Poikkeuslupa hankintayhteistyölle ja yhteistyölle Internet-palveluiden markkinoilla

Hakijat

HPO-Yhtymä
Hämeen Puhelin Oy
Sonera Oyj

Hakemus

Kilpailuvirastoon on 28.8.2002 saapunut hakemus, jossa Sonera Oyj, HPO-Yhtymä ja Hämeen Puhelin Oy (jäljempänä HPO) hakevat;

Internet-palveluja koskevalle yhteistyölle puuttumattomuustodistusta / poikkeuslupaa kilpailunrajoituslain 6 §:n 2 momentin mukaisesta kiellosta
Verkkoyhteistyölle puuttumattomuustodistusta / poikkeuslupaa kilpailunrajoituslain 6 §:n 2 momentin kiellosta
Hankintayhteistyölle poikkeuslupaa kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 momentin mukaisesta hintayhteistyön kiellosta sekä puuttumattomuustodistusta 6 §:n 2 momentin kiellosta.
Muuhun yhteistoimintaan hakijat hakevat puuttumattomuustodistusta

Hakijat ovat 15.11.2002 Kilpailuvirastoon saapuneella ilmoituksella peruuttaneet hakemuksensa verkkoyhteistyön ja muun yhteistoiminnan osalta. Peruutuksen jälkeen hakijat hakevat poikkeuslupaa Internet-palveluja koskevalle yhteistyölle sekä hankintayhteistyölle verkkotuotteiden markkinoilla.

Yritykset

Sonera on julkisesti noteerattu pörssiyhtiö, jonka toimialaan kuuluu yleinen teletoiminta ja televerkkojen rakentaminen ja ylläpito sekä televiestinnän ohjaus, erilaisten tele-, tietoliikenne- ja Internet-palvelujen sekä lisäarvopalvelujen tarjoaminen, julkaisu-, sisällöntuotanto- ja tietopalvelutoiminta, sähköinen kaupankäynti, päätelaitteiden, tietojärjestelmien, ATK-ohjelmien ja palveluiden ja muiden tuotteiden suunnittelu, kehittäminen, valmistus, markkinointi ja kauppa, sekä niihin liittyvä tutkimus, konsultointi- ja huoltotoiminta ja muu niihin liittyvä tai niitä palveleva liiketoiminta. Yhtiö harjoittaa toimintaansa joko välittömästi itse tai tytäryhtiöidensä tai yhteisyritystensä välityksellä.

HPO harjoittaa tele-, tietoliikenne-, tietotekniikka- ja media-alan liiketoimintaa itse tai tytär- ja osakkuusyhtiöiden kautta. Yhtiö on seudullisuuteen tukeutuva yrityskokonaisuus, joka tarjoaa media-, tele-, ja tietotekniikkapalveluita omalla toimialueellaan Hämeenlinnan seudulla. HPO-konserniin kuuluvat HPO, Hämeen Sanomat Oy tytäryhtiöineen ja Hämeen tietotekniikkakeskus Oy osakkuusyhtiöineen sekä Aina Oy, joka ylläpitää seudullista sähköistä palvelukeskusta www.aina.fi. Konsernin emoyhtiönä on HPO-Yhtymä, joka omistaa 100 % Hämeen Puhelin Oy:n osakkeista, 94 % Hämeen Sanomat Oy:n osakkeista ja 90 % Hämeen tietotekniikkakeskus Oy:stä. Koko HPO-konsernin liikevaihto vuonna 2001 oli noin 28,5 miljoonaa euroa.

Soneran ja hpo:n väliset yhteistyösopimukset

HPO:n ja Soneran välinen sopimusjärjestely perustuu sopimuspakettiin, jonka osatekijöinä ovat seuraavat sopimukset:

Soneran ja HPO:n välinen yhteistyösopimus, jonka liitteenä on Soneran ja HPO:n väliset tuotekehitysyhteistyön periaatteet
Sopimus matkaviestinyhteistyöstä
Sopimus seuturahastosta
Verkkoyhteistyösopimus, jonka liitteenä on mm. sopimus dataverkkopalvelujen toimittamisesta
Markkinointiyhteistyösopimus Sonera Entrum Oy:n, Sonera Carrier Networks Oy:n ja Hämeen Puhelin Oy:n välillä
Yhteistyösopimus ISP- ja laajakaistaosuudesta
Jälleenmyyntisopimus Sonera Solutions Oy:n ja Telekolmio Oy:n välillä

Sopimusten mukaan osapuolet tekevät yhteistyötä matkaviestinpalveluissa, kauko- ja ulkomaanliikenteessä, dataliikenteessä, älyverkkopalveluissa, Internet- ja laajakaistapalveluissa sekä teknologia alustoissa. Lisäksi yhteistyötä hyödynnetään yrityspalveluissa, tuotekehityksessä sekä seudullisen palvelukokonaisuuden luomisessa.

Yhteistyösopimusten lisäksi Sonera on ostanut 40 % vähemmistöosuuden HPO:n tytäryhtiöstä Telekolmio Oy:stä. Kilpailuvirasto on hyväksynyt yrityskaupan ehdollisena 3.1.2003 annetulla päätöksellä.

Hakemuksen kohteena oleva yhteistyö

Koska hakijat ovat rajanneet alkuperäistä hakemusta ja hakevat poikkeuslupaa vain verkkoyhteistyösopimuksessa sovitulle hankintayhteistyölle sekä yhteistyölle Internet-palveluiden markkinoilla, Kilpailuvirasto tutkii yhteistyön kilpailunrajoituksia vain näillä tuotemarkkinoilla.

Hankintayhteistyö

Hakijat ovat sopineet yhteishankinnoista verkkoyhteistyösopimuksessa. Osapuolten välinen hankintayhteistyö koskee verkkolaitteita. Näitä ovat muun muassa:

Järjestelmälaitteet
ADSL-verkkopäätteet
ISDN-verkkopäätteet
Home PNA -verkkopäätteet
Laajakaistalaitteet
Kaapelit ja valokuidut
Putket ja kourut
Pylväät
Asennustarvikkeet
Optiset tarvikkeet
Verkkotarvikkeet
KTV-tarvikkeet

HPO on aikaisemmin suorittanut hankintansa yhteistyössä Finnet-yhtiöiden kanssa. Hankintayhteistyö on toteutettu Finnet-ryhmän yhteisen hankintayhtiön Finnet Logistiikka Oy:n kautta. HPO:n tehtyä yhteistyösopimuksen Soneran kanssa, yhteishankinnat Finnet-Liiton puitteissa päättyvät. Luonnollinen tapa hankintojen toteuttamiselle on toteuttaa ne yhdessä Soneran kanssa.

