Liiketoiminnan hankkija
CapMan Capital Management Oy, Helsinki
Hankinnan kohde
MK-Rest Oy:n ja Scandic Hotels Oy:n ravintolaliiketoiminnat
Asian vireilletulo
CapMan Capital Management (CapMan) on ilmoittanut Kilpailuvirastolle 26.1.1999 Royal Rest Oy:n (Royal) kanssa 21.1.1999 sovitun yrityskaupan.
Osapuolet ja näiden liiketoiminnat
CapMan
CapMan on pääomarahastojen hallinnointiyhtiö, joka on erikoistunut muutostilanteissa olevien yritysten sekä listaamattomien kasvuyritysten pääomarahoitukseen. Sen hallinnoimien rahastojen pääoma on yhteensä noin 2.1 Mrd markkaa. CapMan osallistuu yritysostoihin pääasiassa Suomessa ja Itä-Euroopassa. CapManin omistaa yrityksen toimiva johto. CapManilla on yhteensä kahdeksan pääomarahastoa, joiden varat on kerätty yhteensä 48 koti- ja ulkomaiselta sijoittajalta. Rahastot ovat sijoittaneet varoja 61 yritykseen, jotka toimivat teollisuudessa, vähittäiskaupassa ja palvelualoilla sekä informaatioteknologian alalla.
MK-Rest Oy:n ja Scandic Hotels Oy:n ravintolaliiketoiminta
Hankinnan kohteena ovat MK-Rest Oy:n ja Scandic Hotels Oy:n ravintolaliiketoiminnat. Järjestelyn toteuttamista varten on perustettu Royal Rest -niminen osakeyhtiö, joka harjoittaa ravintolatoimintaa sille yritysjärjestelyn yhteydessä siirtyvissä 25 ravintolassa. Hankinnan kohteen liikevaihto vuodelta 1998 oli 252 Mmk. Royalin liiketoiminta keskittyy Helsingin seudulle, lisäksi yksi sen ravintoloista on Turussa ja toinen Tampereella.
Yrityskauppa
Yrityskauppa toteutetaan siten, että MK-Rest Oy (MK) on perustanut Royalin, johon MK siirtää harjoittamansa ravintolaliiketoiminnan mukaan lukien kokonaan omistamansa tytäryhtiön Chap Rest Oy:n harjoittaman toiminnan. Tämän jälkeen Royal ostaa Scandic Hotels Oy:ltä (Scandic) kauppakirjassa määritellyn ravintolaliiketoiminnan, johon ei sisälly Scandicin hotelliensa yhteydessä harjoittama ravintolatoiminta. Samassa yhteydessä Scandicin tytäryhtiö Nordic Hotels Oy myy Royalille Töölönranta-ravintolan rakennuksen ja siirtää siihen liittyvän vuokraoikeuden.
Royal harjoittaa siirtojen jälkeen ravintolatoimintaa seuraavissa 25 ravintolassa: Alexander Nevski, Café Chapman, Finlandia-talon ravintola, Elite, GW Sundmans, Happy Days, Havis Amanda, Katajanokan Kasino, Kellarikrouvi, Kulosaaren Kasino, NJK, Piratti, Pörssi, Roberts, Savoy, Sipuli, Sillankorva, 4 Stockmannin ravintolaa, Strindberg, Tenkka ja Töölönranta.
Scandicin liiketoimintojen siirron yhteydessä Royal järjestää suunnatun osakeannin, jossa CapManin hallinnoima rahasto, MK, Scandic, Cumasa Oy ja Karisma-Invest Oy merkitsevät osakkeet. Suunnatun osakeannin jälkeen osakeomistus jakaantuu seuraavasti:
| CapMan | 40,57 % |
| MK | 29,00 % |
| Scandic | 27,38 % |
| Cumasa Oy | 2,03 % |
| Karisma-Invest Oy | 1,02 % |
| 100 % | |
Cumasa Oy:n ja Karisma-Invest Oy:n omistajat ovat CapManin johtoa tai työntekijöitä.
