Asian vireilletulo
Lohja Rudus Oy Ab (”Lohja Rudus”) on 12.9.2003 ilmoittanut Kilpailuvirastolle kilpailunrajoituslain (303/98) 3 a luvun yrityskauppasäännösten mukaisesti järjestelyn, jossa se hankkii Heidelberg Cement -konserniin kuuluvalta Euroc Beton AB:lta sen omistaman Abetoni Oy:n (”Abetoni”) osakekannan.
Kilpailuvirasto on päätöksellään 13.10.2003 siirtänyt asian kilpailunrajoituslain 11 e §:n mukaiseen jatkokäsittelyyn.
Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta
Lohja Rudus Oy Ab
Lohja Rudus on CRH plc -konserniin (”CRH-konserni”) kuuluva yhtiö, joka harjoittaa valmisbetonin, kiviainesten, murskausurakoinnin ja asfaltin sekä ympäristöteknologiatuotteiden ja -palveluiden valmistusta ja myyntiä Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä. Lohja Ruduksen kiviaineksen ja betonin valmistus on jakautunut koko maahan, Rovaniemen ollessa yhtiön pohjoisin toimipiste.
CRH-konserni on rakennusaineiden ja -tarvikkeiden myyntiin ja markkinointiin erikoistunut konserni, joka toimii Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. CRH-konserniin kuuluu Lohja Ruduksen lisäksi Suomessa myös Finnsementti Oy (”Finnsementti”), joka valmistaa ja myy sementtiä, betonin lisäaineita ja kuonajauhetta. Lisäksi CRH-konserni omistaa Thermisol Oy:n, joka on EPS:n (expandable polystyrene; paisutettu polystyreenimuovi) valmistukseen ja jalostukseen erikoistunut yritys.
Abetoni Oy
Abetoni on betonituotteisiin keskittynyt yritys, joka valmistaa ja myy betoniputkia, -renkaita ja -kaivoja, betonipaaluja, päällystekiviä ja -laattoja ja muita maisematuotteita. Abetoni toimii koko Suomessa ja sillä on omia tehtaita yhdellätoista paikkakunnalla. Tehtaista kolme valmistaa betonipaaluja, neljä päällystekiviä ja -laattoja ja viisi betoniputkia.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Yrityskauppasäännösten soveltuminen järjestelyyn
CRH-konsernin maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2002 oli noin 11 miljardia euroa. Yritysjärjestelyn kohteen vuoden 2002 liikevaihto oli noin 28 miljoonaa euroa. Koska kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät ja kaupan kohde harjoittaa liiketoimintaa Suomessa, järjestely kuuluu yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.
Relevantit markkinat
Lohja Rudus on tunnistanut kaupan kilpailuvaikutusten tutkimista varten seuraavat relevantit tuotemarkkinat:
- valmisbetonimarkkinat
- betonituotemarkkinat
- sementtimarkkinat
- kiviainesmarkkinat
Kilpailuviraston pyynnöstä ilmoittaja on esittänyt tietoa betonituotemarkkinoista jaoteltuna putkien, renkaiden ja kaivojen, paalujen sekä päällystekivien ja -laattojen markkinoihin. Ilmoittaja kuitenkin katsoo, että kaikki nämä tuotteet ovat korvattavissa vastaavilla, toisista materiaaleista valmistetuilla tuotteilla tai muilla rakennusmenetelmillä.
Lohja Rudus, Finnsementti ja Abetoni toimivat koko Suomessa. Ilmoittajan mukaan myöskin suurimmat kilpailevat yritykset toimivat maanlaajuisesti. Tiettyjä paikallisia markkinoita voitaisiin eräiden toimintojen (esimerkiksi valmisbetonin) osalta identifioida. Ilmoittaja katsoo kuitenkin, että kilpailuolosuhteet eivät eroa merkittävästi Suomen eri alueilla ja nyt käsillä olevan järjestelyn osalta markkinoita tulisikin tarkastella valtakunnan laajuisesti.
Yrityskaupan ilmoittajan mukaan osapuolilla ei ole päällekkäistä toimintaa millään yllä mainituista markkinoista. Ainoastaan betonituotemarkkinoiden osalta löytyy ilmoittajan mukaan pieni päällekkäisyys, koska Lohja Rudus -konserniin kuuluva Teollisuusbetoni Oy valmistaa vähäisessä määrin päällystekiviä ja betoniharkkoja. Ilmoittaja katsoo, että yrityskaupan osapuolet ovat vertikaalisessa suhteessa sementti- ja kiviainesmarkkinoilla. Ilmoittajan mukaan yrityskaupan kannalta niin sanotut lähimarkkinat ovat valmisbetonimarkkinat.
Valmisbetonimarkkinat
Valmisbetonia käytetään runkorakenteisiin, lattioihin ja siltoihin. Ilmoittajan mukaan Pohjoismaissa lähes kaikki työmailla valettava betoni tuotetaan betoniasemilla, joista kovettumaton massa kuljetetaan työmaille säiliöautoilla. Työmaiden pienet sekoittimet valmistavat lähinnä laastia, jota käytetään muuraukseen ja rappaukseen.
Yrityskaupan ilmoittaja on esittänyt, ettei valmisbetonia ja tuotebetonia tulisi pitää samoihin tuotemarkkinoihin kuuluvina, koska tuotebetoni on valmisbetonia kuivempaa pysyäkseen muodossaan sen jälkeen, kun se otetaan ulos muotista. Edelleen ilmoittajan mukaan tuotebetonin ja valmisbetonin valmistukseen käytettävät laitteet eroavat toisistaan. Esimerkiksi tuotebetoniin tarvittavan maakostean massan teko vaatii ilmoittajan mukaan siihen suunnitellun sekoittajan eli pakkosekoittajan, kun taas valmisbetonissa käytettävä vapaapudotussekoittaja ei sovellu tuotebetonin tekemiseen.
Tuotebetonia puolestaan käytetään betonituotteiden valmistamiseen. Betonitehtaalla tai sen välittömässä läheisyydessä on laitteet tuotebetonin valmistamista varten.
