Poikkeuslupa Finnet-yhtiöiden laskutus- ja perintäpalveluyhteistyöhön sisältyvälle hintayhteistyölle

Päivämäärä

18.11.1999

Diaarinumero

762/67/1999

Osapuolet

Kaukoverkko Ysi Oy

Dno 762/67/99, 18.11.1999

Poikkeuslupa Finnet-yhtiöiden laskutus- ja perintäpalveluyhteistyöhön sisältyvälle hintayhteistyölle

Hakija

Kaukoverkko Ysi Oy

Hakemus

Kaukoverkko Ysi Oy (jäljempänä myös KV9) on Finnet-ryhmään kuuluvien itsenäisten paikallisten puhelinyhtiöiden ja Oy Datatie Ab:n omistama pääasiassa kaukotelepalveluita tarjoava telepalveluyritys. KV9 on 1.9.1999 Kilpailuvirastoon saapuneessa hakemuksessaan pyytänyt, että Finnet-yhtiöiden KV9:n puitteissa harjoittamalle laskutus- ja perintäpalveluyhteistyölle myönnettäisiin kilpailunrajoituslain 19 §:n mukainen poikkeuslupa. Hakija on kuitenkin katsonut, ettei yhteistyö vaadi poikkeuslupaa, koska yhteistoiminnan osapuolet eivät ole relevanteilla tuotemarkkinoilla kilpailijoita tai potentiaalisia kilpailijoita keskenään.

Yritykset

KV9 on Finnet-yhtiöihin kuuluva valtakunnallinen kaukopuheluita tarjoava telepalveluyritys. Muita yhtiön liiketoiminta-alueita ovat muun muassa operaattoripalvelut ja älyverkon palvelut. KV9:n liikevaihto vuonna 1998 oli 195,2 Mmk ja yhtiöllä on työntekijöitä tällä hetkellä 39 henkeä. KV9:n omistavat Oy Datatie Ab ja seuraavat paikalliset puhelinyhtiöt:

Alajärven Puhelinosuuskunta, Alajärvi
Etelä-Satakunnan Puhelin Oy, Vammala
Eurajoen Teleosuuskunta, Eurajoki
Forssan Seudun Puhelin Oy, Forssa
Helsingin Puhelin Oyj, Helsinki
Huittisten Puhelin Oy, Huittinen
Hämeen Puhelin Oy, Hämeenlinna
Härkätien Puhelin Oy, Marttila
Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy, Ikaalinen
Jakobstadsnejdens Telefon Ab, Pietarsaari
Joensuun Puhelin Oy, Joensuu
Kajaanin Puhelinosuuskunta, Kajaani
Kankaanpään Puhelin Oy, Kankaanpää
Karjaan Puhelin Oy, Karjaa
Keikyän Puhelinosuuskunta, Äetsä
Kimito Telefonaktiebolag, Kemiö
Keski-Suomen Puhelin Oyj, Jyväskylä
Kokkolan Puhelin Oy, Kokkola
Kuopion Puhelin Oyj, Kuopio
Kymen Puhelin Oy, Kotka
Laitilan Puhelinosuuskunta, Laitila
Lohjan Puhelin Oy, Lohja
Loimaan Seudun Puhelin Oy, Loimaa
Loviisan Puhelinosuuskunta, Loviisa
Lännen Puhelin Oy, Rauma
Mariehamns Telefon Ab, Mariehamn
Mikkelin Puhelinyhdistys, Mikkeli
Oulun Puhelin Oy, Oulu
Outokummun Puhelin Oy, Outokumpu
Pargas Telefon Ab, Parainen
Pohjanmaan Puhelinosuuskunta, Ylivieska
Pohjois-Hämeen Puhelin Oy, Ruovesi
Porin Puhelin Oy, Pori
Puhelin Oy Telekarelia, Kontiolahti
Puhelinosuuskunta IPY, Iisalmi
Päijät-Hämeen Puhelin Oyj, Lahti
Riihimäen Puhelin Oy, Riihimäki
Salon Seudun Puhelin Oy, Salo
Savonlinnan Puhelinyhdistys, Savonlinna
Tampereen Puhelin Oyj, Tampere
Turun Puhelin Oy, Turku
Turun Seudun Puhelin Oy, Paimio
Vaasan Läänin Puhelin Oy, Vaasa
Vakka-Suomen Puhelin Oy, Uusikaupunki
Ålands Telefonandelslag, Godby

