Suomen Posti Oyj / osa Leijonajakelu Oy:n varhaisjakeluliiketoimintaa

Asian vireilletulo

Suomen Posti Oyj (”Posti”) on 24.4.2003 ilmoittanut Kilpailuvirastolle kilpailunrajoituslain (303/98) 3 a luvun yrityskauppasäännösten mukaisesti järjestelystä, jossa se hankkii Sanoma Osakeyhtiöltä (”Sanomat”) osan Leijonajakelu Oy:n varhaisjakeluliiketoiminnasta (”Leijonajakelu”) sekä tätä siirtyvää liiketoimintaa palvelevan kuljetusliiketoiminnan (”kuljetusliiketoiminta”).

Kilpailuvirasto on päätöksellään 23.5.2003 siirtänyt asian kilpailunrajoituslain 11 e §:n mukaiseen jatkokäsittelyyn.

Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta

Suomen posti oyj

Postin toimialana on postitoiminta sekä muu siihen liittyvä ja sitä tukeva liiketoiminta. Postin liiketoiminta on organisoitu viestinvälitykseen, sähköiseen viestinvälitykseen ja logistiikkaan. Viestinvälitys tarjoaa kirjeiden, lehtien ja suoramainosten jakelupalveluita Suomessa ja välittää näitä palveluja myös muualle maailmaan.

Postin jakelutoiminnan piiriin kuuluvat muun muassa sen rakentamat lajittelukeskukset ja runkokuljetustoiminnot, ulkomaanyhteydet sekä osoitetietojärjestelmä. Postilla on sille myönnetyn toimiluvan perusteella ainoana yrityksenä Suomessa rajoittamaton oikeus postitoiminnan harjoittamiseen koko maassa, ja sillä on kaikkialle maahan ulottuva postitoimiverkko, jonka välityksellä on mahdollista saavuttaa kaikki postinsaajataloudet.

Posti on vuonna 2002 hankkinut 40 %:n omistusosuuden sanomalehtien varhaisjakelumarkkinoilla Päijät-Hämeen alueella toimivasta Esa Jakelut Oy:stä. Aikaisemmin Posti on hankkinut Turun alueelta Tietojakelu Oy:n (”Tietojakelu”), Rovaniemen alueelta Lapin Kansan, Jyväskylän alueelta Keskisuomalaisen, Iisalmen alueelta Iisalmen Sanomien ja Kainuun alueelta Kainuun Sanomien varhaisjakeluliiketoiminnat sekä Kymenlaakson alueelta Kymen Varhaisjakelu Oy:n (”Kymen varhaisjakelu”) osakekannan.

Osoitteettoman suoramainonnan jakelumarkkinoilla Posti toimii täysin omistamansa tytäryhtiön Jakelumarkkinat Oy:n (”Jakelumarkkinat”) kautta. Jakelumarkkinoiden liiketoimintaa on valtakunnallisten suoramainosjakeluiden suunnittelu ja ohjaus eli trafikointi. Osoitteettomien suorajakelutuotteiden jakelutoimintaa harjoittavista yrityksistä Jakelumarkkinat omistaa 40 % Helsingin Jakelu-Expert Oy:stä (”Helsingin Jakelu-Expert”), 55 % Tampereen Ykkösjakelut Oy:stä (”Tampereen Ykkösjakelut”) ja 20 % Turku-Palvelu Oy:stä (”Turku-Palvelu”). Kahden ensimmäisen yrityksen toinen omistaja on Janton Oyj (”Janton”). Turku-Palvelun muut omistajat ovat TS-Yhtymä Oy (”TS-Yhtymä”) ja Janton, joilla molemmilla on 40 %:n omistus.

Leijonajakelu oy

Leijonajakelu on Sanomien kokonaan omistama tytäryhtiö. Leijonajakelu on jakeluyritys, jonka toiminta-ajatuksena on tarjota jakelua osana Helsingin Sanomien tarjoamaa kokonaisuutta. Sanomien sanomalehtien lisäksi yhtiö jakaa pääosan Uudellamaalla ilmestyvistä sanomalehdistä ja sanomalehtien välissä jaettavasta liite- eli mainosjakelusta. Leijonajakelu on ainoa toimija entisen Uudenmaan läänin sanomalehtien varhaisjakelun markkinoilla.

Sanoma osakeyhtiö

Sanomat on Suomen johtava sanomalehtien kustantaja. Sanomat julkaisee muun muassa Pohjoismaiden suurinta tilattavaa sanomalehteä Helsingin Sanomia. Lisäksi Sanoma-konserniin kuuluvat muun muassa IS-liiketoimintayksikkö, joka julkaisee Ilta-Sanomia ja Kymen Lehtimedia -konserni, joka julkaisee Kouvolan Sanomia, Kymen Sanomia, Etelä-Saimaa -lehteä ja kahdeksaa paikallis- ja kaupunkilehteä sekä Startel, joka julkaisee Taloussanomia. Sanomat omistaa 21,4 % Jantonista.

Sanomat kuuluu SanomaWSOY-konserniin. SanomaWSOY on viestintäkonserni, johon Sanomien lisäksi kuuluu neljä muuta liiketoimintaryhmää: Sanoma Magazines (aikakauslehtien kustantaminen ja lehtitukkukauppa), WSOY (kustantaminen, painotoiminta ja kalenteriliiketoiminta), SWelcom (sähköinen viestintä) ja Rautakirja (kioskikauppa, lehtitukkukauppa, kirjakauppa, elokuvateatteritoiminta ja ravintolatoiminta).

Yrityskauppa

Posti hankkii järjestelyssä Sanomilta Leijonajakelun sanomalehtien varhais- ja viikonloppujakeluliiketoiminnat pääkaupunkiseudulla ja entisen Uudenmaan läänin alueella (pois lukien Orimattilan ja Artjärven alueet). Kysymys on liiketoiminnan osan hankinnasta ja Leijonajakelun koko fyysinen jakelutoiminta edellä mainituilla alueilla siirtyy Postille. Sanomille jää kaupan jälkeen Leijonajakelun toiminnot, jotka vastaavat Helsingin Sanomien ja Taloussanomien jakelupalvelun hankinnasta. Lisäksi Sanomille jää jakelupalvelun asiakaspalvelutoiminnot ja tietojärjestelmät sekä jakelujen ohjaustietojen tuottamiseen liittyvät toiminnot sekä niiden kehitys. Posti vastaa järjestelyn toteuttamisen jälkeen Helsingin Sanomien ja Taloussanomien jakelusta Leijonajakelun nykyisellä toiminta-alueella.

Osana järjestelyä Sanomat ja Posti solmivat jakelu- ja yhteistyösopimuksen ensisijaisesti Helsingin Sanomien ja Taloussanomien jakelusta siirtyvässä Leijonajakelun varhais- ja viikonloppujakeluverkossa. Sopimuksessa Posti sitoutuu tarjoamaan siinä mainitut varhaisjakelupalvelut Sanomille ja Sanomat sitoutuu puolestaan hankkimaan mainitut palvelut Postilta sopimuksen voimassaoloajan. Sopimus on voimassa määräajan, lähtökohtaisesti vähintään […][1] vuotta. Lisäksi sopimuksessa Sanomien lehdille taataan muun muassa tietty strateginen kapasiteetti siirtyvässä ja myöhemmin mahdollisesti uudistuvassa varhaisjakeluverkossa. Siinä sovitaan myös ylijäämäkapasiteetin käytöstä sekä tietyistä jakelun hinnoitteluun ja muihin ehtoihin liittyvistä asioista. Siirtyvää liiketoimintaa koskevassa kauppakirjassa on lisäksi sovittu Sanomia koskevasta […] vuoden mittaisesta kilpailukiellosta.

Osapuolet solmivat osana järjestelyä lisäksi palvelusopimuksen, jossa sovitaan lähinnä eräistä taloushallinnon palveluista, joita Sanomat myy Postille järjestelyn toteutumisen jälkeen.

Leijonajakelun jakeluliiketoimintaa koskevan järjestelyn osana ja siihen liittyen Posti ja Sanomat tekevät lisäksi kaupan, jossa Sanomat myy siirtyvää liiketoimintaa palvelevan kuljetusliiketoimintansa Postille. Kaupassa Postille siirtyy […] kuorma-autoa ja […] Sanomien työntekijää.

Postitoimintaa koskevat säännökset

Suomessa postipalveluiden yleinen saatavuus on turvattu koko maassa. Postitoiminta vapautettiin Suomessa kilpailulle postitoimintalain säätämisen yhteydessä vuonna 1994. Uusi postipalvelulaki (313/2001) tuli voimaan vuoden 2002 alusta. Sen mukaan pysyviä postipalveluja on tarjottava kohtuullisin hinnoin kaikille käyttäjille kaikkialla maassa. Joka kunnassa on oltava vähintään yksi postipalveluja tarjoava toimipiste. Alle 2 kg painavia osoitteellisia postilähetyksiä koskeva toiminta edellyttää valtioneuvoston myöntämää toimilupaa. Postille on myönnetty toistaiseksi voimassa oleva, valtakunnallinen toimilupa. Suomen Suoramainonta Oy:lle (”Suomen Suoramainonta”) on myönnetty 1.7.2000 alkaen 30.6.2003 asti voimassa ollut, alueellisesti rajoitettu toimilupa. Suomen Suoramainonta ei ole tätä kirjoitettaessa hakenut uutta toimilupaa.

Postipalvelulain 2 §:n mukaan laki ei koske muun muassa sanoma- ja aikakauslehtien kuljetusta ja jakelua. Viestintäviraston posti- ja mediahallinto valvoo postipalvelulain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Postin toimiluvassa ja postipalvelulaissa määrätään, että kirjeiden jakelun tulee tapahtua kotitalouksiin jokaisena työpäivänä. Postimarkkinoita sääntelee lisäksi laki haja-asutusalueiden postitoiminnan turvaamisesta (1997/708). Lain mukaan enimmillään 20 prosentin maksua peritään vain rajoitetun toimiluvan haltijoilta. Suoritettavan maksun perusteena on postipalvelun myyntihinta. Maksua ei määrätä toimilupa-alueelle, jolla väestötiheys on enintään 250 asukasta maaneliökilometriä kohti.

Kilpailuoikeudellinen arviointi

Yrityskauppasäännösten soveltuminen järjestelyyn

Postin maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2002 oli noin 1,1 miljardia euroa. Yritysjärjestelyn kohteen vuoden 2002 liikevaihto oli noin 47 miljoonaa euroa. Koska kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät ja kaupan kohde harjoittaa toimintaa Suomessa, järjestely kuuluu yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.

Relevantit markkinat

Yrityskaupassa on ilmoittajan mukaan kyse Sanomien aiemmin omistaman jakeluliiketoiminnan ulkoistamisesta. Kaupan kilpailuvaikutusten tutkimista varten Posti on tunnistanut seuraavat relevantit markkinat:

sanomalehtien varhaisjakelu
sanomalehtien viikonloppujakelu
osoitteeton suorajakelu
Postin Ykkösosoitteeton[2]
sanoma- ja aikakauslehtien päiväjakelu
osoitteellisen suoramarkkinoinnin jakelu
sanomalehtien varhais- ja viikonloppujakelun runko(alue)kuljetus
päiväjakelun runkokuljetus
osoitteellisten kirjeiden jakelu

Posti katsoo, että yrityskaupan osapuolilla on päällekkäisyyttä sanomalehtien varhaisjakelun ja sanomalehtien viikonloppujakelun tuotemarkkinoilla (mutta ei maantieteellisillä markkinoilla) sekä mahdollisesti osoitteettoman suorajakelun markkinoilla. Ilmoittajan mukaan yrityskaupan kannalta ilmoituskaavan kohdan 7.1.3 mukaisiksi lähimarkkinoiksi on mahdollista katsoa sanoma- ja aikakauslehtien päiväjakelun markkinat, Postin Ykkösosoitteettoman markkinat, osoitteellisen suoramarkkinoinnin jakelun markkinat, sanomalehtien varhais- ja viikonloppujakelun runko(alue)kuljetusmarkkinat, päiväjakelun runkokuljetusmarkkinat ja osoitteellisten kirjeiden jakelun markkinat.

