1 Asia
1. Jatkoselvitykseen ryhtyminen yrityskaupassa Terveystalo Healthcare Oy / ODL Terveys Oy
2 Asian vireilletulo
2. Terveystalo Healthcare Oy (”Terveystalo”) on 11.1.2011 ilmoittanut Kilpailuvirastolle järjestelyn, jossa se hankkii omistukseensa ODL Terveys Oy:n (”ODL Terveys”).
3. Terveystalo ostaa yrityskaupassa 100 % ODL Terveyden osakkeista Oulun Diakonissalaitoksen Säätiöltä. Kaupassa siirtyvät myös ODL Terveyden omistusosuudet tytär- ja osakkuusyhtiöistä. ODL Terveys omistaa osuudet Sairaala Botnia Oy:stä[1] (osuus noin 75 %), Diapolis Oy:stä (60 %), Condia Oy:stä (50 %) ja Oulun Magneetista (50 %). Condia Oy[2] on ODL Terveyden yhdessä Oulun kaupungin kanssa omistama työterveysyhtiö.[3] Yrityskauppaan ei kuulu ODL Terveyden harjoittama kuntoutusliiketoiminta.
3 Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta
4. Terveystalo on Suomen suurin terveyspalveluyritys, joka tarjoaa terveys-, työterveys- ja sairaanhoitopalveluja yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkiselle sektorille. Terveystalolla on yli 100 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Terveystalon omistaa kokonaisuudessaan Star Healthcare Oy, joka kuuluu Bridgepoint-yritysryhmään. Yritysryhmän emoyhtiö on Bridgepoint Capital Group Limited, joka on yksityinen kansainvälinen pääomasijoitusyhtiö. Bridgepoint Capital Group Limited tarjoaa yksityistä rahoitusta yritysjärjestelyihin useilla eri liiketoiminta-aloilla, kuten rahoituspalveluissa, terveydenhuollossa ja media-alalla.
5. ODL Terveys on terveyspalveluita pohjoissuomalaisille tarjoava yritys, jonka asiakkaita ovat muun muassa yksityisasiakkaat, yritykset, kunnat ja vakuutusyhtiöt. ODL Terveydellä on toimintaa Oulun ja Lapin läänien alueella.[4] ODL Terveyden omistaa Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö. Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö ylläpitää sosiaali- ja terveysalan palveluita ja hoitolaitoksia, harjoittaa ja tukee tieteellistä tutkimusta, julkaisu- ja tiedotustoimintaa sekä kansallista ja kansainvälistä diakonista toimintaa.
4 Kilpailuoikeudellinen arviointi
6. Tässä päätöksessä esitetyt Kilpailuviraston kannanotot ovat alustavia, eivätkä ne myöskään muodosta tyhjentävää luetteloa mahdollisista kilpailuongelmista. Tässä päätöksessä ei ole tarvetta ottaa lopullista kantaa relevanttien hyödykemarkkinoiden tai maantieteellisten markkinoiden määrittelyyn.
4.1 Yrityskauppasäännösten soveltuminen järjestelyyn
7. Terveystalon ja sen kanssa samaan yritysryhmään kuuluvien yritysten maailmanlaajuinen liikevaihto oli vuonna 2009 [yli 5000] miljoonaa euroa, josta [yli 300] miljoonaa euroa kertyi Suomesta. Terveystalon liikevaihto oli vuonna 2009 noin 210 miljoonaa euroa, joka kertyi kokonaisuudessaan Suomesta. ODL Terveyden liikevaihto oli vuonna 2009 [yli 30] miljoonaa euroa, joka kertyi kokonaan Suomesta. Koska kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät, järjestely kuuluu yrityskauppavalvontaa koskevien säännösten soveltamisalaan.
4.2 Relevantit markkinat
8. Ilmoittajan mukaan terveydenhuollon palvelujen markkinoita tarkasteltaessa on huomionarvoista se, että palvelujen käyttäjä ja palveluiden maksaja eroavat usein toisistaan. Vaikka palvelun käyttää aina lopulta yksittäinen ihminen, on palvelun maksajana eli asiakkaana usein joku muu taho. Terveydenhuoltopalvelut voidaan ilmoittajan mukaan näin ollen jakaa asiakasryhmittäin työnantajien (työterveyspalvelut), kuntien ja kuntayhtymien (ostopalvelut), vakuutusyhtiöiden (vakuutusyhtiöpalvelut) sekä yksityisasiakkaiden mukaan. Ilmoittaja on toimittanut markkinatietoja eri asiakasryhmien mukaisilta a) työterveyspalveluiden, b) ostopalveluiden, c) vakuutusyhtiöpalveluiden ja d) yksityisasiakkaille tarjottavien terveyspalveluiden markkinoilta.
4.2.1 Työterveyspalvelut
9. Työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaan työnantaja voi järjestää työterveyspalvelut itse tai yhdessä muiden työnantajien kanssa, ostamalla ne palvelujen tuottamiseen oikeutetulta lääkärikeskukselta tai ammattihenkilöltä tai ostamalla palvelut terveyskeskukselta tai kunnalliselta työterveyshuollon liikelaitokselta.
10. Ilmoittajan mukaan[5] yksityisten palveluntarjoajien osuus työterveyspalveluiden tuottamisesta Suomessa oli vuonna 2007 hieman alle 50 %. Työterveysyhdistysten tai yritysten muuten sisäisesti järjestämän työterveyshuollon markkinaosuus oli tuolloin ilmoittajan mukaan noin 20 % ja terveyskeskusten tai kunnallisten liikelaitosten markkinaosuus noin 32 %.
