Hakijat
Osuuspankkien Keskusliitto (Osuuspankkien ja Osuuspankkien Keskuspankki Oy:n puolesta)
Postipankki Oy
Hakemuksen vireilletulo
Kilpailuvirasto sai pankkimarkkinoilla tekemiensä selvitysten yhteydessä jäljennöksen tilisiirtoautomaattien yhteiskäyttöä koskevasta sopimuksesta, jonka olivat 10.3.1993 allekirjoittaneet Suomen Yhdyspankki Oy, Kansallis-Osake-Pankki, Postipankki Oy ja Osuuspankkien Keskuspankki Oy. Tämän sopimuksen mukaan sopijapuolten korttiasiakkaat voivat käyttää yhteiskäyttöön hyväksyttyjä toimintoja myös toisen sopijapuolen tilisiirtoautomaateilla.
Kilpailuvirasto pyysi 15.6.1995 Merita Pankki Oy:ltä, Osuuspankkien Keskuspankki Oy:ltä ja Postipankki Oy:ltä lisätietoja kyseisestä yhteiskäyttösopimuksesta, koska viraston arvion mukaan kilpailevien pankkien väliseen yhteiskäyttömaksusta sopimiseen ja uusilta sopijapuolilta mahdollisesti perittävän liittymismaksun määrittelemiseen saattoi liittyä kilpailunrajoituslain 6 §:n tarkoittamaa kiellettyä hintayhteistyötä.
Kilpailuvirasto totesi em. pankeilta saamiensa selvitysten perusteella, että tilisiirtoautomaatteja koskeva yhteistyö antaa pankeille mahdollisuuden päättää kyseisten automaattien käytöstä perittävästä tapahtumamaksusta. Lisäksi yhteistyössä mukana olevat pankit päättävät uudelta sopijapuolelta perittävästä liittymismaksusta. Koska kyseessä näytti olevan kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdassa kielletty hintayhteistyö, virasto kehotti 18.9.1995 Merita Pankki Oy:lle, Osuuspankkien Keskuspankki Oy:lle ja Postipankki Oy:lle lähettämässään kirjeessä yhteistyöhön osallistuvia pankkeja hakemaan järjestelylle kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaista poikkeuslupaa lokakuun 1995 loppuun mennessä. Sopimukseen olivat liittyneet em. pankkien lisäksi Älandsbanken Ab 5.5.1993 ja Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki 17.1.1994.
Merita Pankki Oy ilmoitti kuitenkin em. sopimuksen osapuolille 13.11.1995 lähettämässään kirjeessä irtisanovansa tilisiirtoautomaatteja koskevan yhteistyön päättymään omalta osaltaan 13.2.1996. Tämän jälkeen sekä Postipankki että Osuuspankkien Keskuspankki totesivat kilpailuvirastolle lähettämissään kirjeissä, että tilisiirtoautomaattien yhteistyötilanne on olennaisesti muuttunut Meritan irtisanomisilmoituksen johdosta. Tämän vuoksi ko. pankit pyysivät Kilpailuvirastolta jatkoaikaa poikkeuslupahakemuksen toimittamista varten tammikuun 1996 loppuun asti.
Neuvottelujen tuloksena Postipankki Oy ja Osuuspankkien Keskuspankki Oy ovat irtisanoneet 10.3.1993 päivätyn sopimuksen päättymään omalta osaltaan 24.4.1996. Lisäksi Postipankki Oy ja Osuuspankkien Keskusliitto ovat allekirjoittaneet 24.1.1996 keskinäisen maksuautomaattiyhteistyösopimuksen, jolle ne ovat hakeneet kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaista poikkeuslupaa 24.1.1996 päivätyllä kirjeellä.
Hakemus
Maksuautomaattiyhteistyösopimuksessa Postipankki ja osuuspankit varaavat erillistä tapahtumakorvausta vastaan omille asiakkailleen mahdollisuuden asioida omien maksuautomaattiensa lisäksi kaikilla sopijakumppanin ylläpitämillä maksuautomaateilla. Sopimuksen ulkopuolella ovat kuitenkin automaatit, jotka ovat sopimuksen allekirjoitushetkellä Osuuspankkiryhmän asiakkaiden yksinomaisessa käytössä. Sopijapuolet tiedottavat toisilleen uusista käyttöön otettavista ja käytöstä poistettavista automaateista neljännesvuosittain.