Hakijan esittämät selvitykset ja perustelut

Laskutuspalveluyhteistyön sisältö

Laskutuspalveluyhteistyön tarkoituksena on luoda yksinkertainen järjestelmä, jossa Finnet-yhtiöt tarjoavat omia laskutus- ja perintäpalveluitaan ja toisaalta hankkivat tarvitsemansa muiden yhtiöiden laskutuspalvelut keskitetysti KV9:n kautta. Järjestely toteutetaan KV9:n ja paikallisten puhelinyhtiöiden välisillä sopimuksilla, joissa sovitaan siitä, että paikalliset puhelinyhtiöt antavat tuottamiensa laskutuspalveluiden jälleenmyynnin KV9:n hoidettavaksi ja että KV9 myy Finnet-yhtiöille muiden teleyhtiöiden laskutuspalveluita. Järjestelyä valmisteltaessa on lähdetty siitä, että KV9 solmisi omissa nimissään muiden valtakunnallisten teleyritysten kanssa vastavuoroisen sopimuksen laskutuspalveluiden järjestämisestä. Hakija edellyttää vastavuoroisen sopimuksen solmimista niiltä teleyrityksiltä, joilla on omia liittymäasiakkaita. Laskutuspalveluita tarjotaan myös sellaisille teleyrityksille, joilla ei omia liittymäasiakkaita ole ja jotka eivät siksi voi solmia vastavuoroisia sopimuksia.

Hakija on toimittanut Kilpailuvirastolle luonnoksen Soneran ja KV9:n välisestä laskutus- ja perintäsopimuksesta sekä KV9:n laskutuspalveluiden hinnaston. KV9:n esittämän laskutuspalveluhinnaston mukaan laskutuspalvelun perustamismaksu on […][1] mk sisältäen kolme erittelyriviä. Lisäerittelyrivien perustaminen maksaa […] mk riviltä. Itse laskutuskorvauksena peritään […] % laskutettavasta kokonaissummasta siten, että prosentti pienenee laskutettavan summan kasvaessa. Kuukausittainen minimiveloitus on aina kuitenkin […] mk. Hakijan selvityksen mukaan samaa hinnastoa sovelletaan kaikkiin laskutuspalvelua ostaviin teleyrityksiin. Hakijan ja Finnet-yhtiöiden välisiä sopimusluonnoksia ei ole vielä toimitettu Kilpailuvirastolle.

Hakijan mukaan yhteistyö laskutuspalveluiden hankinnassa ja tarjoamisessa edellyttää yhtenäisistä hinnoista päättämisen. Yhteistyöjärjestelyssä paikallisten puhelinyhtiöiden yhdessä omistama KV9 tulee päättämään, millä hinnalla laskutuspalveluita ostetaan paikallisilta puhelinyhtiöiltä ja muilta teleyrityksiltä sekä millä hinnalla palveluita myydään Finnet-yhtiöille ja muille laskutuspalvelua tarvitseville yrityksille.

Järjestelyllä on tarkoitus toteuttaa Finnet-yhtiöiden valtakunnallinen laskutuspalvelujärjestelmä. Hakijan mukaan yksittäisten puhelinyhtiöiden olisi vaikea tarjota valtakunnallista laskutuspalvelua. Lisäksi hakija katsoo, että yhteistyö mahdollistaa valtakunnallista laskutuspalvelua tarvitseville yrityksille mahdollisuuden kilpailuttaa palveluntarjoajia. Sopimusjärjestelyillä on tarkoitus sallia laskutuspalveluiden edelleenmyynti kolmansille osapuolille siten, että esimerkiksi Sonera voisi myydä KV9:ltä hankkimiaan laskutuspalveluita ulkopuolisille. Hakija on ilmoittanut, että KV9 tulee perimään palveluidensa edelleenmyynnistä kolmansille osapuolille oman laskutuspalveluhinnastonsa mukaiset hinnat, jolloin laskutuspalvelun hinta määräytyy samalla tavalla kuin KV9:ltä suoraan hankituissa palveluissa.

Hakijan ilmoituksen mukaan laskutuspalveluyhteistyö aloitetaan ja sopimukset allekirjoitetaan Kilpailuviraston alustavan kannanoton jälkeen. Yhteistyöhön osallistuminen on vapaaehtoista ja sen on tarkoitus jatkua toistaiseksi. Yhteistyön estämättä paikalliset puhelinyhtiöt voivat edelleen myydä laskutuspalvelujaan myös itse ja hinnoitella palvelunsa itsenäisesti. Yhteistyöhön ei hakijan mukaan tule liittymään minkäänlaista sanktiojärjestelmää.