Sanomalehtien varhaisjakelun sekä sanomalehtien viikonloppujakelun markkinat

Molemmat yrityskaupan osapuolet toimivat sanomalehtien varhaisjakelun ja sanomalehtien viikonloppujakelun markkinoilla. Ilmoittajan mukaan varhaisjakelun ja viikonloppujakelun markkinat voidaan erottaa toisistaan lähinnä vain jakelun aiheuttamien kustannusten perusteella, kun muutoin kyseessä ovat samat markkinat.

Ilmoittaja katsoo, että sanomalehtien jakelun kysyntä kohdistuu ensisijaisesti kyseessä olevan lehden ilmestymisalueelle. Sanomalehtien osalta varhaisjakelu nähdään kilpailuetuna, suomalaiset haluavat lukea sanomalehtensä ennen töihin lähtöä. Suomalainen sanomalehtikulttuuri eroaa monista muista Euroopan maista 7-päiväisten päivälehtien suuren lukumäärän lisäksi juuri siinä, että päivälehdet luetaan yleensä aamuisin ja suurin osa niistä tilataan koteihin. Suomalaiset sanomalehdet ovat pääasiassa alueellisia, tosin eräillä pääkaupungissa ilmestyvistä sanomalehdistä on lukijoita myös muualla Suomessa. Lisäksi esimerkiksi Helsingin Sanomat -sanomalehteä tilataan lomakausina kesäasunnoille noin 100.000 kappaletta. Ilmoittajan mukaan relevantit maantieteelliset markkinat ovat entisen Uudenmaan läänin laajuiset.

Ilmoittaja katsoo, ettei yrityskauppa aiheuta muutoksia sanomalehtien varhaisjakelun ja viikonloppujakelun markkinoilla, koska yrityskaupan osapuolista vain Leijonajakelu toimii Uudenmaan läänin alueella. Posti toimii varhaisjakelussa muualla Suomessa.

Valtaosa lausunnonantajista hyväksyi yrityskaupan ilmoittajan näkemyksen relevanteista hyödykemarkkinoista ja maantieteellisistä markkinoista.

Sanomalehdet ovat usein varhaisjakelussa ydinilmestymisalueellaan, mutta muilla alueilla taas Postin perusjakelussa. Yhtenä esteenä varhaisjakeluun pääsyyn ydinilmestymisalueen ulkopuolella ovat painoaikataulut. Sanomalehtien painoajat ovat niin myöhäiset, ettei niitä ehditä toimittaa muiden alueiden varhaisjakeluun. Sanomilla on satelliittipainot Forssassa ja Varkaudessa, jolloin Helsingin Sanomat ehtii varhaisjakeluun myös ydinilmestymisalueensa ulkopuolella.

Kilpailuviraston saamien lausuntojen mukaan oman varhaisjakeluyhtiön perustaminen edellyttää alueellisen jokapäiväisen sanomalehden saamista jakeluverkkoon. Perusteluina mainittiin muun muassa, että jakeluverkko vaatii toimiakseen vahvan runkojakelutuotteen ja, koska sanomalehdet ovat pääsääntöisesti alueellisia, ovat myös varhaisjakeluoperaattorit alueellisia.

Saatujen lausuntojen perusteella varhaisjakelijan valinta on alueellinen ratkaisu. Mikäli sanomalehti haluaa pysyä varhaisjakelussa, ei vaihtoehtoja käytännössä ole, koska samalla alueella ei Suomessa pääsääntöisesti toimi kahta varhaisjakeluoperaattoria. Tärkeitä asioita varhaisjakelun osalta ovat aikataulussa pysyminen ja jakelun laatu. Mikäli varhaisjakelu ei ole kustantajalle tärkeä, on vaihtoehtona yleensä Postin päiväjakelu.

Sanomalehtien varhaisjakelua harjoittavia yrityksiä on Suomessa 15. Postin ja Leijonajakelun lisäksi näitä ovat kustantajien omistamat jakeluyritykset. Postin lisäksi Suomessa on vain yksi kustantajista riippumaton varhaisjakeluoperaattori, Imatran seudun työssäkäyntialueella toimiva Uutisposti Ky. Varhaisjakeluoperaattorit ovat yhdessä kehittäneet sanomalehtien varhaisjakeluun niin sanotun yhteisjakelujärjestelmän, joka tarkoittaa sitä, että kullakin maantieteellisellä alueella lehtiä jakaa pääsääntöisesti vain yksi, kaikille sanomalehdille avoin jakelusta vastaava organisaatio; joko paikallinen jakeluoperaattori tai Posti.

Varhaisjakelu kattaa kaikista Suomen talouksista noin 80 % ja pääkaupunkiseudulla, entisen Uudenmaan läänin alueella ja Varsinais-Suomessa lähes kaikki taloudet. Postin peruspalvelussa eli päiväjakelussa jaetaan lehtien vuosivolyymistä noin 20 %. Varhaisjakelun ja Postin päiväjakelun ulkopuolelle jäävä noin 4 %:n osuus sanomalehdistä jaetaan muilla tavoin, esimerkiksi yksittäisten jakajayrittäjien toimesta.[3]

Varhaisjakelualueiden ulkopuolelle menevien lehtien viikonloppujakeluiden osalta on tarvittu erityisjärjestelyjä, koska Postin päiväjakelu toimii vain arkipäivisin. Viikonloppujakelua varten Posti, kustantajat ja jakeluyritykset ovat solmineet alihankintasopimuksia tai palkanneet yksittäisiä paikallisia jakajia (esimerkiksi kylätoimikuntia, taksiyrittäjiä tai urheiluseuroja).

Kilpailuneuvosto on päätöksellään 20.6.1995[4] todennut Kilpailuviraston päätöksessään 25.1.1994[5] perustellusti tarkastelleen erikseen yhtäältä päiväjakelun ja toisaalta varhais- ja viikonloppujakelun markkinoita. Päiväjakelulle on ominaista, että lehti toimitetaan muun postin ohella normaalin postinjakelun yhteydessä. Se on myös ainoa maanlaajuinen jakelutapa. Varhais- ja viikonloppujakelulle palvelumuotoina on ominaista, että lehti toimitetaan kuluttajalle varhain aamulla tai viikonloppuna – toisin sanoen sellaisina aikoina, jotka ovat normaalin postinjakelun ulkopuolella. Varhais- ja viikonloppujakelua käyttävät lähinnä päivittäin ilmestyvät sanomalehdet, joille on tärkeää saavuttaa lukija aamuisin ennen työaikaa sekä viikonloppuisin. Päiväjakelua käyttävät lähinnä aikakaus- ja viikkolehdet sekä alle kolme kertaa viikossa ilmestyvät sanomalehdet. Päiväjakelu yhtäältä sekä toisaalta varhais- ja viikonloppujakelu ovat vain rajoitetusti toisiaan korvaavia palvelumuotoja.

Ottaen huomioon palvelun sisällössä olevat erot, jakelupalvelun ostajien erilaisuuden sekä kyseisten palvelumuotojen keskinäisen korvaavuuden rajallisuuden, kilpailuneuvosto katsoi päätöksessään, että lehtien päiväjakelun markkinat muodostavat lehtien varhais- ja viikonloppujakelusta erilliset markkinat. Sillä kysymyksellä, muodostavatko varhais- ja viikonloppujakelu toisistaan erilliset tuotemarkkinat vai tulisiko kyseistä kahta palvelua tarkastella yhdessä, ei kilpailuneuvoston mukaan ollut ratkaisevaa merkitystä tapauksen kannalta.

Kilpailuviraston selvitysten mukaan olosuhteet lehtien jakelumarkkinoilla eivät ole olennaisesti muuttuneet kilpailuneuvoston päätöksessä esitetystä. Kilpailuvirasto katsookin, että sanomalehtien varhais- ja viikonloppujakelu muodostavat päiväjakelusta erilliset tuotemarkkinat. Tätä päätöstä varten ei ole ollut tarpeellista ratkaista sitä, tulisiko varhais- ja viikonloppujakelun katsoa kuuluvan samoille relevanteille tuotemarkkinoille vai tulisiko niitä tarkastella erillisinä tuotemarkkinoina. Kilpailuvirasto katsoo, että sanomalehtien varhais- ja viikonloppujakelun markkinat ovat alueelliset. Relevantit maantieteelliset markkinat ovat siten entisen Uudenmaan läänin laajuiset.

Osoitteettoman suorajakelun ja Postin Ykkösosoitteettoman markkinat sekä osoitteellisen suoramarkkinoinnin jakelun markkinat

Ilmoittajan mukaan osoitteettoman suorajakelun markkinat voidaan jakaa a) varsinaisiin osoitteettomien suorajakeluiden markkinoihin sekä b) Postin Ykkösosoitteettoman markkinoihin. Lisäksi Posti harjoittaa osoitteellisen suoramarkkinoinnin jakelua.

Ilmoittajan mukaan Posti toimii osoitteettoman suorajakelun markkinoilla sekä valtakunnallisesti (myyntiyhtiönä) että alueellisesti tytär- ja osakkuusyhtiöidensä sekä alihankintaverkkonsa kautta. Ilmoittajan mukaan Leijonajakelun saatetaan katsoa toimivan osittain näillä markkinoilla, kun se tarjoaa sanomalehtien liitejakelua. Suorajakelun jakelukanavana on tällöin säännöllisesti ilmestyvä sanomalehti. Leijonajakelu jakaa liitejakelua liite/inserttijakeluna, jossa liite on osa tilattavaa sanomalehteä, sekä täytejakeluna, joka on ilmoittajan mukaan mainosliitteiden vähäistä ja rajoitettua jakelua muille kuin tilaajille lehden varhaisjakelun yhteydessä. Ilmoittajan mukaan liitejakelua ei kuitenkaan tule tarkastella osoitteettoman suorajakelun kanssa päällekkäisinä markkinoina, johtuen muun muassa näiden palveluiden hinnoittelun, toimitusvarmuuden, jakelutiheyden, toimitusehtojen, kapasiteettisyiden sekä mediaympäristön erilaisuudesta. Relevantit maantieteelliset markkinat ovat liite- ja täytejakelun osalta ilmoittajan mukaan entisen Uudenmaan läänin laajuiset.

Ilmoittaja katsoo, että Postin Ykkösosoitteeton -palvelu eroaa Leijonajakelun liitejakelusta ja on myös asiakkaiden näkökulmasta erillinen tuote muun muassa ilmestymistiheyden vuoksi. Lisäksi Postin Ykkösosoitteeton on ilmoittajan mukaan erillinen markkina suhteessa osoitteettomaan suorajakeluun.

Postin Ykkösosoitteettoman sekä osoitteettoman suorajakelun osalta relevantit maantieteelliset markkinat ovat ilmoittajan mukaan sekä alueelliset että valtakunnalliset, koska Ykkösosoitteeton jaetaan asiakkaiden toiveiden mukaisesti joko valtakunnallisesti tai alueellisena. Paikalliset jakeluyhtiöt eivät harjoita valtakunnallista jakelua. Valtakunnallisia jakeluita hoitavat yhtiöt taas ovat luonteeltaan myyntiyhtiöitä, jotka ostavat varsinaisen jakelupalvelun alihankintana paikallisilta jakeluyhtiöiltä. Postin Ykkösosoitteettoman peitto on valtakunnallinen. Ilmoittajan mukaan osoitteellisen suoramarkkinoinnin jakelun markkinat ovat pääsääntöisesti valtakunnalliset.

