Yrityskaupan ilmoittajat
Sonera Oyj
Yleisradio Oy
Hankinnan Kohde
Digita Oy
Asian vireilletulo
Sonera Oyj ja Yleisradio Oy ovat 21.12.1999 ilmoittaneet Kilpailuvirastolle yrityskaupasta, jossa Sonera hankkii yhteisen määräysvallan Yleisradion tytäryhtiössä Digita Oy:ssä. Kilpailuvirasto päätti 20.1.2000 aloittaa yrityskaupan jatkokäsittelyn.
Yrityskauppa
Yleisradio on sitoutunut myymään ja Sonera ostamaan 8.11.1999 34 prosenttia Digitan osakkeista ja äänistä. Kauppa toteutetaan kahdessa vaiheessa siten, että Sonera ostaa ensin 20 prosenttia ja myöhemmin 14 prosenttia Digitan osakepääomasta.
Osapuolet ovat kaupan yhteydessä laatineet osakassopimuksen. Osakassopimuksen mukaan osapuolet päättävät yhteisesti esimerkiksi Digitan budjetista, merkittävistä investoinneista, toimitusjohtajan valinnasta sekä yhtiön toiminta-ajatuksen, liiketoimintasuunnitelman ja tavoitteiden muuttamisesta. Osakassopimukseen on liitetty Digitan liiketoimintasuunnitelma ja kauppaan liittyvistä tavoitteista kertova asiakirja.
Osapuolten selvityksen mukaan Digitalla on liiketoimintansa edellyttämät voimavarat ja se on yrityskaupan osapuolista toiminnallisesti itsenäinen ja erillinen yksikkö.
Osapuolet ja näiden liiketoiminnat
Digita
Digita on Yleisradion täysin omistama tytäryhtiö. Digita tarjoaa televisio- ja radio-ohjelmien lähetys- ja ohjelmansiirtopalveluja sekä teletoimintaan liittyviä teknisiä palveluja.
Digitan valtakunnallinen maanpäällinen televisio- ja radioverkko muodostuu noin 320 lähetysasemasta. Digitan omistuksessa on yhteensä 38 isoa lähetysasemaa, 166 alilähetinasemaa ja 40 ohjelmansiirron linkkiasemaa. Lähetinasemien keskeinen osa on masto, joista suurimmat ovat noin 330 metriä korkeita.
Digitan nykyisestä noin 390 miljoonan markan liikevaihdosta pääosa muodostuu Yleisradio Oy:n, MTV Oy:n, Oy Ruutunelonen Ab:n ja Oy Suomen Uutisradio AB:n maksamasta verkkovuokrasta. Digitan tärkein liiketoiminta-alue on televisio- ja radio-ohjelmistojen jakelu vapaasti etenevien sähkömagneettisten aaltojen avulla kuluttajien vastaanottimiin. Digita tarjoaa myös ohjelmasiirtopalveluja, joilla tarkoitetaan ohjelmasignaalien lähettämistä lähetyskeskuksista lähetinasemille. Digitan ohjelmansiirtoverkon ylijäämäkapasiteettia käytetään vähäisessä määrin myös datasiirtoon.
Digitaalinen radio
Digita on käynnistänyt vuoden 1998 lopussa koeverkon digitaalisen radion (DAB) tekniikan testaamiseksi ja myöhemmän laajemman käyttöönoton valmistelemiseksi. Yleisradion digitaalisten lähetysten koeverkko kattaa noin 40 prosenttia Suomen väestöstä. Digita laajentaa verkkoa käyttökokemusten, vastaanotinten hintakehityksen ja liikenneministeriön kaupallisten toimiluparatkaisujen mukaisessa aikataulussa. Valtioneuvosto ei ole toistaiseksi myöntänyt toimilupia kaupalliseen digitaaliseen radiotoimintaan.
Radioverkon digitalisointi parantaa äänen tasoa, vähentää häiriöitä ja mahdollistaa tekstin, kuvien, Internet-sivujen ja muun datan siirtämisen radioverkossa. Digitaalinen radio on analogista radiota huomattavasti parempi erityisesti liikkuvassa ja kannettavassa vastaanotossa. Lisäksi verkon lähetysjärjestelmä on aikaisempaa joustavampi ja edullisempi.
Digitaalisen radion DAB-tekniikalle ei tällä hetkellä ole kilpailevia vaihtoehtoja. Digitan mukaan DAB-tekniikan vaihtoehtoina voivat tulevaisuudessa olla esimerkiksi digitaaliseen televisiotekniikkaan perustuva DVB-radio tai matkapuhelinteknologiaan perustuva GPRS-radio.
Digitaalinen televisio
Digita on aloittanut omistamansa maanpäällisen televisioverkon digitalisoinnin. Digitaalisella lähetystekniikalla (DVB) yhden analogisen kanavan tilassa kulkee kokonainen kanavanippu eli multipleksi. Kanavanippujärjestelmä mahdollistaa kanavien ja ohjelmatarjonnan lisäämisen maanpäällisessä verkossa. Perinteisten televisio-ohjelmien lisäksi digitaalisessa maanpäällisessä verkossa voidaan välittää muita digitaalisia sisältöjä, kuten ohjelmaoppaita, tietoyhteiskuntapalveluja, ohjelmien lisätietoja ja Internet-sivuja. Myös kuvan ja äänen laatu ovat analogista lähetystapaa huomattavasti paremmat. Maanpäällisen digitaalisen television erityisenä etuna on se, että valtakunnallisesta verkosta huolimatta tarjontaan voidaan liittää alueellisia sisältöjä ja ohjelmien vastaanotto on mahdollinen myös liikkuvaan päätelaitteeseen.
Digitaalisen television interaktiivisten palvelujen käyttö edellyttää paluukanavaa. Paluukanavana voi toimia kiinteä televerkko, kaapeliverkko tai matkaviestinverkko. Paluukanavayhteyden avulla digitaalisen television odotetaan toimivan suosittuna Internet-palvelujen päätelaitteena. Erilaisten sisältöjen, jakeluverkkojen ja päätelaitteiden ristiinkäyttöratkaisujen avulla digitaalista televisiota voi käyttää myös esimerkiksi matkaviestinverkon sisältöpalvelujen yhtenä päätelaitteena.
Valtioneuvosto myönsi kesäkuussa 1999 toimiluvat kaupalliseen televisiotoimintaan kahdessa kanavanipussa. Samassa yhteydessä valtioneuvosto päätti yleisradiotoiminnassa noudatettavasta taajuuksien käyttösuunnitelman muutoksesta siten, että suoraan lain nojalla toimivalle Yleisradiolle osoitettiin yksi kanavanippu käytettäväksi digitaaliseen televisiotoimintaan. Valtioneuvosto on ilmoittanut, että 31.12.2002 jälkeen saatetaan myöntää uusia toimilupia.
Valtioneuvosto velvoitti toimiluvanhaltijat huolehtimaan siitä, että 70 prosenttia Suomen väestöstä voi seurata digitaalisia lähetyksiä vuoden 2001 loppuun mennessä. Digitaalisen maanpäällisen televisiotoiminnan on Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti oltava valtakunnallista vuoden 2006 loppuun mennessä, jolloin analoginen televisiopalvelu voidaan alustavien suunnitelmien mukaisesti lopettaa.
Valtioneuvoston toimilupapäätösten mukaisesti toimiluvanhaltijoiden tulee sopia yhdenmukaisista kuluttajia palvelevista teknisistä ratkaisuista. Maksutelevisiopalvelujen tarjontaa varten toimijoiden on pyrittävä sitoutumaan yhden kortin palveluratkaisuun ja kuluttajia palvelevaan yhdenmukaiseen asiakas- ja tilaajahallintoon.
Valtioneuvoston toimilupapäätösten mukaan kanavanippujen hallinnoijilla on oikeus käyttää enintään 15 prosenttia kanavanipun kapasiteetista televisiotoiminnan ulkopuolisena kapasiteettina esimerkiksi osoitteelliseen datapalveluun.
Digitalla on Suomen ainoa maanpäällinen televisioverkko ja se tarjoaa ainoana toimijana verkon lähetyspalvelut. Digita tarjoaa tulevaisuudessa digitaalisen verkon käyttäjille myös keskitetyt kanavanipun hallinnointipalveluja ja alueelliset palveluja. Keskitetyillä kanavanipun hallinnointipalveluilla tarkoitetaan Digitan selvityksen mukaan sitä, että kullekin taajuudelle koostetaan oma bittivirta, joka sisältää televisiopalvelut, niiden lisäarvopalvelut ja muut datapalvelut. Lisäksi hallinnointipalvelut syöttävät bittivirtaan palveluiden tunniste- ja salaustiedot ja siirtävät bittivirran siirtoverkkoa pitkin lähetinasemille. Aluekeskuksissa bittivirtaan lisätään mahdollisia alueellisia palveluja, kuten alueellisia ohjelmia ja mainoksia sekä niiden edellyttämiä tunnistetietoja.
Digitaalisen maanpäällisen televisioverkon täydentävinä ja osittain korvaavina vaihtoehtoina voidaan pitää kaapeliverkkoa, satelliittiverkkoa, kiinteää televerkkoa ja kolmannen sukupolven matkaviestinverkkoa, sillä kaikissa näissä voidaan siirtää bittimuodossa liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Verkon nopeus, verkon käytön hinta, päätelaitteet, verkkojen sisällöt, paluukanavan tarve ja liittymien peitto rajoittavat kuitenkin usein sitä, missä määrin eri verkot ovat tosiaan korvaavia verkkoja käyttäville erilaisille sisällöntuottajille ja kuluttajille.
Yleisradio
Yleisradiosta annetun lain mukaan yhtiön tehtävänä on julkisen palvelun yleisradiotoiminnan harjoittaminen ja edistäminen. Yleisradio toimii radio- ja televisio-ohjelmistojen sisällön tuottajana, myyjänä ja ostajana. Yleisradion vuoden 1998 liikevaihto oli noin 2 miljardia markkaa. Liikevaihto muodostui pääasiallisesti lupamaksuista, julkisen palvelun maksuista ja Digitan omistaman verkon vuokrasta.
Yleisradio tarjoaa televisio-ohjelmia kahdella analogisella kanavalla, joiden osuus kaikkien analogisten kanavien televisiokatselusta on noin 45 prosenttia. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti Yleisradiolle osoitettiin käyttöön yksi kolmesta digitaalisesta kanavanipusta, jossa se tarjoaa nykyiset kanavansa (TV1 ja TV2), uutis- ja ajankohtaiskanavan, kulttuuri-, opetus- ja tiedekanavan, ruotsinkielisen kanavan ja tietoyhteiskuntapalveluja.
Sonera
Sonera on Suomen suurin teleyhtiö. Soneran liikevaihto oli vuonna 1998 noin 9,645 miljardia markkaa. Soneralla on Suomessa erityisen vahva asema matkaviestin-, Internet- ja datasiirtopalveluissa. Soneran markkinaosuus matkaviestintäpalvelujen markkinoilla on noin 65 prosenttia, Internet-liittymistä noin 40 prosenttia ja datasiirtopalveluista noin 50 prosenttia. Soneran osuus televiestinnän kokonaisliikevaihdosta Suomessa on noin 50 prosenttia.
Soneran Internet-palvelua voidaan käyttää tietokoneen tai television kautta. Palvelun avulla asiakas voi selata Internet-sivuja, lähettää sähköpostia, tehdä kotisivuja ja käyttää muita Internetiin liittyviä lisäarvopalveluja. Sonera tarjoaa Internetissä myös sisältöpalveluja Sonara Plaza -portaalissa, joka toimii Soneran Internet-liittymän aloitussivuna. Sonera Plaza tarjoaa muun ohella selailu- ja hakupalveluja, viihdettä, keskustelusivuja, tietokonepelejä, uutis- ja tietopalveluja, linkkejä ja erilaisille kohderyhmille suunnattuja sisältökokonaisuuksia. Sonera ei tuota Sonera Plazan toimituksellisia sisältöjä itse, vaan hankkii niitä sopimuksin sisällöntuottajilta. Sonera Plazalla on yli 300 000 eri kävijää viikossa ja se on Suomen ylivoimaisesti suosituin verkkopalvelu. Soneran Internet-palveluihin kuuluu myös Eemeli -sähköpostiosoitteistopalvelu. Lisäksi Sonera käyttää yhteistä määräysvaltaa WOW-verkkobrandit Oy:ssä, jolla on useita suosittuja eri kohderyhmille suunnattuja verkkopalveluja.
Sonera tarjoaa verkkopalvelujen tuottajille Internet-yhteyksiä, joiden avulla ne voivat käyttää sähköpostia, Internet-verkkoa, siirtää tiedostoja järjestelmien välillä ja kirjautua muissa verkoissa oleviin tietokoneisiin. Sonera tarjoaa yrityksille myös verkkosivupalveluja, joiden avulla yritykset voivat luoda omia verkkosivuja Soneran palvelimille. Sonera Palace -palvelun avulla yritys voi rajoittaa pääsyä verkkosivuilleen ja salata tietyiltä käyttäjiltä osan tiedoista. Sonera Live -palvelussa asiakas voi siirtää videomateriaalia Internetin kautta ja liittää Internet-sivuilleen multimedia-aineistoa.
Soneran yritysmediapalvelut tarjoaa ratkaisuja, joiden avulla yritykset voivat käydä sähköistä kauppaa Internetissä ja tarjota siihen liittyviä palveluja mahdollisimman helposti ja turvallisesti loppukäyttäjille. Soneran palveluihin kuuluvat esimerkiksi sähköisen kaupan ohjelmistotuotteet ja Internet-kauppakeskukset. Soneran TradeXpress on ohjelmistoalusta, joka mahdollistaa luotettavan viestinvälityksen ja reitityksen yrityksen omien järjestelmien, verkkokauppakeskuksen, tietokantojen ja ERP-järjestelmien välillä. Sonera Plaza -portaaliin yhdistetty Ostella-kauppakeskus tarjoaa sähköisen jakelukanavan kuluttajatuotteita myyville yrityksille. Ostella-järjestelmässä on Internet-pohjaisia tuoteluetteloita, vakioituja ostoskoreja, erilaisia maksutapoja sekä yhteyksiä logistiikkajärjestelmiin ja ERP-järjestelmiin.
Soneran New Service Business -liiketoimintayksikkö keskittyy edistyneiden viestintä ja sisältöpalvelujen sekä sähköisen kaupan palvelujen kehittämiseen. Liiketoimintayksikkö pyrkii tarjoamaan sellaisia palveluja, joita voidaan käyttää erilaisten televerkkojen ja päätelaitteiden kautta. Esimerkkinä tällaisista palveluista voidaan mainita sähköinen kaupankäyntipalvelu, jota voidaan käyttää matkapuhelimella, televisiolla ja tietokoneella. Soneran vuonna 1999 esittelemä SmartTrust -palvelu mahdollistaa monipuolisten pankkipalvelujen ja muiden liiketapahtumien turvallisen hoitamisen myös matkaviestinlaitteella. Sonera kehittää myös uusia salaus- ja varmenneratkaisuja sekä laskutus- ja asiakashallintajärjestelmiä.
Sonera on tuonut markkinoille myös sellaisia sisältöpalveluja (wap-palvelut), joita voidaan käyttää matkaviestinlaitteella. Soneran ZED-portaali tarjoaa matkaviestinlaitteeseen esimerkiksi uutisia, säätietoja, pörssitietoja, muita talouselämään liittyviä tietoja, viihdettä ja hakemistotietoja. Lisäksi Soneran matkaviestinportaali tarjoaa sähköiseen kaupankäyntiin liittyviä asiointipalveluja, kuten pankki-, osakevälitys- ja matkatoimistopalveluja. Soneran matkaviestinpalveluihin kuuluvat myös tekstiviestipalvelut, kalenterit ja langattomat telefax-palvelut. Soneran kolmannen sukupolven matkaviestinverkko mahdollistaa nykyistä huomattavasti kehittyneempien sisältöpalvelujen tarjoamisen matkaviestinverkossa.
Soneralla on vahva markkina-asema myös kiinteän televerkon palveluissa. Soneran paikallisverkko kattaa noin 80 prosenttia Suomen maantieteellisestä alueesta ja 28 prosenttia kaikista paikallisliittymistä. Soneralla on kehittynyt valtakunnallinen valokaapelirunkoverkko ja sen alueverkot on digitalisoitu. Kaukopuhelujen markkinoilla Soneran markkinaosuus on 37 prosenttia ja ulkomaanpuhelujen markkinoilla 56 prosenttia. Sonera tarjoaa lisäksi kaapelitelevisiopalveluja, joissa sen markkinaosuus on 15 prosenttia. Sonera tarjoaa kaapelitelevisioverkossaan myös kaksisuuntaistetun verkon Internet-palveluja. Sonera saa kiinteästä televerkosta tuloja lisäksi muun ohella kiinteän televerkon yhdysliikenteestä ja vuokrajohdoista. Soneran selvityksen mukaan sen markkinaosuus runkoverkon verkkopalveluista on noin […][1] prosenttia.
