Poikkeuslupa Oy Finnet International Ab:ssä harjoitettavalle kansainvälisiä telepalvelutuotteita koskevalle hintayhteistyölle

Hakija

Oy Finnet International Ab

Hakemus

Kilpailuvirasto on päätöksellään 12.6.1997 Dnro 209/67/97 myöntänyt Oy Finnet International Ab:lle poikkeusluvan sen Finnet -ryhmään kuuluvien omistajien väliseen, kansainvälisiä telepalveluita koskevaan yhteistyöhön. Em. poikkeuslupa on ollut voimassa 30.6.2002 asti.

Oy Finnet International Ab (jäljempänä myös FNI) on 27.6.2002 Kilpailuvirastolle saapuneessa kirjeessään katsonut, ettei FNI:n hallitustyöskentelyssä harjoitettava hintayhteistyö edellytä kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaista poikkeuslupaa, sillä ulkomaanpuhelumarkkinoilla FNI:n osakkaat eivät todellisuudessa, eivätkä potentiaalisesti, enää ole toistensa kilpailijoita nyt, kun FNI:stä on tullut Elisa-konsernin tytäryhtiö. Myöskään yhden omistajan yhtiössä käyttämä määräysvalta ei hakijan mielestä edellytä poikkeuslupaa. Hakija on kuitenkin pyytänyt, että mikäli poikkeusluvan tarve kuitenkin on olemassa, poikkeuslupa FNI:ssä tehtävälle kansainvälisiä telepalvelutuotteita koskevalle hintayhteistyölle myönnettäisiin.

Yritykset

Oy Finnet International Ab

FNI on vuonna 1993 perustettu yritys ja se harjoittaa Suomessa kansainvälistä teletoimintaa tarjoamalla kansainvälisiä telepalvelutuotteita yritys- ja kuluttaja-asiakkaille sekä muille operaattoreille. FNI -konsernin liikevaihto vuonna 2001 oli noin 81 miljoonaa euroa. Elisa-konserni omistaa FNI:stä 52,5 prosenttia. Muita omistajia olivat hakemusta jätettäessä Finnet -ryhmään kuuluva Kaukoverkko Ysi ja seuraavat 37 paikallista Finnet -yhtiötä:

Alajärven Puhelinosuuskunta
Etelä-Satakunnan Puhelin Oy
Eurajoen Teleosuuskunta
Forssan Seudun Puhelin Oy
Hämeen Puhelin Oy
Härkätien Puhelin Oy
Iisalmen Puhelin Oy
Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy
Jakobstadsnejdens Telefon Ab
Kajaanin Puhelinosuuskunta
Karjaan Puhelin Oy
Keikyän Puhelinosuuskunta
Kimito Telefonaktiebolag
Kokkolan Puhelin Oy
Kuopion Puhelin Oyj
Kymen Puhelin Oy
Laitilan Puhelinosuuskunta
Lohjan Puhelin Oy
Loimaan Seudun Puhelin Oy
Loviisan Puhelinosuuskunta
Lännen Puhelin Oy
Mariehamns Telefon Ab
Mikkelin Puhelin Oyj
Oulun Puhelin Oyj
Outokummun Puhelin Oy
Pargas Telefon Ab
Pohjanmaan Puhelinosuuskunta
Pohjois-Hämeen Puhelin Oy
Päijät-Hämeen Puhelin Oyj
Salon Seudun Puhelin Oy
Satakunnan Puhelin Oy
Savonlinnan Puhelin Oy
Telekarelia Oy
Turun Puhelin Oy
Vaasan Läänin Puhelin Oy
Vakka-Suomen Puhelin Oy
Ålands Telefonandelslag

17.4.2003 toimittamassaan lisäselvityksessä hakija ilmoitti omistuksissa hakemuksen jättämisen jälkeen tapahtuneen seuraavia muutoksia:

Soon Communications Oyj:llä olleet osakkeet ovat siirtyneet liiketoimintasiirrossa Elisa Oyj:lle. Konserniyhtiöistä FNI:n osakkeita omistavat lisäksi ElisaCom Oy, Lounet Oy, Riihimäen Puhelin Oy sekä Yomi Oy. Edelleen Pohjanmaan puhelinosuuskunnan osakkeet ovat siirtyneet liiketoimintasiirrossa Pohjanmaan PPO Oy:lle.Hämeen Puhelin Oy:n osakkeet ovat siirtyneet yhtiömuodon ja nimenmuutoksen yhteydessä HPO-Yhtymä Oyj:lle.

Hakijan esittämät selvitykset ja perustelut

Oy Finnet International Ab:n tuotannollinen toiminta

Hakija on hakemuksessaan esittänyt, että 12.6.1997 myönnetyn poikkeusluvan (ja sen täydennyksen antamisen) jälkeen FNI:n toiminta ei ole olennaisesti muuttunut. Hakija on kuitenkin päivittänyt toimintaansa koskevaa Kilpailuvirastolle aiemmin toimittamaansa informaatiota 17.4.2003 päivätyllä lisäselvityksellä.

FNI:n tuotantotoiminta jakautuu toisaalta Suomessa ja Suomen ulkopuolella tapahtuvaan tuotantoon sekä toisaalta kahteen toiminnalliseen osa-alueeseen: palvelukohtaisiin yhdysliikennesopimusneuvotteluihin ja palveluiden tuotantoon tarvittavan teknisen koneiston toteuttamiseen.

Toiminta Suomessa

FNI vastaa kotimaassa sijaitsevan teknisen tuotantokoneiston suunnittelusta, johtaa hankintaneuvotteluja, ohjeistaa koneiston loogisen toiminnan ja ohjaa operointia. Tuotantokoneisto sisältää kaksi keskustoiminnetta ja siirtojärjestelmäyhteyksiä. FNI:n kotimaan tuotantokoneisto perustuu pääasiassa vuokra- ja palvelusopimuksiin. Helsingin keskustoiminteen operointipalveluineen FNI vuokraa Elisa Networks Oy:ltä sekä Tampereen Soon Net Oy:ltä ja siirtojärjestelmäyhteydet operointipalveluineen pääosin Elisa Networks Oy:ltä. Merivalokaapelien siirtojärjestelmäyhteyksiä FNI vuokraa ja ostaa ylläpitopalveluineen Elisa Networks Oy:ltä sekä Finnet- ryhmään kuuluvilta operaattoreilta ja muilta operaattoreilta. Myös näiden yhteyksien operointipalvelut se hankkii Elisa Networks Oy:ltä.

FNI on Suomessa tehnyt yhdysliikennesopimukset kaikkien merkittävien Suomessa toimivien paikallis-, kauko- ja matkapuhelintoimintaa harjoittavien operaattoreiden kanssa. FNI:n yhdysliikennerajapinta muihin suomalaisiin teleyrityksiin nähden sijaitsee FNI:n käytössä olevien Helsingin ja Tampereen keskusten kotimaanpuoleisessa yhdysjohtoliitännässä.

