Asian vireilletulo
Siemens AG (jäljempänä Siemens) on ilmoittanut 8.12.2000 Kilpailuvirastolle yrityskaupan, jossa se hankki tytäryhtiönsä Siemens Corporationin kautta julkisella ostotarjouksella määräysvallan Acuson Corporationissa (jäljempänä Acuson). Yritysjärjestelyn lopputuloksena Acusonista tuli 10.11.2000 toteutetun yrityskaupan seurauksena Siemensin kokonaan omistama tytäryhtiö.
Kilpailuvirasto on 7.11.2000 kilpailunrajoituslain 11 f §:n nojalla määrännyt poikkeuksen yrityskaupan täytäntöönpanokiellosta Acusonin Suomessa harjoittamaa liiketoimintaa lukuun ottamatta.
Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta
Siemens on saksalainen, maailmanlaajuisesti toimiva yhtiö, jolla on energian, teollisuuden, tietotekniikan ja -liikenteen, terveydenhuollon sekä liikenteen ja valaistuksen liiketoiminnan osa-alueet. Kyseinen yrityskauppa koskee terveydenhuoltoliiketoimintaa, Siemensin Medical Engineering Groupia, joka tarjoaa muun muassa diagnostisia kuvausjärjestelmiä (mukaan lukien ultraäänilaitteet), hoidollisia terapiatuotteita, kuulolaitteita sekä tietotekniikkasovelluksia sairaaloille, klinikoille ja lääkäreille. Siemens toimii Suomessa tytäryhtiönsä Siemens Oy:n kautta.
Acuson on New Yorkin pörssissä listattu, maailmanlaajuisesti toimiva yhtiö, jonka liiketoimintana on ultraäänilaitteiden kehittäminen, valmistaminen ja jakelu. Acusonilla on suomalainen tytäryhtiö, Acuson Oy.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Siemensin maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 1999 oli noin 400 miljardia markkaa. Acusonin maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 1999 oli noin 2,7 miljardia markkaa. Koska kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät ja hankinnan kohde harjoittaa liiketoimintaa Suomessa, järjestely kuuluu kilpailunrajoituslain yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.
Tuotemarkkinat, joilla sekä Siemens että Acuson toimivat, ovat diagnostisten ultraäänilaitteiden markkinat. Yrityskaupan ilmoittajan mukaan ultraäänidiagnostinen kenttä voidaan jakaa erilaisiin sovellusalueisiin erityisesti radiologian, sydäntautien, synnytysopillisten sairauksien, verenkiertosairauksien ja urologisten sairauksien diagnosoinnissa. Ilmoittaja katsoo kuitenkin, että kokonaismarkkinoita ei voida jakaa itsenäisiin osamarkkinoihin erilaisten sovellusten perusteella: niin käyttäjän kuin valmistajankin näkökulmasta yksittäiset sovellukset muodostavat ainoastaan eri käyttöalueita, jotka perustuvat lähes identtisiin ultraääniyksiköihin perustuotteena. Ultraäänilaitteeseen liitettävät erilaiset muuttimet ja ohjelmistot mahdollistavat potilaan eri elimien tutkimisen samalla laitteella, samalla kertaa.
Ilmoittaja katsoo edelleen, että ultraäänilaitteita ja esimerkiksi tietokonetomografialaitteita, magneettikuvauslaitteita, röntgen- ja angiografialaitteita sekä isotooppikuvauslaitteita ei voida pitää samoille markkinoille kuuluvina. Ilmoittajan mukaan ultraäänilaitteita käytetään usein suhteellisen nopeana ja edullisena teknologiana vahvistamaan tai sulkemaan pois mahdollisia diagnooseja. Ilmoittaja katsoo, että ultraäänilaitteella voidaan esimerkiksi määrittää tarve tehdä kalliimpia tutkimuksia, kuten magneettikuvauksia. Ultraääni ei sovellu luuston kuvantamiseen.
Ilmoittajan arvion mukaan diagnostisten ultraäänilaitteiden markkinat Suomessa vuonna 1999 olivat noin [alle 100][1] miljoonaa markkaa, josta Siemensin ja Acusonin yhteenlaskettu markkinaosuus oli noin [10–20] %. Ilmoittajan mukaan laajan valikoiman eri tyyppisiä ultraäänisovelluksia tarjoavat Siemensin ja Acusonin lisäksi muun muassa Toshiba, General Electric, Aloka ja Philips. Ilmoittajan mukaan valmistajista ainakin General Electric ja Philips tarjoavat laitteita kaikissa hintaryhmissä.
Yrityskaupalla on merkitystä diagnostisten ultraäänilaitteiden markkinoilla osana erilaisten kuvantamismenetelmien markkinoita. Ultraäänilaitteiden markkinat voidaan mahdollisesti jakaa erilaisten muuttimien ja ohjelmistojen avulla muodostettavien sovellusten, kuten sydäntautien, synnytysopillisten ja urologisten sairauksien diagnosoinnissa käytettävien ultraäänilaitteiden, markkinoihin. Asian ratkaisun kannalta ei kuitenkaan ole tarpeellista määritellä relevantteja tuote- ja maantieteellisiä markkinoita, koska yrityskauppa ei aiheuta merkittäviä kilpailuongelmia minkään ajateltavissa olevan markkinamäärittelyn rajaamilla markkinoilla. Myöskään Kilpailuviraston lausuntopyyntöön vastanneet markkinaosapuolet eivät ole ilmoittaneet Kilpailuvirastolle, että yrityskaupalla olisi haitallisia kilpailuvaikutuksia.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto hyväksyy 10.11.2000 toteutetun yrityskaupan, jossa Siemens AG hankki tytäryhtiönsä Siemens Corporationin kautta määräysvallan Acuson Corporationissa. Kilpailuviraston arvion mukaan yrityskauppa ei synnytä tai vahvista sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyy Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (303/1998) 11, 11 a, 11 b ja 11 d §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
[1] Hakasulkeisiin merkityissä kohdissa tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.