Asianosaiset
Finnet-Media Oy,
Fonecta Group Oy sekä
päätöksen liitteessä 1 yksilöidyt paikalliset puhelinyhtiöt
Asian vireilletulo ja käsittely kilpailuvirastossa
Alueelliseen puhelinluetteloyhteistyöhön sisältyvälle hintayhteistyölle on aiemmin myönnetty poikkeuslupa Kilpailuviraston päätöksellä 23.9.1998 (dnro 466/67/97). Lupa oli voimassa 30.9.2003 saakka.
Kilpailuvirasto on myöntänyt poikkeusluvan 29.8.2000 (dnro 26/67/2000) myös sähköisen yrityshakemiston tarjoamisessa tehtävälle hintayhteistyölle. Poikkeusluvan mukainen hintayhteistyö käsitti Suomen Keltaiset Sivut Oy:n puitteissa harjoitettavan, painettuihin keltaisiin sivuihin liittyviin sähköisiin lisäpalveluihin kohdistuvan hintayhteistyön. Lupa oli voimassa 30.9.2003 saakka.
Finnet-Media Oy (jäljempänä Finnet-Media) ja Fonecta Group Oy (jäljempänä Fonecta) sekä päätöksen liitteessä tarkemmin yksilöidyt paikalliset puhelinyhtiöt ovat 30.9.2003 toimittaneet Kilpailuvirastoon uuden hakemistopalvelumarkkinoilla tapahtuvaa yhteistyötä koskevan poikkeuslupahakemuksen. Hakemus kattaa valkoisia sivuja, keltaisia sivuja ja sähköistä yrityshakemistoa koskevan yhteistyön.
Järjestelyn osapuolet pyytävät poikkeuslupaa yhteistyölleen kilpailunrajoituslain 19 §:n nojalla toistaiseksi.
Kilpailuvirasto katsoo ensinnäkin, että sillä ei ole edellytyksiä arvioida sähköisen yrityshakemiston tarjoamisessa tehtävää hintayhteistyötä, sillä ko. palvelua koskevan yhteistyön tarpeellisuuden ja siitä syntyvien tehokkuushyötyjen syntymisen arvioiminen olisi vaatinut Kilpailuvirastolta hakemuksessa esitettyyn verrattuna yksityiskohtaisemman tiedon hankkimista ja analysoimista eikä Kilpailuvirastolla lainsäädäntöuudistuksen aikataulu huomioiden tässä yhteydessä ole siihen mahdollisuutta.
Myöskään Keltaisia sivuja koskevan yhteistyön vaikutusten arviointiin Kilpailuvirastolla ei näkemyksensä mukaan ole käytettävissä riittäviä tietoja. Tämän osalta Kilpailuvirasto viittaa Eniro Finland Oy:n (jäljempänä Eniro) asiassa antamaan lausuntoon ja siinä esille tuotuun Keltaiset Sivut -tavaramerkkiin kohdistuvista oikeuksista käytävään kiistaan Fonectan ja Eniron välillä. Tähän liittyen Kilpailuvirasto katsoo, että Keltaiset Sivut -tuotemerkillä on vahva asema asiakkaiden keskuudessa ja se, kenen tai keiden hallussa tavaramerkin käyttöoikeus kiistan ratkettua tulee olemaan, on keskeistä poikkeusluvan kohteena olevan, keltaisia sivuja (tai vastaavaa mainostilaa) koskevan yhteistyön kilpailuvaikutusten arvioinnissa.
Edellä sanotun perusteella tässä päätöksessä käsitellään ainoastaan hakemuksessa esitettyä valkoisia sivuja koskevaa yhteistyötä.
Yritykset
Finnet-Media Oy on paikallisten puhelinyhtiöiden ja EDS Media Oy:n omistama, vuonna 1995 perustettu yhtiö. Finnet-Media harjoittaa hakemistopalveluiden tarjontaa. Yhtiö tarjoaa sähköistä puhelinluetteloa (NumeroNetti -palvelu) ja siihen liittyviä sähköisiä mediatuotteita. Finnet-Media voi myydä palveluitaan myös muille kuin omistajilleen.
Finnet-Median tehtävänä on tukea ja edistää valtakunnallisesti asiakkaidensa yhteystietopalveluliiketoimintaa, yhteystietopalveluiden markkinointia, keskitettyä tuotekehitystä ja edunvalvontaa, hakemistotuotteiden julkaisua, markkinointia ja myyntiä.