11. Ilmoittajan mukaan työterveyspalvelut voidaan jakaa asiakkaiden näkökulmasta kahteen segmenttiin sen perusteella, ovatko kyseessä useita toimipaikkoja koskevat työterveyssopimukset vai alueelliset työterveyssopimukset. Useita toimipaikkoja koskeviin työterveyssopimuksiin sisältyvät kaikki ne työterveyssopimukset, jotka yksityiset terveydenhuoltopalveluyritykset tekevät yksityisten työnantajien ja julkisen sektorin työnantajien kanssa koskien niiden useita paikkakuntia kattavia toimipaikkaverkostoja.
12. Ilmoittaja katsoo, että useita toimipaikkoja koskevien työterveyssopimusten muodostamia markkinoita voidaan pitää maantieteellisesti valtakunnallisena, sillä sopimuksen kattamat asiakkaiden toimipisteet ovat tyypillisesti hajallaan eri puolilla maata ja sopimusten hintataso määräytyy pääasiallisesti valtakunnallisen kilpailun ohjaamana.
13. Alueellisten työterveyssopimusten markkinaan kuuluvat ilmoittajan mukaan kaikki ne työntekijät, joiden työterveyshuolto järjestetään alueellisesti suoraan asiakkaan toimipisteen lähialueen työterveyspalvelun tarjoajien kanssa. Alueellisten työterveyssopimusten markkina on ilmoittajan mukaan alueellinen käsittäen lähtökohtaisesti yhden kunnan ja sen ympäryskunnat.
14. Työterveyspalvelut voidaan jakaa toisaalta lakisääteiseen eli ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon ja toisaalta ns. kokonaisvaltaiseen työterveyshuoltoon, johon sisältyy lakisääteisten elementtien[6] lisäksi myös muita palveluita kuten sairaanhoito. Myös Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset käyttämällä tätä jaottelua. Korvausluokkaan I (60 %) kuuluvat ehkäisevästä työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset ja korvausluokkaan II (50 %) kuuluvat työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset.
15. Työterveyslaitoksen vuonna 2009 tekemän tutkimuksen mukaan sairaanhoitopalvelut sisältyivät vuonna 2007 työterveyspalveluun 80 %:lla työterveyshuollon henkilöasiakkaista. Kunnallisten yksiköiden henkilöasiakkaista sairaanhoitopalvelua sai 60 % ja lääkärikeskusten sekä yritysten omien työterveysyksiköiden asiakkaista sairaanhoitopalvelua sai 89 %.
16. Useissa viraston vastaanottamissa lausunnoissa esitetään, etteivät julkisten toimijoiden tuottamat työterveyspalvelut ole kilpailukykyisiä yksityisten toimijoiden tuottamiin palveluihin nähden. Tämä johtuu erityisesti työnantajien halusta tarjota työntekijöilleen ennaltaehkäisevän eli lakisääteisen työterveyshuoltopalvelun lisäksi sairaanhoitopalveluita eli kokonaisvaltaista työterveyshuoltoa. Työnantajien tavoitteena on taata työntekijöille nopea hoitoon pääsy ja erikoislääkäritasoinen hoito ja näillä toimilla osaltaan vähentää sairaslomia sekä ennenaikaista eläköitymistä. Usean lausunnonantajan mukaan kokonaisvaltaista työterveyshuoltoa pystyvät täysimääräisesti tarjoamaan vain yksityiset palveluntuottajat.
17. Monien viraston kuulemien markkinatoimijoiden mukaan kunnallinen työterveyshuolto ei pysty järjestämään riittävää palvelua, jotta se olisi varteenotettava vaihtoehto erityisesti yksityisten lääkärikeskusten tarjoamalle palvelulle. Kunnallista työterveyshuoltoa tarjotaan pääsääntöisesti terveyskeskuksissa, jotka eivät lausunnonantajien mukaan tarjoa yksityisten toimijoiden kanssa vastaavalla tasolla ja riittävällä laajuudella erikoislääkäripalveluja ja ainoastaan hyvin rajatussa mittakaavassa sairaanhoitopalveluja. Kunnallisista työterveysyksiköistä ohjataan erikoislääkäripalveluja tarvitsevat asiakkaat keskussairaaloihin, joissa on usein varsin pitkät hoitojonot. Vaihtoehtoisesti julkisen puolen työterveysyksiköt sekä yksityiset työterveysyhdistykset hankkivat viraston saamien tietojen mukaan usein erikoislääkäri- ja diagnostiikkapalveluja yksityisiltä lääkärikeskuksilta toisaalta oman resurssipulansa ja toisaalta pitkien kunnallisten hoitojonojen vuoksi.
18. Kunnalliset työterveyspalvelut toimivat pääsääntöisesti varsin rajallisella työterveyslääkärin panoksella, eivätkä ne välttämättä pysty nykyresursseillaan kattavasti palvelemaan uusia, suuria asiakkaita. Pohjois-Suomen alueella on myös pulaa lääkäreistä: esimerkiksi Suomen Lääkäriliiton vuonna 2010 Suomen terveyskeskusten lääkäritilanteesta tekemän tutkimuksen mukaan lääkärivaje Kainuun terveyskeskuksissa oli yli 16 %.[7] Esimerkiksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin noin 1.200:n oman työntekijän työterveyshuolto on Terveystalon tai ODL Terveyden järjestämää.
19. Kilpailuviraston käsityksen mukaan edellä selostetut seikat huomioon ottaen on järjestelyn kilpailuvaikutusten arvioimiseksi perusteltua selvittää, kuuluvatko toisaalta julkisten toimijoiden tuottamat työterveyspalvelut ja toisaalta yksityisten toimijoiden tuottamat työterveyspalvelut samoille relevanteille hyödykemarkkinoille.
