Hakemus
MTV Oy, Oy Ruutunelonen Ab ja Yleisradio Oy (jäljempänä Mittaritoimikunta) ovat hakeneet Kilpailuvirastoon 30.8.2000 saapuneella hakemuksella puuttumattomuustodistusta TV:n katsojamittauksissa toteutettavalle yhteistoiminnalle. Hakijoiden mukaan Mittaritoimikunnan jäsenten välinen yhteistyö TV-katsojamittausten tekemisessä ei ole edellyttänyt poikkeuslupaa, koska mittaustieto on välttämätöntä alan yhteisenä tietona. Luotettavaa yhteistä informaatiokokonaisuutta ei ole mahdollista saada aikaan ilman yhteistoimintaa. Hakijat laajensivat puuttumattomuustodistushakemuksen 13.9.2000 poikkeuslupahakemukseksi ja antoivat lisäselvityksen yhteistyön aiheuttamista tehokkuuseduista 29.1.2000.
Yritykset
Finnpanel Oy (jäljempänä Finnpanel) on vuonna 1975 perustettu markkinatutkimusyritys, jonka omistavat A.C. Nielsen Finland Oy ja Suomen Gallup Oy. Finnpanel mittaa television katselua ja radion kuuntelua. TV-tutkimuksen tilaajia ovat Yleisradio Oy, MTV Oy, Oy Ruutunelonen Ab ja Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL. TV-mittaritutkimuksen toteutusta valvoo TV-mittaritutkimustoimikunta (Mittaritoimikunta), jonka jäseninä ovat Yleisradio Oy:n, MTV Oy:n, Oy Ruutunelonen Ab:n, Markkinointiviestinnän Toimistojen liiton ja Mainostajien liiton nimeämät edustajat.
Yleisradio Oy (jäljempänä YLE) on osakeyhtiö, jonka osakkeista 99,9 % omistaa valtio. Laki Yleisradio Oy:stä määrittelee yhtiön aseman, tehtävät ja velvollisuudet. YLEn tytäryhtiö Digita Oy omistaa lähetysverkot, joiden kautta YLEn sekä kaupallisten yhtiöiden ohjelmat välitetään. YLE:n toiminta rahoitetaan pääosin valtion televisio- ja radiorahastosta. Rahaston varat koostuvat katsojien tv-maksuista ja kaupallisten yhtiöiden maksamista toimilupamaksuista. Yhtiö on jaettu radio-, televisio- ja ruotsinkieliseen toimialaan. TV1 ja TV2 ovat YLE:n valtakunnallisia televisiokanavia.
MTV Oy (MTV) kuuluu Alma Media -konserniin, jonka pääliiketoiminta-alueet ovat sanomalehtien kustantaminen, taloudellisen informaation tuotanto ja jakelu, televisio- ja radioliiketoiminta, uusmediaratkaisut sekä painotoiminta. Alma Median vuoden 2001 liikevaihto oli 480 miljoonaa euroa, ja yhtiön palveluksessa työskentelee noin 4.000 henkilöä. Alma Median Broadcasting -liiketoimintaryhmän muodostavat MTV3-kanava ja Subtv-kaapelikanava, Radio Nova ja MTV3-Tele. Viikoittain MTV3 tavoittaa 92 % ja Subtv 18 % suomalaisista.
Oy Ruutunelonen Ab (Ruutunelonen) kuuluu SanomaWSOY:n sähköisen viestinnän divisioonaan SWelcomiin, johon kuuluu Nelosen toiminnan lisäksi mm. Suomen suurin kaapeli-tv-yhtiö Helsinki Televisio (HTV). SWelcom-divisioona vastaa mm. digitaalisen televisiotoiminnan hankkeista ja laajakaistaisista internetpalveluista. Nelonen on mainosrahoitteinen televisiokanava, jonka ohjelmisto on suunnattu 25–44-vuotiaille aktiivisille kaupunkilaisille. Nelosen katselualue kattaa noin 85 % suomalaisista kotitalouksista. HTV on Suomen suurin kaapeli-tv-yhtiö, jonka verkkoon oli vuoden 2001 lopussa kytkettynä lähes 220 000 kotitaloutta.
Hakijan antamat selvitykset
Kilpailuvirasto on saanut Mittaritoimikunnalta ja Finnpanel Oy:ltä asiaa koskevia selvityksiä 16.6., 30.8., 4.9., 13.9., 27.10., 20.11. ja 27.11.2000, 2.2., 19.11. ja 12.2.2001 sekä 25.1., 29.1., 14.2, 1.3., 6.3., 25.3., 26.3., 3.4., 18.4., 28.5. ja 13.9.2002.
TV-katsojamittaustutkimuksen tekeminen ja aineiston käytöstä määrääminen
TV-katsojamittaustutkimuksen tekee ja myy tutkimusyritys Finnpanel Oy. Finnpanelin tutkimuksen tarkoituksena on seurata henkilöiden ja talouksien TV-käyttäytymistä sekä siihen liittyviä muutoksia. Tutkimukseen on satunnaisesti valittu 1000 taloutta siten, että paneeli edustaa TV-talouksia Suomessa. Paneelin jäseniä ovat kaikki kolme vuotta täyttäneet perheenjäsenet, yhteensä noin 2200 henkilöä.
Katsojatutkimus toteutetaan siten, että tutkimusperheen television yhteyteen asennetaan mittari, joka rekisteröi kaikkien perheenjäsenten TV:n käytön ympäri vuorokauden. Mittaria ohjataan kaukosäätimellä, jossa jokaisella perheenjäsenellä on oma tunnusnäppäimensä. Tiedot vuorokauden TV-katselusta siirtyvät yön aikana puhelinlinjaa pitkin Finnpaneliin, jossa tietojenkäsittelyn jälkeen ensimmäiset yliyön raportit tulostetaan seuraavana aamuna. Tutkimuksen tilaajina toimivat MTV, Ruutunelonen, YLE ja Mainostoimistojen liitto ry (MTL).
MTV ja Yleisradio aloittivat yhdessä TV-katsojamittaustutkimusten tilaamisen Finnpanelilta vuonna 1987. Nykyinen sopimus vuosille 2001–2006 on osapuolten viides Finnpanelin kanssa tekemä TV-katsojamittaussopimus. Ruutunelonen on ollut mukana yhteistoiminnassa Kilpailuvirastolle toimitetun sopimuksen mukaan vuodesta 1997 lähtien.