Hakijan näkemys tehokkuuseduista ja hyödyn siirtymisestä asiakkaille ja kuluttajille

Hakemuksessa esitetyn yhteistyön tarkoituksena on KV9:n mukaan aikaansaada tehokas, edullinen ja teknisesti kehittynyt valtakunnallinen laskutuspalvelu. KV9:n puitteissa toteutettu laskutuspalveluyhteistyö vähentää paitsi paikallisten puhelinyhtiöiden, myös yhteistyöhön osallistumattomien teleyritysten kustannuksia. Yhteistyö vähentää hakijan mukaan neuvottelukustannuksia, koska laskutuspalveluista voidaan sopia keskitetysti eikä kaikkien 46 paikallisen puhelinyhtiön kanssa erikseen. Keskitetyn sopimisen ansiosta myös liikenteen väylöityksestä, tilastoinnista ja laskutustietojen jälkikäsittelystä sekä tilityksestä ja clearingista aiheutuvat kustannukset pienenevät. Keskitetty laskutuspalvelun toteutus helpottaa eri operaattoreiden muutostilauksia ja tilastointivirheiden selvittelyä. Lisäksi laskutuspalveluyhteistyö edesauttaa uusien teleyritysten pääsyä telemarkkinoille, koska laskutuspalvelusopimusta ei tarvitse tehdä erikseen jokaisen Finnet-yhtiön kanssa.

Hakija pitää Suomen telemarkkinoita eri telepalveluiden osalta erittäin kilpailtuina. Kilpailutilanne eri telepalvelumarkkinoilla edellyttää, että operaattorit siirtävät yhteistyön aikaansaamat kustannussäästöt telepalveluiden loppuasiakashintoihin. Yhteistyö myös helpottaa kilpailevien ja uusien teleoperaattoreiden toimintaa ja madaltaa telemarkkinoille pääsyn kynnystä.

Muut asiassa saadut selvitykset

Kilpailuvirasto pyysi asiassa lausuntoja Sonera Oy:ltä, Telia Finland Oy:ltä, RSL Com Finland Oy:ltä sekä Facilicom Finland Oy:ltä. Lausunnoissa katsottiin, että yhteistyömalli, joka mahdollistaa laskutuspalveluiden keskitetyn tarjonnan on kannatettava, koska se helpottaa muiden teleyritysten toimintaa ja madaltaa telemarkkinoille tulon kynnystä. Telian ja RSL Com Finlandin lausunnoissa kuitenkin korostettiin laskutuspalvelun luonnetta välttämättömyyspalveluna ja KV9:n velvollisuutta tarjota palvelua tasapuolisin ja kohtuullisin ehdoin kaikille operaattoreille. Facilicom Finland Oy:n mukaan tulisi varmistaa, ettei yhteistyö heikennä niiden teleyritysten asemaa, jotka laskuttavat palveluistaan itse. Laskutusosoitteiden ja muiden laskutuksessa tarvittavien tietojen saanti tulee varmistaa myös laskutuspalveluyhteistyön alettua.

Markkinat

Teletoiminnan ja laskutuspalvelun markkinoista

Suomessa oli 30.7.1999 yhteensä 90 teleyritystä. Merkittävimmät niistä ovat Sonera Oyj, Finnet-liitto ry:n 46 jäsenyritystä tytär- ja osakkuusyrityksineen sekä Telia Ab:n tytäryhtiö Telia Finland Oy. Vuonna 1998 teleyritysten liikevaihto oli yhteensä 19.444 milj. mk, josta Soneran osuus oli noin 50 %, Finnet-yhtiöiden noin 46 %, Telian noin 3 % ja muiden teleyritysten osuus noin 1 %. Vuonna 1998 koko maan kiinteistä teleliittymistä noin 72 % oli Finnet-ryhmään kuuluvien paikallisten puhelinyhtiöiden verkoissa ja noin 28 % Soneran verkossa.[2]