Yhteiskäytössä olevat toiminnot ovat sopimuksen allekirjoitushetkellä:
- saldo- ja tapahtumakyselyiden välitys ja
- tilisiirto (otto on-line tapahtumana) kortin avulla yksilöitävältä korttiasiakkaan tililtä maksunsaajan tilille.
Näiden toimintojen lisäksi sopijapuolilla on oikeus vapaasti tarjota omille asiakkailleen muitakin palvelujaan omilla maksuautomaateillaan.
Kumpikin sopijapuoli vastaa omien maksuautomaattiensa ja niihin liittyvien järjestelmien perustamis-, kehittämis-, käyttö-, ylläpito-, yms. kustannuksista. Yhteiskäytössä olevien automaattien kautta tehdyistä tapahtumista sopijapuolet suorittavat maksuja toisilleen siten, että tilipankki suorittaa tapahtumapankille kustakin tapahtumapankin maksuautomaatilla suoritetusta tapahtumasta kulloinkin vahvistetut tapahtumamaksut, joiden mahdollisesta muuttamisesta päätetään vuosittain. Tällä hetkellä maksut ovat seuraavat: tilisiirtotapahtumasta tapahtumapankki veloittaa tilipankkia […] markkaa tapahtumaa kohden. Maksuautomaatilla tehdystä kyselystä tapahtumapankki veloittaa tilipankkia […]1markkaa kyselytapahtumaa kohden.
Kumpikin osapuoli perii omilta asiakkailtaan maksut näiden kanssa tehtyjen tili- ja palvelusopimusten mukaisesti. Hakijoiden mukaan sopimuksella ei millään tavoin sovita sopijapuolen ja tämän asiakkaan välisestä hinnoittelusta eikä sopimus sido tai rajoita sopijapuolen sopimusvaltaa tältä osin.
Maksuautomaattien yhteiskäyttö auttaa hakijoiden mukaan toimintojen järkeistämisessä ja on osaltaan välttämätön edellytys automaattien käyttöön liittyvälle taloudelliselle kehitykselle, jolla on tarkoitus jatkossa tehostaa tuotantoa ja palvelujen jakelua. Yhteiskäytöllä laajennetaan merkittävästi vaihtoehtoisen pankkipalvelun saatavuutta. Sopimuksen tarkoituksena on parantaa kummankin sopijapankin omien asiakkaiden palvelua tarjoamalla heidän käyttöönsä huomattavasti laajempi palveluverkko kuin mitä yksinään jompikumpi sopijapankeista kykenisi tarjoamaan. Tämä mahdollistaa asiakkaille monipuolisemman, edullisemman ja laajemman tavan hoitaa tilisiirtoja kuin tilanne, jossa kumpikin tarjoaisi asiakkaille ainoastaan omat automaattinsa. Järjestelyllä on hakijoiden mukaan myös tarkoitus mahdollistaa asiakkaille hinnaltaan edullisempi tilisiirtojen suorittamistapa. Toiminnan tehostuminen ja siitä aiheutuvat kustannussäästöt pienentävät oleellisesti tilipankin asiakkailtaan perimien palvelu- ja tapahtumamaksujen määrää tai vähintään estävät niihin kohdistuvien korotuspaineiden toteutumista.
Sopimus ei hakijoiden mielestä rajoita millään tavoin muiden alalla toimivien yritysten pääsyä markkinoille eikä estä kenenkään alalla toimivan vapaata valintaoikeutta näiltä osin. Laskujen maksamiseen on olemassa automaattien lisäksi lukuisa joukko muita erilaisia tapoja, joiden suosio on merkittävä automaattikäyttöön verrattuna. Sopimus ei hakijoiden mukaan myöskään estä tai vaikeuta sopimukseen kuulumatonta ylläpitämästä omia maksuautomaatteja asiakkailleen.
Sopijapuolilla oli sopimuksen allekirjoitushetkellä yhteensä 772 maksuautomaattia, joista Postipankki omisti 185 ja osuuspankit 587 kappaletta. Hakijoiden osuus Suomessa käytössä olevista maksuautomaateista on noin 35 prosenttia. Hakijoiden tärkeimmät kilpailijat ovat Merita Pankki Oy, Älandsbanken Ab ja Säästöpankkiryhmä. Sopimuksen piiriin kuuluvien automaattien markkinaosuuden maksuautomaattitapahtumista on arvioitu olevan 43 prosenttia ja sen arvioidaan säilyvän lähes samana seuraavan viiden vuoden aikana. Kilpailunrajoituksen vaikutuspiirissä olevan alan kokonaisliikevaihto (maksuautomaattitapahtumat ja maksuautomaattikyselyt) oli vuonna 1994 noin 136 miljoonaa markkaa.