Sonera tarjoaa televerkkoihin palveluja tarjoaville ja tuottavilla yrityksille edellä selvitetyllä tavalla esimerkiksi siirtoväylän, palvelualustoja, ohjelmistoja, myyntipaikkoja, sisältöjen tuottamisen työkaluja, laskutuspalveluja, asiakashallinnan palveluja sekä salaus-, maksamis- ja varmenneratkaisuja.
Digitan uusi liiketoiminta
Osakassopimukseen liitetty Digitan liiketoimintasuunnitelma
Digita tulee digitaalitekniikan myötä siirtämään ja lähettämään verkossaan televisio- ja radio-ohjelmien lisäksi myös muuta digitaalista informaatiota ja interaktiivisia palveluja. Lisäksi Digita tarjoaa digitaalisen viestinnän tuottajille ja käyttäjille jakeluun liittyvät tekniset palvelut. Digitan mukaan se tulee olemaan digitaalisen televisio- ja radioverkon ”tekninen mahdollistaja” ja eri verkkojen ja päätelaitteiden ”ristiinkäyttömahdollistaja”.
Liiketoimintasuunnitelman mukaan Digita toteuttaa mm. digitaalisen television kanavanippujen hallinnoinnin, tilaajavaltuutuksen ja interaktiivisten digitaalisten palvelujen teknisen alustan. Digitan tavoitteena on tarjota toimiluvanhaltijoille johtava kokonaisratkaisu, jossa on yhtenäinen kanavanippujärjestelmän toteutus, operointi ja ylläpito, valtakunnallisesti ja keskitetysti toteutettu salausjärjestelmä, interaktiivisten palvelujen tekninen alusta asiakaskohtaisine sovellutuksineen, alueelliset lähetykset, mahdollisuus yhteiseen tilaajajärjestelmään ja kuluttajaneuvontaan, mahdollisuus satelliittiyhteyteen, ohjelmankeruupalvelut sekä jatkuvat valvonta-, ylläpito- ja tukipalvelut. Digitan ratkaisun pyrkimyksenä on varmistaa verkon käyttäjien lähetys-, palvelu-, salaus- ja vastaanottoratkaisujen häiriötön toiminta.
Digita aikoo edistää myyjien ja kuluttajien kiinnostusta digitaalisten televisiovastaanottimien ja salauskortin muodostamaan ”aloituspakettiin”. Digita pyrkii mukaan myös salauskortin operointiin ja jakeluun. Lisäksi Digita tarjoaa kuluttajaneuvontaan liittyviä palveluja.
Digitan tarjoaman Internet-ratkaisun avulla palveluntuottajat voivat markkinoida Internet-tyyppisiä palvelujaan laajalle yleisölle digitaalisen television kautta. Digitan tuote on ”työkalusto”, jolla yrityksen nykyiset ja uudet verkkopalvelut voidaan helposti siirtää digitaaliseen televisioon ja sen ominaisuuksia hyödyntäviksi. Ratkaisulla mahdollistetaan saumaton siirtyminen television monelle suunnatuista lähetyksistä esimerkiksi sähköiseen asiointiin ja sähköiseen kauppaan, jossa vastaanottajana on yksi määrätty asiakasliittymä.
[…]
Digita aikoo tehdä investointeja myydäkseen nykyistä enemmän siirtoverkon ylijäämäkapasiteettia datasiirtokäyttöön. Digita aikoo rakentaa palvelut kokonaispalveluksi, johon sisältyvät myös datasiirto- ja kaksisuuntaiset ratkaisut. Digitan suunnitelmien mukaan palveluiden kokonaisratkaisuihin kehitetään lisäksi palvelualustat.
[…].
Osakassopimuksen liite Soneran tavoitteista Digitan osakkeiden ostossa
Soneralla on luetteloinut tavoitteensa yrityskaupassa seuraavasti: […]
Lisäselvitykset Soneran tavoitteista ja roolista teknisten palvelujen markkinoilla
[…]
Soneran SmartTrustin ja Väestörekisterikeskuksen yhteisesti kehittämän henkilön sähköisen tunnistamiseen (HST) liittyvät varmennepalvelut perustuvat PKI-alustaan (julkinen avain) ja älykorttiin, joka kehittyy lehdistötiedotteen mukaan tunnistusvälineestä ohjelmistoalustaksi. SmartTrustin ja Väestörekisterikeskuksen yhteistyötä koskevan lehdistötiedotteen mukaan HST-ratkaisut soveltuvat henkilöllisyyden varmistamiseen missä tahansa sähköisessä palvelutilanteessa. HST ja muut varmenneratkaisut soveltuvat tiedotteen mukaan tietoyhteiskuntapalvelujen ohella myös esimerkiksi salattavaan sähköpostiin, pankkipalveluihin ja sähköiseen kauppaan.
Soneran SmartTrust -turvaratkaisua koskevat lehdistötiedotteet korostavat sitä, että SmartTrust mahdollistaa ajasta ja paikasta sekä käytettävästä laitteesta ja tiedonsiirtotavasta riippumattoman asioinnin ja kaupankäynnin tietoverkoissa. Sonera pitää itseään maailman johtavana yrityksenä sellaisissa turvallisissa langattoman kaupankäynnin palveluissa ja ratkaisuissa, jotka perustuvat julkisen avaimen järjestelmään (PKI). Soneran SmartTrustia koskevien lehdistötiedotteiden mukaan Sonera kehittää kaikkiin verkkoihin ja päätelaitteisiin soveltuvia salaus- ja turvajärjestelmiä yhdessä johtavien salausjärjestelmä (CA)-ratkaisutoimittajien kanssa. SmartTrust on mukana myös digitaalisen allekirjoituksen ja turvallisten digitaalisten pankkipalvelujen toteuttamisessa.
Soneran lehdistötiedotteissa korostetaan ”Multi Access Provider” -strategiaa eli sitä, että Sonera pyrkii tarjoamaan sellaisia palvelualustoja ja apuvälineitä, että sen asiakkaat tavoittavat kuluttajat useiden digitaalisten verkkojen avulla. ZED -internetsivuillaan Sonera kertoo Media Platformista, joka on palvelualusta ja työkalusto sisällönjakeluun ja sisällönluomiseen kaikkiin päätelaitteisiin. Media Platform tarjoaa perustan myös asiakastietojärjestelmille. Se sopii myös CRM (customer relationship management) -sovelluksiin esimerkiksi sisällöntuottajille ja pankeille.
Soneran selvityksen mukaan kehityksen alkuvaiheessa ratkaisut (esimerkiksi maksamiseen liittyvät ratkaisut) ovat usein yhteensopimattomia. Soneran mukaan digitaalisen television interaktiivisuus voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla eikä ratkaisuja ole standardisoitu. Sonera myöntää kirjelmässään, että palvelualustaratkaisut ovat osittain sitovia lähetysverkon osalta. Soneran mukaan digitaalisen television ja radion teknisen jakelujärjestelmän standardeilla ja asetuksilla voidaan vaikuttaa merkittävästi teknologia-alustan mahdollistamiin palvelukonsepteihin. Digita on puolestaan tuonut esiin sen, että kaikki rajapinnat eivät voi olla avoimia ja rajapinnat muuttuvat jatkuvasti. […]
[…]. Soneran sijoittajasivuilla korostetaan sitä, kuinka UMTS-verkko toimii kaikenlaisessa digitaalisessa muodossa olevan datan siirtoväylänä. Sivuilla selvitetään myös tulevaa UMTS-radiostandardia.
[…]. Telemarkkinalaki ja radio- ja televisiotoiminnasta annettu laki yhdistyvät yhdeksi viestintälaiksi. Viestintämarkkinalaki ei nykyiseen tapaan ota epäsuorasti kantaa siihen, mihin toimintaan mitäkin verkkoa voidaan käyttää. Uusi laki mahdollistaa eri verkkoteknologioiden joustavan rinnakkais- ja ristiinkäytön.
Lisäselvitykset Digitan tavoitteista ja roolista teknisten palvelujen markkinoilla
Digitan tarkoituksena on luoda yhtenäinen televisiokanavien jako- ja salausjärjestelmä ja muut näihin liittyvät palvelukokonaisuudet. Digita pyrkii digitaalisen television systeemi-integraattoriksi, jonka palveluihin kuuluvat kanavanippujen hallinnointi, alueelliset lähetykset, salausjärjestelmä ja kortti sekä sellainen interaktiivisten palvelujen alusta, joka sisältää […]. Digita tarjoaa toimiluvanhaltijoille ja muille palveluntuottajille asiakaskohtaisesti räätälöityjä kokonaispalveluja. Digitan erityisenä vahvuutena on sen luonnollinen monopoli ja yhteydet mediakentän valtatoimijoihin. Digita aikoo myös kansainvälistyä myymällä ulkomaisille yhtiöille osaamistaan ja puolivalmiita tuotteita.
Digitan mukaan digitaalisen television ja muiden medioiden välillä tulee olemaan voimakasta yhdentymiskehitystä, jolloin niiden ristiinkäyttämisestä tulee tärkeä osa tulevaa tietoyhteiskuntaa. Digitan roolina on olla verkkojen risteyskohdissa tekninen mahdollistaja ja kokonaisuuksien systeemi-integraattori. […].
Yleisradion mukaan kansallinen alusta vähentää infrastruktuurin päällekkäiskustannuksia ja keskittää voimavarat sisällöntuotantoon. Digitaaliseen televisioon toteutetaan kotimaiset ratkaisut mm. käyttöliittymään ja sen edellyttämiin rajapintoihin, valtuutusjärjestelmään, salausjärjestelmään, vuorovaikutteisten palvelujen teknologiarkkitehtuuriin, tilaajapalvelujärjestelmään ja tietoyhteiskuntapalveluihin. Ratkaisuissa on VN:n päätöksen mukaan pyrittävä yhdenmukaisuuteen. Tärkeää on lisäksi se, että kuluttajat saavat kaikki palvelut samasta paikasta.
Yleisradio korostaa sitä, että televisiotoiminnan luonne vaatii teknisen järjestelmän jatkuvaa valvontaa. Digita valvoo ohjelmasiirtoverkossaan maanlaajuisen lähetysverkon toimintaa. Yleisradion mukaan yhteensopivuus, häiriöttömän toiminnan takaaminen ja kustannusten minimointi puoltavat käyttö-, ylläpito- ja tukitoimintojen keskittämistä. Osakassopimuksen liitteen mukaan hajautetuissa ratkaisuissa syntyy tehokkuushäviöitä. Digitan kokonaisratkaisussa asiakas hyödyntää kapasiteettiaan ajantasaisimmalla ja tehokkaimmalla tavalla sekä varmistaa jatkuvan yhteensopivuuden ja häiriöttömän toiminnan. Esimerkiksi kaikki kanavanippujen hallintaan ja salaukseen liittyvät järjestelmät olisi käyttäjien kannalta optimaalisinta sijoittaa yhteen paikkaan Digitan keskukseen.
Yleisradio katsoo kirjelmässään, että aloitusasema ja yhdenmukaisuuden paine vaikuttavat teknisten ratkaisujen ja palvelujen kilpailutilanteeseen.
Osapuolten liiketoimintaa sääntelevä erityislainsäädäntö ja sen kehittämishankkeet
Laki televisio- ja radiotoiminnasta sääntelee maanpäällistä televisiotoimintaa. Yleisradiosta on annettu lisäksi oma laki.
Telemarkkinalaki koskee lähtökohtaisesti kaikkia viestintäverkkoja. Se koskee myös televisio- ja radio-ohjelmien jakeluverkkoja ja kaapelilähetysverkkoja. Telemarkkinalain 3 §:n 1 momentin mukaan lakia ei sovelleta toimintaan, jossa televisio-ohjelmia lähetetään lähetysasemalta yleisölle vapaasti eteneviä radioaaltoja hyväksi käyttäen, vaikka myös tämä jakeluverkko on telemarkkinalaissa tarkoitettu televerkko. Ohjelmien siirto lähetysasemalle on ainoastaan telemarkkinalain alaista toimintaa.
Ohjelmien jakeluun maanpäällisessä valtakunnallisessa televisio- ja radioverkossa tarvitaan toimilupa. Toimilupa on samalla lupa rakentaa ja ylläpitää vapaasti eteneviä radioaaltoja hyväksi käyttävää televerkkoa. Kaapelitelevisioverkon ohjelmien jakeluun ei tarvita toimilupaa, vaan ilmoitus riittää toiminnan aloittamiseksi.
Erilaisten viestintämuotojen lähentymistä sanotaan konvergenssiksi. Teknisen kehityksen myötä kaikkia televerkkoja voidaan käyttää lähes kaikenlaiseen viestintään ja verkot kilpailevat keskenään. Nykyisessä lainsäädännössä on useita seikkoja, jotka eivät vastaa konvergenssin edellyttämää verkkojen tasapuolisuutta ja kilpailuneutraliteettia. Esimerkiksi televisio- ja radiotoiminnan harjoittamiseen yleisradioverkossa tarvitaan vapaaharkintainen toimilupa ja toimiluvan voi saada vain ohjelmia tarjoava yritys. Laki ei myöskään velvoita yleisradioverkon omistajaa tarjoamaan muille verkon kapasiteettia. Tilanteen korjaamiseksi liikenneministeriö valmistelee viestintämarkkinalakia, jolla pyritään erilaisia sisältöjen jakelujärjestelmiä neutraalisti kohtelevaan lainsäädäntöön. Myös komission 10.11.1999 antaman tiedonannon mukaan jäsenvaltioiden tulee soveltaa kattavaa ja yhdenmukaista järjestelmää yleisradioverkkoihin ja muihin viestinnän perusrakenteisiin.
Liikenneministeriö valmistelee parhaillaan myös hallituksen esitystä telemarkkinalain muuttamisesta. Ehdotuksella pyritään edistämään tiedonsiirtoverkkojen leviämistä ja tietoyhteiskuntapalvelujen kehitystä. Ehdotuksen mukaan teleyrityksille tulee velvollisuus vuokrata nykyisten puhelinverkkoyhteyksien vapaata välityskykyä esimerkiksi nopean rinnakkaisen tilaajayhteyden tarjontaan. Lisäksi ehdotuksessa luodaan pelisäännöt kansalliselle matkaviestinverkkovierailulle.
Kolmansien lausunnot yrityskaupasta
Lähes kaikissa kolmansien lausunnoissa yrityskaupan arvioidaan aiheuttavan merkittäviä kilpailuongelmia. Ongelmat liittyvät lausuntojen mukaan erityisesti digitaalisen television ja radion teknisiin palveluihin, matkaviestintäpalveluihin ja digitaalisin verkkopalveluihin. Lisäksi muutamissa lausunnoissa yrityskaupan katsotaan aiheuttavan kilpailuongelmia myös datasiirto- ja Internet-palvelujen markkinoilla.
Lausunnot teknisten palvelujen kilpailuolosuhteista
Digitalle syntyy lausuntojen mukaan ylivoimainen asema sen aloittaessa yrityskaupan jälkeen digitaalisen televisio- ja radioverkon teknisten palvelujen tarjoamisen. Palveluja Digitan verkkoon tuottavat yritykset joutuvat joko kokonaan tai osittain sitoutumaan Digitan tarjoamiin ratkaisuihin. Digitaalisen radioverkon liikkuvia palveluja tuottavat yritykset ovat selvitysten perustella käytännössä kokonaan riippuvaisia Digitan tarjonnasta.
Digitan vahva markkina-asema johtuu lausuntojen mukaan useista seikoista. Digita on ainoa yritys, jolta palveluntuottajat voivat hankkia lähetysverkko- ja lähetinasemapalvelut. Digita voi sitoa monopoliasemaansa muut tekniset palvelut ja heikentää huomattavasti kilpailua. Digita voi tarjota ylivoimaisen kokonaispaketin tarjoamalla lähetyspalveluja, ohjelmansiirtopalveluja ja asiakasrajapintaan liittyviä teknisiä ratkaisuja yhtenä kokonaispalveluna. Digita voi estää kilpailijoiden markkinoillepääsyä sitomalla verkkopalveluihinsa myös Soneran verkkoihin perustuvia paluuratkaisuja ja Soneran sisältöpalveluja. Soneran määräysvallan johdosta Digitan palveluihin voidaan kytkeä myös Soneran palveluntuottajille tarjoamat matkaviestin- ja kiinteän televerkon verkkopalvelut. Digitan monopolin ja Soneran erittäin vahvan markkina-aseman vuoksi yhteiset loppukäyttäjäpalvelut tai suosituimmuusaseman antaminen Soneran kehittämille ratkaisuille ovat merkittävä uhka toimivalle kilpailulle. Erityisen kriittisiä loppukäyttäjärajapintaan liittyvissä ratkaisuissa ovat lausuntojen mukaan paluukanavaratkaisut, asiakashallintaan, laskutukseen, palveluihin ja palvelujenhallintaan, verkkokauppaan- ja maksamiseen liittyvät sidokset ja niputukset.