Laskutuspalvelun kokonaisliikevaihdon on vuonna 1998 arvioitu olleen noin 342 milj. mk. Telian osuus tästä on noin 1 %, mutta Soneran ja Finnet-ryhmän osuuksista Kilpailuvirasto on saanut ristiriitaista tietoa.[3] Hakijan oman arvion mukaan Finnet-ryhmän osuus laskutuspalvelusta on 32 % ja Soneran 66 %. Hakijan arviot perustuvat teleyritysten kaukopuhelutoiminnan, kansainvälisen puhelutoiminnan ja matkaviestinnän yhteenlaskettuun liikevaihtoon ja siitä johdettuun teleyrityskohtaisten laskutuspalvelusopimusten liikevaihtoon. Kilpailuviraston käsityksen mukaan hakijan arviot kuvaavat laskutuspalveluiden ostajien markkinaosuuksia. On kuitenkin pidettävä todennäköisenä, että laskutuspalvelun tarjoajien markkinaosuudet jakaantuvat saman suuntaisesti kuin kiinteiden teleliittymien markkinaosuudet, sillä laskutuspalvelut ostetaan liittymäoperaattoreilta. Tämän mukaan Finnet-ryhmän osuus laskutuspalveluiden tarjonnasta on noin 70 % ja Soneran noin 30 %.

Kilpailuoikeudellinen arviointi

Kilpailunrajoituksen määrittely

Yhteistyön horisontaalinen luonne ja hintayhteistyö

Kilpailunrajoituslain (480/92) 6 §:n mukaan samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivat elinkeinonharjoittajat tai näiden yhteenliittymät eivät saa sopimuksella, päätöksellä tai niihin rinnastettavalla menettelyllä määrätä tai suosittaa elinkeinotoiminnassa perittäviä tai maksettavia hintoja tai vastikkeita. Myös ostohinnoista sopiminen on kilpailunrajoituslain 6 §:n tarkoittamaa kiellettyä hintayhteistyötä.

Laskutuspalveluyhteistyössä mukana olevat paikalliset puhelinyhtiöt ovat kilpailunrajoituslain tarkoittamia elinkeinonharjoittajia, jotka toimivat samalla tuotanto- ja jakeluportaalla ja ovat telepalveluiden markkinoilla kilpailijoita keskenään. Laskutuspalvelu ja sitä osittain korvaava teleyritysten oma laskutus ovat telepalveluihin nähden liitännäisiä palveluita. Tarjotessaan sopimuspohjaisia telepalveluita, kuten Internet-palveluita, muille kuin omille liittymäasiakkailleen paikallinen puhelinyhtiö voi joko laskuttaa palvelut itse tai hankkia laskutuspalvelua mm. muilta paikallisilta puhelinyhtiöiltä. Paikallisia puhelinyhtiöitä voidaankin pitää toistensa kilpailijoina tai ainakin potentiaalisina kilpailijoina laskutuspalveluiden markkinoilla.

Finnet-ryhmään kuuluvat yritykset suunnittelevat aloittavansa yhteistyön laskutuspalveluiden myynnissä ja hankinnassa. Osto- ja myyntiyhteistyö toteutetaan siten, että Kaukoverkko Ysi tekee osto- ja myyntisopimukset sekä ulkopuolisten teleyritysten kanssa että Finnet-ryhmään kuuluvien yritysten kanssa. Sopimuksissa on tarkoitus määrätä ne hinnat, joilla Kaukoverkko Ysi myy laskutuspalvelua ulkopuolisille ja joilla se ostaa laskutuspalvelua yhteistyöhön osallistumattomilta teleyrityksiltä sekä hinnat, joilla laskutuspalveluita ostetaan ja myydään Finnet-ryhmän sisällä. Kaukoverkko Ysi tulee toimimaan laskutuspalvelun jälleenmyyjänä sekä ulkopuolisille yrityksille että Finnet-ryhmän yrityksille.

Laskutuspalveluiden myynti- ja ostoyhteistyössä paikallisten puhelinyhtiöiden on omistamansa Kaukoverkko Ysin puitteissa tarkoitus sopia yhteisesti niistä hinnoista, joilla paikallisten puhelinyhtiöiden tuottamaa laskutuspalvelua myydään ulkopuolisille sekä laskutuspalvelun myyntihinnoista Finnet-ryhmän sisällä. Toisaalta yhteistyössä sovitaan myös niistä hinnoista, joilla Kaukoverkko Ysi ostaa laskutuspalvelua ulkopuolisilta teleyrityksiltä Finnet-ryhmään kuuluvien yritysten käyttöön sekä ulkopuolisilta ostettujen laskutuspalveluiden jälleenmyyntihinnoista Finnet-ryhmän sisällä. Hinnoittelupäätökset tehdään KV9:n hallituksessa, jossa on tällä hetkellä edustajat Keski-Suomen Puhelin Oyj:stä, Helsingin Puhelin Oyj:stä, Oy Datatie Ab:sta, Turun Seudun Puhelin Oy:stä sekä Telepohja Oy:stä. Tämän kaltainen osto- ja myyntiyhteistyö on omiaan rajoittamaan yhteistyössä mukana olevien yritysten keskinäistä kilpailua. Laskutuspalveluyhteistyö merkitsee käytännössä yhteistyössä mukana olevien puhelinyhtiöiden välisten kilpailukeinojen käytön koordinointia, yhdenmukaistamista ja rajoittamista laskutuspalveluiden hinnoittelussa.