Maksuautomaattiyhteistyötä koskeva sopimus on voimassa toistaiseksi. Kumpikin sopijapuoli on oikeutettu osaltaan irtisanomaan kirjallisesti sopimuksen päättymään kahdentoista kuukauden kuluttua irtinsanomisesta lukien. Sopijapuolet ovat lisäksi sitoutuneet siihen, että ne eivät ilman toisen sopijapuolen suostumusta ryhdy sopimuksen ulkopuoliseen maksuautomaattiyhteistyöhön kolmannen osapuolen kanssa muutoin kuin siten, että tällainen yhteistyö tulee voimaan aikaisintaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun toinen sopijapuoli on saanut asiasta kirjallisen tiedon (sopimuksen kohta 16).
Maksupalvelujen markkinat
Kilpailuvirasto kysyi 10.3.1993 solmittuun tilisiirtoautomaattien yhteiskäyttösopimukseen liittyvien selvitysten yhteydessä pankeilta tietoja niiden tarjoamista maksupalveluista. Viraston tällöin saamien vastausten mukaan sekä osuuspankeissa että Postipankissa on maksuautomaattipalvelun vaihtoehtona laskun maksaminen (1) pankin kassalla, (2) maksupalvelu (laskun lähettäminen postitse ns. maksupalvelukuoressa pankkiin), (3) puhelinpalvelu (laskun maksaminen soittamalla puhelinpankkiin tai itsepalvelupuhelimeen), (4) päätepalvelu (laskun maksaminen kotona tai työpaikalla päätteen tai mikron välityksellä) sekä (5) suoraveloitus (säännöllisesti toistuvat veloitustapahtumat laskutetaan asiakkaan tililtä automaattisesti).
Kilpailuvirasto on pyytänyt Rahoitustarkastusta arvioimaan, missä määrin erilaisia laskujenmaksutapoja voidaan pitää toisiaan korvaavina tuotteina. Rahoitustarkastus toteaa, että maksuautomaatteja korvaavien vaihtoehtojen osuus käytetyistä maksutavoista on kuluttajan kannalta merkittävä. Rahoitustarkastus viittaa Suomen Pankkiyhdistyksen tilastoon, jonka mukaan tiskillä maksamisen ja maksupalvelun osuus maksupalveluista oli 132 miljoonaa tapahtumaa vuonna 1994, kun taas maksuautomaatilla maksettujen laskujen osuus oli 39,6 miljoonaa. Maksuautomaatilla maksettujen laskujen osuus oli kuitenkin kasvanut merkittävästi vuoteen 1990 verrattuna. Myös suoraveloitusten osuus oli kasvanut viisivuotiskautena 1990-1994 4,1 miljoonasta tapahtumasta 17,9 miljoonaan tapahtumaan. Pääte- ja puhelinpalveluiden osuus kasvoi samana ajanjaksona 70,8 miljoonasta tapahtumasta 150,8 miljoonaan.
Rahoitustarkastus arvioi, että itsepalveluperiaatteella toimivien elektronisten maksupalvelujen osuus kasvaa edelleen ja manuaaliseen palvelun puolestaan vähenee. Suomen Pankkiyhdistyksen uusimman tilaston mukaan tilisiirtoautomaateilla maksettujen laskujen määrä on edelleen noussut ollen 55,9 miljoonaa tapahtumaa vuonna 1995. Myös tilisiirtoautomaattien lukumäärä on kasvanut. Kyseisiä automaatteja oli Pankkiyhdistyksen tilaston mukaan 2 153 kappaletta vuonna 1995, kun lukumäärä oli vuotta aiemmin 1 984.