HPO:n hankkimien verkkotarvikkeiden kokonaisarvo vuonna 2002 oli n. […] euroa. Hakijan toimittaman selvityksen mukaan Soneran ja HPO:n yhteinen ostovolyymi yhteisesti hankittavissa tuotteissa ei yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta ylitä […] prosenttia myyjäyhtiöiden liikevaihdosta. […]

HPO:n ja Soneran välisessä verkkoyhteistyösopimuksessa on yhteishankintojen osalta sovittu materiaalien hankintaprosessista sekä maksettavista korvauksista. Soneran hankintasopimuksien osalta tavoitteena on HPO:n integroiminen Soneran hankintasopimusten piiriin. HPO kuitenkin vastaisi itsenäisesti kaikista omista velvoitteistaan suhteessa toimittajaan.

HPO hankkii materiaalit joko Soneran kautta tai Soneran suostumuksella suoraan toimittajalta Soneran sopimuksilla. HPO:lla on oikeus myös suorittaa hankintoja muulla, kannaltaan kilpailukykyisemmällä tavalla. Tehdessään hankintoja yhteistyössä Soneran kanssa, HPO maksaa Soneralle osto- ja logistiikkatoiminnan korvausta.

Yhteistyö Internet-palveluissa

Internet-palvelulla tarkoitetaan vähittäisasiakkaille – yksityiselle kuluttajalle, yritykselle tai kiinteistölle tarjottavaa liittymää, joka mahdollistaa Internet-verkkoon pääsyn ja verkon käytön. HPO on toistaiseksi toteuttanut Internet-palvelut itsenäisesti. HPO:n toimialueen kuluttajille on ollut tarjolla sekä erilaisia dial-up liittymiä että 256 kb/sek nopeudella toimiva laajakaistainen Internet-liittymä. Yrityksille ja kiinteistöille on ollut tarjolla myös useita erilaisia laajakaistaisia liittymävaihtoehtoja.

Hakijat ovat sopineet kahdesta toimintakonseptista, joiden mukaisesti Internet-palveluja ryhdytään Hämeenlinnan alueella yhteistyössä tarjoamaan.

1. Sonera Laajakaista -konsepti on Soneran valtakunnallisen konseptin määrittelyn mukainen, kuitenkin niin, että liittymäpalvelun toteuttaa HPO ja Internet-palvelun toteuttaa Sonera. HPO toimisi verkko-operaattorina sen toimialueelle myydyissä laajakaistaliittymissä. Palveluoperaattorina konseptissa toimisi Sonera. Myös dial-up -liittymissä palvelu on tarkoitus toteuttaa siten, että verkko-operaattorina toimii HPO ja palveluoperaattorina Sonera.

[…]

2. Toinen osapuolten sopima toimintakonsepti, Virpi-Internetpalvelu, muodostuu HPO:n verkko- ja ISP-palvelusta lisättynä mahdollisilla Soneran lisäpalveluilla. Sonera on myös mukana toteuttamassa HPO:n ISP-palvelua sekä mahdollisia HPO:n omia lisäpalveluja. Virpi-konsepti koskee hakemuksen mukaan ensisijaisesti valintaverkon ja modeemin tai ISDN-modeemin välityksellä luotuja yhteyksiä.

Hakijan näkemys tehokkuuseduista ja hyödyn siirtymisestä asiakkaille

HPO on aikaisemmin toiminut osana paikallisten puhelinyhtiöiden muodostamaa Finnet-ryhmää. Hakijan mukaan suunniteltu järjestely ja sopimuskokonaisuus on ainoa tapa toteuttaa ja kehittää HPO:n liiketoimintastrategiaa. Paikallistoimijan näkökulmasta telealan toimintojen kehittäminen vaatii välttämättä vahvan yhteistyökumppanin.

HPO ei kuitenkaan siirry osaksi Soneraa, vaan jatkaa liiketoimintaa itsenäisenä yrityksenä. Soneran kanssa harjoitettava yhteistyö kohdistuu vain niille liiketoimintasektoreille, joilla HPO ei yksin pystyisi järkevästi toimimaan.

[…]

Hankintayhteistyö

Suunnitellun järjestelyn myötä toteutettavalla hankintayhteistyöllä hakijat pyrkivät ensisijaisesti ostohintojen alentamiseen. Hankintayhteistyö mahdollistaa suuremmat ostovolyymit ja siten vahvemman neuvotteluaseman mukanaan tuomat paljousalennukset. Hankintayhteistyö myös pienentää itse ostoprosessiin liittyviä kustannuksia, lisää yhteistyössä mukana olevien tietotaitoa ja lisää tietoa uusista tuotteista. Suunnitellun järjestelyn myötä toteutettava hankintayhteistyö tulee siten tehostamaan hakijoiden toimintaa ja edistämään taloudellista kehitystä. Hankintayhteistyö on käytännössä välttämätöntä pienehköille telealan yrityksille. HPO on toistaiseksi hyötynyt Finnet-ryhmän puitteissa harjoitetusta hankintayhteistyöstä. HPO on arvioinut, että Finnet-ryhmän puitteissa tapahtunut hankintayhteistyö on laskenut hankintahintoja jopa noin 30 %. Säästö on kilpailukyvyn kannalta merkittävä.

Tarvikkeiden hankintahinta vaikuttaa osaltaan suoraan asiakashintoihin. Mikäli HPO joutuisi tekemään hankinnat itsenäisesti, johtaisi se hankintahintojen nousuun, jolloin asiakashintojen korottaminen olisi välttämätöntä.

