspankki saattoi määritellä itse lataus- ja palautuspalkkionsa suuruuden sekä periä sen asiakkaaltaan tapahtuman yhteydessä. Automatia ryhtyi laskuttamaan tapahtumista osakaspankkia. Aiemmin oli laskutettu osakaspankin asiakasta. Myös osakaspankeilta perittävien lataus- ja palautuspalkkioiden sekä perusmaksun määrittelyn Automatiassa todettiin olevan kilpailunrajoituslain 6 §:ssä kiellettyä hintayhteistyötä. Tämän vuoksi Automatia haki maaliskuussa 1998 poikkeuslupaa kyseiselle hintayhteistyölle. Virasto myönsi poikkeusluvan 5.8.1998 päivätyllä päätöksellään (Dnro 214/67/98). Myös tämän poikkeusluvan määräaikaa jatkettiin siten, että sen voimassaoloaika päättyi 30.5.2000.
Automatia haki rahakorttiyhteistyölle myönnettyjen poikkeuslupien jatkamista 12.5.2000 Kilpailuvirastolle saapuneella hakemuksella. Virasto määräsi 3.1.2001 päivätyssä päätöksessään (Dnro 454/67/2000), ettei kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohtaa sovelleta Automatia Rahakortit Oy:n osakaspankkien yhteistoimintaan, joka koskee liittymis- ja vuosimaksuja sekä osakaspankeilta perittäviä perusmaksuja ja tapahtumamaksuja. Kilpailuviraston uudella poikkeusluvalla siten yhdistettiin aikaisemmat kaksi poikkeuslupaa ja poikkeusluvan voimassaoloaikaa jatkettiin 30.5.2002 asti.
Hakijan esittämä selvitys
Rahakorttitoiminnan nykytilanne
Rahakorttiyhteistyön nykytilanteesta Automatia toteaa, että korttitoiminta ei ole laajentunut siitä mitä Automatia oli ilmoittanut edellisessä, 12.5.2000 päivätyssä, hakemuksessa. Toiminnan käynnistyminen on kestänyt Automatian alkuperäisiä arvioita pitempään, mutta Automatia uskoo edelleen, että korttirahatoiminta tulee muodostumaan merkittäväksi jokapäiväiseksi maksutavaksi ja että merkittävät rahakorttitoiminnan kehittämiseen tähän mennessä tehdyt investoinnit tulevat osoittautumaan kannattaviksi.
Automatian hinnoittelu ei ole muuttunut aikaisemmasta poikkeuslupahakemuksesta. Liittymismaksu on edelleen […][1] €, joka maksetaan viitenä vuotena tasasuuruisin erin. Pankin erotessa rahakorttiyhteistyöstä sen ei tarvitse maksaa jäljellä olleita maksuja eikä se saa jo maksettuja takaisin. Kuukausittainen perusmaksu on edelleen […] €. Jos yhteistyöhön liittyy useampia pankkiryhmiä, laskee tämä Automatian mukaan perusmaksun määrää, koska yhteistyöstä aiheutuneet kulut ovat pääosin kiinteitä. Kauppiasprovisio ja kortin lataus- ja purkumaksut ovat kunkin pankin itse päätettävissä. Automatia veloittaa pankeilta tietyt hinnat ja pankki päättää, miten se hinnoittelee tapahtumat kuluttajia ja kauppiaita kohtaan.
Automatia on lopettanut kertakäyttöisten rahakorttien tarjoamisen vuoden 2000 lopussa. Vaihtoehtoisena käyttömuotona Automatia tarjoaa ns. co-branded korttia, jolle korttirahaa on voinut ladata toisen pankin myöntämän kortin avulla, mutta tämän käyttö on ollut vähäistä.
Automatian mukaan tällä hetkellä ei ole neuvotteluja Automatian ja osakaspankkien kanssa kilpailevien pankkiryhmien välillä niiden liittymisestä rahakorttiyhteistyöhön. Automatia on tehnyt kilpaileville pankkiryhmille tarjouksen yhteistyöhön liittymisestä, mutta tarjoukseen ei yksikään kilpaileva pankkiryhmä antanut hyväksyvää vastausta. Perusteluina tarjouksen hylkäämisestä on esitetty lähinnä Automatian ehdottaman hinnoittelun sopimattomuutta.