Digita saa ainutlaatuisesta kokonaispalvelutarjoajan asemasta merkittävää kilpailuetua selvitysten mukaan myös siksi, että erilaiset tekniset ratkaisut tukevat toisiaan, mikä parantaa järjestelmän toimivuutta. Jos kaikki toiminnot hoidetaan yhtenäisesti Digitan tiloissa, on myös niiden valvonta ja ylläpito helppo toteuttaa.
Lausunnoissa katsotaan, että Digita voi heikentää kilpailua myös ristisubventiolla eli käyttämällä monopoliasemaansa hyväkseen muiden palvelujen hinnoittelussa. Kilpailijoiden toimintamahdollisuudet estyvät myös silloin, jos Digitan tarjoamien palvelujen ja ratkaisujen hinnoittelu ei ole selkeää, neutraalia ja läpinäkyvää.
Kaikissa lausunnoissa esitetään erityisenä huolenaiheena se, että Digita ottaa käyttöön sellaisia ratkaisuja, jotka eivät perustu standardeihin sekä täysin avoimiin ja selkeisiin rajapintoihin.
Digitan kilpailijoita parempaan asemaan vaikuttaa selvitysten mukaan myös ratkaisujen yhdenmukaisuuden paine ja se, että Yleisradio ja Sonera suurina toimijoina valitsevat yhteisyrityksensä palvelut ja ratkaisut. Yleisradio aloittaa digitaalisen televisio- ja radiotoiminnan ja luo sementoidun perustan käytettäville teknisille ratkaisuille.
Lausuntojen perusteella kilpailun tekee mahdottomaksi myös se, että kilpailijoiden on oltava Digitan kanssa yhteistyössä ratkaisujen testaus- ja tuotekehitysvaiheessa. Tämä merkitsee sitä, että kilpailevien teknisten palveluntarjoajien on paljastettava liikesalaisuuksiaan Digitalle ja Soneralle. Yrityskaupan ja Digitan uuden liiketoiminta-alueen vuoksi Digitasta ei voi tulla palveluntuottajien ja teknisten palvelujen tarjoajien tarvitsemaa luotettavaa kolmatta osapuolta.
Lausunnoissa katsotaan, että Digita saa kilpailuetua siitä, jos se tarjoaa sellaisia Soneran kehittämiä ratkaisuja, jotka ovat samanlaisia kuin merkittävän aseman omaavan Soneran ratkaisut matkaviestin- ja Internet-palveluissa.
Digitan asema teknisissä ratkaisuissa on lausuntojen mukaan määräävä myös siitä syystä, että Sonera olisi ilman yrityskauppaa ollut Digitan merkittävä kilpailija esimerkiksi ristiinkäyttöratkaisujen, sähköisen kaupan, varmenne- ja laskutuspalvelujen ja asiakashallintajärjestelmien tarjonnassa. Muutamissa lausunnoissa korostetaan sitä, että Sonera on resursseiltaan ja asemaltaan ylivoimainen muihin operaattoreihin verrattuna.
Yhden lausunnon mukaan yrityskaupan arvioinnissa tulisi ottaa huomioon myös Soneran omistus ja vaikutusvalta Tietoenator Oyj:ssä. Tietoenator Oyj on lausunnon mukaan konsultoinut toimiluvanhaltijoita käyttöönotettavan ratkaisun arkkitehtuurista, käyttöönottoprosessin suunnittelusta, aikataulusta, organisoitumisesta ja johtamismenettelystä.
Useissa lausunnoissa pidetään välttämättömänä sitä, että Digita perustaa erillisen tytäryhtiön digitaalisen televisio- ja radioverkon teknisten palvelujen tarjontaan. Lausunnonantajat perustelevat erillisen tytäryhtiön tarvetta sillä, että vain näin tekniset palvelut voidaan pitää tehokkaasti erillään Digitan verkkoinfrastruktuurista, jossa se on monopoliasemassa.
Lausunnot yrityskaupan vaikutuksista Soneran matkaviestinpalvelujen markkina-asemaan
Soneran markkina-asema matkaviestinnässä vahvistuu lausuntojen mukaan siitä syystä, että se voi Digitan tarjoamien digitaalisen televisio- ja radioverkon ratkaisujen avulla edistää oman matkaviestinliiketoimintansa menestystä. Kun Soneran kehittämät ratkaisut ja palvelualustat ovat osa sen määräysvallassa olevan Digitan tarjontaa, syntyy Soneralle mahdollisuus tarjota päätelaiteriippumattomia palveluja ja ratkaisuja, mikä luo Soneralle merkittävän kilpailuedun matkaviestinpalvelujen tarjonnassa. Matkaviestinnän kilpailutilanne heikkenee, kun Sonera pääsee Digitan kautta tarjoamaan esimerkiksi sellaisia sähköisen kaupan ratkaisuja ja ristiinkäyttöratkaisuja, jotka toimivat sen matkaviestinpalveluissa. Sonera pääsee Digitan määräysvallan avulla tarjoamaan kokonaisratkaisuja, joihin kuuluvat jakelupalvelut, sähköisen kaupan ratkaisut, varmenne-, laskutus-, pankki- ja viihdepalvelut ja asiakashallintajärjestelmät useiden vaihtoehtoisten ja toisiaan täydentävien välineiden ja järjestelmien kautta. Soneralla on vahva asema kaikilla digitaalisen arvoketjun osa-alueilla, mikä heikentää selvitysten mukaan Soneran kilpailijoiden asemaa erilaisten matkaviestinliiketoimintaan liittyvien ratkaisujen ja palvelujen tarjonnassa.
Lausunnoissa katsotaan, että Sonera saa Digitan kautta tietoonsa maanpäällisen televisio- ja radioverkon teknisiä ominaisuuksia, joihin sen kilpailijoilla ei ole vastaavaa pääsyä. Sonera saa Digitan määräysvalan avulla tuotekehitystietoa ja tuotekehitysetumatkaa, mitä se voi käyttää kilpailijoidensa vahingoksi kaikissa päätelaitteissa ja verkoissa toimivien palvelualustojen ja palvelujen kehittämisessä. Sonera voi Digitan kautta saada tietoonsa myös kilpailijoidensa liikesalaisuuksia, sillä näiden on lausuntojen mukaan oltava Digitan kanssa yhteistyössä kehittäessään ja testatessaan esimerkiksi sellaisia matkaviestinnän ratkaisuja ja palveluja, jotka toimisivat myös maanpäällisessä televisio- ja radioverkossa.
Sonera voi lausuntojen mukaan hyödyntää määräysvaltaansa Digitassa myös myydessään liittymiään, koska sen matkaviestinpalvelut ja niihin liittyvät ratkaisut voidaan Digitan avulla saada kilpailijoita paremmin ja nopeammin toimimaan digitaalisessa televisiossa ja radiossa. Jos Digitan jakelu- ja siirtopalveluihin yhdistetyissä teknisissä ratkaisuissa käytetään Soneran määräysvallan johdosta Soneran matkaviestinverkon palvelujen kanssa yhteensopivia palvelualustoja ja muita teknisiä ratkaisuja, on muiden matkaviestinverkkoon liittyviä ratkaisuja ja palveluja tarjoavien yritysten nykyistä vaikeampi kilpailla Soneran kanssa.
Lausuntojen mukaan Sonera voi matkaviestinliittymien ja palvelujen tarjonnassa hyödyntää sitä kilpailuetua, että sen palveluja voidaan käyttää matkaviestinpäätelaitteen ja tietokoneen lisäksi myös televisiolla. Sonera on Digitan määräysvallan ansiosta verkkojen ja päätelaitteiden lähentymiskehityksessä nopeammin mukana kuin kilpailijansa.
Soneran asema vahvistuu matkaviestinmarkkinoilla selvitysten mukaan myös siitä syystä, että Digita voi tarjota kokonaispalvelupaketissaan ensisijaisesti Soneran matkaviestinverkkoa yhtenä digitaalisten radio- ja televisiopalvelujen paluutienä.
Sonera voi vaikuttaa Digitan hinnoitteluun ja ratkaisujen yhteensopivuuteen niin, että Digitan monopoliaseman hyväksikäyttämiseen perustuvassa kokonaispalvelupaketissa käytetään vain Soneran matkaviestinverkkoon perustuvia ratkaisuja ja palveluja. Soneralla on yhden lausunnon mukaan jo nyt käytössä sellaisia ratkaisuja, jotka eivät perustu standardeihin ja jotka eivät ole operaattoririippumattomia. Jos Sonera kehittää tällaisia kilpailijoiden matkaviestinverkon käytön estäviä ristiinkäyttöratkaisuja Digitalle, heikkenee matkaviestinnän kilpailu merkittävästi.
Soneran määräävä markkina-asema matkaviestinpalveluissa vahvistuu, koska Digitan verkkoa ja siihen liittyviä Digitan palveluja ei yrityskaupan johdosta voida pitää Soneran matkaviestinverkkoon liittyvien palvelujen markkinavoimaa vähentävänä kilpailijana.
Lausunnoissa katsotaan Soneran aseman vahvistuvan myös siitä syystä, että Digita voi suosia Soneraa antenni- ja laitepaikkojen tarjonnassa. Digitan korkeiden mastojen antennitila olisi erityisesti tiheän kolmannen sukupolven matkaviestinverkon rakentamisvaiheessa tärkeä myös Soneran kilpailijoille. Mastot ovat selvitysten mukaan kalliita ja niiden rakentamista voidaan ympäristöllisistä syistä rajoittaa.
Lausunnoissa katsotaan, että Soneralle syntyvillä kilpailueduilla on suuri merkitys, koska digitaalisesta televisio- ja radioverkosta tulee Suomessa merkittävä digitaalisten palvelujen jakeluväylä ja koska ratkaisujen ja palvelujen yhteensopivuus Digitan verkkoon ja matkaviestinverkkoon sekä erilaisiin päätelaitteisiin tulee olemaan merkittävä tekijä kilpailussa.
Lausunnoissa viitataan lisäksi siihen, että Valtioneuvosto tulee todennäköisesti antamaan jo vuonna 2002 uusia digitaalisen televisiotoiminnan toimilupia. Useissa lausunnoissa arvioidaan Soneran saavan toimiluvan.
Lisäksi lausunnoissa mainitaan kaikkia verkkoja neutraalisti kohteleva viestintämarkkinalaki, joka parantaa Soneran ja Yleisradion asemaa yleisradioverkon omistajana.
Lausunnoissa katsotaan, että erityisesti yrityskaupan jälkeen Soneran toimilupa ja verkon kapasiteetin käytön rajoittamisen poistaminen heikentävät entisestään kilpailua.
Muutamien lausuntojen mukaan yrityskauppa aiheuttaa matkaviestinmarkkinoiden kaltaisia kilpailuongelmia myös internet-liittymiä tarjoavien operaattoreiden välisessä kilpailussa.
Lausunnot yrityskaupan vaikutuksista lähetyspalvelujen kilpailuun
Lausunnoissa katsotaan, että Digitalla on monopoliasema maanpäällisen televisioverkon lähetyspalveluissa. Lausuntojen mukaan esimerkiksi satelliittijakelu tai kaapelitelevisioverkko eivät korvaa maanpäällistä televisioverkkoa. Peittoalueen, saatavuuden ja päätelaitteiden hinnan vuoksi verkkojen korvaavuus on rajoitettua. Esimerkiksi kaapelitelevisiotoimintaa voidaan rationaalisella tavalla harjoittaa vain tiheästi asutulla taajama-alueella. Toiminnan kustannukset rajoittavat puolestaan televerkon käyttöä massoille suunnattuun lähetystoimintaan. Toisen maanpäälliseen valtakunnallisen televisio- ja radio-ohjelmistojen jakeluun tarkoitetun verkon perustaminen on lausuntojen mukaan taloudellisesti mahdotonta.
Lausunnoissa pidetään digitaalisten jakeluverkkojen kilpailun kannalta ongelmallisena sitä, että Sonera, jolla on erittäin vahva asema osittain kilpailevissa ja täydentävissä digitaalisissa televerkoissa ja niihin liittyvissä palveluissa, saa määräysvaltaansa myös Digitan digitaalisen televisioverkon.
Lausunnot yrityskaupan vaikutuksista datasiirtopalvelujen kilpailuun
Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota myös Soneran aseman vahvistumiseen datasiirtopalveluissa. Digitan verkon merkitys lisääntyy datasiirtopalvelujen tarjonnassa, mikä muutamien lausuntojen mukaan johtaa Soneran määräävään markkina-asemaan datasiirtopalvelujen markkinoilla. Useimpien lausuntojen mukaan Digitan verkon merkitys yrityksille tarjottavien datasiirtopalvelujen tarjonnassa ei kuitenkaan tulevaisuudessakaan ole merkittävä.
Asiakkaiden ja kilpailijoiden lausunnot jatkokäsittelyssä
Lausunnoissa korostettiin Soneran, Yleisradion ja Digitan muodostaman ryhmittymän haitallisia kokonaisvaikutuksia digitaalisten verkko- ja sisältöpalvelujen kilpailuun. Lausunnoissa kehotettiin Kilpailuvirastoa kiinnittämään huomiota siihen, että yrityskaupan seurauksena kaikki suurimman asiakasmäärän omaavat digitaaliset jakeluväylät palvelujärjestelmineen ovat saman yritysryhmän määräysvallassa. Soneralla on jo nyt sisällöntuotantoa lukuunottamatta ylivoimainen asema kaikissa digitaalisen arvoketjun osissa. Useiden asiakkaiden ja kilpailijoiden mukaan keskeisin kilpailuongelma yrityskaupassa on se, että yrityskauppa vahvistaa Soneralle syntyvien ylivoimaisten kilpailuetujen ansiosta entisestään Soneran markkinavoimaa.
Liikenneministeriön lausunto
Kilpailuvirasto pyysi yrityskaupasta myös liikenneministeriön lausunnon. Liikenneministeriön lausunnon mukaan yrityskaupan hyväksymiselle ei ole estettä. Liikenneministeriö katsoo, että toimiluvanhaltijat ovat oikeutettuja päättämään siitä, mitä teknisiä palveluja ja ratkaisuja ne käyttävät. Ministeriö ei arvioi yrityskaupan vähentävän kilpailua, koska Digitan verkko on yksi kilpaileva jakeluväylä. Sonera ei liikenneministeriön arvion mukaan osta yrityskaupalla markkinaosuuksia. Jos kehitys kuitenkin muuttuu epätasapainoiseksi, tulee siihen liikenneministeriön mukaan puuttua jälkikäteen.
Soneran ja Yleisradion keskeisimmät vasta-argumentit yrityskaupan jatkokäsittelyssä
Soneran ja Yleisradion mukaan maanpäälliseen digitaaliseen televisio- ja radioverkkoon sisältöjä tuottavat yritykset voivat pääsääntöisesti vapaasti valita haluamansa teknisten palvelujen tarjoajan tai toteuttaa tekniset palvelut itse. Digitan verkon palvelualustaratkaisu on vain osittain sitova lähetysverkon osalta. Digita ei myöskään pakota asiakkaitaan hankkimaan teknisiä palveluja yhtenä kokonaispakettina.
Osapuolet pyrkivät käyttämään standardeja ja mahdollisimman avoimia rajapintoja aina kun se on mahdollista. Osapuolten tarkoituksena ei ole esimerkiksi paluukanavaratkaisuissa suosia Soneraa. Digita ei menestyisi osapuolten pyrkimysten mukaisella tavalla, jos Digitan teknisten palvelujen käyttö olisi mahdollista ainoastaan Soneran matkaviestinasiakkaille.
Osapuolten mukaan kenelläkään ei ole varmaa käsitystä siitä, minkälaiseksi digitaalisen television ja radion toimintaympäristö muodostuu. Osapuolten tavoitteet voivat jäädä täysin toteutumatta, elleivät kuluttajat ja sisällöntuottajat vakuutu digitaalisen television ja radion mahdollisuuksista. Osapuolten mukaan epävarmuus on syynä sille, että Digitan asiakkaat ja kilpailijat suhtautuvat yrityskauppaan kielteisesti.