Liitännäisrajoitukset
Capman esittää liitännäisrajoituksina hyväksyttäväksi seuraavia Royalin osakkaiden väliseen osakassopimukseen sisältyviä ehtoja:
Kilpailukielto
Osakassopimuksen voimassaoloaikana Scandic, MK, Cumasa Oy ja Royalin Johto [ ] sitoutuvat olemaan suoraan tai epäsuorasti kilpailematta Royalin harjoittaman liiketoiminnan kanssa. Kilpailukielto koskee kilpailevaa toimintaa niiden ravintoloiden kanssa, joissa Royal [ ] harjoittaa, on harjoittanut tai suunnittelee harjoittavansa liiketoimintaa. Kilpailukielto on lisäksi voimassa MK:n ja Scandicin kohdalla [ ] vuoden ajan omistuksen päättymisestä lukien. [Royalin Johto] sitoutuu noudattamaan kilpailukieltoa [ ] vuoden ajan Royalin kanssa solmitun [ ]. Kilpailukielto ei kuitenkaan koske Scandicin tällä hetkellä hotelliensa yhteydessä harjoittamaa liiketoimintaa tai hotelliravintolatoiminnan kehittämistä.
Vaikutuksiltaan kilpailukieltoa vastaava ehto:
Osakassopimuksen mukaan osapuolia hallituksessa edustavilla jäsenillä ei ole oikeutta työskennellä tai muutoin samanaikaisesti toimia kilpailijaksi katsottavan yhtiön hyväksi ilman kaikkien osapuolten suostumusta.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Yrityskauppavalvontasäännösten soveltuminen järjestelyyn
CapMan hankkii noin 40 % siirtyvät liiketoiminnat vastaanottavan yhtiön osakkeista ja äänivallasta, MK:n ja Scandicin hallitessa kumpikin vajaata 30 % osakkeista. Royalin osakkaiden osakassopimuksen mukaan CapManilla on oikeus nimittää kolme hallituksen seitsemästä jäsenestä, mukaanlukien hallituksen puheenjohtaja, jonka ääni ratkaisee äänten mennessä tasan.
Osakassopimuksen perusteella Capmanin suostumusta edellytetään yhtiön liiketoiminnan kannalta strategisissa päätöksissä, joita ovat esimerkiksi budjetin hyväksyminen, ylimpien johtohenkilöiden valinta sekä merkittävät (yli 1 milj. mk) budjetin ulkopuoliset investoinnit tai lainavastuut. Nämä oikeudet, yhdessä merkittävän omistusosuuden, vahvan hallitusedustuksen sekä toiminnan kannalta merkityksellisen rahoituksen järjestämisen kanssa, antavat CapManille tosiasiallisen määräysvallan Royalissa.
MK:n ja Scandicin suostumusta edellytetään mm. liiketoiminnan olennaiseen muuttamiseen tai liiketoimintasuunnitelmasta olennaisesti poikkeavan päätöksen tekemiseen. Näiden oikeuksien ei kuitenkaan katsota olevan niin merkittäviä, että ne yksin riittäisivät perustamaan osakkaille yhteisen määräysvallan.
Edellä kerrotun perusteella kyseessä on kilpailunrajoituslain 11 §:n mukainen yrityskauppa.
CapMan-konsernin liikevaihto vuodelta 1997 oli n. 40 miljoonaa markkaa. CapManin yritysryhmään sijoitusten myötä kuuluvien yritysten liikevaihdosta kilpailunrajoituslain 11 b §:n 1 momentin ja kauppa- ja teollisuusministeriön osapuolten liikevaihdon laskennasta antaman päätöksen 4 §:n mukaan CapManille kuuluva osuus on n. 1.932 miljoonaa markkaa. Hankinnan kohteeseen kuuluvien ravintoloiden liikevaihto vuodelta 1998 oli ilmoittajan mukaan noin 252 miljoonaa markkaa. Tähän lisätään hankkijan samalla toimialalla kilpailunrajoituslain 11 b §:n 5 momentin mukaisesti hankkimien yritysten liikevaihto, jonka jälkeen hankinnan kohteen liikevaihdoksi muodostuu noin 265 miljoonaa markkaa. Saadun selvityksen perusteella kilpailunrajoituslain 11 a §:n liikevaihtorajat ylittyvät.
Hankinnan kohteeseen kuuluvat ravintolat toimivat kaikki Suomessa, joten kaupan kohde harjoittaa liiketoimintaa Suomessa lain 11 a §:n edellyttämällä tavalla.