Kilpailuviraston selvitysten mukaan Postin Ykkösosoitteeton, osoitteeton suorajakelu sekä osoitteellisen suoramarkkinoinnin jakelu ovat osalle mainostajista osittain korvaavia vaihtoehtoja sanomalehtien yhteydessä jaettavalle liitejakelulle. Liitejakelu on Postin osoitteetonta suorajakelua kalliimpaa, mutta se palvelee mainostajaa kohdennettavuutensa ansiosta, koska sillä saadaan mainos erottumaan muusta suorajakelusta ja tavoitetaan lisäksi haluttu vastaanottajakunta (tietyn lehden peitto). Myös osoitteellisen suoramarkkinoinnin jakelu on selvästi osoitteetonta suorajakelua ja jonkin verran liite/täytejakelua kalliimpi jakeluvaihtoehto ja se palvelee mainostajaa kohdennettavuutensa ansiosta. Sanomalehtien yhteydessä jaettavan liitejakelun käyttö perustuu mainostajien mukaan lisäksi siihen, että mainos tulee tilattavan lehden mukana ja on luettavissa ennen töihin lähtöä. Toisaalta liitejakelu voidaan toteuttaa vain, mikäli sanomalehden paksuus sen sallii. Kilpailuviraston selvitysten mukaan mainostajat ovat valmiita siirtymään muun jakelutien käyttäjiksi tilanteessa, jossa sanomalehden esittämää liitejakelun hintaa pidetään liian korkeana.

Viraston selvitysten mukaan sanomalehtien liite/täytejakelu, Postin Ykkösosoitteeton, osoitteeton suorajakelu ja osoitteellisen suoramarkkinoinnin jakelu eroavat toisistaan siinä määrin, ettei niiden todennäköisesti voida katsoa kuuluvan samoille relevanteille tuotemarkkinoille. Koska edellä mainitut suoramainonnan jakelutavat ovat kuitenkin mainostajan kannalta toisiaan ainakin osittain korvaavia, on Kilpailuvirasto tarkastellut liite/täytejakelun markkinoita Postin Ykkösosoitteettoman, osoitteettoman suorajakelun ja osoitteellisen suoramarkkinoinnin jakelun lähimarkkinoina.

Kilpailuviraston saamien selvitysten mukaan mainosjakelijan valinta tehdään mainostajasta riippuen joko valtakunnallisesti tai alueellisesti. Koko Suomen alueella toimivat mainostajat valitsevat mainosjakelijansa valtakunnallisesti ja alueellisten toimijoiden osalta jakelun valinta tehdään alueellisesti siten, että se kattaa yrityksen toimialueen. Alan yritykset toimivat vastaavasti joko valtakunnallisesti tai alueellisesti. Sanomalehden liitejakelu puolestaan on alueellista jakelua. Osoitteellisen suoramarkkinoinnin jakelun markkinat ovat todennäköisesti valtakunnalliset.

Tämän yrityskaupan kilpailuvaikutusten todentamisen kannalta ei ole tarvetta määritellä relevantteja markkinoita edellä esitettyä täsmällisemmin.

Sanoma- ja aikakauslehtien päiväjakelun markkinat

Yrityskaupan ilmoittajan mukaan kyseisillä markkinoilla toimii ainoastaan Posti. Tyypillisiä päiväjakelun käyttäjiä ovat ilmoittajan mukaan aikakaus- ja viikkolehdet sekä alle kolme kertaa viikossa ilmestyvät sanomalehdet.

Kuten edellä sanomalehtien varhais- ja viikonloppujakelua koskevassa kohdassa on todettu, muodostavat lehtien varhais- ja viikonloppujakelu ja lehtien päiväjakelu toisistaan erilliset relevantit markkinat. Päiväjakelulle on ominaista, että lehti toimitetaan muun postin ohella normaalin postinjakelun yhteydessä. Se on myös ainoa maanlaajuinen jakelutapa. Päiväjakelua käyttävät lähinnä aikakaus- ja viikkolehdet sekä alle kolme kertaa viikossa ilmestyvät sanomalehdet. Kilpailuviraston selvitysten mukaan jotkut aikakauslehdet ovat olleet varhaisjakelussa. Varhaisjakelu ei kuitenkaan voi täysin korvata päiväjakelua, koska sitä ei suoriteta maanlaajuisena ja koska se on rajoitetullakin alueella päiväjakelua kalliimpi jakelutapa. Lisäksi aikakauslehtien varhaisjakeluun on Kilpailuviraston selvitysten mukaan liittynyt laatuongelmia. Sillä kysymyksellä, tulisiko lehtien päiväjakelun markkinat jakaa edelleen kapeampiin alamarkkinoihin, ei käsillä olevan tapauksen arvioinnin kannalta ole merkitystä.

Aikakauslehdet ovat, toisin kuin valtaosa sanomalehdistä, valtakunnallisia ja niiden jakelutarve on siten valtakunnallinen. Kilpailuviraston selvitysten mukaan alueellisen jakelun käyttö olisi periaatteellisesti mahdollista, mutta käytännössä sitä on kokeiltu vain muutamaan otteeseen. Alueellisen jakelun kustannukset nousevat liian korkeiksi ja lisäksi Postilta saatavat volyymialennukset putoavat. Kilpailuvirasto katsoo, että lehtien päiväjakelun markkinat ovat valtakunnalliset.

Sanomalehtien varhais- ja viikonloppujakelun runko(alue)kuljetusmarkkinat

Ilmoittajan mukaan kumpikaan järjestelyn osapuolista ei toimi näillä kuljetusmarkkinoilla. Posti hoitaa sanomalehtien varhais- ja viikonloppujakelun aluekuljetuksia niillä alueilla, jotka ovat Postin jakeluvastuulla. Kuljetukset ostetaan ilmoittajan mukaan tällöin pääasiallisesti alihankintana alueellisilta kuljetusyrityksiltä. Ilmoittajan mukaan monilla alueilla kuljetuksista huolehtii kuitenkin maakunnallinen ykkössanomalehti itse, vaikka jakeluvastuu olisikin Postilla. Pääosa Postin vastuulla olevista aluekuljetuksista toimii Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Pohjanmaalla.

Kilpailuviraston arvion mukaan relevanttien hyödykemarkkinoiden ja maantieteellisten markkinoiden täsmällinen määritteleminen ei ole tarpeen nyt käsillä olevan tapauksen kilpailuvaikutusten arvioimiseksi.

Päiväjakelun runkokuljetusmarkkinat

Ilmoittajan mukaan kumpikaan järjestelyn osapuolista ei toimi näillä kuljetusmarkkinoilla. Päiväjakelun runkokuljetukset ovat kuljetuksia Postin lajittelukeskusten välillä. Posti ostaa kyseiset kuljetukset alihankintana. Relevantit maantieteelliset markkinat ovat ilmoittajan mukaan sekä alueelliset että valtakunnalliset johtuen lähinnä Postin lajittelukeskusten sijainnista.

Osoitteellisten kirjeiden jakelun markkinat

Ilmoittajan mukaan osoitteellisten kirjeiden jakelun markkinoilla toimii yrityskaupan osapuolista ainoastaan Posti. Relevantit maantieteelliset markkinat ovat ilmoittajan mukaan pääsääntöisesti valtakunnalliset.

Yrityskaupan kilpailuvaikutukset

Sanomalehtien varhaisjakelu

Yritysjärjestelyn seurauksena Postin markkinaosuus sanomalehtien varhais- ja viikonloppujakelussa kasvaa Suomen valtakunnallisilla markkinoilla noin 40 prosentista 70 prosenttiin. Entisen Uudenmaan läänin alueella Postille siirtyy järjestelyn seurauksena Leijonajakelulla aiemmin ollut 100 %:n markkinaosuus.

Jakeluoperaattorit ovat alueellisia, ja ne ovat olleet usein paikallisen valtalehden omistamia. Useat sanomalehdet ovat kuitenkin ulkoistaneet jakelunsa myymällä omistamansa jakeluoperaattorin Postille (muun muassa Turun Sanomat, Keskisuomalainen ja Lapin Kansa). Postin lisäksi Suomessa toimii vain yksi kustantajista itsenäinen varhaisjakelija.

Viraston saamissa lausunnoissa eräänä yrityskaupasta aiheutuvana ongelmana nähtiin potentiaalisen kilpailijan poistuminen entisen Uudenmaan läänin alueen varhaisjakelusta. Oman varhaisjakeluoperaattorin perustaminen edellyttää riittävää jakeluvolyymia. Tästä syystä pienemmät sanomalehdet katsoivat, ettei niiden ole yrityskaupan jälkeisessä tilanteessa mahdollista perustaa omaa varhaisjakeluverkkoa ilman alueen runkolehteä. Tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi jää siirtyminen Postin päiväjakeluun. Ennen suunniteltua yritysjärjestelyä etenkin pienemmät sanomalehdet näkivät Postin potentiaalisena kilpailijana Leijonajakelulle. Viraston selvitysten mukaan ilmestymisalueensa valtalehdillä on rajoitetut mahdollisuudet perustaa oma jakeluorganisaatio, mikäli Postin varhaisjakelun kanssa tulisi ongelmia yrityskaupan jälkeen. Valtalehtien omien jakeluverkkojen synnyttämisen kynnys on viraston käsityksen mukaan suhteellisen korkea, koska nämä ovat juuri luopuneet kyseisistä toiminnoistaan myymällä ne Postille.

Posti ja Leijonajakelu pitävät toisiaan toistensa kilpailijoina muun muassa varhaisjakelussa, mikä käy ilmi useista asiakirjoista. […]. Leijonajakelun hankinta on siten luonnollinen osa Postin strategiaa.

Postin vuosien 1998–2001 liiketoimintasuunnitelmassa […] Postin konsernistrategian 23.8.2000 mukaan […]. Konsernistrategiassa riskeinä pidettiin muun muassa […]. Konsernistrategiassa todettiin, että […].

Postin sisäisessä asiakirjassa on todettu […]. Postin liiketoimintasuunnitelman 1998–2001 mukaan […]. […] 16.10.1996 päivätyssä muistiossa on todettu […].

Edelleen varhaisjakeluoperaattoreiden ja Postin välistä kilpailuasetelmaa kuvataan Leijonajakelun toimintasuunnitelmassa 1997–1999 […]. Postin intressissä oli […].

Leijonajakelun toimintasuunnitelman 1997–1999 […] mukaan […].

Leijonajakelun strategiapäivän 17.1.1997 luentomateriaalin mukaan […]. Leijonajakelun pääkaupunkiseudun jakelukokouksen 5.11.1998 päivätyssä muistiossa on todettu […]. Myös tämä asiakirja on osoitus Leijonajakelun ja Postin välisestä kilpailusta.

Paikalliset jakeluoperaattorit suunnittelivat vuonna 1998 Postin kanssa kilpailevan valtakunnallisen jakeluverkoston perustamista. Niin sanottu Jakeluyhtiö Suomi oli tarkoitus perustaa jakelemaan sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja osoitteetonta suoramainontaa. Leijonajakelu Oy:n vaihtoehtoiset toimintamallit -muistion mukaan […]. Jakeluyhtiö Suomelle katsottiin myönnettävän postitoimilupa, koska hakemus olisi valtakunnallinen ja taustalla kaikki merkittävät sanomalehdet. Jakeluyhtiö Suomen katsottiin muistiossa […]. Ruotsissa oli suunnitteluajankohtana olemassa vastaava yhtiö MTD, jonka omisti viisi Ruotsissa toimivaa sanomalehtien yhteisjakeluyritystä ja Ruotsin sanomalehtien liitto. Ruotsin MTD erosi Jakeluyhtiö Suomesta merkittävästi siinä, että yksi MTD:n omistajista oli Ruotsin Postin tytäryhtiö Tidningstjänst AB.

Muistiossa katsottiin Jakeluyhtiö Suomen käynnistämisen […].

Jakeluyhtiö Suomi olisi toteutuessaan toiminut toisena valtakunnallisena jakeluverkkona ja Postin verkon kilpailijana. Suunnitelma osoittaa osaltaan paikallisten jakeluyritysten mahdollisuuden haastaa Posti ainakin varhaisjakelussa, aikakauslehtien jakelussa ja suorajakelussa.

Uudenmaan läänin alueella Posti on tuonut kilpailupainetta Leijonajakelun hinnoitteluun. Tämä on todettu myös […].