Internet-palvelut

Internet- ja access-palveluiden tuottaminen ja kehittäminen vaatii huomattavia taloudellisia ja teknisiä panostuksia. Kilpailukyvyn ja palveluiden ylläpitäminen edellyttää tuotteiden jatkuvaa parantamista ja uusien lisäpalveluiden lanseeraamista. HPO on liikevaihdoltaan suhteellisen pieni yhtiö, eikä sillä ole yksin resursseja kehittää uusia palveluita. Käytännössä tästä seuraa, että nykytilanteen jatkuessa HPO ei voisi tulevaisuudessakaan tarjota asiakkaille muuta kuin Internetin perusyhteyden. Yhteistyö luo dynaamisia tehokkuushyötyjä markkinoille, koska HPO saa sen kautta mahdollisuuden tarjota Soneran laajan ja edistyneen tuotekehittelyn tulokset Hämeen seudun asiakkaille. Lisäksi visiona on kehittää paikallisen sanomalehden ja puhelinyhtiön palveluiden yhteiskäyttöön perustuva mediaklusteri. Tuotekehittelyllä voidaan arvioida olevan hyödyllisiä vaikutuksia erityisesti sisällön tuotannon kannalta.

Yhteistyö mahdollistaa mm. sellaisten data-, ISP-, ja Internet-lisäpalveluiden tuottamisen, joita ei aikaisemmin ollut tarjolla. Myöskään Finnet-ryhmän nykyinen tutkimus- ja kehitystoiminta ei mahdollista pienen paikallistoimijan osallistumista tuotekehitysyhteistyöhön.

HPO:n ADSL-kotiasiakkaat saavat nykyisen peruspalvelun lisäksi heti käyttöönsä Soneran liittymissään tarjoamat lisäpalvelut asiakashinnan muuttumatta. Palveluita ovat mm. sähköpostiviestien ohjaus matkapuhelimeen, E-mailhaku ym. Lisäksi kotitalouksilla on mahdollisuus kytkeä samaan yhteyteen viisi mikroa nykyisen kahden sijasta ja mahdollisuus maksullisiin lisäpalveluihin, joita ovat mm. virusturva- ja palomuuripalvelut.

Nykyisen 256 kbit/sek -nopeuksisen ADSL-liittymän sijasta kuluttajille voidaan välittömästi tarjota myös 512kbit/sek sekä 1M- ja 2Mbit/sek nopeudella toimivat liittymät. Teknistä tukea on jatkossa saatavissa myös iltaisin ja lauantaisin. Lisäksi vikatapauksissa Soneran varalaitekannan ja teknisen asiantuntemuksen hyödyntäminen on mahdollista, mikä puolestaan lyhentää vikojen korjausaikoja.

Suunnitellun järjestelyn mukainen yhteistyö Soneran kanssa mahdollistaa HPO:n oman tuotekehityspanoksen keskittämisen seudullisten palvelukonseptien kehittämiseen. Yhteistyössä Soneran kanssa HPO pystyy tulevaisuudessa tarjoamaan asiakkailleen uusia palveluvaihtoehtoja, joissa seudulliset palvelut yhdistyvät valtakunnallisiin palveluihin.

Kilpailijoiden lausumat

Kilpailuvirasto on pyytänyt hakemuksesta HPO:n ja Soneran kilpailijoiden ja asiakkaiden lausuntoja. Lausuntopyyntöön ovat vastanneet Elisa Communications Oyj, Jippii Group Oyj, Song Networks Oy, DNA Finland Oy, Suomen 2G Oy, Finnet-Liitto, Lohjan kaupunki, Hämeenlinnan kaupunki ja Nokia Oyj. Poikkeusluvan myöntämistä ovat vastustaneet tai ehtojen asettamista esittäneet Elisa Communications Oyj, Jippii Group Oyj, Song Networks Oy, DNA Finland Oy, Suomen 2G Oy ja Finnet-Liitto.

Kilpailijoiden mukaan poikkeuslupaa ei tulisi myöntää, koska hakemuksessa esitetty järjestely, yhdessä Telekolmiota koskevan yrityskaupan kanssa, rajoittaa kilpailua. Yhteistyö on laaja-alaista ja kattaa telealan tuotteet sekä näihin liittyvän teknologisen tuotekehityksen. Suunnitellussa muodossaan yhteistyö sisältää monia hintayhteistyöhön sekä markkinoiden ja tuotantolähteiden jakamiseen luettavia aineksia. Vaarana on, että yhteistyön osapuolet yhteen sovittavat liiketoimintojaan muillakin osa-alueilla kuin mistä on sovittu. Järjestelyn seurantaa ja tietojenvaihtoa varten osapuolten välille perustetut yhteistyöelimet ovat omiaan tiivistämään yhteistyötä niin, ettei sitä voida enää arvioida normaalina kilpailevien yritysten välisenä vertikaalisena suhteena.

Uhkana yhteistyössä on tilanne, jossa laajalla yhteistyöllä pyritään rajaamaan liityntärajapintoja muilta operaattoreilta ja samalla loppuasiakkaille tarjotaan vaihtoehtoja, jotka estävät tehokkaan kilpailun. Kilpailua estävää vaikutusta voi olla esim. eri teknologia-alustojen käytössä, matkaviestinyhteistyön markkinoinnissa ja jälleenmyynnissä, jotka yhdessä muodostavat eksklusiivisen jakelutien tietylle alueelle. Yhteistyöstä seuraavat kilpailuongelmat aiheutuvat pääasiassa kokonaisjärjestelyn portfoliovaikutuksesta ja vertikaalisista kytkennöistä telemarkkinoilla, eivätkä rajoitu niihin kohtiin, joilla hakijat ovat ilmoittaneet toimintansa olevan päällekkäistä.

Yhteistyön sallittavuutta arvioitaessa tulisi huomioida, että Sonera on ja on ollut HPO:n pääkilpailija. HPO:n perinteisellä toimialueella ei ole ollut muita merkittäviä kilpailijoita. Myös Soneran ja HPO:n jakelujärjestelmät ovat edustaneet keskenään kilpailevia tuotteita. HPO:lla on lisäksi määräävä markkina-asema kiinteän verkon eri markkinoilla alueellisesti. Soneralla on määräävä markkina-asema matkaviestinverkossa valtakunnallisesti. Soneralla on merkittävää markkinavoimaa myös järjestelyn kattamilla muilla markkinoilla kuten esimerkiksi ulkomaanpuhelumarkkinoilla. Sonera hallitsevana matkaviestinpalvelujen tarjoajana ja HPO merkittävimpänä alueellisena toimijana voivat yhteistyössä vaikuttaa tilanteeseen, jossa esimerkiksi muiden Soneran jälleenmyyjien toimintamahdollisuudet alueella pienenevät.