4.2.2 Ostopalvelut
20. Terveydenhuollon ostopalveluilla tarkoitetaan niitä palveluita, joita julkisyhteisöt hankkivat yksityisiltä palveluntarjoajilta. Ostopalveluiden osuus Suomen terveydenhuollon tuottamisen kokonaiskustannuksista oli vuonna 2008 ilmoittajan mukaan alle 3 %. Terveydenhuollon ostopalvelut käsittävät kaiken tyyppisiä terveydenhuoltopalveluja eli pääasiassa erilaisia lääkäripalveluja, sairaalapalveluja, kuvantamispalveluja ja laboratoriopalveluja. Ilmoittajan mukaan ostopalveluja voidaan tarkastella vähintään läänikohtaisesti, sillä ostopalvelujen tuottamista varten tarvittavat resurssit ovat useimmissa tapauksissa helposti hankittavissa markkinoilta eikä toimipiste tai aiempi toiminta ostopalveluja hankkivan kunnan alueella ole välttämätön edellytys. Asiakkaan voidaan olettaa ilmoittajan näkemyksen mukaan myös matkustavan jonkin verran palvelua varten.
21. Ilmoittajan mukaan ostopalvelumarkkinaa leimaa kuntien ja sairaanhoitopiirien määräävä asema sekä palvelujen tuottajana että asiakkaana. Kunnilla on järjestämisvelvollisuutensa puitteissa täysi harkintavalta sen suhteen, tuottavatko ne terveydenhuoltopalvelut itse, hankitaanko ne toisilta kunnilta tai kuntayhtymiltä vai ostetaanko ne yksityisiltä palveluntarjoajilta.
22. Kilpailuvirasto selvittää jatkokäsittelyssä, onko ostopalveluiden markkinoita syytä tarkastella järjestelyn kilpailuvaikutusten arvioimiseksi kapeampiin alamarkkinoihin jaoteltuna. Esimerkiksi tietyt leikkaukset ja tutkimukset saattavat muodostaa ostopalveluja hankkivan julkisyhteisön näkökulmasta omat erilliset markkinansa.
4.2.3 Vakuutusyhtiöpalvelut
23. Yksityiset terveydenhuoltoyritykset tekevät sopimuksia vakuutusyhtiöiden kansa toisaalta koskien lakiin perustuvia, vakuutusyhtiöiden täyskustannuskorvausvelvoitteen piiriin kuuluvia palveluja (työtapaturma- ja liikennevakuutusten puitteissa annetut palvelut) ja toisaalta koskien vapaaehtoisten vakuutusten perusteella korvattavia palveluja. Ilmoittajan mukaan vakuutusyhtiöpalveluiden markkinaan kuuluvat kaikki ne palvelut, joissa vakuutusyhtiö on palvelun maksavana asiakkaana ja joiden osalta laskun maksaa vakuutusyhtiö suoraan palvelun tuottajalle. Koska vakuutusyhtiöt tekevät sopimukset keskitetysti valtakunnallisen kilpailutilanteen ja koko maata koskevan kokonaisarvion perusteella, vakuutusyhtiöpalveluiden markkinoita on ilmoittajan mukaan perusteltua tarkastella valtakunnallisella tasolla.
24. Joidenkin Kilpailuviraston saamien lausuntojen mukaan vakuutusyhtiöpalveluita ei olisi syytä tarkastella pelkästään valtakunnallisella tasolla. Vaikka vakuutusyhtiöpalvelumarkkinoilla sopimukset tehdäänkin valtakunnallisella tasolla, vakuutusyhtiön korvattavaksi tulevien terveydenhoitopalveluiden käyttö määräytyy kuitenkin pääsääntöisesti paikallisen palvelutarjonnan pohjalta. Lakisääteisen täyskustannusvastuun toteuttamisessa vakuutusyhtiö ohjaa asiakkaan hoidon laadun, nopeuden ja hinnan perusteella tarkoituksenmukaisimpaan hoitopaikkaan. Vaikka hoitopaikka voidaan periaatteessa osoittaa valtakunnallisesti, tosiasiassa valinta pyritään viraston selvitysten mukaan useimmiten tekemään asiakkaan kotipaikalta tai sen läheisyydestä.
25. Erään viraston kuuleman vakuutusyhtiön mukaan vakuutusyhtiöpalveluiden kenttä kattaa ilmoittajan esittämästä poiketen myös ne palvelut, jotka asiakas maksaa ensisijaisesti itse, ja hakee korvausta myöhemmin vakuutusyhtiöltään. Vapaaehtoisen henkilövakuutuksen olemassaolo – myös jälkikäteisenä korvauksen suorittajana – vaikuttaa lausunnonantajan mukaan olennaisesti asiakkaan käyttäytymiseen varsinkin yksityissektorin terveydenhoitopalveluita käytettäessä.
26. Kilpailuvirasto selvittää yrityskaupan jatkokäsittelyssä, onko edellä selostetut seikat huomioon ottaen järjestelyn kilpailuvaikutusten arvioimiseksi perusteltua tarkastella vakuutusyhtiöpalveluita valtakunnallisen tilanteen lisäksi myös alueellisella tasolla. Jatkokäsittelyssä virasto tekee tarvittaessa myös arvion siitä, onko järjestelyn kilpailuvaikutusten arvioinnin kannalta tarpeen laskea vapaaehtoisen henkilövakuutuksen ottajat edellä kerrotuin tavoin vakuutusyhtiöpalveluiden markkinaan yksityisasiakkaille tarjottavien terveyspalvelujen markkinan asemesta.