Ilmoittajan mukaan Abetonin tehtaiden betonin valmistuskapasiteettia voitaisiin periaatteessa investoinneilla nostaa siten, että se riittäisi myös valmisbetonin valmistukseen. Ilmoittaja kuitenkin katsoo, ettei samasta betonitehtaasta kannata käytännössä valmistaa valmisbetonia ulkopuoliselle asiakkaalle ja tuotebetonia omalle tehtaalle, koska laatu ja toimitusvarmuus kärsisivät tästä. Ilmoittajan mukaan ainoastaan alueilla, joilla sekä valmisbetonin että tuotebetonin käyttö on vähäistä, voitaisiin tällaista toimintatapaa mahdollisesti harkita. Ilmoittaja kuitenkin katsoo, ettei tällaista tilannetta ole niillä seuduilla, joilla molemmilla osapuolilla on tehtaat.
Valmisbetoniasemien toiminta on ilmoittajan mukaan yleensä paikallista, koska kuljetuskustannukset muodostavat suuren osan tuotteen kokonaishinnasta ja koska tuotteen laatu kärsii pitkän kuljetuksen aikana. Betoniaseman toiminta rajoittuu siten yleensä noin 50 kilometrin säteeseen betoniasemasta. Valmisbetonia voidaan valmistaa myös siirrettävillä betoniasemilla. Relevantit maantieteelliset markkinat ovat ilmoittajan mukaan siten lähinnä paikalliset ja ulottuvat noin 100 kilometrin säteelle betoniasemasta. Koska Lohja Ruduksen valmisbetonitoiminta ulottuu koko Suomen alueelle eikä osapuolten toimintojen välillä ole tässä suhteessa päällekkäisyyksiä, ilmoittaja esittää ettei kyseessä olevan kaupan kannalta ole tarpeen tarkastella paikallisia markkinoita. Ilmoittaja pitääkin relevantteja maantieteellisiä markkinoita kansallisina.
Kilpailuvirasto ja komissio ovat aikaisemmassa tapauskäytännössään katsoneet, että valmisbetoni muodostaa omat, esimerkiksi kuivabetonista ja betonituotteista erilliset markkinansa.[1] Myös Kilpailuviraston asiassa tekemät selvitykset vahvistavat kyseisen analyysin. Mitä tulee valmisbetonin ja betonituotteiden valmistukseen käytettävän tuotebetonin eroihin, Kilpailuviraston selvityksistä ilmenee, että valmisbetoni ja tuotebetoni eroavat toisistaan lähinnä betonin valmistuksessa käytettävän vesi- ja sementtimäärien suhteen. Kilpailuviraston selvityksistä ilmenee niin ikään, että valmisbetonia käytetään myös betonituotteiden valmistamiseen, mutta että tällöin on kyse valamalla valmistettavien betonituotteiden, kuten betonielementtien ja -paalujen valmistamisesta. Valmisbetoni on siis tuotebetonia korvaava tuote vain rajoitetulle määrälle betonituotevalmistajista. Kilpailuviraston selvitykset vahvistavat ilmoittajan näkemyksen siitä, että vaikka betonituotetehtaan käyttäminen on periaatteessa mahdollista myös valmisbetonin valmistukseen, tätä vaihtoehtoa käytetään vain hyvin rajoitetusti.
Edellä lausutun perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että valmisbetoni ja tuotebetoni kuuluvat erillisille relevanteille tuotemarkkinoille.
Edellä alaviitteessä 1 mainituissa komission tapauksissa on todettu, että valmisbetonin markkinat ovat pääsääntöisesti paikalliset johtuen valmisbetonin korkeista kuljetuskustannuksista ja sen pilaantuvuudesta. Myös Kilpailuvirasto on samassa alaviitteessä mainituissa tapauksissa pitänyt valmisbetoniasemien toimintaa paikallisena ja katsonut, että yksittäisen valmisbetoniaseman toimialue rajoittuu noin 50 kilometrin säteeseen betoniasemasta. Komission tapauskäytännössä valmisbetonin kuljetuksen on katsottu rajoittuvan maksimissaan 15–30 kilometrin säteelle tehtaasta.[2] Näitä paikallisia markkinoita voidaan kuitenkin komission mukaan tietyissä maissa tarkastella kansallisella tasolla tilanteissa, joissa paikalliset alueet ovat siinä määrin päällekkäisiä, että ne johtavat yhteneviin kilpailuolosuhteisiin koko maan alueella.
Kilpailuviraston arvion mukaan valmisbetonin markkinat ovat lähtökohtaisesti paikalliset. On kuitenkin mahdollista, että relevantit maantieteelliset markkinat kyseessä olevassa tapauksessa ovat paikallisten päällekkäisten vaikutusalueiden johdosta paikallista laajemmat. Koska kyseessä oleva yritysjärjestely ei aiheuta kilpailuongelmia myöskään kapeimmalla mahdollisella markkinamäärittelyllä, on relevanttien maantieteellisten markkinoiden tarkka määrittely voitu jättää avoimeksi.
Betonituotemarkkinat
Betonituotteet valmistetaan tuotebetonista, jonka raaka-aineet ovat kiviaines, sementti, vesi ja mahdolliset lisäaineet kuten esimerkiksi pigmentit ja pakkasenkestävyyden parantamiseen kehitetyt lisäaineet. Ilmoittajan mukaan normaali betonituotteisiin käytettävä tuotebetoni on valmisbetonia kuivempaa pysyäkseen muodossaan sen jälkeen, kun se otetaan ulos muotista. Ilmoittaja katsookin, etteivät betonituotteet ja valmisbetonin valmistus kuulu samoille tuotemarkkinoille. Edellä valmisbetonimarkkinoita koskevassa kappaleessa on käsitelty tuote- ja valmisbetonin eroja.