Toiminta Suomen ulkopuolella

FNI:n Suomen rajojen ulkopuolinen tekninen tuotantokoneisto koostuu yhteistyössä eri maissa toimivien teleoperaattoreiden kanssa hankituista siirtoyhteyksistä ja FNI:n hankkimista tietoliikennelaitteistoista. Palvelukohtaiset yhdysliikennesopimukset FNI neuvottelee muissa maissa sijaitsevien kansainvälistä teletoimintaa harjoittavien teleoperaattoreiden kanssa.

Oy Finnet International Ab:n tarjoamat tuotteet

FNI tarjoaa kansainvälisen teletoiminnan markkinoille valintaista 999-ulkomaanpuhelua eri variaatioina, kansainvälisiä datapalveluita ja niiden variaatioita sekä transitpalvelua seuraavasti:

999-ulkomaanpuhelun eri variaatiot yrityksille ja kuluttajille

999-ulkomaanpuhelua myydään kaikille asiakassegmenteille. 999-ulkomaanpuhelutuotteen variaatioilla hakija tarkoittaa tuotteen tuotteistamista uudeksi tuotteeksi muuttamalla pääsääntöisesti tuotteen valintaproseduuria ja/tai tuotteen teknistä toteutusreittiä ja/tai tuotteen hintaa. Variaatiot toteutetaan pääasiassa asiakkaan omistamassa päätelaitteessa ja/tai asiakkaan käytössä olevilla yleisen verkon ominaisuuksilla (esimerkiksi Ystävä Lähellä) ja/tai älyverkkoteknologialla(esimerkiksi IVPN-palvelut). Tällä hetkellä FNI tarjoaa seuraavia 999-ulkomaanpuhelutuotteen variaatioita:

999-ulkomaanpuhelu
Ystävä Lähellä -puhelu
99559 -puhelu
0800-ulkomaanpuhelu
International Freephone Service (IFS)
Universal International Freephone Service (UIFS)

Datapalvelutuotteet yrityksille

Kansainväliset datapalvelut ovat yritysasiakkaille myytäviä tuotteita (kansainvälisiä yritysverkkoja), jotka perustuvat kiinteisiin johtoihin, pakettikytkentään ja IP-teknologiaan:

a) kansainvälinen Yritysverkko -palvelu,

joka yhdistää yrityksen kaikki lähiverkot kapasiteettitarpeen mukaan IP-, Frame Relay, ATM- tai MPLS-tekniikalla.

b) kansainvälinen DigiLink -palvelu,

joka on kiinteä yhteys ja tarkoitettu yrityksen kahden toimipisteen väliseen tiedonsiirtoon.

c) kiinteä vuokrayhteys IPLC (Internet Private Leased Circuit),

joka on vaihtoehtona vaativissa olosuhteissa kansainväliselle DigiLink -palvelulle.

Transitpalvelu operaattoreille

Operaattoreille tarjottava kansainvälinen datakapasiteetti on verkkotuote. FNI tarjoaa sekä koti- että ulkomaalaisille operaattoreille:

a) kytkentäistä transitpalvelua,

jolla mahdollistetaan toisten operaattoreiden liikenteen välittäminen eri kohdemaihin ja

b) kapasiteettiperustaista transitpalvelua,

jonka avulla eri operaattorit voivat käyttää FNI:n hallitsemaa siirtoverkkoa omien yhteyksiensä toteutuksen osana.

Yhteistyön sisältö

FNI:n hallitus vahvistaa FNI:n toimivan johdon kaupallisin perustein määrittelemät tuotteiden vähittäis- ja tukkuhinnat. Hinnoittelu käsittää myös alennusprosenteista ja muista toimitusehdoista päättämisen. FNI:n toiminnan aikana hallitus ei käytännössä ole muuttanut toimivan johdon hinnoitteluesityksiä.

FNI:n hallituksessa on kuusi jäsentä ja päätöksen syntymiseen riittää enemmistö. Tasatilanteessa Elisa -konserniin kuuluvan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Hallituksen edustus kaudella 2003-2004 jakautuu Finnet -yhtiöiden ja Elisan välillä tasan siten, että molemmilla on kolme edustajaa.

FNI:n omistajat ovat pääasiallinen myyntikanava loppuasiakkaisiin nähden; yhtiöt myyvät FNI:n tuotteita edustus- tai jälleenmyyntisopimusten perusteella. Myös Oy Radiolinja Ab sekä eräät ulkopuoliset myyjät myyvät FNI:n tuotteita. FNI hyväksyy myyntiyhtiöikseen kaikki FNI:n asettamat laadulliset kriteerit täyttävät yritykset. Edustajina toimivien yhtiöiden kanssa on solmittu edustussopimukset, joiden nojalla yhtiöt myyvät FNI:n tuotteita FNI:n määrittelemillä hinnoilla. Vuonna 1999 FNI otti edustussopimusten rinnalle myös jälleenmyyntimallin, jossa FNI myy tuotteitaan jälleenmyyjille tukkuhinnoilla. Jälleenmyyjällä on oikeus itsenäisesti määritellä tuotteiden loppuasiakashinnat. Myyntiyhtiöt voivat vapaasti valita jälleenmyynti- ja edustussopimuksen välillä.

FNI ostaa kaupallisin perustein alihankintatyötä ja telepalveluita myös omistajayhtiöiltään (esim. valvomotoiminta ja kaukoliikenteenvälitys).

FNI:n myyntiyhtiöksi pääsee kaupallisin perustein eikä eroamiselle ole asetettu sanktioita. Mahdollisuutta päästä FNI:n osakkeenomistajaksi rajoittavat yhtiöjärjestyksen suostumus- ja lunastuslausekkeet. Yhteistyöstä eroaminen voi tapahtua normaaleilla yhtiö- ja sopimusoikeudellisilla perusteilla. Yhteistyöstä eroamiselle ei ole asetettu sanktioita.

Hakijan näkemys tehokkuuseduista

Hakijan mukaan sen harjoittama toiminta on monimutkaista ja vaatii monipuolisia ja erikoistuneita taitoja omaavaa henkilökuntaa sekä huomattavia taloudellisia panoksia. Toimintaa arvioitaessa on huomattava, että Suomen ulkomaanpuhelumarkkinoilla toimii tälläkin hetkellä vain kaksi merkittävää verkko-operaattoria: Sonera ja FNI, joiden tavoitteena on suurelta osin hallita käyttämäänsä ulkomaan televerkkoa yhteistyössä Suomen kannalta tärkeimpien muissa maissa sijaitsevien teleoperaattoreiden kanssa. Nykyisessä markkinatilanteessa FNI on itse asiassa ainoa täysipainoinen kilpailija Soneralle.