Kilpailuvaikutusten arviointi
Relevantit markkinat
Relevantit hyödykemarkkinat
Yrityskaupan kilpailuvaikutuksia tulisi ilmoittajan mukaan tutkia ruokaa tarjoavien, A- ja B-oikeuksin toimivien ravintoloiden markkinoilla. Näillä markkinoilla on kuitenkin erotettavissa erityyppisiä segmenttejä ja relevantit hyödykemarkkinat saattaisivat olla ilmoituksessa määriteltyä suppeammat. Erilaiset jaottelut voisivat perustua mm. ravintolan liikeideaan, tilojen käyttömahdollisuuksiin, asiakaskohderyhmiin tai anniskeluluvan luonteeseen. Muun muassa Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto ry on antamassaan lausunnossa katsonut, että Royalin ravintoloiden erilaisten liikeideoiden ja asiakaskohderyhmien vuoksi ne kilpailevat useilla eri markkinoilla.
Royalin toimintakokonaisuus voidaan ilmoittajan mukaan jakaa kolmeen toiminnalliseen liiketoimintaryhmään: ruokaravintolat (A la Carte ja Banquets), kahvilaravintolat ja iltaravintolat (ns. Dine&Wine ja Dine&Wine&Entertainment).
Yrityskaupan kilpailuvaikutusten selvittämiseksi tarkastelu voidaan Kilpailuviraston mielestä kohdistaa pääasiallisesti ns. ”fine dining” ruokaravintolasegmentille, jolla Royalilla on johdon kokemuksen, ostettujen ravintoloiden maineen ja markkinoiden rakenteen vuoksi vahvempi asema kuin muilla segmenteillä. Yrityskauppa vaikuttaa markkinoiden rakenteeseen lähinnä ruokaravintolasegmentillä, sillä kolme neljästä MK:lta siirtyneestä ravintolasta kuuluu tähän segmenttiin. ”Fine dining” ruokaravintolasegmentin ravintolat ovat gourmet-tyylisiä edustusravintoloita.
Asian ratkaisun kannalta ei ole kuitenkaan tarpeellista määritellä hyödykemarkkinoita täsmällisesti, koska edes mahdollisimman kapeasti määritellyillä markkinoilla yrityskaupan seurauksena ei synny tai vahvistu sellaista määräävää markkina-asemaa, joka merkittävästi estäisi kilpailua Suomen markkinoilla.
Relevantit maantieteelliset markkinat
Kilpailuvirasto katsoo, että kilpailuvaikutuksia on tarkoituksenmukaisinta tarkastella Helsingin alueen markkinoilla, joilla suurin osa hankinnan kohteeseen kuuluvista ravintoloista toimii.
Päätöksessä ei kuitenkaan rajata relevantteja maantieteellisiä markkinoita, koska edes mahdollisimman kapeasti määritellyillä markkinoilla yrityskaupan seurauksena ei synny tai vahvistu sellaista määrävää markkina-asemaa, joka merkittävästi estäisi kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Kilpailuvaikutukset
Markkinaosuuksia voidaan ravintolaliiketoiminnassa laskea usealla eri tavalla: liikevaihdon, anniskelupaikkojen määrän tai asiakaspaikkojen määrän perusteella.
Ilmoituksessa markkinaosuutta on laskettu Helsingin A- ja B -oikeuksin toimivien ravintoloiden markkinoilla. Ravintoloiden lukumäärä tällä markkinalla on ilmoittajan mukaan 694, joista Royalilla on 25 ravintolaa; markkinaosuus on tällöin noin [alle 5 %]. Anniskelupaikkoja on yhteensä 159.541, joista Royalilla n. 14.000 (Finlandia-talo 4.000); markkinaosuus on [alle 10 %.] Kussakin liiketoimintaryhmässä (ruokaravintolat, kahvilaravintolat ja iltaravintolat) Royalin asiakaspaikkojen perusteella laskettu markkinaosuus on ilmoittajan laskelmien mukaan [15-20%].
Täsmällisiä tietoja ”fine dining” ruokaravintolasegmentin markkinaosuuksista ei ole saatavissa tilastotiedoista. Kilpailuviraston arvion mukaan ruokaravintolasegmentillä Royalin osuus vaikuttaisi kuitenkin olevan jonkin verran korkeampi kuin iltaravinto-la-, tai kahvilaravintolasegmentillä, eli noin 20-25 %.