4.2.4 Yksityisasiakkaille tarjottavat terveyspalvelut
27. Yksityisasiakkailla tarkoitetaan niitä asiakkaita, jotka hakeutuvat vastaanotolle tai hoitoon muutoin kuin työterveyshuollon tai vakuutusyhtiöiden kautta ja joille tarjottava palvelu ei kuulu julkisen sektorin ostopalveluina hankkimiin palveluihin. Yksityisasiakkaat kustantavat palvelun tapahtumahetkellä itse, mutta he voivat hakea kustannuksiin osittaista korvausta Kansaneläkelaitokselta tai vakuutusyhtiöiltä. Ilmoittajan mukaan yksityisasiakkaille tarjottaviin terveyspalveluihin lukeutuvat lääkäripalvelut, sairaalapalvelut, hammashoitopalvelut, fysioterapiapalvelut ja hoivapalvelut. Lääkäri- ja sairaalapalveluihin sisältyvät myös tukitoimintoina laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Ilmoittaja on toimittanut markkinatietoja lääkäripalveluista ja sairaalapalveluista, sillä yrityskaupan osapuolilla ei ole ilmoittajan mukaan päällekkäistä toimintaa muissa yksityisasiakkaille tarjottavissa terveyspalveluissa.
28. Yksityisasiakkaiden lääkäripalvelut koostuvat yleislääkäreiden ja erikoislääkäreiden vastaanottopalveluista sekä vastaanottopalveluiden yhteydessä tehdyistä pientoimenpiteistä. Lääkäripalvelujen markkina on ilmoittajan näkemyksen mukaan lähtökohtaisesti alueellinen, sillä yksityisasiakkaat käyttävät yleensä lähellä sijaitsevia lääkäripalveluja.
29. Yksityisasiakkaiden käyttämien sairaalapalveluiden markkinan voidaan ilmoittajan mukaan katsoa muodostuvan päivä- ja lyhytjälkihoitoisista kirurgisista toimenpiteistä sekä muista toimenpiteistä, jotka edellyttävät potilaan suhteellisen lyhytaikaista läsnäoloa sairaalassa. Markkinan voidaan katsoa koostuvan pääasiassa ortopedisistä, korva-, nenä- ja kurkkukirurgisista, gynekologisista ja urologisista sekä yleiskirurgisista leikkauksista sekä muista sairaalassa tehtävistä toimenpiteistä, kuten kardiologisista sydäntoimenpiteistä. Ilmoittajan näkemyksen mukaan yksityisasiakkaiden sairaalapalveluissa on usein kyse asiakkaalle erityisestä ja suhteellisen harvinaisesta tapahtumasta, jonka toteuttamisen suhteen asiakas käyttää harkintaa ja jota varten asiakas on valmis matkustamaan jonkin verran.
30. Kilpailuvirasto on yrityskauppailmoituksen saapumisen jälkeen vastaanottanut runsaasti palautetta yksityishenkilöiltä. Yhteydenottojen mukaan yksityisasiakkaan mahdollisuudet hakeutua hoitoon julkiselle puolelle ovat jossain määrin rajalliset erityisesti palvelujen huonomman saatavuuden ja pitkien hoitojonojen vuoksi.[8] Yrityskaupan kilpailuvaikutusten arvioimiseksi Kilpailuvirasto selvittääkin jatkokäsittelyssä yksityisasiakkaille tarjottavien terveyspalvelumarkkinoiden osalta, ovatko julkisten palveluntuottajien ja yksityisten toimijoiden tarjoamat palvelut asiakkaan näkökulmasta toisiaan korvaavia.
31. Kilpailuvirasto tulee tarvittaessa jatkokäsittelyssä myös selvittämään, onko yksityisasiakkaille tarjottavia terveyspalveluita syytä tarkastella järjestelyn kilpailuvaikutusten arvioimiseksi kapeampiin alamarkkinoihin jaoteltuna ottaen huomioon sen, että eri erikoislääkärien palvelut, leikkaukset ja tutkimukset eivät palveluja hankkivan yksityisasiakkaan näkökulmasta ole pääsääntöisesti toisiaan korvaavia.
4.3 Markkinatilanne ja yrityskaupan kilpailuvaikutusten alustava arviointi
4.3.1 Työterveyspalvelut
32. Terveystalolla ja ODL Terveydellä (Condia) on päällekkäisyyttä työterveystoiminnassa Oulussa, Kajaanissa ja Kemi-Torniossa. Ilmoittaja arvioi, että vuonna 2009 useita toimipaikkoja koskevien työterveyssopimusten markkinoiden koko oli asiakasmääränä ilmaistuna noin 600.000–700.000 henkilöasiakasta, josta Terveystalon ja ODL Terveyden yhteenlaskettu markkinaosuus oli noin [25–35] %. Ilmoittaja arvioi, että Mehiläinen Oy:n markkinaosuus oli noin 17 %, Diacor terveyspalvelut Oy:n (”Diacor”) noin 8 % ja muiden kilpailijoiden yhteensä noin 43 % useita toimipaikkoja koskevien työterveyssopimusten markkinoilla.
33. Kilpailuviraston saamien tietojen mukaan Terveystalon lisäksi ainoastaan Mehiläisellä on kohtuullisen kattava työterveyspalveluja tarjoava oma toimipaikkaverkosto. Mehiläisen pohjoisimmat omat toimipisteet sijaitsevat Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa. Diacorin kaikki toimipisteet sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Näin ollen useita toimipaikkoja koskevien työterveyssopimusten valtakunnallisilla markkinoilla ei viraston alustavien selvitysten mukaan ole keskittymän lisäksi muita toimijoita, joilla olisi omia toimipaikkoja Rovaniemen, Kemi-Tornion ja Kajaanin alueilla.
