Hakija
Ruokakesko Oy
Hakemus ja lisäselvitykset
Ruokakesko Oy on hakenut 22.10.2002 päivätyllä kirjeellään kilpailunrajoituslain 19 a §:n mukaista puuttumattomuustodistusta sille, että Ruokakeskon ja sen päivittäistavarakaupan ketjuihin kuuluvien kauppiaiden välisiin ketjusopimuksiin sisältyvät ehdot eivät kuulu kilpailunrajoituslain 4–6 §:ssä säädettyjen kieltojen piiriin.
Kesko-konserni
Kesko on osakeyhtiölain mukainen konserni, jonka emoyhtiö on Kesko Oyj. Emoyhtiö tuottaa tytäryhtiöitä tukevia palveluja sekä investoi vähittäiskaupan liiketiloihin. Konsernin harjoittama vähittäiskauppa on organisoitu erillisiin tytäryhtiöihin.
Päivittäistavarakauppa on keskitetty Ruokakesko Oy:lle, käyttötavarakauppa Keswell Oy:lle, maataloudessa käytettävien tarvikkeiden kauppa Maatalouskesko Oy:lle sekä rauta- ja rakennustarvikekauppa Rautakesko Oy:lle. Muita merkittäviä yksikköjä ovat Kaukomarkkinat-konserni ja VV- Auto Oy.
Keskon ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Vastuu konsernin strategisista linjauksista, liiketoiminnasta ja hallinnosta on emoyhtiön hallituksella yhdessä toimitusjohtajan kanssa.
Konsernin liikevaihto vuonna 2002 oli 6466 milj. euroa, josta Ruokakeskon osuus oli 3628 milj. euroa, Rautakeskon 735 milj. euroa, Keswellin 687 milj. euroa ja Maatalouskeskon 715 milj. euroa.
Ruokakesko
Ruokakesko Oy toimii päivittäistavarakaupan liiketoimintamallien kehittäjänä sekä tukku- ja vähittäiskauppana. Yhtiön keskeiset liiketoiminnot ovat päivittäistavarakauppojen ketjutoiminta ja suurtalouskauppa ammattiasiakkaille.
Ruokakeskon päivittäistavarakauppa kattaa maantieteellisesti koko Suomen. Yhtiöön kuului vuoden 2002 lopussa seitsemän päivittäistavarakaupan ketjua (suluissa ketjuun kuuluvien myymälöiden lukumäärä): K-citymarket (47), K-supermarket (136), K-market (272), K-lähikauppa (66), K-extra (119), K-Pikkolo (20) ja Rimi (18). Lisäksi ketjujen ulkopuolella toimii itsenäisiä K-päivittäistavarakauppoja.
Ruokakeskon hankinnat on keskitetty sekä vähittäiskauppa- että suurkulutustuotteiden osalta yhtiön osto-osastolle. Vähittäiskauppaa palvelevia ketjuyksiköitä on kolme: Lähikesko, K-citymarket ja K-supermarket. Lähikesko toimii K-market, K-lähikauppa, K-extra, K-pikkolo ja Rimi -ketjujen ketjuyksikkönä. K-citymarket ja K-supermarket puolestaan toimivat K-citymarket ja K-supermarket -ketjujen ketjuyksikköinä. Ruokakeskon osto-osasto toimii vähittäiskauppaketjujen tukkukauppana. Muusta päivittäistavaroiden tukkukaupasta vastaa erillinen nouto- ja toimitustukkutoimintaa harjoittava Ruokakeskon tytäryhtiö Kespro Oy. Sen asiakkaita ovat muun muassa ravintolat, suurtaloudet, huoltamot, kioskit, leipomot ja teollisuus sekä ketjuihin kuulumattomat K-kaupat.
Ketjusopimukset
Yleistä ketjusopimuksista ja niiden määräyksistä
K-ryhmän toiminta perustui vuoden 2000 loppuun saakka perustui tukkukauppaa harjoittavan Keskon tuella tapahtuvaan vähittäiskauppiaiden keskinäiseen horisontaaliseen yhteistyöhön. Vuoden 2001 alussa päivittäistavarakaupan ketjuissa siirryttiin vertikaalisesti ohjattuun järjestelmään. Keskon liiketoimintojen yhtiöittämisen yhteydessä siirrettiin päivittäistavarakauppoja koskevat toiminnot Ruokakesko Oy:lle.