Edellä olevan perusteella laskutuspalveluyhteistyötä, johon tässä tapauksessa liittyy sekä myynti- että ostoyhteistyötä, on pidettävä horisontaalisena, samalla tuotanto- ja jakeluportaalla toimivien yritysten välisenä järjestelynä.

Laskutuspalvelun merkitys teletoiminnassa

Telepalveluita tarjoavilla yrityksillä on kaksi tapaa laskuttaa asiakkaita yrityksen palveluiden käytöstä. Ensimmäisessä vaihtoehdossa telepalveluyritys laskuttaa asiakkaitaan itse. Oma laskutus on yksinkertaisinta järjestää silloin, kun telepalveluyritys välittää ainoastaan sopimuspohjaista liikennettä. Myös avointa telepalvelua tarjottaessa palveluoperaattorin oma laskutus on teknisesti mahdollista järjestää. Toinen vaihtoehto on ostaa laskutuspalvelu asiakkaan liittymäoperaattorilta. Laskutuspalvelua voi tarjota ainoastaan asiakkaan liittymäoperaattori. Toisaalta laskutuspalvelusopimuksen liittymäoperaattorin kanssa tehnyt yritys voi, mikäli liittymäoperaattorin kanssa tehty sopimus sen mahdollistaa, jälleenmyydä laskutuspalvelua edelleen muille sitä tarvitseville yrityksille. Myös jälleenmyyjän on hankittava laskutuspalvelu liittymäoperaattorilta.

Avoimella telepalvelulla tarkoitetaan telepalvelun tarjoamista ennalta määrittelemättömälle asiakasjoukolle operaattoritunnuksen avulla. Asiakkaat voivat käyttää avoimia telepalveluita valitsemalla haluamansa operaattoritunnuksen joko puhelukohtaisesti tai ensisijaisvalintasopimuksella. Avoimen telepalvelun käyttö ei edellytä sopimuksen tekoa asiakkaan ja telepalveluyrityksen välille. Tällä hetkellä Suomessa voi tarjota operaattoritunnuksen avulla kaukotelepalveluita ja kansainvälisiä telepalveluita. Kaukotelepalvelussa operaattoritunnuksia on käytössä 14. Tällä hetkellä avointa kaukotelepalvelua tarjoaa kolme yritystä, Sonera Oy, Kaukoverkko Ysi Oy sekä Telia Finland Oy. Kansainvälisessä telepalvelussa operaattoritunnuksia on käytössä 20 ja avointa telepalvelua tarjoaa 4 yritystä, Sonera Oy, Oy Finnet International Ab, Telia Finland Oy sekä Facilicom Finland Oy.