Royalin tärkeimmiksi kilpailijoiksi on ilmoituksessa nimetty S-ryhmä, Tradeka (Restel ja Elanto), Center Inn Oy, Primula Oy ja yritysjärjestelyssä mukana oleva Scandic Hotels Oy. S-ryhmän markkinaosuus vastaa suuruudeltaan Royalin markkinaosuutta; merkittävä osa sen tuomasta kilpailusta tulee hotellien yhteydessä toimivista ravintoloista. Näiden lisäksi Elannolla ja Scandicilla on noin 2-3 prosentin markkinaosuus. Pääosan kilpailusta, noin 40 %, muodostavat yksittäiset ruokaravintolat ja hotellien yhteydessä toimivat ravintolat. Ennen yrityskauppaa Scandicilla oli arviolta noin 15-17 %:n ja MK:lla noin 7-10 %:n markkinaosuus Helsingin ”fine dining” ruokaravintolasegmentistä.
CapMan ei entuudestaan toimi ruokaravintolasegmentillä. CapMan käyttää kuitenkin yhteistä määräysvaltaa Kotipizza Oy:ssä. Kotipizza Oy hankki vuoden 1998 lopulla haltuunsa myös Rax-ravintolaketjun.
Kilpailuvirasto on pyytänyt Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitolta sekä kuudelta kilpailijalta lausuntoa yrityskaupasta. Yksikään näistä ei ole ilmoittanut yrityskaupalla olevan merkittäviä kilpailuvaikutuksia.
Alalle tuloon vaikuttava luvanvaraisuus on keventynyt eikä vaadittavia investointejakaan voida nähdä merkittävinä alalle tulon esteinä. Tilanne vaihtelee jonkin verran segmenteittäin: kalliimmassa ruokaravintolasegmentissä tarvittavan maineen luominen vaatii aikaa ja merkittäviä panostuksia varustukseen, henkilökuntaan, liikepaikkaan ja sisustukseen. Royal on silti lähiaikoina saamassa uusia kilpailijoita erityisesti hotellien yhteyteen perustettavista ravintoloista.
Edellä kuvattujen seikkojen vuoksi kilpailuvirasto katsoo, ettei yrityskauppa synnytä tai vahvista sellaista määräävää markkina-asemaa, joka merkittävällä tavalla estäisi kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Liitännäisrajoitukset
Kilpailukielto
Kilpailuvirasto katsoo, että päätöksen sivulla 2 kuvattu kilpailukieltoehto on yrityskauppaan välittömästi liittyvä ja välttämätön vain osittain.
Sisällöllinen ulottuvuus
Kilpailukieltoa, joka kohdistuu toimintaan ravintoloissa, joissa Royal suunnittelee harjoittavansa liiketoimintaa, ei voida pitää liitännäisrajoituksena. Rajoituksen merkitystä ei voida tutkia, koska sen sisällöstä ei ole tarkkaa tietoa. Se ei myöskään ole yrityskaupan toteutumiselle välttämätön ehto.
Liitännäisrajoituksina ei pidetä kilpailunrajoituksia, joista on sovittu kolmansien osapuolien kanssa. Kilpailukielto voi pääsääntöisesti kohdistua vain yrityskaupan myyjään tai myyjän niihin edustajiin, jotka asiakassuhteidensa ja taitotietonsa vuoksi voisivat nopeasti aloittaa hankinnan kohteen kanssa kilpailevan toiminnan. Kilpailukiellon kohdistuminen Royalin vähemmistöosakkaana olevaan Cumasa Oy:hyn ei siten ole liitännäisrajoitus.
Alueellinen ulottuvuus
Kilpailukielto voi olla liitännäisrajoitus vain mikäli se kohdistuu siihen alueeseen, jossa hankinnan kohde harjoittaa liiketoimintaa. Osakassopimuksen kilpailukieltoehdossa ei selkeästi rajata kilpailukieltoaluetta,[ ] [ ]. Ilmoituksen mukaan hankittua ravintolatoimintaa harjoitetaan Helsingissä, Espoossa, Turussa ja Tampereella. Liitännäisrajoituksena hyväksyttävä kilpailunrajoitusehto kohdistuu ainoastaan tällä alueella harjoitettuun toimintaan.