Ruokakeskon ja kauppiaan välisellä ketjusopimuksella kauppayritys liittyy päivittäistavaroiden vähittäiskauppaa harjoittavan markkinointiketjun jäseneksi. Ruokakesko toimii ketjujen keskusyksikkönä, joka vastaa ketjuja koskevasta suunnittelusta, päätöksenteosta ja johtamisesta, ketjukonseptien ylläpidosta ja niiden kilpailukyvyn kehittämisestä sekä ketjujen toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta. Ketjujen toiminnan suunnittelua ja päätöksenteon valmistelua varten ketjuilla on johtokunta ja suunnitteluryhmiä. Johtokunnalla ja suunnitteluryhmillä ei ole itsenäistä päätösvaltaa.
Ruokakesko hankkii tukkukauppana ketjuyritysten tarvitsemia tavaroita ja tarjoaa ketjuyrityksille ketjukonseptien toteuttamista edistäviä palveluja ja neuvontaa. Ketjuyritykset puolestaan johtavat vähittäiskauppojensa toimintaa, päättävät kauppakohtaisista asioista sekä toteuttavat vähittäiskaupoille ketjukonsepteissa määrätyt tehtävät.
Sopijapuolten väliset ketjutoimintaa koskevat oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät ketjusopimuksen, sen liitteiden ja sopimuksessa mainittujen muiden sopimusten sekä Ruokakeskon näiden sopimusten perusteella vahvistamien vähittäiskauppoja ja niiden toimintaa koskevien ketjukonseptin määritysten kulloisenkin sisällön mukaisesti. Ruokakesko ohjaa ketjujen jäsenten toimintaa antamalla lisäksi edellä mainittujen sopimusten ja ketjukäsikirjan perusteella ketjuyrityksiä sitovia ohjeita ketjukonseptien toteuttamistavoista.
Ketjusopimuksien merkittävimmät määräykset
K-ryhmän päivittäistavarakaupan eri ketjuissa toimivien kauppiaiden ja Ruokakeskon välisiä oikeuksia ja velvollisuuksia on käsitelty ketjusopimuksissa yksityiskohtaisesti. Seuraavassa käydään läpi ainoastaan ne sopimuksien kohdat, joilla on merkitystä arvioitaessa mahdollisuutta myöntää pyydetty puuttumattomuustodistus. Koska eri ketjujen sopimukset ovat lähtökohdaltaan samansisältöisiä, ei sopimuksia ole tarpeen käydä läpi ketjukohtaisesti.
Tuotteiden vähittäishinnoittelu
Ketjusopimuksen mukaan Ruokakeskolla on oikeus määrätä ketjuyritystä sitovasti joko osalle tai kaikille ketjuvalikoimaan kuuluville tuotteille enimmäismyyntihinnat, jotka ketjuun kuuluva yritys saa aina alittaa. Ruokakesko määrää lain ja viranomaismääräysten sallimalla tavalla enimmäishintojen voimassaoloajat. Enimmäishinnoittelun alaisena saa tuotteita kuitenkin olla enintään lain ja viranomaismääräysten kulloinkin sallima määrä.
Ruokakeskolla on oikeus määrätä ketjuyritystä sitovasti kauppakohtaiseen valikoimaan kuuluvien Kesko -konsernin omien merkkituotteiden ja sen yksinmyynnissä olevien tuotteiden vähittäismyyntihinnat enintään siinä laajuudessa, jossa laki ja viranomaismääräykset sen kulloinkin sallivat.
Edelleen ketjusopimuksen mukaan Ruokakesko voi lain ja viranomaismääräysten sallimin tavoin antaa ketjuyritykselle ketjuvalikoimaan kuuluvien tuotteiden vähittäismyyntihintoja koskevia suosituksia. Ketjuyritys vastaa suositushintojen muuttamisesta paikallisen hintatason ja olosuhteiden mukaisiksi myyntihinnoiksi.
Ketjutoiminnassa tarvittavat tiedot ja tiedonhallinta
Ketjusopimuksen mukaan yhtenäisiin tietojärjestelmiin perustuva tiedonhallinta on ketjun markkinointi-, valikoima- ja ostoyhteistyön sekä ketjun toiminnan ohjauksen perusta. Tietojen kerääminen, luovuttaminen ja käyttäminen sekä muu tiedonhallinta toteutetaan kilpailuoikeudellisten rajoitusten mukaisesti. Tiedonhallinnan yhtenäisyys ja tehokkuus sekä lain noudattamisen varmistaminen edellyttävät, että tiedonhallintaa koskeva päätöksenteko on keskitetty Ruokakeskolle.
Ketjuyritys sitoutuu luovuttamaan Ruokakeskon käyttöön ketjusopimuksessa yksityiskohtaisesti kerrotut kauppaa koskevat seurantatiedot ja tunnusluvut.