34. Mehiläinen ja Diacor ovat toimineet valtakunnallisilla useita toimipaikkoja koskevien työterveyssopimusten markkinoilla käyttämällä yhteistyökumppanina tai alihankkijana paikallisia toimijoita. Esimerkiksi Diacorin pääyhteistyökumppani Pohjois-Suomessa on ollut Condia Oy. Ennen järjestelyä Diacorilla on ollut valittavanaan kaksi vaihtoehtoista kumppania Pohjois-Suomen alueella, nimittäin Condia ja Terveystalo. Yrityskaupan jälkeen Diacorilla on näkemyksensä mukaan Pohjois-Suomen alueella käytännössä ainoastaan yksi vaihtoehto sopimuskumppaniksi, jota ilman se ei pysty tuottamaan työterveyshuollossa asiakkailleen näiden kysymää valtakunnallista toimipaikkaverkostoa.
35. Ilmoittajan identifioimat muut kilpailijat[9] ovat paikallisia toimijoita, joilla ei viraston alustavan käsityksen mukaan ole merkittävää asemaa useita toimipaikkoja koskevien työterveyssopimusten valtakunnallisilla markkinoilla. Myös Hansel Oy:n valtionhallinnon työterveyshuollon palvelujen osalta Oulun ja Lapin Läänin alueilla puitesopimustoimittajiksi valikoituivat Terveystalon ja Condian lisäksi Mehiläinen, Diacor ja Attendo MedOne. Mukana ei ollut Condia Oy:tä lukuun ottamatta yhtään kunnallista toimijaa.
36. Ilmoittaja arvioi, että Oulun seutukunnassa[10] alueellisten työterveyssopimusten markkinoiden koko oli vuonna 2009 asiakasmääränä mitattuna noin [75.000–85.000] henkilöasiakasta, josta yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus oli ilmoittajan arvion mukaan noin [30–40] %. Julkisen palveluntarjonnan markkinaosuus oli ilmoittajan arvion mukaan noin [25–35] % Oulun seutukunnan alueellisten työterveyspalvelusopimusten markkinoilla muiden suurimpien kilpailijoiden ollessa Mehiläinen noin [10–20] %:n ja AttendoMedOne Oy[11] noin [10–20] %:n markkinaosuudella.[12]
37. Kajaanin seutukunnassa[13] henkilöasiakkaiden kokonaisasiakasmäärä oli ilmoittajan arvion mukaan vuonna 2009 noin [20.000–25.000]. Siitä yrityskaupan osapuolten osuus oli ilmoittajan mukaan noin [30–40] % ja Kainuun Työterveys -liikelaitoksen osuus[14] noin [60–70] %. Kajaanin seutukunnassa yrityskaupan osapuolet ovat ilmoittajan toimittamien tietojen perusteella ainoat yksityiset työterveyspalveluja tarjoavat markkinatoimijat.
38. Kemi-Tornion seutukunnassa[15] vuoden 2009 kokonaisasiakasmääräksi ilmoittaja arvioi [20.000–25.000] asiakasta, josta osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus oli noin [20–30] % ja julkisen palveluntarjonnan osuus noin [70–80] %. Myös Kemi-Tornion seutukunnassa yrityskaupan osapuolet ovat ilmoittajan toimittamien tietojen perusteella ainoat yksityiset työterveyspalveluja tarjoavat markkinatoimijat.
| Alue | Kokonaisasiakasmäärä (henkilöä) | Osapuolten markkinaosuus | Julkisen sektorin markkinaosuus |
| Oulun seutukunta | [75.000–85.000] | [30–40] % | [25–35] % |
| Kajaanin seutukunta | [20.000–25.000] | [30–40] % | [60–70] % |
| Kemi-Tornion seutukunta | [20.000–25.000] | [20–30] % | [70–80] % |
39. Työterveyslaitoksen vuonna 2009 tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2007 työterveysyksiköiden tuottamien palvelujen piirissä 1,87 miljoonaa henkilöasiakasta, joista 32 % oli terveyskeskusten tai kunnallisten liikelaitosten työterveyspalveluiden piirissä ja loput (68 %) joko yksityisten lääkäriasemien tai yritysten yksin tai yhdessä omistamien yksiköiden asiakkaina. Valtakunnallisiin lukuihin verrattuna ilmoittajan esittämät arviot julkisten toimijoiden markkinaosuuksista Kajaanin ja Kemi-Tornion seutukunnissa ovat varsin suuret.
40. Viraston kuulemien markkinaosapuolten mukaan Pohjois-Suomen yksityinen työterveyshuolto siirtyisi järjestelyn jälkeen käytännössä Terveystalon haltuun. Kajaanissa ja Kemi-Tornion alueella keskittymä olisi oman ilmoituksensakin mukaan ainoa yksityinen palveluntuottaja. Ilmoittajan mukaan yrityskaupan osapuolilla ei ole päällekkäistä toimintaa Rovaniemellä. Suomen Terveystalon ohella Rovaniemellä toinen paikallinen toimija on Rovaniemen Työterveys ry[16], joka hankkii lausuntonsa mukaan kaikki erikoislääkärikonsultaatiot ja kuvantamispalvelut sekä jonkin verran myös muita tutkimuksia ja toimenpiteitä yksityisiltä palveluntuottajilta. Koska työterveyshuollon henkilöasiakkaat käyvät vastaanotolla suhteellisen lyhyen matkan päässä työpaikaltaan, Oulussa toimiva Mehiläinen on vaihtoehtoinen palveluntuottaja ainoastaan Oulun lähiseuduilla.