Automatian näkemys rahakorttitoiminnan tulevaisuudesta
Automatia uskoo, että pankkien myöntämien korttien sirulle ladattavan korttirahan käyttö tulee laajenemaan merkittävästi ja että erityisesti mobiililaitteiden välityksellä tapahtuva maksaminen muodostuu tulevaisuudessa hyvin merkittäväksi maksutavaksi.
Nykyinen rahakorttijärjestelmä edellyttää käyttäjän pankin antamaa korttia, jonka sirulle korttirahaa ladataan. Mobiilipalveluiden kehittämisen uskotaan mullistavan kaupankäynnin. Niiden maksamisessa ei enää tarvita korttia, vaan mobiililaite riittää. Lisäksi nykyisen menettelytavan, jossa puhelinmaksun yhteydessä maksetaan erilaisia muita palveluja, huonona puolena on Automatian näkemyksen mukaan se, että palveluntarjoaja joutuu odottamaan noin 1,5 kuukautta maksun saamista. Lisäksi palveluntarjoajalla on luottoriski asiakkaasta. Jos puhelinliittymä joudutaan sulkemaan maksamattoman puhelinlaskun vuoksi, myös operaattorin liiketoiminta kärsii. Asiakas ei voi käyttää puhelintaan, vaikka pystyisikin maksamaan puhelinmaksut. Korttirahatoiminnassa maksu olisi käytännöllisesti katsoen reaaliaikainen ja muutkin edellä todetut epäkohdat poistuisivat.
Automatian jo kehittämiä tietojärjestelmiä voidaan käyttää perustana myös mobiiilimaksamisessa. Tällöin korttiraha ei ole ladattuna kortin sirulle vaan Automatian tietojärjestelmään, josta se maksun tapahduttua siirretään maksajalta maksun saajalle. […].
Hakemuksen perustelut
Automatia viittaa poikkeuslupahakemuksen perusteluiden osalta aikaisemmissa poikkeusluvissa esitettyyn. Automatian mukaan poikkeusluvan myöntämistä puoltavat perusteet ovat ennallaan.
Automatia toteaa, että kyseessä on merkittävä infrastruktuurihanke, jolla on tuotu markkinoille helppokäyttöinen uusi maksutapa, mutta jonka käytön laajeneminen on vielä edessäpäin, koska korttirahamahdollisuuden tarjoavia palveluntarjoajia on toistaiseksi vähän ja koska myös käyttäjiä on toistaiseksi rajoitetusti. Automatian käsityksen mukaan korttirahatoiminta tulee muodostumaan merkittäväksi maksutavaksi joko sellaisenaan tai yhdistettynä muihin uusiin maksutapoihin.
Automatia on hakemuksen mukaan panostanut kehitystyöhön merkittäviä summia. Vaikka rahakorttien käyttöönotto on ollut hitaampaa kuin mitä Automatia on aikaisempien poikkeuslupahakemuksien yhteydessä arvioinut, uskoo Automatia edelleen, että yhteistyönä tehty kehitystyö tulee toteuttamaan merkittäviä parannuksia maksutavoissa. Automatia toteaa, että hyödyt tulevat olemaan huomattavia kaikille osapuolille, niin kuluttajille, palveluntarjoajille kuin pankeillekin.
Automatian mukaan mobiilimaksamisen […] käyttöönoton kehitysnäkymät osoittavat, että vähintään muutama vuosi kuluu ennen kuin korttirahatoiminnan laajeneminen voisi toteutua kyseisten kehityshankkeiden myötä. Automatian panostus näitä kehityshankkeita hyödyntävään maksuteknologiaan tapahtuu myös useamman vuoden tähtäimellä. Näillä perustein Automatia esittää, että poikkeusluvan määräaikaa pidennettäisiin kolmella vuodella päättyen 30.5.2005.
Hakemuksesta annetut lausunnot
Poikkeuslupahakemuksesta pyydettiin lausunto kilpailevilta pankeilta, pankkeja edustavilta yhdistyksiltä ja Rahoitustarkastukselta. Lausunnon antoivat Danske Bank A/S, Paikallisosuuspankkiliitto, Handelsbanken, Suomen Pankkiyhdistys ja Rahoitustarkastus.
Danske Bank A/S
Danske Bank toteaa 24.3.2003 päivätyssä lausunnossaan, että Danske Bank A/S ei näe esteitä rahakorttiyhteistyötä koskevan poikkeusluvan jatkamiselle.