Kilpailuvirasto on myöntänyt Finnet-Median toimintaan poikkeusluvan 8.9.2003 (poikkeuslupa Finnet-Media Oy:n omistajayhtiöiden väliseen hinta- ja markkinoidenjakoyhteistyöhön, dno 293/67/03).
Fonecta Oy (ent. Sonera Info Communications Oyj) on kansainvälisten pääomasijoittajien 3i:n ja Veronis Suhler Stevensonin omistama yritys, joka harjoittaa puhelinluettelo- ja tietokantaliiketoimintaa. Sonera Oy myi hakemistopalvelunsa em. pääomasijoittajille 15.2.2002 tehdyllä kaupalla. Fonecta Oy on Fonecta Group Oy:n tytäryhtiö. Vuosina 2002–2003 Fonecta on lisäksi ostanut luetteloliiketoiminnat Kestel Oy:ltä, Riihimäen Puhelin Oy:ltä, Turun Puhelin Oy:ltä, Loimaan Seudun Puhelin Oy:ltä, Tikkacom Oy:ltä ja Lounet Oy:ltä.
Fonectan tarjoamia hakemistopalveluita ovat painetut luettelot, GSM-, WAP- ja internet-pohjaiset hakemistopalvelut ja henkilöavusteiset ja automaattiset numeropalvelut. Fonectan omia tai yhteistyökumppaneiden kanssa tarjoamia palveluita Suomessa ovat muun muassa paikalliset ja alueelliset puhelinluettelot, koti- ja ulkomaan numeropalvelut (esimerkiksi 118, 02 02 02 ja 02 02 08) sekä sähköiset hakemistopalvelut (Fonecta Finder ja Fonectan Finder SMS- ja WAP-palveluna).
Paikallisten puhelinyhtiöiden liiketoiminta keskittyy viestintämarkkinalaissa (393/2003) tarkoitetun teletoiminnan harjoittamiseen. Yhtiöiden liiketoiminnan ydinalueen muodostavat telepalvelut. Finnet-Median osakkuusyhtiöt ja muut paikalliset teleyritykset harjoittavat alueluetteloliiketoimintaa sekä tarjoavat 118-tiedotuspalvelua, jolla ne täyttävät yrityksille viestintämarkkinalainsäädännössä asetetut velvollisuudet.
Ko. poikkeuslupahakemuksen kattamassa toiminnassa mukana olevat paikalliset puhelinyhtiöt on yksilöity tämän päätöksen liitteessä 1.
Kilpailunrajoitukset / sopimukset / menettelytavat
Tässä päätöksessä käsiteltävä hakijoiden välinen yhteistyö käsittää alueellisten painettujen luetteloiden valkoiset sivut -osion lisärivien ja muun lisä- ja mainostilan tarjoamisen sekä näiden hinnoista sopimisen. Hintayhteistyö käsittää myös tarvittavien ostopalvelujen hinnoista ja palkkioista sopimisen.
Yleistä alueellisista puhelinluetteloista
Hakijat julkaisevat Suomessa yhteistyössä 17 alueellista puhelinluetteloa. Aluejako perustuu teleyritysten keskinäisiin sopimuksiin ja noudattelee muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta telealuejakoa.
Alueelliset luettelot ovat perinteisesti sisältäneet Valkoiset ja Keltaiset Sivut, yhteisesti suunnitellut tietosivut, jotka julkaistaan kussakin alueellisessa luettelossa ulkoasultaan ja tietosisällöltään muuttumattomana, sekä julkaisukohtaiset luettelo-osat, jotka puhelinluetteloalueen yhtiöt suunnittelevat ja julkaisevat. Luettelokirjojen kansia julkaisijat käyttävät mainostarkoituksiin.
Puhelinluetteloiden sekä valkoisia että keltaisia sivuja koskeva yhteistyö perustuu alun pitäen Finnet-Median ja silloisen Telecom Finland Oy:n (nyk. TeliaSonera Finland Oyj:n) 28.3.1996 allekirjoittamaan yhteistyösopimukseen, jonka osapuolina ovat nykyisin Finnet-Media ja Fonecta sekä julkaisijoiden telealueittain tekemiin keskinäisiin hintasopimuksiin. Alueelliset suunnittelu- ja painatuskokoukset pidetään siten kunkin puhelinluettelon julkaisijoiden kesken. Kokouksissa sovitaan julkaisemiseen liittyvistä käytännön pelisäännöistä.