Erityisesti Yleisradio on korostanut yrityskaupan huomattavia tehokkuusvaikutuksia. Soneran panostukset Digitaan mahdollistavat sen, että suomalaiset kuluttajat saavat erittäin edistyksellisiä ja vientikelpoisia digitaalisen radio- ja televisioverkon ja muiden jakeluverkkojen ristiinkäyttöön liittyviä teknisiä ratkaisuja ja palveluja.
Yrityskauppailmoituksen mukaan yrityskauppa tarjoaa osapuolille mahdollisuuden innovaatiosynergiaan, jonka kautta käyttäjille voidaan avata uusia väyliä datan siirtoon. Osapuolten tavoitteena on se, että verkkokerrokseen luodaan uusia vaihtoehtoisia ja teknisesti toimivia substituutteja nykyisille valtaväylille, kiinteille puhelinverkoille ja kaapeliverkoille. Osapuolten innovaatioyhteistyön avulla Digitan hallitsemaa verkkoa voidaan toimivalla tavalla hyödyntää televisio-ohjelmien siirron ohella myös datan siirrossa.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Yrityskauppavalvontasäännösten soveltuminen järjestelyyn
Sonera on 8.11.1999 Yleisradiolta ostamillaan Digitan osakkeilla ja kaupan yhteydessä laaditulla osakassopimuksella hankkinut yhteisen määräysvallan Yleisradion aikaisemmin yksin omistamassa Digitassa. Kyseessä on kilpailunrajoituslain 11 §:n tarkoittama yrityskauppa.
Soneran maailmanlaajuinen liikevaihto oli vuonna 1998 noin 9,6 miljardia markkaa ja Yleisradion maailmanlaajuinen liikevaihto oli noin 2 miljardia markkaa, joten kilpailunrajoituslain 11 a §:n liikevaihtorajat täyttyvät.
Kaupan kohteena oleva Digita harjoittaa kilpailunrajoituslain 11 a §:n tarkoittamalla tavalla liiketoimintaa Suomessa.
Yhteinen määräysvalta
Yleisradio ja Digita ovat osakekaupan yhteydessä laatineet osakassopimuksen. Sen mukaan osapuolet päättävät yhteisesti Digitan budjetista, merkittävistä investoinneista, toimitusjohtajan valinnasta sekä yhtiön toiminta-ajatuksen, liiketoimintasuunnitelman ja tavoitteiden muuttamisesta. Osakassopimukseen on liitetty Digitan liiketoimintasuunnitelma ja kauppaan liittyvistä tavoitteista kertova asiakirja. Kilpailuvirasto katsoo, että osapuolet käyttävät Digitassa yhteistä määräysvaltaa.
Toiminnallinen itsenäisyys ja järjestelyn pysyvyys
Osapuolten selvitysten mukaan Digitalla on riittävät voimavarat liiketoimintansa harjoittamiseen. Digitan perustamisen yhteydessä Yleisradio siirsi tytäryhtiölleen sen verkkoliiketoimintaan liittyvän omaisuuden, henkilökunnan ja muut resurssit.
Digita toimii Kilpailuviraston arvion mukaan aktiivisesti markkinoilla. Merkittävä osa sen palveluista tarjotaan kolmansille osapuolille. Digita myös hankkii palvelujensa tarjoamiseksi tarvittavia hyödykkeitä kolmansilta. Teknisten palveluiden osuus Digitan liiketoiminnasta ei ainakaan lähitulevaisuudessa ole niin merkittävä, että näiden hankkimisen osittainen keskittäminen Soneralle tai ainoastaan Soneran mukaan ottaminen Digitan teknisten palvelujen tuotekehittelyyn sellaisenaan tekisi Digitasta toiminnallisesti epäitsenäisen yrityksen. Sonera ja Yleisradio katsovat, että Digita on toiminnallisesti itsenäinen ja erillinen liiketoimintayksikkö.
Soneran ja Yleisradion selvityksen perusteella voidaan arvioida, että mukaan Soneran määräysvalta Digitassa on tarkoitettu pitkäaikaiseksi.
Kilpailuvirasto katsoo, että osapuolten antaman selvityksen mukaan Digita hoitaa kilpailunrajoituslain 11 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla pysyvästi kaiken itsenäiselle taloudelliselle yhteisölle kuuluvan toiminnan.
Kilpailuvaikutusten arviointi
Relevantit hyödykemarkkinat
Yrityskaupan osapuolet toimivat useilla toisiinsa nähden osittain kilpailevilla, läheisillä ja vertikaalisilla markkinoilla, joista kunkin vahva asema lisää markkinavoimaa useimmilla muilla näihin markkinoihin läheisesti liittyvillä markkinoilla. Kilpailuvirasto katsoo, että yrityskaupan kilpailua vähentävät vaikutukset voidaan kuitenkin riittävällä tavalla todeta keskittämällä markkinoiden tarkastelu 1) maanpäällisen digitaalisen televisio- ja radioverkon teknisiin palveluihin, 2) matkaviestinpalveluihin, 3) digitaalisen televisio- ja radioverkon lähetyspalveluihin, 4) Soneran perinteisten teletoimialueiden tilaajayhteysverkkopalveluihin ja 5) Soneran paikallisiin kaapeliverkkopalveluihin. Soneran jatkokäsittelyssä antaman selvityksen mukaan markkinoille saattaa lisäksi olla muodostumassa 6) digitaalisten jakeluverkkojen palvelujärjestelmien horisontaaliset markkinat, joiden tarkastelu yrityskaupan kokonaisvaikutusten arvioimiseksi on siten myös perusteltua. Relevantit hyödykemarkkinat voitaisiin määritellä joiltain osin myös edellä lueteltuja markkinoita suppeammiksi, mutta Kilpailuvirasto ei pidä sitä tämän yrityskaupan kilpailuvaikutusten arvioimiseksi tarpeellisena.
Edellä mainittujen yksityiskohtaisesti tarkasteltavien markkinoiden lisäksi yrityskaupan kokonaisarvioinissa huomioidaan se, että yrityskauppa vahvistaa Soneran markkinavoimaa ja vähentää kilpailua Digitan verkon digitalisoinnin seurauksena myös 7) internet- ja 8) datasiirtopalvelujen markkinoilla[2].
Maanpäällisen digitaalisen televisio- ja radioverkon tekniset palvelut[3]
Maanpäällisen digitaalisen televisio- ja radioverkon teknisillä palveluilla tarkoitetaan niitä Digitan tarjoamia palveluja, joita yhteisöt tarvitsevat tarjotakseen palveluja maanpäälliseen digitaaliseen televisio- ja radioverkkoon ja joita kuluttajat tarvitsevat käyttäessään näitä palveluja. Teknisillä palveluilla ja ratkaisuilla tarkoitetaan esimerkiksi kanavanipun keskitetyn hallinnan palveluja, maksutelevisiopalvelujen ehdollisen pääsyn palveluja, interaktiivisten palvelujen pääsynvalvontapalveluja, tilaajahallintopalveluja, elektronisen ohjelmavalikon palveluja, erilaisia ohjelmistoja ja ohjelmistotyökaluja, palvelualustaratkaisuja, asiakashallintapalveluja, salaus- ja varmenneratkaisuja, laskutuspalveluja, sähköisen kaupankäynnin ja asioinnin ratkaisuja, verkkojen ja päätelaitteiden ristiinkäyttöratkaisuja sekä ratkaisujen systeemi-integrointi-, räätälöinti-, sovitus-, valvonta-, käyttö-, optimointi-, ylläpito- ja tukipalveluja.
Kilpailuviraston selvitysten mukaan useat keskeiset tekniset ratkaisut ja palvelut toteutetaan nimenomaisesti Digitan maanpäälliseen verkkoon. Esimerkiksi valtakunnallisen televisiotoiminnan toimiluvanhaltija ei voi valita samoja teknisiä palveluja, joita se käyttää alueellisessa kaapelitelevisiotoiminnassaan. Digitaalisen maanpäällisen television teknisten palvelujen kilpailuolosuhteet voivat muodostua erilaisiksi myös siitä syystä, että Digita voisi esimerkiksi teknisen jakelujärjestelmän asetuksilla tai suljetuilla rajapinnoilla vaikuttaa siihen, minkälaiset tekniset ratkaisut otetaan käyttöön sen verkossa tarjottavissa palveluissa.
Kilpailuvirasto katsoo, että yrityskaupan kilpailua vähentävien vaikutusten osoittamiseksi riittää, että kaikkia maanpäälliseen digitaaliseen televisio- ja radioverkkoon liittyviä teknisiä palveluja tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Digita tarjoaa asiakkailleen räätälöityjä kokonaispalveluja ja sillä on kaikkien teknisten palvelujen osalta sellaisia jäljempänä selvitettyjä kilpailuetuja, joiden avulla se voi vaikuttaa merkittävästi koko markkinan kilpailuolosuhteiden muodostumiseen. Teknisten palvelujen käsittely yhtenä kokonaisuutena on perusteltua myös siitä syystä, että asiakkaat suosivat yhteensopivuuden ja paremman toiminnallisuuden vuoksi useimpien edellä lueteltujen teknisten palvelujen hankintojen keskittämistä.
Matkaviestinpalvelut
Kilpailuvirasto katsoo, että yrityskaupan kilpailuongelmien osoittamiseksi riittää, että useiden Kilpailuviraston aikaisempien päätösten mukaisesti tässä päätöksessä tarkastellaan matkaviestinpalvelujen markkinoita[4]. Vaihtoehtoisten telepalvelujen nopeudessa, hinnassa ja pääasialliseksi tarkoitetussa päätelaitteessa on sellaisia eroja, etteivät ne riittävästi korvaa matkaviestinpalveluja.
Digitaalisen maanpäällisen televisio- ja radioverkon lähetyspalvelut
Digitaalisen maanpäällisen televisio- ja radioverkon lähetyspalvelut koostuvat ohjelmien lähettämisestä sekä lähetinasemapalveluista. Lähetinasemapalvelut muodostuvat muun ohella verkkosovituksesta ja valvonnasta. Digitan lähetyspalveluilla tarkoitetaan lähetinasemalta kuluttajien päätelaitteisiin ulottuvaa ohjelmien ja interaktiivisten palvelujen jakelua. Kyseessä on se Digitan verkon osa ja ne palvelut, joissa Digita on ainoa toimija Suomessa.
Satelliitti- ja kaapeliverkko tai alueellinen radioverkko eivät riittävällä tavalla korvaa Digitan verkkoa, koska niiden peittoalue ei ole valtakunnallinen ja niillä tavoittaa huomattavasti pienemmän osuuden suomalaisista kuin maanpäällisellä radio- ja televisioverkolla. Esimerkiksi kaapelitelevisiotoimintaa voi harjoittaa taloudellisesti mielekkäällä tavalla ainoastaan tiheästi asutulla taajama-alueella. Osittain kilpailevien ja täydentävien verkkojen käyttöön ja laitteisiin liittyvät kustannukset vaikuttavat pienemmän peiton ohella siihen, miksi muut verkot eivät riittävästi korvaa Digitan verkkoa. Esimerkiksi kehittynyt ADSL-tekniikkaan perustuva kiinteä televerkko ei kustannustensa vuoksi tällä hetkellä korvaa Digitan verkkoa yleisölle suunnatussa ohjelmatarjonnassa. Yksikään teleoperaattori ei myöskään omista Digitan asiakasyhteyksiin verrattavaa osuutta tilaajayhteyksistä Suomessa. Digitan emoyhtiön Yleisradion asema ohjelmapalvelujen tarjonnassa Suomessa tekee Digitan verkon käytöstä tärkeän useille kuluttajille ja vahvistaa siten osaltaan myös ohjelmistoja ja muita palveluja tarjoavien yritysten riippuvuutta Digitan verkosta. Myös lausunnonantajat katsovat, etteivät muut jakeluverkot korvaa Digitan lähetyspalveluja.
Kiinteän tilaajayhteysverkon markkinat
Kilpailuvirasto on useissa päätöksissään katsonut kiinteässä televerkossa harjoitetun paikallisen teletoiminnan muodostavan relevantit hyödykemarkkinat[5].
Helsingin Puhelin Oyj:n määräävän markkina-asema väärinkäyttöä koskevassa esityksessä Kilpailuvirasto katsoi paikalliseen teletoimintaan kuuluvan kiinteän tilaajayhteysverkon muodostavan relevantit hyödykemarkkinat[6]. Kaikkien kiinteissä televerkoissa tarjottavien palveluiden kannalta on välttämätöntä saada yhteys asiakkaaseen tilaajayhteysverkon kautta. Matkaviestinverkko ei ainakaan toistaiseksi korvaa tilaajayhteysverkkoa, koska loppuasiakkaille matkaviestinpalvelut ovat kiinteän teleliittymän palveluja täydentäviä palveluja.
Paikallinen kaapeliverkkotoiminta
Kilpailuvirasto arvioi, että Soneran kaapeliverkon alueella toimiville asiakkaille ja näitä asiakkaita tavoittamaan pyrkiville sisällöntuottajille kiinteän televerkon palvelut, satelliittitelevisiopalvelut ja maanpäällisen televisioverkon palvelut eivät välttämättä riittävästi korvaa Soneran kaapeliverkon palveluja[7]. Maanpäällinen digitaalinen televisioverkko saattaa osittain korvata kaapeliverkon palveluja, sillä digitalisointi mahdollistaa alueelliset lähetykset myös maanpäällisessä televisioverkossa. Yleisradioverkon palvelut eivät kuitenkaan kotimaiseen sisältöön painottuvan tarjontansa vuoksi täysin korvaa ulkomaisiin televisiokanaviin keskittyvien kaapeliverkkojen palveluja.
Kaapeliverkon ja satelliittijakelun korvaavuuden mahdolliset esteet voivat johtua esimerkiksi uponneista asiakkaiden laite- ja liittymäinvestoinneista, satelliittitelevisiopalvelujen vastaanottamiseen liittyvästä erityisestä lautasantenni-investoinnista, osittain erilaisesta sisältötarjonnasta, satelliittitelevisiopalveluista puuttuvista alueellisista televisio-ohjelmista sekä kaksisuuntaistetun kaapelitelevisioverkon mahdollistamista edullisista ja tehokkaista internet-palveluista. Kaapeliverkon palvelujen ja satelliittijakelun pitäminen erillisinä relevantteina hyödykemarkkinoina saattaa olla perusteltua myös siitä syystä, että kaapeliverkon peittoalueella asiakkaat eivät Kilpailuviraston selvitysten mukaan yleensä katso televisiotarjontaa satelliittitelevisioyhteydellä. Kilpailuviraston arvion mukaan yrityskaupan kilpailua merkittävästi vähentävät vaikutukset voidaan riittävällä tavalla osoittaa, vaikka satelliitti- ja kaapeliverkko edellä todetuista korvaavuuden esteistä huolimatta kuuluisivat samoille relevanteille hyödykemarkkinoille.
Tilaajayhteysverkko ei ainakaan toistaiseksi kustannustensa vuoksi korvaa kaapelitelevisioverkkoa televisio-ohjelmien jakelussa, vaikka on odotettavissa, että tehokasta kiinteää televerkkoa tullaan tulevaisuudessa käyttämään esimerkiksi tilattavien maksullisten televisio-ohjelmien (”tilausvideoiden”) tarjonnassa.
Digitaalisten jakeluverkkojen (internet-tyyppisten palvelujen) palvelujärjestelmät
Soneran mukaan digitaalisten jakeluverkkojen palvelujärjestelmät ovat kehittymässä yhdeksi horisontaaliseksi markkinaksi[8]. Markkinakehityksellä tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi internetsisällön, matkaviestinsisällön, digitaalisen television ja radion uusien lisäpalvelujen[9] palvelualustat ja sisällöntuottamiseen, tunnistamiseen, tietoturvaan, maksamiseen ja asiakashallintaan liittyvät tekniset ratkaisut sekä niiden operointi ovat samanlaisia tai niin samankaltaisia, että palvelujen joustava rinnakkais- ja ristiinkäyttö kaikissa digitaalisissa jakeluverkoissa on mahdollista.
Soneran yritysryhmän digitaalisten verkkojen palvelujärjestelmän asiakasryhmänä ovat Soneran määräysvallassa oleviin digitaalisiin verkkoihin sisältöjä ja palveluja sekä markkinointiaineistoa tuottavat yritykset. Kilpailuviraston selvitysten mukaan Sonera voi kuitenkin hoitaa myös osan sisällöntuottajan palvelujärjestelmästä[10], vaikka sisältö jaetaan kolmannen hallinnassa olevan digitaalisen verkon kautta.