Kiinteän verkon tilaajaverkko ja siihen liittyvä ADSL-verkko on välttämätön edellytys laajakaistaisten Internet-palvelujen tarjoamiseksi. HPO:n ja Soneran noudattamaan verkkotuotteistukseen ja hinnoitteluun on liittynyt ongelmia. Kilpailijoiden mukaan hinnastot on rakennettu siten, että niillä olennaisesti heikennetään uusien yritysten pääsyä markkinoille. Koska Internet- ja laajakaistapalvelut perustuvat pitkälle verkkoinfrastruktuurin hallintaan, tukkumarkkinoiden tulisi olla nykyistä toimivammat.

Myös verkkoyhteistyön osalta HPO tarjoaa Soneralle yhteenliittämispalveluita edullisemmin kuin se tarjoaa palveluita muille teleyrityksille. Syrjivällä hinnoittelulla on kilpailua vääristäviä vaikutuksia. Lisäksi Sonera ja HPO eivät saisi mm. perustettua seuturahastoa hyväksi käyttäen kanavoida monopolimarkkinoilta saatuja tuottoja vahvistamaan kilpailuasetelmaa muilla liitännäisillä markkinoilla. Tällaisia liitännäisiä markkinoita ovat matkaviestinliikenteen ja kiinteän verkon liikenteen konvergoituvat palvelut, laajakaistapalvelut sekä uudet matkaviestinpalvelut.

Yleisesti arvioiden HPO:n siirtymisellä pois Finnet-liitosta Soneran vaikutuspiiriin on merkittäviä vaikutuksia Suomen telemarkkinoihin. Sonera on aikaisemmin hankkinut omistukseensa muita Finnet-liittoon kuuluvia puhelinyhtiöitä. Jokaisen yksittäisen paikallisen puhelinoperaattorin poistuminen Finnet-liitosta heikentää muiden Finnet-liittoon kuuluvien puhelinyhtiöiden sekä liittoon kuuluvien valtakunnallisten yhtiöiden toimintamahdollisuuksia ja kilpailuedellytyksiä.

Kilpailuoikeudellinen arviointi

Hakijoiden kilpailuasema ja yhteistyön kilpailuoikeudellinen ulottuvuus

Hakijat ovat hakeneet hankinta- ja Internet-palveluyhteistyölle kilpailunrajoituslain 19 a §:n mukaista puuttumattomuustodistusta kilpailunrajoituslain 6 §:n 2 momentin markkinoidenjakokiellosta. Kilpailunrajoituslain 19 a §:n mukaan puuttumattomuustodistus voidaan myöntää, mikäli yhteistyö ei kuulu kilpailunrajoituslain 4–6 §:ssä säädettyjen kieltojen piiriin.

Kuten edellä on mainittu, sekä Sonera että HPO toimivat elinkeinonharjoittajina useilla samoilla tuotemarkkinoilla. Hakijoiden liiketoiminta on osittain kilpailevaa myös alueellisesti. Kilpailuvirasto katsoo, että hakijat ovat samalla tuotanto- ja jakeluportaalla toimivia elinkeinonharjoittajia, joiden harjoittama hinta- ja markkinoidenjakoyhteistyö on kilpailunrajoituslain 6 §:n vastaista. Puuttumattomuustodistusta ei näin ollen voida myöntää.

Lisäksi Kilpailuvirasto katsoo, että siinä laajuudessa kuin hakijat ovat hankintayhteistyön määritelleet, hankintayhteistyö voidaan arvioida vain kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 momentin vastaisena hintayhteistyönä, ei markkinoidenjakoyhteistyönä.

Internet-palvelujen osalta hakijat ovat määritelleet yhteistyön siten, että verkko-operaattorina toimii HPO ja palveluoperaattorina Sonera. HPO kuitenkin laskuttaa asiakasta ja markkinoi tuotetta myös omalla tuotemerkillään. Kilpailuvirasto katsoo, että toimintatapa on sekä kilpailunrajoituslain 6 § 1 momentin vastaista hintayhteistyötä että 6 §:n 2 momentin vastaista markkinoidenjakoyhteistyötä.

Relevantit tuote- ja maantieteelliset markkinat

1) Hankintayhteistyö

Teleyritysten verkkotuotteiden hankintamarkkinat käsittävät verkkotuotteiden ja -laitteiden myynnin valmistajilta teleyrityksille. Verkkotuotteiden valmistajat ovat pääosin liikevaihdoltaan suuria ylikansallisia konserneja. Suuremmat hankinnat, kuten kokonaiset televerkot hankintaan usein suoraan valmistajilta. Pienempiä hankintoja tehdään lisäksi myös alan tukkuliikkeistä.

Kilpailuvirasto katsoo, että tapauksessa relevantit tuotemarkkinat ovat hankintayhteistyön osalta verkkolaitteiden hankintamarkkinat.

Verkkotuotteiden hankinta ei ole sidottu mihinkään maantieteelliseen alueeseen. Logistisista syistä hankinnat tehdään usein maantieteellisesti lähellä tuotteiden käyttöpaikkaa. Suuremmissa hankinnoissa myös kansainväliset hankinnat ovat tavallisia. Kilpailuvirasto katsoo, että verkkolaitteiden hankinnan maantieteelliset markkinat ovat vähintään kansalliset, useissa tapauksissa jopa maailmanlaajuiset.

2) Internet-palvelut

Kilpailuvirasto on määritellyt Internetin yhteen liitetyistä lähiverkoista ja palvelimista koostuvaksi maailmanlaajuiseksi tietoverkoksi. Internet-palvelun tarjoaminen voidaan määritellä toiminnaksi, jossa loppukäyttäjälle, yritykselle tai yksityishenkilölle, tarjotaan liittymää, joka mahdollistaa Internet-verkkoon pääsyn ja verkon käytön. Internet-palvelujen tarjoajalla tarkoitetaan yritystä, joka tarjoaa liittymää Internetiin ja muihin tietokonepohjaisiin tietoverkkoihin palvelintensa kautta. Useimmiten palveluihin kuuluu myös asiakasneuvonta liittymän käytössä (ns. helpdesk) sekä henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen ja kotisivujen tarvitseman levytilan tarjoaminen liittymän ostajalle.