Tehokkuusetuja arvioitaessa on vertailukohdaksi otettu tilanne, jossa useampi FNI:n omistajista harjoittaisi vastaavaa ulkomaanpuhelutoimintaa. Toiminta on hakijan mukaan kuitenkin taloudellisesti mielekästä vain FNI:n esittämän yhteistoimintamallin muodossa.

Tehokkuusetuja syntyy, kun henkilöstöresursseista aiheutuvat kustannukset ja toiminnan volyymin kasvusta johtuvat tuotannolliset yksikkökustannukset alenevat. Erityisesti palvelukohtaisten kansainvälisten yhteenliittämissopimusten aikaan saaminen edellyttää suomalaiselta operaattorilta uskottavuutta toiminnan laadun, volyymien ja vakauden suhteen.

FNI:n Suomessa sijaitsevan tuotantokoneiston päivittäinen ohjaus ja operointi sekä sen ympärivuorokautinen valvonta edellyttävät huomattavia taloudellisia panostuksia ja erikoiskoulutettua henkilökuntaa. Mikäli tätä toimintaa harjoittaisi useampi yhtiö, jo pelkästään erikoiskoulutetun henkilöstön hankkiminen osoittautuisi lähes mahdottomaksi, kun ammattitaitoisen henkilökunnan löytäminen on jo nyt vaikeaa. Kysynnän kasvu johtaisi henkilöstöstä syntyvien yksikkökustannusten kasvuun, jolloin myös seurauksena olisi kustannustason nousun lisäksi myös loppuasiakkaille tarjottavan palvelun laatutason yleinen lasku.

Suomessa sijaitsevaan tuotantokoneistoon liittyvien investointien keskittäminen FNI:lle kasvattaa hankintavolyymeja ja synnyttää siten kustannushyötyä. Lisäksi FNI on investoinut huomattavia summia merivalokaapelijärjestelmiin ympäri maailmaa ja näiden investointien liiketaloudelliset poistot edellyttävät kohteilta merkittävää käyttöastetta. Hakijan mukaan on edelleen huomattava, että ulkomaanteletoiminnan harjoittaminen edellyttää kansallisista käytännöistä poikkeavaa operaattoreiden välisten tilitysmaksujen hoitamista. Tätä toimintaa varten FNI on kehittänyt oman tietojärjestelmän, jonka toteutus-, kehitys-, ja ylläpitokustannukset ovat olleet huomattavia.

FNI on myös rakentanut valtakunnallisen 999-ulkomaanpuhelutuotteen markkinoimiseksi mittavan markkinointikoneiston, joka on vaatinut huomattavia kustannuksia. Näin FNI on pystynyt rakentamaan Soneran valtakunnalliselle 990-ulkomaanpuhelutuotteelle varteenotettavan kilpailijan.

Erityisesti kuluttajille suunnattujen markkinointitoimenpiteiden osalta valtakunnallisten markkinointikampanjoiden toteuttaminen edellyttää selkeästi tunnistettavan positiivisen viestin sisällyttämistä markkinointiviestiin. Käytännössä tämä positiivinen viesti liittyy usein tuotteen hintaan. Vertailutilanteessa olisi hakijan mukaan kyseessä useita tuotteita ja useita hintoja, jolloin markkinointiviestien teho olisi huomattavasti heikompi ja niiden kattavuusalueet suppeampia.

Hakija perustelee yhteistyön tarpeellisuutta sillä, että Suomi on teleliikenteessä lähes kaikkien maiden ja teleoperaattoreiden kannalta pieni maa, joten innostus uusien suhteiden luomiseen suomalaisen operaattorin kanssa ja suhteesta aiheutuvien taloudellisten seuraamusten kantamiseen ei ole maailmalla kovinkaan suuri. Kestävän kilpailuasetelman kansainvälisessä teletoiminnassa voi saavuttaa vain FNI:n kaltainen riittävän vahvan valtakunnallisen taustan ja markkinapotentiaalin omaava operaattori. Samoin hakijan mukaan vain vahva yhtiö kykenee luomaan todellisia kilpailullisia paineita toista vahvaa yhtiötä kohtaan. Siten vain FNI:n kaltainen operaattori voi saavuttaa Soneran kanssa tasavertaisen aseman.

Hintoja koskevan yhteistyön tarvetta hakija perustelee sillä, että FNI:n pääkilpailijat tarjoavat asiakkailleen valtakunnallisesti yhtenäisesti asiakashinnoiteltua ulkomaanpuhelutuotetta ja FNI:n mahdollisuus kilpailla tasapuolisesti ulkomaanpuhelumarkkinoilla edellyttää, että FNI:n ulkomaanpuhelutuotteella on yhtenäinen valtakunnallinen asiakashinta. Valtakunnallinen yhteismarkkinointi on välttämätön kilpailun edellytys ja yhtenäinen valtakunnallinen asiakashinta antaa mahdollisuuden mm. valtakunnallisten alennuskampanjoiden järjestämiseen. Yhtenäinen hinta on myös kuluttajan edun mukainen; 999-puhelun valitessaan asiakkaan täytyy tietää puhelun hinta riippumatta siitä, mistä puhelu soitetaan.

Hakijan näkemys hyödyn siirtymisestä asiakkaille ja kuluttajille

Hakijan mukaan kuluttajat ovat hyötyneet FNI:n toiminnasta todellisen kilpailun käynnistäjänä ja ylläpitäjänä. Tämä ilmenee parempana palvelun laatuna ja alhaisempina hintoina. Hakija viittaa liikenne- ja viestintäministeriön Televiestintätilastoon vuodelta 2001 ja toteaa, että FNI on ollut hintojen alentamisessa edelläkävijä.

Vuodesta 1999 FNI on antanut myyntiyhtiöille mahdollisuuden siirtyä edustajista jälleenmyyjiksi. Kaikki myyntiyhtiöt eivät kuitenkaan halua ryhtyä jälleenmyyjiksi, koska se edellyttää organisaatiota, joka kykenee mm. ylläpitämään maakohtaisia hinnastoja, hinnoittelemaan tuotteet itsenäisesti, seuraamaan numeromuutoksia ulkomailla sekä huolehtimaan laskutusjärjestelmästä ja markkinoinnista. Näin ollen FNI:llä on oltava myös mahdollisuus määritellä loppuasiakashinta, jotta FNI:n tuotteita voidaan myydä kuluttajille valtakunnallisesti.

Tuotteiden tukkuhinnoittelu ja jälleenmyynti ovat tehostaneet tuotteiden jakelua ja markkinointia. Jälleenmyyjän itsenäisempi rooli on poistanut jakelua hidastavia asiakaskohtaisia päämiehen ja edustajan välisiä keskusteluja. Lisäksi jälleenmyyjä voi edustajaa paremmin itse vaikuttaa markkinointipanostuksiin ja niiden suuntaamiseen, jolloin tuotekohtaiset markkinointikustannukset ovat alentuneet. Jälleenmyynnin ja tukkuhinnoittelun synnyttämät tehokkuusedut ovat välittyneet asiakkaalle pääasiassa asiakaspalvelun nopeutumisena ja tuotteiden halvempina hintoina. Asiakaspalvelun nopeutuminen on ollut mahdollista, kun jälleenmyyjä voi itsenäisesti määritellä tuotteiden pääasialliset toimitusehdot. Tehostunut asiakaspalvelu ja tehokkaampi markkinointi ovat synnyttäneet kustannussäästöjä, jotka taas ovat mahdollistaneet tuotteiden hintojen alentamisen.

