1 Asia
1. Jatkoselvitykseen ryhtyminen yrityskaupassa Rudus Oy / Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy
2 Asian vireilletulo
2. Rudus Oy on ilmoittanut 6.7.2012 Kilpailuvirastolle kilpailulain 4 luvun säännösten mukaisesti järjestelyn, jossa se hankkii yksinomaisen määräysvallan Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy:ssä (”kaupan kohde”).
3 Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta
3. Rudus Oy:n liiketoimintaan kuuluvat erinäiset betoni- ja kivirakentamisen tuotteet sekä näiden tuotteiden kierrätyspalvelut. Rudus valmistaa muun muassa murskattuja kiviaineksia, eri betonilajeja kuten esimerkiksi valmisbetonia, pihakiviä ja maisematuotteita, kaivoja ja putkia, infraelementtejä, paaluja, LVI-hormielementtejä ja harkkoja. Lisäksi Rudus harjoittaa mineraalisten rakennusjätteiden (kuten tiilen ja betonin) kierrätystä ja myy myös kierrätysprosessissa syntyvää tuhkaa (ns. lento- ja pohjatuhka).
4. Ruduksen osakekannan omistaa kokonaisuudessaan CRH Finland B.V., joka on osa kansainvälistä CRH-konsernia. CRH Finland omistaa myös 100 % Finnsementti Oy:n osakekannasta. Finnsementti valmistaa ja myy valtaosan Suomessa käytetystä sementistä.
5. Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy:n liiketoiminta jakautuu kolmeen osa-alueeseen: betonituote-elementteihin, ympäristöbetonituotteisiin ja valmisbetoniin. Toimintaansa varten kaupan kohde myös kaivaa ja murskaa soraa sekä myy tätä kiviainesta vähäisissä määrin kolmansille. Kaupan kohteen osakekannan omistaa kokonaisuudessaan Lemminkäinen Oyj.
4 Kilpailuoikeudellinen arviointi
6. Tässä päätöksessä esitetyt Kilpailuviraston kannanotot ovat alustavia, eivätkä ne myöskään muodosta tyhjentävää luetteloa mahdollisista kilpailuongelmista. Tässä päätöksessä ei ole tarvetta ottaa lopullista kantaa relevanttien hyödykemarkkinoiden tai maantieteellisten markkinoiden määrittelyyn.
4.1 Yrityskauppasäännösten soveltuminen järjestelyyn
7. CRH-konsernin maailmanlaajuinen liikevaihto oli viimeksi päättyneellä tilikaudella noin 18 miljardia euroa, josta yli 20 miljoonaa euroa kertyi Suomesta. Kaupan kohteen liikevaihto viimeksi päättyneellä tilikaudella oli noin 84 miljoonaa euroa, ja se kertyi […][1]Suomesta. Koska kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät, järjestely kuuluu yrityskauppavalvontaa koskevien säännösten soveltamisalaan.
4.2 Relevantit markkinat
8. Ilmoittajan mukaan yrityskaupan kannalta relevantit hyödykemarkkinat ovat valmisbetonimarkkinat, betonituotemarkkinat, luonnonkivimarkkinat, kiviainesmarkkinat ja sementtimarkkinat. Ilmoittajan mukaan relevantit markkinat ovat maantieteelliseltä laajuudeltaan valtakunnalliset.
Yleistä betonista
9. Betoni on eräs yleisimmin käytetyistä rakennusmateriaaleista ja se valmistetaan sekoittamalla kiviaineita, sementtiä ja vettä. Sementin osuus betonista on tavanomaisesti noin 10–15 % betonin tilavuudesta ja kiviaineiden (hiekka, sora ja murskattu kivi) osuus on noin 70 %.
10. Betoni kestää suuria määriä painekuormitusta sen korkean kiviainepitoisuuden johdosta, mutta on herkkä murtumaan taivutettuna. Murtumisherkkyyden vähentämiseksi betonia vahvistetaan usein terästangoilla tai -palkeilla tai teräs- tai muovikuidulla.
11. Betoni voidaan yleisesti ottaen jakaa valmisbetoniin ja betonituotteisiin.
Valmisbetoni
12. Valmisbetonilla tarkoitetaan betonia, joka valmistetaan betoniasemalla nestemäiseen muotoon ja kuljetetaan kohteeseen erityisellä betoninkuljetusautolla. Kohteessa valmisbetoni siirretään haluttuun paikkaan esimerkiksi pumppaamalla. Valmisbetoni on standardoitu tuote ja valmisbetonitehtaat kykenevät lähtökohtaisesti valmistamaan kaikkia eri valmisbetonin lajeja.