Alueellisia puhelinluetteloita julkaisevat tällä hetkellä Helsingin alueella yhteistyössä Eniro ja Fonecta, Pirkanmaan alueella Eniro, Fonecta ja kolme paikallista puhelinyhtiötä sekä 15 muulla puhelinluetteloalueella Fonecta ja paikalliset puhelinyhtiöt.
Hakijat ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä jatkossa julkaisemaan myös Eniron luettelosta erillistä Pirkanmaan puhelinluetteloa ja Helsingin seudun puhelinluetteloa. Näillä keskeisillä talousalueilla kilpailee tämän jälkeen kolme pääluettelomediaa: Fonectan ja Finnet-ryhmän yhtiöiden alueellinen luettelo, Eniron alueellinen luettelo sekä Eniron Kaupunki-info. Lopputuloksena on, että Suomeen saadaan edelleen alueellisesti kattavat painetut luettelot, mutta keskeisille talousalueille syntyy uutta mediakilpailua hakijoiden julkaiseman uuden vaihtoehdon kautta.
Alueellisten puhelinluetteloiden toimitustyössä keskeinen väline on keskitetty tavoitettavuustietojen tietokanta, jota ylläpitää Suomen Numeropalvelu Oy.
Puhelinluettelon valkoiset sivut sisältävät puhelinluetteloalueesta riippuen kaikkien alueella toimivien kiinteän verkon operaattoreiden asiakkaiden yhteystiedot eli perustiedot ja mahdolliset lisätiedot. Asiakkaiden tiedot on järjestetty aakkosittain. Luettelossa olevien asiakkaiden yhteystiedot voivat kuulua samalla alueella toimivien eri teleoperaattoreiden asiakkaille tai näiden yhteisille asiakkaille. Jokainen valkoiset sivut -osio muodostaa oman kokonaisuutensa, jonka kyseisen alueluettelon julkaisijat sidotuttavat samanlaisena omiin luettelopainoksiinsa.
Luettelotietojen omistusoikeus ja tekijänoikeus määräytyvät sen mukaan, miltä operaattorilta tiedot on hankittu. Luettelotietoihin kohdistuu tekijänoikeuslain (404/1961) 49 §:n mukainen ns. luettelo- ja tietokantasuoja.
Poikkeusluvan kohteena oleva valkoiset sivut -yhteistoiminta
Fonecta ja Finnet-Media ovat toimittaneet Kilpailuvirastolle tiedoksi aiesopimuksen, jonka pohjalta ne ovat solmineet yhteistyösopimuksen alueellisten puhelinluetteloiden Valkoisten Sivujen luettelosta.
Valkoiset sivut -luetteloita kehitetään nykyisten puhelinluetteloiden perusrakenteen pohjalta. Päätösvalta valkoisten sivujen tuotanto- ja myyntiyhteistyössä on julkaisijoilla eli Fonectalla, Finnet-Medialla tai alueellisella puhelinyhtiöllä.
Mediamyynnistä valkoisille sivuille sovitaan luettelokohtaisesti erikseen kunkin alueellisen puhelinluettelon julkaisijoiden kesken. Myyjäosapuoli vastaa mainostilan hinnoittelusta ja tuotannosta. Osapuolet ovat sopimusluonnoksessa sopineet tuottojen jaosta. Jaosta sovitaan luettelokohtaisesti yksityiskohtaisemmin julkaisijoiden kesken.
i) Hintayhteistyö
Osapuolet ovat sopineet, että jokainen kiinteän puhelinliittymän haltija saa perustietonsa maksutta puhelinluetteloon. Liittymän haltijan nimi, osoite ja puhelinnumero muodostavat maksuttoman perustietopaketin. Lisätieto on maksullinen. Hakijat myyvät valkoiset sivut -osioon maksullista tilaa lisärivien (esim. matkapuhelinnumeroiden ja sähköpostiosoitteiden) ja erilaisten tehokeinojen (esim. kehystysten ja logojen) sekä mainostilan (luettelon sivutilan) muodossa. Maksullisen tilan hinnoista hakijat sopivat alueluettelokohtaisesti ja seuraavan vuoden hinnasto julkaistaan luettelossa. Yrityksille myytävän lisätilan hinta on yleensä korkeampi kuin kotitalousasiakkailta perittävä. Näiden lähinnä yrityksille suunnattujen tuotteiden hinnoista on sovittava yhdessä, jotta julkaisutoimintaan liittyvät kulut ja tuotot voidaan kohdistaa eri julkaisijoiden kesken.