41. Kilpailuvirasto tulee jatkokäsittelyssä muun ohella selvittämään tarkemmin keskittymän mahdollisuuksia järjestelyn jälkeen nostaa pienemmille toimijoille myymiensä erikoislääkärikonsultaatioiden ja kuvantamis- ym. palveluiden hintoja, ottaen muun muassa huomioon, että ilmoittajan mukaan erikoislääkärit ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia ja päättävät itse omasta vastaanotostaan perittävän palkkion. Palveluntarjoajayritys perii ilmoittajan mukaan lääkäriltä noin 20 %:n suuruisen vuokran. Ilmoittajan mukaan keskittymä ei järjestelyn jälkeenkään pysty vaikuttamaan erikoislääkärikonsultaatioiden hintoihin.
4.3.2 Ostopalvelut
42. Ilmoittaja arvioi, että Oulun ja Lapin läänien alueella ostopalvelumarkkinoiden arvo oli vuonna 2009 noin [30–40] miljoonaa euroa, josta yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus oli noin [25–35] % ja muiden kilpailijoiden markkinaosuus yhteensä noin [65–75] %.
43. Erään lausunnonantajan mukaan Terveystalo on arvioinut ostopalvelujen relevantit hyödykemarkkinat erittäin laajoiksi. Jos markkinoita tarkastellaan leikkauskohtaisesti, osapuolten markkinaosuus nousee lausunnonantajan mukaan huomattavasti suuremmaksi.
44. Erään viraston kuuleman lausunnonantajan mukaan erikoislääkärikonsultaatiot ostetaan Kainuussa pääasiassa ostopalveluina yksityiseltä sektorilta. Järjestelyn jälkeen yksityiset erikoislääkäripalvelut keskittyvät Kajaanissa yhdelle palveluntarjoajalle.
4.3.3 Vakuutusyhtiöpalvelut
45. Ilmoittaja arvioi, että vakuutusyhtiöpalveluiden Suomen markkinat olivat vuonna 2009 arvoltaan noin 100–120 miljoonaa euroa, josta yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus oli noin [25–35] %, julkisen palveluntarjonnan osuus noin [35–45] % ja muiden yksityisten toimijoiden osuus yhteensä noin [25–35] % markkinoista.
46. Viraston lausuntopyynnön vastaanottaneista vakuutusyhtiöistä kaksi yritystä on esittänyt, että vakuutuspalveluissa julkisen sektorin tuottamat palvelut eivät ole todellinen vaihtoehto yksityisen sektorin tarjoamille palveluille esimerkiksi pitkien hoitojonojen vuoksi. Vakuutusyhtiöpalvelun ostajan näkökulmasta Jyväskylän pohjoispuolinen yksityisen terveydenhuollon palvelutarjonta Oulun aluetta lukuun ottamatta tulee olemaan kaupan seurauksena pitkälti keskittymän hallussa jäljempänä yksityisasiakkaille tarjottavia terveyspalveluja koskevassa jaksossa kuvatulla tavalla.
47. Vakuutusyhtiöpalvelujen osalta on kuitenkin otettava huomioon, että terveydenhuoltoyritysten ja vakuutusyhtiöiden välisissä sopimuksissa palvelut on hinnoiteltu valtakunnallisesti. Vakuutusyhtiöillä saattaa suurina ostajina olla myös neuvotteluvoimaa suhteessa terveyspalveluyrityksiin.
4.3.4 Yksityisasiakkaille tarjottavat terveyspalvelut
48. ODL Terveys tarjoaa lääkäripalveluja Oulussa, Rovaniemellä, Kajaanissa ja Torniossa. Myös Terveystalolla on ilmoittajan mukaan lääkäripalvelutoimintaa kyseisillä paikkakunnilla. Ilmoittajan arvion mukaan Oulun seutukunnassa yksityisasiakkaiden lääkäripalveluiden markkinoilla osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus oli vuonna 2009 noin [5–10] %, Kajaanin seutukunnassa noin [10–15] % ja Rovaniemen[17] seutukunnassa noin [10–15] %. Kemi-Tornion seutukunnan yksityisasiakkaiden lääkäripalveluiden markkinoilla yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus oli noin [10–15] %.[18] Keskittymä on oman ilmoituksensakin perusteella selkeästi suurin yksityinen toimija näillä alueilla. Julkisen palveluntarjonnan osuus oli seutukunnittain noin 85 % yksityisasiakkaiden lääkäripalveluiden markkinoilla.
| Alue | Kokonaisasiakasmäärä (henkilöä) | Osapuolten markkinaosuus | Julkisen sektorin markkinaosuus |
| Oulun seutukunta | 783.000 | [5–10] % | 84,3 % |
| Kajaanin seutukunta | 185.000 | [10–15] % | 83,3 % |
| Rovaniemen seutukunta | 220.000 | [10–15] % | 84,5 % |
| Kemi-Tornion seutukunta | 189.000 | [10–15] % | 87,3 % |
49. Ilmoittaja katsoo, että Pohjois-Suomen harvan asutuksen ja vähäisen väestömäärän vuoksi yksityisasiakkaiden sairaalapalveluiden markkinat kattavat lähtökohtaisesti Oulun ja Lapin läänien alueet. Ilmoittaja on toimittanut kuitenkin markkinatietoja Oulun seudulta, sillä ODL Terveys tuottaa sairaalapalveluja vain Oulussa. Osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus Oulun seutukunnan yksityisille tarjottavien sairaalapalveluiden markkinoilla oli vuonna 2009 ilmoittajan arvion mukaan noin [5–10] % ja muiden yksityisten yhteensä noin 5–10 %. Julkisen palveluntarjonnan osuus kyseisillä markkinoilla oli ilmoittajan mukaan noin 80–90 %.
| Alue | Kokonaisasiakasmäärä (henkilöä) | Osapuolten markkinaosuus | Julkisen sektorin markkinaosuus |
| Oulun seutukunta | 27.000–32.000 | [5–10] % | 80–90 % |
50. Viraston saamien lausuntojen mukaan yksityisasiakkaille tarjottavien terveyspalveluiden ja sairaalapalvelujen markkinaosuuksien arvioinnissa ei olisi pitänyt ottaa huomioon lainkaan julkisen sektorin palvelutarjonnan osuutta.