Avoimen telepalvelun tarjoamiseen liittyy muutamia erityispiirteitä, jotka tekevät palveluiden omatoimisen laskuttamisen ongelmalliseksi. Avointa telepalvelua voi käyttää kuka tahansa, eikä palvelua tarjoavalla telepalveluyrityksellä ole mahdollisuutta etukäteen rajoittaa palvelua käyttävien joukkoa. Telepalveluyrityksellä ei ole yhtä tehokkaita keinoja maksujen perimiseen kuin liittymän tarjonneella teleyrityksellä. Asiakkaalle liittymän tarjonnut teleyritys voi sulkea asiakkaan teleliittymän, jollei asiakas maksa puhelinlaskuaan, telepalveluyrityksillä ei tällaista mahdollisuutta ole. Telepalveluyrityksellä on kuitenkin oikeus pyytää asiakkaan liittymäoperaattoria estämään palveluntarjoajan palveluiden käyttö sellaisesta liittymästä, jonka käyttäjä on laiminlyönyt telemaksujen suorittamisen.[4] Tietyn palvelun käytön esto ei kuitenkaan ole yhtä vahva perinnän tehoste kuin liittymän sulkeminen, koska maksunsa laiminlyönyt asiakas voi palvelun käytön estosta huolimatta edelleen käyttää teleliittymäänsä esimerkiksi vastaavien kilpailevien palveluiden hankintaan. Lisäksi avoimia telepalveluita käyttävät asiakkaat ovat valtaosaltaan sellaisia, jotka käyttävät vain vähän telepalveluita. Laskutuskauden aikana palvelua saatetaan käyttää vain kerran tai kaksi ja laskutettava määrä saattaa jäädä vain muutamaan markkaan. Tällöin laskutuskustannukset nousevat huomattavan suuriksi laskutettavaan summaan verrattuna. Sopimuspohjaisten telepalveluiden laskuttamiseen ei yleensä liity edellä kuvattuja ongelmia. Vaikka avointa telepalvelua tarjoavalla teleyrityksellä olisi omia liittymäasiakkaita, on todennäköistä, että avointa palvelua käyttävät muutkin kuin yrityksen omat liittymäasiakkaat. Näin ollen myös sellaiset teleyritykset, joilla on omia liittymäasiakkaita, kohtaavat avoimen telepalvelun laskutuksessa edellä mainitut ongelmat.

Avointa telepalvelua tarjoavista yrityksistä ainoastaan Facilicom Finland Oy laskuttaa itse palveluidensa käytöstä. Muut avointa telepalvelua tarjoavat yritykset – Kaukoverkko Ysi, Finnet International, Sonera ja Telia – ovat sopineet liittymäoperaattoreiden kanssa laskutuspalvelusta. Näiden yritysten osuus kaukotelepalveluista on noin 99 % ja kansainvälisistä telepalveluista yli 95 %.[5] Valtaosa, Kilpailuviraston arvion mukaan koko maassa jopa yli 90 % avoimista telepalveluista laskutetaan liittymäoperaattorin tarjoaman laskutuspalvelun avulla. Sen sijaan sopimuspohjaisesta teleliikenteestä telepalveluyritykset laskuttavat suuren osan itse.

Kilpailuvirasto katsoo, että laskutuspalvelumarkkinat voidaan jakaa avoimen telepalvelun laskuttamiseen ja sopimuspohjaisen liikenteen laskuttamiseen. Avoimen telepalvelun tarjoamisessa laskutuspalvelua ei edellä esitetyistä syistä voida korvata telepalveluyrityksen omalla laskutuksella. Sopimuspohjaisen teleliikenteen laskutuksessa laskutuspalvelu ja yrityksen oma laskutus ovat toisiaan korvaavia hyödykkeitä.

Yhteistyön tehokkuusvaikutukset ja hyödyn siirtyminen asiakkaille

Kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaan Kilpailuvirasto voi elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän hakemuksesta määrätä, ettei lain 6 §:n säännöstä sovelleta kilpailunrajoitukseen, jos se osaltaan tehostaa tuotantoa tai hyödykkeiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä ja jos hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille.

Laskutuspalvelu on etenkin avointa telepalvelua tarjoavien teleyritysten liiketoiminnan kannalta tärkeä ja jopa välttämätön palvelu. Laskutuspalvelu on hankittava loppuasiakkaan liittymäoperaattorilta solmimalla tämän kanssa laskutuspalvelusopimus. Ennen hakijan esittämää yhteistyömallia valtakunnallista laskutuspalvelua tarvitsevan teleyrityksen oli solmittava laskutuspalvelusopimus erikseen mm. jokaisen Finnet-ryhmään kuuluvan 46 paikallisen puhelinyhtiön kanssa. Laskutuspalveluyhteistyön ansiosta teleyritys voi halutessaan hankkia kaikkien yhteistyön osapuolina olevien liittymäoperaattoreiden tarjoamia laskutuspalveluja keskitetysti KV9:n kautta, jolloin 46 erillisen sopimuksen sijasta solmitaan vain yksi sopimus. Tämä helpottaa laskutuspalveluiden hankintaa ja saattaa myös madaltaa markkinoille pääsyn kynnystä.

Laskutuspalveluyhteistyö antaa yhteistyössä mukana oleville yrityksille myös mahdollisuuden tehostaa laskutuspalvelun tuottamista ja palvelun hallintaa. Keskitetty laskutuspalveluiden myynti ja osto mm. helpottaa muutostilauksia ja tilastointivirheiden selvittelyä sekä pienentää mm. liikenteen väylöityksestä, tilastoinnista ja laskutustietojen jälkikäsittelystä sekä tilityksestä ja clearingista aiheutuvia kustannuksia.