13. Ilmoittaja viittaa Euroopan komission tapauskäytäntöön, jossa valmisbetonin on vakiintuneesti katsottu muodostavan omat hyödykemarkkinansa.[2]
14. Komission mukaan valmisbetonimarkkinoiden maantieteellinen laajuus määräytyy betonin kuljetusajan perusteella, koska valmisbetoni säilyy käyttökelpoisena vain noin 90 minuuttia sen valmistamishetkestä. Ilmoittajan käsityksen mukaan edellä mainittu kuljetusaika mahdollistaa valmisbetonin kuljetuksen Suomessa noin 50 kilometrin säteelle betonitehtaalta.
15. Ilmoittajan mukaan Suomen valmisbetonitehtaat muodostavat tiheän verkoston, jossa toimipaikkojen myynti- ja kuljetusalueet ovat siinä määrin päällekkäisiä, että ne kattavat koko valtakunnan. Siten relevantit markkinat eivät välttämättä rajaudu maantieteellisesti kuljetusetäisyyden mukaan yksittäiseltä valmisbetonitehtaalta, vaan kyse on todennäköisesti paikallista laajemmista markkinoista.
16. Lisäksi ilmoittaja esittää, että koska suuri osa valmisbetonitehtaista on nykyään niin sanottuja liikuteltavia tehtaita, valmisbetoniyhtiöt kohdistavat toisiinsa nähden kilpailupainetta myös silloin, kun niillä ei ole betonitehdasta tietyllä paikkakunnalla. Siten ilmoittajan mukaan yhtäältä liikuteltavien betonitehtaiden helpon siirrettävyyden ja toisaalta betonitehtaiden päällekkäisten myyntialueiden vuoksi maantieteelliset markkinat ovat valmisbetonin osalta Suomessa todennäköisesti valtakunnalliset.
17. Ilmoittaja mukaan valmisbetonitehtaita käytetään myös niin sanottuina kohdespesifeinä betonitehtaina. Nämä tehtaat ovat ilmoittajan mukaan yleensä juuri liikuteltavia, ja ne myyvät valmisbetonia vain yhdelle asiakkaalle tiettyä työmaata varten. Ilmoittaja katsoo, että vaikka kohdespesifeistä tehtaista saatetaan toisinaan myydä valmisbetonia myös vähäisessä määrin ulkopuolisille asiakkaille, ei tällaisella myynnillä kuitenkaan käytännössä tulisi olla merkitystä alueen kilpailuolosuhteita arvioitaessa.
18. Suuri osa Kilpailuvirastolle vastanneista markkinatoimijoista on pitänyt ilmoittajan esittämää hyödykemarkkinoiden määrittelyä yrityskaupan kilpailuvaikutusten arviointiin sopivana. Sen sijaan ilmoittajan näkemys siitä, että valmisbetonimarkkinat olisivat maantieteelliseltä laajuudeltaan valtakunnalliset, on kiistetty varsin laajasti.
19. Ensinnäkin lausunnonantajat katsovat, että valmisbetonin kuljetusetäisyys on enintään noin 50 kilometriä ja/tai noin 60 minuutin ajoaika tehtaalta, mikä jo itsessään tekee markkinoista hyvin paikalliset. Betonin kovettumisesta johtuen ratkaisevaa on ajoaika, mistä johtuen paikallisilla liikenneolosuhteilla on suuri merkitys enimmäiskuljetusetäisyydelle. Esimerkiksi Etelä-Suomessa valmisbetonin kannattavan kuljetusetäisyyden on katsottu olevan vain noin 20 kilometriä valmisbetonitehtaalta. Lisäksi esimerkiksi jo 20 kilometrin lisämatkan suhteessa kilpailijan tehtaaseen on katsottu tekevän hintakilpailun mahdottomaksi valmisbetonin suurten kuljetuskustannusten takia.