Finnpanelin, MTV:n, Ruutunelosen, Yleisradion ja MTL:n tekemän sopimuksen mukaan TV-katsojatutkimusta koskevia asioita käsitellään TV-mittaritutkimustoimikunnassa (Mittaritoimikunta), johon MTV, YLE, Ruutunelonen ja MTL nimeävät kukin kaksi edustajaa sekä Finnpanel kaksi edustajaa, joilla viimeksi mainituilla on kokouksissa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Sopimuksen mukaan sopijapuolet sitoutuvat ottamaan Mittaritoimikunnan tutkimuksen toteuttamista, tutkimustiedon käyttöä, julkaisemista ja julkistamista koskevat päätökset huomioon ja noudattamaan niitä sekä muita sen sopimuksessa annettujen valtuutusten nojalla antamia päätöksiä. Mittaritoimikunta on päätösvaltainen, kun kultakin tilaajalta on yksi edustaja paikalla. Muissa kuin sopimuksen purkamista käsittelevissä tapauksissa päätökset Mittaritoimikunnassa pyritään tekemään neuvotteluteitse. Mikäli yksimielisyyttä ei saavuteta, päätökset tehdään äänten enemmistöllä puheenjohtajan äänen ratkaistessa.
Mittaritoimikunnan ja Finnpanelin välisen sopimuksen mukaan Finnpanel omistaa TV-katselua rekisteröivät mittarit, atk-ohjelmat ja tutkimustiedot sekä niihin liittyvät tekijänoikeudet samoin kuin Eurometer -tavaramerkin. Kuitenkin sopimuksen mukaan Finnpanelilla on oikeus myydä tai muutoin luovuttaa tutkimukseen perustuvaa tietoa vain tilaajille (MTV3, Ruutunelonen, YLE ja MTL) ja Mittaritoimikunnan vahvistamien periaatteiden mukaan asiakkaille. Asiakkailla tarkoitetaan tässä yhteydessä muita tahoja, joille tutkimuksen tietoja tai raportteja luovutetaan.
Mainostoimistojen liiton jäsenet saavat sopimuksen mukaan käyttää tutkimuksen tietoja ainoastaan yhteistyössä tilaajien kanssa tai Mittaritoimikunnan määrittelemällä tavalla asiakkaiden kanssa. Finnpanelilla on oikeus käyttää ja hyödyntää tutkimukseen perustuvaa tietoa ainoastaan sopimuksen tarkoittamalla tavalla. Tutkimuksen tilaajille luovutettu tutkimukseen perustuva tieto on tarkoitettu vain näiden omaan käyttöön. Jos tutkimustietoja luovutetaan Mittaritoimikunnassa sovitun vastaisesti, voidaan tiedon toimittaminen luovuttajalle keskeyttää. Sopijapuolilla on oikeus julkistaa, julkaista, myydä tai muutoin luovuttaa tutkimukseen perustuvaa tietoa kolmansille osapuolille vain Mittaritoimikunnan päätösten mukaisesti.
Hakijan virastolle 5.9.2001 toimittaman selvityksen mukaan Mittaritoimikunnalla on intressi mittaustulosten ulosmyyntihintaan sillä perusteella, että toimikunnan jäsenet jakavat järjestelmän mittavat vuosikustannukset ja investoinnit, joten tulosta ei voida luovuttaa ulkopuolisille vastikkeetta ja mahdollistaa vapaamatkustus tällä tavoin. Lähtökohtana Mittaritoimikunnalla on kuitenkin ollut, ettei se määrää tutkimusmateriaalin käytöstä tai siitä, millaista tutkimusta tehdään silloin kun tutkimustuloksia luovutetaan ulkopuolisille.
TV-katsojamittausmarkkinat
Hakijan virastolle 5.9.2001 toimittaman selvityksen mukaan MTV ja Ruutunelonen, jotka toimivat TV-mainosmarkkinoilla, tarvitsevat TV:n katsojamittauksen luotettavaa kontaktitietoa mainosajan myynnissä ja mainostajien investointien oikeassa suuntaamisessa. TV:n katsojamittaus on em. toiminnassa keskeinen väline, koska yhteismitallisella luotettavalla katsojamittauksella selvitetään kunkin kanavan kontaktipinta kanavien keskinäisessä kilpailussa ja Intermedia -kilpailussa lehtien levikkilukuja ja Postin suoramainonnan jakelulukuja vastaavia kontaktitietoja vastaan. YLE tarvitsee katsojalukuja ohjelmatarjontansa suunnittelussa, joten vaikka YLE:n TV 1 ja TV 2 -kanavat eivät ole mukana kaupallisessa kilpailussa TV-mainosmarkkinoilla, kilpailevat ko. kanavat kaupallisten kanavien kanssa TV:n katsojamarkkinoilla.
Hakijan selvityksen mukaan mikä tahansa markkinatutkimusyritys voi käynnistää Finnpanelin kanssa kilpailevan kenttämittareihin ja -mittaukseen perustuvan tutkimushankeen. Yleisön katsomistottumuksia voidaan tutkia myös vaihtoehtoisilla keinoilla, joskin TV-mittaritutkimus on alalla yleisesti hyväksytty luotettava metodi. Käytännössä TV-mittaritutkimuksen käynnistäminen edellyttää kuitenkin suuria panostuksia lähinnä mittarihankintojen ja otantajärjestelmän perustamiskulujen johdosta. Kilpaileva hanke ei todennäköisesti löytäisi Suomesta riittävää asiakaspohjaa ja rahoitusta. Samasta syystä mediatoimistojen on ollut välttämätöntä ryhtyä yhteistyöhön Mittaritoimikunnan kanssa. Rinnakkaiset investoinnit olisivat tarpeettomia eikä luotettavaa yhteismitallisuutta saavutettaisi.
Television katselua mitataan hakijan selvityksen mukaan myös muun tyyppisillä tutkimuksilla (Gallup Median tekemä Intermedia -tutkimus ja Market Radarin aiemmin tekemä PTV-katsojamittaus), mutta niistä saatavaa aineistoa ei pystytä hyödyntämään yhtä monipuolisesti kuin TV-mittaritutkimuksen tuottamaa aineistoa. Suoraan kilpailevina tuotteina niitä ei siten voida pitää. Korkean uponneen investointikynnyksen vuoksi on ilmeistä, että yhdessä maassa toimii vain yksi TV-mittaritutkimusjärjestelmä, joka laadultaan ja luotettavuudeltaan koetaan parhaaksi vaihtoehdoksi.