Komissio jätti tapauksessa Skanska/Scancem[3] ottamatta kantaa siihen, tulisiko betonielementit jakaa tuotteisiin, joita käytetään talonrakennuksessa ja tuotteisiin, joita käytetään maanalaisissa ja maanpäällisissä rakenteissa (kuten putket, jalkakäytävien reunapölkyt jne.). Komission ei-julkinen päätös asiassa CRH/Addtek[4] kuitenkin viittaa siihen, että myös kapeampi, tuoteryhmittäinen jaottelu betonituotteiden osalta olisi mahdollinen. Myös Kilpailuvirasto on päätöksissään katsonut, että ainakin betonielementtien ja muiden betonituotteiden voidaan katsoa kuuluvan erillisille tuotemarkkinoille.[5]
Ilmoittajan mukaan betonipaaluja käytetään lähinnä rakennusten ja teiden perustuksissa. Merkittävimpinä korvaavina tuotteina ilmoittaja mainitsee teräspaalut. Tapauskohtaisesti myös muut pohjanvahvistusmenetelmät, lähinnä stabilointi ja maanvaihdot, ovat ilmoittajan mukaan korvaavia.
Ilmoittajan mukaan päällystekiviä ja -laattoja käytetään lähinnä pientalojen ja kaupunkien katurakentamisessa. Merkittävimpinä vastaaviin kohteisiin käytettävinä tuotteina ilmoittaja mainitsee muun muassa asfaltin, erilaiset jalostetut kiviainekset kuten kivituhkan ja sepelin, luonnonkivilaatat, nupukiven ja betonin.
Ilmoittajan mukaan betonituotemarkkinat ovat maantieteelliseltä laajuudeltaan valtakunnalliset.
Eri betonituotteet eivät korvaa toisiaan käyttäjän näkökulmasta. Kilpailuvirasto selvitti myös tarjonnan korvattavuutta muun muassa tutustumalla Abetonin tehtaisiin. Selvitysten perusteella voidaan todeta, ettei eri betonituotteiden todennäköisesti voida katsoa kuuluvan samoille relevanteille markkinoille myöskään tarjonnan korvattavuuden näkökulmasta. Betonituotteisiin tarvitaan erilaiset muotit ja valmistuslinjat. Lisäksi esimerkiksi putket, renkaat ja kaivot tehdään sisätiloissa, kun taas paalut tehdään pääasiassa ulkona.
Kilpailuviraston selvitysten mukaan betonipaalut sekä päällystekivet ja -laatat ovat ainakin tietyissä tapauksissa korvattavissa vaihtoehtoisilla materiaaleilla. Koska kyseessä oleva yritysjärjestely ei aiheuta kilpailuongelmia kapeimpienkaan markkinamäärittelyn mukaisilla betonipaalujen sekä päällystekivien ja -laattojen markkinoilla, on tarkka markkinamäärittely voitu jättää avoimeksi.
Ilmoittajan mukaan betoniputkia ja -renkaita käytetään lähinnä sade- ja viemärivesijärjestelmien rakentamiseen. Merkittävimpinä korvaavina tuotteina ilmoittaja mainitsee muoviputket. Muoviputket ovat täysin hallitsevia halkaisijaltaan 300 mm pienemmissä putkissa ja kasvattavat markkinaosuuttaan myös suuremmissa kokoluokissa. Sadevesi- ja viemärikaivoissa tilanne on ilmoittajan mukaan pääosin sama. Pienet kaivonrengaskoot ovat täysin muovin hallussa ja markkinaosuus kasvaa myös suurissa kokoluokissa.
Kilpailuvirasto on osana asian selvittämistä hankkinut lausunnon vaihtoehtoisten materiaalien käytöstä putkijohtojen ja kaivojen osalta Maa ja Vesi Oy:ltä. Kilpailuvirastolla on ollut käytettävissään myös yrityskaupan osapuolten Suunnittelukeskus Oy:ltä ja SCC Viatek Oy:ltä tilaamat lausunnot eri putkimateriaalien keskinäisestä korvaavuudesta.
Maa ja Vesi Oy:n lausunnon mukaan betoniputkia käytetään yleisesti painovoimaisesti toimivissa sadevesi- ja jätevesijärjestelmissä. Betonimateriaalin kuormituskestävyys on oikein asennettuna hyvä kaikissa olosuhteissa. Betonin kemiallinen kestävyys ilman eritystoimenpiteitä on rajallista. Betoniputkien käyttö on yleisempää suurissa kokoluokissa.
Maa ja Vesi Oy:n lausunnon mukaan muovia käytetään yleisesti kaikissa käyttötarkoituksissa vietto- ja paineputkistojen rakentamisessa. Muoviputken lujuus ja kuormituskestävyys perustuu oleellisesti oikein tehtyyn geotekniseen rakennekonstruktioon maassa. Oleellista tässä konstruktiossa on putken ympärystäytön oikea materiaali ja tiivistys rakentamisen yhteydessä. Muoviputken kemiallinen kestävyys on yleisesti erinomainen. Muoviputken käyttö keskittyy pienempiin kokoluokkiin.
Maa ja Vesi Oy:n lausunnon mukaan muovi on hallitseva materiaali nykyisillä kunnallistekniikan sekä maahan ja veteen asennettavien putkilinjojen rakentamismarkkinoilla Suomessa. Betonituotteet ovat lausunnon mukaan kilpailukykyisiä kaivotuotteina ja putkissa silloin, kun putkikoko on 400 mm tai suurempi. Muovin osuus koko markkinoista on edelleen kasvamassa £ 300 mm putkialueella. Lausunnon mukaan suuremmilla peitesyvyyksillä (> 6 m) ja suuremmissa putkidimensioissa (>300 mm) muovituotteiden hinta ja putkirakenteen lisätuentarve tekevät muovituotteet betonituotteita epäedullisemmiksi.
Suunnittelukeskus Oy:n lausunnon mukaan Suomessa käytetään maaviemäriputkina pääsääntöisesti muovia (PVC tai PEII) tai betonia. Edellä mainitut materiaalit ovat valinnaisia useimmissa, eli 80–90 %:ssa tapauksista. Muovin osuus pienissä, halkaisijaltaan alle 400 mm maaviemäriputkissa on hallitseva. Näiden putkien osuus kaikista rakennettavista viemärilinjoista on selvästi yli puolet. Putkikoon kasvaessa betonin kilpailukyky muoviin nähden paranee. Pitkissä siirtolinjoissa, joissa putkidimensio on suuri, betonin osuus on hallitseva. Siirtolinjojen osuus kaikista rakennettavista viemärilinjoista on 10–20 %.
Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että myös betoniputket, -renkaat ja -kaivot ovat ainakin osittain korvattavissa vastaavilla muovituotteilla. Koska kyseessä oleva yritysjärjestely ei aiheuta kilpailuongelmia kapeimpienkaan markkinamäärittelyn mukaisilla betoniputkien, -renkaiden ja -kaivojen markkinoilla, on tarkka markkinamäärittely voitu jättää avoimeksi.
Kilpailuviraston arvion mukaan paalujen, päällystekivien ja -laattojen, sekä putkien, renkaiden ja kaivojen markkinoiden kilpailuvaikutukset tulevat riittävällä tarkkuudella arvioiduiksi tarkasteltaessa markkinoita valtakunnallisella tasolla.
Sementtimarkkinat
Sementin raaka-aineita ovat luonnonmineraalit, kalkkikivi, kvartsi, savi ja eräät muut mineraalit. Sementin raaka-aineet jauhetaan ja lajitellaan kaivosalueella, jonka jälkeen ne kuljetetaan sementtitehtaalle, jossa ne poltetaan uunissa. Uunissa lähtöaineiden alkuperäinen rakenne hajoaa veden ja hiilidioksidin poistuessa. Reaktiossa syntyy pääasiassa klinkkerimineraaleja, joista sementti jauhetaan.
Rakennussementti valmistetaan jauhamalla klinkkeriä, seosaineita ja kipsiä jauheeksi. Finnsementin tuotannossa seosaineina käytetään kalkkikiveä ja granuloitua masuunikuonaa. Sementin sitomisajan säätämiseksi siihen lisätään kipsiä. Sementin ominaisuuksia säädetään klinkkerin koostumuksella, jauhatushienoudella ja seosaineiden suhteilla. Sementin harmaa väri johtuu rautapitoisista yhdisteistä. Valkosementtiä valmistetaan raudattomista raaka-aineista.
Sementtistandardi[6] jakaa sementit niiden koostumuksen ja ominaisuuksien perusteella eri sementtilajeihin ja lujuusluokkiin. Sementti voi olla esimerkiksi nopeasti kovettuvaa tai kemiallista rasitusta kestävää. Yleisimmin käytetyt sementtilajit ovat ilmoittajan mukaan yleissementti ja nopeasti kovettuva rapid-sementti.
Betonin ohella sementtiä käytetään erilaisten laastien valmistukseen. Yleissementti on ilmoittajan mukaan edullinen rakennussementti kaikkeen rakentamiseen sekä valmisbetonin ja elementtien valmistukseen. Erityisen hyvin yleissementti sopii ilmoittajan mukaan valmisbetoniin. Useissa tapauksissa yleissementti on edullinen sideaine myös erilaisten betonituotteiden ja harkkojen valmistukseen. Yleissementistä valmistettu betoni soveltuu ilmoittajan mukaan myös vaativiin ja sään rasitukselle alttiiksi joutuviin kohteisiin.
Rapid-sementtiä käytetään kohteissa, joissa sementiltä vaaditaan nopeaa kovettumista. Tällaisia kohteita ovat muun muassa talvi- ja elementtirakentaminen. Valkosementtiä käytetään muun muassa valkoisten elementtien ja betonituotteiden valmistukseen. Valkosementtiä tai valkosementin ja harmaasementin seosta käytetään usein myös värillisen sementin valmistuksessa. Valkosementtiä voidaan käyttää myös kuivatuotteiden, erilaisten laastien ja tasoitteiden valmistukseen.
Ilmoittajan mukaan tuontisementtejä käytetään nykyisin varsin kattavasti kaikessa betoninvalmistuksessa – niin valmisbetonissa, elementeissä, betonituotteissa kuin kuivatuotteissakin. Tuontisementti vastaa ilmoittajan mukaan teknisesti suomalaista sementtiä ja se täyttää Suomessa käytössä olevat standardit ja on siten samalla tavalla käytettävissä kuin kotimainen sementti. Ilmoittaja arvioi, että tuontisementtiä käytetään tasaisesti koko maassa. Osa tuonnista tulee itärajan yli junilla, jolloin käyttö kohdistuu Itä-Suomeen. Suuri osa tuontisementistä tuodaan ilmoittajan mukaan kuitenkin laivoilla Saksasta ja Liettuasta, joten sementti voidaan tuoda helposti kaikkialle maahan. Ilmoittaja arvioi tuontisementtiä käytettävän Suomessa noin 80–100 eri betonitehtaalla.
Ilmoittaja arvioi, että vaikka markkinoita tarkasteltaisiinkin kansallisella tasolla, on tuonnilla merkittävä kilpailua edistävä vaikutus.
Komissio on tapauskäytännössään todennut, että kaksi sementin päälajia, harmaasementti ja valkosementti kuuluvat eri markkinoille.[7] Finnsementti valmistaa ainoastaan harmaasementtiä, mutta tuo valkosementtiä maahan. Suomeen maahantuodun valkosementin määrä vastaa kuitenkin vain noin [alle 5 %][8] Finnsementin sementinmyynnistä.
Niin ikään komissio on todennut, että eri harmaasementtilajit ovat pitkälti korvattavissa toisillaan ja komissio onkin pitänyt harmaasementin markkinoita yksinä markkinoina. Myös Kilpailuviraston selvitykset osoittavat eri harmaasementtilaatujen olevan pitkälti toisiaan korvaavia. Ilmoittajan mukaan Finnsementin tuotteista SR-sementti ja muuraussementti Parmu ovat tuotteita, joita vastaavaa kilpailijaa ei ole markkinoilla ja joita ei voi korvata perussementtilaaduilla. Finnsementti on kuitenkin esittänyt, että Parmu voidaan korvata kalkkisementtilaastilla. SR-sementti vastaa vain noin [alle 5 %] ja Parmu noin [alle 5 %] Finnsementin sementintuotannosta.