Loppukäyttäjähintojen määrääminen valtakunnallisesti on FNI:n liiketoiminnan kannalta erittäin keskeisessä asemassa ja samalla se on myös kuluttajien edun mukaista. Kansainvälinen palvelu käsitetään luonnostaan eri maiden väliseksi ja tästä syytä asiakkaat odottavat, että hinta on sama eri puolilla Suomea. Lisäksi kansainvälisen teletoiminnan palveluiden käyttäjistä huomattava osa on suuria yrityksiä, joiden toimipisteet sijaitsevat useammalla paikkakunnalla. Tällaisten yritysten asiakkaiden palveleminen edellyttää palvelutarjoajaa, joka tarjoaa palvelut kaikkiin toimipisteisiin samoilla ehdoilla.

FNI:n liiketoiminnan luonteeseen kuuluvat spontaanisti syntyvät ja lyhytkestoiset asiakassuhteet; asiakassuhde syntyy jokaisessa puhelussa erikseen ja kestää vain noin neljä minuuttia. Tällöin asiakkaan kannalta on erittäin tärkeää, että tämä tietää, kenen kanssa juridinen suhde syntyi; kuka vastaa palvelun toimivuudesta, laadusta ja oikeasta laskutuksesta.

Hakijan mukaan sen esittämä toimintatapa on taloudellisesti perustelluin tapa toteuttaa teknisesti yhtä luotettava, laadukas ja hyvin ylläpidetty tuotantokoneisto kuin sen pääkilpailijalla Soneralla on.

Ilman FNI:tä olisi hakijan mukaan olemassa vain yksi merkittävä ulkomaanverkko. Tällöin ulkomaanverkkopalveluiden tuotannossa ei juurikaan olisi kilpailua vaan Sonera pystyisi pitkälti määräämään ulkomaanverkkopalveluiden hintatason, mikä johtaisi väistämättä korkeampiin palveluoperaattorihintoihin ja sitä kautta myös korkeampiin loppuasiakashintoihin.

Kilpailijoilta pyydetyt lausunnot

Kilpailuvirasto pyysi asiassa lausuntoja Facilicom Finland Oy:ltä, Jippii Group Oyj:ltä, RSL COM Finland Oy:ltä, Sonera Oyj:ltä, Song Networks Oy:ltä ja Viestintävirastolta. Vastaukset saatiin Sonera Oyj:ltä, Song Networks Oy:ltä ja Viestintävirastolta.

Sonera Oyj

Lausunnossaan 4.9.2002 Sonera tuo esille, että yhteistyöhön osallistumisen tulisi olla vapaaehtoista, yhteistyöhön osallistuvilla yrityksillä tulisi olla tosiasiallinen mahdollisuus myydä ko. tai vastaavia tuotteita itsenäisesti (hinnoitteluvapaus, oikeus valita päämies ja laatia omat toimitusehdot) sekä irrottautua yhteistyöstä ilman sanktioita. Soneran mukaan poikkeuslupa tulisi myöntää vain lyhyeksi määräajaksi, enintään 3 vuodeksi.

Song Networks Oy

Lausunnossaan 28.8.2002 Song Networks katsoo, että ainakin suurimmilla FNI:n tominnassa mukana olevilla yrityksillä voisi olla mahdollisuus tarjota vastaavia palveluita myös itsenäisesti käyttämällä ulkomaanpuheluiden tarjoamiseen yhtä tai useampaa tukkumyyjää, joita tällä hetkellä löytyy useita kilpailevia vaihtoehtoja. Kukin kyseinen toimija voisi tarjota omaa palveluvalikoimaansa myös muiden perinteisten paikallisoperaattoreiden alueilla. Song tunnustaa lausunnossaan yhteistyön tuottavan tehokkuusvaikutuksia, mutta painottaa, että aiempaan poikkeuslupaan sisältyvät rajoitukset tulisi edelleen pitää voimassa. Song tuo myös esille yhteistyön vaikutukset mm. oligopolirakenteen syntymisen ja painottaa, että tällaiset vaikutukset tulee ottaa huomioon poikkeusluvan edellytyksiä arvioitaessa.

Viestintävirasto

Lausunnossaan 4.9.2002 Viestintävirasto toteaa, ettei virastossa ole tehty selvityksiä ulkomaanpuhelumarkkinoiden markkinatilanteesta, mutta tuo kuitenkin esille, ettei se ole havainnut FNI:n esittämässä hintayhteistyömallissa ongelmia sillä hetkellä sovellettavan viestintälainsäädännön ja käytettävissä olleiden tietojen perusteella. Lausunnossaan Viestintävirasto myös toteaa Elisa Communications Oy:llä ja FNI:llä (kansainvälisessä teletoiminnassa Suomen ja ulkomaiden välillä) olevan huomattava markkinavoima.

Viestintävirasto on vuonna 2003 huomattavan markkinavoiman yrityksiä uudelleen kartoitettuaan ja www-sivuillaan julkistamissaan HMV-päätösluonnoksissa todennut ainoastaan Soneralla olevan kansainvälisessä teletoiminnassa viestintämarkkinalaissa tarkoitettu huomattava markkinavoima. Tällä ei kuitenkaan suoraan ole vaikutusta Kilpailuviraston tekemään markkina-analyysiin, mutta se kertoo Soneran vahvasta markkina- asemasta ja viittaa vahvasti Soneralla olevan mahdollisuus merkittävästi vaikuttaa markkinoiden toimintaan.

Markkinatilanne

FNI -konsernin liikevaihto vuonna 2002 oli hakijan mukaan 69,2 miljoonaa euroa, vuonna 2001 81,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2000 63,1 miljoonaa euroa. Elisa Oyj -konsernin yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2002 oli hakijan mukaan 1,5 miljardia euroa, vuonna 2001 1,4 miljardia euroa (ks. myös Televiestintätilasto 2002[1]) ja vuonna 2000 1,2 miljardia euroa. Finnet -liiton jäsenyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2001 taas oli 669 miljoonaa euroa[2].