Paikallisosuuspankkiliitto
Paikallisosuuspankkiliitto toteaa 21.3.2003 päivätyssä lausunnossaan, että hakija edustaa tahoja, joilla on määräävä markkina-asema Suomessa ja että hakija ei edusta kuin osaa Suomen pankeista. Paikallisosuuspankkiliiton näkemyksen mukaan poikkeuslupien myöntämiseen tulisi siten suhtautua pidättyvästi, vaikka tuotekehittely voisikin hyödyttää kyseisten pankkien omia asiakkaita.
Paikallisosuuspankkiliiton mukaan kysymyksessä olevan poikkeusluvan myöntäminen voi tulla kysymykseen, mikäli hakijoiden tarkoituksena on yhteisvoimin rakentaa asiakkaita hyödyttävä uusi palvelu, joka on avoin ja muita markkinaosapuolia syrjimätön ja johon kaikki markkinoilla toimivat kilpailijatkin voivat kohtuullisin ehdoin halutessaan liittyä. Paikallisosuuspankkiliiton mukaan Automatian puitteissa harjoitettu rahahuoltoyhteistyö on esimerkki tämänlaisesta järjestelystä.
Handelsbanken
Automatian poikkeuslupahakemuksessa mainitusta hakijan yhteistyötarjouksesta, josta ”mikään pankkiryhmä ei ollut kiinnostunut”, Handelsbanken toteaa, että omalta osaltaan Handelsbanken ei katsonut Automatian ehdottamaa liittymismaksua kohtuulliseksi liiketoiminnan kehitykseen nähden eikä siksi ollut valmis liittymään yhteistyöhön.
Edelleen Handelsbanken toteaa, että hakemuksen kohdassa 3 mainittu ”Automatian jo kehittämiä tietojärjestelmiä voidaan käyttää perustana myös mobiilimaksamisessa. Tällöin korttiraha ei ole ladattuna kortin sirulle, vaan Automatian tietojärjestelmässä, josta se maksun tapahduttua siirretään maksajalta maksun saajalle” on ilmaisultaan epätäsmällinen. Handelsbanken kyseenalaistaa, tarkoitetaanko tällä sitä, että palvelua käyttävän kuluttajan rahat tosiasiallisesti ovat Automatian hallussa esimerkiksi asiakasvaratilillä vai Automatian taseessa.
Handelsbankenin käsityksen mukaan poikkeusluvan peruste eli yleisen infrastruktuurin luominen, on edelleen voimassa. Handelsbanken kuitenkin kyseenalaistaa Automatian väitteen pätevyyden yhteistyön hyödyn kanavoitumisesta kuluttajille, koska kuluttajat eivät (vielä) ole ottaneet palvelua käyttöönsä.
Handelsbanken lisäksi huomauttaa, että Automatia Oy -konsernin eri yhtiöiden jatkuvista poikkeuslupahakemuksista ei päästä eroon ennen kuin Automatia Oy -konsernin rooli keskeistä rahahuollon infrastruktuuria ylläpitävänä ja hallinnoivana tahona tunnustetaan, ja joko konsernin omistussuhteita muutetaan siten, että myös muut kuin nykyiset omistajapankit tulevat omistajiksi tai siten, että konsernin päätöksenteossa myös sen palveluita käyttävät pankit ja pankkiryhmät saavat vaikutusvaltaa. Jos rahakortti- tai matkapuhelinmaksamista pidetään perusinfrastruktuurina, on Handelsbankenin mukaan myös sitä hallinnoiva Automatia Oy:n tytäryhtiö laskettava yhteistä hallinnointia vaativien yhteisöjen joukkoon.
Suomen Pankkiyhdistys
Suomen Pankkiyhdistys toteaa 25.2.2003 päivätyssä lausunnossaan, että rahakorttimahdollisuuden tarjoavia palveluntarjoajia on toistaiseksi vähän ja myös käyttäjiä on ollut toistaiseksi rajoitetusti. Mobiililaitteiden välityksellä tapahtuva maksaminen tulee lisäämään vaihtoehtoisia maksamistapoja niissä tilanteissa, joihin rahakorttijärjestelmä soveltuu käytettäväksi.
Suomen Pankkiyhdistys toteaa, että sillä ei ole huomauttamista siihen, että rahakorttiyhteistyötä koskevaa poikkeuslupa jatketaan 30.5.2005 saakka.