Kilpailuviraston arvion mukaan yrityskaupan kilpailuvaikutukset tulevat riittävällä tarkkuudella arvioiduiksi tarkasteltaessa harmaasementin markkinoita.
Relevanttien maantieteellisten markkinoiden määrittely jätettiin Pohjoismaita koskevassa Skanska/Scancem -tapauksessa avoimeksi, ja päätöksessä todettiin markkinoiden joko rajoittuvan erikseen Ruotsiin, Suomeen ja Norjaan tai olevan korkeintaan näiden kolmen Pohjoismaan laajuiset. CRH/Addtek -asiassa annetussa ei-julkisessa 6(1)c -päätöksessä komissio katsoi sementtimarkkinoiden olevan Suomen osalta kansalliset. CRH/Addtek -tapauksessa markkinoiden määritteleminen kansallisiksi johtui muun muassa tuontisementin laatu- ja toimitusongelmista.
Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että tuontisementin laatu- ja toimitusongelmat eivät enää nykyisin ole yhtä merkittäviä kuin CRH/Addtek -päätöksen aikoihin. Yhä edelleen kuitenkin valtaosa Suomeen tuotavasta sementistä tuodaan tuontiyhtiöiden kautta ja Kilpailuviraston selvitysten mukaan vain yksi toimija tuo sementtiä suoraan maahan. Sementintuonnin aloittaminen edellyttää investointeja varastoihin eikä Kilpailuviraston selvitysten mukaan ulkomaisilla sementtitehtailla ole ollut kiinnostusta suhteellisen pienten sementtimäärien toimittamiseen suoraan betonituote- tai valmisbetoniyrityksille.
Edellä lausutun perusteella Kilpailuvirasto pitää sementtimarkkinoita laajuudeltaan kansallisina. Tuontisementin merkitys otetaan huomioon kyseessä olevan yritysjärjestelyn kilpailuvaikutuksia arvioitaessa.
Kiviainesmarkkinat
Ilmoittajan mukaan kiviaines myydään sellaisenaan tai jalostettuna. Jalostus tarkoittaa käytännössä kiviainesten seulontaa, murskausta ja pesua. Jalostamattomia kiviaineksia, lähinnä soraa ja hiekkaa, käytetään tie- ja katurakenteiden pohjakerroksissa sekä täytöissä, joissa kiviaineksen rakeisuuden tasaisuudelle ja materiaalin puhtaudelle ei ole asetettu korkeita vaatimuksia. Jalostettuja kiviaineksia käytetään määrällisesti eniten, noin 50 %, sitomattomissa teiden, katujen, pihojen varastojen ja parkkipaikkojen kantavissa kerroksissa. Sidottuna kiviainesta käytetään betonissa ja asfaltissa. Molemmissa kiviaineksen rakeisuudelle, puhtaudelle ja erityisesti asfaltissa myös lujuudelle asetetaan tiukat määräykset, jotta betonin ja asfaltin tarvittavat laatuominaisuudet voidaan riittävän taloudellisesti saavuttaa. Betonituotteisiin käytetään samoja lajikkeita kuin muuhunkin betonituotantoon. Maksimiraekoko tosin on yleensä pienempi, joten kiviaineksia on helpompaa hankkia tuotebetonin valmistukseen.
Ilmoittajan mukaan kiviainestuottaja valmistaa tyypillisesti samasta kiviaineslähteestä mahdollisimman laajaa tuotevalikoimaa hyödyntääkseen raaka-ainevarannot mahdollisimman tarkkaan ja edullisesti, sillä murskaus- ja seulontaprosessissa kiven luonnollisesta murskaantumisesta ja raaka-aineen karkeudesta johtuen saadaan tietty suhde erikokoisia rakeita ja niistä eri määrä seulottuja lajikkeita.
Yleensä kaikista kiviaineslähteistä, joissa on riittävän karkeaa ja puhdasta kiviainesta, voidaan valmistaa betonikiviaineksia. Ilmoittajan mukaan kiviaineksen hinta vaihtelee alueittain riippuen pääasiassa keskimääräisestä kuljetusetäisyydestä eri ottopaikoilta kulutuskohteisiin. Yhden kiviainesalueen, ottaen huomioon kuljetuskustannusten suuruuden verrattuna kiviainestuotteiden jalostus- ja raaka-ainekustannuksiin, voidaan ilmoittajan mukaan katsoa ulottuvan noin 50 kilometrin etäisyydelle. Jos kaikki kilpailevat lähteet ovat käyttökohteesta kaukana, kiviaineksia kuljetetaan yli 100 kilometrinkin päähän. Koska ottoalueita on hyvinkin tiheässä ja koska uusia lupia on helppo saada, voidaan kiviainesmarkkinoita ilmoittajan näkemyksen mukaan pitää Suomen laajuisina.
Kilpailuviraston arvion mukaan asian ratkaisun kannalta ei ole tarpeellista määritellä relevantteja hyödykemarkkinoita ja maantieteellisiä markkinoita täsmällisesti, koska yrityskauppa ei aiheuta merkittäviä kilpailuongelmia minkään markkinamäärittelyn rajaamilla markkinoilla.
Yrityskaupan kilpailuvaikutukset
Kilpailuvirasto on jatkoselvityksissään tutkinut syntyykö tai vahvistuuko Abetonille ja sitä kautta CRH-konsernille määräävä markkina-asema betonituotemarkkinoilla yrityskaupassa tapahtuvan vertikaalisen integraation seurauksena. Lisäksi virasto on selvittänyt vahvistuuko yrityskaupan seurauksena Finnsementin asema Suomen sementtimarkkinoilla ja/tai Lohja Ruduksen asema Suomen valmisbetonimarkkinoilla. Virasto on myös tutkinut tarjoutuuko CRH-konsernille yrityskaupan seurauksena mahdollisuus eri tuotteiden niputtamiseen. Virasto on lisäksi arvioinut yrityskaupan osapuolten betonituotemarkkinoiden horisontaalisen päällekkäisyyden merkitystä.