TV-katsojamittaustutkimuksen kustannukset
Mittaritoimikunnan television katsojamittaussopimuksen 2001–2006 mukaan tilaajat maksavat Finnpanelille tutkimuksen tekemisestä ja vakioraportoinnista […][1] mk vuonna 2001, […] mk vuonna 2002, […] mk vuonna 2003 ja […] mk vuosina 2004, 2005 ja 2006. MTL:n maksuosuus on sopimuksen mukaan […] % vuosimaksusta ja loput […] % maksavat […] MTV, Ruutunelonen ja YLE.
Mittaritoimikunta on toimittanut virastolle 2.2.2001 KPMG:n tekemän selvityksen Finnpanel Oy:n TV-katsojamittaustutkimuksen perustamiskuluista ja investoinneista sekä vuosittaisista ylläpitokuluista vuosilta 1997–2001. Selvityksessä on laskettu Finnpanelin kirjanpidon ja budjetin perusteella, että TV-katsojamittauksen perustamiskulut ja investoinnit ovat vuosina 1997–2001 olleet yhteensä […] mk. Perustamiskuluina ja investointeina on selvityksessä otettu huomioon asennetut nykyisin käytössä olevat TV-mittarit, muut mittareiden tuottaman tiedon käsittelyyn liittyvät laitehankinnat ja mittareiden tuottaman tiedon käsittelyyn liittyvät ohjelmistohankinnat. Selvityksen mukaan ylläpitokuluina on otettu huomioon mittareiden ja muiden laitteiden ylläpitokulut, tiedon käsittelykulut, henkilöstökulut tiedon välittämisestä, ruokakuntien hankinta- ja ylläpitokulut ja muut kiinteä kulut. Selvityksen mukaan ylläpitokulut ovat vaihdelleet vuosittain […] ja […] markan välillä, keskiarvon ollessa […] markkaa ja vuonna 2001 yhteensä […] mk.
Yhteistoiminnasta syntyvät tehokkuushyödyt
Hakijan mukaan TV-yhtiöiden yhteistoiminnasta aiheutuu tehokkuushyötyjä kustannussäästöjen muodossa. TV-katsojatutkimuksen perustamiskulut, investoinnit sekä ylläpitokulut ovat luonteeltaan uponneita kustannuksia, joita ei voida siirtää muuhun liiketoiminnalliseen hyötykäyttöön. Kustannukset eivät supistu merkittävästi, vaikka kukin yhtiö toteuttaisi tutkimuksen erikseen, vaan ne kertautuisivat tällöin toimijoiden lukumäärällä, koska jokainen yhtiö joutuisi erikseen organisoimaan tutkimukselle tilastotieteellisen vähimmäisotoksen luotettavien tutkimustulosten turvaamiseksi. Ei ole myöskään todennäköistä, että markkinoille syntyisi investointeihin valmiita tutkimusyhtiöitä ilman, että yksi tai useampi TV-yhtiö sitoutuisi pitkäaikaiseen asiakassuhteeseen, jonka kuluessa kustannukset voitaisiin kattaa.
Hakija katsoo, että TV-katsojatutkimuksen markkinoille tuleva toimija joutuu välttämättä varautumaan em. uppoaviin kustannuksiin. Jos TV-yhtiöt toteuttaisivat katsojatutkimuksen itsenäisesti, olisi ilmeistä, että jokainen yhtiö joutuisi erikseen ottamaan vastuulleen katsojatutkimuksen perustamiskulut, investoinnit ja ylläpitokulut. Hankintayhteistyö on näin ollen ainoa keino tehokkaasti supistaa uponneita kustannuksia.
TV-katsojatutkimuksen yleinen luotettavuus ja uskottavuus jäisivät myös ilman yhteistoimintaa mahdollisesti saavuttamatta. Hakijan näkemyksen mukaan erillisten tutkimusten vertailukelpoisuus ja yhteismitallisuus, joka olisi mm. tutkimusta hyödyntävien mainostajien kannalta välttämätöntä, ei voisi onnistua ilman erillisten tutkimusten, menetelmien ja tuloslaskennan koordinointia. Vertailukelpoisuus jouduttaisiin toteuttamaan kilpailijoiden välisellä yhteistoiminnalla tai mainostajille aiheutuisi ylimääräisiä tarkastus- ja transaktiokustannuksia vertailukelpoisuuden ja luotettavuuden selvittämisestä. TV-yhtiöiden välinen yhteistoiminta olisi näissä olosuhteissa joka tapauksessa välttämätöntä.
Tehokkuushyötyjen siirtyminen asiakkaille
Hakijan mukaan tehokkuusedut ja hyödyt siirtyvät asiakkaille, koska Mittaritoimikunnan hallinnoima tutkimusaineisto on hinnoittelujärjestelmän uudistamisen jälkeen kaikille alan toimijoille avoin ja aineiston luovutus hinnoitellaan kustannusvastaavasti ja syrjimättömästi. Hinnoittelujärjestelmä tarjoaa eri vaihtoehtoja ulkopuolisille toimijoille aineiston saamiseksi ja viime kädessä myös Mittaritoimikunnan jäsenyyden. Suunnitellun hinnoittelujärjestelmän kautta kaikki yhteisen TV-mittaritutkimuksen tehokkuusedut leviävät alan toimijoiden käyttöön yhtäläisin ehdoin.
Hakemuksesta annetut lausunnot
Kilpailuvirastolle ovat toimittaneet lausuntonsa Viasat Broadcasting ltd 4.5.2001, Carat Finland 26.4.2002, TV-Tampere Oy 26.4.2002, Suomen Urheilutelevisio Oy 29.4.2002, Dagmar Oy 3.5.2002, MTV 8.5.2002, OMD Finland 8.5.2002 ja Ruutunelonen 15.5.2002.