Rahoitustarkastus
Rahoitustarkastus huomioi 17.3.2003 päivätyssä lausunnossaan seuraavia markkinoilla tapahtuneita muutoksia:
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi sähköisen rahan liikkeeseenlaskijoiden liiketoiminnan aloittamisesta, harjoittamisesta ja toiminnan vakauden valvonnasta (2000/46/EY) on kansallisesti saatettu Suomessa voimaan luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/93, jäljempänä luottolaitoslaki) muutoksilla (69/2003), jotka tulivat voimaan 15.2.2003. Laissa luotiin uusi luottolaitosmuoto, maksuliikeyhteisö, joka saa harjoittaa sähköisen rahan liikkeeseenlaskua ja yleistä maksujenvälitystä. Samassa yhteydessä mm. kauppaliikkeet saivat oikeuden vastaanottaa varoja asiakastileille 3.000 € määrään asti tai laskea liikkeeseen sähköistä rahaa, jonka vain palveluntarjoaja itse hyväksyy maksuksi. Yritysryhmät voivat Rahoitustarkastuksen päätöksellä harjoittaa ns. rajoitettua luottolaitostoimintaa, jossa asiakastilillä olevia varoja tai sähköistä rahaa voidaan käyttää laissa tarkemmin määritellyn yritysryhmän tarjoamien hyödykkeiden maksamiseen.
Sähköisen rahan käyttöönotto on toistaiseksi ollut vähäistä. Sekä palveluntarjoajat että kuluttajat ovat olleet haluttomia ottamaan laajemmassa mitassa Automatian tarjoamaa korttirahaa käyttöön.
Rahoitustarkastuksen käsityksen mukaan mobiililaitteilla käytettävän sähkörahan osalta on erittäin vaikeaa arvioida tuleeko yleisö hyväksymään sen paremmin kuin korttirahan. Mobiililaitteen etuna luonnollisesti on se, että se on varsin laajasti jo kuluttajien käytössä, joten mobiililaitteella käytettävän sähköisen rahan käyttöön ottaminen ei siten edellytä kuluttajilta laiteinvestointeja.
Rahoitustarkastus toteaa, että markkinoille on viime aikoina tullut uusia yrityksiä, jotka ovat aloittaneet tai ovat aloittamassa sähköisen rahan liikkeeseenlaskua. Rahoitustarkastukselle esitellyt hankkeet ovat yleensä olleet nimenomaan mobiililaitteilla käytettävää sähköistä rahaa. Julkisuudessa hankettaan on esitellyt mm. Dynexco Oy. Osuuspankkikeskus-OPK osuuskunta ja sen jäsenpankit ovat tuoneet markkinoille kukkaropohjaisen internetissä ja mobiililaitteilla käytettävän mikromaksamisjärjestelmän nimeltä Digiraha.
Automatian poikkeuslupahakemuksen osalta Rahoitustarkastus toteaa, että sillä ei ole huomauttamista Automatian hakemuksessaan poikkeuslupien jatkamiselle esittämiin perusteluihin ja Rahoitustarkastus pitää lupien jatkamista perusteltuna.
Kilpailuoikeudellinen arvio
Kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohta kieltää samalla tuotanto- ja jakeluportaalla toimivien elinkeinonharjoittajien tai niiden yhteenliittymien hintoja ja vastikkeita koskevat sopimukset, suositukset tai vastaavat järjestelyt.
Automatia Rahakortit Oy on samalla tuotanto- ja jakeluportaalla toimivien luottolaitosten perustama yhteisyritys. Osakaspankit päättävät Automatiassa muun muassa liittymis- ja vuosimaksuista, Automatian osakaspankeilta perimästä perusmaksusta sekä lataus- ja palautuspalkkioista. Automatian toimintaan sisältyy siten kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdassa kiellettyä hintayhteistyötä.
Kilpailunrajoituslain 19 §:n 1 momentin mukaan Kilpailuvirasto voi elinkeinonharjoittajan tai niiden yhteenliittymän hakemuksesta määrätä, että lain 6 §:n 1 kohdan säännöstä ei sovelleta kilpailunrajoitukseen, jos se osaltaan tehostaa tuotantoa tai hyödykkeen jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä ja jos hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille.