Ajallinen ulottuvuus
Kilpailuvirasto toteaa, että yrityskaupoissa, joissa siirtyy yrityksen maineen ja asiakaspiirin lisäksi myös taitotietoa, voidaan korkeintaan viiden vuoden pituista kilpailukieltoa pitää perusteltuna. Mikäli myyjä jää hankinnan kohteeseen merkittäväksi vähemmistöosakkaaksi tai hallituksen jäseneksi, kilpailukielto, joka kestää myyjän omistuksen tai vaikutusvallan ajan, voidaan katsoa liitännäisrajoitukseksi. Liitännäisrajoituksena hyväksyttävä kilpailukielto voi jatkua tätä pidempään vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa.
Yritysjärjestelyssä molemmat Royalin omaisuuden alkuperäiset myyjät (MK ja Scandic) jäävät vähemmistöosakkaiksi Royaliin. Yrityskaupan kannalta merkityksellistä taitotietoa siirtyy lähinnä MK:n omistajilta [ ]. Myös ravintoloiden avainhenkilöiden taitotiedon säilyminen hankinnan kohteessa on sen haltuunoton kannalta tärkeää. Erityisenä taitotietona voidaan pitää kokemusta ja osaamista ravintolaliiketoiminnassa.
Liitännäisrajoituksena hyväksyttävä kilpailukielto pyrkii varmistamaan liiketoiminnan arvon siirtymisen määräysvallan hankkijalle. Kilpailukiellon tarkoituksena ei ole suojella ostajaa kilpailulta sinänsä vaan estää myyjää oikeudettomasti käyttämästä hyväkseen siirtyvään omaisuuteen liittyvää mainetta ja taitotietoa.
[ ] MK:n ja sen omistajien jääminen Royalin vähemmistöosakkaiksi puoltavat sitä, että kilpailukielto, jonka kesto ei ole sidottu tarkkoihin vuosimääriin vaan omistuksen ja vaikutusvallan kestoon, voidaan katsoa liitännäisrajoitukseksi. Kyse ei kuitenkaan ole sellaisesta poikkeuksellisesta tilanteesta, jonka perusteella olisi perusteltua hyväksyä liitännäisrajoituksena kilpailunrajoituksen jatkuminen omistuksen ja vaikutusvallan päättymisen jälkeen.
Määräysvallan hankkija, CapMan, on pääomasijoittaja. Sen on tarkoitus irtautua hankinnan kohteesta joko Royalin listautumisella tai sen osakkeiden myynnillä muutaman vuoden kuluttua eikä jatkaa toimintaa tavanomaisen yrityskaupan osapuolen tapaan. On mahdollista, että muut osakkaat jäävät Royalin omistajiksi myös CapManin irtautumisen jälkeen. Liitännäisrajoituksena hyväksyttävän kilpailukiellon katsotaan kuitenkin päättyvän viimeistään CapManin irtautuessa yrityskaupan kohteesta. Kilpailukiellon jatkuminen tätä pidempään koskisi tulevia järjestelyjä, jotka eivät ole osa tutkittavana olevaa yrityskauppaa.
[ ] Royalin Johtoon kohdistuva kilpailukielto, joka on voimassa kunnes [ ] omistus Royalissa päättyy tai kunnes CapMan irtaantuu Royalista, voidaan hyväksyä yrityskaupan liitännäisrajoituksena. Kilpailukiellon jatkuminen Royalin Johdon kohdalla lisäksi [ ] ei ole sellainen kilpailunrajoitus, joka voidaan hyväksyä yrityskaupan yhteydessä liitännäisrajoituksena.
Scandicille asetetun kilpailukiellon osalta Kilpailuvirasto toteaa, että Scandic jää MK:n tapaan Royalin vähemmistöosakkaaksi ja hallituksen jäseneksi. Scandicin tilanne yrityskaupassa ei kuitenkaan ole yhdenmukainen MK:n kanssa. [ ] Se jää lisäksi edelleen kilpailemaan Royalin kanssa samoille markkinoille hotelliensa yhteydessä olevilla ravintoloilla. Näiden seikkojen vuoksi ei ole perusteltua hyväksyä osakassopimuksen kestoon rajattua kilpailukieltoa Scandicin osalta.