Kilpailuvirasto tarkastelee digitaalisten verkkojen palvelujärjestelmää vaihtoehtoisena kehittyvänä markkinana sille, että erilaisten digitaalisten jakeluverkkojen katsottaisiin kaikkien sisältöpalvelujen osalta muodostavan erilliset verkkosidonnaiset palvelujärjestelmämarkkinat. Markkinoiden konvergenssikehityksen lisäksi digitaalisten jakeluverkkojen palvelujärjestelmien tarkastelu vaihtoehtoisina eri digitaaliset jakeluverkot ylittävinä markkinoina on perusteltua myös siitä syystä, että se tuo Soneran tavoitteiden näkökulmasta esiin sellaisia kilpailuongelmia, jotka vaikuttavat myös muilla tarkasteltavilla markkinoilla.
Relevantit maantieteelliset markkinat
Kilpailuvirasto katsoo, että alueellisia tilaajayhteysverkon ja kaapeliverkon markkinoita lukuunottamatta kaikkien yrityskauppaan vaikuttavien relevanttien hyödykemarkkinoiden markkina-alue on Suomi.
Digitaalisen maanpäällisen televisio- ja radioverkon tekniset palvelut tarkoittavat ratkaisujen kehitys-, testaus-, sovitus-, valvonta- integrointi- ja ylläpitopalveluja. Tämä merkitsee sitä, että teknisten palvelujen tarjoajien täytyy olla laajasti ja keskeytyksettä läsnä Suomen markkinoilla, jossa Digitan verkkoa käyttävien asiakkaiden ohjelmien tarjontaan liittyvät liiketoimintayksiköt sijaitsevat. Teknisten palveluiden relevantin kilpailualueen rajoittuminen Suomen markkinoille johtuu myös siitä, että ainakin osa teknisistä ratkaisuista toteutetaan Kilpailuviraston tietojen mukaan yhteisinä kansallisina tai kansallisesti sovitettavina ratkaisuina. Kansalliset ratkaisut osaltaan vähentävät sitä, että teknisiä palveluja kysyttäisiin tai tarjottaisiin kilpailuolosuhteisiin merkittävästi vaikuttavalla tavalla Suomen ulkopuolelta. Valtioneuvoston päätöksen mukainen paine yhtenäisiin maanpäällisen digitaalisen television ratkaisuihin vaikuttaa myös siihen, että teknisten palvelujen kilpailuolosuhteet muodostuvat Suomessa todennäköisesti erilaisiksi kuin muualla. Markkinoiden kansalliseen luonteeseen vaikuttaa myös se, että verkkoa ylläpitävällä yrityksellä on erityinen kehityskumppanin rooli ja kilpailuasema verkon peittoalueen teknisten palvelujen kilpailuolosuhteiden muodostumisessa.
Palvelujen tarjonnassa käytettävän jakeluverkon sijainti, Suomessa sijaitsevan asiakaspalvelu- ja muun henkilökunnan jatkuvan läsnäolon välttämättömyys ja kansallinen sääntely rajaavat myös matkaviestin- ja lähetyspalvelujen sekä digitaalisten verkkojen palvelujärjestelmämarkkinoiden relevantin maantieteellisen markkina-alueen Suomeen.
Tilaayhteysmarkkinat rajautuvat Soneran paikallisverkon sijainnin mukaisesti niille alueille, joilla Soneralle on ollut yksinoikeus harjoittaa paikallista teletoimintaa 31.12.1993 saakka.
Myös kaapeliverkon relevantti maantieteellinen markkina-alue rajautuu Soneran kaapeliverkon sijainnin mukaisiin alueellisiin markkinoihin, koska alueiden asiakkaat eivät voi kysyä kaapelitelevisiopalveluja Soneran toimialueen ulkopuolelta.
Määräävän markkina-aseman syntymisen tai vahvistumisen arviointi
Digitaalisen televisio- ja radioverkon tekniset palvelut
Kilpailuvirasto katsoo, että yrityskaupan seurauksena Digitalle syntyy tai vahvistuu määräävä markkina-asema maanpäällisen digitaalisen televisio- ja radioverkon teknisissä palveluissa.
Digitalla on ainutlaatuinen vertikaalinen integraatio verkossa, sen palvelualustassa ja näiden operointipalveluissa, mikä antaa Digitalle merkittävän kilpailuedun muihin teknisiä palveluja tarjoaviin yrityksiin verrattuna.
Digitan lähetyspalvelujen monopoliasema luo sille edellytykset markkinavoiman hyväksikäyttämiseen ja markkina-aseman puolustamiseen myös näihin markkinoihin läheisesti liittyvillä digitaalisen televisio- ja radioverkon teknisten palvelujen markkinoilla. Digitalla on lähetyspalvelujen monopoliaseman avulla mahdollisuus estää tai vaikeuttaa huomattavasti kilpailevien teknisten palvelujen tarjoajien toimintaedellytyksiä ja rajoittaa teknisiä palveluja tarvitsevien yritysten ja kuluttajien valinnanmahdollisuuksia. Digita voi sitoa tarjoamansa tekniset palvelut lähetyspalveluihin. Digita voi toteuttaa sitomisen ja sen omassa tarjonnassa olevien teknisten ratkaisujen suosimisen esimerkiksi hinnoittelun avulla. Digitalla on mahdollisuus heikentää kilpailua ristisubventiolla tai hinnoittelemalla kokonaispalvelutarjontansa muodostavat palvelut ja ratkaisut tavalla, joka ei ole selkeä, neutraali ja läpinäkyvä. Digita voi ottaa käyttöön myös sellaisia suljettuja ja epäneutraaleja rajapintoja ja ratkaisuja, joilla se voi estää tai vaikeuttaa kilpailevien ratkaisujen käyttöönottoa[11]. Digitalle syntyy huomattava kilpailuetu sen ainutlaatuisesta kokonaispalvelutarjoajan asemasta myös siitä syystä, että asiakkaiden on edullista keskittää tekniset palvelut yhdelle yhtiölle, koska tekniset ratkaisut tukevat toiminnallisesti toisiaan ja keskittämällä niiden valvonta ja ylläpito on huomattavasti helpompaa.
Digitalle syntyy ylivoimainen kilpailuetu teknisten palvelujen tarjonnassa, koska digitaalinen televisiotoiminta aloitetaan Yleisradion toimesta ja sen kanavanipussa. Yleisradiolla on lisäksi tällä hetkellä yksinoikeus digitalisten radiopalvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen. Yleisradion aloitusasema ja teknisten palvelujen yhdenmukaisuuden paine merkitsevät sitä, että Digita pääsee heti digitaalisen televisiotoiminnan alkuvaiheessa käytännössä standardisoimaan tai ainakin asettamaan vähimmäistason sille tekniselle ympäristölle, jonka varassa digitaalisen television ja radion ohjelmistoja ja muita palveluja tuotetaan ja käytetään. Aloitusaseman lisäksi Digitan ratkaisujen ylivoimaiseen kilpailuasemaan vaikuttaa se, että Yleisradion digitaalisen kanavanipun ohjelmatarjonta ja sen tietoyhteiskuntapalvelut, lisäarvopalvelut, varmennepalvelut ja paluukanavaratkaisut ovat useille kuluttajille ja näin myös ohjelmistoja ja palveluja tarjoaville yrityksille niin tärkeitä, että merkittävä osa kuluttajista ja palveluntuottajista myös tästä syystä teoreettisessa valintatilanteessa suosisi Yleisradion kanavanippua ja sen palvelutarjonnan perustana olevia Digitan teknisiä palveluja ja ratkaisuja.
Digita on kilpailijoihinsa verrattuna ylivoimaisessa asemassa myös siitä syystä, että kilpailijoiden on Digitan verkon käyttöön liittyvien teknisten ratkaisujen kehitys-, sovitus- ja testausvaiheessa paljastettava sille liikesalaisuuksiaan. Digitalla on lisäksi sellaista verkon toimintaan liittyvää erityistä taitotietoa, joka on välttämätöntä teknisten ratkaisujen ja palvelujen sekä uusien sisältöpalvelujen kehittämisessä. Näistä seikoista johtuen Digita on teknisten palvelujärjestelmien tarjoajille ja sisällöntuottajille korvaamaton yhteistyökumpppani. Digitalla on esitettyjen syiden vuoksi myös huomattava kehitysetumatka muihin teknisiä palveluja tarjoaviin yrityksiin verrattuna.
Maksullisten televisio-ohjelmien salaukseen liittyvien teknisten ratkaisujen valinnassa ja ylläpidossa Digita ei Yleisradion mukaan saa aloitusasemasta syntyvää merkittävää kilpailuetua, koska Yleisradion hallitsemassa kanavanipussa ei ainakaan alkuvaiheessa lähetetä maksullisia televisiopalveluja. Kilpailuviraston selvitysten mukaan kuitenkin jo Yleisradion kanavanipussa aloitettavaa digitaalisen television kokeilua ja lanseerausta varten määritellään salaustekniikan ominaisuuksia, vaikka salattuja televisio-ohjelmia ei olisi vielä tarjolla. Yleisradio ja Sonera voivat Digitan omistajina rajoittaa myös salausratkaisujen tarjontaa ja käyttöä, koska salausratkaisujen on oltava yhteensopivat sen lähetysverkon teknisten asetusten ja niiden muutosten kanssa. Salausjärjestelmän yhteensopivuudessa ja toiminnallisuudessa saattaa lisäksi esiintyä ongelmia, ellei niitä operoida yhdessä muiden verkon käyttöön ja palveluihin liittyvien teknisten järjestelmien kanssa. Erillinen operointi on Yleisradion mukaan myös kustannuksiltaan kalliimpi kuin kaikkien järjestelmien keskittäminen Digitalle. Muiden kuin Digitan ylläpitämien salausratkaisujen räätälöinti Suomen digitaaliseen televisioympäristön kanssa yhteensopiviksi edellyttää yhteistyötä Digitan kanssa, mikä myös on omiaan rajoittamaan kilpailevien salauspalvelujen käyttöönottoa. Lisäksi Yleisradion tietoyhteiskuntapalvelujen varmennepalvelut ja niihin liittyvä älykortti rajapintoineen saattavat vähentää mahdollisuuksia valita muut kuin Digitan operoimat salausratkaisut. Voidaan myös olettaa, että useiden kaupallisten toimijoiden on vaikea päästä yhteisymmärrykseen yhteisestä salausratkaisusta ja sen ylläpitopalveluista, mistä johtuen osa haluaa todennäköisesti käyttää kustannuksiltaan edullisempia ja toimintakyvyltään varmempia Digitan kokonaispalvelutarjontaan kuuluvia salausjärjestelmän operointipalveluja. On lisäksi huomattava se, että Sonera kehittää maailman suurimpien salausjärjestelmäratkaisutoimittajien kanssa kaikenlaisiin digitaalisiin verkkoihin soveltuvia salausratkaisuja. Todennäköisesti asiakkaat suosivat sellaisia salausjärjestelmiä, jotka ovat yhteensopivia merkittävän aseman omaavan Soneran matkaviestin- ja internet-palvelujen kanssa.
Salausjärjestelmää koskeva perustelu Digitan ylivoimaisista kilpailueduista soveltuu myös esimerkiksi kanavanipun ja ohjelmaoppaan hallinnan palveluihin. Asiakasrajapintaan liittyviä teknisiä ratkaisuja (mm. paluukanavaratkaisu ja varmennepalvelut) ei käytännössä voi olla kuin aloitusvaiheessa määritelty yksi ratkaisu, koska etenkään kuluttajat eivät halua käyttää useita palvelujärjestelmiä. Kaikkien teknisten ratkaisujen kehitystyö ja räätälöinti Digitan verkon kanssa toiminnalliseksi edellyttävät yhteistyötä Digitan kanssa. Digita saa kaikkien teknisten ratkaisujen operointipalvelujen tarjontaan huomattavaa kilpailuetua siitä, että digitaalinen televisiotoiminta aloitetaan Yleisradion kanavanipussa. Keskittäminen Yleisradion kanavanippua ja ohjelmaopasta ylläpitävälle Digitalle takaa myös yhteensopivuuden, toiminnallisuuden, käyttövarmuuden ja alentaa kustannuksia.
Digitan määräävä markkina-asema syntyy siitä, että se vastaa ainakin lähetysverkon, Yleisradion kanavanipun, paluuyhteysratkaisujen, internet-tyyppisten palvelujen palvelualustojen ja varmennepalvelujen sovellusten teknisistä palveluista. Myös muiden teknisten palvelujen osalta Digitalla on ylivoimaisia kilpailuetuja, joiden avulla se voi lisätä kilpailijoidensa ja toimiluvanhaltijoiden kustannuksia, estää tai hidastaa näiden markkinoilletuloa tai heikentää näiden ratkaisujen ja palvelujen toiminnallisuutta, yhteensopivuutta ja käyttövarmuutta. Digita saa verkon omistajana myös tuote- ja palvelukehitysetumatkaa ja se pääsee tästä syystä markkinoille helpommin ja nopeammin kuin kilpailijansa. Kilpailuvirasto katsoo, että Digita voi siis kilpailunrajoituslain tarkoittamalla tavalla vaikuttaa merkittävästi muiden teknisten palvelujen markkinoilla toimivien yritysten kilpailuolosuhteisiin.
Kilpailuviraston arvion mukaan Digita omistajineen pääsee maanpäällistä digitaalista televisiotoimintaa täydellisemmin standardoimaan digitaaliseen radiotoimintaan liittyvän teknisten ratkaisujen ja palvelujen ympäristön. Ainoastaan Yleisradiolla on oikeus harjoittaa digitaalista radiotoimintaa Suomessa. Koko maanpäällisen radioverkon kapasiteetti on digitaalisen radiotoiminnan käynnistysvaiheessa täysin Digitan emoyhtiön radio-kanavien hallussa. Kun kaupalliset toimijat tulevat myöhemmin markkinoille, on niiden ja muiden verkkoon palveluja, sisältöjä ja markkinointiaineistoja tuottavien yritysten pääsääntöisesti sopeuduttava Digitan verkon palvelujärjestelmään. Lisäksi vain Digita pystyy kehittämään, käyttämään ja ylläpitämään sellaisia palveluratkaisuja, jotka mahdollistavat digitaalisen radio- ja televisioverkon täysin joustavan rinnakkais- ja ristiinkäyttämisen. Digitan ylivoimaiseen markkina-asemaan vaikuttaa myös se, että Yleisradion osuus kaikesta radion kuuntelusta Suomessa on noin 55 prosenttia.
Digitan markkina-asema vahvistuu yrityskaupan seurauksena. Sonera antaa Digitalle tuotekehitysvoimaa ja muita resursseja, kun se tulee mukaan Digitan teknisten palvelujen kehittämiseen. Tällä on suuri merkitys, koska Soneralla on suuret taloudelliset resurssit ja sillä on Suomessa erittäin vahva asema palvelualustoihin ja jakeluverkkoihin, kuten matkaviestinverkkoon ja Internet-verkkoon liittyvien teknisten ratkaisujen tarjonnassa. Digitan markkina-asema vahvistuu myös sitä syystä, ettei Sonera yrityskaupan seurauksena toimi enää Digitan markkinavoimaa heikentävänä kilpailijana. Sonera olisi ollut Digitalle erittäin merkittävä kilpailija ainakin ristiinkäyttöratkaisujen, sähköisen kaupan ratkaisujen, varmenne- ja laskutuspalvelujen ja asiakashallintajärjestelmien tarjonnassa. Soneran Digitalle kehittämien ratkaisujen samanlaisuus tai yhteensopivuus Soneran matkaviestinpalvelujen ja Internet-palvelujen kanssa, joissa Soneralla on kilpailijoitaan selvästi vahvempi markkina-asema, vahvistaa myös osaltaan Digitan kilpailuasemaa. Lisäksi yrityskaupasta syntyy Digitalle kilpailuetua, jos Soneran verkkoihin perustuvat paluukanavaratkaisut tulevat esimerkiksi hinnoittelun tai teknisen yhteensopivuuden avulla osaksi Digitan kokonaispalvelupakettia. Tämä vaikuttaisi välillisesti myös teknisten palvelujen kilpailuun, koska Soneran markkinaosuus matkaviestinpalveluissa ja Internet-liittymissä on huomattava.
Kilpailuvirasto katsoo, että Digitalle syntyy määräävä markkina-asema siitä riippumatta tarkastellaanko erikseen kunkin teknisen ratkaisun operointipalveluja vai katsotaanko kaikkien digitaalisen television ja radion teknisten ratkaisujen operointipalvelujen muodostavan yhden relevantin hyödykemarkkinan. Yksityiskohtainen markkinamäärittely ei ole välttämätön, koska kilpailuongelmat voidaan osoittaa vaihtoehtoisia laajempiakin markkinoita tarkastelemalla[12].