Rahoitustarkastuksen näkemyksen mukaan eri maksutapojen hinnoitteluerot eivät ole merkittäviä. Eri maksutavat ovat rahoitustarkastuksen mukaan myös laatunsa, saatavuutensa ja käyttötarkoituksensa suhteen siinä määrin samanarvoisia, että niitä voidaan pitää maksuautomaatteja korvaavina palveluina ja samoille hyödykemarkkinoille kuuluvina. Kaikki eri maksutavat muodostavat siten Rahoitustarkastuksen mielestä yhdet markkinat, joiden yksi osa-alue maksuautomaattimarkkinat on. Rahoitustarkastus katsoo, että sopijapuolten maksuautomaattijärjestelmä ei ole ainakaan tällä hetkellä sellainen kilpailun kannalta välttämätön järjestelmä, johon tulisi myöntää vapaa pääsy kaikille halukkaille. Rahoitustarkastus pitää kilpailevien maksuautomaattijärjestelmien syntymistä sinänsä pankkien kilpailun kannalta suositeltavana, koska se voi lisätä pankkien kannustetta tehostaa omaa maksuautomaattitoimintaansa.
Kilpailuvirasto on saamiensa selvitysten perusteella todennut, että laskujenmaksuautomaatit näyttävät poikkeavan selvästi luonteeltaan rahanjakoautomaateista, joiden käyttöä asiakas ei aina voi korvata muilla rahannostotavoilla. Asiakas voi yleensä suunnitella laskujen maksamisen hyvissä ajoin etukäteen, kun taas käteisen rahan tarve saattaa syntyä yllättäen. Lisäksi laskujen maksamiseen on maksuautomaattien lisäksi olemassa useita sekä elektronisia että manuaalisia vaihtoehtoja, joiden käyttö ei ole sidottu pankkien aukioloaikoihin. Näiden vaihtoehtojen käytön osuus maksutapahtumista on ollut Kilpailuviraston saamien tietojen mukaan selvästi suurempi kuin maksuautomaattien. Maksuautomaateilla ei näytä olevan laskujen maksamisessa sellaisia erityisominaisuuksia, joita muut, erityisesti pankkien aukioloajoista riippumattomat, maksupalvelut eivät voisi kohtuullisessa määrin korvata. Kilpailuvirasto katsoo siten, että laskujen maksaminen maksuautomaatilla ei muodosta itsenäisiä hyödykemarkkinoita.
Hakemuksesta pyydetty lausunto
Kilpailuvirasto on pyytänyt maksuautomaattien yhteiskäyttöä koskevasta poikkeuslupahakemuksesta lausunnon Rahoitustarkastukselta.
Rahoitustarkastus katsoo 5.3.1996 päivätyssä lausunnossaan, että sopimus, jossa pankit sopivat toisiltaan automaattien käytöstä perittävistä maksuista, on kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan kieltämää hintayhteistyötä, joka edellyttää poikkeusluvan hakemista. Rahoitustarkastuksen mukaan Suomessa on käytössä laaja rahaajakavien automaattien yhteiskäyttöjärjestelmä. Sen avulla voidaan merkittävästi säästää kustannuksia ja tarjota asiakkaille poikkeuksellisen laaja palveluverkko. Suomessa toimiva automaattiverkosto sisältää rahaajakavien automaattien lisäksi myös tilisiirto- ja tilioteautomaatteja. Tilisiirtoautomaattien käyttöaste on Suomessa korkea. Suomen Pankkiyhdistyksen tekemän selvityksen mukaan automaatilla maksettujen laskujen määrä on kasvanut 2,2 miljoonasta kappaleesta 39,6 miljoonaan viisivuotiskaudella 1990-1994. Tänä samana aikana tilisiirtoautomaattien määrä on kasvanut 505 kappaleesta 1 984 kappaleeseen. Tilisiirtoautomaattien yhteiskäyttö on mahdollistanut sen, että niistä on tullut yksi merkittävä vaihtoehto suomalaiseen rahansiirtojärjestelmään.
Rahoitustarkastus katsoo, että maksuautomaattien yhteiskäyttö tehostaa hyödykkeiden jakelua ja edistää taloudellista kehitystä, sillä pankit eivät joudu investoimaan erillisiin perustamis- ja ylläpitokustannuksiltaan kalliisiin automaattiverkostoihin. Lisäksi sopijapuolten poikkeuslupahakemuksessaan esittämä toiminnan tehostumisen aiheuttama kustannussäästö mahdollistaa asiakkaille hinnaltaan edullisemmat tilisiirrot. Laajempi palveluverkko parantaa myös palveluiden saatavuutta ja tarjontaa. Rahoitustarkastus arvioi, että yhteiskäytöstä tuleva hyöty ohjautuu pääosaltaan pankkien asiakkaiden hyväksi jakeluverkon laajenemisena sekä palvelu- ja tapahtumamaksujen alenemisena tai ainakin niiden korotuspaineiden hillitsemisenä. Tämän vuoksi poikkeusluvan myöntämiselle on Rahoitustarkastuksen näkemyksen mukaan olemassa kilpailunrajoituslain 19 §:ssä säädetyt edellytykset.