Vähittäisasiakkaalle tarjottava Internet-palvelu muodostuu verkko-osuudesta (laajakaista tai dial-up) ja ISP-palvelusta. Laajakaistainen Internet-palvelu eroaa modeemiyhteyteen perustuvasta Internet-palvelusta vähittäisasiakkaan näkökulmasta tuotteen laadun, nopeuden, laitteiston teknisten vaatimusten sekä hintarakenteen suhteen. Kilpailuvirasto on tarkastellut hakemuksen kohteena olevan yhteistyön kilpailuongelmia erikseen laajakaistaisten Internet-palveluiden markkinoilla (xDSL), puhelinverkko- ja modeemiteknologialla toimivilla Internet-palvelujen markkinoilla (dial-up) sekä ISP-markkinoilla. Laajakaistaisten palvelujen markkinat ovat voimakkaasti kehittymässä, kun taas dial-up markkinat ovat vähitellen supistumassa.

Suomessa on vuoden 2001 lopussa arvioitu olevan yhteensä 950 000 Internet-liittymää (laajakaista ja dial-up).[1] Suomen Gallup Groupin tammikuussa 2003 julkaistun tutkimuksen mukaan Suomessa oli tammikuussa 2003 noin 364.000 laajakaistaliittymää.

Dial-up yhteydellä toteutetut Internet-palvelujen markkinat

Jotta asiakas voisi käyttää Internet-palveluita, on asiakkaan ja Internet-palveluntarjoajan välille muodostettava yhteys. Yhteys voidaan muodostaa joko pysyvästi kiinteällä yhteydellä (xDSL) tai jokaista käyttökertaa varten erikseen valintaisen televerkon kautta (modeemi tai ISDN -yhteys).

Dial-up yhteys muodostuu soittamalla Internet-palveluntarjoajan soittosarjaan televerkon välityksellä. Puhelinverkon kautta toteutettava yhteys vaatii modeemit sekä asiakkaalle että Internet-palveluntarjoajalle. Yhteyden toteuttaa asiakkaan liittymäoperaattori (verkko-operaattori), jonka verkon kautta dataliikenne kulkee asiakkaan ja Internet-palveluntarjoajan välillä. Liittymäoperaattori vastaa linjan avaamisesta ja liikenteen välittämisestä perien tästä maksun. Lisäksi palveluoperaattori voi periä erillisen maksun Internetin käytöstä. Saatavilla on myös Internet-liittymiä, joissa kustannukset rajoittuvat televerkon käytön kustannuksiin. Dial-up -markkinoilla toimivan ISP-operaattorin on modeemiyhteyden ylläpitämisen lisäksi tarjottava Internet-yhteys eri ISP-operaattoreiden väliseen Internet-verkkoon.

Dial-up yhteyden Internet-liittymät ovat väistymässä uudemman xDSL-yhteydellä toteutetun kiinteän Internet-liittymän tieltä. Mm. tuotekehitykseen ei markkinoilla panosteta vastaavassa määrin kuin laajakaistaiseen tekniikkaan. Dial-up yhteydellä toteutettujen Internet-yhteyksien käyttäjät ovat pääasiassa kuluttaja-asiakkaita tai pieniä yrityksiä.

Verkkoon pääsyn tukkumarkkinat (dial-up)

Koska yhteyden muodostaminen loppuasiakkaan ja ISP-operaattorin välille on välttämätön edellytys Internet-palvelujen tarjoamiselle, ovat verkkoon pääsyn markkinat osa relevantteja tuotemarkkinoita. Dial-up -yhteyksiä tarjoavat palveluntarjoajat voivat tarjota palveluja joko valtakunnallisesti tai vain alueellisesti. Valtakunnalliset palvelut toimivat valtakunnallisilla soittosarjoilla, joihin loppuasiakas voi soittaa kaikkialta Suomesta paikallispuhelumaksulla. Alueellisia palveluja ovat perinteisesti tarjonneet paikalliset puhelinyhtiöt, joiden soittosarjaan on voinut soittaa paikallispuhelumaksulla vain kyseisen telealueen sisäpuolelta.

HPO, joka toimii televerkko-operaattorina ja omistaa televerkkoa, voi käyttää verkkoa myös Internet-palvelujen tarjoamiseen. Mikäli loppuasiakas muodostaa yhteyden palveluntarjoajan verkon ulkopuolelta, palveluntarjoaja järjestää yhteyden solmimalla asiakkaiden liittymäoperaattoreiden kanssa yhdysliikennesopimuksia, joiden nojalla teleliikenne välitetään asiakkaalta Internet-palveluntarjoajan verkkoon. Palveluntarjoaja saa verkkoonsa tulevista puheluista yhdysliikennesopimusten mukaista laskevan liikenteen korvausta (terminointikorvaus) siltä televerkkoyritykseltä, jonka verkosta puhelu on lähtenyt. Asiakkaalle palveluntarjoajan palveluun soittaminen maksaa terminointikorvausta suuremman paikallispuhelumaksun, joka maksetaan alueelliselle teleoperaattorille. Ainakin toistaiseksi valtakunnallisia soittosarjoja on ollut kohtuullisella hinnalla saatavissa.

Laajakaistaistaisella yhteydellä toteutetut Internet-palveluiden markkinat

Laajakaistaisella Internet-yhteydellä tarkoitetaan jatkuvasti auki olevaa, kiinteähintaista ja nopeaa Internet-yhteyttä. Laajakaistainen Internet-yhteys on saavuttanut markkinaosuutta kiinteähintaisuuden sekä dial-up -liittymiä parempien teknisten ominaisuuksien vuoksi. Tietyt Internetissä tarjolla olevat sovellutukset eivät enää ole käytettävissä hitaammilla modeemiyhteyksillä. Modeemiyhteys muodostuu myös kalliimmaksi tapauksissa, joissa Internetin käyttö on runsasta. Tämän hetkinen markkinakehitys näyttää johtavan siihen, että laajakaistaiset kiinteät yhteydet tulevat jatkossa syrjäyttämään dial-up -yhteydet.

Laajakaistateknologialla on toteutettu erilaisia vähittäismarkkinoilla toimivia sovelluksia, kuten kuluttaja- yritys- ja kiinteistöliittymät. Kuluttajaliittymät ovat tavallisesti pienemmillä 256 tai 512 kb/sek -nopeuksilla toimivia yhteen työasemaan tarkoitettuja yhteyksiä. Yritysliittymät ovat nopeampia 1 ja 2Mbit/sek -nopeuksilla toimivia liittymiä, joihin usein on liitetty myös Internet-puheluominaisuudet. Kiinteistöliittymällä tarkoitetaan asuinkiinteistön eri huoneistojen kesken jaettua liittymää. Kiinteistöliittymän hankinnan edellytyksenä on tietty määrä palveluun liitettäviä huoneistoja.