Kilpailuvirasto katsoo, että laskutuspalveluyhteistyö todennäköisesti tehostaa yhteistyöhön osallistuvien Finnet-ryhmän yritysten toimintaa ja pienentää niiden kustannuksia hakemuksessa kuvatulla tavalla. Olennainen edellytys laskutuspalveluyhteistyöllä saatujen tehokkuushyötyjen välittymiselle asiakkaille ja kuluttajille on kuitenkin se, että yhteistyössä mukana olevat yhtiöt joutuvat markkinoilla kilpailemaan muiden vastaavia palveluita tarjoavien yritysten kanssa tai että kilpailuolosuhteet muutoin estävät laskutuspalveluiden hinnoittelun kilpailullista tasoa korkeammalle. Muussa tapauksessa yhteistyöhön osallistuvilta puuttuu kannuste tai ulkoinen paine välittää hintayhteistyön hyöty riittävässä määrin asiakkaille.

Kilpailuvirasto toteaa, että yhteistyöhön osallistuvien paikallisten puhelinyhtiöiden osuus Suomessa tarjottavista laskutuspalveluista on noin 70 %. Laskutuspalveluyhteistyön ansiosta KV9 hallitseekin huomattavaa osaa valtakunnallisista laskutuspalveluista. Kun lisäksi otetaan huomioon, ettei laskutuspalvelua kaikissa tilanteissa voida korvata teleyritysten omalla laskutuksella, on KV9:n asemaa laskutuspalvelumarkkinoilla pidettävä merkittävänä. Lisäksi KV9:n asemaa voidaan pitää määräävänä ainakin niitä asiakkaita kohtaan, jotka tarjoavat avoimia telepalveluita ja jotka eivät voi solmia vastavuoroisia laskutuspalvelusopimuksia.

Laskutuspalvelun avulla laskutettavasta teleliikenteestä valtaosa kulkee sellaisten teleoperaattoreiden välillä, jotka ovat solmineet vastavuoroiset laskutuspalvelusopimukset. Finnet-ryhmään kuuluvien telepalveluyritysten olisi vaikea tarjota valtakunnallisia avoimia telepalveluita ilman Finnet-ryhmän ulkopuolisten liittymäoperaattoreiden, kuten Soneran ja Telian, tarjoamia laskutuspalveluita. Tällainen sopimussuhteen vastavuoroisuus aiheuttaa sen, että hakija ei todennäköisesti pysty käyttämään hyväkseen suuren markkinaosuutensa tuomaa etua palveluiden hinnoittelussa. Toisaalta muiden kuin avoimien telepalveluiden laskutuksessa telepalveluyritykset voivat laskuttaa loppuasiakkaita suoraan itse käyttämättä hakijan laskutuspalveluita. Näiden asiakasryhmien kohdalla Kilpailuvirasto katsoo kilpailuolosuhteiden olevan sellaiset, ettei hakija todennäköisesti kykene hintayhteistyönsä avulla hinnoittelemaan laskutuspalveluidensa hintoja korkeammiksi, kuin mitä kilpailullinen hintataso edellyttää.

Avoimia telepalveluita tarjoavat telepalveluyritykset, joilla ei ole omia liittymäasiakkaita ja jotka eivät sen tähden voi solmia vastavuoroisia laskutuspalvelusopimuksia, ovat edellä mainittuja asiakasryhmiä huonommassa asemassa. Hakija ei kohtaa näiden telepalveluyritysten taholta sellaista neuvotteluvoimaa, joka edellyttäisi yhteistyöstä saatujen tehokkuushyötyjen siirtämistä palvelun hintaan. Kilpailuvirasto katsoo, että KV9:llä on mahdollisuus markkinavoimansa avulla hinnoitella tälle asiakasryhmälle tarjoamansa laskutuspalvelut kalliimmiksi kuin kilpailullinen hintataso edellyttää. Kuitenkin myös näiden telepalveluyritysten kohdalla laskutuspalveluyhteistyö vähentää sopimusneuvottelujen tarvetta ja tätä kautta tehostaa niiden toimintaa sekä alentaa kustannuksia. Lisäksi hakija on sitoutunut kohtelemaan kaikkia asiakasryhmiään tasapuolisesti ja myymään laskutuspalveluita saman hinnaston mukaan riippumatta siitä, solmivatko asiakkaat hakijan kanssa vastavuoroisuuteen perustuvia vai yksipuolisia laskutuspalvelusopimuksia. Näin ollen Kilpailuvirasto katsoo, että yhteistyön tehokkuushyödyt siirtyvät riittävässä määrin myös tähän asiakasryhmään kuuluville telepalveluyrityksille.

