Poikkeuslupa Puhdaspalvelu Fi Oy:n valtakunnalliselle tekstiilihuollon markkinointi-, myynti- ja ostoyhteistyölle

Päivämäärä

29.4.2004

Diaarinumero

653/67/2002

Osapuolet

Puhdaspalvelu Fi Oy

Hakija

Puhdaspalvelu Fi Oy

Hakemus

Puhdaspalvelu Fi Oy (Puhdaspalvelu) on hakenut 23.7.2002 Kilpailuvirastoon saapuneella kirjeellä kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaista poikkeuslupaa lain 6 §:ssä säädetyistä yhteistyökielloista. Puhdaspalveluun kuuluvat yritykset harjoittavat valtakunnallista tekstiilihuollon markkinointi-, myynti- ja ostoyhteistyötä. Poikkeuslupaa on haettu kymmeneksi vuodeksi.

Yhteisyritys

Puhdaspalvelu Fi Oy toimii siihen kuuluvien osakasyritysten markkinointiyhtiönä. Yhtiöjärjestyksen mukaan Puhdaspalvelu tekee palvelusopimuksia jäsentensä puolesta, tarjoaa tekstiilihuoltoa ja -vuokrausta, mattohuoltoa ja vuokrausta, siivoushuoltoa sekä muita tekstiili- ja siivoushuoltoon liittyviä palveluja. Lisäksi yhtiö suorittaa alaan liittyviä mallisto-, työmenetelmä- ja konsultointipalveluja. Tekstiilihuolto ja -vuokraus sisältävät myös ns. pesulapalvelut.

Puhdaspalveluun kuuluvat: (1) Etelä-karjalan Pesula Oy, (2) Joensuun Keskuspesula Oy, (3) Kainuun Keskuspesula Oy, (4) Martwell Oy (KPP Pesulapalvelu Oy), (5) Laaksojen Pesula Oy, (6) Laitospesula Oy, (7) Oulun Keskuspesula, (8) Rovaniemen Keskuspalvelu Oy, (9) Sakupe Oy, (10) Savonlinnan Keskus-Pesula Oy, (11) Seinäjoen Keskuspesula Oy ja (12) Tammipesula Oy.

Puhdaspalvelun päätöksenteko tapahtuu osakeyhtiölain edellyttämällä tavalla. Yhtiön toimintaa johtaa hallitus. Sen apuna on asioiden valmistelua varten työryhmiä, joita hallituksen jäsenet johtavat.

Osakassopimuksen mukaan osakasyritys, sen johto, yrityksen yhtiömiehet tai yrityksen pääosakas eivät saa ryhtyä Puhdaspalvelun liiketoiminnan kanssa kilpailevaan toimintaan niin kauan kuin yritys on osakkaana yhteistyöjärjestelyssä. Osakkaalla on kuitenkin mahdollisuus tehdä tarjouksia ja sopimuksia nykyisten ja uusien asiakkaittensa kanssa omissa nimissään.

Uusia osakkaita voidaan ottaa yhteistyöhön mukaan. Puhdaspalveluun hyväksyminen ja siitä eroaminen tapahtuu yhtiöjärjestyksessä määritellyllä tavalla.

Markkinat

Suomen Pesuteollisuusliiton mukaan vuoden 2002 lopussa pesula- ja muita tekstiilihuollon palveluja tarjosi 477 yritystä, joista liittoon kuului 65 jäsenyritystä vuoden 2003 lopussa. Pääsääntöisesti toiminta on hyvin paikallista ja korkeintaan alueellista. Valtakunnallisella tasolla toimijoita on tähän saakka ollut ainoastaan Lindström-konserni ja uutena tulokkaana Puhdaspalvelu Fi Oy.

Valtakunnallista kattavuutta tarvitseville yritysasiakkaille tarjotaan tekstiilihuoltopalveluja muun muassa seuraavilla sektoreilla: vaihtomatot, hygieniatuotteet, teollisuuden työvaatevuokraus ja -pesu, hotelli- ja ravintolatekstiilit ja laitospyykki.