Verkkoon pääsyn tukkumarkkinat (laajakaista)

Edellytyksenä sille, että laajakaistaisia Internet-yhteyksiä voidaan vähittäisasiakkaille tarjota, on sopimussuhde verkon vuokrauksesta paikallisen teleoperaattorin (verkko-operaattori) kanssa. Hämeenlinnan alueella HPO on toiminut sekä verkko-operaattorina että lopputuotteita tarjoavana palveluoperaattorina.

Mikäli palveluoperaattori ei omista alueella televerkkoa, on sen tehtävä verkko-operaattorin kanssa sopimus verkon vuokrasta. Televerkon vuokraus voi teknisesti tapahtua kahdella eri tavalla:

1) Palveluoperaattori voi vuokrata verkko-operaattorilta pelkän tilaajayhteyden tai tilaajayhteyden yläkaistan ja rakentaa itse DSL-yhteyden verkko-operaattorin keskuksesta ATM-solmuun mm. DSLAM-komponentteja ostamalla ja laitetilapaikkoja vuokraamalla. Toiminta edellyttää kuitenkin merkittävää asiakasvolyymia alueella ja on ilmeisen kallis. Kilpailijat ovat esittäneet, että omaa DSL-verkkoa rakennettaessa markkinoille pääsy on erittäin hankalaa, ja on mahdollista vain erittäin suurille toimijoille.

2) Palveluoperaattori voi vuokrata paikalliselta vekko-operaattorilta koko access-yhteyden. Markkinoille haluava operaattori voisi vuokrata koko yhteyden ilman, että sen tarvitsisi investoida infrastruktuuriin. Toistaiseksi paikalliset sekä verkko- että palveluoperaattorina toimivat teleoperaattorit eivät ole merkittävässä määrin tehneet sopimuksia verkonvuokrasta kilpailevien palveluoperaattorien kanssa. Verkonvuokrasopimukset ovat pääosin rajoittuneet tilaajayhteyden tai yläkaistan vuokraamiseen.

ISP-palvelujen markkinat

ISP-palvelu voidaan määritellä yhteyden ylläpidoksi ja tiedon välittämiseksi vähittäisasiakkaan ja palveluoperaattorin välillä, ohjelmistopalveluiksi sekä ns. Internet-kaistan tarjoamiseksi. ISP-palvelu on tukkutuote, joka verkkoyhteyteen yhdistettynä muodostaa vähittäisasiakkaalle tarjottavan tuotteen. ISP-palvelun toteuttamisessa ei palveluoperaattorin näkökulmasta ole suurta merkitystä, toteutetaanko yhteys laajakaistatekniikalla vaiko dial-up -tekniikalla. Eroavaisuutta on vain ulkomaankaistan hankintakustannuksissa, jotka ovat sitä suuremmat mitä nopeampi yhteys asiakkaalla on käytössä.

Maantieteelliset markkinat

Poikkeuslupa on hakemuksessa rajattu koskemaan yhteistyötä HPO:n perinteisellä toimialueella tarjottaviin Internet-palveluihin.

Dial-up liittymissä palveluoperaattorit voivat hankkia liityntäpalveluita valtakunnallisesti. Jotta palveluoperaattori voisi tarjota taloudellisesti kilpailukykyisiä Internet-palveluita loppuasiakkaille, on sen liityttävä televerkkoon kuitenkin paikallisesti. Nykyisin on saatavilla kohtuullisella hinnalla valtakunnallisia soittosarjoja, joihin asiakas voi soittaa mistä tahansa Suomesta paikallispuhelun hinnalla. Tällaisen soittosarjan haltija pystyy tarjoamaan palveluja samanlaisin ehdoin kaikkialle Suomessa. Näin ollen dial-up yhteyksien Internet-palveluja voidaan pitää valtakunnallisena markkinana. HPO on kuitenkin ainakin toistaiseksi tarjonnut dial-up liittymiä vain omalle perinteiselle toimialueelleen.

Laajakaistaisissa Internet-yhteyksissä ei palveluoperaattoreilla ole saatavissa valtakunnallisesti toimivaa tukkuyhteyttä. Vähittäisasiakkaille tarjottava lopputuote on muodostettava alueellisen verkko-operaattorin tilaajayhteydestä ja operaattoriDSL -tuotteesta tai vaihtoehtoisesti palveluoperaattorin on rakennettava itse alueellinen DSL-verkko. Verkko-operaattorille maksettava korvaus televerkon käytöstä vaihtelee operaattorikohtaisesti huomattavasti. Toistaiseksi ei ole olemassa yhtään palveluoperaattoria, joka tarjoaisi laajakaistaistaista Internet-palvelua valtakunnallisesti.

Kilpailuvirasto katsoo, ettei laajakaistaisten Internet-palvelun maantieteellisiä tukku- ja vähittäistason markkinoita voida toistaiseksi pitää laajempina kuin paikallisina. Yleensä markkinana on alue, jossa teleoperaattorilla on ollut rajoitukseton oikeus harjoittaa teletoimintaa 31.12.1993 saakka.

Yhteistyön tehokkuusedut ja niiden siirtyminen kuluttajille

Hankintayhteistyö

Kilpailunrajoituslain (480/92) 6 §:n 1 kohdassa kielletään samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivien elinkeinonharjoittajien tai näiden yhteenliittymien hintoja tai vastikkeita koskevat sopimukset, suositukset ja vastaavat järjestelyt. Myös ostohinnoista sopiminen on kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdassa tarkoitettua kiellettyä hintayhteistyötä.

Hakijoiden mukaan ostoyhteistyöjärjestelyillä pyritään ensisijaisesti ostohintojen alentamiseen. Yhteistoiminta mahdollistaa suuremmat ostovolyymit ja siten paremman neuvotteluaseman mukanaan tuomat paljousalennukset. Näin ostoyhteistyöhön osallistuvat voivat saavuttaa tehokkuusetuja.