Vertikaalisen integraation myötä tapahtuva Abetonin aseman vahvistuminen
Yrityskaupan ilmoittaja on arvioinut betonituotemarkkinoiden (putket, renkaat, kaivot, paalut sekä päällystekivet ja laatat) myynnin arvon olleen Suomessa vuonna 2002 noin [40–60] miljoonaa euroa. Abetonin betonituotteiden myynnin arvo oli vuonna 2002 noin [15–25] miljoonaa euroa. Muita merkittäviä toimijoita betonituotemarkkinoilla ovat esimerkiksi Luja-yhtiöt, Skanska Betoni Oy, Lakan Betoni Oy ja Lemminkäinen Oyj.
Abetonilla on noin [20–40 %] markkinaosuus betonisten paalujen markkinoilla ja noin [10–20 %] markkinaosuus betonisissa päällystekivissä ja -laatoissa. Abetonilla on erittäin vahva asema betonista valmistettujen putkien, renkaiden ja kaivojen markkinoilla. Sen markkinaosuus on [70–90 %], mikä itsessään indikoi määräävää markkina-asemaa. Putkien, renkaiden ja kaivojen markkinoilla Abetoni kohtaa kuitenkin kilpailua etenkin korvaavista materiaaleista, lähinnä muovista, valmistetuista tuotteista.
CRH-konsernilla on Lohja Ruduksen ja Finnsementin kautta vahva asema betonin pääraaka-aineiden, kiviaineksen ja sementin, tuotannossa. Yrityskaupan seurauksena tapahtuva Lohja Ruduksen vertikaalinen integroituminen betonituotemarkkinoille saattaa mahdollistaa Abetonin kilpailijoiden syrjinnän betonin pääraaka-aineiden toimituksessa, mikä puolestaan vahvistaisi Abetoni asemaa.
Viraston kuulemien markkinaosapuolten mukaan sementtiä tai kiviainesta ei voi räätälöidä esimerkiksi teknisiltä ominaisuuksiltaan siten, että se sopisi tietyn betonituotevalmistajan tuotantoon paremmin kuin muiden valmistajien tuotantoon. Abetonin aseman vahvistuminen yrityskaupan seurauksena voi siten tulla kyseeseen lähinnä edullisemman hinnan tai paremman toimitusvarmuuden kautta. Kilpailuviraston kuulemat markkinaosapuolet katsoivat Abetonin suosinnan olevan mahdollista ensisijaisesti sementin hinnan alentamisena Abetonille.
Kilpailuviraston selvitysten mukaan valmisbetonin hintaan vaikuttaa pääasiassa sementin, kiviaineksen, laitteiston ja kuljetuksen kustannukset. Markkinaosapuolilta saatujen tietojen mukaan mainittuja kustannustekijöitä voidaan pääpirteissään pitää yhtä suurina. Esimerkiksi hypoteettinen 20 % sementin hinnanalennus tuottaisi noin 5 % alennuksen lopputuotteen hintaan. Tilanne on kuitenkin toinen, kun tarkastellaan valmisbetonin sijasta betonituotteita, esimerkiksi putkia, renkaita, kaivoja tai paaluja. Betonituotteisiin käytetään raaka-aineina yllä mainitun lisäksi huomattavassa määrin erilaisia raudoituksia. Lisäksi betoniputkissa käytettävillä tiivisteillä saattaa olla merkittäväkin vaikutus tuotteen loppuhintaan. Tällöin yllä mainittu hypoteettinen 20 % hinnanalennus sementistä tuottaisi siis reilusti alle 5 % alennuksen lopputuotteen hintaan.
Abetoni on esittänyt Kilpailuvirastolle kirjanpitoonsa perustuvan laskelman, jossa selvitetään sementin hinnanalennuksen vaikutusta betonituotteiden hintoihin. Laskelman mukaan 20 % hinnanalennus sementistä vaikuttaa betonituotteen (putket, paalut) loppuhintaan noin [alle 5 %] verran.
Virasto on tässä yhteydessä selvittänyt betonista valmistettujen putkien, renkaiden ja kaivojen korvattavuutta vaihtoehtoisista materiaaleista, lähinnä muovista, valmistetuilla tuotteilla. Viraston selvitysten perusteella tuotteet voidaan valtaosassa rakennuskohteista korvata muovista valmistetuilla putkilla, kaivoilla ja renkailla. Mikäli muovista valmistetut tuotteet voidaan ilmoittajan edellä esittämän markkinamäärittelyn mukaisesti katsoa kuuluvan samoille markkinoille betoniputkien, -renkaiden ja -kaivojen kanssa, laskee Abetonin markkinaosuus ilmoittajan mukaan noin [alle 20 %]. Markkinoilla on useita muita tarjoajia, eikä yrityskaupasta tällöin aiheudu kilpailuhaittaa. Vaikka korvaavista materiaaleista valmistettujen tuotteiden ei katsottaisikaan kuuluvan samoille markkinoille Abetonin tuotteiden kanssa, voidaan todeta, että muovista valmistettujen tuotteiden kilpailupaineella on huomattava merkitys betonisten putkien, renkaiden ja kaivojen tarjontaan.
Betonisten putkien, renkaiden ja kaivojen markkinoiden arvo oli vuonna 2002 noin [10–15] miljoonaa euroa. Isojen, yli 300 mm halkaisijaltaan olevien putkien (joissa betoni on muovia suositumpi materiaali), osuus on yrityskaupan osapuolten antaman tiedon mukaan koko markkinoista noin [25–35 %], maksimissaan [2–4] miljoonaa euroa. Virastolle toimitettujen konsulttien selvitysten perusteella ainoastaan erittäin harvoin on kyse tilanteesta, jossa betonia ei voida korvata muovilla tai se ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Edellä esitetyt tekijät huomioon ottaen Kilpailuvirasto katsoo, ettei Abetonille synny tai vahvistu yrityskaupan seurauksena putkien, renkaiden ja kaivojen markkinoilla sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu lain edellyttämällä tavalla merkittävästi estyisi.