Liitto ei oman ilmoituksensa mukaan kerää tietoja siitä, kuinka markkinaosuudet jakautuvat eri toimijoiden kesken. Voidaan kuitenkin todeta, että tekstiilihuoltomarkkinat jakautuvat yrityksille ja yksityishenkilöille myytäviin palveluihin. Liiton mukaan yritysmarkkinat muodostavat noin 90 % alan kokonaismarkkinoista. Yritysmarkkinat jaetaan edelleen tekstiilivuokrauspalveluihin ja asiakkaiden oman pyykin pesuun. Vuokrauspalveluiden osuus kasvaa vuosittain, kun vastaavasti pesupalvelun osuus on laskussa. Vuonna 2002 yritysmarkkinoiden kokonaisliikevaihto oli noin 182 milj.€, josta tekstiilivuokrauksen osuus oli arviolta 136 milj.€ ja muun pesun osuus 46 milj.€.

Poikkeusluvan hakijan mukaan pesuteollisuuden tekstiilihuollon liikevaihto oli vuonna 2002 arviolta 213 milj.€, josta yritysasiakkaille suunnattujen palvelujen osuus oli arviolta 182 milj.€. Koko pesuteollisuuden tekstiilihuollon liikevaihtoa laskentapohjana käyttäen vuoden 2002 markkinaosuudet pysyivät vuoteen 2001 verrattuna arvioilta samoina: Lindström-konsernin kotimaan toiminnot noin 54 %, Puhdaspalvelun osakasyritykset noin 12 % ja muut 34 %. Puhdaspalvelun osakasyritysten arvioitu markkinaosuus sisältää sekä Puhdaspalvelun nimissä tehdyt sopimukset että jäsenyritysten itsenäisesti omissa nimissään suorittamat palvelut.

Hakijan esittämät selvitykset ja perustelut

Myyntiyhteistyö

Tekstiilihuoltoa koskevat palvelusopimukset tehdään palvelujen ostajan ja Puhdaspalvelun välillä, silloin kun asiakas edellyttää sellaista yhteistyötä, joka kattaa palveluja useisiin eri puolilla Suomea sijaitseviin kohteisiin. Käytännön palvelut hoidetaan paikallisesti osakasyrityksien toimesta. Yhtiön hallituksella on päätösvalta, mikäli osakkaiden kesken syntyy erimielisyyttä siitä, kuka hoitaa sopimukseen liittyvän kohteen.

Valtakunnallisten ja muutoin laajalla alueella tapahtuva tekstiilihuollon markkinointi tapahtuu keskitetysti myös Puhdaspalvelun toimesta. Tarjoukset valmistellaan työryhmässä ja niiden hinta- ja palvelutaso määritetään osakkaiden keskenään sopiman hinnoittelun pohjalta.

Osakasyritykset hoitavat itsenäisesti oman alueellisen myynninedistämistyönsä ja solmivat itsenäisesti palvelusopimuksia yksittäisten asiakkaiden kanssa. Tällöin myös hinnoittelu tapahtuu osakasyrityksen toimesta.

Ostoyhteistyö

Osakasyrityksillä ei ole ostovelvollisuutta muissa kuin valtakunnallisissa yhteistä asiakasta koskevissa hankkeissa. Käytännössä yhteisostot tarkoittavat tekstiilivuokra-asiakkaalle vuokrattavien tekstiilien yhteisostoja ja näiden tekstiilien myöhempiä täydennyksiä. Myös muita yhteishankintoja voidaan tehdä.

Vuonna 2003 Puhdaspalvelun osakasyritysten tekstiilihankintojen yhteismäärä oli arviolta 3,2 milj.€. Puhdaspalvelun nimissä sovittujen vuokrasopimusten toteuttamiseen tehtyjen yrityskohtaisten hankintojen osuus oli alle 10 % edellä mainitusta arvosta.

Muu yhteistyö

Puhdaspalvelun toiminta käsittää myös (1) laatujärjestelmään liittyvän yhteistyön, (2) tuotantoprosessiin sekä koneiden ja laitteiden toimintaan liittyvän tietojenvaihdon, (3) erikoistuneiden pesuloiden palveluiden käyttöön liittyvän yhteistyön, (4) ulkopuolisten osaamisresurssien yhteiskäytön, (5) tuotteiden ja palveluiden kehitysyhteistyön ja (6) yhteistyön logistiikan parantamiseksi.