Pienet paikallislehdet ovat käyttäneet Postin olemassaoloa neuvotteluaseena ja jakelusopimuksia on irtisanottu ja pyydetty vuorostaan Postilta tarjousta varhaisjakelusta. Käytännössä paikallislehdet ovat palanneet Leijonajakelun verkkoon. Ongelmana on ollut se, ettei Posti ole ollut halukas vastaamaan saamiinsa tarjouspyyntöihin. Leijonajakelun nostaessa paikallislehtien jakeluhintoja entisen Uudenmaan läänin alueella vuodesta 2002 alkaen paikallislehdet pyysivät tarjousta varhaisjakelusta Postilta. Paikallislehtien mukaan Posti ei ole kuitenkaan ollut halukas aloittamaan kilpailua suurimman asiakkaansa, Sanomien, kanssa. Posti on kertonut, ettei se ole voinut vastata tarjouspyyntöihin, koska tarjouspyynnön tehneiden sanomalehtien jakeluvolyymit ovat olleet liian pieniä, eikä Leijonajakelulle kilpailukykyistä tarjousta ole voitu tehdä.

Posti on aiempien varhaisjakeluliiketoimintahankintojensa yhteydessä tarkistanut jakeluhintoja […]. Pienemmillä lehdillä ei tällöin ole ollut vaihtoehtoa jakelun suhteen, koska kilpaileva varhaisjakelu ei ole mahdollinen ilman alueen runkolehteä ja vaihtoehdoksi on jäänyt tyytyminen Postin hintoihin tai siirtyminen Postin toiseen jakeluverkkoon eli päiväjakeluun. […]. Tosin viraston markkinaosapuolilta saamien tietojen mukaan päiväjakeluun siirtyminen tarkoittaa pienelle paikallislehdelle mainostulojen pienenemistä ja tilaajien vähenemistä, jolloin siis myös Postin jakeluvolyymit pienenevät.

Postille nyt käsillä olevan yritysjärjestelyn yhteydessä tehdyn taloudellisen Due Diligence -raportin mukaan yrityskaupan mahdollisuudet liittyvät siihen, että […].

Leijonajakelun Janne Kalliomäen muistiossa 15.7.1998 on käsitelty […].

Leijonajakelun hallituksen pöytäkirjassa 28.11.1997 on todettu […].

Ennen yrityskauppaa Leijonajakelu ei ole pystynyt toimimaan täysin kilpailun paineesta vapaana, koska Posti on rajoittanut Leijonajakelun hinnoittelua potentiaalisena kilpailijana. […]. Aktuaalista kilpailua on tähän asti rajoittanut Postin haluttomuus aloittaa kilpaileva toiminta Leijonajakelun kanssa.

Yrityskaupan seurauksena Posti saa yksin haltuunsa entisen Uudenmaan läänin sanomalehtien varhaisjakeluliiketoiminnan ilman potentiaalisen kilpailun uhkaa Leijonajakelun tai sanomalehtien jakeluorganisaatioiden taholta. Uuden, Postin kanssa kilpailevan jakeluverkon perustaminen ei ole käytännössä mahdollista ilman vahvaa runkotuotetta (Helsingin Sanomia), joka taas tulee entisen Uudenmaan läänin osalta Sanomien kanssa tehdyn sopimuksen perusteella Postin jakeluun. Posti on solminut aiempien varhaisjakeluliiketoimintahankintojensa yhteydessä vastaavia sopimuksia kunkin alueen valtalehden kanssa. Myös muu jaettava volyymi on pääosin Postin hallussa (vertaa päiväjakelu).

Yrityskauppa poistaa Leijonajakelun toimintaansa mahdollisesti laajentavien kilpailijoiden joukosta, liittää Sanomat Postin kumppaniksi ja poistaa Postin haastajalta mahdollisuuden Leijonajakelun volyymiin. Mainittujen volyymien poistumisen merkitystä lisää Postin alalla aikaisemmin tekemät jakeluyritysten hankinnat, jolloin muutakaan tiheästi asuttujen alueiden varhaisjakeluvolyymiä ei ole tavoitettavissa. Lisäksi keskittymä estää kilpailevaa jakeluyritystä verkottumasta Leijonajakelun kanssa. Kaikki edellä mainitut seikat yhdessä johtavat Kilpailuviraston arvion mukaan siihen, että kilpailevan valtakunnallisen jakeluverkon perustamiseksi tarvittava minimijakeluvolyymi siirtyy yrityskaupan seurauksena Postille.

Postin strategia ja menettely aiemmin ostettujen sanomalehtien varhaisjakeluliiketoimintojen yhteydessä osoittaa, että sanomalehtien jakeluhinnat ovat nousseet yrityskauppojen seurauksena. Kilpailuvirasto katsoo yrityskaupan seurauksena kilpailun merkittävästi estyvän sanomalehtien varhaisjakelumarkkinoilla entisen Uudenmaan läänin alueella Leijonajakelun määräävän markkina-aseman Postille siirtymisen seurauksena.

Aikakauslehtien jakelu

Kilpailuneuvosto on päätöksellään 20.6.1995[6] vahvistanut Kilpailuviraston päätöksessään 25.1.1994[7] ottaman kannan siitä, että Postilla on kilpailunrajoituksista annetun lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu määräävä markkina-asema lehtien päiväjakelun markkinoilla. Olosuhteet lehtien päiväjakelun markkinoilla eivät Kilpailuviraston arvion mukaan ole asiaan vaikuttavissa määrin muuttuneet edellä mainittujen päätösten tekohetkistä ja Kilpailuvirasto katsookin Postin edelleen olevan määräävässä markkina-asemassa lehtien päiväjakelun markkinoilla koskien niin sanomalehtien kuin aikakauslehtienkin päiväjakelua.

Ilmoittajan mukaan päiväjakelumarkkinoilla toimii ainoastaan Posti. Tyypillisiä Postin päiväjakelun käyttäjiä ovat ilmoittajan mukaan aikakaus- ja viikkolehdet sekä alle kolme kertaa viikossa ilmestyvät sanomalehdet. Ilmoittaja toteaa, ettei kyseisille lehdille ole tärkeää saavuttaa lukijoita ennen näiden työpäivän alkua. Kilpailuviraston selvitysten mukaan Talentumin lehdistä Tekniikka & Talous ja Talouselämä ovat olleet Uudellamaalla, Tampereella ja Turussa varhaisjakelussa. Sanoma Magazinesin aikakauslehdistä IT-viikolla on voimassaoleva varhaisjakelusopimus Leijonajakelun kanssa.

Postin omista asiakirjoista ilmenee […]. Postin liiketoimintasuunnitelmassa 1995–1997 on todettu, että […].

Postin 18.1.1996 hallituksen kokoukselle tehdyn perustelumuistion mukaan […].

Postin liiketoimintasuunnitelmassa 1997–2000 todettiin […].

Leijonajakelun omista asiakirjoista ilmenee, että […].[8]

Leijonajakelun asiakirjojen mukaan […].[9] […].[10] Päiväverkko perustettiin loppuvuodesta 1997 ja se aloitti jakelutoimintansa tammikuun lopussa 1998. Päiväverkon toiminta päätettiin lopettaa 30.12.1998 pidetyssä hallituksen kokouksessa.

Kilpailuviraston saamissa lausunnoissa aikakauslehtien jakelun osalta kilpailuongelmana pidettiin vähintään potentiaalisen kilpailijan menettämistä, kun Leijonajakelun varhaisjakelu siirtyy Postille. Aikakauslehtien mukaan uhka niiden varhaisjakeluun siirtymisestä on toiminut ainakin rajoitteena Postin suuntaan. Koska aikakauslehdillä ei kuitenkaan ole kattavaa kokemusta varhaisjakelusta, nähdään se vain potentiaalisena uhkaajana päiväjakelulle.

Aikakauslehtien varhaisjakeluun on lausuntojen mukaan kuitenkin liittynyt laatuongelmia, eikä kustannuksia ole saatu yhtä alhaisiksi kuin käyttämällä Postin päiväjakelua. Postin käyttö johtuu valtakunnallisen jakelun tarpeesta, eikä sille ole muita vaihtoehtoja, koska ainoa valtakunnallinen jakeluverkko on Postin hallussa. Alueellisen varhaisjakelun kustannukset nousevat liian korkeiksi ja Postilta saatavat volyymialennukset putoavat. Lisäksi lausunnoista ilmenee aikakauslehtien mahdollisuus kilpailuttaa Postia oman jakeluorganisaation perustamisella. Postin suunniteltua 90-luvun alussa alueelliseen hinnoitteluun siirtymistä, aikakauslehdet toteuttivat projektin, jossa ne perustivat oman jakeluorganisaation, joka jakoi lehtiä iltajakeluna.

Asian selvittämisen yhteydessä Postin ja Sanomien edustajat ovat esittäneet, ettei varhaisjakelu ole vaihtoehtoinen jakelumuoto aikakauslehdille. […].

Aikakauslehtiä jaetaan Postin päiväjakelun lisäksi Leijonajakelun varhaisjakelussa. Tietyille asiakkaille varhaisjakelu onkin päiväjakelulle vaihtoehtoinen aikakauslehtien jakelumuoto. Kilpailuvirasto katsoo, että yrityskaupan seurauksena tämä ainoa vaihtoehto lehtien päiväjakelulle entisen Uudenmaan läänin alueella poistuu. Kilpailuviraston selvityksestä ilmenee, että Postin mahdollisesti korottaessa päiväjakelun hintoja tai huonontaessa jakelun laatua, aikakauslehdillä ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin sopeutua annettuihin hintoihin tai tyytyä huonontuneeseen palveluun ellei vaihtoehtoista jakelijaa syntyisi tai joku jo olemassa oleva jakelija laajentaisi toimintaansa.

Kilpailuvirasto katsoo, että kyseessä oleva yritysjärjestely poistaa myös potentiaalisen kilpailun uhan valtakunnallisella tasolla. Yrityskauppa poistaa Leijonajakelun toimintaansa mahdollisesti laajentavien kilpailijoiden joukosta ja vie Postin haastajalta mahdollisuuden Leijonajakelun volyymiin edellä sanomalehtien varhaisjakelua käsittelevässä kappaleessa todetulla tavalla.

Kilpailuvirasto katsoo, että Leijonajakelun tarjoaman vaihtoehdon poistuminen aikakauslehtien jakelussa ja potentiaalisen kilpailun estyminen vahvistaa Postin jo olemassa olevaa määräävää markkina-asemaa lehtien päiväjakelussa kilpailua merkittävästi estävällä tavalla.

Osoitteeton suorajakelu, osoitteellisen suoramarkkinoinnin jakelu, Postin Ykkösosoitteeton sekä sanomalehtien liitejakelu

Osoitteellisen suoramarkkinoinnin jakaminen vaatii postipalvelulain mukaisen postitoimiluvan. Suomen Suoramainonnan toimiluvan umpeuduttua Posti on tällä hetkellä ainoa postitoimiluvan haltija ja Postilla on 100 %:n markkinaosuus osoitteellisen suorajakelun markkinoilla. Postilla on myös 100 %:n markkinaosuus Postin Ykkösosoitteettomassa. Ilmoittajan mukaan Postin markkinaosuus osoitteettomassa suorajakelussa (pois lukien Ykkösosoitteeton) on [40–50] % sekä Uudellamaalla että valtakunnallisesti mitattuna. Suomen Suoramainonnan osuus on noin [50–60] % Suomen osoitteettomasta suorajakelusta.

Suomen Suoramainonnan toiminta-ajatuksena on myydä ja tuottaa koko maan tai valitun alueen kattavaa jakelupalvelua kaikkiin toimeksiantajan valitsemiin kotitalouksiin. Suomen Suoramainonta -ketju, johon kuuluu Janton-konsernin tytär- ja osakkuusyhtiöitä sekä itsenäisiä jakeluyrityksiä, kattaa yli 2,1 miljoonaa suomalaista kotitaloutta.

Viraston saamissa lausunnoissa tuotiin esille, että sanomalehtien mainostajille myymä liitejakelu on tietyissä tilanteissa ollut kilpaileva tuote Postin Ykkösosoitteeton -palvelulle, osoitteettomalle suorajakelulle sekä osoitteellisen suoramarkkinoinnin jakelulle. Lisäksi Postin sisäisissä papereissa on todettu […].[11] Sanomalehtien varhaisjakelun mukana jaettavat mainokset siirtyvät Postin jaettavaksi sanomalehtien varhais- ja viikonloppujakelun myötä. Ilmoittajan mukaan sanomalehtien liitejakelu on Leijonajakelun koko toiminnan ja myös itse yrityskaupan kokonaisuuden kannalta marginaalinen osa-alue. Kilpailuviraston markkinaosapuolilta saamien tietojen mukaan liitejakelu/täytejakelu on kuitenkin kasvanut neljän viimeisen vuoden aikana noin [50–100] %.