Rahoitustarkastus korostaa kuitenkin, että osapuolten toisiltaan perimien tapahtumamaksujen tulee perustua todellisiin kustannuksiin. Vaikka tapahtumamaksuilla ei ole suoraa yhteyttä pankkien asiakkailta perimiin käyttökorvauksiin, saattaa tapahtumamaksun suuruus välillisesti vaikuttaa asiakkailta perittävien korvausten suuruuteen, esimerkiksi palvelupakettimaksuihin.
Hakijoiden lausunto kilpailuviraston päätösluonnoksesta
Kilpailuvirasto varasi 4.4.1996 Osuuspankkien Keskusliitolle ja Postipankki Oy:lle mahdollisuuden antaa vastineensa viraston päätösluonnoksesta.
Osuuspankkien Keskusliitto ja Postipankki Oy toteavat 23.4.1996 päivätyssä yhteisessä vastineessa sopineensa, että maksuautomaattiyhteistyösopimuksen 16-kohtaa, joka koskee maksuautomaattiyhteistyötä kolmannen kanssa, ei sovelleta. Osapuolet ovat toimittaneet Kilpailuvirastolle jäljennöksen kyseisen ehtokohdan kumoavasta sopimuksesta, joka on allekirjoitettu 23.4.1996.
Päätös
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Kilpailunrajoituksen määrittely
Postipankki Oy ja Osuuspankkien Keskusliitto ovat solmineet 24.1.1996 maksuautomaattiyhteistyösopimuksen. Sopimuksessa Postipankki ja osuuspankit varaavat omille asiakkailleen mahdollisuuden asioida omien maksuautomaattiensa lisäksi kaikilla sopijakumppanin ylläpitämillä maksuautomaateilla. Sopijapuolet suorittavat yhteiskäytössä olevien automaattien kautta tehdyistä tapahtumista maksuja toisilleen siten, että tilipankki suorittaa tapahtumapankille kustakin tapahtumapankin maksuautomaatilla suoritetusta tapahtumasta osapuolten kulloinkin yhdessä vahvistamat tapahtumamaksut, joiden mahdollisesta muuttamisesta päätetään vuosittain. Tapahtumamaksut vaikuttavat osaltaan myös asiakkailta maksupalveluista perittävien korvausten suuruuteen. Tapahtumamaksu on sama kaikissa yhteiskäytössä mukana olevissa automaateissa, vaikka osapuolten maksuautomaattiverkostot ovat laajuudeltaan hyvin erilaiset, jolloin myös automaattien aiheuttamien kustannusten voidaan olettaa eroavan.
Kilpailuvirasto on katsonut 20.11.1995 tekemissään rahanjakoautomaattien yhteiskäyttöä koskevissa päätöksissä (dnot 54/67/95 ja 570/67/94), että tilipankin ja tapahtumapankin välisten tapahtumamaksujen määristä ja laskentaperiaatteista sopiminen on kilpailevien elinkeinonharjoittajien välistä kiellettyä hintayhteistyötä. Koska Postipankki ja osuuspankit kilpailevat keskenään muun muassa tilisiirtopalveluilla, niiden välinen sopimus yhteiskäytössä olevia maksuautomaatteja koskevista yhtenäisistä tapahtumamaksuista on kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan tarkoittamaa hintayhteistyötä.
Postipankki ja osuuspankit sitoutuvat maksuautomaattien yhteiskäyttösopimuksessa myös siihen, että ne eivät ilman toisen sopijapuolen suostumusta ryhdy sopimuksen ulkopuoliseen maksuautomaattiyhteistyöhön kolmannen osapuolen kanssa muutoin kuin siten, että tällainen yhteistyö tulee voimaan aikaisintaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun toinen sopijapuoli on saanut asiasta kirjallisen tiedon. Tällainen kilpailukieltoon rinnastettava sitoumus on omiaan vaikeuttamaan maksuautomaatteja koskevaa yhteistyötä kolmansien osapuolten kanssa. Lisäksi sitoumus rajoittaa maksuautomaattipalvelujen tuotantoa ja johtaa maksuautomaattimarkkinoiden jakoon sopijapuolten ja kolmansien osapuolten välillä. Kyse on siten kilpailunrajoituslain 6 §:n 2 kohdan tarkoittamasta tuotannon rajoittamisesta.