Hakijan esittämät tehokkuusperustelut

Puhdaspalvelun toimintatapa antaa mahdollisuuden yksittäisille pesuloille kilpailla valtakunnallisilla markkinoilla ja samalla hyödyntää yrityksen ylimääräistä kapasiteettia. Valtakunnallinen kilpailu lisää myös muiden kilpailevien yritysten tehokkuutta, koska niille muodostuu tarve vastata uuden yritysryhmän haasteisiin. Näin alan markkinat myös kokonaisuudessaan tehostuvat.

Yhteismarkkinoinnissa ilmoitus- ja muut markkinointikustannukset ovat pienemmät kuin yksittäisen pesulan markkinoidessa tuotteitaan yksin. Keskittämällä yhteistyöryhmään kuuluvien jäsenten markkinointia voidaan saavuttaa suurempi ilmoitusvolyymi.

Keskitetty myyntiyhteistyö vähentää yritysten kustannuksia muun muassa laskutuksessa, henkilökunnan määrässä ja toimintaan liittyvän teknologian hankkimisessa. Suurien ja eri paikkakunnille ulottuvien tarjousten hinnoittelu vaatii myös sellaista tietotaitoa, jota yksittäisellä yrityksellä ei välttämättä ole. Ilman yhteistä hinnoittelua valtakunnallista tai muuten laajalle alueelle ulottuvaa toimintaa ei olisi mahdollista hoitaa usean eri pesulan yhteistyönä varsinkin, kun valtakunnallista tekstiilihuoltopalvelua kysyvät asiakkaat haluavat palveluista kokonaishinnoittelupaketin.

Myös tiettyjä ostoja yhtenäistämällä kyetään alentamaan osakaspesuloiden kustannuksia ja täten tekemään kilpailukykyisempiä tarjouksia sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Osa tuotteista (liinavaatteet, potilasvaatteet ja osa työvaatteista) on standardoituja. Tavarantoimittajien kilpailuttaminen standardoitujen tekstiilien yhteisostoissa mahdollistaa suuremmat ostovolyymit, joka osaltaan tuo edullisemmat hinnat.

Lisäksi tiettyihin markkina-alueisiin ja/tai kohteisiin keskittymällä pyritään vähentämään kustannuksia asiakasta hyödyttävällä tavalla. Järjestelystä syntyvät tehokkuusedut ilmenevät muun muassa jakelun ja tuotannon tehostumisena. Lisäksi järjestelyllä pyritään hyödyntämään osakasyrityksen paikallisten olosuhteiden tietämystä.

Hakemuksesta annetut lausunnot

Kilpailuvirasto pyysi 23.5. ja 3.6.2003 lausuntoa eräiltä Puhdaspalvelun ja sen osakasyritysten valtakunnallisilta ja alueellisilta kilpailijoilta. Lisäksi virasto pyysi eräitä Puhdaspalvelun asiakkaita kommentoimaan yhteisyrityksen vaikutuksia alan markkinoihin. Lausunnon antoivat Kymen Tekstiilihuolto Oy, Laatupesu Ky, Uniter Oy ja Yliopiston Apteekki.

Lausunnonantajat eivät vastustaneet poikkeusluvan myöntämistä. Useimmat katsoivat, että kilpailu tulee lisääntymään niiden yritysten välillä, jotka kykenevät tarjoamaan palveluja valtakunnallisesti tai muutoin laajalla alueella. Näin ollen uudet alalle tulijat antavat asiakkaille mahdollisuuden kilpailuttaa itselleen kulloinkin sopivin ja edullisin vaihtoehto.

Kilpailuoikeudellinen arviointi

Arvioinnin kilpailuoikeudelliset lähtökohdat

Puhdaspalvelu Fi Oy on hakenut Kilpailuvirastolta kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaista poikkeuslupaa järjestelylle, jossa Puhdaspalvelun osakasyritykset yhdessä päättävät valtakunnallisille asiakkaille tarjottavien tekstiilihuoltopalvelujen hinnat sekä sopivat Puhdaspalvelun nimissä tehtävien yhteisostojen ostohinnat.