Poikkeuslupa

Kilpailuvirasto määrää, että kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohtaa ei sovelleta Finnet-ryhmään kuuluvien paikallisten puhelinyhtiöiden Kaukoverkko Ysi Oy:n puitteissa harjoittamaan laskutuspalveluyhteistyöhön sisältyvään hintayhteistyöhön. Hintayhteistyö käsittää paikallisten puhelinyhtiöiden yhteistyössä tuottamien ja Kaukoverkko Ysi Oy:n kautta myymien laskutuspalveluiden asiakashintojen ja hinnoitteluperusteiden määrittämisen, Kaukoverkko Ysi Oy:n yhteistyön ulkopuolisilta teleyhtiöiltä ostamien laskutuspalveluiden hinnoista ja hinnoitteluperusteista sopimisen sekä laskutuspalveluiden osto- ja myyntihinnoista sekä hinnoitteluperusteista sopimisen Finnet-ryhmään kuuluvien yritysten välillä. Yhteistyössä myytäviin ja hankittaviin laskutuspalveluihin sisältyy myös perintäpalveluita.

Poikkeusluvan rajaus

Poikkeuslupa koskee ainoastaan laskutuspalveluyhteistyöhön sisältyvää hintayhteistyötä edellyttäen, että hintayhteistyöhön osallistuminen ei millään tavoin rajoita yhteistyössä mukana olevien yritysten muuta toimintaa. Hintayhteistyöhön osallistumisen tulee olla vapaaehtoista. Yhteistyössä mukana olevien Finnet-yhtiöiden tulee myös itse voida päättää tarjoamiensa hyödykkeiden vähittäishinnoista. Jokaisella yhteistyössä mukana olevalla yrityksellä on oltava mahdollisuus kehittää ja tarjota asiakkailleen vastaavia tuotteita ja kilpailla näin hakemuksen tarkoittaman palvelun kanssa sekä mahdollisuus hankkia tarvitsemansa palvelut itsenäisesti.

Poikkeusluvan ehdot

Poikkeusluvan ehtona on, että hakija toimittaa Kilpailuvirastolle 18.5.2000 mennessä riittävät tiedot ja selvityksen yhteistyöhön osallistuvien Finnet-yhtiöiden sekä Kaukoverkko Ysi Oy:n välisistä laskutuspalveluiden osto- ja myyntiehdoista, hinnoista sekä hinnoitteluperusteista ja että Kilpailuvirasto hyväksyy nämä järjestelyt.

Hakijan on laskutuspalveluidensa hinnoittelussa erityisesti huomioitava kohtuullisuuden ja tasapuolisuuden vaatimukset siten, ettei hakija markkinavoimansa avulla vaikeuta kilpailevien teleyritysten toimintaa tai aiheuta muuta kilpailun rajoittumista telemarkkinoilla. Lisäksi hakijan tulee kohdella Finnet-ryhmään kuuluvia yrityksiä ja muita teleyrityksiä tasapuolisesti laskutuspalveluiden hinnoittelussa.

Poikkeusluvan peruuttaminen

Mikäli edellä mainitut ehdot eivät käytännössä toteudu, Kilpailuvirasto ryhtyy toimenpiteisiin poikkeusluvan peruuttamiseksi.

Poikkeusluvan voimassaoloaika

Poikkeuslupa on voimassa 31.3.2002 saakka.

Sovelletut säännökset

Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 6 § ja 19 §.

Muutoksenhaku

Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on liitteenä.


[1] Sopimusluonnoksen liitteenä olevat hintatiedot on poistettu liikesalaisuutena.

[2] Televiestintätilasto 1999.

[3] Hakijan mukaan Soneran markkinaosuus laskutuspalveluista on 66 % ja Finnet-ryhmän 32 %. Soneran ja Telian esittämien selvitysten mukaan Finnet-ryhmän osuus laskutuspalveluiden markkinoista on noin 70 % ja Soneran noin 30 %.

[4] Liikenneministeriön päätös telepalveluiden toimitusehtojen yleisistä perusteista (478/1997) 10 § 4 mom.

[5] Televiestintätilasto 1999, s. 33 ja 35.