Liitännäisrajoituksena hyväksyttävän kilpailukiellon enimmäispituutena on pääsääntöisesti pidetty viittä vuotta, jos yrityskaupassa siirtyy yrityksen maineen ja asiakaspiirin lisäksi myös taitotietoa. Jos taitotiedon merkitys kuitenkin on vähäinen, ei pääsäännön mukaista viiden vuoden kilpailukieltoa pidetä yrityskaupan liitännäisrajoituksena.
Scandic on hankkinut CapManin määräysvaltaan siirtyvän ravintolatoiminnan Arctialta noin vuosi sitten. Scandiciltä ei siirry CapManin hankkimaan ravintolaliiketoimintaan liittyvää mainetta, asiakassuhteita tai taitotietoa, jolla olisi erityistä merkitystä ravintoloiden markkina-aseman säilyttämisessä. Kilpailuvirasto katsoo, että keskeisintä ravintoloiden haltuunotossa on se, että niiden avainhenkilöt jäävät Royalin työntekijöiksi. Scandicille asetettua kilpailukieltoa arvioitaessa on lisäksi huomioitava se, että Scandic ei MK:n tavoin vetäydy ravintolaliiketoiminnasta, vaan se pystyy käyttämään taitotietoaan sille jäävissä hotellien yhteydessä toimivissa ravintoloissa. [ ] Näiden seikkojen vuoksi Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan liitännäisrajoituksena Scandicia koskevan kilpailukieltoehdon, joka kestää korkeintaan [ ] vuotta yrityskaupasta.
Vaikutuksiltaan kilpailukieltoa vastaava ehto
Tämän päätöksen sivulla 3 kuvattua kilpailukieltoa vastaavaa ehtoa ei pidetä liitännäisrajoituksena. Liitännäisrajoituksen tulee kohdistua myyjään, sen yritysryhmään tai myyjän niihin edustajiin, jotka asiakassuhteidensa ja taitotietonsa avulla voisivat nopeasti aloittaa hankinnan kohteen kanssa kilpailevan toiminnan. Hankinnan kohteen hallinnoimista varten perustetun yhtiön hallituksen jäsenyys sinänsä ei perusta yrityskaupan myyjän asemaa.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan, jossa CapMan hankkii MK:n ja Scandicin ravintolaliiketoiminnat. Yrityskauppa ei kilpailunrajoituslain 11 d §:n mukaisella tavalla synnytä tai vahvista määräävää markkina-asemaa, joka merkittävästi estäisi kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan osana kilpailukiellon MK:n, Scandicin ja Royalin Johdon osalta alla rajatulla tavalla:
Hyväksytty kilpailukielto koskee ainoastaan Royalin toimintaa siinä muodossa kuin se on määräysvaltaa hankittaessa. Kilpailukiellon kohdistumista toimintaan, jota Royal suunnittelee harjoittavansa ei pidetä liitännäisrajoituksena. Hyväksyttävä kilpailukielto rajoittuu maantieteellisesti Helsingin, Espoon, Turun ja Tampereen alueisiin.
Kilpailukiellon kestoksi hyväksytään [ ]. Hyväksyttävä kilpailukielto päättyy kuitenkin viimeistään silloin, kun CapMan irtautuu hankinnan kohteesta. Omistuksen päättymisen jälkeen jatkuvaa kilpailukieltoa ei hyväksytä liitännäisrajoituksena. Royalin Johdon [ ] aikaan kohdistuva kilpailukielto ei ole sellainen kilpailunrajoitus, joka voitaisiin hyväksyä liitännäisrajoituksena.
Scandiciin kohdistuvan kilpailukiellon kestoksi hyväksytään [ ] vuotta yrityskaupasta lukien.
Kilpailukiellon kohdistuminen Royalin vähemmistöosakkaana olevaan Cumasa Oy:hyn ei ole liitännäisrajoitus eikä sitä hyväksytä tässä päätöksessä.
Päätöksen sivulla 3 kilpailukiellon kanssa vaikutuksiltaan samankaltaisena ehtona esitetty ehto ei ole liitännäisrajoitus, eikä sitä hyväksytä tässä päätöksessä.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki 11 §, 11 a §, 11 b § ja 11 d §
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.