20. Toiseksi osa lausunnonantajista katsoo, että liikuteltavia tehtaita on Suomessa varsin vähän ja niitä on vain muutamalla toimijalla. Markkinatoimijoilta saatujen vastausten mukaan tehtaan siirtämiseen ryhdytään yleensä vain, jos esimerkiksi uusi alue on kaukana olemassa olevista kiinteistä asemista tai jos on tiedossa, että alueen kysyntä on niin suurta, että aseman siirrosta tulee taloudellisesti kannattavaa, ottaen huomioon muun muassa alueellinen kilpailutilanne ja alueella mahdollisesti jo olevien muiden toimijoiden tuotantokapasiteetti. Eräät vastaajat ovat katsoneet, että tehtaita liikutellaan vain, jos esimerkiksi jokin suuri työmaa tarvitsee käyttöönsä tehtaan tai jos tehdas on pakko siirtää esimerkiksi kaavoitusmuutosten takia.
21. Kolmanneksi viraston saamien lausuntojen perusteella näyttää siltä, että valmisbetonin hinnoissa saattaa olla merkittäviä alueellisia eroja. Eräät viraston kuulemista markkinatoimijoista ovat esittäneet, että hintaerot eri alueiden välillä Suomessa ovat useita kymmeniä prosentteja.
22. Kilpailuvirasto katsoo alustavasti, että ilmoittajan esittämää hyödykemarkkinamäärittelyä voidaan pitää yrityskaupan kilpailuvaikutusten arviointiin sopivana. Saamiensa selvitysten perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että nämä markkinat saattavat ilmoittajan esittämästä poiketen olla valtakunnallista kapeammat, ja yrityskaupan kannalta relevanteista valmisbetonimarkkinoista on tehtävä tarkempi selvitys.
Betonituotteet
23. Betonia myydään myös kiinteässä muodossa betonituotteina. Betonituotteita valmistetaan useaan eri käyttötarkoitukseen ja tyypillisiä betonituotteita ovat esimerkiksi julkisivuelementit, portaat, teräsbetonipaalut, sillat, laiturit, ontelolaatat, pilarit ja palkit sekä putket ja kaivot. Betonituotteet sisältävät usein teräsvahvikkeita, ja ne valmistetaan monesti asiakkaiden antamien spesifikaatioiden mukaan.
24. Ilmoittaja viittaa komission tapauskäytäntöön, jossa on katsottu, että betonituotteita saattaa olla syytä arvioida omina hyödykemarkkinoinaan, mutta on jätetty avoimeksi se, jakautuvatko betonituotteet erillisiin alamarkkinoihin.[3]
25. Ilmoittaja katsoo, ettei kyseessä olevan yrityskaupan kilpailuvaikutusten arvioimiseksi ole tarpeellista jakaa betonituotemarkkinoita alamarkkinoihin. Ilmoittaja on kuitenkin toimittanut virastolle markkinatietoja koko betonituotemarkkinoiden lisäksi segmenteittäin siten, että betonituotteet on jaettu 1) asuinrakentamisen[4] betonituotteisiin ja 2) infrarakentamisen betonituotteisiin.
Asuinrakentamisen betonituotteet
26. Asuinrakentamisen betonituotteet voidaan ilmoittajan mukaan mahdollisesti jakaa edelleen seuraaviin alasegmentteihin: a) julkisivu- ja seinäelementit, b) betoniset päällysteet, c) betoniharkot sekä d) betoniportaat. Ilmoittaja kuitenkin katsoo, ettei esimerkiksi betonisia päällysteitä tulisi kilpailuvaikutusten arvioinnissa erottaa betonisista harkoista, koska sekä päällysteitä että harkkoja voidaan valmistaa samoilla tuotantolinjoilla hyvin pienin mukautuksin.
Infrarakentamisen betonituotteet
27. Infrarakentamisen betonituotteet voidaan ilmoittajan mukaan mahdollisesti jakaa edelleen seuraaviin alasegmentteihin: a) betoniset putket, renkaat ja kaivot, b) betoniset paalut sekä c) muut betoniset infraelementit.
28. Koska betonin tilavuuspaino on suuri, hillitsevät kuljetuskustannukset ilmoittajan mukaan pitkiä kuljetusmatkoja. Ilmoittajan mukaan betonituotteet valmistetaan tyypillisesti betonituotetehtaassa, joka sijaitsee suhteellisen lähellä sitä työmaata, jossa tuotteet käytetään. Ilmoittajan käsityksen mukaan työmaat sijaitsevat yleisesti ottaen enintään 150 kilometrin päässä betonituotetehtaasta, mutta etäisyydet vaihtelevat huomattavasti eri betonituotteiden välillä.