Suomen suorajakelumarkkinat ovat keskittyneet Postille ja Jantonille, joiden yhteinen markkinaosuus on noin 90 %. Suorajakeluyritysten omistusrakenne[12]:

Suorajakeluyritysten omistusrakenne

Helsingin Jakelu-Expertiä, Tampereen Ykkösjakelua ja Turku-Palvelua koskevissa yhteisyritysten omistajien välisissä osakassopimuksissa on kaikissa ollut kilpailukieltolauseke, jonka mukaan […]. Samoin sopimuksen mukaan […]. Osakassopimukset on allekirjoitettu vuonna 1995 ja irtisanottu Postin toimesta vuonna 2001. […]. Sopimusten irtisanomisen jälkeenkään järjestelyn osapuolet eivät ole ryhtyneet kilpailemaan keskenään. […].

Suomen Suoramainonnan ja Postin välille on tehty alihankintasopimus, jonka perusteella osapuolet ostavat toisiltaan jakelupalveluja sopimuksen mukaisilta alueilta. Posti ostaa Suomen Suoramainonnalta jakelun n. […] miljoonaan talouteen ja jakeluun liittyvän trafikoinnin ja Suomen Suoramainonta ostaa Postilta jakelun n. […] miljoonaan talouteen.

Omistus- ja sopimusjärjestelyjen perusteella on selvää, että Janton -konsernin jakeluliiketoiminta ja Posti kilpailevat korkeintaan hallitusti keskenään osoitteettoman suorajakelun jakelumarkkinoilla. Tämä on todettu myös Evlin ja FIMin laatimissa Jantonin pörssilistautumisesitteissä 1999.[13]

Vaikka sanomalehtien liite- ja täytejakelun ei katsottaisi kuuluvan samoille tuotemarkkinoille kuin muun edellä kuvatun jakelun, yrityskauppa vahvistaa Postin asemaa osoitteettoman suorajakelun ja osoitteellisen suoramarkkinoinnin jakelun sekä Ykkösosoitteettoman lähimarkkinoilla eli liitejakelussa ja suhteessa mainostajiin.

Postin kokonaisaseman vahvistuminen jakelumarkkinoilla

Posti on ainoa koko Suomen alueella postitoimintaa harjoittava elinkeinonharjoittaja. Yhtiöllä on kaikkialle maahan ulottuva postitoimiverkko, jonka välityksellä on mahdollisuus saavuttaa kaikki postinsaajataloudet. Korkein hallinto-oikeus, kilpailuneuvosto ja Kilpailuvirasto ovat päätöksissään todenneet, että Postilla on määräävä markkina-asema valtakunnallisessa kirjeiden ja pakettien jakelutoiminnassa.[14] Kilpailuvirasto on lisäksi todennut Postin olevan määräävässä markkina-asemassa pakettien jakelumarkkinoilla Postin palvelu-uudistusta koskeneessa tapauksessa[15] ja kirjeiden jakelutoiminnassa[16]. Lisäksi kilpailuneuvosto on vahvistanut, että Postilla on määräävä markkina-asema lehtien päiväjakelun markkinoilla.[17]

Kilpailuviraston selvitysten perusteella yrityskaupasta aiheutuvat kilpailuongelmat ovat edellä kuvatulla tavalla ainakin potentiaalisen kilpailijan poistuminen varhaisjakelusta ja vaihtoehdon poistuminen aikakauslehtien jakelusta sekä Postin markkinavoiman lisääntyminen liite/täytejakelun markkinoilla ja sitä kautta Postin aseman vahvistuminen suhteessa mainostajiin. Lisäksi yrityskauppa poistaa Leijonajakelun jakelutoimintaansa mahdollisesti laajentavien kilpailijoiden joukosta.

Yrityskaupan myötä syntyvät kilpailuongelmat tulevat kuitenkin selvimmin esille tarkasteltaessa yrityskaupan kokonaisvaikutuksia ja Postin aseman vahvistumista Suomen jakelumarkkinoilla suhteessa sen kilpailijoihin ja asiakkaisiin. Postilla on yrityskaupan jälkeisessä markkinatilanteessa hallussaan kaikki merkittävät jakeluverkot. Päiväjakeluverkon lisäksi sillä on valtaosa (70 %) Suomen varhaisjakeluverkoista. Lisäksi Posti pystyy Janton-ryhmän omistusosuuksiensa ja yhteistyösopimustensa kautta kontrolloimaan valtaosaa Suomen suoramarkkinoinnin jakeluverkoista. Järjestelyn seurauksena Postilla on tulevaisuudessa mahdollisuus tarjota mainostajille yhä useampia vaihtoehtoja myös suorajakelun osalta. Posti on käytännössä eliminoinut kaikki kilpailu-uhat omalle jakelutoiminnalleen ja se voi menetellä esimerkiksi pienempien asiakkaidensa hinnoittelun osalta suhteellisen vapaasti, koska asiakkaille vaihtoehtoinen jakelukanava on kuitenkin käytännössä aina Postilla. Markkinoille tulon kynnys on korkea kaikkien jakeluverkkojen osalta.

Postin valtakunnallisen jakeluverkon vahvuutta kuvaa, että OECD piti tärkeänä Suomea käsitelleessä kilpailuoikeudellisessa maatutkimuksessa vuonna 2003 Postin verkon avaamista lainsäädännöllisin keinoin.[18]

Postin kanssa jakeluista kilpailivat jo vuonna 1994 sanomalehtien omat varhaisjakeluorganisaatiot, jotka jakoivat sanomalehtien lisäksi jossain määrin alueellisesti lähes kaikkiin talouksiin meneviä tuotteita kuten esimerkiksi sähkölaskuja ja veivät näin osan kirjeliikenteestä. Toinen volyymin kannalta merkittävä kilpailijaryhmä oli yksityiset alueelliset suorajakeluyritykset. Näiden kilpailijatahojen vaikutus näkyi selvästi tuotekohtaisissa markkinaosuuksissa. […].[19]

Posti on lisäksi hallituksen kokouksessaan 3.10.2001 todennut, […].

Edellä esitetyn perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että yrityskauppa vahvistaa entisestään Postin vahvaa asemaa Suomen jakelumarkkinoilla ja vähentää sekä aktuaalista että potentiaalista kilpailua edellä yksilöidyllä tavalla. Yrityskaupan seurauksena Postin haastaminen käy sen kilpailijoille entistä vaikeammaksi ja siten kilpailun syntyminen jakelumarkkinoilla tulee entistä epätodennäköisemmäksi.

Alalle tulon esteet ja potentiaalinen kilpailu

Kilpailuviraston selvitysten mukaan jakelumarkkinoille pääsyn kynnys on korkea. Postitoimiluvan saannin edellytyksien ja lupaan mahdollisesti asetettavien ehtojen vuoksi perinteisen postin jakelun markkinoille tulon kynnystä on pidettävä korkeana. Postille on myönnetty toistaiseksi voimassa oleva, valtakunnallinen toimilupa. Postin lisäksi on myönnetty ainoastaan yksi alueellinen ja lyhytaikainen postitoimilupa Suomen Suoramainonnalle. Lupa oli voimassa 30.6.2003 asti.

Merkittävänä postipalvelumarkkinoiden alalle tulon esteenä on pidettävä lakia haja-asutusalueiden postitoiminnan turvaamiseksi (24.7.1997/708). Enimmillään 20 prosentin maksua peritään vain rajoitetun toimiluvan haltijoilta. Suoritettavan maksun perusteena on postipalvelun myyntihinta. Maksua ei määrätä toimilupa-alueelle, jolla väestötiheys on enintään 250 asukasta maaneliökilometriä kohti.

Alalle tulon esteenä voidaan pitää lisäksi postipalvelulain velvoitteita jakelun toimittamisesta viitenä päivänä viikossa ja kirjepostin jakamisesta siten, että kotimaanlähetyksistä vähintään 95 prosenttia on perillä seuraavana päivänä. Markkinoille tulemiseen vaikuttaa lisäksi postipalvelulain 6 §, joka ei ole yksiselitteinen siitä, kenelle yleispalveluvelvoite tulisi määrätä. Säännöksen epämääräisyys saattaa osaltaan aiheuttaa sen, etteivät mahdolliset potentiaaliset kilpailijat edes harkitse Suomen markkinoille tulemista, koska epävarmuus yleispalveluvelvoitteen soveltamisesta yritykseen ei ole ennakolta arvioitavissa. Edelleen Postilla on hallussaan osoitetietojärjestelmät.

Jakeluverkkojen perustaminen edellyttää muun muassa tiettyä kriittistä jakeluvolyymia. Viraston saamista lausunnoista voidaan päätellä, että varhaisjakeluverkon synnyttäminen edellyttää yleensä alueen runkolehden saamista jakeluun. Alueilla, joissa Posti hoitaa varhaisjakelun, runkolehti on yleensä sidottu sopimuksin Postin jakeluun. Siten kilpailevan jakelutoiminnan syntyminen ei ole todennäköistä ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Tällaiseksi tilanne muodostuu kaupan jälkeen myös entisen Uudenmaan läänin alueella. Posti on muodostanut tästä merkittävän poikkeuksen. Posti on ollut Leijonajakelun potentiaalinen kilpailija. Sillä on hallussaan tarvittavaa jakeluvolyymia päiväverkkonsa kautta. Postin suunnitelmat yhtenäisjakeluverkon synnyttämiseksi tukevat edelleen tätä viraston käsitystä.

Kilpailuvirasto ei pidä todennäköisenä, että kilpailua varhaisjakeluun syntyisi myöskään suorajakeluyhtiöiden toimesta. Suorajakelun taso ei viraston selvitysten mukaan vastaa varhaisjakelussa edellytettäviä laatuvaatimuksia.

Postin erittäin vahva asema jakelumarkkinoilla lisää entisestään markkinoille tulon kynnystä. Posti hallitsee ainoana yrityksenä valtakunnallista jakeluverkkoa ja osoitetietojärjestelmää. Postin infrastruktuuri ja siihen liittyvä osaaminen ja teknologia muodostavat merkittävien skaalaetujen takia käytännössä liian suuren investointitarpeen mahdolliselle alalle tulijalle. Koska postitoiminnan käynnistäminen edellyttää suurta pääomaa, on Postin taseeltaan vahvana yrityksenä mahdollista pyrkiä omalla toiminnallaan estämään muiden toimijoiden markkinoille pääsy.

LTT:n tutkimuksen[20] mukaan postituotteiden (1-, ja 2-kirje, osoitteelliset joukkolähetykset) valtakunnallisille markkinoille ei ole tulossa ainakaan lyhyellä tähtäimellä kilpailua johtuen Postin vahvasta markkina-asemasta ja resursseista. Alan merkittävien skaalaetujen takia Postin laaja jakeluverkko ja nykyaikainen tuotantokoneisto muodostavat käytännössä ylittämättömän investointitarpeen mahdolliselle alalle tulijalle.

Alueellista kilpailua sen sijaan voi tutkimuksen mukaan syntyä esimerkiksi osoitteellisissa joukkolähetyksissä. Suoramarkkinointiyhtiöillä ja sanomalehtien jakeluorganisaatioilla on olemassa olevat jakeluorganisaatiot. Ne saattavat olla kiinnostuneita laajentamaan toimintaansa koskemaan aikakauslehtien jakelua sekä osaa 1. luokan ja ennen kaikkea 2. luokan kirjeistä sekä osoitteellisista joukkokirjeistä. Kyseeseen tulisivat lähinnä kirjeet, joissa lähetyserät ovat suuria ja alueellisesti keskittyneitä (esimerkiksi puhelinlaskut, sähkölaskut, lehtien omat laskut ja pankkien tiliotteet). Keskittymistä jakelun kannalta voidaan esimerkiksi edellä mainittujen laskujen kohdalla nykyisestään helposti lisätä.