Kilpailunrajoitusten vaikutus tehokkuuteen ja hyödyn välittyminen asiakkaille
Postipankki Oy:n ja Osuuspankkien Keskusliiton solmimaan maksuautomaattiyhteistyösopimukseen perustuva maksuautomaattien yhteiskäyttö vähentää kyseisten pankkien tarvetta lisätä omaa automaattiverkkoaan. Sopimus vähentää siten kyseisten automaattien ylläpitoon liittyviä kustannuksia. Kustannussäästöjen ansiosta sopijapuolet voivat tuottaa maksuautomaattipalveluja alhaisemmin kustannuksin kuin ilman yhteistyötä. Maksuautomaattien yhteiskäyttö saattaa mahdollistaa myös sen, että maksuautomaattipalvelujen tuotantoa voidaan tehostaa ja palvelun laatua parantaa.
Yhteistyön aikaansaamat kustannussäästöt voidaan kanavoida pankkien asiakkaille alempina palvelumaksuina. Yhteiskäyttö laajentaa myös asiakkaiden käytössä olevaa maksuautomaattiverkkoa, mikä lisää kyseisen palvelun saatavuutta ja säästää siten asiakkaiden aikaa. Yhteistyö hyödyttää todennäköisesti erityisesti Postipankin asiakkaita, sillä Postipankki omistaa merkittävästi vähemmän maksuautomaatteja kuin osuuspankit.
Yhteistyössä mukana olevien pankkien asiakkailla on maksuautomaattien lisäksi käytössään useita muitakin tapoja maksaa laskuja. Nämä vaihtoehtoiset maksutavat eivät kuulu maksuautomaattiyhteistyön piiriin. Myöskään maksuautomaattiyhteistyö ei sisällä sopimista siitä, miten tämän palvelun käyttö hinnoitellaan yhteistyössä mukana olevien pankkien asiakkaille. Lisäksi sopijapuolet voivat päättää omien maksuautomaattiensa sijoituspaikoista sekä tarjota omille asiakkaille maksuautomaateillaan yhteiskäytön piiriin kuulumattomia palveluja. Yhteistyö ei siten merkittävästi rajoita osapuolten mahdollisuuksia kehittää maksuautomaattipalveluja itsenäisesti. Lisäksi Postipankin ja osuuspankkien kanssa kilpailee maksupalvelujen markkinoilla useita muita pankkeja, joista osa tarjoaa asiakkaidensa käyttöön myös maksuautomaattipalvelua. Tämän vuoksi on todennäköistä, että Postipankin ja osuuspankkien välisestä maksuautomaattiyhteistyöstä saatava tehokkuuden lisäys hyödyttää myös kyseisten pankkien asiakkaita.
Vuonna 1993 solmitun tilisiirtoautomaatteja koskevan yhteiskäyttösopimuksen purkautuminen ja tästä aiheutunut kilpailevien maksuautomaattiverkkojen syntyminen lisää pankkien tarvetta tehostaa toimintaansa maksupalvelujen tarjonnassa. Maksuautomaattien suosion kasvu on todennäköisesti johtunut viime vuosina osaltaan siitä, että pankkien vuonna 1993 solmima yhteiskäyttösopimus on kasvattanut merkittävästi asiakkaiden käytössä olevaa maksuautomaattiverkostoa. Aiemman yhteiskäyttösopimuksen purkautumisen aikaansaama uusi kilpailutilanne saattaa puolestaan saada aikaan sen, että osa pankeista ryhtyy tarjoamaan asiakkailleen aiempaa aktiivisemmin maksuautomaattien lisäksi muita, mahdollisesti kokonaan uusia maksupalveluja, sillä useiden valtakunnanlaajuisten maksuautomaattiverkkojen luominen ei todennäköisesti ole kannattavaa.