Kilpailunrajoituslain (480/92) 6 §:n mukaan samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivat elinkeinonharjoittajat tai näiden yhteenliittymät eivät saa sopimuksella, päätöksellä tai niihin rinnastettavalla menettelyllä: 1) määrätä tai suosittaa elinkeinotoiminnassa perittäviä tai maksettavia hintoja tai vastikkeita; tai 2) rajoittaa tuotantoa, jakaa markkinoita tai hankintalähteitä, elleivät ne ole välttämättömiä järjestelyille, jotka tehostavat tuotantoa tai jakelua taikka edistävät teknistä tai taloudellista kehitystä ja hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille

Kilpailuvirasto voi kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaan määrätä elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän hakemuksesta, ettei lain 4–6 §:n säännöksiä sovelleta kilpailunrajoitukseen, jos se osaltaan tehostaa tuotantoa tai hyödykkeiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä ja jos hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille.

Kilpailuviraston arvion mukaan asian ratkaisun kannalta ei ole tarpeen määritellä relevantteja hyödyke- ja maantieteellisiä markkinoita, sillä Puhdaspalvelun osakasyritysten asema valtakunnallisten palveluiden tarjoajana ei ole merkittävä.

Kilpailunrajoituksen arviointi

Valtakunnalliset ja suuret alueelliset yhteistyösopimukset tehdään palvelujen ostajan ja Puhdaspalvelun välillä, silloin kun asiakas edellyttää palvelun tarjoajan tekevän sellaisen kokonaistarjouksen, joka kattaa palveluja useisiin eri puolilla Suomea sijaitseviin toimintayksiköihin. Tällainen asiakkaalle tarjottava kokonaisuus perustuu osakasyritysten yhdessä sopimiin hintoihin.

Viraston käsityksen mukaan yhteisestä hintatasosta päättäminen on tässä tapauksessa perusteltua, sillä ilman yhteistyöjärjestelyä valtakunnallista tai muuten maantieteellisesti laajalle alueelle ulottuvaa toimintaa ei olisi mahdollista hoitaa usean eri pesulan yhteistyönä varsinkin, kun asiakkaat haluavat palveluista kokonaishinnoittelupaketin. Suurien ja eri paikkakunnille ulottuvien tarjousten hinnoittelu vaatii myös sellaista tietotaitoa, jota yksittäisellä yrityksellä ei välttämättä ole. Lisäksi keskitetyllä myyntiyhteistyöllä saavutetaan taloudellisia tehokkuusetuja, sillä päällekkäisiä liiketoimintoja karsimalla kyetään vähentämään yritysten kustannuksia muun muassa laskutuksessa, henkilökunnan määrässä ja toimintaan liittyvän teknologian hankkimisessa.

Puhdaspalvelun osakasyritykset tekevät myös markkinointiyhteistyötä. Yhteismarkkinoinnissa ilmoitus- ja muut markkinointikustannukset ovat pienemmät kuin yksittäisen pesulan markkinoidessa tuotteitaan yksin. Keskitetyllä markkinoinnilla voidaan saavuttaa myös suurempi ilmoitusvolyymi. Keskitetty markkinointi on merkittävää myös sen vuoksi, että itsenäiset yhteistyöryhmään kuuluvat yritykset voivat markkinoida hyödykkeitä samoilla edellytyksillä kuin laajat yksiomisteiset yritykset. Keskitetty markkinointi voi omalta osaltaan myös kasvattaa tuotteiden myyntimääriä niin, että varastojen kierto nopeutuu ja kustannukset laskevat.

Puhdaspalvelun nimissä solmittujen tekstiilivuokraussopimusten toteuttamiseksi osakasyritykset tekevät yhteisiä hankintoja. Nämä hankinnat toteutetaan yhteisostoina ja ostohinnoista sovitaan keskitetysti. Osakasyritysten ostovelvollisuus koskee ainoastaan Puhdaspalvelun solmimien sopimusten perusteella saatujen kohteiden huoltoa.

Vaikka yrityskohtaiset yhteisostot ovat pieniä, niillä haetaan viraston käsityksen mukaan taloudellista tehokkuutta osakaspesuloiden kustannuksia alentamalla. Lisäksi tavarantoimittajien kilpailuttaminen standardoitujen tekstiilien yhteisostoissa mahdollistaa suuremmat ostovolyymit, joka osaltaan tuo edullisemmat hinnat. Järjestelyllä ei pyritä jakamaan hankintalähteitä tai rajoittamaan osakasyritysten ostoja, silloin kun kysymyksessä ei ole Puhdaspalvelun solmima palvelusopimus.