ii) Ostoyhteistyö
Alueelliseen puhelinluetteloyhteistyöhön sisältyy myös ostoyhteistyötä. Hakijat hankkivat yhdessä painatus-, ilmoitus- ja sivunvalmistuspalveluita sekä myynti- ja toimitustyöhön liittyviä palveluita. Yhteistyöhön sisältyy myös yhteistä markkinointia ja tutkimustyötä ja niihin liittyvien palvelujen hankintaa.
Hakijan näkemys järjestelyn tehokkuushyödyistä ja niiden siirtymisestä asiakkaille ja kuluttajille
Yhteistyön ansiosta luetteloiden tietosisältö, alueellinen kattavuus, jakelumäärät ja luetteloiden käytettävyys ovat tasalaatuisempia, laajempia ja asiakkaiden palvelu parempaa kuin tilanteessa, jossa jokaisella puhelinyhtiöllä olisi oma luettelonsa.
Yhteiset hankinnat ja toimintojen keskitetty hoitaminen aikaansaavat kustannussäästöjä. Kustannussäästöjä syntyy myös painettaessa luetteloita isoissa erissä samansisältöisinä. Kustannussäästöjen kautta yhteistyö johtaa luetteloiden edelleen kehittämiseen ja parantamiseen sekä koituu puhelinluetteloita käyttävien liittymäasiakkaiden ja muiden käyttäjien sekä mainostilaa ostavien asiakkaiden hyväksi.
Suomessa kiinteän verkon liittymänhaltijoille on perinteisesti jaettu ilmainen puhelinluettelo. Se on ollut mahdollista yhteistyön kautta saavutettavien tehokkuusetujen ja etenkin mediamyynnin avulla. Ilman yhteistyötä alueellisia luetteloita ei julkaistaisi eivätkä teleyritykset pystyisi täyttämään viestintämarkkinalainsäädännön velvoitteita kattavasta luettelojärjestelmästä.
Alueellisiin puhelinluetteloihin kohdistuvan yhteistyön tavoitteena on tehokkaan ja kattavan puhelinluettelopalvelun aikaansaaminen. Yhteistyön avulla hakijat voivat tarjota markkinoille tuotteita, joita ne eivät sellaisenaan itsenäisesti pystyisi tarjoamaan. Ilman yhteistyötä luetteloiden tietosisältö, alueellinen kattavuus, jakelumäärät sekä käytettävyys olisivat nykyistä huonommat. Myös mainostilaa puhelinluetteloista ostava asiakas joutuisi hankkimaan tilaa useista eri luetteloista saavuttaakseen saman kattavuuden.
Yhteistyön avulla asiakkaan on mahdollista edullisemmin ja tehokkaammin saavuttaa kattava peitto niille tiedoille, jotka hän haluaa painattaa valkoisten sivujen tarjoamaan tilaan. Sekä yksityisille henkilöille että yritykselle perinteiset painetut luettelot muodostavat tärkeimmän tavoitettavuuskeinon. Käytetyimmän hakemistopalvelun muodostavat painetut puhelinluettelot. Ensisijaisena hakulähteenä valkoisia sivuja käyttää jopa 69 % suomalaisista (IRO Research Oy:n tutkimus 02/2002).
Hakemistomarkkinat ovat hyvin kilpaillut. Hakemistomarkkinoille on tullut viime vuosina uusia toimijoita, jotka kuuluvat useimmiten hakemistoalan kansainvälisiin konserneihin. Uusien toimijoiden myötä hakemistopalveluita tarjotaan yhä useamman tuotemerkin alla. Hakijoiden valkoiset sivut -osio etenkin yritystieto-osuudeltaan kilpailee muiden vastaavien printtihakemistojen kanssa. Internet-liittymien yleistymisen ja sähköisen kommunikoinnin kasvun myötä osittain samoista asiakkaista kilpailevat myös erilaiset sähköiset hakemistot. Etenkin yrityskäyttäjät hankkivat usein yrityksen käyttöön sähköisen hakemiston, joka sisältää sekä yksityisten henkilöiden että yritysten yhteystiedot.