Kilpailuviraston arvion mukaan rahakorttimarkkinat eivät ole kehittyneet aiemmissa päätöksissä arvioiduilla tavoilla. Automatian aikaisemmin antamat arviot markkinoiden kehittymisestä eivät ole toteutuneet. Markkinatilanteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Automatian rahakorttipalvelujen tarjonta ei ole laajentunut merkittävästi ja rahakorttien kysyntä on ollut vähäistä. Automatia on kuitenkin edelleen kehittämässä palveluitaan ja Kilpailuviraston näkemyksen mukaan suunniteltujen rahakorttipalvelujen […] kehittäminen on omiaan edistämään teknistä kehitystä ja kanavoimaan hyötyä kuluttajille sekä yrityksille laajemminkin uusien ja tehokkaiden maksutapojen muodossa.
Automatian hakemuksesta annetut lausunnot pääosin puoltavat haetun poikkeusluvan myöntämistä. Lausunnonantajien näkemysten mukaan Automatian rahakortti- ja mobiilirahapalvelut tarjoavat positiivisia uusia vaihtoehtoja sekä kuluttajille että yrityksille. Lausunnoissa kuitenkin korostetaan, että Automatian kehittämän järjestelmän tulee olla avoin ja muita osapuolia syrjimätön.
Automatian hinnoittelussa ei ole tapahtunut muutoksia aikaisemman poikkeusluvan myöntämisestä. Muilla kuin Automatian osakaspankeilla on mahdollisuus liittyä yhteistyöhön maksamalla liittymismaksun ja kuukausittaisen jäsenmaksun. Kilpailuvirasto katsoo, että yhteistyön hyväksyttävyyden edellytyksenä on, että kilpailevilla pankeilla ja pankkiryhmillä on oltava jatkossakin mahdollisuus liittyä yhteistyöhön tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin.
Kilpailuvirasto katsoo saamiensa selvitysten perusteella aiemmissa rahakorttiyhteistyötä koskevissa poikkeuslupapäätöksissä todettujen tehokkuushyötyjen edelleen toteutuvan. Kilpailuvirasto toteaa, että kilpailuolosuhteet rahakorttien tarjonnassa eivät ole muuttuneet siinä määrin, että aiemmin myönnetyn poikkeusluvan jatkaminen tulisi evätä. Kilpailuvirasto voi näin ollen myöntää Automatian hakeman pidennyksen aiemmin myöntämäänsä poikkeuslupaan.
Poikkeusluvan myöntämisen ehdoksi Kilpailuvirasto asettaa aikaisempien päätösten tavoin järjestelmän avoimuuden ja syrjimättömyyden säilymisen myös jatkossa. Kilpailevilla markkinaosapuolilla tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus liittyä järjestelmään tasapuolisina ja kohtuullisina pidettävin ehdoin. Kilpailuvirasto huomauttaa, että kilpailevat pankkiryhmät eivät ole liittyneet rahakorttiyhteistyöhön ilmoitustensa mukaan lähinnä siitä syystä, että pitävät Automatian hinnoittelua liian korkeana. Jos Automatian tarjoamat liittymisehdot eivät ole avoimia ja syrjimättömiä, tämän poikkeusluvan myöntämisedellytykset eivät täyty. Syrjivien ehtojen asettaminen kilpaileville markkinaosapuolille voidaan myös rinnastaa kilpailunrajoituslain 6 §:n 2 kohdan tarkoittamaan kollektiiviseen boikottiin.
Rahakortteihin liitettävien mobiiliraha ja -maksamissovellusten markkinat ovat tällä hetkellä voimakkaasti kehittymässä. Mikäli rahakorttiyhteistyössä tapahtuu osakaspankkien yhteistyömuotoihin tai rahakorttijärjestelmän perusteisiin vaikuttavia muutoksia ennen kuin poikkeusluvan voimassaolo päättyy, on niistä ilmoitettava välittömästi Kilpailuvirastolle.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto määrää, että kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohtaa ei sovelleta Automatia Rahakortit Oy:n osakaspankkien Nordea Pankki Oyj:n, OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:n ja Sampo Pankki Oyj:n yhteistoimintaan, joka koskee liittymis- ja vuosimaksuja sekä osakaspankeilta perittäviä perusmaksuja ja tapahtumamaksuja.
Poikkeuslupa on voimassa 30.5.2005 saakka.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/1992) 6 § ja 19 §:n 1 momentti.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
[1] Liikesalaisuus poistettu.