Hyödyn välittyminen asiakkaille

Kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaan poikkeusluvan edellytyksenä on tehokkuuden lisääntymisen ohella se, että tehokkuushyödyt välittyvät pääosin asiakkaille.

Valtakunnallisilla tekstiilihuollon markkinoilla on Puhdaspalvelun lisäksi ainoastaan yksi muu toimija. Näin ollen Puhdaspalvelun markkinoille tulo lisää kilpailua tuoden valtakunnallisille asiakkaille mahdollisuuden kilpailuttaa hankintansa. Kilpailuttamisen mahdollisuus alentaa yleensä hintoja ja lisää palveluvalikoimaa. Kilpailuviraston käsityksenä onkin, että yhteistyöstä syntyvät hyödyt mitä todennäköisimmin siirtyvät pääosin asiakkaille, koska Puhdaspalvelun on varmistettava asemansa valtakunnallisilla markkinoilla itseään merkittävästi suuremman yrityksen rinnalla.

Johtopäätökset

Kilpailuvirasto katsoo, että Puhdaspalvelu Fi Oy:lle on perusteltua myöntää poikkeuslupa, sillä hakijan esittämän järjestelyn voidaan katsoa lisäävän kilpailua tällä hetkellä erittäin keskittyneillä tekstiilihuoltopalveluiden valtakunnallisilla markkinoilla. Puhdaspalveluun kuuluvat osakkaat tuovat em. markkinoille uuden kilpailevan vaihtoehdon, mikä ei niiden osalta olisi mahdollista ilman Puhdaspalvelu-yhteistyötä. Lisäksi viraston käsityksenä on, että järjestelystä syntyy hakijan esittämiä tehokkuushyötyjä, ja että tehokkuushyödyt kanavoituvat asiakkaille.

Myöskään Puhdaspalvelun kilpailijoilta ja asiakkailta saamissa lausunnoissa ei ole ilmennyt, että haetulla järjestelyllä olisi haitallisia kilpailuvaikutuksia. Tosin eräiden lausuntojen mukaan järjestely saattaisi potentiaalisesti rajoittaa alueellista kilpailua, sillä Puhdaspalvelun perustajaosakkaat ovat alueellisesti vahvoja toimijoita ja järjestely saattaisi entisestään vahvistaa niiden toimintaedellytyksiä. Kilpailuvirasto katsoo kuitenkin, että ilman myönteistä päätöstä poikkeuslupahakemukseen asiakkailla olisi valtakunnallisilla tekstiilihuoltomarkkinoilla valittavanaan ainoastaan yksi palvelujen tarjoaja, kun Puhdaspalvelun markkinoille tulon myötä asiakkailla on nyt mahdollisuus pyytää kilpailevia tarjouksia. Lisäksi Kilpailuvirasto toteaa, että Puhdaspalvelun yhteistyö rajoittuu ainoastaan Puhdaspalvelun nimissä solmittaviin sopimuksiin, ja että se on avoin uusille osakkaille.

Kilpailuvirasto on ottanut arvioinnissaan huomioon myös sen, ettei osakkaita ole kielletty siirtymästä kilpailemaan toisen osakkaan markkina-alueelle Puhdaspalvelu-konseptin ulkopuolelle kuuluvissa tekstiilihuoltopalveluissa. Puhdaspalvelu-yhteistyö ei siis tässä suhteessa rajoita osakkaiden välistä keskinäistä kilpailua.

Kilpailuvirasto harkitsee perustelluksi myöntää poikkeusluvan vuoden 2005 loppuun saakka.

Päätös

Poikkeuslupa

Kilpailuvirasto määrää, että kilpailunrajoituslain 6 §:ää ei sovelleta Puhdaspalvelu Fi Oy:n markkinointi-, myynti- ja ostoyhteistyöhön silloin, kun kyseessä ovat Puhdaspalvelun nimissä solmittavat valtakunnalliset tai muutoin maantieteellisesti laajat tekstiilihuoltosopimukset.

Poikkeuslupa on voimassa 23.7.2002 ja 31.12.2005 välisen ajan.

Sovelletut säännökset

Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 6 § ja 19 §.

Muutoksenhaku

Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta Markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.