Viasat on antamassaan lausunnossa katsonut, että luotettava ja korkealaatuinen TV-katsojamittaus on mahdollista myös ilman osapuolten yhteistoimintaa, mutta se on erittäin kallista eikä se ole ratkaisuna paras mahdollinen. Esimerkiksi Puolassa toimii Viasatin mukaan kaksi erillistä mittausjärjestelmää. Siellä markkinatoimijat ovat kuitenkin kaikki yhtä mieltä siitä, että järjestely kuluttaa turhaan resursseja ja aiheuttaa sekaantumisen vaaran.
CARAT Finlandin lausunnon mukaan television mainosmarkkinoilla on mahdollista toimia ja hankkia mainostuloja ilman TV-mittaritutkimusta, kuten ovat tehneet sekä ATV että MoonTV.
OMD:n lausunnon mukaan mainosaikaa ostavien mediatoimistojen keskuudessa Finnpanelin toteuttamaa TV-mittaritutkimusta pidetään erittäin luotettavana. TV-mittaritutkimuksen arvostuksen takia mainostulojen hankkiminen ilman mittaritutkimuksen tietoja lienee varsin vaikeaa.
Urheilutelevision lausunnon mukaan kaupallisen TV-kanavan pitkäaikainen toiminta ilman TV-mittaritutkimusaineistoa on vaikeaa.
TV-Tampereen mukaan luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon saanti ja käyttö on myynnin apuvälineenä erittäin tärkeää. Mikäli TV-Tampere voisi olla mukana Finnpanelin tutkimuksissa, mahdollistaisi se säännöllisen tiedon saannin katsojakunnasta. Näin olisi mahdollista saavuttaa vertailukelpoisempia asema suhteessa valtakunnallisten kanavien alueellisten myyntiorganisaatioiden kanssa.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Relevanttien markkinoiden arvioinnista
Kilpailuoikeudellisen arvioinnin perusteena ovat tapauskohtaisesti määriteltävät relevantit hyödyke- ja maantieteelliset markkinat sekä niiden kehitys. Maantieteellisiä markkinoita määriteltäessä otetaan huomioon tarkastelun kohteena olevan yrityksen toiminta-alue ja sellaiset alueet, joilla asiakkaiden on mahdollista solmia taloudellisesti ja teknisesti realistisia vaihtoehtoisia liikesuhteita. Hyödykemarkkinoiden arvioinnissa on olennaista asiakkaiden ja ensisijassa kysynnän näkökulma.
Hankintamarkkinoilla tapahtuvaa ostoyhteistyötä arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että yritysten yhteinen ostovoima voi vaikuttaa moniin eri markkinoihin. Yhteistyö voi vaikuttaa hankinnan kohteen markkinoilla ja myöhemmän vaiheen markkinoilla, joilla tuotetta hyödynnetään tai myydään eteenpäin. Tapauksessa onkin kyse TV-mittauksen hankintamarkkinoilla tapahtuvasta ostoyhteistyöstä, jolla on vaikutusta television mainosmarkkinoilla toimivien yritysten väliseen kilpailuun.
Kilpailuvirasto katsoo, ettei Mittaritoimikunta ole sellainen kilpailun kannalta neutraali yhteistyömuoto, jossa osakkaiden asettamat rajat TV-katsojamittaukseen pääsemiselle voisivat olla vaikuttamatta läheismarkkinoille, eli televisiomainosmarkkinoille pääsyyn. Mittaritoimikunnan hallinnoiman TV-mittaritutkimuksen toteuttamistapa luo keskitetyn rakenteen ja valvontajärjestelmän, jota koordinoidusti ohjataan samalla tuotantoportaalla.
Kilpailuvirasto katsoo lisäksi, ettei relevanttien hyödyke- tai maantieteellisten markkinoiden tarkka määrittely ole Mittaritoimikunnan menettelyn arvioinnin kannalta välttämätöntä, vaan johtopäätökset voidaan tehdä arvioimalla yleisesti Mittaritoimikunnan asemaa TV:n katsojamittausten tekijänä ja Mittaritoimikunnan jäsenten asemaa television mainosmarkkinoilla.
TV:n katsojamittauksen markkinat
Hakijan selvityksen mukaan MTV ja Ruutunelonen tarvitsevat TV:n katsojamittauksen luotettavaa kontaktitietoa mainosajan myynnissä ja mainostajien investointien oikeassa suuntaamisessa. Yleisradio, MTV ja Ruutunelonen tarvitsevat TV:n katsojalukuja myös ohjelmatarjontansa suunnittelussa.
Finnpanelin toimeenpanemassa mittaritutkimuksessa kaikkiin kotitalouden mitattaviin laitteisiin asetetaan mittarit, jotka rekisteröivät laitteiden päällä olon ja kanavien katsomisen. Nykyään useimmiten rekisteröidään tietoa myös siitä, kuka ohjelmaa katsoo. Tiedot vuorokauden TV-katselusta siirtyvät yön aikana tutkimusta tekevälle yritykselle. Mittaritutkimuksen etuna on sen tarkkuus: rekisteröinti tapahtuu sekunnin välein ja raportointi useimmiten minuutin välein. Tutkimuksen raportointisykli on lyhyt, sillä ns. yliyönraportit saadaan jo seuraavana päivänä, loput tiedot saadaan kahdessa päivässä. Tutkimusmetodilla on myös mainosteollisuuden hyväksyntä. Mittaritutkimuksen haittana ovat suuret kustannukset ja se, että tutkimuksen aloitus kestää kauan.
Yleisön TV:n katsomistottumuksia voidaan tutkia paitsi mittaritutkimuksella myös katselupäiväkirjan avulla. Katselupäiväkirjan etuina ovat alhaiset kustannukset ja tutkimuksen aloittamisen nopeus. Sen haittana on riittämätön tarkkuus, koska raportointi tapahtuu 15 minuutin välein. Vastaajat saattavat myös jättää päiväkirjan täyttämisen tutkimusjakson loppuun ja luottaa raportoinnissa muistiinsa, jolloin suosituimpien, tavallisimmin katsottujen ohjelmien osuus kasvaa raportoinnissa. Lisäksi päiväkirjatutkimuksen raportointisykli on pitkä, 6 viikkoa lähetyksen jälkeen, eikä tutkimuksella ole mainosteollisuuden täyttä hyväksyntää.