Finnsementin/CRH-konsernin määräävän markkina-aseman vahvistuminen Suomen sementtimarkkinoilla
Yrityskaupan ilmoittajan mukaan sementtimarkkinoiden myyntivolyymi oli Suomessa vuonna 2002 noin [1,4–1,8] miljoonaa tonnia. Finnsementin sementin myyntivolyymi oli vuonna 2002 noin [1–1,5] miljoonaa tonnia ja markkinaosuus [75–85 %], mikä itsessään indikoi määräävää markkina-asemaa. Finnsementin osuus tuontisementistä oli noin [alle 0,2] miljoonaa tonnia. Suurimmat sementin maahantuojat olivat Finnsementin ohella vuonna 2002 Cemex Oy ja Embra Oy.
Kilpailuvirasto selvitti, vahvistuuko Finnsementin jo ennakolta vahva asema yrityskaupan seurauksena, koska markkinoilta poistuu aktuaalinen ja potentiaalinen tuontisementin ostaja, kun Abetoni siirtyy Finnsementin kanssa samaan konserniin.
Abetonin sementin kokonaiskulutus on noin [19.000–31.000] tonnia vuodessa. Tällä hetkellä Finnsementti toimittaa tästä noin [alle 23.000] tonnia, tuontisementin osuuden ollessa noin [alle 8.000] tonnia. Viraston saamien tietojen mukaan sementin keskimääräinen hinta on noin 60 euroa tonnilta. Abetonin tuontisementtiostojen arvo on tällöin noin [alle 350.000] euroa. Abetonin sementin kokonaiskulutuksen arvo on puolestaan noin [alle 1,9] miljoonaa euroa.
Suomeen tuotiin Rakennustuoteteollisuuden tullitilaston mukaan vuonna 2002 noin 0,4 miljoonaa tonnia rakennussementtiä. Tuodun sementin arvo oli noin 18 miljoonaa euroa. Abetonin tuontisementtiostot ovat tällöin noin [alle 5 %] kaikesta Suomeen tuodusta sementistä. Abetonin sementin kokonaiskulutuksen osuus kaikesta Suomeen tuodusta sementistä puolestaan on noin [alle 10 %].
Abetonin tuontisementtiostojen vaikutus Finnsementin markkinaosuuteen on reilusti alle [3 %]. Muilta osin Abetonin sementin kulutuksella ei ole Finnsementin markkinaosuutta nostavaa vaikutusta, koska Finnsementti toimittaa jo kaiken muun sementin Abetonille.
Tuontisementti on kasvattanut asemaansa Suomessa viime vuosina. Tuontisementtiä on käytännössä saatavilla koko maassa, eikä sementin tuonnille ole tuojien antamien tietojen mukaan merkittäviä pullonkaulatekijöitä. Lisäksi etenkin Venäjällä on CRH-konsernista riippumattomia sementtitehtaita, joista tuonti on mahdollista. Finnsementin mukaan sen viime vuosina tekemät sementin hinnannostot ovat näkyneet tuonnin lisääntymisenä ja yrityksen markkinaosuuden alenemisena. Finnsementti on esittänyt virastolle laskelman, jonka mukaan tuontisementin markkinaosuus kasvoi yhden vuoden aikana yli 5 % Finnsementin sementin hinnanoston seurauksena.
Ottaen huomioon erityisesti Abetonin sementtiostojen vähäisen arvon Kilpailuvirasto katsoo, ettei Finnsementille synny tai vahvistu yrityskaupan seurauksena sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu lain edellyttämällä tavalla merkittävästi estyisi Suomen sementtimarkkinoilla.
Tuotteiden niputtaminen
Kilpailuvirasto on osana yritysjärjestelyn kilpailuvaikutusten arviointia selvittänyt, mikä mahdollisuus CRH-konsernilla on yrityskaupan jälkeen kytkeä eri tuotteiden myyntiä toisiinsa. Eräät Kilpailuvirastolle yrityskauppaa kommentoineet markkinaosapuolet ovat katsoneet, että CRH-konsernin nykyiset tuotteet ovat niputettavissa Abetonin betonituotteisiin etenkin maanrakennusprojekteissa. Maanrakennushankkeisiin yleensä käytettäviä tuotteita ovat Abetonin valmistamien tuotteiden lisäksi esimerkiksi valmisbetoni, kiviaines ja asfaltti. Lisäksi sementtiä voidaan käyttää sideaineena maanrakentamisessa (stabilointi).
Sitomisessa tai niputtamisessa myyjä sitoo eri tuotemarkkinoille kuuluvia tuotteita yhteen siten, että myytävä tuote sidotaan yhteen monopolituotteen kanssa. Niputtamisen tarkoituksena voi olla esimerkiksi määräävän markkina-aseman laajentaminen sidotun tuotteen markkinoille tai olemassa olevan määräävän markkina-aseman suojeleminen. Jotta niputtaminen on mahdollista, on yrityksellä oltava monopolituote, johon myytävä tuote voidaan sitoa.
Kilpailuviraston kuulemien markkinaosapuolten mukaan maanrakennushankkeissa tarvittavat materiaalit kilpailutetaan kuitenkin tuotekohtaisesti. Suurissa rakennushankkeissa materiaalien kilpailuttamisen tekevät pääasiassa rakennusurakoitsijat. Kilpailuviraston kuulemat rakennusurakoitsijat katsoivat, että maanrakennushankkeiden materiaalihankinnat kilpailutetaan tuotekohtaisesti. Esimerkiksi Kerava-Lahti-oikorata -hankkeen materiaalitarjouspyynnöt tehtiin Lohjan Ruduksen virastolle toimittamien asiakirjojen perusteella tuotekohtaisesti.
Ostajat ovat lisäksi tietyissä tapauksissa järjestyneet tavalla, joka hankaloittaa eri tuotteiden tarjoamista yhdessä. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on erottanut materiaalihankinnat jo organisaatiotasolla siten, että eri yksiköt vastaavat eri tuotteiden hankinnoista.