Mikäli kuitenkin yhteistyöjärjestelyssä mukana olevilla yrityksillä on suuri markkinaosuus tai järjestelyyn liittyy uskollisuusvelvoitteita, saattaa seurauksena olla myös toimittajan markkinavoiman heikkeneminen ja kilpailutilanteen vinoutuminen. Ostoyhteistyön vaikutuksia tehokkuuteen on arvioitava siten ensisijaisesti ostajien ja myyjien välisen suhteen valossa.

Kilpailuvirastolle toimitetun selvityksen mukaan Soneran ostovolyymi ja markkinavoima ei kasva merkittävästi, vaikka Sonera suorittaisi hankinnat yhdessä HPO:n kanssa. HPO:n verkkotuotteita koskevat hankinnat eivät ole olleet niin suuria, että volyymin lisäyksellä voisi olla merkittävää vaikutusta kilpailutilanteeseen. Ottaen lisäksi huomioon, että HPO on aikaisemmin suorittanut hankinnat Finnet-Logistiikka Oy:n kautta ostoyhteistyössä Finnet-Liittoon kuuluvien teleyritysten kanssa, ostoyhteistyö ei aiheuta myyjien kannalta merkittäviä muutoksia alan markkinatilanteeseen.

Hankintayhteistyön kilpailua rajoittavan vaikutuksen todennäköisyyttä vähentää myös se, että hakijat eivät ole nimenomaisesti sitoutuneet suorittamaan hankintoja pelkästään yhteisen hankintaorganisaation kautta. Osapuolet voivat suorittaa hankinnat aina parhaaksi katsomallaan tavalla.

Hankintayhteistyöstä koituu kuitenkin ostajille tehokkuusetuja hankintahintojen alenemisen kautta. Koska operaattoreiden tuotteiden ja palveluiden vähittäismarkkinoilla pääsääntöisesti esiintyy tai jatkossa tulee esiintymään kilpailua, Kilpailuvirasto katsoo, että verkkotuotteiden hankintahintojen laskusta syntyvä tehokkuusetu kanavoituu pääosin kuluttajille. Näin ollen hankintayhteistyölle voidaan myöntää kilpailunrajoituslain 19 §:n mukainen poikkeuslupa.

Internet-palvelut

Kilpailuvirasto katsoo, että hakijoiden yhteistyö Internet-palveluiden markkinoilla parantaa kuluttajille tarjottavien laajakaistaisten ja dial-up -pohjaisten Internet-palveluiden laatua verrattuna tilanteeseen, jossa HPO tuottaisi palvelut itsenäisesti. Lyhyellä aikavälillä kuluttajien saataville tulee edellä kuvatulla tavalla laajempi tuotevalikoima.

Hakemuksen mukaan yhteistyö myös pienentää palvelun tarjoamisesta aiheutuvia kustannuksia. Palvelun laadun ja monipuolisuuden lisäksi palvelun hinta on olennainen tehokkuusetu. HPO on toistaiseksi toiminut perinteisellä toimialueellaan monopoliasemassa laajakaistaisten Internet-liittymien tarjoajana. HPO omistaa toimialueellaan tilaajayhteys- sekä DSL-verkon.

Kilpailuvirasto katsoo, että palvelujen laadun parantuminen ei yksinään ole sellainen riittävä kuluttajille kanavoituva tehokkuusetu, joka mahdollistaisi poikkeusluvan myöntämisen. Poikkeusluvan myöntäminen edellyttää, että myös kustannuksista yhteistyöllä säästyneet rahat kanavoidaan pääosin kuluttajille. Monopolimarkkinoilla riskinä on, että tehokkuusedut jäävät hyödyttämään pääosin palvelun tarjoajaa. Tehokkuusetujen kanavoituminen pääosin vähittäishintaan edellyttää vähittäistasolla toimivaa kilpailua. Vähittäistasolla kilpailun edellytyksenä on tukkumarkkinoiden toimivuus. Kilpailun mahdollistamiseksi Kilpailuvirasto asettaa poikkeusluvalle verkon vuokrausta koskevan ehdon.

Verkko-operaattoreiden avatessa tilaajayhteys- ja DSL-verkkojaan kilpaileville palveluntarjoajille laajentuvat myös laajakaistaisten Internet-palvelujen toistaiseksi alueelliset vähittäismarkkinat kohti valtakunnallisia markkinoita. Markkinoiden voimakkaan kasvun myötä palveluntarjoajat ovat pyrkineet laajentamaan toimialuettaan myös perinteisen toimialueensa ulkopuolelle. Suurimpana esteenä laajentumiselle ovat kuitenkin olleet verkkoyhteyksien saatavuus- ja hintaongelmat. Kilpailuviraston selvitysten mukaan useat sellaiset palveluoperaattorit, joilla ei ole Suomessa tai tietyllä maantieteellisellä alueella omaa kiinteää televerkkoa, olisivat kiinnostuneita laajakaistaisten Internet-palvelujen tarjoamisesta vähittäisasiakkaille.

DSL-teknologia mahdollistaa Internet-palvelun lisäksi myös muiden vähittäisasiakkaille tarjottavien palveluiden toteuttamisen. Tällaisia tuotteita ja palveluita ovat mm. Internet-äänipuhelut (IP-puhelut) ja mobiiliverkon liittäminen Internetiin. Näiden markkinoiden kehittyminen parantaa myös osaltaan kuluttajan käytössä olevia vaihtoehtoja.

Alueellisten markkinoiden laajentuessa valtakunnallisiksi myös kilpailutilanne markkinoilla muuttuu usean valtakunnallisen palveluntarjoajan väliseksi. Kilpailutilanteen muuttuminen parantaa kuluttajien saatavilla olevaa tuotevalikoimaa ja palveluita.

Poikkeusluvan kesto

Hakijat ovat hakeneet lupaa kuuden vuoden ajaksi. Kilpailuvirasto on aikaisemmissa päätöksissään katsonut, että poikkeuslupa voidaan ilman erityisen painavia syitä myöntää enintään viiden vuoden määräajaksi. Hakijat eivät ole hakemuksessaan esittäneet sellaisia erityisen painavia syitä, että Kilpailuvirasto katsoisi tarkoituksenmukaisesti poiketa aikaisemmasta oikeuskäytännöstä.

Ottaen huomioon telemarkkinoiden markkinarakenteen ja erityisesti HPO:n aseman juridisesti itsenäisenä teleoperaattorina sekä poikkeusluvan suhteellisen rajoitetun soveltamisalan, Kilpailuvirasto harkitsee kohtuulliseksi myöntää poikkeuslupa viiden vuoden määräajaksi.