Sopimuksen mukaan Ruokakeskolla on oikeus luovuttaa ketjun muille jäsenille ketjuyrityksen kauppaa koskevia tietoja ja lukuja. Lisäksi Ruokakeskolla on oikeus luovuttaa eräitä tietoja tavarantoimittajille, tutkimus- ja tilastointilaitoksille, muille henkilöille kaupan kokonaismyyntiä koskevat tiedot sekä ketju- ja kokoluokkatasoiset yhteenvedot.
Lain ja viranomaismääräysten noudattaminen
Ketjusopimuksen mukaan ketjusopimusta ja ketjukonseptia toteutetaan kulloinkin voimassa olevien lakien ja viranomaismääräysten sallimalla tavalla. Ketjuyritys sitoutuu toimimaan lakia, viranomaismääräyksiä sekä hyvää liike- ja kauppatapaa noudattaen. Ketjuyritys sitoutuu myös noudattamaan Ruokakeskon ohjeita, jotka koskevat ketjutoiminnan lainmukaisuutta ja viranomaisten antamia määräyksiä.
Ketjusopimuksen ja ketjukonseptin sisältämien kilpailunrajoitusten soveltamisen laillisuuden rajat käyvät ilmi kulloistenkin Kilpailuviraston myöntämien poikkeuslupien ja muiden päätösten ehdoista. Poikkeuslupaehtojen ja muiden kilpailulainsäädännön sovellutusten muuttuessa Ruokakesko toimittaa ketjuyritykselle uuden liitteen, joka tulee voimaan välittömästi ketjuyritystä sitovana sopimusmääräyksenä ilman sen eri hyväksymistä.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Arvioinnin kilpailuoikeudelliset lähtökohdat
Ruokakesko Oy on pyytänyt Kilpailuvirastolta kilpailunrajoituslain 19 a §:n mukaista puuttumattomuustodistusta ketjusopimuksille, joilla säännellään Ruokakeskon ja sen ketjuihin kuuluvien kauppiaiden toimintaa. Yhtiö on esittänyt omana käsityksenään, etteivät sopimuksissa olevat ehdot täytä kilpailunrajoituslain 4–6 §:ssä säädettyjen kieltojen tunnusmerkkejä, ottaen huomioon, että Ruokakeskon 4 §:ää koskevat Kilpailuviraston myöntämät ketjukohtaiset poikkeusluvat ovat edelleen voimassa.
Kilpailunrajoituksista annetun lain 4 §:n mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa vaatia seuraavalta myyntiportaalta, että kotimaassa tarjottavien hyödykkeiden myynnissä tai vuokrauksessa ei ylitetä tai aliteta tiettyä hintaa, vastiketta tai sen määräytymisperustetta.
Saman lain 5 §:n mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa soveltaa sopimusta tai yhteisymmärryksessä toisen kanssa muuta järjestelyä, jonka mukaan tavaran myymistä, ostamista tai palveluksen suorittamista koskevassa tarjouskilpailussa: (1) jonkun on luovuttava tarjouksen tekemisestä; (2) jonkun on annettava korkeampi tai alempi tarjous kuin toisen; tai (3) tarjoushinta, ennakko tai luottoehto muutoin perustuu tarjoajien yhteistoimintaan sellaisessa tarjouskilpailussa.
Edelleen saman lain 6 §:n mukaan samalla tuotanto‑ ja jakeluportaalla toimivat elinkeinonharjoittajat tai niiden yhteenliittymät eivät saa sopimuksella, päätöksellä tai niihin rinnastettavalla menettelyllä: 1) määrätä tai suosittaa elinkeinotoiminnassa perittäviä tai maksettavia hintoja tai vastikkeita; tai 2) rajoittaa tuotantoa, jakaa markkinoita tai hankintalähteitä, elleivät ne ole välttämättömiä järjestelyille, jotka tehostavat tuotantoa tai jakelua taikka edistävät teknistä tai taloudellista kehitystä, ja hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille.
Kilpailunrajoitusten arviointi
Tuotteiden vähittäishinnoittelu
Ketjusopimuksen mukaan Ruokakeskolla on oikeus määrätä ketjusta riippuen joko osalle tai kaikille ketjuvalikoimaan kuuluville tuotteille enimmäismyyntihinnat. Yhtiö voi antaa enimmäismyyntihintoja myös Kesko -konsernin omille merkkituotteille ja sen yksinmyynnissä oleville tuotteille. Lisäksi yhtiö voi antaa suositushintoja.