29. Ilmoittajan mukaan betonituotetehtaita on tiheästi ympäri Suomea. Koska niiden myynti- ja kuljetusalueet muodostavat kokonaisuutena tarkastellen koko valtakunnan kattavan verkoston, betonituotteiden markkina ei todennäköisesti rajaudu alueeseen yksittäisen betonituotetehtaan ympärille vaan markkina on maantieteelliseltä laajuudeltaan Suomessa todennäköisesti valtakunnallinen.
30. Valtaosa Kilpailuviraston kuulemista markkinatoimijoista on pitänyt ilmoittajan esittämää markkinamäärittelyä alamarkkinajaotteluineen yrityskaupan kilpailuvaikutusten arviointiin sopivana. Osa markkinatoimijoista on kuitenkin kiinnittänyt huomiota erityisesti betonisten päällysteiden markkinamäärittelyyn sekä betonituotteiden maantieteellisten markkinoiden laajuuteen. Lisäksi on esitetty, että markkinoita voitaisiin mahdollisesti tarkastella myös asiakaskunnittain.
31. Eräät viraston kuulemista markkinatoimijoista katsovat, ettei betonisia harkkoja tulisi käsitellä yhdessä betonisten päällysteiden kanssa kilpailuvaikutusten arvioinnissa ilmoittajan esittämästä mahdollisesta tarjonnan korvaavuudesta huolimatta, sillä tuotteiden käyttötarkoitukset ovat täysin erilaiset ja tuotteiden valmistajat ovat myös jossakin määrin eriytyneet toisistaan.
32. Eräät markkinatoimijat ovat myös eri mieltä näiden tuotteiden tarjonnan korvaavuudesta. Saatujen vastausten mukaan tuotteet kyetään periaatteessa valmistamaa samoilla koneilla, mutta valmistusprosesseissa on merkittäviä eroja esimerkiksi tuotteissa käytettävien raaka-aineiden, tuotteiden massareseptien ja tuotantoteknologian osalta.
33. Eräät markkinatoimijat ovat myös tuoneet lausunnoissaan esiin, että betonisista päällysteistä voisi olla erotettavissa omiksi markkinoikseen betoniset reunakivet, jotka eroavat piha- ja muurikivistä esimerkiksi esteettisten ominaisuuksien (kuten väri, muoto, pintakäsittely) perusteella.
34. Eräät markkinatoimijat ovat katsoneet lisäksi, että markkinoita voisi olla mahdollista tarkastella myös asiakaskunnittain, sillä eri markkinatoimijoiden asema eri asiakasryhmissä voi vaihdella olennaisesti.
35. Suuri osa viraston kuulemista markkinatoimijoista on katsonut, että betonituotteissa kuljetusmatkat voivat rajata tuotteiden maantieteellisiä markkinoita. Eri tuotteissa kuljetusetäisyydet kuitenkin poikkeavat toisistaan, ja joissakin tuotteissa markkinat saattavat olla koko Suomen laajuiset. Yleisesti ottaen markkinatoimijat ovat vastauksissaan katsoneet kannattavaksi kuljetusetäisyydeksi noin 150–200 kilometriä betonituotetehtaasta. Valtaosa virastolle vastanneista markkinatoimijoista katsoo, että hintataso betonituotteissa on koko Suomessa varsin yhtenäinen.
36. Saamiensa lausuntojen perusteella Kilpailuvirasto katsoo alustavasti, että betonituotemarkkinat saattaa olla mahdollista perustellusti määritellä ilmoittajan esittämästä poikkeavalla tavalla, ja yrityskaupan kannalta relevanteista betonituotemarkkinoista on tehtävä tarkempi selvitys.
Luonnonkivet
37. Ilmoittajan mukaan molemmat osapuolet myyvät niin sanottuja välitettäviä luonnonkiviä Suomessa. Ilmoittajan käsityksen mukaan kaupan osapuolten myymien kivien lajit kuitenkin poikkeavat osin toisistaan. Ilmoittaja katsoo, että luonnonkivien markkinat ovat valtakunnalliset.
Kiviaines
38. Ilmoittajan mukaan molemmat osapuolet myyvät kiviaineksia kolmansille. Lisäksi Rudus on eräs kaupan kohteen kiviainestoimittajista. Ilmoittaja katsoo, että kiviaineksien markkinat ovat valtakunnalliset.