Matkaviestinpalvelut
Soneran markkinaosuus matkaviestinnässä on noin 65 prosenttia. Kilpailuvirasto on useissa aikaisemmissa päätöksissään todennut, että Soneralla on matkaviestinnän palveluissa Suomessa määräävä markkina-asema[13].
Kilpailuvirasto katsoo, että yrityskaupan seurauksena Soneran määräävä markkina-asema matkaviestinnän palveluissa vahvistuu.
[…] Vaikka Digitan ratkaisua olisi tarkoitus tarjota myös muille matkaviestinoperaattoreille, Soneran määräysvalta Digitassa ja Soneran ja Digitan tuotekehittely-yhteistyö merkitsevät sitä, että Sonera saa omien palvelujensa markkinoille tuomiseen ja kehittelyyn huomattavan pysyvän etumatkan sen kilpailijoihin verrattuna. Soneran määräysvalta Digitassa merkitsee myös sitä, että Soneran matkaviestinverkon palvelut saavat yhteensopivuuteen, toiminnallisuuteen, käyttövarmuuteen ja kustannussäästöihin liittyviä huomattavia kilpailuetuja.
Sonera voi Digitan avulla edistää omien matkaviestinpaluuratkaisujen, matkaviestinnän sisältö- ja asiointipalvelujen ja matkaviestinpalveluihin kehitettyjen teknisten ratkaisujen menestystä digitaalisen television ja radion toimintaympäristössä. Digita voi suosia joko hinnoittelulla, teknisillä yhteensopivuudella, toiminnallisuudella tai käyttövarmuudella Soneran matkaviestinpalveluja digitaalisen televisioon parhaiten soveltuvina sovelluksina, sisältöpalveluina ja matkaviestinpaluuyhteytenä[14]. Digitan määräysvallalla Sonera takaa myös sen, että sen ristiinkäyttöratkaisut ja -palvelut ovat kilpailijoita aikaisemmin markkinoilla.
Soneralla on yrityskaupan seurauksena kilpailijoitaan vahvempi asema matkaviestinnän markkinoilla, koska Sonera saa Digitan kautta tietoonsa merkittävää taitotietoa, jota se voi hyödyntää digitaalisen televisio- ja radioverkon ja matkaviestinverkon rinnakkais- ja ristiinkäyttöön soveltuvien ratkaisujen ja palvelujen kehittämisessä.
Yrityskaupasta on Soneralle huomattavaa kilpailuetua myös siitä syystä, että Digitan avulla Soneran yritysryhmä voi tarjota sellaista kokonaispakettia, johon kuuluvat jakelupalvelut, yhteensopivat palvelualustat ja muut tekniset ratkaisut kaikissa digitaalisissa verkoissa ja päätelaitteissa. Kilpailuvirasto katsoo, että Soneran yritysryhmän tuote- ja palvelutarjonnan laajentuminen vahvistaa Soneran määräävää markkina-asemaa matkaviestinpalvelujen markkinoilla. Soneran portfoliovoima vahvistuu esimerkiksi lisääntyneiden sidonta- ja ristisubventointimahdollisuuksien seurauksena. Soneran markkinavoiman vahvistumisesta johtuen Soneran toimituksesta kieltäytymisellä on lisäksi aikaisempaa negatiivisempi merkitys niille palveluntuottajille, jotka pyrkivät tarjoamaan palvelujaan myös Soneran matkaviestinverkossa.
Verkkoihin sisältöjä tuottavat yritykset suosivat Soneraa sille yrityskaupassa muodostuvan vahvan multiverkko-operoijan aseman johdosta. Soneran yritysryhmä on Digitan hankinnan seurauksena todennäköisesti ainoa yritys, joka voi tarjota kattavat palvelujärjestelmäpalvelut kaikissa valtakunnallisissa digitaalisissa jakeluverkoissa. Soneran verkkopalvelujärjestelmät takaavat joka tapauksessa sen asiakkaille toiminnallisuuden, yhteensopivuuden, kehityksessä ensimmäisenä mukana pysymisen ja mahdollisesti myös matalammat kustannukset. Sonera voi lisäksi Digitassa vaikuttaa siihen, että digitaalisen television ja radion sisällöntuotanto on parhaiten sovitettavissa Soneran matkaviestinverkkoon. Yrityskaupasta syntyvät kilpailuedut ovat merkittäviä, sillä sisällöntuottajat haluavat palvelunsa samanlaisina mahdollisimman useisiin erilaisiin jakelukanaviin ja päätelaitteisiin.
Palveluntuottajien lisäksi myös loppukäyttäjät arvostavat sitä, jos esimerkiksi sama tai samanlainen sähköisen kaupan ja maksamisen järjestelmä digitaalisine allekirjoituksineen ja älykortteineen toimii sekä matkaviestinpalveluissa että digitaalisen television ja radion palveluissa. Yleisten arvioiden mukaan kuluttajat haluavat samanlaiset palvelut kaikkien verkkojen ja päätelaitteiden kautta.
Sonera hyötyy matkaviestinpalvelujen markkinoilla välillisesti myös ratkaisujen yhdenmukaisuuden paineesta ja Yleisradion digitaalisen television ja radion kehitysvaiheen aloitusasemasta. Digitan avulla Sonera voi saada standardisoitua omia matkaviestinnän ratkaisujaan ja palvelujaan Suomen digitaalisen television toimintaympäristöön.
Soneralle syntyvillä kilpailueduilla on suuri merkitys, koska digitaalisesta televisio- ja radioverkosta tulee Kilpailuviraston arvion mukaan Suomessa merkittävä digitaalisten palvelujen jakeluväylä ja koska ratkaisujen ja palvelujen yhteensopivuus Digitan verkkoon ja matkaviestinverkkoon sekä erilaisiin päätelaitteisiin tulee olemaan merkittävä tekijä kilpailussa.
Sonera saa yrityskaupan seurauksena kustannussäästöjä ratkaisujen ja palvelujärjestelmien ohella myös verkkoinvestoinneissa. Digitan verkon tiivistys liikkuvaa vastaanottoa varten toteutettaneen Soneran määräysvallan johdosta ensisijaisesti Soneran matkaviestinverkkoa hyödyntämällä. Lisäksi voidaan olettaa, että Digita toimii Soneran intressien mukaisesti vuokratessaan mastojensa antenni- ja laitepaikkoja. Soneran kilpailijat käyttävät Digitan mastoja antenniensa sijoituspaikkana. Sonera ja sen kilpailijat pitävät Digitan mastoja tärkeinä kolmannen sukupolven matkaviestinverkon rakentamisessa erityisesti siitä syystä, että kustannustekijät ja ympäristölliset syyt rajoittavat uusien mastojen rakentamista.
Soneran määräävä markkina-asema matkaviestinpalvelujen markkinoilla vahvistuu merkittävien kilpailuetujen lisäksi myös Soneran ja Digitan välisen kilpailupaineen poistumisen seurauksena. Digitan liikkuvaan päätelaitteeseen soveltuva ja käyttökustannuksiltaan matkaviestinverkkoa edullisempi digitaalinen televisio- ja radioverkko ja sen tekniset palvelut eivät yrityskaupan seurauksena kilpaile Soneran kolmannen sukupolven matkaviestinverkon ja siihen liittyvien Soneran kehittämien palvelujen kanssa. Soneran matkaviestinverkkoa voitaisiin käyttää Digitan verkon kanssa kilpailevana verkkona tekstin ja liikkuvien kuvien jakelun lisäksi myös esimerkiksi radio-ohjelmien jakelussa.
Kilpailuviraston arviota Soneran määräävän markkina-aseman vahvistumisesta tukee muun selvityksen ohella osakassopimuksen liite, jonka mukaan Soneran tavoitteena […]
Digitaalisen maanpäällisen radio- ja televisioverkon lähetyspalvelut
Kilpailuvirasto katsoo Digitan olevan määräävässä markkina-asemassa valtakunnallisen maanpäällisen televisio- ja radioverkon lähetyspalveluissa. Kolmansien lausuntojen mukaan toisen maanpäällisen valtakunnallisen televisio- ja radioverkon rakentaminen on taloudellisesti mahdotonta.
Markkinoita yksin hallitsevan yrityksen markkinavoima vahvistuu selvästi aina silloin, kun yrityskaupan seurauksena lähimarkkinoilta tuleva kilpailupaine vähenee.
Digitan määräävä markkina-asema valtakunnallisen maanpäällisen digitaalisen television ja radion verkkopalveluissa vahvistuu, koska yrityskaupan seurauksena Sonera ei toimi osittain kilpailevilla ja täydentävillä verkkopalveluillaan Digitan markkinavoimaa tehokkaasti heikentävänä kilpailijana.
Digitan ja Soneran verkkopalvelut kilpailevat keskenään, koska kaikissa digitaalisissa verkoissa voidaan periaatteessa siirtää mitä tahansa datamuodossa olevaa kuvaa, tekstiä ja ääntä. Kaikissa digitaalisissa verkoissa tarjotaan myös internet-tyyppisiä asiointi-, informaatio- ja kaupankäyntipalveluja. Kaikissa digitaalisissa verkoissa on mahdollisuus myös interaktiiviseen viestintään. Soneran matkaviestin- ja internet-palvelujen erityinen kilpailuetu suhteessa Digitan verkkoon on siinä, ettei erillistä interaktiivisten palvelujen paluuyhteyttä tarvita.
Sonera omistaa toistaiseksi ainoana Suomessa toimivana operaattorina valtakunnallisen matkaviestinverkon, joka tulee muutaman vuoden kuluttua toimimaan myös liikkuvien kuvien tehokkaana jakeluväylänä. Soneran kolmannen sukupolven matkaviestinverkko ja Digitan digitalisoitu verkko olisivat ilman yrityskauppaa olleet erityisessä kilpailusuhteessa, koska kummankin verkon etuna kiinteään verkkoon verrattuna on se, että niitä pitkin voidaan jakaa sisältöpalveluja liikkuvaan ja kannettavaan päätelaitteeseen. Soneran matkaviestinverkko olisi voinut toimia myös Digitan valtakunnallisen radioverkon kilpailijana (esim. GPRS- tai UMTS-radio). Sonera olisi ilman yrityskauppaa ollut Digitan tärkeä kilpailija, sillä Sonera on edellä todetusti määräävässä markkina-asemassa matkaviestinpalvelujen markkinoilla Suomessa. Matkaviestinyhteys on yli 65 prosentilla suomalaisista, joten Sonera on myös tällä perusteella Digitan verkon lähes 100 prosentin peiton merkittävä kilpailija Suomessa.
Soneralla on matkaviestinverkon lisäksi valtakunnallinen valokaapelirunkoverkko ja digitalisoidut alueverkot, jotka kilpailisivat ilman yrityskauppaa tehokkaammin Digitan verkon kanssa. Soneralla on kiinteän verkon verkkopalveluissa vahva markkina-asema, sillä yrityskauppailmoituksen mukaan Soneran markkinaosuus runkoverkon verkkopalveluissa on noin […] prosenttia. Soneran markkinaosuus tilaajayhteyksistä on 28 prosenttia, mutta niiden peitto kattaa 80 prosenttia Suomen maantieteellisestä pinta-alasta. Lisäksi Soneralla on myös kehittynyt internet-verkko ja sen osuus internet-liittymistä noin 40 prosenttia. Uusien nopeiden kiinteiden internet-yhteyksien odotetaan toimivan erityisesti tilattujen maksullisten televisio-ohjelmien uutena jakelumuotona.
Soneralla on noin 15 prosentin markkinaosuus Suomen kaapelitelevisiopalveluista. Soneran kaapelitelevisioverkko palvelujärjestelmineen on Digitan verkkopalvelujen merkittävä kilpailija Soneran kaapeliverkon peittoalueilla. Digitan digitaalinen televisioverkko kilpailee Soneran verkon peittoalueella erittäin voimakkaasti Soneran kaapeliverkon kanssa, koska digitalisoinnin johdosta Digitan verkossa voidaan lähettää kaapelitelevisioverkkoyhtiöiden liiketoiminnan kannalta tärkeitä alueellisia lähetyksiä.
Digitan määräävä markkina-asema vahvistuu myös siitä syystä, että Sonera kehittää yrityskaupan johdosta sellaisia teknisiä ratkaisuja ja sisältöpalveluja, jotka edistävät ja suosivat Digitan verkon käyttöä. Soneralla on teknisissä ratkaisuissa, liittymissä ja sisältöpalveluissa edellä todetusti erittäin vahva asema Suomessa. Soneran suosiessa teknisellä osaamisellaan ja palveluillaan yrityskaupan johdosta Digitaa, heikkenee Digitan verkon kanssa rinnakkaisilla verkkomarkkinoilla kilpailevien kaapelitelevisio- ja teleoperaattoreiden kilpailuasema. Yrityskaupan seurauksena Soneralla on lisäksi voimakas intressi tarjota asiakkaille sellaisia kokonaisratkaisuja ja -palveluja, jotka toimivat kaikissa verkoissa ja päätelaitteissa. Digitan ja sen verkon pääseminen Soneran kokonaispakettiin parantaa Digitan verkkopalvelujen kilpailukykyä sen kanssa läheisillä markkinoilla kilpaileviin yrityksiin verrattuna. Jos Sonera olisi panostanut sellaisiin ratkaisuihin ja palveluihin, jotka eivät vastaavalla tavalla edistäisi Digitan verkon asemaa, kilpailisivat Soneran omat verkot lisäksi voimakkaammin Digitan verkon kanssa.
Sonera on Kilpailuviraston tietojen mukaan maksanut Digitasta huomattavasti enemmän kuin muut sen omistuksesta kiinnostuneet yhtiöt ja vaatii pörssiyhtiönä todennäköisesti verkosta aikaisempaa parempaa tuottoa. Jos Digitan verkon tuotto lasketaan Soneran hankintahinnan perusteella, nousisi verkon vuokra nykyisestä vuokrasta huomattavasti.
Kiinteän tilaajayhteysverkon alueelliset markkinat
Soneralla on määräävä markkina-asema niillä alueellisen kiinteän televerkon perinteisillä teletoimialueilla[15], joilla sillä oli vuoden 1993 loppuun saakka yksinoikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen[16].
Soneran markkinaosuus kiinteän televerkon palvelujen tarjonnassa yhtiön perinteisillä paikallisteletoimialueilla on selvästi yli 90 prosenttia. Sonera hallitsee perinteisillä toimialueillaan käyttäjien pääsyä televerkkoihin. Kilpailevan tilaajayhteysverkon rakentaminen kuluttajille ja pienemmille yrityksille on taloudellisesti mahdotonta, sillä näiden teleliikennevolyymit ovat vähäisiä. Soneralla on siten määräävä markkina-asema perinteisten teletoimialueidensa kiinteän tilaajayhteysverkon markkinoilla.
Soneran alueellinen teleyhteysmarkkinoiden markkinavoima on erittäin suuri, koska myös Soneran kaapeliverkot sijaitsevat Soneran perinteisillä paikallisteletoiminta-alueilla. Tilaajayhteysverkkoa ja kaapeliverkkoa voidaan käyttää samanlaisen sisällön jakeluväylänä ja vastaanottoyhteytenä.
Soneran määräävä markkina-asema kiinteän tilaajayhteysverkon markkinoilla vahvistuu yrityskaupan seurauksena merkittävästi, koska maanpäällisen digitaalisen televisio- ja radioverkon verkkopalvelut alueellisine lähetysmahdollisuuksineen eivät yrityskaupan jälkeen tarjoa korvaavaa sisällön jakelu- ja vastaanottoyhteyttä Soneran paikallisten televerkkotoimialueiden kotitalouksille ja muille asiakkaille[17]. Yrityskaupasta aiheutuva kilpailuongelma on Soneran hallitsemilla alueellisilla markkinoilla erittäin suuri, sillä Soneran yritysryhmän määräysvallassa on kaupan seurauksena samojen asiakkaiden kiinteä tilaajayhteysverkko, maanpäällinen televisio- ja radioverkko ja kaapeliverkon peittoalueella kaapeliverkko.
Kilpailuvirasto katsoo, että Soneran perinteisen paikallisteletoimialuiden kunnat tai vähintään nämä kunnat yhdessä muodostavat kilpailunrajoituslain 11 d §:n tarkoittaman Suomen olennaisen osan.