Poikkeusluvan rajaus

HPO:n ja Soneran välinen muu kuin hakemuksen kohteena oleva yhteistyö ei hakijoiden mukaan ole kilpailunrajoituslain vastaista yhteistyötä. Hakijat ovat kuitenkin toimittaneet Kilpailuvirastoon yhteistyöhön liittyvän sopimuspaketin. Kilpailuvirastolla ei kuitenkaan ole ilman tarkempia selvityksiä mahdollisuutta tutkia, johtaako sopimusten noudattaminen mahdollisesti kilpailunrajoituslain vastaiseen yhteistyöhön. Koska yhteistyölle ei tältä osin ole haettu poikkeuslupaa, laajamittainen tutkiminen ei olisi edes tarkoituksenmukaista. Kilpailuvirasto rajoittaa poikkeusluvan kattamaan vain hakemuksen kohteena olevia yhteistyömuotoja. Mikäli hakijat aikovat harjoittaa muuta kuin poikkeusluvan kohteena olevaa kilpailunrajoituslain vastaista yhteistyötä, tulee yhteistyölle hakea uutta poikkeuslupaa.

Perusteet poikkeusluvan ehdolle

Kilpailuvirasto on 24.6.2002 julkaissut erillisen laajakaistaselvityksen, jossa on analysoitu laajakaistaisten Internet-palvelujen markkinoilla olevia kilpailuongelmia. Yhdeksi merkittäväksi ongelmaksi nimettiin paikallisen teleoperaattorin verkon vuokrauksen hinnoissa oleva hintaruuvi.[2]

Internet-palveluiden tarjoamiseen on HPO:n perinteisellä toimialueella ilmennyt kiinnostusta myös sellaisten operaattorien taholta, joilla ei ole omistuksessaan paikallista tilaajayhteys- ja laajakaistaverkkoa. Kyseisten operaattorien mukaan kilpailevan tuotteen tarjoaminen ei kuitenkaan ole ollut taloudellisesti mahdollista, johtuen teknisistä markkinoille tulon esteistä, erityisesti HPO:n soveltamista verkonvuokrauksen ehdoista.

Kilpailuvirasto katsoo, että kuluttajille kanavoituvien tehokkuusetujen syntymisen pitkällä aikavälillä varmistaa ainoastaan operaattorien välinen kilpailu Internet-palvelujen markkinoilla. Mikäli markkinoille ei pääse syntymään kilpailua, on todennäköistä, että yhteistyön johdosta saavutetut tehokkuusedut eivät kanavoidu kilpailunrajoituslain edellyttämällä tavalla pääosin kuluttajille.

Tämän vuoksi Kilpailuvirasto asettaa poikkeuslupaan tukkumarkkinoiden toimivuutta koskevan ehdon. HPO on myös Kilpailuviraston kanssa käydyissä neuvotteluissa sitoutunut hinnoittelemaan verkkotuotteensa siten, että kilpailevien tuotteiden tarjoaminen on taloudellisesti mahdollista.

Mahdollinen määräävän markkina-aseman väärinkäyttö

Poikkeuslupahakemuksen vireillä ollessa on Kilpailuvirastoon saapunut toimenpidepyyntöjä, joissa Kilpailuvirastoa pyydetään tutkimaan ovatko HPO tai Sonera syyllistyneet määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön DSL-operaattorituotteen tuotteistamisessa. Selvitykset ovat edelleen kesken.

Tällä poikkeuslupapäätöksellä ei ole vaikutusta määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskeviin selvityksiin tai seuraamusmaksuesityksiin, joita Kilpailuvirasto mahdollisesti jatkossa esittää.

Lisäksi kilpailijat ovat lausunnoissaan esittäneet Soneran ja HPO:n soveltavan mm. verkkojen osalta heitä syrjiviä sopimusehtoja. Kilpailuvirasto toteaa, kilpailunrajoituslain 7 § kieltävän syrjivien sopimusehtojen käytön sellaisilla tuotemarkkinoilla, joilla yritys toimii määräävässä markkina-asemassa. Koska hakemuksen kohteena oleva yhteistoiminta ei välittömästi liity väitettyyn väärinkäyttöön, asian käsitteleminen poikkeuslupaprosessissa ei ole tarkoituksenmukaista.

Kilpailuviraston ratkaisu

Kilpailuvirasto määrää, että kilpailunrajoituslain 6 §:ää ei sovelleta Soneran ja HPO:n väliseen verkkotuotteita koskevaan hankintayhteistyöhön eikä hintayhteistyöhön tai markkinoiden jakoon Internet-palvelujen markkinoilla.

Kilpailuvirasto asettaa poikkeusluvalle seuraavan ehdon:

HPO:n on paikallisena verkko-operaattorina pidettävä esillä julkista operaattorihinnastoa. HPO:n on tarjottava laajakaistaisten Internet-tuotteiden tukkumarkkinoilla kilpailijoille verkkotuotteita sellaisin hinnoin ja ehdoin, että ehdot eivät ole kilpailijoita syrjiviä tai poissulkevia. Kilpailevalla operaattorilla on oltava mahdollisuus HPO:n verkkoja vuokraamalla tulla markkinoille ja taloudellisesti kilpailla HPO:n ja Soneran kanssa.

Poikkeuslupa on voimassa viisi vuotta päätöksen antamisesta, ja sen viimeinen voimassaolopäivä on 21.1.2008.

Hakijan on ilmoitettava Kilpailuvirastolle muutoksista, joita yhteistyössä mahdollisesti tapahtuu poikkeusluvan voimassaoloaikana. Kilpailunrajoituslain 19 § 3 momentin nojalla myönnetty poikkeuslupa on peruutettavissa, mikäli poikkeusluvan ehtoja rikotaan tai olosuhteet luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuvat.

Sovelletut säännokset

Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 6, 19 ja 19 a §.

Muutoksenhaku

Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on liitteenä.

[1] Liikenneministeriön tilasto http://www.mintc.fi/www/sivut/suomi/tele/tilastot/index.html

[2] Hintaruuvin käsitettä telemarkkinoilla on määritelty mm. Euroopan komission tiedonannossa koskien kilpailusääntöjen soveltamista telealan liittymäsopimuksiin 98/C 265/02.