Sementti
39. Ilmoittajan mukaan Ruduksen kanssa samaan CRH-konserniin kuuluva Finnsementti toimittaa valtaosan Suomessa myytävästä sementistä, muun muassa […] sementin. Kaupan kohteella ei ole lainkaan sementin myyntiä.
40. Ottaen huomioon osapuolten toiminta markkinoilla sekä markkinoiden määrittelystä edellä erityisesti valmisbetonin ja betonituotteiden osalta esitetty Kilpailuvirasto katsoo, että yrityskaupan kannalta relevanteista markkinoista on tehtävä tarkempi selvitys.
4.3 Markkinoiden koko ja kilpailutilanne
41. Ilmoittajan mukaan osapuolten toiminnoissa on päällekkäisyyttä valmisbetonimarkkinoilla, betonituotemarkkinoilla, luonnonkivimarkkinoilla sekä erittäin vähäisessä määrin kiviainesmarkkinoilla. Lisäksi Rudus on ilmoittajan mukaan eräs kaupan kohteen kiviainestoimittajista, ja Finnsementti toimittaa […].
Valmisbetoni
42. Ilmoittaja on toimittanut valmisbetonin osalta markkinatietoja koko Suomen lisäksi niiltä alueilta, joilla kaupan osapuolilla on päällekkäistä valmisbetonitoimintaa eli pääkaupunkiseudulta ja Uudeltamaalta, Kymenlaaksosta ja Lappeenrannasta, Varsinais-Suomesta, Satakunnasta, Tampereelta, Vaasasta, läntisestä Väli-Suomesta, Kemi-Torniosta sekä Tunturi-Lapista.
43. Ilmoittajan mukaan valmisbetonin myynnin arvo Suomessa vuonna 2011 oli noin [300–350] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [35–45] % ja kaupan kohteen noin [1–10] %. Ilmoittajan mukaan markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Ruskon Betoni Oy (markkinaosuus 2011: [10–20] %), Lujabetoni Oy ([5–15] %) ja Peab Industri Oy ([1–10] %).
44. Ilmoittajan mukaan valmisbetonin myynnin arvo pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla vuonna 2011 oli noin [75–125] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [40–50] % ja kaupan kohteen noin [alle 5] %. Ilmoittajan mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Ruskon Betoni (markkinaosuus 2011: [15–25] %), Lujabetoni ([5–15] %) ja Betoni Center Oy ([1–10] %).
45. Ilmoittajan mukaan valmisbetonin myynnin arvo Kymenlaaksossa ja Lappeenrannassa vuonna 2011 oli noin [10–20] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [55–65] % ja kaupan kohteen noin [10–20] %. Ilmoittajan mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Ruskon Betoni (markkinaosuus 2011: [5–15] %), Kouvolan Betoni Oy ([1–10] %) ja Karjalan Betoni Oy ([1–10] %).
46. Ilmoittajan mukaan valmisbetonin myynnin arvo Varsinais-Suomessa vuonna 2011 oli noin [20–30] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [35–45] % ja kaupan kohteen noin [1–10] %. Ilmoittajan mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Peab Industri (markkinaosuus 2011: [35–45] %), Kymppibetoni Oy ([1–10] %) ja ASV Betoni Oy ([1–10] %).
47. Ilmoittajan mukaan valmisbetonin myynnin arvo Satakunnassa vuonna 2011 oli noin [5–15] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [65–75] % ja kaupan kohteen noin [1–10] %. Ilmoittajan mukaan kaupan kohteen betonitehtaan tuotanto on kohdespesifiä eli se valmistaa betonia lähes yksinomaan vain yhdelle asiakkaalle alueella. Ilmoittajan mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi JV-Betoni Oy (markkinaosuus 2011: [5–15] %), Vammalan Betoni Oy ([1–10] %) ja Euran Sementtivalimo Oy ([1–10] %).
48. Ilmoittajan mukaan valmisbetonin myynnin arvo Tampereella vuonna 2011 oli noin [15–25] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [30–40] % ja kaupan kohteen noin [25–35] %. Ilmoittajan mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Lujabetoni (markkinaosuus 2011: [10–20] %), Laurilan Betoni ([5–15] %) ja Vammalan Betoni ([1–10] %).