Mainitut seikat vaikeuttavat olennaisesti eri tuotteiden kytkemistä toisiinsa. Virasto ei ole selvityksissään saanut näyttöä siitä, että asiakkaat hankkisivat edellä mainittuja tuotteita yhdessä.
Edellä tässä päätöksessä kuvatulla tavalla Abetonin [70–90 %] markkinaosuus betonista valmistettujen putkien, renkaiden ja kaivojen markkinoilla itsessään indikoi määräävää markkina-asemaa. Kuten yllä on todettu, markkina-aseman vahvuutta laimentaa kuitenkin muovista valmistettujen vastaavien tuotteiden aiheuttama kilpailupaine. Tämä vaikeuttaa olennaisesti CRH-konsernin olemassa olevien tuotteiden sitomista Abetonin betonista valmistettuihin putkiin, renkaisiin ja kaivoihin. Viraston tekemien selvitysten perusteella Abetonin putket, renkaat ja kaivot voidaan korvata muovista valmistetuilla tuotteilla suurimmassa osassa käyttökohteista. Lisäksi markkinoilla on Abetonin ohella myös muita betonisten kaivojen, renkaiden tai putkien valmistajia, kuten Ohenmäen Sora Ky, Kouvolan Betoni Oy ja Kokkobe Oy.
Lohja Ruduksen markkina-aseman vahvistuminen valmisbetonimarkkinoilla
Yrityskaupan ilmoittaja arvioi valmisbetonimarkkinoiden myynnin arvoksi vuonna 2002 noin [170–200] miljoonaa euroa. Yrityskaupan osapuolista ainoastaan Lohja Rudus toimii valmisbetonimarkkinoilla ja sen myynnin arvo oli samana vuonna noin [80–100] miljoonaa euroa. Lohja Ruduksen markkinaosuus on valtakunnallisesti laskettuna noin [40–60 %]. Muita merkittäviä yhtiöitä valmisbetonimarkkinoilla ovat Ruskon Betoni Oy, Luja-yhtiöt ja Lemminkäinen Oyj.
Virasto selvitti jatkokäsittelyssä, vahvistuuko Lohja Ruduksen markkina-asema yrityskaupan seurauksena valmisbetoninmarkkinoilla alueellisesti, koska Lohja Ruduksella on yrityskaupan seurauksena mahdollisuus integroida Abetonin tehtaat tuottamaan myös valmisbetonia. Viraston saamien tietojen mukaan investoinnit betonituotetehtaan muuttamiseksi valmisbetonitehtaaksi eivät ole suuret, eikä sille ole myöskään teknisiä esteitä. Lohja Ruduksella on Suomessa [alle 60] valmisbetonitehdasta. Abetonilla on 11 betonituotetehdasta.
Tehtaiden integrointi liittyy viraston selvitysten mukaan kuitenkin myös integroitavan tehtaan tilauskantaan. Ollakseen taloudellisesti kannattavaa integroitavan tehtaan tilauskannan tulee olla sellainen, että se sallii valmisbetonin valmistuksen betonituotteiden tuotannon ohella. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että betonituotteiden tilauskannan tulee aikataulullisesti sallia laitteiden käyttö myös valmisbetonin valmistukseen. […].
Virasto katsoo, ettei Abetonin tehtaiden integroinnilla ole suurta merkitystä arvioitaessa Lohja Ruduksen asemaa valmisbetonimarkkinoilla. Abetonin tehtaat sijaitsevat samoilla paikkakunnilla, joissa Lohja Ruduksella on jo valmisbetonitehtaat[9].
Virasto katsoo, ettei yrityskauppa aiheuta sellaista määräävän markkina-aseman syntymistä tai vahvistumista, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyisi valmisbetonimarkkinoilla.
Horisontaalinen päällekkäisyys
Yrityskaupan osapuolilla on päällekkäistä toimintaa betonituotemarkkinoilla. Lohja Rudus -konserniin kuuluva Teollisuusbetoni Oy valmistaa päällystekiviä ja betoniharkkoja. Päällystekivien ja betoniharkkojen valmistus on kuitenkin yrityksen sivuliiketoimintaa, päätoiminnan ollessa valmisbetonin tuotannossa. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2002 noin [alle 2,5] miljoonaa euroa, josta päällystekivien ja betoniharkkojen osuus oli ilmoittajan mukaan noin [alle 1] miljoonaa euroa. Virasto katsoo, ettei Teollisuusbetoni Oy:n toiminnalla ole vaikutusta käsillä olevan yrityskaupan arviointiin.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan, jossa Lohja Rudus Oy Ab hankkii Abetoni Oy:n koko osakekannan. Kilpailuviraston arvion mukaan yrityskauppa ei synnytä tai vahvista sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyy Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (303/1998) 11, 11 a, 11 b ja 11 d §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
[1] Muun muassa Kilpailuviraston päätökset Lohja Rudus/Iisbetoni (Dnro 1164/81/2000) ja Lohja Rudus/Karkkilan Betoniasema (Dnro 1144/81/1999) sekä komission päätökset IV/M.1030 Lafarge/Redland ja IV/M.1157 Skanska/Scancem).
[2] Muun muassa edellä mainittu Lafarge/Redland ja tapaus IV/M.2317 Lafarge/Blue Circle II.
[3] Komission päätös IV/M.1157 Skanska/Scancem.
[4] Komission päätös menettelyn aloittamisesta IV/M.2322 CRH/Addtek.
[5] Kilpailuviraston päätökset Lohja Rudus/Iisbetoni (Dnro 1164/81/2000) ja Lohja Rudus/Karkkilan Betoniasema (Dnro 1144/81/1999).
[6] Sementtistandardi SFS-EN 197–1.
[7] Muun muassa komission päätökset Skanska/Scancem ja Lafrage/Blue Circle.
[8] Hakasulkeisiin merkityissä kohdissa tieto/tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.
[9] Lohja Ruduksella on valmisbetonitehtaat kaikilla Abetonin tehdaspaikkakunnilla, pisimmän välimatkan ollessa alle 20 kilometriä. Useissa tapauksissa Lohja Rudus ja Abetoni toimivat samalla tontilla yhteisestä historiasta johtuen.