Paikalliset kaapeliverkkomarkkinat
Soneralla on määräävä markkina-asema sen kaapeliverkon peittoalueilla[18]. Soneran kaapeliverkon sijaintipaikoilla ei ole toista kaapeliverkkoa eikä kilpailevan verkon rakentaminen ole taloudellisesti mahdollista. Soneran markkinavoima on erittäin suuri niillä alueilla, joilla Sonera omistaa kaapeliverkon lisäksi myös alueen tilaajayhteysverkot, koska molemmat toimivat edellä mainitulla tavalla sisällön jakeluväylänä ja vastaanottoyhteytenä. Sonera on markkinaosuutensa ja tilaajayhteysverkkojen hallinnan johdosta kaapeliverkkonsa sijaintipaikoilla määräävässä markkina-asemassa, vaikka satelliittijakelun katsottaisiin kuuluvan kaapeliverkon kanssa samoille relevanteille hyödykemarkkinoille.
Kilpailuvirasto katsoo, että Soneran kaapeliverkon sijaintipaikat muodostavat erikseen tai vähintään yhdessä kilpailunrajoituslain 11 d §:n tarkoittaman Suomen olennaisen osan.
Soneran määräävä markkina-asema alueellisessa kaapeliverkkotoiminnassa vahvistuu merkittävästi Digitan yhteisen määräysvallan hankinnalla, koska Digitan digitalisoitu verkko alueellisine lähetyksineen ei yrityskaupan jälkeen ole enää kilpaileva sisällön jakelu- ja vastaanottoyhteys Soneran kaapeliverkon alueella sijaitseville kotitalouksille[19]. Kilpailuongelma on edellä todetusti erityisen huomattava Soneran hallitsemilla alueellisilla markkinoilla, sillä yrityskaupan seurauksena tilaajayhteysverkko, kaapeliverkko sekä digitaalinen televisio- ja radioverkko kuuluvat samaan yritysryhmään, joka lisäksi tällä hetkellä ainoana operaattorina omistaa koko valtakunnan kattavan matkaviestinverkon ja jolla on matkaviestinpalveluissa yli 65 prosentin markkinaosuus.
Digitaalisten jakeluverkkojen palvelujärjestelmämarkkinat
Yrityskaupan kokonaisvaikutusten kannalta on keskeistä se, että Soneran tavoitteiden mukaisesti markkinoille syntyy mahdollisuus tarjota yhtenäisiä eri digitaaliset verkot ylittäviä sisällön[20] jakeluun liittyviä palvelujärjestelmiä. Kilpailuvirasto katsoo, että yrityskaupan seurauksena Soneralle syntyy tai vahvistuu määräävä markkina-asema digitaalisten verkkojen palvelujärjestelmämarkkinoille Suomessa.
Soneralle muodostuu yrityskaupassa ainutlaatuinen digitaalisten verkkojen kokonaispalvelujärjestelmätoimittajan asema. Soneran yritysryhmä hallitsee kaupan jälkeen Suomessa lähes kaikkia suurimman asiakasmäärän omaavia digitaalisia verkkoja ja niiden palvelujärjestelmiä. Digita vastaa digitaalisen televisio- ja radioverkon palvelujärjestelmästä ja Sonera on itse johtava internet- ja mobiiliverkkojen palvelujärjestelmien operoija Suomessa. Kilpailuviraston arvio Soneran johtavasta asemasta perustuu valtakunnallisten digitaalisten verkkojen omistukseen, huomattavaan markkinaosuuteen internet- ja matkaviestinpalveluissa sekä Soneran verkkojen toiminnallisuutta lisääviin edistyksellisiin keksintöihin (kuten SmartTrust ja Zed).
Sonera voi Digitan antaman tuotekehitysetumatkan ja edellä selvitettyjen muiden kilpailuetujen avulla kehittää sen useimpia kilpailijoita paremmin sellaisia konvergenssikehityksen mukaisia palvelualustoja ja verkkojen toiminnallisuuteen liittyviä ratkaisuja, jotka soveltuvat kaikkiin digitaalisiin verkkoihin ja päätelaitteisiin. Sonera saa ainutlaatuisen aseman kehittää sellaisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat palvelujen joustavan rinnakkais- ja ristiinkäytön kaikissa digitaalisissa verkoissa.
Kokonaispalvelujärjestelmäoperoijan asema on Soneralle erittäin merkittävä kilpailuetu, koska loppuasiakkaat ja digitaalisten palvelujen tuottajat haluavat saman palvelupaketin kaikkiin digitaalisiin verkkoihin ja päätelaitteisiin.
Yrityskaupan arvioinnissa on keskeistä se, että Sonera luonnollisesti edistää omia etujaan verkkopalvelujärjestelmien tarjoajana Digitassa. Soneran omien etujen edistäminen voi ilmetä esimerkiksi Soneran kehitystyöhön perustuvina ratkaisuina Digitan tarjonnassa, eri verkkoihin rakennettujen järjestelmän osien paremmassa yhteensopivuudessa ja siinä, että Sonera pääsee esittelemään uusia multimediapalveluratkaisuja markkinoilla ensimmäisenä[21].
Sonera pääsee Digitan avulla vaikuttamaan myös kilpailijoidensa toimintaedellytyksiin. Tämä johtuu siitä, että myös Soneran kilpailijoille on tärkeää, että niiden järjestelmät sopivat yhteen digitaalisen televisio- ja radioverkon ja siinä olevien palvelualustojen ja niiden sovellusten kanssa. Kilpailuviraston arvion mukaan yhteensopivuusvaatimus vaikuttaa voimakkaasti kilpailuolosuhteiden muodostumiseen, koska on odotettavissa, että digitaalisen television ja radion teknisen jakelujärjestelmän rajapinnat muuttuvat jatkuvasti.
Kilpailuvirasto katsoo, että yrityskaupan seurauksena sisällöntuottajat suosivat aikaisempaa voimakkaammin Soneran yritysryhmän palvelujärjestelmää[22]. Soneran Digitan määräysvallalla hankkima erityinen kilpailuasema esimerkiksi paluukanavaan, tunnistamiseen, varmennepalveluihin ja maksamiseen liittyvissä loppuasiakkaan käyttämissä palvelujärjestelmissä merkitsee sitä, että mediayhtiöiden on vaikea saada asiakkuuden hoitamiseen liittyvää taloudellisesti arvokasta roolia Internetin ja matkaviestinnän sisältöpalvelujen ohella myöskään digitaalisen television ja radion internet-tyyppisten palvelujen tarjoajina. Kilpailuvirasto arvioi, että Soneran vahvistunut asema asiakasrajapintaan liittyvissä palvelujärjestelmissä voi heikentää sisällöntuottajien asemaa Soneran eduksi[23]. Soneran vahvistunut asema verkkosisällön hankintamarkkinoilla parantaa Soneran kilpailuasemaa myös loppukäyttäjämarkkinoilla.
Digitaalisen televisio- ja radioverkon omistajuus vahvistaa Soneran asemaa digitaalisten verkkojen palvelujärjestelmämarkkinoilla voimakkaasti, koska on odotettavissa, että verkosta tulee erittäin merkittävä internet-tyyppisten palvelujen jakeluväylä Suomessa[24].
Internet-liittymät ja datasiirtopalvelut
Yrityskauppa vahvistaa Soneran asemaa myös internet-liittymien markkinoilla. Soneran ja Digitan välillä on läheisistä markkinoista johtuva osittainen kilpailusuhde. Sonera saa lisäksi yrityskaupasta kilpailuetuja. Sonera voi Digitan avulla suosia omien internet-ratkaisujen ja -palvelujen menestystä digitaalisen radion ja television toimintaympäristössä. Soneran markkina-aseman vahvistumisen perusteet ovat siten samankaltaiset kuin matkaviestinpalvelujen markkinoilla. Soneran määräävän markkina-aseman syntymistä tai vahvistumista ei kuitenkaan ole tarpeellista analysoida päätöksessä tarkemmin.
Yrityskauppaa vahvistaa Soneran markkinavoimaa myös datasiirtopalveluiden markkinoilla, koska myös Digita tarjoaa yrityksille näitä palveluja. Kilpailuviraston arvion mukaan Digitan verkkoa voidaan sen digitalisoitumisen johdosta käyttää datasiirtotarkoituksiin huomattavasti nykyistä […] markan vuosittaista arvoa enemmän. Kilpailuvirasto katsoo kuitenkin, ettei yrityskaupan kilpailuongelmien esittäminen edellytä tämän tarkempaa Soneran määräävän markkina-aseman syntymisen tai vahvistumisen arviointia datasiirtomarkkinoilla.
Kokonaisarviointi
Yrityskaupan kilpailuvaikutukset ylittävät kunkin tarkastellun toisiaan lähellä olevan markkinan erilliset kilpailuvaikutukset. Tämä johtuu siitä, että yksillä markkinoilla saavutetut kilpailuedut ja kilpailun vähentyminen luovat markkinavoimaa myös näihin läheisesti liittyvillä markkinoilla. Yrityskaupan seurauksena lähes kaikki suurimman asiakasmäärän omaavat erilaiset digitalisoidut tai digitalisoitavat jakeluverkot palvelujärjestelmineen kuuluvat samaan yritysryhmään. Yrityskauppa estää, hidastaa tai vaikeuttaa kilpailijoiden digitaalisten palvelualustojen, ratkaisujen ja sisältö- ja asiointipalvelujen markkinoille pääsyä. Yrityskauppa on myös omiaan suojaamaan Soneran ja Digitan määräävää markkina-asemaa kilpailulta.
Väitetyt tehokkuusvaikutukset
Osapuolet ovat vedonneet yrityskaupan hyväksymiseksi tehokkuusetuihin. Osapuolten yrityskauppailmoituksen mukaan yrityskaupassa syntyy innovaatiosynergiaa, jonka avulla käyttäjille voidaan tarjota uusia väyliä datan siirtämiseen.
Kilpailuvirasto katsoo, että yrityskauppa ei ole välttämätön dynaamista tehokkuutta edistävälle verkkopalvelujen, teknisten palvelujen tai sisältöpalvelujen innovoinnille. Sonera ja Digita voivat tehdä kehitysyhteistyötä ilman Soneran määräysvaltaa Digitassa ja sen omistamissa jakeluverkoissa.
Kilpailuvirasto katsoo, että yrityskaupan poissulkevat vaikutukset päinvastoin heikentävät innovointiaktiivisuutta ja innovointikilpailua ja estävät siten mahdollisimman kehittyneiden verkkopalvelujen, teknisten palvelujen ja uusien sisältöpalvelujen markkinoilletuloa. Markkinoille syntyy dynaamista tehokkuutta huomattavasti yrityskaupan synnyttämää markkinarakennetta enemmän, jos Digita voi olla tasapuolisemmin yhteistyössä useiden erilaisten alan toimijoiden kanssa eikä resursseja keskitetä yrityskaupoilla liian voimakkaasti Suomessa yhdelle yritykselle. Yrityskaupan osapuolten määräävät tai kilpailijoitaan selvästi vahvemmat markkina-asemat useilla läheisillä ja osittain toisiaan korvaavilla markkinoilla merkitsevät lisäksi niin voimakasta ja pitkäaikaista kilpailun estymistä, ettei yrityskauppaa voida pitää hyväksyttävänä väitetyistä tehokkuusvaikutuksista huolimatta.
Osapuolten ehdottamat sitoumukset
Osapuolet esittivät 29.3.2000 ja 6.4.2000 Kilpailuvirastolle teknisiin palveluihin liittyviä sitoumusehdotuksia. Kilpailuvirasto selvitti osapuolille suullisesti ja kirjallisesti 3.4.2000 ja suullisesti 11.4.2000, että ehdotukset eivät riitä poistamaan kilpailuongelmia. Osapuolten kilpailijat ja asiakkaat katsoivat lausunnoissaan, että tarjottujen käyttäytymisehtojen noudattamisen valvonta on mahdotonta. Digitan asiakkaat ja useimmat osapuolten kilpailijat pitivät sitoumusehdotuksia muiltakin osin selvästi riittämättöminä.
Osapuolet esittivät yrityskaupan hyväksymiseksi13.4.2000 seuraavia sitoumuksia:
- Osapuolet sitoutuvat siihen, että Digita noudattaa maanpäällisessä digitaalisessa radio- ja televisiolähetystoiminnassaan kustannusvastaavaa ja läpinäkyvää hinnoittelua.
- Osapuolet sitoutuvat siihen, että Digita tarjoaa kohdassa 1 tarkoitettua palvelua sekä kaikkia tuottamiaan teknisiä palveluja ja ratkaisuja myös erillisinä tuotteina. Tuotteita ei sidota toisiinsa. Tekniset palvelut ja ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi kanavanippujen hallinnointiin, maksutelevision salaus- ja varmennusratkaisuihin sekä palvelualustaratkaisuihin.
- Osapuolet sitoutuvat siihen, ettei Yleisradio tai Digita suosi Soneraa Digitan palvelujen yhteensovitusalueella; tämä koskee mm. verkkoihin perustuvia paluuratkaisuja, asiakasrajapintaan liittyviä teknisiä ratkaisuja, Digitan palveluiden kanssa mahdollisesti ristiinkäytettäviä matkaviestin- ja kiinteän televerkon verkkopalveluja sekä asiakashallinta-, laskutus-, verkkokauppa-, yms. palveluja. Osapuolet sitoutuvat lisäksi siihen, että Digita ottaa käyttöön avoimiin standardeihin ja vakiintuneeseen käytäntöön perustuvia teknisiä ratkaisuja. Sitoumus ei koske tilanteita, joissa muista kuin Digitasta johtuvista syistä Digitan ei ole mahdollista näin toimia. Edellä tarkoitettuja sidonta- ja muita vastaavia toimenpiteitä ei toteuteta myöskään teknisillä tai taloudellisilla houkuttimilla, kuten esimerkiksi ristisubventoinnilla tai palveluiden yhdistämisellä Soneraa suosivalla tavalla.
- Osapuolet sitoutuvat siihen, ettei Digita suosi Soneraa antenni- ja laitepaikkojen vuokrauksessa tai hallinnoinnissa.
- Digita sitoutuu kilpailuttamaan hankintansa. Sonera ei saa osallistua sen etua koskevan kilpailuttamisen valintakriteereistä päättämiseen eikä valintaan.
- Digita sitoutuu tekemään teknisten palveluiden ja ratkaisujen yhteensovitusalueella tutkimus-, sovitus- ja testausyhteistyötä Soneran ohella kaikkien muiden tahojen kanssa. Samalla alueella Digita sitoutuu myös tarjoamaan konsultointipalveluja kaikille halukkaille.
- Osapuolet sitoutuvat antamaan Kilpailuvirastolle oikeuden nimetä uskottu mies valvomaan tässä annettujen sitoumusten noudattamista 18 kuukaudeksi Kilpailuviraston yrityskauppaa koskevasta hyväksyvästä päätöksestä lukien. Uskotulla miehellä on oikeus saada sitoumusten noudattamisen valvonnassa tarvittavia tietoja Digitan johdolta. Uskotulla miehellä on myös halutessaan oikeus perustaa ja toimia puheenjohtajana Digitan sisäisessä valvontaryhmässä. Uskottu mies raportoi Kilpailuvirastolle. Osapuolilla on oikeus edellyttää, että uskotuttu mies sitoutuu tekemään salassapitosopimuksen Digitan kanssa. Kilpailuvirasto nimeää uskotun miehen osapuolten yhteisestä esityksestä. Uskotun miehen kuluista ja korvauksesta vastaa Digita sopimuksen mukaisesti. Mahdollisessa riitatilanteessa uskotulta mieheltä pyydetään suositusta riidan ratkaisusta. Ratkaisusuositus on annettava kahden kuukauden kuluessa sitä koskevasta pyynnöstä.