Järjestelyn osapuolten yhteistyömuotoon kohdistuu kilpailua varsinaisten hakemistomarkkinoiden lisäksi myös laajempien mediamarkkinoiden ja sähköisten kontaktimediapalveluiden taholta. Näillä markkinoilla toimii vahvoja sekä kotimaisia että ulkomaisia mainostilan tarjoajia. Osapuolten on kyettävä markkinoimaan keskitetysti mediatilaa ja hinnoittelemaan mediatila kilpailukykyisellä hinnalla.
Järjestelyn osapuolet pystyvät yhteistyön avulla saavuttaman kustannussäästöjä ja tehokkuusetuja niin, että ne voivat julkaista sekä yksityishenkilöiden että yritysten tiedot sisältäviä printtiluetteloita ja saavuttaa toiminnan kannalta kriittisen volyymin. Asiakkaat ovat hyötyneet osapuolten yhteistyöstä ennen kaikkea entistä parempien ja monipuolisempien tuotteiden ja edullisempien hintojen muodossa.
Markkinat hakijan mukaan
Hakemistopalveluiden kokonaismarkkinat ovat n. 220 milj. euroa (ml. perinteiset telealuekohtaiset luettelot, erilaiset yritystietoluettelot, muut painetut luettelot, CD ROM -luettelot, numerotiedotuspalvelut, osoitetiedotuspalvelut, Keltainen Pörssi -palvelu sekä sähköiset luettelopalvelut). Alueluetteloliiketoiminnan kokonaisliikevaihto oli vuonna 2002 noin 70 milj. euroa.
Hakemistotoiminnan harjoittajissa on tapahtunut viime vuosien aikana huomattavia muutoksia. Vielä vuonna 2000 oli hakemistoliiketoiminnasta n. […][1] teleoperaattoreilla. Nyt operaattorit hallitsevat enää n. […] toiminnasta ja […] jakaantuu Eniron, Fonectan, Oy Findexa Ab:n (Findexa), TDC Hakemistot Oy:n (TDC) sekä muiden pienempien toimijoiden kesken. Alalle onkin tullut viime vuosina runsaasti uusia, teletoiminnan ulkopuolisia toimijoita. Markkinat ovat hakijan mukaan erittäin kilpaillut.
Perinteisten telealuekohtaisten luetteloiden kanssa kilpailevat erilaiset, yleensä etupäässä yritystietoja sisältävät printtiluettelot. Esimerkkinä voidaan mainita Eniron Kaupunki-Info sekä Findexa Oy:n Inoa-luettelot. Erilaiset räätälöidyt painetut luettelot ovat yleistyneet merkittävästi viime vuosina.
Hakijoiden käsityksen mukaan painetut hakemistot kuuluvat samoille markkinoille sähköisten hakemistojen, CD ROM -hakemistojen sekä numeropalvelun kanssa. Suomessa kaikki valtakunnalliset painettujen hakemistojen julkaisijat toimivat myös sähköisten hakemistojen julkaisijoina. Painetut hakemistot ja niiden internet-versiot ovat yhteystietojen kattavuudella mitattuna keskenään vaihtoehtoisia tuotteita käyttäjän kannalta. Sähköiset hakemistopalvelut ovatkin viime vuosina kasvattaneet markkinaosuuttaan painettujen hakemistojen kustannuksella. Valkoiset sivut -luettelo kilpailee samoilla hakemistopalveluiden markkinoilla erityyppisten hakemistopalveluiden kanssa.
Valkoiset sivut -luettelon kautta tapahtuva markkinointi on hakijoiden mukaan suhteellisen vähäistä ja hakemisto kilpailee näilläkin (hakemistomarkkinoinnin) alamarkkinoilla vahvojen valtakunnallisten toimijoiden kanssa.
Alaa sääntelevä muu lainsäädäntö
Viestintämarkkinalain 57.1 § sisältää tilaajatietojen julkaisuvelvollisuuden. Lainkohdan mukaan:
”teleyrityksen on huolehdittava siitä, että sen kanssa kiinteän puhelinverkon tai matkaviestinverkon liittymän käytöstä sopimuksen tehneen käyttäjän nimeä, osoitetta ja puhelinnumeroa koskevat yhteystiedot kerätään ja julkaistaan yleisesti saatavilla olevassa kattavassa kohtuuhintaisessa puhelinluettelossa, jota päivitetään kerran vuodessa. Puhelinluettelo voi olla painetussa tai sähköisessä muodossa”.