Tutkimuksessa pidettiin alalle tulon kynnystä alueellisillakin markkinoilla korkeana, eikä markkinaa nähty erityisen atraktiivisena. Erään sisäisen laskelman mukaisesti kannattavan liiketoiminnan aikaansaaminen 2-luokan kirjeissäkin edellyttäisi niin suurta markkinaosuutta, että sen saavuttaminen ei ole realistista. LTT:n näkemyksen mukaan voi hyvin olla, että edellä mainitut toimijat pyrkivät pikemminkin täydentämään Postin palvelutarjontaa kapeiden niche-alueiden osalta jopa yhteistyössä Postin kanssa, kuin suoraan kilpailemaan sen kanssa. Kokemukset Ruotsin postimarkkinoista vahvistivat LTT:n arvioita alalle tulon vaikeudesta.

LTT:n tutkimuksessa katsottiin, että postitoiminnan käynnistämisen merkittävä pääomatarve ja tähän liittyvä riski vaikuttavat Postin mahdollisuuksiin estää keinotekoisesti kilpailun muodostumista. Postilla on vakiintuneet yhteistyökumppanit ja toimintatavat. Se pystyy periaatteessa vaikuttamaan kilpailun syntyyn monella tavalla. Helpoimmin kuviteltavissa oleva tapa on hinnoittelulla estää uusien yritysten tulo markkinoille. Tutkimuksen mukaan Posti pystyy esimerkiksi halutessaan tuottamaan palveluita lyhyellä tähtäimellä hyvin matalalla hintatasolla, vaikka tappiolla, niin että uudella yrittäjällä ei ole mahdollisuutta tulla alalle ottaen huomioon toiminnan aloittamisen vaatimat investoinnit. Kaikkien toimijoiden ymmärtäessä tämän kukaan ei edes välttämättä yritä alalle tuloa.

LTT:n tutkimuksessa Postin potentiaalisina kilpailijoina pidettiin lähinnä vain toiminnassa olevia yksiköitä, joilla on jo olemassa jakeluorganisaatio. Tällaisia organisaatioita voivat olla Suomen Suoramainonnan lisäksi alueelliset suurehkolla paikkakunnilla toimivat suoramainosjakelua harjoittavat yksiköt sekä sanomalehtien omat jakeluorganisaatiot. Periaatteessa potentiaalisia kilpailijoita saattavat myös olla kansainväliset jakelu- ja kuljetusyritykset sekä alalle tulevat uudet pienyritykset Suomessa. Postilla on kuitenkin omistuksia Jantonin tytäryhtiöissä sekä yhteistyösopimukset näiden kanssa, eikä postikilpailua voida katsoa syntyvän kyseisen yritysryhmän kautta. Muut suomalaiset suorajakeluyritykset eivät ole riittävän suuria kilpailemaan Postin kanssa.

Posti on itsekin todennut liiketoimintasuunnitelmassaan […]. Tämä infrastruktuuri ja siihen liittyvä osaaminen ja teknologiset investoinnit muodostavat markkinoille tulokynnyksen kilpailijoille.

Asiakkaiden ostovoima

Suurten sanomalehtikustantajien neuvotteluvoima suhteessa jakelupalveluiden tarjoajiin on kohtuullisen vahva. Tämä johtuu kunkin alueen ydinsanomalehden merkityksestä runkotuotteena alueen jakeluverkolle. Taustalla on ajatus näiden lehtien suurista volyymeistä. Lisäksi kyseiset lehdet ovat ulkoistaessaan jakelun Postille yleensä saaneet neuvoteltua itselleen tyydyttävän sopimuksen lehtensä jakelusta. Kilpailuvirasto ei kuitenkaan pidä kovinkaan todennäköisenä, että runkolehdet aloittaisivat oman varhaisjakelun, kun ne ovat juuri myyneet kyseisen toimintansa Postille. Lisäksi lehdet ovat Postin kanssa tekemissään sopimuksissa sitoutuneet käyttämään Postin jakelua.

Myös eräät aikakauslehdet pitivät vaihtoehtoisia jakeluverkkoja tai oman jakeluverkon perustamista ainakin jonkin tasoisena neuvotteluaseena jakeluhintojen korotuksia vastaan.

Pienempien sanomalehtikustantajien neuvotteluvoima sen sijaan on erittäin heikko. Pienten sanomalehtien jakelun hinnankorotukset on niiden mukaan toteutettu useasti jakelijan tekemällä yksipuolisella ilmoituksella. Esimerkiksi Leijonajakelun varhaisjakelun asiakkaat ovat tehneet tällöin tarjouspyyntöjä varhaisjakelusta Postille. Posti ei ole kuitenkaan tehnyt tarjousta ja näin sanomalehtien on tullut tyytyä uusiin korotettuihin hintoihin. Viimeisenä vaihtoehtona on yleensä Postin päiväjakeluun siirtyminen. Postin päiväjakeluun siirtyminen ei kuitenkaan käytännössä ole mahdollista, koska se merkitsee mainostulojen ja tilaajien vähenemistä. Kun Postilla on hallussaan sekä päivä- että varhaisjakelu, joutuvat pienemmät sanomalehdet aina joka tapauksessa Postin verkkoon. Mahdollisuus hinnankorotuksiin on hyvä, sillä pienillä sanomalehdillä ei ole yrityskaupan jälkeen Postille vaihtoehtoista jakelua entisen Uudenmaan läänin alueella.

Tehokkuusperustelut

Ilmoittajan mukaan sanomalehtien varhaisjakelun ja Postin perusjakelun kustannukset ovat viime vuosina nousseet selvästi yleistä kustannuskehitystä nopeammin (mm. työvoima- ja polttoainekustannukset). Samalla verkkojen jakeluvolyymit ovat laskeneet. Tämä kehitys tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa sähköisen viestinvälityksen sekä ilmaisjakelulehtien merkityksen entisestään kasvaessa.

Ilmoittajan mukaan varhaisjakelun ja muiden jakelumuotojen taloudellisten toimintaedellytysten ja ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaaminen edellyttävät merkittäviä rakennemuutoksia koko toimialalla.

Edelleen ilmoittaja toteaa, että jakelutoiminnassa kiinteät kustannukset muodostavat huomattavan suuren osan toiminnan kokonaiskustannuksista. Kiinteitä yksikkökustannuksia on mahdollista alentaa ja kustannustehokkuutta parantaa olennaisesti ainoastaan verkkoja ja jakeluvolyymejä yhdistämällä. Jos kustannuksia ei pystytä alentamaan tai ainakin hillitsemään, kohdistuu jakelupalveluiden hintoihin tulevaisuudessa erittäin voimakkaita korotuspaineita. […].

Ilmoittajan mukaan järjestelyn seurauksena tapahtuvasta Postin ja Leijonajakelun verkkojen vaiheittaisesta yhdistymisestä seuraa siten hyötyjä kaikille jakelupalveluja kysyville asiakkaille kustannusten alenemisen ja siitä seuraavan hinnankorotuspaineiden vähenemisen, jakelupalvelun laadukkuuden ja toimitusvarmuuden turvaamisen sekä muiden lehtien ja postaalisten tuotteiden jakelun aikaistumisen kautta.

Vaikka sanomalehtien varhaisjakelu on olennainen osa sanomalehtiprosessia ja sanomalehden tuoteominaisuutta, se ei osapuolten mukaan ole Sanomien ydinliiketoimintaa. Järjestely mahdollistaisi sen, että Sanomat voisi omassa liiketoiminnassaan keskittyä tulevaisuudessa entistä tehokkaammin omiin ydinliiketoimintoihinsa ja hankkia Postilta kustannustehokkaammin toiminnot, joiden pitäminen Sanomien sisäisinä toimintoina ei ole välttämätöntä yhtiön strategian kannalta.

Postin sisäisen asiakirjan mukaan hankinnasta saatava rationalisointihyöty […], saavutetaan asteittain vuosina […].

Viraston kuulemat sanomalehdet puolsivat yrityskauppaa, koska varhaisjakelun suorittaa kaupan jälkeen sanomalehdistä itsenäinen operaattori, eikä Sanomien omistama Leijonajakelu. Postia pidettiin mieluisampana vaihtoehtona kuin varhaisjakelun pysymistä Sanomien kontrollissa, koska Postin tulee noudattaa tasapuolista ja läpinäkyvää jakeluhinnoittelua. Leijonajakelun keskeisin tehtävä taas on kustannustehokkaan ja laadukkaan jakelun järjestäminen Helsingin Sanomille. Mainittakoon, että lausunnonantajat eivät olleet tietoisia Postin ja Sanomien välisen toimitussopimuksen sisällöstä.

Määräävään markkina-asemaan liittyy riski tehokkuuden heikkenemisestä. Sitä voivat kompensoida saavutettavat tuotannolliset ja dynaamiset tehokkuusedut. Tehokkuusvaikutuksille annettava merkitys riippuu niiden saavuttamisen todennäköisyydestä ja siitä, lisäävätkö ne kilpailua asiakkaiden ja kuluttajien hyödyksi. Arvioinnissa huomioidaan se, millä aikavälillä tehokkuusedut siirrettäisiin asiakkaille ja kuluttajille. Tehokkuusetuihin vetoaminen edellyttää osapuolilta mahdollisimman luotettavaa näyttöä odotettavista tehokkuuseduista ja yrityskaupan välttämättömyydestä niiden saavuttamiseksi. Tehokkuusetujen tulee ilmetä Suomen markkinoilla ja välittyä täällä kuluttajille tai asiakkaille. Tehokkuusperusteluja ei hyväksytä puolustukseksi, jos ne voidaan saavuttaa muilla, kilpailua vähemmän rajoittavilla keinoilla.

Tehokkuusvaikutusten arvioinnin kannalta keskeistä on, että tehokkuusetujen tulee siirtyä asiakkaille tai kuluttajille. Tehokkuusetujen tulee olla konkreettisia ja todennettavissa olevia. Tuotannollisen tehokkuuden lisäys ei ole riittävä, el-leivät asiakkaat tai kuluttajat pääse niistä nauttimaan esimerkiksi alempina hintoina tai jossain muussa muodossa. Mitä keskittyneempään markkinarakenteeseen yrityskauppa johtaa, sitä todennäköisemmin haittavaikutukset ylittävät hyödyt tai hyötyjä ei siirretä asiakkaille tai kuluttajille. Määräävä markkina-asema pitää yleensä jo sisällään sen, ettei tehokkuusetujen siirtämiseen ole painetta.

Postin aikaisemmasta toiminnasta on havaittavissa […]. Posti osti Kymen Varhaisjakelun osakekannan ja siirsi sen liiketoiminnan myöhemmin vuonna 1998 Postille ja sulautti yrityksen tytäryhtiöfuusiona Postiin.[21] Hallituksen kokouksen pöytäkirjan liitteenä olevassa muistiossa[22] eräänä perusteluna mainitaan se, että […].

Postin on yritysjärjestelyn seurauksena mahdollista vaikuttaa hinnoittelullaan asiakkaiden tuotevalintamahdollisuuksiin ohjaamalla asiakkaat kalliimpiin ja Postin kannalta parempikatteisiin tuotteisiin. Yritysjärjestelyn seurauksena Posti hallitsee Suomen jakelumarkkinoita ilman aktuaalisen tai potentiaalisen kilpailun uhkaa. Markkinoille tulon kynnys jakelumarkkinoilla on edellä kuvatulla tavalla erittäin korkea. Vaikka verkkojen yhdistymisestä saavutettaisiinkin […] rationalisointihyöty, ei kilpailun uhka pakota Postia siirtämään tehokkuushyötyjä asiakkaille.

Päinvastoin Posti on muiden varhaisjakeluoperaattorien hankintojen yhteydessä korottanut jakeluhintojaan […] Postin vahva asema antaa yritysjärjestelyn seurauksena mahdollisuuden hinnannostoille.

Johtopäätös

Kilpailuviraston selvitysten perusteella yrityskaupasta aiheutuvat kilpailuongelmat ovat edellä kuvatulla tavalla ainakin potentiaalisen kilpailijan poistuminen varhaisjakelusta, vaihtoehdon poistuminen aikakauslehtien jakelusta ja sekä Postin markkinavoiman lisääntyminen liite/täytejakelun markkinoilla ja sitä kautta suhteessa mainostajiin.