49. Ilmoittajan mukaan valmisbetonin myynnin arvo Vaasassa vuonna 2011 oli noin [5–15] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [40–50] % ja kaupan kohteen noin [10–20] %. Ilmoittajan mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Peab Industri (markkinaosuus 2011: [25–35] %) ja Ruskon Betoni ([1–10] %).
50. Ilmoittajan mukaan valmisbetonin myynnin arvo läntisessä Väli-Suomessa vuonna 2011 oli noin [5–15] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [35–45] % ja kaupan kohteen noin [alle 5] %. Ilmoittajan mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Lujabetoni (markkinaosuus 2011: [5–15] %), Siikajoen Betonitukku Oy ([5–15] %) ja Kolppasen Betoni Oy ([1–10] %).
51. Ilmoittajan mukaan valmisbetonin myynnin arvo Kemi-Torniossa vuonna 2011 oli noin [5–15] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [65–75] % ja kaupan kohteen noin [10–20] %. Kaupan kohteen asema on vuokrattu Rudukselle ja Rudus valmistaa sillä valmisbetonia Outokummun Tornion terästehtaalle. […]. Ilmoittajan mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Ruskon Betoni (markkinaosuus 2011: [5–15] %) ja Ylitornion Betonituote Oy ([1–10] %).
52. Ilmoittajan mukaan valmisbetonin myynnin arvo Tunturi-Lapissa vuonna 2011 oli noin [5–10] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [1–5] % ja kaupan kohteen noin [45–55] %. Ilmoittajan mukaan kaupan kohteen betonitehtaan tuotanto on kohdespesifiä eli se valmistaa betonia lähes yksinomaan vain yhdelle asiakkaalle alueella. Ilmoittajan mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Ruskon Betoni (markkinaosuus 2011: [25–35] %), Betroc Oy ([1–10] %) ja Kukkola-Yhtiöt Oy ([1–10] %).
Betonituotteet
53. Ilmoittajan mukaan osapuolilla on päällekkäistä toimintaa betonituotteiden markkinoilla. Osapuolten betonituotteet ovat ilmoittajan mukaan kuitenkin pääosin hyvin erilaisia, sillä Rudus valmistaa pääasiassa infrarakentamisen betonituotteita ja kaupan kohde ainoastaan asuinrakentamiseen soveltuvia betonituotteita. Ilmoittajan mukaan betonituotemarkkinoilla osapuolten toiminta on päällekkäistä lähinnä betonisissa päällysteissä, joita osapuolet valmistavat tehtaillaan Etelä-Suomessa.
54. Ilmoittajan mukaan betonituotteiden myynnin arvo Suomessa vuonna 2011 oli noin [700–750] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [1–10] % ja kaupan kohteen noin [1–10] %. Ilmoittajan mukaan markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Parma Oy (markkinaosuus 2011: [20–30] %), Lujabetoni ([5–15] %) ja Betonimestarit ([1–10] %).
55. Ilmoittajan mukaan asuinrakentamisen betonituotteiden myynnin arvo Suomessa vuonna 2011 oli noin [600–700] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [1–10] % ja kaupan kohteen noin [1–10] %. Ilmoittajan mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Parma (markkinaosuus 2011: [20–30] %), Lujabetoni ([5–15] %) ja Betonimestarit ([1–10] %).
56. Ilmoittajan mukaan betonisten päällysteiden myynnin arvo Suomessa vuonna 2011 oli noin [30–40] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [10–20] % ja kaupan kohteen noin [20–30] %. Ilmoittajan mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi HB-Betoniteollisuus Oy (markkinaosuus 2011: [20–30] %), Lakan Betoni Oy ([15–25] %) ja Lujabetoni ([1–10] %).
57. Ilmoittajan mukaan betonisten päällysteiden myynnin arvo Etelä-Suomessa (ml. pääkaupunkiseutu) vuonna 2011 oli noin [30–40] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [10–20] % ja kaupan kohteen noin [20–30] %. Ilmoittajan mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi HB Betoniteollisuus (markkinaosuus 2011: [20–30] %), Lakan Betoni ([10–20] %) ja Lammin Betoni Oy ([1–10] %).
58. Ilmoittaja katsoo, ettei betonisia päällysteitä tulisi kilpailuvaikutusten arvioinnissa erottaa betonisista harkoista, koska sekä päällysteitä että harkkoja voidaan valmistaa samoilla tuotantolinjoilla hyvin pienin mukautuksin.