Hakijan selvityksen mukaan television katselua mitataan em. lisäksi myös erilaisilla kyselytutkimuksilla, mutta niistä saatavaa aineistoa ei pystytä hyödyntämään yhtä monipuolisesti kuin TV-mittaritutkimuksen tuottamaa aineistoa. Kilpailuvirasto katsoo, että em. kyselytutkimuksia voidaan pitää lähinnä TV-mittaritutkimusta täydentävinä vaihtoehtoina, joiden avulla selvitetään tarkemmin yksittäisten katselijoiden katselutottumuksia.
Vaikka TV:n katsojamittausta on mahdollista tehdä paitsi Finnpanelin toimeenpanemalla mittaritutkimusmenetelmällä myös edellä mainitulla päiväkirjamenetelmällä, Kilpailuvirasto katsoo, että Finnpanelin toimeenpanema TV-mittaritutkimus on tällä hetkellä ainoa alalla yleisesti hyväksytty TV:n katsojamittausmenetelmä Suomessa. Vastaavanlaisen TV-mittaritutkimuksen käynnistäminen edellyttäisi suuria panostuksia lähinnä mittarihankintojen ja otantajärjestelmän perustamiskulujen johdosta. Kilpaileva hanke ei todennäköisesti löytäisi Suomesta riittävää asiakaspohjaa ja rahoitusta, eikä rinnakkaisen kansallisen mittaritutkimusjärjestelmän rakentaminen ja ylläpito olisi siten taloudellisesti järkevää.
Television mainos- ja katselumarkkinat
Kilpailuneuvosto on 1.6.1998 antamassaan päätöksessä (dnro 22/359/96), joka on koskenut Yleisradion ja MTV:n Teosto ry:lle maksamia tekijänoikeusmaksuja, katsonut, että tekijänoikeudellisesti suojatun musiikin mediakäyttäjän kannalta relevantit hyödykemarkkinat on luontevaa jakaa eri markkinoihin sen mukaisesti, hyödynnetäänkö musiikkia televisiossa vai radiossa. Kilpailuneuvosto on myös todennut, että Yleisradio ja MTV eivät kilpaile samoilla markkinoilla rahoituksen saamiseksi. Kun Yleisradion toiminta rahoitetaan etupäässä toimilupatuotoilla, julkisen palvelun maksulla ja verkkovuokralla, MTV rahoittaa toimintansa mainostuloilla. Tältä kannalta julkiset ja kaupalliset tv- ja radioyhtiöt toimivat eri markkinoilla.
Komissio on tapauskäytännössään erottanut mainostelevisiomarkkinat ja maksutelevisiomarkkinat omiksi relevanteiksi hyödykemarkkinoikseen.[2] Komissio on todennut muun ohella, että maksutelevisio muodostaa erilliset tuotemarkkinat ilmaiseksi vastaanotettavissa olevasta televisiosta. Maksutelevisiolla tarkoitetaan mainosrahoitteista yksityistä televisiota ja ilmaistelevisiolla lupamaksuilla ja mainoksilla rahoitettua julkista televisiota. Lupamaksu- ja mainosrahoitteisessa televisiossa liikesuhteessa ovat ainoastaan ohjelmayhtiö ja mainostaja, kun taas maksutelevisiossa liikesuhteessa ovat ainoastaan ohjelmayhtiö ja maksutelevision tilanneet katsojat. Siten kilpailuedellytykset ovat näissä eri televisiomuodoissa erilaiset. Televisiossa mainostamisen on katsottu muodostavan erilliset mainosmarkkinat suhteessa muihin mainosvälineisiin. [3] Komissio ei ole ottanut tapauskäytännössään kantaa siihen, muodostavatko TV:n katselijamarkkinat omat relevantit markkinansa.
Televisiotoiminnan harjoittamiseen vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä on haettava televisio- ja radiotoimintalain 7 §:n mukaisesti toimilupa valtioneuvostolta. Poikkeuksena tästä on Yleisradio Oy, joka saa harjoittaa televisiotoimintaa ilman toimilupaa niillä taajuuksilla, jotka valtioneuvosto on varannut sen käyttöön taajuussuunnitelmassa. Muusta televisiotoiminnan harjoittamisesta on tehtävä ilmoitus Viestintävirastolle. Valtakunnallista televisiotoimintaa harjoitetaan Suomessa neljällä televisiokanavalla: TV 1, TV 2, MTV 3 ja Nelonen.
Hallituksen esityksen uudeksi viestintämarkkinalaiksi ensimmäisen osan mukaan kolme neljäsosaa sähköisen viestinnän kokonaisliikevaihdosta muodostuu valtakunnallisen televisio- ja radiotoiminnan liikevaihdosta, johon luetaan Yleisradion, MTV:n, Ruutunelosen ja Suomen Uutisradion liikevaihto. Kaupallinen televisiotoiminta rahoitetaan pääosin mainostuloilla ja televisiomainonnan osuus mediamainonnasta on ollut laskussa kolmen viime vuoden ajan.
Alma Median vuoden 2001 vuosikertomuksen mukaan mediamainontaan käytettiin Suomessa 1,0 miljardia euroa. Televisiomainonnan määrä mediamainonnasta oli 18,6 %, eli yhteensä 194 miljoonaa euroa. MTV:n osuus TV-mainonnasta oli 73 %. Viikoittain MTV tavoitti suomalaisista 92 % ja Subtv (entinen TVTV!) 18 %. Kilpailuvirasto on 21.11.1996 antamassaan päätöksessä todennut MTV:llä olevan määräävä markkina-asema valtakunnallisen televisiomainonnan markkinoilla (Dno 806/61/96).
Sanoma WSOY:n vuoden 2001 vuosikertomuksen mukaan Nelosen liikevaihto säilyi lähes vuoden 2000 tasolla noin 51 miljoonassa eurossa. Nelonen oli vuonna 2001 mainosmyynnillä mitattuna Suomen kolmanneksi suurin media. Kanavan markkinaosuus TV-mainonnasta nousi edellisen vuoden 24,5 prosentista 26,6 prosenttiin. Nelonen tavoitti suomalaisista päivittäin 42 % valtakunnallisen katseluosuuden ollessa 11,6 %.