Hallituksen esityksen perusteluissa (HE 112/2002, s. 151) todetaan, että:
”teleyrityksen on omalta osaltaan aktiivisesti vaikutettava siihen, että käyttäjien tarpeita vastaava kattava sähköinen tai kirjallinen puhelinluettelo julkaistaan ja että sitä päivitetään tarpeen mukaan, vähintään vuoden välein”. Perusteluissa on edelleen todettu, että ”niin kauan kuin internet-yhteys ei ole kaikkien suomalaisten saatavilla ja vapaasti käytettävissä, puhelinluettelopalvelua on tarjottava perinteisessä painetussa muodossa sähköisen puhelinluettelopalvelun ohella.”
Puhelinluettelon kattavuudella ei hallituksen esityksen mukaan tarkoiteta sitä, että yksittäisen puhelinluettelon tulisi sisältää tiedot kaikista valtakunnan puhelinnumeroista, vaan puhelinluettelon tulee olla tietyltä maantieteelliseltä alueelta kattava otos. Puhelinluettelot on yleensä jaoteltu telealueittain. Valtakunnallista puhelinluettelopalvelua ei ole mahdollista toteuttaa ainakaan painetussa muodossa. Sähköisessä muodossa olevat puhelinluettelot voivat hallituksen esityksen mukaan olla valtakunnallisia.
Hallituksen esityksen perusteluista käy hakijan mukaan selvästi ilmi, että teleyrityksillä on lainsäädännöstä tuleva yhteistyövelvollisuus tarjota telealuekohtaisia puhelinluetteloita. Tämä pätee niin kauan kuin internet-liittymä ei ole muodostunut vakiintuneeksi ja tavanomaiseksi kotitalouksien viestintävälineeksi. Tämänhetkisessä markkinatilanteessa teleyritykset ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että käyttäjien nimet julkaistaan perinteisissä puhelinluetteloissa.[2] Käyttäjällä säännöksessä tarkoitetaan kaikkia liittymäsopimuksen haltijoita eli kuluttajia, ammatin- ja elinkeinonharjoittajia sekä yrityksiä ja yhteisöjä (ks. HE 112/2002, s. 152).
Saadut lausunnot
Viestintävirasto ei 22.4.2004 saapuneessa lausunnossaan vastusta poikkeusluvan myöntämistä. Eniro puolestaan 28.4.2004 saapuneessa lausunnossaan vastustaa muita hakemuksessa esitettyjä palveluita koskevan yhteistyön ohella myös valkoisten sivujen osalta tehtävää yhteistyötä. Eniron mukaan yhteistyö valkoisissa sivuissa ei ole tarpeellista eikä viestintämarkkinalain teleoperaattoreille säädettyä ns. julkaisuvelvollisuutta voida käyttää perusteena yhteistoiminnan välttämättömyydelle, koska Fonecta ja Finnet-Media eivät ole teleoperaattoreita. Lisäksi Eniro painottaa, että viestintämarkkinalaki ei millään tavoin velvoita teleoperaattoreita yhteistyöhön.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Relevantit markkinat
Hakijoiden mukaan hakemuksessa kuvattu luetteloyhteistyö kohdistuu hakemistopalvelumarkkinoilla, mainonnan markkinoilla ja sähköisillä kontaktimediamarkkinoilla tarjottaviin palveluihin. Hakijoiden mukaan hakemistomarkkinat, tavoitettavuustietomarkkinat sekä mainonnan markkinat sekoittuvat toisiinsa ja markkinoiden määrittely ja jaottelu on vaikeaa teknisen kehityksen mukanaan tuomien mahdollisuuksien ja uusien tuotekonseptien takia.
Kilpailuvirasto katsoo, että täsmällisen ja sisällöltään rajoitetun markkinamäärittelyn tekeminen ei tapauksessa ole välttämätöntä. Hakemistoliiketoiminnan markkinat kehittyvät voimakkaasti niin teknisesti kuin sisällöllisestikin. Näin ollen hakemistomarkkinoiden rajaaminen tiettyihin liiketoiminnan muotoihin saattaisi tulevaisuudessa tarpeettomasti rajoittaa hakijoiden mahdollisuutta kehittää liiketoimintaansa ja tuoda uusia tuotteita markkinoille. Kilpailuvirasto on lähtökohtaisesti arvioinut yhteistyön vaikutuksia yleisesti hakemistopalveluiden markkinoilla.