Tämän lisäksi yrityskauppa vahvistaa entisestään Postin vahvaa asemaa Suomen jakelumarkkinoilla. Yrityskauppa poistaa Leijonajakelun jakelutoimintaansa mahdollisesti laajentavien kilpailijoiden joukosta. Yrityskaupan seurauksena Postin haastaminen käy sen kilpailijoille entistä vaikeammaksi ja siten kilpailun syntyminen jakelumarkkinoilla tulee entistä epätodennäköisemmäksi.

Kilpailuvirasto katsoo, etteivät Postin esittämät tehokkuusperusteet kumoa yrityskaupasta aiheutuvia kilpailuongelmia.

Sitoumukset

Yrityskaupasta aiheutuvat kilpailuongelmat voidaan usein poistaa yrityskaupan toteuttamisen edellytykseksi asetettavilla ehdoilla. Tässä tarkoituksessa Postin ja Kilpailuviraston välillä on käyty neuvotteluja. Neuvottelujen perusteella ilmoittaja on toimittanut kirjallisesti Kilpailuvirastolle 20.8.2003 päivätyn alla olevan ehdotuksensa yrityskaupan sitoumuksiksi. Sitoumukset koostuvat seuraavasta kokonaisuudesta:

1. Posti muuttaa aikakauslehti-, sanomalehti- ja suorajakelusopimustensa lähtökohtaista enimmäisvoimassaoloaikaa.

Posti ilmoittaa yrityskaupan hyväksymisen jälkeen asiakkaille näiden mahdollisuudesta irtautua Postin kanssa solmimistaan ko. jakelusopimuksista halutessaan 6 kuukauden irtisanomisajalla.

Posti tulee tekemään myös uudet sanomalehti-, aikakauslehti- ja suorajakelusopimuksensa vastaavin irtisanomisehdoin.

2. Posti luopuu vetoamasta aikakauslehti-, sanomalehti- ja suorajakeluasiakkaidensa kanssa solmimiinsa jakelusopimuksiin mahdollisesti sisältyviin yksinoikeusehtoihin (asiakkaiden yksinostovelvoitteisiin Postilta). Tästä toimitetaan yrityskaupan tultua hyväksytyksi kirjallinen ilmoitus asiakkaille.

Posti ei myöskään sisällytä vastaavankaltaisia yksinoikeusehtoja uusiin jakelusopimuksiinsa.

3. Posti poistaa Sanomien kanssa yrityskaupan yhteydessä solmimansa Jakelu- ja yhteistyösopimuksen Sanomia sitovan kohdan 2.9 yksinostovelvoitteen.

4. Mikäli Postin aikaisemmin tekemissä jakeluliiketoiminnan hankintaa koskevissa kauppakirjoissa tai jakelusopimuksissa on myyjiä/asiakkaita sitovia kilpailukieltoehtoja, Posti luopuu vetoamasta kyseisiin ehtoihin. Tästä toimitetaan yrityskaupan tultua hyväksytyksi kirjallinen ilmoitus ko. myyjille ja asiakkaille.

5. Posti myy osakeomistuksensa Helsingin Jakelu-Expert Oy:ssä sekä Turku-Palvelu Oy:ssä […] mennessä käypään markkinahintaan (tai vaihtoehtoisesti toteuttaa muun sellaisen järjestelyn, jonka seurauksena se ei enää omista ko. yhtiöiden osakkeita). Ostajan tulee olla Suomen Posti Oyj:n yritysryhmään kuulumaton ja Postista riippumaton taho.

6. Yrityskaupan tultua hyväksytyksi Posti luopuu välittömästi Helsingin Jakelu-Expert Oy:n ja Turku-Palvelu Oy:n hallituspaikoista ja edustuksesta yhtiöiden muissa toimielimissä, eikä myöskään aseta kyseisten yhtiöiden hallituksiin tai muihin toimielimiin enää omia edustajiaan.

7. Posti (Postin sataprosenttisesti omistama Jakelumarkkinat Oy) sitoutuu käyttämään tulevaisuudessa Tampereen Ykkösjakelut Oy:n yhtiökokouksissa enemmistöäänivaltaansa siten, että kyseisen yhtiön hallitukseen nimitetään ainoastaan Postin edustajia. Posti sitoutuu lisäksi kaikin käytettävissään olevin keinoin myötävaikuttamaan siihen, että Postin ja Janton Oyj:n välinen yhteisomistussuhde Tampereen Ykkösjakelut Oy:ssä puretaan esimerkiksi Postin ja Janton Oyj:n välillä toteutettavin Helsingin Jakelu-Expert Oy:tä, Turku-Palvelu Oy:tä sekä Tampereen Ykkösjakelut Oy:tä koskevin osakevaihdoin tai siten, että Posti ostaa Janton Oyj:n vähemmistöosuuden ko. yhtiössä.

Mikäli kyseistä yhteisomistussuhdetta ei saada puretuksi Postin em. toimenpitein, Posti sitoutuu myymään Tampereen Ykkösjakelut Oy:ssä omistamansa osakkeet […] mennessä Suomen Posti Oyj:n yritysryhmään kuulumattomalle ja Postista riippumattomalle taholle.

Posti/Jakelumarkkinat Oy sitoutuu siihen, että niin kauan kun Tampereen Ykkösjakelut Oy on Postin määräysvallassa, ko. yhtiö tekee alihankinta/trafikointisopimuksia jakelumarkkinoilla toimivien jakeluyhtiöiden kanssa ilman vastavuoroista osto/trafikointivelvoitetta

8. Postin ja Suomen Suoramainonta Oy:n välisestä vastavuoroisesta jakelupalvelujen osto/trafikointivelvoitteesta luovutaan. Tätä silmälläpitäen Posti irtisanoo välittömästi yrityskaupan tultua hyväksytyksi Suomen Suoramainonta Oy:n kanssa 31.12.2001 solmimansa alihankinta/trafikointisopimuksen ko. sopimuksen 10 -kohdan mukaisin […] kk:n irtisanomisajoin.

Posti sitoutuu tekemään jatkossa alihankinta/trafikointisopimuksia jakelumarkkinoilla toimivien jakeluyhtiöiden kanssa ilman vastavuoroista alihankinta/trafikointivelvoitetta.

9. Posti ja SanomaWSOY sitoutuvat siihen, että SanomaWSOY -konsernin Postin kautta jakamien aikakauslehtien, sanomalehtien ja suoramainonnan jakeluvolyymeja ei lasketa yhteen volyymialennuksia kustakin jakelusta myönnettäessä.

10. Posti ja Sanomat poistavat kaupan yhteydessä solmimastaan Jakelu- ja yhteistyösopimuksesta sopimuksen kohdan 11.4 (kohta kuuluu seuraavasti: ”Sopijapuolet toteavat, että ulkoistettavan varhaisjakeluverkon Ylijääämäkapasiteetti on tarkoitettu Jakelutuotteen tuotantoprosessin mahdollistamissa rajoissa ensisijaisesti muille Sanomalehdille. Tämän vuoksi ulkoistettavan varhaisjakeluverkon Ylijäämäkapasiteetti tule käyttää verkossa jaettavien Sanomalehtien jakelun turvaamiseen”).

Posti päättää ko. sopimuskohdan poistamisen jälkeen itsenäisesti, mitä jakelumateriaalia Leijonajakelun Postille yrityskaupassa siirtyvässä varhaisjakeluverkossa (ja siis jo ennen mahdollisen Yhteisjakeluverkon muodostumista) jaetaan ko. verkon Ylijäämäkapasiteetin puitteissa.

11. Postin ja Sanomien välillä solmitun Leijonajakelun liiketoiminnan kauppakirjan kohdan 19 kilpailukieltoehto poistetaan.

12. Posti sitoutuu noudattamaan jakelupalvelujen tarjoamisessa tasapuolista ja kustannusvastaavaa hinnoittelua sekä muutoinkin syrjimättömiä ehtoja.

13. Posti raportoi Kilpailuvirastolle kirjallisesti tämän sitoumuspaketin kohdan 5 ja 7 mukaisesti myytävän liiketoiminnan (osakkeiden) myyntikeskusteluista jokaisen varteenotettavan ostajaehdokkaan kanssa. Jos Kilpailuvirasto ei kahden viikon kuluessa Postin antaman em. selvityksen saamisesta kirjallisesti vastusta selvityksessä esitettyä liiketoiminnan kauppaa, Posti voi myydä liike-toiminnan Kilpailuvirastolle selvityksessä ilmoitetulle ostajaehdokkaalle. Jos on olemassa useita hyväksyttäviä ostajaehdokkaita, Posti saa vapaasti valita sen, kenelle liiketoiminta myydään.

14. Posti esittää Kilpailuviraston hyväksyttäväksi Postin yritysryhmästä riippumattoman asiantuntijan (esim. KHT-yhteisö), jonka tehtävänä on valvoa edellä esitettyjen sitoumusten noudattamista.

Asiantuntija esitetään Kilpailuviraston hyväksyttäväksi kuukauden kuluessa yrityskaupan hyväksymisestä. Kilpailuvirasto voi vaatia tarvittaessa Postilta ehdotusta uuden asiantuntijan nimeämiseksi. Mikäli Kilpailuvirasto ei hyväksy Postin nimeämää uutta asiantuntijaa, Kilpailuvirasto nimeää itse asiantuntijan.

Asiantuntija valvoo Postin ja Sanoma Osakeyhtiön/SanomaWSOY Oyj:n Kilpailuvirastolle antamien sitoumusten noudattamista. Asiantuntija raportoi myyntisitoumuksista Kilpailuvirastolle joka kolmas kuukausi ja käyttäytymissitoumuksista joka kuudes kuukausi yrityskauppaa koskevasta hyväksyvästä päätöksestä lukien. Asiantuntija raportoi Kilpailuvirastolle välittömästi, jos Posti ei noudata sitoumuspaketin mukaisia sitoumuksiaan. Asiantuntija vastaa lisäksi kaikkiin Kilpailuviraston sitoumuspakettiin liittyviin kysymyksiin.

Mikäli Helsingin Jakelu-Expert Oy:n ja Turku-Palvelu Oy:n osakkeita koskevissa myyntineuvotteluissa ei päästä ostajan/ostajien kanssa yhteisymmärrykseen kaupan ehdoista […] mennessä, Posti antaa asiantuntijan (mahdollisesti yhdessä investointipankin tai vastaavan yrityksen kanssa) myydä kyseisten yhtiöiden osakkeet […] mennessä parhain mahdollisin Postia tyydyttävin ehdoin. Posti toimii myynnissä tiiviissä yhteistyössä asiantuntijan kanssa. Asiantuntija raportoi Postille jatkuvasti myyntineuvottelujen sujumisesta.

Vastaavalla tavalla toimitaan myös Postin Tampereen Ykkösjakelut Oy:ssä omistamien osakkeiden osalta, mikäli Posti ja Janton Oyj eivät pääse […] mennessä yhteisymmärrykseen Tampereen Ykkösjakelut Oy:tä koskevan yhteisomistussuhteen purkamisesta ja sen ehdoista.

Asiantuntijalla on oikeus saada tarvittavat tiedot ja asiakirjat sekä kaikki tarvitsemansa apu Postilta ja Sanoma Osakeyhtiöltä sekä näiden yritysryhmiin kuuluvilta yrityksiltä tässä sitoumuspaketissa määriteltyjen tehtäviensä hoitamiseksi.

Posti maksaa asiantuntijan kulut ja palkkion. Asiantuntija tekee Postin ja Sanoma Osakeyhtiön kanssa salassapitosopimuksen.

Asiantuntijan tehtävä päättyy sitoumuspaketin mukaisten osakkeiden divestointien osalta, kun kyseiset divestoinnit on pantu täytäntöön. Käyttäytymissitoumusten osalta asiantuntijan tehtävä päättyy kun kymmenen vuotta on kulunut yrityskauppaa koskevan päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Edellä mainitut Postin markkinakäyttäytymiseen liittyvät ehdot ovat voimassa kymmenen vuotta yrityskauppaa koskevan päätöksen lainvoimaiseksi tulosta lukien.