Kaapelitelevisiotoiminnan harjoittajien liikevaihdosta suurin osa muodostuu kaapelitelevisioliittymien myynnistä sekä verkon ja peruspalvelujen ylläpidosta. Seuraavaksi merkittävintä kaapelitelevisiotoiminnassa liikevaihdon kannalta on maksutelevisiotoiminta. Nykyisin kaapelitelevisioverkossa on tarjolla 20 maksullista televisiokanavaa.[4]
Suomessa harjoitettu satelliittitelevisiotoiminta perustuu tällä hetkellä ohjelmistojen välittämiseen muiden kuin suomalaisten yritysten omistamien satelliittien välityksellä ja muilla kuin suomalaisten yritysten hallinnoimilla taajuuksilla. Satelliitin kautta välitettävistä ulkomaisista televisiokanavista osa voidaan vastaanottaa maksuttomasti ja osaan tarvitaan salauksenpurkukortti.
Toimiminen samalla tuotanto- tai jakeluportaalla
Kilpailunrajoituslain 6 §:n mukaan samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivat elinkeinonharjoittajat tai näiden yhteenliittymät eivät saa sopimuksella, päätöksellä tai niihin rinnastettavalla menettelyllä määrätä tai suosittaa elinkeinotoiminnassa perittäviä tai maksettavia hintoja tai vastikkeita tai rajoittaa tuotantoa, jakaa markkinoita tai hankintalähteitä, elleivät ne ole välttämättömiä järjestelyille, jotka tehostavat tuotantoa tai jakelua taikka edistävät teknistä tai taloudellista kehitystä ja hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille.
Kilpailuneuvosto on katsonut Teosto/MTV/Yleisradio ratkaisussa (dno 22/359/96, päätös 1.6.1998) julkisten ja kaupallisten yhtiöiden kilpailevan keskenään katsoja- ja ohjelmienhankintamarkkinoilla. Yleisradio tarvitsee katsojamittausta täyttäessään yleisradiolain 7 §:ssä määritellyt julkisen palvelun tehtävänsä (Laki Yleisradio Oy:stä N:o 1380/1993) ja kaupallisille televisiokanaville katsojamittaus on välttämätöntä, koska MTV ja Ruutunelonen tarvitsevat katsojamittausta TV-mainontansa suunnitteluun ja hinnoitteluun.
Kilpailuvirasto katsoo TV-katsojamittausaineiston muodostavan niin olennaisen osan TV-yhtiöiden toiminnan suunnittelusta ja koordinoinnista, että Mittaritoimikunnassa päätösvaltaa käyttävät TV-yhtiöt MTV, Ruutunelonen ja YLE toimisivat ilman yhteistyöjärjestelyäkin itsenäisesti TV:n katsojamittausmarkkinoilla. Osapuolista kaikilla olisi Kilpailuviraston käsityksen mukaan myös taloudellisia voimavaroja toimia kyseisillä markkinoilla itsenäisesti. Edellä esitetyn perusteella voidaan päätösvaltaa Mittaritoimikunnassa käyttäviä MTV:tä, Ruutunelosta ja YLE:ä pitää toistensa potentiaalisina kilpailijoina TV:n katsojamittausmarkkinoilla.
Mittaritoimikunnan jäsenet MTV, Ruutunelonen ja YLE kilpailevat keskenään TV:n katsoja- ja ohjelmienhankintamarkkinoilla sekä MTV ja Ruutunelonen lisäksi TV-mainonnan markkinoilla. TV-katsojamittauksen markkinoita on arvioitava yhdessä TV:n katsojamarkkinoiden ja TV-mainonnan markkinoiden kanssa, koska TV-yhtiöt hyödyntävät katsojamittauksesta saatua aineistoa nimenomaan keskinäisessä kilpailussaan TV:n katsojista ja mainostajista. Mittaritoimikunta on näin ollen kilpailunrajoituslain 6 §:n tarkoittama keskenään kilpailevien elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä, jonka puitteissa harjoitettava hinta- ja markkinoidenjakoyhteistyö edellyttää kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaista poikkeuslupaa.
Hintayhteistyö
Kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan mukaan kiellettyjä ovat elinkeinonharjoittajien tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien väliset horisontaaliset hintoja tai vastikkeita koskevat sopimukset, suositukset tai vastaavat järjestelyt. Hintakartelleja koskeva kielto on kilpailunrajoituslain keskeisimpiä säännöksiä. Markkinataloudessa hyödykkeen hinta on keskeinen tuotanto- ja kulutuspäätöksiä ohjaava tekijä. Mikäli hintakilpailu estyy, markkinoiden itseohjautuvuus häiriintyy ja kuluttajien valinnanmahdollisuudet rajoittuvat.
Kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan kielto on varsin laaja. Paitsi paljaita kilpailunrajoituksia, joissa sopimuksen ainoana tai pääasiallisena tarkoituksena on hintakilpailun rajoittaminen, kielto koskee myös muita samalla alalla toimivien yritysten välisiä järjestelyjä, joissa laajempaan sopimuskokonaisuuteen on liitetty hinnoittelua koskevia määräyksiä.
Hintayhteistyön kielto koskee hallituksen esityksen (162/1991 vp.) mukaan sekä yritysten nimenomaisia sopimuksia tai tähän rinnastettavaa yritysten yhteisymmärrystä kuin myös yritysten yhteiselinten ja yhteenliittymien päätöksiä tai vastaavia järjestelyjä, joilla rajoitetaan tai ohjataan horisontaalisessa tasossa yritysten kilpailukeinojen käyttöä. Tämä koskee paitsi hyödykkeistä perittäviä tai maksettavia hintoja, myös alennuksia tai erilaisia toimitusmaksuja sekä vastaavia toimitusehtoja, jotka vaikuttavat hyödykkeen hintaan. Myös yritysten hankintayhteistyö kuuluu kiellon piiriin, jos siihen liittyy hinnoista sopimista.
TV-katsojamittaustutkimuksen tilaa Finnpanelilta Mittaritoimikunta. Finnpanelin ja Mittaritoimikunnan välisen sopimuksen perusteella Mittaritoimikunta myös omistaa tutkimustulokset ja päättää tutkimustulosten hyödyntämisestä sekä myynnistä. Mittaritoimikunnassa sovitaan tutkimuksesta aiheutuvien kustannusten jakamisesta jäsenten välillä ja tutkimustulosten myyntihinnoista sekä luovutusehdoista kolmansille yrityksille.