Hakija viittaa hakemuksessaan viestintämarkkinoita koskevan lainsäädännön muuttamista koskevaan hallituksen esitysluonnokseen, jonka mukaan toimialan (viestintämarkkinoiden) kokonaisliikevaihto vuonna 2000 oli 25 959 miljoonaa markkaa ja tästä kansainvälisen puhelintoiminnan osuus 994 miljoonaa markkaa. Edelleen esitysluonnoksen mukaan Elisa -ryhmän osuus teleyritysten liikevaihdosta oli tuolloin 32,7 prosenttia ja Finnet -liiton jäsenyhtiöiden osuus 14,8 prosenttia. Televiestintätilastossa 2002 Elisa -ryhmän osuus teleyritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on 31 prosenttia ja vastaavasti Finnet -ryhmän osuus 14 prosenttia[3].

Hakija arvioi ulkomaanpuheluliikenteen kokonaismarkkinoista FNI:n osuudeksi 30 prosenttia ja datapalvelumarkkinoista noin 15 prosenttia. 17.4.2003 päivätyssä lisäselvityksessään hakija arvioi kansainvälisten telepalveluiden puheluliikenteen markkinaosuuksien jakaantuvan seuraavasti: TeliaSonera 50 prosenttia, FNI 29 prosenttia, Song Networks 6 prosenttia, RSLCom 7 prosenttia ja muut 8 prosenttia. Samassa selvityksessä hakija arvioi kansainvälisten datapalveluiden markkinaosuuksien jakaantuvan seuraavasti: TeliaSonera 55 prosenttia, Equant 15 prosenttia, FNI 15 prosenttia, Song Networks 4 prosenttia, BT Ignite 2 prosenttia, WorldCom 2 prosenttia sekä muut 7 prosenttia.

Kilpailuoikeudellinen arviointi

Relevantit markkinat

Alaa koskevan aikaisemman kotimaisen[4] ja kansainvälisen tapauskäytännön perusteella voidaan pitää suhteellisen selvänä, että esimerkiksi kiinteät puhelinverkot, matkaviestinverkot ja kaapelitelevisioverkot on erotettava omiksi markkinoikseen. Edelleen verkossa tarjottavista palveluista esimerkiksi paikallis-, kauko-, ulkomaan- ja matkapuhelut ovat Kilpailuviraston aikaisempi ratkaisukäytäntö huomioiden erotettavissa omiksi markkinoikseen, samoin suuryrityksille erikseen tarjottavat kokonaispalvelut ja Internet-palvelut.

Yllä todetun ja Sonera–LSP -tapauksessa esitetyn yksityiskohtaisen markkinamäärittelyn perusteella relevantit hyödykemarkkinat voidaan käsiteltävässä tapauksessa jaotella seuraavasti:

A. Ulkomaanpuhelupalvelumarkkinat

1) suuryrityksille tarjottavat ulkomaanpuhelupalvelut

2) pk -yrityksille ja yksityisasiakkaille tarjottavat ulkomaanpuhelupalvelut

B. Datapalvelumarkkinat

3) suuryrityksille tarjottavat kansainväliset datapalvelut

4) pk -yrityksille tarjottavat kansainväliset datapalvelut

C. Datakapasiteetin / siirtoverkon vuokrauksen markkinat

5) kytkentäinen transit -palvelu operaattoreille

6) kapasiteettiperustainen transit -palvelu operaattoreille

Kilpailuvirasto kuitenkin katsoo, että yhteistyön kilpailuvaikutukset voidaan riittävässä määrin todentaa, jos niitä tarkastellaan edellä mainitun jaottelun mukaisilla päämarkkinoilla A. ulkomaanpuhelupalvelumarkkinat, B. datapalvelumarkkinat ja C. datakapasiteetin/siirtoverkon vuokrauksen markkinat.

Maantieteellisesti relevantit markkinat ovat Kilpailuviraston päätöksessä 1202/81/2000 esitetyn mukaisesti kullakin päämarkkinalla valtakunnalliset, koska ko. palveluiden tarjonta on valtakunnallista. Ulkomaanpuhelun soittaja voi mistä tahansa paikallisesta kiinteästä verkosta soittaessaan operaattoritunnusta käyttämällä valita teleyrityksen, jonka ulkomaanpuhelupalveluita haluaa käyttää. Myöskään kansainvälisten datapalveluiden ja transit- palvelun tarjonta ei rajoitu paikallisiin verkkoihin tietylle alueelle, vaan on valtakunnanlaajuista.

Kilpailunrajoituksen määrittely

Yhteistyön horisontaalinen luonne ja hintayhteistyö

Kilpailunrajoituslain (480/92) 6 §:n mukaan samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivat elinkeinonharjoittajat tai näiden yhteenliittymät eivät saa sopimuksella, päätöksellä tai niihin rinnastettavalla menettelyllä määrätä tai suosittaa elinkeinotoiminnassa perittäviä tai maksettavia hintoja tai vastikkeita. Myös ostohinnoista sopiminen on kilpailunrajoituslain 6 §:n tarkoittamaa kiellettyä hintayhteistyötä.

Kielletyssä yhteistoiminnassa mukana olevien yritysten ei välttämättä tarvitse olla keskenään aktuaalisia so. todellisia kilpailijoita. Kiellon soveltaminen edellyttää kuitenkin, että yhteistyössä mukana olevien yritysten kesken voi kohtuullisella todennäköisyydellä syntyä kilpailutilanne. Vaikka yritykset toimisivat sillä hetkellä toisistaan erillisillä tuotemarkkinoilla tai maantieteellisesti eri alueilla, ne saattavat olla toistensa potentiaalisia so. mahdollisia kilpailijoita, jos ne voivat suhteellisen helposti laajentaa toimintaansa yhteistyösopimuksen kohteena olevalle alalle tai alueelle.

Kilpailuviraston tapauskäytännön mukaisesti 6 §:n kielto voi tulla sovellettavaksi myös ns. hallituskartellitilanteissa so. tilanteissa, joissa samalla tuotanto- ja/tai jakeluportaalla toimivat yritykset tekevät hintayhteistyötä yhdessä omistamansa yrityksen hallituksessa. Ko. kielto voi niinikään tulla sovellettavaksi tilanteessa, jossa yritys hankkii määräysvallan kilpailevasta yrityksestä ja kaupan jälkeen hallitukseen jää myös määräysvallan hankinnan kohteena olevan yrityksen edustajia, jos lisäksi voidaan pitää todennäköisenä, että hallituksessa tullaan tekemään 6 §:ssä tarkoitettua kiellettyä yhteistyötä esim. hinnoittelun tai tietojenvaihdon osalta.Yrityksen on tällöin haettava yhteistoiminnalle kilpailunrajoituslain 19 §:n tarkoittamaa poikkeuslupaa. Näin on siitä huolimatta, että kauppa on kilpailunrajoituslain yrityskauppavalvontaa koskevien säännösten perusteella hyväksytty.