Hakijoiden tarjoamista hakemistotuotteista osa on selkeästi valtakunnallisia, osa paikallisia. Painetut luettelot – joiden valkoisia sivuja tässä käsitellään – ovat kuitenkin luonnollisesti rajoittuneet sille maantieteelliselle alueelle, jolle luetteloa julkaistaan ja jonka alueen tietoja luettelo sisältää. Ainakin tähän saakka yritysten toiminta painettujen luetteloiden osalta on ollut lähinnä paikallista.
Kilpailuvirasto kuitenkin katsoo, että myöskään maantieteellisiä markkinoita ei ole tässä yhteydessä välttämätöntä määritellä tyhjentävästi, mistä syystä ei ole tarkoituksenmukaista rajata nopeasti muuttuvia markkinoita pelkästään paikallisiksi.
Yhteistoiminnan kilpailunrajoituslain vastaisuus
Kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan mukaan samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivat elinkeinonharjoittajat tai näiden yhteenliittymät eivät saa sopimuksella, päätöksellä tai niihin rinnastettavalla menettelyllä määrätä tai suosittaa elinkeinotoiminnassa perittäviä tai maksettavia hintoja tai vastikkeita.
Yhteistyön osapuolet – Finnet-Median paikalliset puhelinyhtiöt ja muut paikalliset puhelinyhtiöt sekä Fonecta – ovat keskenään kilpailevia tai ainakin potentiaalisesti kilpailevia teleyrityksiä hakemistopalveluiden markkinoilla ja paikalliset puhelinyhtiöt myös monilla muilla tuotemarkkinoilla.
Edellä sanotun perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että hakemuksessa kuvattu yhteistyö on kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 momentin vastaista palveluiden myyntiin ja ostoon sisältyvää hintayhteistyötä.
Yhteistyö edellyttää näin ollen kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaisten poikkeusluvan myöntämisen edellytysten täyttymistä.
Yhteistyön tehokkuusedut ja niiden siirtyminen asiakkaille ja kuluttajille
Teleyritykset ovat viestintämarkkinalainsäädännön nojalla velvollisia huolehtimaan siitä, että sekä yksityis- että yritysasiakkaat saavat tietonsa (alueellisesti) kattavaan luetteloon. Puhelinluetteloaluekohtainen valkoiset sivut -osio on tällainen hakemisto. Tällaisten hakemistojen julkaiseminen ei hakijan mukaan ole mahdollista ilman yhteistyötä. Nyt hakemuksen kohteena oleva yhteistyömuoto on ollut pitkään toiminnassa ja se on palvellut niin teleoperaattoreiden asiakkaiden kuin laajemmin yhteystietojen tarvitsijoiden etuja.
Yhteistyön ansiosta luetteloiden tietosisältö, alueellinen kattavuus, jakelumäärät ja luetteloiden käytettävyys ovat hakijan mukaan tasalaatuisempia, laajempia ja asiakkaiden palvelu parempaa kuin tilanteessa, jossa jokaisella puhelinyhtiöllä olisi oma luettelonsa.
Kilpailuvirasto katsoo, että yhteiset hankinnat ja toimintojen keskitetty hoitaminen aikaansaavat kustannussäästöjä. Kustannussäästöjen kautta yhteistyö johtaa hakemistojen edelleen kehittämiseen ja parantamiseen sekä puhelinluettelojen käyttäjien että ilmoitustilaa ostavien asiakkaiden hyväksi. Saatavissa oleva, yhteistyössä julkaistu luettelo vähentää luettelotietoja käyttävien asiakkaiden etsintäkustannuksia ja takaa kattavamman luettelon erityisesti alueilla, joilla liittymäasiakkaita on suhteellisesti vähemmän. Samaten tilaa ostavien asiakkaiden ja hakijoiden väliset kaupankäyntiin liittyvät vaihdantakustannukset muodostuvat pienemmiksi kuin tilanteessa, jossa yhteistyötä ei olisi.
Kilpailuvirasto katsoo, ettei hakijoiden yhteistyö painettujen puhelinluetteloiden valkoisten sivujen julkaisemiseen liittyvässä toiminnassa todennäköisesti aiheuta syntyvät hyödyt ylittäviä kilpailuhaittoja hakemistopalveluiden myyntimarkkinoilla.