Koska Mittaritoimikunnan jäsenyritykset päättävät TV:n katsojamittaustutkimuksen tilaamisesta (hankintayhteistyö) ja tutkimustulosten myyntihinnoista kolmansille (myyntiyhteistyö), Kilpailuvirasto katsoo, että Mittaritoimikunnan menettelyssä on kyse kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdassa tarkoitetusta kielletystä hintayhteistyöstä. Näin ollen Mittaritoimikunnalle ei voida myöntää kilpailunrajoituslain 19 a §:n mukaista puuttumattomuustodistusta, vaan hakemusta on arvioitava kilpailunrajoituslain 19 §:n perusteella.
Yhteistoiminnasta syntyvät tehokkuushyödyt
Kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaan Kilpailuvirasto voi elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän hakemuksesta määrätä, että kilpailunrajoituslain 6 §:n säännöstä ei sovelleta kilpailunrajoitukseen, jos se osaltaan tehostaa tuotantoa tai hyödykkeiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä ja jos hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille.
Tehokkuusetuja tuotannossa tai hyödykkeiden jakelussa voidaan saavuttaa kustannustehokkuuden sekä resurssien tehokkaan ja oikean kohdentamisen kautta. Tehokkuusetujen tarkastelussa otetaan huomioon sekä välittömästi koituvat että pitkällä aikavälillä ilmenevät hyödyt ja haitat. Poikkeusluvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että rajoitus on itsessään välttämätön perusteluna olevien tehokkuusetujen saavuttamiseksi ja että järjestelyyn osallistuville yrityksille ei aseteta rajoituksia, jotka eivät ole välttämättömiä tehokkuusetujen saavuttamiseksi. Poikkeuslupaharkinnassa otetaan myös huomioon, toteutetaanko kilpailunrajoitus sellaisilla markkinoilla, joilla kilpailu on jo ennestään rajoittunutta.
Hankintayhteistyön tehokkuushyödyt
Hakija on esittänyt TV-yhtiöiden yhteistoiminnasta aiheutuvan kustannushyötyjä, koska ilman yhteistoimintaa jokainen yhtiö joutuisi toteuttamaan oman TV-katsojatutkimuksensa. Lisäksi uponneet kustannukset kertautuisivat toimijoiden lukumäärällä, koska jokainen toimija joutuisi organisoimaan tutkimukselle tilastotieteellisen vähimmäisotoksen luotettavien tutkimustulosten turvaamiseksi. Tutkimusten yleinen luotettavuus ja uskottavuus jäisivät ilman yhteistoimintaa mahdollisesti saavuttamatta. Tutkimustulosten vertailukelpoisuus jouduttaisiin kuitenkin toteuttamaan kilpailijoiden välisellä yhteistoiminnalla tai mainostajien puolella ajauduttaisiin ylimääräisiin tarkastus- ja transaktiokustannuksiin vertailukelpoisuuden ja luotettavuuden selvittämiseksi.
Hakija katsoo, että TV-katsojatutkimuksen markkinoille tuleva toimija joutuu välttämättä varautumaan näihin uppoaviin kustannuksiin. Ei ole siten todennäköistä, että markkinoille syntyisi investointiin valmiita tutkimusyhtiöitä ilman, että yksi tai useampi TV-yhtiö sitoutuisi pitkäaikaiseen asiakassuhteeseen, jonka kuluessa ao. kustannukset voitaisiin kattaa. Jos TV-yhtiöt toteuttaisivat katsojatutkimuksen itsenäisesti, olisi ilmeistä, että jokainen yhtiö joutuisi erikseen ottamaan vastuulleen katsojatutkimuksen perustamiskulut, investoinnit ja ylläpitokulut. Ellei yhteistoimintaa sallittaisi, kertautuisivat tällaisessa markkinamallissa kaikki katsojatutkimuksen kustannukset tutkimustoimintaa harjoittavien ja tuloksia käyttävien TV-yhtiöiden lukumäärällä. Hankintayhteistyö on näin ollen ainoa keino supistaa uponneita kustannuksia.
Kilpailuvirasto katsoo, että Mittaritoimikunnan toteuttamalla TV-katsojamittaustutkimuksen hankintayhteistyöllä on kustannuksia ja tutkimuksen luotettavuutta tehostavia vaikutuksia. Koska tutkimustuloksilta edellytetään yhteismitallisuutta, voidaan usean TV-yhtiön katsojamittaustutkimuksen hankintayhteistyötä tässä tilanteessa pitää perusteltuna. Katsojamittauksia koskeva hankintayhteistyö saattaa Suomen olosuhteissa olla taloudellisesti järkevää ottaen huomioon maamme televisio- ja mainosmarkkinoiden rakenne. Ilman yhteistyötä TV:n katsojamittausten tekeminen aiheuttaisi todennäköisesti kohonneita mittauskustannuksia ja tutkimustulosten epäluotettavuutta.
Edellä todetun perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että TV-katsojamittauksen keskittämisellä pystytään supistamaan kustannuksia ja tehostamaan mittausten luotettavuutta. Lisäksi virasto pitää todennäköisenä, että vastaavia tehokkuushyötyjä ei voitaisi saavuttaa, mikäli kaikki TV-yhtiöt toteuttaisivat TV-katsojamittauksen itsenäisesti.
Kilpailuvirasto katsoo yhteistyöstä aiheutuvien tehokkuusetujen todennäköisesti myös siirtyvän tutkimusaineistoa hankkiville tahoille alempina hintoina ja kattavampana sekä monipuolisempana palveluna. Mittaritoimikunnan hallinnoima TV-mittaritutkimus osaltaan lisännee myös tehokkuutta TV:n katsoja- ja mainosmarkkinoilla Suomessa mahdollistamalla laajan ja yhtenäisen TV:n katsojamittauksen toteuttamisen ja TV-yhtiöiden ohjelmatarjonnan vertailun luotettavalla ja yhteismitallisella tavalla.
Myyntiyhteistyön tehokkuushyödyt
Hakijan virastolle toimittaman selvityksen mukaan Mittaritoimikunnalla on intressi mittaustulosten ulosmyyntihintaan sillä perusteella, että toimikunnan jäsenet jakavat järjestelmän mittavat vuosikustannukset ja investoinnit, joten tulosta ei voida luovuttaa ulkopuolisille vastikkeetta ja mahdollistaa vapaamatkustus tällä tavoin.