Poikkeusluvan tarvetta määräysvallan hankinnan tapauksissa arvioitaessa merkityksellistä on edellä mainitun lisäksi se, hankitaanko yrityksestä yksinomainen vai yhteinen määräysvalta.Syntyvä hallituskartelli saattaa vaatia yrityskauppavalvonnan hyväksynnän lisäksi poikkeusluvan silloin, kun hyväksytyssä yrityskaupassa on hankittu yksinomainen määräysvalta. Yrityskaupan yhteydessä on tällöin arvioitu ainoastaan hankkijan aseman muutos markkinoilla, ei yhteistoiminnan muita mahdollisia vaikutuksia.

Kansainvälisiä telepalvelutuotteita koskevassa yhteistyössä mukana olevat Finnet -ryhmään ja Elisa-konserniin kuuluvat paikalliset puhelinyhtiöt toimivat paikallispuhelupalveluiden tarjoajina samoilla tuotemarkkinoilla ja ovat siten samalla tuotanto- ja jakeluportaalla toimivia, keskenään kilpailevia elinkeinonharjoittajia. Nykyään useampi puhelinyhtiö voi toimia samalla maantieteellisellä alueella rakentamalla sille omia kilpailevia verkkojaan tai vuokraamalla verkkokapasiteettia muilta yhtiöiltä. Näin ollen paikalliset puhelinyhtiöt – toisaalta Finnet -ryhmän paikalliset puhelinyhtiöt suhteessa toisiinsa ja toisaalta suhteessa Elisa-konserniin – ovat toistensa potentiaalisia kilpailijoita myös kansainvälisten telepalvelujen tarjoajina ja samoilla maantieteellisillä markkinoilla.

FNI on samalla tuotanto- ja jakeluportaalla toimivien ja keskenään kilpailevien paikallisten puhelinyhtiöiden perustama yritys, jonka hallitus vahvistaa toimivan johdon kaupallisin perustein määrittelemät tuotteiden vähittäis- ja tukkuhinnat. Hinnoittelu käsittää myös alennusprosenteista ja muista toimitusehdoista päättämisen. FNI:n toiminnan aikana hallitus ei ole muuttanut toimivan johdon hinnoitteluesityksiä.

FNI:n hallituksessa kaudella 2003–2004 on kuusi jäsentä. Jäsenet edustavat ElisaCom Oy:tä (2), Elisa Networks Oy:tä, Lännen Puhelin Oy:tä, Satakunnan Puhelin Oy:tä ja Vaasan Läänin Puhelin Oy:tä. Hallituksessa on siis tasainen edustus Finnet -ryhmän ja Elisa -konsernin jäseniä.

Edellä todetun perusteella paikallisten puhelinyhtiöiden menettelyn FNI:ssä voidaan katsoa olevan kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 momentissa kiellettyä hintayhteistyötä, jolle on haettava poikkeuslupaa.

Huolimatta siitä, että FNI:stä on sittemmin 27.4.2000 hyväksytyllä yrityskaupalla (dnro 1056/81/99 HPY (Helsingin Puhelin Oy) – FNI (Finnet International) tullut Elisan tytäryhtiö, voidaan FNI:ssä tehtävältä yhteistyöltä edellyttää poikkeuslupaa, koska ko.yrityskaupassa on ollut kyseessä yksinomaisen määräysvallan hankinta, jonka yhteydessä on arvioitu Elisa -konsernin aseman muutos markkinoilla, mutta ei yhteistyön muita markkinavaikutuksia mm. Finnet -ryhmään kuuluvien yritysten toiminnan osalta.

Yhteistyön tehokkuusvaikutukset

Kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaan Kilpailuvirasto voi elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän hakemuksesta määrätä, ettei lain 6 §:n säännöstä sovelleta kilpailunrajoitukseen, jos se osaltaan tehostaa tuotantoa tai hyödykkeiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä ja jos hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille.

Hakijan mukaan kansainvälisiin yhteenliittämissopimuksiin liittyvän toiminnan hoitaminen kansainvälisen liikenteen osalta FNI:ssä lisää tehokkuutta verrattuna siihen, että samaa toimintaa harjoittaisi useampi yhtiö, jolloin käytetyistä henkilöstöresursseista aiheutuvat kustannukset ja toiminnan volyymin pienenemisestä aiheutuvat tuotannolliset yksikkökustannukset kasvaisivat. Etenkin sellaisten palvelukohtaisten kansainvälisten yhteenliittämissopimusten aikaansaaminen, joilla luodaan edellytykset taloudellisesti tehokkaalle toiminnalle suurten kansainvälisten operaattoreiden kanssa, edellyttää suomalaiselta operaattorilta uskottavuutta toiminnan laadun, volyymien ja vakauden suhteen. FNI on onnistunut luomaan kansainvälisiä yhteenliittämissuhteita useiden kansainvälisten operaattoreiden kanssa useissa eri maissa.

Suomessa sijaitsevaan tuotantokoneistoon liittyvien investointien keskittäminen FNI:lle kasvattaa hankintavolyymeja ja synnyttää siten kustannushyötyä verrattuna tilanteeseen, jossa hankinnat jakautuisivat useamman itsenäisesti toimivan yhtiön kesken. Ulkomaanteletoiminnan harjoittaminen edellyttää kansallisista käytännöistä poikkeavaa operaattoreiden välisten tilitysmaksujen hoitamista, jota varten FNI on kehittänyt oman tietojärjestelmän. Tietojärjestelmän toteutus-, kehitys- ja ylläpitokustannukset ovat olleet huomattavat. FNI on myös rakentanut valtakunnallisen 999-ulkomaanpuhelutuotteen markkinoimiseksi mittavan ja huomattavia kustannuksia vaatineen markkinointikoneiston. Panostuksen seurauksena 999-ulkomaanpuhelutuotteesta on hakijan mukaan tullut merkkituote. Ilman FNI:ssä tehtävää yhteistyötä samat ponnistelut olisi tullut toteuttaa useammassa eri yhtiössä, jolloin kustannukset olisivat olleet huomattavasti suuremmat eikä lopputuloksena välttämättä olisi syntynyt Soneran 990-ulkomaanpuhelutuotteelle varteenotettavaa kilpailevaa tuotetta. FNI:n keskitetyn tuotekehityksen ansiosta myös 999-ulkomaanpuhelutuotteen jatkokehityksestä aiheutuneet kustannukset ovat hakijan mukaan vertailutilannetta alhaisemmat.

Vuodesta 1999 FNI on antanut myyntiyhtiöilleen mahdollisuuden ryhtyä vaihtoehtoisesti jälleenmyyjäksi. Tuotteiden tukkuhinnoittelu ja jälleenmyynti ovat hakijan mukaan tehostaneet tuotteiden jakelua ja markkinointia; jälleenmyyjän itsenäisempi rooli on poistanut jakelua hidastavia asiakaskohtaisia päämiehen ja edustajan välisiä keskusteluja ja antanut tälle paremmat mahdollisuudet itse vaikuttaa markkinointipanostuksiin ja niiden suuntaamiseen, jolloin tuotekohtaiset markkinointikustannukset ovat alentuneet. Edellä mainitut tehokkuusedut ovat hakijan mukaan välittyneet loppuasiakkaille pääasiassa asiakaspalvelun nopeutumisena ja tuotteiden halvempina hintoina.