Vaikka vuonna 1993 solmitun yhteiskäyttösopimuksen purkautumisen voidaan olettaa tehostavan maksupalvelujen tuotantoa ja tarjontaa, kyseisen sopimuksen purkautuminen on vähentänyt yksittäisten asiakkaiden käytössä olevien maksuautomaattien lukumäärää. Osa asiakkaista on kyseisen sopimuksen voimassaoloaikana todennäköisesti sitoutunut maksuautomaattien käyttöön siinä määrin, että he pitävät siirtymistä muiden maksupalvelujen käyttöön hankalana. Tämän vuoksi pankit, joiden maksuautomaattiverkko on suppea tai joilla ei ole lainkaan omia maksuautomaatteja, saattavat olla jatkossa kiinnostuneita tekemään maksuautomaattiverkon luoneiden pankkien kanssa automaattien käyttöä koskevaa yhteistyötä. Tällainen yhteistyö hyödyttää myös verkoston luonutta pankkia, sillä yhteiskäytön laajeneminen lisää automaattien käyttöä ja tuo automaatteja ylläpitävälle pankille tuloja tapahtumamaksuina. Maksuautomaattien käytöstä saattavat olla pankkien lisäksi kiinnostuneita myös yritykset, joiden tuotteita voitaisiin tarjota pankkien asiakkaille kyseisten automaattien välityksellä.
Kilpailuvirasto katsoo, että Postipankin ja Osuuspankkien Keskusliiton välisessä maksuautomaattiyhteistyösopimuksessa ei ole syytä millään tavoin rajoittaa kyseisten pankkien mahdollisuutta halutessaan solmia maksuautomaattien käyttöön liittyvää yhteistyötä koskevia sopimuksia kolmansien osapuolten kanssa. Yhteiskäyttösopimukseen sisällytetty velvollisuus saada toisen osapuolen suostumus yhteistyöhön kolmansien osapuolten kanssa ei ole välttämätön edellytys yhteiskäytöstä saatavien tehokkuusetujen saavuttamiseksi. Sen sijaan kyseinen sitoumus saattaa estää tai ainakin viivyttää tällaisen yhteistyön toteutumista, mikä taas on omiaan perusteettomasti rajoittamaan maksuautomaattien käyttöastetta. Tämän vuoksi Kilpailuvirasto katsoo, että kyseinen sitoumus ei lisää tehokkuutta eikä sille siten voida myöntää poikkeuslupaa.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto määrää, että kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohtaa ei sovelleta Postipankki Oy:n ja Osuuspankkien Keskusliiton välillä solmittuun maksuautomaattien yhteiskäyttöä koskevaan sopimukseen perustuvaan yhteistyöhön, joka liittyy yhteiskäytössä olevien maksuautomaattien kautta tehdyistä nostoista kyseisten pankkien välillä perittävän tapahtumamaksun määrittelyyn. Poikkeuslupa ei koske osapuolten mahdollisesti tekemää muuta hintayhteistyötä, esimerkiksi sopiminen asiakkailta maksuautomaattien käytöstä perittävistä maksuista on kielletty.
Kilpailuvirasto on lisäksi katsonut, että osapuolten keskinäisestä maksuautomaattiyhteistyöstä saatavien tehokkuusetujen toteutuminen ei edellytä sitä, että osapuolet rajoittavat toistensa mahdollisuutta tehdä vastaavaa yhteistyötä kolmansien tahojen kanssa. Tämän vuoksi virasto oli osapuolille lähettämässään päätösluonnoksessa asettanut poikkeusluvan myöntämisen ehdoksi sen, että maksuautomaattiyhteistyösopimuksesta poistetaan kohta, joka rajoittaa yhteistyötä kolmansien osapuolten kanssa. Osapuolet ovat toteuttaneet viraston asettaman ehdon solmimalla 23.4.1996 erillisen sopimuksen, jolla on kumottu maksuautomaattien yhteiskäyttöä koskevasta sopimuksesta kohta, jossa osapuolet olivat sitoutuneet siihen, että ne eivät ilman toisen sopijapuolen suostumusta ryhdy sopimuksen ulkopuoliseen maksuautomaattiyhteistyöhön kolmannen osapuolen kanssa muutoin kuin siten, että tällainen yhteistyö tulee voimaan aikaisintaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun toinen sopijapuoli on saanut asiasta kirjallisen tiedon.
Poikkeusluvan voimassaoloaika
Poikkeuslupa on voimassa 10.5.2006 saakka.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 6 §:n 1 ja 2 kohta ja 19 §:n 1 momentti.
Muutoksenhaku
Kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n 3 momentin mukaan kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.