Sitoumusten arviointi
Osapuolten esittämät sitoumukset koskevat teknisiin palveluihin liittyviä suurimpia kilpailun esteitä. Sitoumukset ovat kuitenkin pelkästään tulkinnanvaraisia käyttäytymisehtoja eivätkä siten yrityskauppavalvonnan tavoittelemalla tavalla pysyvästi poista yrityskaupasta aiheutuvia merkittäviä kilpailuongelmia. Digitan rahoittama ja sen johdon kanssa käytännössä työskentelemään velvoitettu uskottu mies ei Kilpailuviraston mielestä ole uskottava objektiivinen taho valvomaan sitoumusten noudattamista tai esittämään ratkaisuehdotuksia sitoumusten kiistanalaisissa tulkintatilanteissa. Uskottu mies ei riitä turvaamaan sitoumusten tehokasta täytäntöönpanoa, koska uskottu mies voi tarjota ristiriitatilanteisiin ainoastaan suosituksia, joita osapuolet eivät ole velvollisia noudattamaan. Sitoumusten mukaan uskottu mies valvoisi käytännössä sitoumusten noudattamista ainoastaan Digitan johdon antamien tietojen perusteella. Uskottu mies ei siis voisi itsenäisesti tutkia Digitan toimintaa ja toimintaperiaatteita, vaan Digitan johto pääsisi valitsemaan ja muokkaamaan uskotulle miehelle annettavia tietoja. Lisäksi uskottu mies toimisi vain lyhyen määräajan, vaikka esimerkiksi teknisten asetusten ja standardien muutokset vaikuttavat jakelujärjestelmän mahdollistamiin palvelukonsepteihin jatkuvasti. Uskotulla miehellä ei todennäköisesti olisi mitään sitoumusten täytäntöönpanoa turvaavaa merkitystä esimerkiksi digitaalisen radion toimintaympäristössä, jonka uusien teknisten ratkaisujen ja sisältöpalvelujen lanseeraus on odotettavissa vasta uskotun miehen toimintakauden jälkeen. Uskotun miehen tehtävät voivat jäädä merkityksettömiksi myös digitaalisen television toimintaympäristössä, koska on mahdollista, että useat kilpailuun voimakkaasti vaikuttavat uudet tekniset ratkaisut ja ristiinkäyttöpalvelut ovat käytössä vasta uskotun miehen puolentoista vuoden toimikauden päätyttyä. Kilpailuvirasto katsoo, että tosiasiallisesti ehdotettujen tulkinnanvaraisten sitoumusten noudattamisen tehokas valvonta jäisi viranomaisille ja tuomioistuimille, mikä ei tarkasteltavilla nopeita päätöksiä edellyttävillä markkinoilla riitä turvaamaan kilpailua.
Osapuolten esittämien sitoumusten merkittävin puute on se, että osapuolet eivät ole esittäneet sitoumuksia, jotka poistaisivat yrityskaupasta aiheutuvan huomattavan sisällön jakeluväylien ja vastaanottoyhteyksien keskittymisen. Osapuolet eivät ole esittäneet sellaisia sitoumuksia, jotka vähentäisivät Digitan määräävän markkina-aseman vahvistumista lähetyspalveluissa ja Soneran määräävän markkina-aseman vahvistumista alueellisilla tilaajayhteysverkon ja kaapeliverkon markkinoilla. Lisäksi sitoumusehdotukset tehokkaasti valvottuinakin vain osittain rajoittaisivat Soneran määräävän markkina-aseman vahvistumista matkaviestinmarkkinoilla ja digitaalisten verkkojen palvelujärjestelmämarkkinoilla.
Esitys
Kilpailuvirasto esittää, että kilpailuneuvosto kilpailunrajoituslain 11 d §:n nojalla kieltää Sonera Oyj:n yhteisen määräysvallan hankinnan Digita Oy:ssä, sillä yrityskaupan seurauksena syntyy tai vahvistuu useilla esityksessä selvitetyillä markkinoilla sellainen määräävä markkina-asema, joka merkittävästi estää kilpailua.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki 11 §, 11 a § ja 11 d §
[1] Tässä asiakirjassa […]- merkillä yksilöidyt kohdat on poistettu liikesalaisuutena.
[2] Katso internet- ja datasiirtopalvelujen markkinoista tarkemmin esimerkiksi päätökset 117/81/99 ja 582/81/99
[3] verkon teknisten järjestelmien operointi: systeemi-integrointi, räätälöinti, sovitus, valvonta, käyttö, optimointi, ylläpito ja tuki
[4] Kilpailuvirasto katsoo, ettei yrityskaupan kilpailuongelmien arviointi edellytä esimerkiksi matkaviestinverkkopalvelujen tai matkaviestinpalvelujen loppuasiakkaiden sisältö- ja puhepalvelujen tarkastelemista erillisinä markkinoina. Kilpailuviraston selvitysten mukaan yrityskauppa vaikuttaa Digitan verkkopalvelujen kanssa läheisillä markkinoilla kilpailevien matkaviestinnän verkkopalvelujen lisäksi myös matkaviestinnän sisällön hankintaan ja kilpailuun loppuasiakkaista, koska Sonera voi Digitan avulla suosia omia matkaviestinnän teknisiä ratkaisuja ja sisältöpalveluja maanpäällisen digitaalisen television ja radion toimintaympäristössä.
[5] Katso tarkemmin esimerkiksi Kilpailuviraston esitys dnro 615/61/98 (Päijät-Hämeen Puhelinyhdistys) ja siitä annettu kilpailuneuvoston päätös dnro 69/690/99.
[6] Kilpailuviraston esitys dnro 703/61/96 (Helsingin Puhelin Oyj)
[7] Esimerkiksi Telia/Telenor päätöksessä IV/M. 1439/99 komissio tarkasteli vastakkaisista näkemyksistä huolimatta lopulta osapuolten esittämällä tavalla erikseen kaapeli- ja satelliittijakelua.
[8] Katso jatkokäsittelyssä saadut lisäselvitykset Soneran tavoitteista yrityskaupassa (”Multi Access Operator” ja ”Media Platform”). Yrityskauppailmoituksessa Sonera katsoo yrityskaupan vaikuttavan ”digiajan” verkkopalveluihin.
[9] interaktiiviset palvelut, internet-tyyppiset informaatio-, koulutus- ja viihdepalvet sekä sähköisen asioinnin ja kaupan palvelut
[10] Esimerkiksi sisällön muokkaaminen standardiin jakeluverkkoon soveltuvaksi sekä sisällöntuottajan ulkoistamat asiakashallinta- ja laskutuspalvelut. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että verkko-operaattori rajoita sisällöntuottajan oman tai ulkoistaman palvelujärjestelmän käyttöä.
[11] Digitan verkon palvelualustaratkaisu on osittain sitova lähetysverkon osalta. Palvelualustan rajapinnat voivat rajoittaa kilpailevien paluukanavaratkaisujen, sovellusten ja palvelujen yhteensopivuutta, toiminnallisuutta ja käyttövarmuutta. Digitan teknisen jakelujärjestelmän standardit ja asetukset vaikuttavat lisäksi merkittävästi teknologia-alustan mahdollistamiin palvelukonsepteihin.
[12] Näin myös esimerkiksi komission päätöksessä 15.9.1999 IV/36.539 British Interactive Broadcasting/Open. Päätös koskee Iso-Britannian markkinoita, joissa kaapelitelevisioverkolla on useiden muiden maiden tavoin suurempi verkkokilpailua lisäävä merkitys kuin Suomessa.
[13] esim. dno 76/61/99 ja 582/81/99
[14] Matkaviestinpaluuyhteys on Suomessa todennäköisesti muita maita merkittävämpi, koska matkaviestinliittymä on 65 prosentilla suomalaisista, matkaviestinpalvelujen käyttö on Suomessa edullisempaa, matkaviestinpalvelut ovat erittäin kehittyneitä ja vain noin 25 prosentilla kotitalouksista on internet-liittymä. Markkinoille on esitelty vastaanottolaitteita (esim. Nokian Multi Screen), joiden paluuyhteys perustuu matkaviestinverkkoon. Liikkuvassa vastaanotossa matkaviestinverkko on Kilpailuviraston tietojen mukaan ainoa mahdollinen paluukanava.
Digita voi tarjota esimerkiksi sellaisia […]ratkaisuja, joiden ansiosta Soneran matkaviestinverkon sisältöpalvelut […] soveltuvat kilpailijoiden sisältöpalveluja paremmin käytettäväksi digitaalisella televisiolla ja radiolla. Digita voi ottaa käyttöön sellaisia ratkaisuja, jotka ovat erään lausunnon mukaan Soneran joidenkin nykyisten ratkaisujen tavoin täysin operaattoririippuvaisia. Digita voi yrityskaupan johdosta ottaa käyttöön sellaisia teknisiä ratkaisuja, kuten palvelualustoja, sähköisen kaupan ratkaisuja, varmenne-, laskutus-, pankki- ja asiakashallintajärjestelmiä, jotka toimivat digitaalisen television lisäksi vain tai huomattavasti paremmin Soneran matkaviestinpalveluissa. Tämä vähentäisi Kilpailuviraston arvion mukaan huomattavasti sisällöntuottajien ja kuluttajien kiinnostusta Soneran kilpailijoiden matkaviestinpalveluihin.
Tietoteknisissä kysymyksissä on tyypillistä, että standardeista ja sovituista rajapinnoista huolimatta saman yritysryhmän sisällä suunniteltu ja ylläpidetty kokonaisuus toimii paremmin ja varmemmin kuin erikseen kehitetyt ja ylläpidetyt ratkaisut. Ainakin kehityksen alkuvaiheessa useat ratkaisut ovat usein yhteensopimattomia. Interaktiivisuus voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla eikä toteutustapoja ole standardisoitu. Kilpailuviraston tietojen mukaan ulkomailla digitaalisen television teknisissä ratkaisuissa on käytetty ainakin osittain suljettuja ratkaisuja.
[15] Katso lisäperusteluja perinteisen teletoimialueen tilaajayhteyksiä hallitsevan yrityksen määräävästä markkina-asemasta esimerkiksi dnro 703/61/96 ja 615/61/98
[16] Soneran selvityksen mukaan se omistaa lähes kaikki seuraavien kuntien tilaajayhteysverkoista: Alavus, Anjalankoski, Anttola, Askola, Brändö, Dragsfjärd, Elimäki, (osa Enon kunnan alueesta), Enonkoski, Enontekiö, Evijärvi, Haapajärvi, Hailuoto, Halsua, Hamina, Hankasalmi, Hanko, Harjavalta, Hartola, Hauho, Haukivuori, (osa Hausjärven kunnan alueesta), Heinävesi, Hirvensalmi, Honkajoki, Houtskari, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Ii, (osa Iisalmen alueesta), Iitti, Ilomantsi, Imatra, Inari, Iniö, Inkoo, Kinnula, Kitee, Kittilä, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kokemäki, Kolari, Konnevesi, Kontiolahti, Korpilahti, Korppoo, Korsnäs, Kouvola, Isojoki, Jaala, Janakkala, Joroinen, Joutsa, Joutseno, Juankoski, Jurva, Juuka, Juva, Jämijärvi, Jämsä, Jämsänkoski, Kaavi, (osa Kajaanin alueesta), Kangaslampi, Kangasniemi, Kannonkoski, Karijoki, Karjalohja, Karstula, Karvia, Kaskinen, Kauhajoki, Kaustinen, Keitele, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kestilä, Kesälahti, Keuruu, Kiihtelysvaara, Kiikoinen, Kiiminki, Lehtimäki, Leivonmäki, Lemi, Lempäälä, Leppävirta, Lestijärvi, Lieksa, Liljendal, Liperi, Loppi, Luhanka, Luopioinen, Luumäki, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Kuhmalahti, Kuhmo, Kuhmoinen, Kuivaniemi, Kullaa, Kuorevesi, Kuortane, Kuusamo, Kuusankoski, Kylmäkoski, Kyyjärvi, Kärsämäki, Kökar, Köyliö, Lapinjärvi, Lapinlahti, Lappajärvi, Lappeenranta, Laukaa, Lavia, Pedersörin kunta, Pelkosenniemi, Pello, Perho, Pertunmaa, Petäjävesi, Pieksämäki, Pieksämäen maalaiskunta, Pielavesi, Pihtipudas, Piippola, Pohja, Polvijärvi, Pomarkku, Pornainen, Porvoo, Posio, Pukkila, Pulkkila, Punkaharju, Punkalaidun, Puolanka, Puumala, Pyhtää, Pyhäjärvi, Luvia, Längelmäki, Maalahti, Mellilä, Merikarvia, Miehikkälä, (osa Mikkelin maalaiskunnan alueesta), Multia, Muonio, Muurame Myrskylä, (osa Mäntsälän kunnan alueesta), Nauvo, Nilsiä, Noormarkku, Nurmes, Närpiö, Orivesi, Padasjoki, Paltamo, Parikkala, Ristiina, Ristijärvi, Rovaniemi, Rovaniemen maalaiskunta, Ruokolahti, Ruotsinpyhtää, Rääkkylä, Saari, Saarijärvi, Salla, Savitaipale, Savonranta, Savukoski, Siikainen, Simo, Sodankylä, Soini, Sonkajärvi, Sotkamo, Sottunga, Sulkava, Sumiainen, Suodenniemi, Suolahti, Suomenniemi, Pyhäntä, (osa Pyhäselän kunnan alueesta), Pylkönmäki, Pälkäne, Rantasalmi, Ranua, Rautalampi, Rautavaara, Rautjärvi, Reisjärvi, Toijala, Toivakka, Tornio, Tuupovaara, Tuusniemi, Töysä, Urjala, Utsjoki, Uukuniemi, Uurainen, Uusikaarlepyy, Vaala, Valkeakoski, Valkeala, Valtimo, Varkaus, Varpaisjärvi, Vehkalahti, Suomussalmi, Suonenjoki, Taipalsaari, Taivalkoski, Tammisaari, Tervo, Tervola, Teuva, Tohmajärvi, (osa Toholammen kunnan alueesta), (osa Tuusulan kunnan alueesta),Vehmersalmi, Vesanto, Vesilahti, Veteli, Vieremä, Viiala, Viitasaari, (osa Vilppulan kunnan alueesta), Vimpeli, Virolahti, (osa Virrat kunnan alueesta), Virtasalmi, Vuolijoki, Värtsilä, Yli-Ii, Ylitornio, Ylämaa, Ähtäri ja Äänekoski.
[17] Katso Soneran ja Digitan välisestä verkkokilpailusta lähetyspalvelujen arvioinnin kohdalta tarkemmin.
[18] Soneran kaapeliverkko on Soneran selvitysten mukaan seuraavissa asutuskeskuksissa: Saariselkä, Levi, Sodankylä, Muonio, Luosto, Pyhätunturi, Kolari, Pello, Ylitornio, Rovaniemi, Kemijärvi, Salla, Sallatunturi, Suomu, Ranua, Tornio, Kemi, Ii, Pudasjärvi, Kuusamo, Rukatunturi, Ämmänsaari, Ukkohalla, Kuhmo, Otanmäki, Haapajärvi, Lappfors, Munsala, Evijärvi, Veteli, Kaustinen, Perho, Pielavesi, Nurmes, Lieksa, Ylämylly, Suonenjoki, Pieksämäki, Äänekoski, Saarijärvi, Alavus, Jurva, Teuva, Maalahti, Merikarvia, Kristiinankaupunki, Kauhajoki, Alavus, Ähtäri, Saarijärvi, Laukaa, Äänekoski, Suonenjoki, Varkaus, Kitee, Joroinen, Kangasniemi, Joutsa, Jämsä, Jämsänkoski, Kokemäki, Sääksmäki, Valkeakoski, Toijala, Pälkäne, Simpele, Imatra, Lappeenranta, Joutseno, Kouvola, Kuusankoski, Valkeala, Hamina, Hyvinkää, Mäntsälä, Porvoo, Tammisaari ja Hanko.
[19] Katso myös tältä osin lähetyspalvelujen määräävän markkina-aseman vahvistumisen perustelut.
[20] esimerkiksi internet-palvelut sekä matkaviestinverkon ja digitaalisen televisio ja radioverkon lisäpalvelut
[21] Sonera saa tuotekehitys-, kustannus-, toiminnallisuus- ja käyttövarmuusetuja. Kilpailuviraston arvion mukaan pääsy markkinoille ensimmäisenä merkitsee tarkastelluilla markkinoilla erittäin merkittävää kilpailuetua.
[22] Soneran yritysryhmälle syntyy ainutlaatuinen multiverkkopalvelujärjestelmäoperaattorin asema. Soneran yritysryhmän kaikenlaisten digitaalisten jakeluverkkojen hallinta takaa sen palvelujärjestelmän paremman yhteensopivuuden, käyttövarmuuden ja toiminnallisuuden. Soneran määräysvalta Digitassa mahdollistaa myös Digitan ja Soneran verkkopalvelujärjestelmää koskevan yhteisen brandin muodostamisen, mikä entisestään lisää Soneran yritysryhmän markkinavoimaa.
[23] Sonera voi vahvistuneen asemansa avulla pakottaa pienimmät sisällöntuottajat digitaalisessa arvoketjussa siitä riippuvaisen alihankkijan asemaan. Yrityskaupassa on siten riski myös siitä, että se saattaa esimerkiksi vähentää suomalaisten sisällöntuottajien kannustimia panostaa digitaalisen television ja radion Internet-tyyppisten palvelujen kehittämiseen.
[24] Käyttörajoitukset poistuvat, lisää kapasiteettia ja uusia toimijoita (ks. tarkemmin edellä)