Olennainen edellytys alueellisia puhelinluetteloja koskevalla yhteistyöllä saavutettujen tehokkuushyötyjen välittymiselle asiakkaille on kuitenkin se, että hakijat joutuvat markkinoilla kilpailemaan muiden vastaavia palveluja tarjoavien yritysten kanssa. Muussa tapauksessa yhteistyöhön osallistuvilta puuttuu kannuste tai ulkoinen paine välittää hintayhteistoiminnan hyöty riittävässä määrin asiakkaalle.
Nykyään numerotietoja kerää ja ylläpitää Suomen Numeropalvelu Oy, jolta tavoitettavuustietoja voi vapaasti ostaa. Hakemistomarkkinoille onkin tullut viime vuosina uusia toimijoita, jotka kuuluvat useimmiten hakemistoalan kansainvälisiin konserneihin. Uusien toimijoiden myötä hakemistopalveluita tarjotaan yhä useamman tuotemerkin alla. Hakijoiden valkoiset sivut -osio etenkin yritystieto-osuudeltaan kilpailee muiden vastaavien painettujen hakemistojen kanssa. Internet-liittymien yleistymisen ja sähköisen kommunikoinnin kasvun myötä osittain samoista asiakkaista kilpailevat myös erilaiset sähköiset hakemistot. Etenkin yrityskäyttäjät hankkivat usein yrityksen käyttöön sähköisen hakemiston, joka sisältää sekä yksityisten henkilöiden että yritysten yhteystiedot.
Järjestelyn osapuolten yhteistyömuotoon kohdistuu kilpailua varsinaisten hakemistomarkkinoiden lisäksi todennäköisesti myös laajempien mediamarkkinoiden ja sähköisten kontaktimediapalveluiden taholta. Näillä markkinoilla toimii vahvoja sekä kotimaisia että ulkomaisia mainostilan tarjoajia.
Kilpailuviraston näkemyksen mukaan hakijoille ei myöskään ostoyhteistyön seurauksena synny sellaista ostovoimaa, joka aiheuttaisi hakemistopalveluiden tuottamiseen tarvittavien tuotteiden/palvelujen hankintamarkkinoilla kilpailuongelmia, sillä ostajia riittää hakemistoalan yrittäjien lisäksi myös mm. mainonnan ja sähköisten kontaktimediapalvelujen markkinoilla.
Edellä sanotun perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että hakijoiden edellä kuvattu valkoisia sivuja koskeva yhteistyö, johon sisältyy osto- ja myyntiyhteistyötä, todennäköisesti tehostaa yhteistyössä mukana olevien yhtiöiden toimintaa ja edistää taloudellista kehitystä kilpailunrajoituslain 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Kilpailuvirasto myös katsoo, että vallitsevassa kilpailutilanteessa yhteistyöllä saavutettavat hyödyt todennäköisesti kanavoituvat lopulta kuluttajille ja asiakkaille.
Poikkeuslupa
Kilpailuvirasto määrää, että kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohtaa ei sovelleta hakijayritysten väliseen yhteistyöhön silloin, kun se koskee ostoon tai myyntiin sisältyvää hintayhteistyötä alueellisten puhelinluetteloiden valkoisten sivujen julkaisemiseen liittyvässä toiminnassa.
Poikkeusluvan voimassaoloaika
Poikkeuslupa on voimassa 31.12.2005 saakka.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 6 §:n 1 kohta ja 19 §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on liitteenä.
[1] Hakasulkeissa olevat tiedot poistettu liikesalaisuutena
[2] VML 57 §:n säännös perustuu ns. yleispalveludirektiivin (2002/22/EY) 5.1 art., jonka mukaan ”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että loppukäyttäjien saatavilla on vähintään yksi kattava asianomaisen viranomaisen hyväksymässä muodossa oleva painettu tai sähköinen luettelo tai molemmat ja että se saatetaan ajan tasalle säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa. Suomen implementointiratkaisu on toteutettu siten, että lainsäädännössä on jätetty teleyritykselle liikkumavaraa julkaisutavan suhteen. Näin teleyritykset voivat toteuttaa legaalisen velvollisuutensa ottaen huomioon teknisen kehityksen ja muuttuvat markkinaolosuhteet.