Ruokakeskon ketjuissaan soveltama enimmäishinnoittelu täyttää kilpailunrajoituslain 4 §:ssä tarkoitetun määrähinnoittelun tunnusmerkit. Kilpailuvirasto on kuitenkin vuosina 2001 ja 2002 myöntänyt Ruokakeskon enimmäishinnoittelulle ketjukohtaiset poikkeusluvat[1], jotka ovat edelleen voimassa. Niin ikään virasto on myöntänyt poikkeusluvan Pirkka -tuotteiden enimmäishinnoittelulle.
Ketjusopimuksissa on klausuuli, jonka mukaan sopimuksia ja ketjukonseptia toteutetaan kulloinkin voimassa olevien lakien ja viranomaismääräysten sallimalla tavalla. Sopimuksissa todetaan myös, että ketjusopimuksien ja ketjukonseptien sisältämien kilpailunrajoitusten soveltamisen laillisuuden rajat käyvät ilmi kulloistenkin Kilpailuviraston myöntämien poikkeuslupien ja muiden päätösten ehdoista.
Suositushintojen antaminen ei ole kilpailunrajoituslain 4 §:n vastaista, mikäli vähittäisporras voi poiketa annetuista ohjeellisista hinnoista haluamallaan tavalla.
Ketjutoiminnassa tarvittavat tiedot ja tiedonhallinta
Ketjusopimuksen mukaan Ruokakeskolla on oikeus luovuttaa ketjun muille jäsenille ketjuyrityksen kauppaa koskevia lukuja ja muita tietoja. Ruokakeskolla on lisäksi oikeus luovuttaa eräitä tietoja myös tavarantoimittajille, tutkimus- ja tilastointilaitoksille ja muille henkilöille.
Kysymykseen saattaa tulla kilpailunrajoituslain 6 §:ssä tarkoitettu horisontaalinen yhteistyö silloin, kun tietoja luovutetaan mahdolliselle kilpailijalle. Ruokakeskon tapauksessa tietojen vaihdon merkittävyyttä vähentää kuitenkin se, että kysymyksessä ei ole varsinaisten hintatietojen luovuttaminen. Luvut ja muut tiedot kuvaavat lähinnä yksittäisen kaupan suoriutumiskykyä muihin kauppoihin verrattuna. Toiminnan merkittävyyttä vähentää vielä se, että päivittäistavarakauppojen kilpailu käydään entistä enemmän eri ketjujen välillä. Ketjujen kauppapaikat on usein sijoitettu myös siten, että vaihtoehtoiset ostopaikat saman ketjun sisällä eivät aina välttämättä tule kysymykseen. Myös Ruokakeskon oikeus enimmäishinnoitteluun vähentää jossain määrin ketjun sisäistä kilpailua. Mikäli ko. tietojenvaihto tapahtuisi eri ketjuihin tai kaupparyhmiin kuuluvien kauppiaiden välillä, voisi sillä olla merkittäviäkin kilpailua rajoittavia vaikutuksia.
Päätös
Ruokakeskon ja sen päivittäistavarakaupan ketjuissa toimivien kauppiaiden välisissä sopimuksissa on määräys, joka antaa yhtiölle mahdollisuuden toteuttaa enimmäishinnoittelua. Koska yhtiöllä kuitenkin on tätä koskevat Kilpailuviraston myöntämät ketjukohtaiset poikkeusluvat, virasto jättää tämän määräyksen arviointinsa ulkopuolelle ja myöntää Ruokakeskolle kilpailunrajoituslain 4 §:n osalta puuttumattomuustodistuksen.
Ketjusopimukset eivät sisällä määräyksiä, jotka olisivat kilpailunrajoituslain 5 §:n vastaisia. Tältä osin virasto myöntää puuttumattomuustodistuksen.
Sopimukset eivät myöskään sisällä määräyksiä, joiden sisältö voitaisiin tulkita samalla portaalla toimivien elinkeinonharjoittajien väliseksi horisontaaliseksi yhteistyöksi, lukuun ottamatta samaan ketjuun kuuluvien kauppojen välistä tietojen vaihtoa. Tältä osin Kilpailuvirasto ei myönnä Ruokakeskolle puuttumattomuustodistusta. Virasto kuitenkin katsoo, että kysymyksessä on niin vähäinen vaikutus taloudelliseen kilpailuun, ettei se ryhdy asiaa tarkemmin selvittämään. Muilta osin Kilpailuvirasto myöntää puuttumattomuustodistuksen kilpailunrajoituslain 6 §:n osalta.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 4, 5, 6, 12 ja 19 a §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on liitteenä.
[1] (Dnrot 562/67/2000, 952/67/2000, 953/67/2000, 954/67/2000, 955/67/2000, 1009/67/2000, 1196/67/2000 ja 1212/67/2000)