51. Yksityisten tahojen tuottamat erikoislääkäripalvelut keskittyvät järjestelyn seurauksena Pohjois-Suomessa pitkälti Terveystalon haltuun. Yrityskaupan toteutuessa Terveystalo tulee olemaan ainoa yleis- ja erikoislääkäripalveluja tarjoava yksityinen toimija Kajaanissa, Kemi-Torniossa sekä ainoa suurempi toimija Rovaniemellä. Oulussa toimii keskittymän lisäksi myös Mehiläinen. Viraston saamien tietojen mukaan yrityskaupan toteutuessa Terveystalolla tulee olemaan Pohjois-Suomessa erittäin vahva markkina-asema myös yksityisissä kuvantamispalveluissa.
52. Myös yksityisille lääkäriasemille fysioterapia- ja muita palveluja tuottavat yrittäjät ovat ilmaisseet virastolle huolensa siitä, että tulevaisuudessa markkinoilla olisi käytännössä yksi yksityinen ostaja, joka pystyisi määräävän markkina-aseman saatuaan yksipuolisesti sanelemaan sopimuksien ehdot ja hinnat.
53. Kilpailuvirasto tulee jatkokäsittelyssä muun ohella selvittämään tarkemmin keskittymän mahdollisuuksia järjestelyn jälkeen nostaa palvelujensa hintoja, ottaen muun muassa huomioon, että ilmoittajan mukaan erikoislääkärit ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia ja päättävät itse omasta vastaanotostaan perittävän palkkion. Palveluntarjoajayritys perii viraston saamien tietojen mukaan lääkäriltä noin 20 %:n suuruisen vuokran sekä asiakkaalta toimisto-, tutkimus- ym. kulut.
54. Yrityskaupan jälkeen kaikki yksityiset sairaalat Pohjois-Suomen alueella päätyvät samaan omistukseen. Lähimmät muut kuin yrityskaupan osapuolten omistamat yksityiset sairaalat löytyvät Vaasasta, Jyväskylästä ja Kuopiosta. Kilpailuvirasto selvittää jatkokäsittelyssä, muodostavatko julkiset sairaalat Oulussa ja Pohjois-Suomessa asiakkaan näkökulmasta riittävän vaihtoehdon.
4.4 Alustavia havaintoja yrityskaupan mahdollisista kilpailuvaikutuksista
55. Kilpailuviraston alustavan arvion mukaan yrityskaupan kilpailuvaikutusten arvioinnin kannalta on keskeistä selvittää perusteellisesti yksityisten ja julkisten palveluiden keskinäinen korvaavuus edellä kuvatuilla markkinoilla.
56. Mikäli tarkastelussa päädytään siihen, että yksityinen ja julkinen palvelutuotanto muodostavat erilliset relevantit hyödykemarkkinansa, keskittymästä näyttää viraston alustavan käsityksen mukaan muodostuvan Pohjois-Suomessa ainoa tai selvästi merkittävin varteenotettava yksityinen palveluntarjoaja useilla eri terveyspalvelujen osa-alueilla.
57. Jatkokäsittelyssä on muun ohella selvitettävä erityisesti alalle tulon mahdollisuudet eri markkinoilla ja toisaalta jo olemassa olevien kilpailijoiden mahdollisuudet laajentaa toimintaansa Pohjois-Suomen alueella.
58. Kilpailuviraston alustavan käsityksen mukaan pienimuotoisen lääkärivastaanottotoiminnan perustamiselle Pohjois-Suomen eri paikkakunnille ei ole sinänsä esteitä. Jatkokäsittelyssä on kuitenkin selvitettävä, pystyvätkö pienet toimijat luomaan riittävän kilpailupaineen keskittymälle. Esimerkiksi kokonaisvaltaista useampaa toimipaikkaa koskevaa työterveyshuoltoa kysyvät työnantajat eivät viraston tämän hetkisen käsityksen mukaan valitsisi palveluntuottajaksi pienillä resursseilla toimivaa yksikköä.
59. Sen sijaan suurempien ns. täyden palvelun lääkärikeskusten tai uuden sairaalan perustaminen Pohjois-Suomeen vaatisi viraston alustavan käsityksen mukaan mittavat investoinnit. Lisäksi tarkoitukseen sopivan liikepaikan sekä lääkärien ja henkilökunnan saaminen vie aikaa. Virastolle on myös esitetty, että harvaan asutun Pohjois-Suomen markkinoilla ei välttämättä ole enää tilaa uusille suurille toimijoille.
60. Viime aikoina on erilaisten lainsäädäntöuudistusten[19] avulla pyritty lisäämään potilaan valinnanvapautta, parantamaan palvelujen saatavuutta sekä mahdollistamaan terveyspalveluiden erilaisia järjestämistapoja. Tähän liittyen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (”HUS”) on tammikuussa 2011 julkaissut liiketoimintasuunnitelman julkisissa tiloissa toimivan yksityissairaalan perustamisesta HUS:n tiloihin. Vaikka HYKSin Oy:n perustamisesta on olemassa jo konkreettinen liiketoimintasuunnitelma, sen toiminta on suunnitelman mukaan kunnolla käynnissä vasta 3–4 vuoden päästä.