Hakijan mukaan FNI:llä on oltava mahdollisuus määritellä loppuasiakashinta, jotta FNI:n tuotteita voidaan myydä kuluttajille valtakunnallisesti. Yhtenäinen merkki, hinta ja valtakunnallinen myynti taas ovat olennaisia, koska kaikki FNI:n kilpailijat toimivat valtakunnallisesti yhtenäisellä hinnastolla ja markkinointikonseptilla.

Kilpailuvirasto katsoo, että edellä kuvattu puhelinyhtiöiden yhteistyö tehostaa siinä mukana olevien yhtiöiden toimintaa ja edistää taloudellista kehitystä kilpailunrajoituslain 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Puhelinyhtiöt voivat yhteistoiminnallaan tarjota asiakkaille tuotteita, jotka tehostavat alalla käytävää kilpailua niiden yritysten kanssa, joilla rakenteensa tai muiden edellytystensä vuoksi on mahdollisuus FNI:n toimintaa vastaavaan valtakunnan laajuiseen toimintaan. Toimintojen keskitetty hoitaminen aikaansaa säästöjä, yhtiöiden kustannustehokkuus on parempi sekä asiakkaiden ja puhelinyhtiöiden väliseen kaupankäyntiin liittyvät vaihdantakustannukset pienemmät kuin tilanteessa, jossa yhteistyötä ei olisi.

Toisaalta puhelinyhtiöiden yhteistoiminta rajoittaa siinä mukana olevien yritysten keskinäistä kilpailua. Ainakin yhteistyössä mukana olevilla suurimmilla yrityksillä saattaisi olla mahdollisuus kehittää vastaavantyyppisiä tuotteita myös yksin, mitä ne eivät kuitenkaan tähän mennessä ole yhteistyönsä vuoksi tehneet. Kilpailuviraston näkemyksen mukaan kilpailevaa toimintaa voi myös olla FNI:n toimintaan verrattuna pienempimuotoinen kansainvälinen teletoiminta, esimerkiksi palveluoperaattoritoiminta. Vaikkakin yhteistyön tuottamalla kustannusten alenemisella luodaan edellytyksiä hintakilpailuun erityisesti Sonera Oyj:n kanssa, on mahdollista, että Finnet-ryhmään ja Elisa-konserniin kuuluvien puhelinyhtiöiden erilaisesta kustannusrakenteesta ja toimintaolosuhteista johtuen, yhteistyössä määritellyt hinnat eivät ole kaikilta osin kustannusvastaavia. Tämän vuoksi yhteistyön voidaan katsoa aikaansaavan myös tehokkuuden ja taloudellisen kehityksen vähenemiseen johtavia vaikutuksia. Kilpailuvirasto pitää näitä vaikutuksia kuitenkin tässä vaiheessa vähäisempänä kuin edellä mainittuja myönteisiä tehokkuusseurauksia.

Kilpailutilanne ja hyödyn siirtyminen asiakkaille

Hakija painottaa yhtenäisen hinnan merkitystä asiakkaalle siinä, että nämä luonnollisesti odottavat palvelun hinnan olevan sama eri puolilla Suomea. FNI:n liiketoiminnan luonteeseen kuuluvat hakijan mukaan spontaanisti syntyvät ja lyhytkestoiset asiakassuhteet, joissa on kuluttajan näkökulmasta ehdottoman tärkeää, että on selvää, kenen kanssa juridinen suhde syntyi – kuka vastaa palvelun toimivuudesta, laadusta ja oikeasta laskutuksesta.

Hakija tuo lopuksi esiin, että ilman FNI:tä Suomessa olisi vain yksi merkittävä ulkomaanverkko – Soneran verkko. FNI:n toiminta tuo siis markkinoille varteenotettavaa kilpailua ja merkitsee asiakkaille parempia palveluita, tehostunutta asiakaspalvelua ja halvempia hintoja.

Olennainen edellytys valtakunnallisella yhteistyöllä kansainvälisten telepalvelujen tarjoamisessa saavutettujen tehokkuushyötyjen välittymiselle asiakkaille on kuitenkin se, että FNI jakelijoineen joutuu markkinoilla kilpailemaan muiden vastaavia palveluja tarjoavien yritysten kanssa. Muussa tapauksessa yhteistyöhön osallistuvilta yrityksiltä puuttuu kannustin tai ulkoinen paine välittää hintayhteistyön hyöty riittävässä määrin asiakkaille.

Kilpailuviraston käsityksen mukaan kilpailu kansainvälisten telepalvelujen markkinoilla toimii edelleenkin hyvin. Tästä osoituksena voitaneen pitää myös hintojen ja palveluiden viime vuosien aikaista kehitystä:

Kolme suurta teleyritystä tarjoaa kansainvälisen mallin mukaista Friends&Family -järjestelyä, jossa osan ulkomaanpuheluja voi soittaa normaalia halvemmalla. Itse järjestely on maksuton ja voimassa kaikkina päivinä ja vuorokauden aikoina. FNI:llä (999 Ystävä Lähellä) ja Soneralla (990 Pika) voi soittaa halvalla pikavalintaa käyttäen useampaan – Soneralla kolmeen ja FNI:llä vähintään viiteen[5] – asiakkaan valitsemaan ulkomaiseen puhelinnumeroon. Song Networksilla (994 Oma Maa) saa valita yhden maan parinkymmenen paljon soitetun maan joukosta ja halpa hinta koskee kaikkia soittoja valittuun maahan. [6]

Ulkomaanpuheluiden hinnoittelu muuttui vuoden 2001 alusta siten, että suomalaiset operaattorit perivät matkapuhelinsuuntiin päättyvistä ulkomaanpuheluista lisämaksua verrattuna lankapuhelimiin päättyviin puheluihin. Tämä johtuu siitä, että monet ulkomaiset matkapuhelinoperaattorit niinikään perivät lisämaksua verkkoonsa välitettävistä ulkomaanpuheluista. Kaikki Liikenne- ja viestintäministeriön toteuttamassa tutkimuksessa mukana olleet operaattorit ovatkin muutoksen seurauksena korottaneet matkapuhelimiin soitettujen ulkomaanpuhelujen hintoja. Song Networks ja FNI ovat poistaneet hinnoittelustaan ilta-alennukset ja perivät puheluista samaa minuuttihintaa vuorokauden ympäri. Sonera on ulkomaanpuheluoperaattoreista ainoa, jolla vielä on ulkomaanpuheluissaan käytössä ilta-alennukset. [7]