Mikäli sitoumuspaketin mukaiset osakemyynnit/divestoinnit jäävät toteutumatta edellä kuvatussa aikataulussa, Posti ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin, joilla Leijonajakelun liiketoimintaa koskeva kauppa puretaan.

Sitoumusten arviointi

Yrityskaupan kilpailuongelmat liittyvät ensisijaisesti järjestelyn kokonaisvaikutuksiin ja Postin markkina-aseman vahvistumiseen suhteessa sen asiakkaisiin ja kilpailijoihin sekä toissijaisesti yksittäisiin edellä kuvattuihin markkinoihin.

Jotta jakelumarkkinoilla säilyisi ennen yrityskauppaa vallinnut kilpailutilanne, on välttämätöntä, että yrityskaupan osapuolten aiheuttama kilpailupaine korvataan vaihtoehtoisella tavalla. Kilpailu jakelumarkkinoilla on osoitteetonta suorajakelua sekä Leijonajakelun harjoittamaa vähäistä aikakauslehtien jakelua lukuun ottamatta ollut yrityskaupan osapuolten välillä lähinnä potentiaalista kilpailua. Virasto katsoo tällaisten olosuhteiden takaamisen tärkeäksi myös jatkossa.

Tässä päätöksessä aiemmin kuvatulla tavalla jakelun aloittaminen edellyttää riittävää jakeluvolyymia. Tämän volyymin vapauttamiseksi kilpailulle yrityskaupan ilmoittaja on esittänyt, että se lyhentää nykyisissä ja tulevissa jakelusopimuksissa olevia irtisanomisaikoja kuuteen kuukauteen sekä poistaa nykyisissä ja tulevissa sopimuksissa olevat jakelutoimintaa koskevat kilpailukiellot ja asiakkaiden yksinostovelvoitteet. Ilmoittaja on sitoutunut erikseen siihen, että Sanomien kanssa yrityskaupan yhteydessä tehdystä […] vuoden mittaisesta kilpailukiellosta sekä Sanomiin kohdistuvasta yksinostovelvoitteesta luovutaan.

Eri jakeluverkkojen välille voi kilpailua syntyä vain rajoitetusti. Päiväjakelu ei korvaa varhaisjakelua, mutta osaa päiväjakelussa jaettavista tuotteista voidaan jakaa myös varhaisjakelussa. Etenkin varhaisjakeluun on vaikeaa syntyä kahden jakeluyrityksen välistä kilpailua, koska samalla maantieteellisellä alueella ei yleensä ole kahta runkotuotetta. Kunkin alueen ydinsanomalehti ja muilla alueilla toimivat jakeluyritykset ovat luoneet käytännössä ainoastaan potentiaalisen kilpailu-uhan kyseisen alueen vakiintuneelle varhaisjakeluoperaattorille.

Posti ja Leijonajakelu ovat lähinnä olleet toistensa potentiaalisia kilpailijoita. Ottaen huomioon varhaisjakelutoiminnan luonteen, Kilpailuvirasto arvioi, että kauppaa edeltävään kilpailutilanteeseen päästään myös asettamalla ehtoja. Virasto arvioi, että ilmoittajan esittämällä tavalla jakeluvolyymiä vapauttamalla voidaan luoda potentiaalisen kilpailun uhka Postille. Tällä tavoin voidaan korvata sen kilpailupaineen poistuminen, jonka Leijonajakelu ja Posti ovat toisilleen luoneet sanomalehtien varhaisjakelussa ja aikakauslehtien jakelussa. Volyymin vapauttaminen madaltaa alalle tulon kynnystä ja asiakkaiden siirtymismahdollisuuksia myös muun jakelun osalta.

Kaikilla Postin asiakkailla on sitoumusten jälkeen kuuden kuukauden määräajassa mahdollisuus irtautua Postin jakelusta, mikäli Posti soveltaa jakelupalveluissaan ehtoja, jotka asiakkaat katsovat kohtuuttomiksi. Esimerkiksi runkolehdet voivat joko yksin tai yhdessä liittoutumalla muiden toimijoiden kanssa perustaa vaihtoehtoisen jakelukanavan. Kilpailukieltojen poistaminen edesauttaa tämän vaihtoehdon toteuttamisessa. Varhaisjakelussa jaettavien tuotteiden lisäksi sitoumus vapauttaa myös aikakauslehdet ja suorajakelutuotteet kilpailulle. Virasto katsoo, että erityisesti runkolehtien mahdollisuus irtautua halutessaan nopeasti Postin jakelusta on omiaan hillitsemään Postin hinnankorotuksia ja käyttäytymistä markkinoilla.

Posti ja Sanomat ovat antaneet sitoumuksen koskien Sanomille myönnettäviä alennuksia. Tällä sitoumuksella estetään paljousalennusten myöntäminen Sanomille käyttäen laskuperusteena kaikkia Postin jakamia Sanomien tuotteita. Sitoumuksella on tarkoitus säilyttää Sanomien kannusteet tarvittaessa irtautua Postista ja siirtyä vaihtoehtoisen jakelujärjestelmän käyttämiseen. Ehdolla pyritään näin turvaamaan pienten lehtien asemaa ja varmistamaan runkolehden siirtyminen ja riittävät volyymit tilanteessa, jossa Postin käyttämät jakeluehdot käyvät kohtuuttomiksi.

Yrityskaupan ilmoittaja on esittänyt virastolle, että se irtisanoo suorajakelun trafikointisopimuksen Suomen Suoramainonnan kanssa ja purkaa ristiinomistukset Janton-ryhmään. Näillä sitoumuksilla on tarkoitus poistaa Postin markkinavoiman vahvistuminen suhteessa mainostajjiin. Sopimuksen purkaminen ja divestoinnit vähentävät Postin mahdollisuutta kontrolloida Suomen suoramarkkinoinnin volyymeja, lisäävät Postin ja Janton-ryhmän välistä kilpailua jakelumarkkinoilla, vähentävät Postin osuutta osoitteettomassa suorajakelussa sekä vapauttavat volyymeja muillekin suorajakeluyrityksille esimerkiksi alihankinnan muodossa.

Sanomat ja Posti sitoutuvat poistamaan tekemästään jakelusopimuksesta rajoitukset, jotka koskevat Postin mahdollisuutta käyttää jakeluverkon ylijäämäkapasitteettia. Tämä mahdollistaa entistä neutraalimman kohtelun kaikille jakelua haluaville tahoille.

Kilpailuvirasto ei ole tässä päätöksessä ottanut kantaa Postin jakelupalveluiden hinnoitteluun. Posti sitoutuu kuitenkin noudattamaan tasapuolisia ja kustannusvastaavia hintoja.

Valtaosa virastolle sitoumuksia kommentoineista markkinaosapuolista katsoi, ettei todellista kilpailua jakelumarkkinoilla ole tähän mennessä ollut, eikä sitä yrityskaupan jälkeenkään tule syntymään. Kilpailuviraston saamissa lausunnoissa kustantajat kuitenkin katsoivat, että Posti on parempi taho hoitamaan lehtien jakelua kuin Sanomat. Tämä johtui muun muassa siitä, että Posti nähtiin neutraalina toimijana, kun taas Leijonajakelu nähtiin ensisijaisesti Helsingin Sanomien jakelijana. Lisäksi markkinaosapuolet arvioivat, että Posti pystyy suurien jakeluvolyymiensä ansiosta tarjoamaan laadukkaampaa jakelua.

Määräävässä markkina-asemassa olevana yrityksenä Postia sitovat myös kilpailunrajoituslain velvoitteet. Osa edellä esitetyistä sitoumuksista tulee Postin noudatettavaksi jo lain perusteella. Näiden velvollisuuksien merkitystä on kuitenkin haluttu korostaa ottamalle ne mukaan sitoumuspakettiin.

Tämä päätös ja nämä ehdot eivät estä virastoa tarvittaessa puuttumasta mahdollisiin kilpailunrajoituslain vastaisiin menettelyihin myöhemmässä vaiheessa.

Kilpailuvirasto arvioi, että sille esitetty sitoumuskokonaisuus riittää poistamaan yrityskaupasta muutoin aiheutuvan kilpailun merkittävän estymisen. Vaikka yrityskaupan osapuolet eivät aiemminkaan ole kilpailleet merkittävässä määrin keskenään, ne ovat kuitenkin muodostaneet toisilleen potentiaalisen kilpailun uhan markkinoilla. Yrityskaupan hyväksymiselle asetetuilla ehdoilla varmistetaan samanlaisen tilanteen säilyminen markkinoilla.

Ratkaisu

Kilpailuvirasto määrää edellä selostetut sitoumukset noudatettavaksi ja hyväksyy ehdollisena yrityskaupan, jossa Suomen Posti Oyj hankkii Sanoma Osakeyhtiöltä osan Leijonajakelu Oy:n varhaisjakeluliiketoiminnasta sekä tätä siirtyvää liiketoimintaa palvelevan kuljetusliiketoiminnan. Sitoumusten muuttamassa järjestelyssä ei synny tai vahvistu sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyisi Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.

Sovelletut säännökset

Kilpailunrajoituslaki (303/1998) 11, 11 a, 11 b, 11 d §.

Muutoksenhaku

Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

[1] Hakasulkein merkityissä kohdissa tieto/tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.

[2] Ykkösosoitteeton on Postin tarjoama viestien välityskeino, jossa vastaanottajat tavoitetaan osoitteettomasti. Viestin voi kohdistaa valituille kuluttaja- tai yrityskohderyhmille, paikallisesti tai valtakunnallisesti, esimerkiksi postinumerotasolla. Ykkösosoitteeton jaetaan Postin päiväjakelun yhteydessä.

[3] Hänninen, Pentti ja Kurunmäki, Pentti: Sanomalehtien jakelu ja kuljetus Suomessa. Sanomalehtien Liiton julkaisu.

[4] Karjalan Kirjapaino Oy (d:o 2/359/94).

[5] Dnro 439/61/1992.

[6] Karjalan Kirjapaino Oy (d:o 2/359/94).

[7] Dnro 439/61/1992.

[8] Leijonajakelun hallituksen pöytäkirja 11.9.1997.

[9] Leijonajakelun hallituksen pöytäkirja 30.3.1998.

[10] Leijonajakelun hallituksen pöytäkirja 9.11.1998.

[11] Postin kuukausiraportti, syyskuu 2001.

[12] Tiedot otettu Jantonin, Suomen Posti -konsernin, SanomaWSOY:n ja TS-Yhtymän vuoden 2002 tilinpäätöksistä.

[13] Evli, Company report 17.2.1999, s. 11: ”Suomen Posti and Janton were competitors in door-to door distribution until 1995, when they formed the first of their three joint enterprises. The symbiosis between Janton and Suomen Posti is very profitable due to the high volumes they both provide […]”.

FIM Sijoitustutkimus, Janton, Helmikuu 1999 s. 9: ” Kova hintakilpailu laski alan [osoitteettoman suoramainonnan] hintoja lähes 50 prosenttia vuosikymmenen alkupuoliskolla. Tilanne rauhoittui, kun pääkilpailijat eli Suomen Posti ja SSM-ketju yhdistivät tuotantoyhtiöidensä toiminnan kolmella suurimmalla jakelualueellaan eli pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa.”

[14] KHO:n päätös 1.11.1994 nro 5260, kilpailuneuvoston päätös 17.3.1994 dnro 13/359/93 ja kilpailuneuvoston päätös 16.4.1993 dnro 274/61/92.

[15] Kilpailuviraston päätös 21.5.2001, dnro 309/61/2000.

[16] Kilpailuviraston päätös 11.10.2000, dnro 442/61/99.

[17] Ks. edellä kappale aikakauslehtien jakelu, kilpailuneuvoston päätös, d:o 2/359/94).

[18] OECD Reviews of Regulatory Reform: FINLAND A NEW CONSENSUS FOR CHANGE, julkaistu 13.3.2003, sivut 107–111.

[19] Postin hallituksen kokous 21.4.1994.

[20] LTT-Tutkimus Oy 31.5.2000: Postikilpailun laajenemisen taloudelliset vaikutukset.

[21] Postin hallituksen pöytäkirja 14.8.1997.

[22] Postin muistio 5.8.1997.