61. Pohjois-Suomessa ei viraston tämän hetkisen käsityksen mukaan ole vielä tehty konkreettisia suunnitelmia vastaavan yksityissairaalan perustamisesta. Kilpailuvirasto selvittää jatkokäsittelyssä, kuinka todennäköisenä voidaan pitää, että julkisissa tiloissa toimiva yksityinen palvelutuotanto tulisi lähivuosina muodostamaan riittävän vastavoiman keskittymän markkina-asemalle Pohjois-Suomessa.
4.5 Johtopäätös
62. Alustavan tarkastelun perusteella keskittymän asema saattaa vahvistua edellä kuvatulla tavalla useilla markkinoilla. Tästä syystä on tarpeen selvittää täsmällisemmin relevanttien markkinoiden määrittelyä ja keskittymän asemaa näillä markkinoilla. Asiassa on aiheellista tutkia keskittymän kilpailuvaikutuksia yksityiskohtaisesti jatkokäsittelyssä.
5 Ratkaisu
63. Kilpailuvirasto ryhtyy asiassa jatkoselvitykseen, jossa tutkitaan, johtaako käsiteltävänä oleva yrityskauppa kilpailunrajoituslain 11 d §:ssä tarkoitettuun sellaisen määräävän markkina-aseman syntymiseen tai vahvistumiseen, joka merkittävästi estää kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
6 Sovelletut säännökset
64. Kilpailunrajoituslaki (480/1992) 11, 11 a, 11 b, 11 e §.
7 Muutoksenhaku
65. Kilpailunrajoituslain 21 §:n perusteella tähän Kilpailuviraston päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
[1] Mehiläinen Oy omistaa Sairaala Botnia Oy:stä vähemmistöosuuden ja sillä on yksi hallituspaikka Sairaala Botnian hallituksessa.
[2] Condialla on työterveysasemia seuraavilla paikkakunnilla: Oulu, Haukipudas, Himanka, Ii, Kalajoki, Kemi, Kiiminki, Kuusamo, Posio, Taivalkoski, Tornio ja Ylivieska.
[3] […]. Hakasulkeisiin merkityissä kohdissa tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.
[4] ODL Terveydellä on lääkärikeskukset Oulussa, Kajaanissa, Rovaniemellä, Torniossa ja Ylivieskassa. Lisäksi ODL Neurolla on toimipisteet Oulussa, Jyväskylässä ja Helsingissä sekä etävastaanotto Rovaniemellä.
[5] Ilmoittajan antamat tiedot perustuvat Työterveyslaitoksen tekemään tutkimukseen.
[6] Lakisääteinen työterveyshuolto käsittää pääasiassa työpaikan terveysvaarojen selvittämisen työpaikkaselvityksen avulla, terveystarkastukset, työkykyä ylläpitävän toiminnan, ensiapuvalmiuden ohjauksen ja kuntoutukseen ohjaamisen.
[7] Ks. tutkimuksesta tarkemmin: http://www.laakariliitto.fi/files/SLL-tk-kalvot2010.pdf.
[8] Ks. myös edellä työterveyspalvelujen osalta julkisen ja yksityisen palvelun keskinäisestä korvaavuudesta sanottu.
[9] Lääkärikeskus Pulssi Oy, Helsingin Lääkärikeskus Oy, Tampereen Lääkärikeskus Oy, Seinäjoen Lääkäritalo Oy, Porin Lääkäritalo Oy, Tampereen Työterveys ry ja Vita Terveyspalvelut Oy.
[10] Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Muhos, Oulu, Oulunsalo ja Tyrnävä.
[11] Attendo MedOne tuottaa lähinnä julkiselle sektorille terveyspalveluiden kokonaisuuksia, joiden järjestämisvastuu on kunnilla. Se vastaa lähes 300.000 suomalaisen terveyskeskuspalveluista Attendo MedOnen 30:lla terveysasemalla. 21 kuntaa ja sairaanhoitopiiriä on ulkoistanut järjestämisvelvollisuutensa piiriin kuuluvan työterveyshuollon palvelutuotannon Attendo MedOnen hoidettavaksi. Attendo MedOnen työterveyshuollon palvelujen käyttö on mahdollista myös kunnan alueen yrityksille.
[12] Pohjois-Suomen Työterveys ry:n markkinaosuus oli ilmoittajan mukaan noin [0–5] %.
[13] Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Vaala.
[14] Kainuun Työterveys -liikelaitoksella on ilmoituksensa mukaan 15.070 henkilöasiakasta.
[15] Kemi, Keminmaa, Simo, Teuvola ja Tornio.
[16] Rovaniemen Työterveys ry:llä on ilmoituksensa mukaan noin 5.900 henkilöasiakasta.
[17] Ranua ja Rovaniemi.
[18] Muiden yksityisten markkinatoimijoiden osuudet yksityisasiakkaille tarjotuista lääkäripalveluista ovat ilmoittajan toimittamien tietojen perusteella seuraavat: Oulun seutukunnassa muut yksityiset [5–10] % yhteensä; Kajaanin ja Rovaniemen seutukunnissa molemmissa muut yksityiset yhteensä [5–10] %; Kemi-Tornion seutukunnassa muut yksityiset yhteensä [0–5] %.
[19] Ks. erityisesti uusi terveydenhuoltolaki, joka tulee voimaan 1.5.2011 sekä sairausvakuutuslakiin liittyvä uudistus, joka mahdollistaa sairaanhoitokulujen korvaamisen myös terveyskeskuksien tai julkisten sairaaloiden tiloissa tuotetusta yksityisestä terveydenhuollosta. Laki tulee voimaan 1.3.2011 ja on voimassa 30.4.2015 saakka.