Suurten operaattoreiden FNI:n ja Soneran sekä niiden haastaja Songin ulkomaanpuheluiden hinnat ovat säilyneet vuoteen 2002 verrattuna ennallaan. Ulkomaanpuheluoperaattoreiden keskimääräisiä hintoja käyttäen lasketun indeksimuutoksen perusteella ulkomaanpuheluiden hinnat ovat kuitenkin laskeneet 2,2 prosenttia, kun keskihinnat on laskettu ottaen huomioon Friends&Family -järjestelyn hintaa alentava vaikutus.[8]

Vuoden 2002 lopussa FNI:n ja Soneran yhteinen markkinaosuus ulkomaanpuheluista oli jopa 87 prosenttia.[9] Viestintäviraston arvion mukaan Soneran osuus soitetuista ulkomaanpuheluminuuteista on n. 50-60 prosenttia, toiseksi suurimman, FNI:n osuus n. 30 prosenttia ja kolmanneksi suurimman n. 10 prosenttia.[10] Kilpailuvirasto näkee kuitenkin FNI:ssä harjoitettavan yhteistyön lisäävän kilpailua ja antavan toivottua vastavoimaa Pohjoismaiden suurimmalle teletoiminnan harjoittajalle, Soneralle. Myös Viestintävirasto on 27.6.2003 julkaisemissaan Soneran huomattavaa markkinavoimaa koskevissa päätösluonnoksissaan (dnrot 546/934/2003 ja 547/934/2003) todennut Soneralla olevan sekä yritys-, että kotitalousasiakkaille tarjottavien ulkomaanpuhelupalveluiden markkinoilla huomattavaa markkinavoimaa, jonka avulla sen on mahdollista rajoittaa kilpailua. Lisäksi Viestintävirasto painottaa päätösluonnoksissaan, että Soneralla on erittäin vahva asema paikallisten puhelupalveluiden tarjoajana ja paikallisen kiinteän puhelinverkon haltijana yhtiön perinteisellä toimialueella, vahva asema kaukopuhelupalvelujen, matkaviestinpalvelujen ja muiden viestintäpalvelujen tarjoajana, laaja tuotevalikoima, huomattavat taloudelliset voimavarat sekä laaja asiakaspohja, jotka edelleen vahvistavat sen mahdollisuuksia vaikuttaa markkinoiden toimintaan.

Kansainvälisten telepalveluiden markkinoille on myös tullut uusia pienempiä yrityksiä, jotka kilpailevat pääasiassa hinnalla ja kustannustehokkuudellaan. Kilpailuvirasto katsookin, ettei Elisaan ja Finnet -ryhmään kuuluvien puhelinyhtiöiden tässä päätöksessä tarkoitetun yhteistyön seurauksena ulkomaanpuhelumarkkinoille mahdollisesti muodostuva Soneran ja FNI:n duopoli todennäköisesti estä tai vaikeuta uusien yritysten alalle tuloa.

Kilpailuvirasto pitää myös todennäköisenä, etteivät FNI:ssä yhteistyötä tekevät paikalliset puhelinyhtiöt kykene nykyisissä kilpailuolosuhteissa hintayhteistyönsä avulla hinnoittelemaan kansainvälisten telepalvelutuotteiden hintoja korkeammiksi, kuin mitä tuotteiden kilpailullinen hintataso edellyttää.

Poikkeuslupa

Kilpailuvirasto määrää, että kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohtaa ei sovelleta paikallisten puhelinyhtiöiden FNI:n puitteissa harjoittamaan kansainvälisten telepalvelujen tarjontaan ja siihen liittyvään hintayhteistyöhön. Poikkeuslupa kattaa tässä päätöksessä tarkoitettujen:

999-ulkomaanpuhelun ja sen eri variaatioiden
kansainvälisten datapalveluiden ja sen eri variaatioiden
transit -palvelun

hintojen määrittämisen sekä alennuksista ja muista toimitusehdoista päättämisen.

Poikkeusluvan ehto

Poikkeuslupa koskee ainoastaan FNI:n puitteissa harjoitettavaan kansainvälisiä telepalvelutuotteita koskevaan yhteistyöhön sisältyvää hintayhteistyötä edellyttäen, että hintayhteistyöhön osallistuminen ei millään tavoin rajoita paikallisten puhelinyhtiöiden muuta toimintaa. Hintayhteistyöhön osallistumisen tulee olla vapaaehtoista. Paikallisten puhelinyhtiöiden tulee voida halutessaan mainostaa tuotetta myös itsenäisesti. Lisäksi jokaisella paikallisella puhelinyhtiöllä on oltava mahdollisuus kehittää ja tarjota asiakkailleen vastaavia tuotteita ja kilpailla näin FNI:n tarjoaman palvelun kanssa.

Poikkeusluvan peruuttaminen

Mikäli edellä mainitut ehdot eivät käytännössä toteudu tai olosuhteet markkinoilla olennaisesti muuttuvat, Kilpailuvirasto ryhtyy toimenpiteisiin poikkeusluvan peruuttamiseksi.

Poikkeusluvan voimassaoloaika

Poikkeuslupa on voimassa 18.8.2008 saakka.

Perustelut poikkeusluvan voimassaoloajalle

Kilpailuvirasto on aiemmissa päätöksissään katsonut, että poikkeuslupa voidaan ilman erityisen painavia syitä myöntää enintään viiden vuoden määräajaksi. Hakijat eivät ole hakemuksessaan esittäneet sellaisia erityisen painavia syitä, joiden perusteella Kilpailuvirasto katsoisi tarkoituksenmukaiseksi poiketa aikaisemmasta ratkaisukäytännöstään.

Ottaen huomioon FNI:n kansainvälisissä telepalveluissa omaaman merkittävän markkinaosuuden ja telemarkkinoiden nopean muutoskehityksen Kilpailuvirasto katsoo kohtuulliseksi myöntää poikkeuslupa viiden vuoden määräajaksi.

Sovelletut säännökset

Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 6 § ja 19 §.

Muutoksenhaku

Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on liitteenä.

[1]Televiestintätilastot 2002, s. 20. Liikenne- ja viestintäministeriö. Forssa 2002.

[2] Televiestintätilastot 2002, s. 20. Liikenne- ja viestintäministeriö. Forssa 2002.

[3] Televiestintätilastot 2002, s. 20. Liikenne- ja viestintäministeriö. Forssa 2002.

[4] mm. Sonera – LSP -yrityskauppa, Kilpailuviraston päätös Dnro 1202/81/2000

[5] Hakijan päivittämä 999 Ystävä Lähellä -palvelua koskeva tieto

[6] Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 15/2003, Suomen Telemaksujen Hintataso 2002, s. 32–33.

[7] Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 15/2003, Suomen Telemaksujen Hintataso 2002, s. 33.

[8] Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 15/2003, Suomen Telemaksujen Hintataso 2002, s. 33–34.

[9] Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 15/2003, Suomen Telemaksujen Hintataso 2002, s. 34.

[10] Viestintäviraston 27.6.2003 julkaisemat päätösluonnokset dnrot 546/934/2003, s. 2 ja 547/934/2003, s.2.