Hakijan mukaan perustamiskulut ja investoinnit ovat luonteeltaan uponneita kustannuksia, koska niitä ei voida siirtää muuhun liiketoiminnalliseen hyötykäyttöön. Hakijan selvityksen mukaan vaadittu investointimaksu perustuu siihen, että jokaisen Mittaritoimikunnan jäseneksi haluavan tulee ottaa osaa em. perustamiskustannuksiin, koska kaikki investoinnit ovat edelleen tehokkaassa käytössä ja hyödyntävät investointeihin osallistuneita.
Hakija on katsonut, että myyntiyhteistyön tehokkuushyödyt siirtyvät asiakkaille, koska Mittaritoimikunnan hallinnoima tutkimusaineisto on alan toimijoille avoin ja se luovutetaan myös kolmansille tahoille noudattaen kustannusvastaavaa ja syrjimätöntä hinnoittelujärjestelmää. Hinnoittelujärjestelmä tarjoaa myös useita eri vaihtoehtoja ulkopuolisille toimijoille tutkimusaineiston saamiseksi ja viime kädessä myös Mittaritoimikunnan jäsenyyden. Uuden hinnoittelujärjestelmän kautta kaikki yhteisen TV-mittaritutkimuksen tehokkuusedut leviävät alan toimijoiden käyttöön yhtäläisin ehdoin.
Kilpailuvirasto katsoo, että tutkimusaineiston luovutushinnasta päättäminen Mittaritoimikunnassa on järjestelmän toimeenpanon kannalta välttämätöntä ja liittyy olennaisesti tutkimuksen järjestämisestä ja kehittämisestä aiheutuvien kustannusten jakamiseen. Kuitenkin yhteistyöstä aiheutuvat tehokkuushyödyt voivat siirtyä asiakkaille vain, jos näillä on mahdollisuus saada tutkimusaineisto käyttöönsä tasapuolisin ehdoin.
Investointimaksun periminen
Mittaritoimikunta on ilmoittanut 5.9.2001 Kilpailuvirastolle muuttaneensa hinnoitteluaan siten, että TV-mittaritutkimuksen aineisto ja raportointi on luovutettavissa Mittaritoimikunnan piirin ulkopuolisille pelkällä vuosimaksulla. Ulkopuolisen tahon tulee uuden hinnaston mukaan maksaa vuosimaksun lisäksi investointimaksua ainoastaan siinä tapauksessa, että se haluaa jäseneksi Mittaritoimikuntaan.
Kilpailuvirasto katsoo, että vaatimus osallistua Mittaritoimikunnan aikaisempien vuosien investointimaksuihin asettaisi Suomen markkinoille pyrkivälle yritykselle kohtuuttoman korkean kynnyksen päästä mukaan yhtä kattavaan tutkimukseen kuin mitä on tarjolla Mittaritoimikunnan jäsenille. Jotta järjestelmä olisi tasapuolinen, tutkimusaineisto tulee luovuttaa ulkopuolisille yrityksille samoin ehdoin kuin Mittaritoimikunnan jäsenille ilman velvoitetta osallistua aikaisempien vuosien investointeihin. Kilpailuvirasto katsoo, ettei investointimaksun vaatimisella kuitenkaan ole kilpailua vääristäviä vaikutuksia silloin, kun investointimaksua peritään edellytyksenä Mittaritoimikunnan jäsenyydelle. Investointimaksun tulee tällöinkin olla kaikille jäsenille tasapuolinen.
Poikkeuslupa
Kilpailuvirasto määrää, että kilpailunrajoituksista annetun lain 6 §:n 1 kohtaa ei sovelleta Mittaritoimikunnan jäsenten harjoittamaan yhteistyöhön TV-katsojamittaustutkimuksessa siinä laajuudessa, kuin mitä tässä päätöksessä on esitetty. Poikkeuslupa ei koske Mittaritoimikunnan jäsenten mahdollista muuta yhteistyötä.
Poikkeusluvan ehto
Kilpailuvirasto asettaa poikkeusluvan ehdoksi, että Mittaritoimikuntaan kuulumattomille kolmansille tahoille on tarjottava tosiasiallinen mahdollisuus saada Mittaritoimikunnan hallinnoima TV-katsojamittauksen tutkimusaineisto käyttöönsä ja liittyä jäseneksi Mittaritoimikuntaan tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin.
Mikäli Mittaritoimikunnan jäseneksi pyrkivältä peritään maksua aikaisemmista investoinneista, maksun suuruutta määrättäessä voidaan jäseneksi liittymisajankohtaa edeltävien investointien osalta ottaa huomioon käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenojen taloudellisen tai teknisen pitoajan perusteella määritelty nykykäyttöarvo.
Poikkeusluvan voimassaoloaika
Hakijat ovat esittäneet, että poikkeuslupa tulisi antaa toistaiseksi. Hakijat eivät ole esittäneet poikkeusluvan voimassaoloaikaa koskevalle näkemykselleen mitään perusteluja. Television katsoja- ja mainosmarkkinat kuitenkin muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti ja digitaalisen television kehittäminen saattaa muuttaa markkinaolosuhteita Suomessa lyhyelläkin aikavälillä. Tästä johtuen poikkeusluvan myöntäminen toistaiseksi ja pidemmäksi aikaa kuin kolmeksi vuodeksi ei ole käsiteltävässä tapauksessa perusteltua.
Poikkeuslupa on voimassa 3.4.2006 asti.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 6 § ja 19 §.
Muutoksenhaku
Kilpailunrajoituslain 21 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siitä Markkinaoikeuteen siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintolainkäyttölaissa (586/96) on säädetty. Valitusosoitus on liitteenä.
[1] Hakasuluilla merkityt tiedot poistettu liikesalaisuutena.
[2] Bertelsmann/Kirch/Premiere (Case IV/M.993) (1998), BSkyB/KirchPayTV (Case No COMP/JV.37) (2000), MSG (Case IV/M469) [1994] OJ L364/1 ja Kirch/Richemont/Telepiu (Case IV/M410) (1994).
[3] RTL/Veronica/Endemol (Case IV/M553) [1996] OJ L294/14, para 20.
[4] Hallituksen esitys Eduskunnalle viestintämarkkinoita koskevan lainsäädännön muuttamisesta 1.osa s 14.