59. Ilmoittajan mukaan betonisten harkkojen myynnin arvo Suomessa vuonna 2011 oli noin [20–30] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [alle 5] %. Kaupan kohde ei valmistanut betonisia harkkoja vuonna 2011. Ilmoittajan mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Saint-Gobain Weber Oy Ab (markkinaosuus 2011: [30–40] %), HB Betoniteollisuus ([15–25] %) ja Lammin Betoni ([15–25] %).
60. Ilmoittajan mukaan kaupan kohde on merkittävä toimija asuinrakentamisen betonituotteissa erityisesti betoniportaissa. Ilmoittajan mukaan betoniportaiden myynnin arvo Suomessa vuonna 2011 oli noin [15–25] miljoonaa euroa, josta kaupan kohteen markkinaosuus oli noin [65–75] %. Ruduksella ei ole toimintaa näillä markkinoilla. Ilmoittajan mukaan markkinoilla toimii myös esimerkiksi HB Betoniteollisuus (markkinaosuus 2011: [15–25] %).
Luonnonkivet
61. Ilmoittajan mukaan luonnonkivien myynnin arvo Suomessa vuonna 2011 oli noin [25–35] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [1–5] % ja kaupan kohteen noin [10–20] %. Ilmoittajan mukaan markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Loimaan Kivi Oy (markkinaosuus 2011: [25–35] %), Suomen Graniittikeskus Oy ([10–20] %) ja Luonnonkivi Palin Oy ([5–15] %).
Kiviaines
62. Ilmoittajan mukaan kaupan kohteella on vain yksi soranottoalue Kiteellä, josta se on myynyt kiviaineksia kolmansille. Ilmoittajan mukaan Ruduksella ei ole kiviainestoimintaa Kiteellä tai sen välittömässä läheisyydessä.
63. Ilmoittajan mukaan kiviaineksen[5] myynnin arvo Suomessa vuonna 2011 oli noin [35–45] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [20–30] % ja kaupan kohteen noin [alle 5] %. Ilmoittajan mukaan markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Lemminkäinen Infra Oy (markkinaosuus 2011: [1–10] %), Morenia Oy ([1–10] %) ja NCC Roads Oy ([1–10] %).
Sementti
64. Ilmoittajan mukaan sementin myynnin arvo Suomessa vuonna 2011 oli noin [150–200] miljoonaa euroa, josta Finnsementin markkinaosuus oli noin [70–80] %. Kaupan kohteella ei ole lainkaan sementin myyntiä. Markkinoilla toimivat ilmoittajan mukaan myös esimerkiksi Embra Oy (markkinaosuus 2011: [10–20] %) sekä Scandinavian Cement Oy ([1–10] %).
4.4 Yrityskaupan mahdollisten kilpailuvaikutusten alustava arviointi
65. Ilmoittajan mukaan yrityskauppa lisää kilpailua Suomen rakennustuoteteollisuudessa eikä se aiheuta haitallisia kilpailuvaikutuksia millään edellä kuvatuista markkinoista Suomessa.
66. Suuri osa viraston kuulemista markkinatoimijoista ei ole nähnyt yrityskaupan aiheuttavan haitallisia kilpailuvaikutuksia millään yrityskaupan kannalta relevanteilla markkinoilla. Osa vastaajista on kuitenkin esittänyt huolensa kilpailun vääristymisestä valmisbetonimarkkinoilla sekä betonituotteiden markkinoilla, erityisesti betonisissa päällysteissä.
67. Valmisbetonin osalta osa viraston kuulemista markkinatoimijoista on katsonut yrityskaupan aiheuttavan merkittäviä haitallisia kilpailuvaikutuksia, erityisesti tietyillä maantieteellisillä alueilla. Lausuntojen mukaan Rudus saa erittäin vahvan markkina-aseman Lappeenrannassa, Tampereella sekä pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla, mutta myös muilla alueilla ilmoitetut markkinaosuudet nousevat varsin korkeiksi. Osa markkinatoimijoista katsoo myös, ettei kohdespesifejä valmisbetonitehtaita voida sulkea kilpailuvaikutusten arvioinnista, sillä niiltä voidaan toimittaa ja todellisuudessa toimitetaankin valmisbetonia kyseisen alueen markkinoille.
68. Eräät vastaajat ovat katsoneet, etteivät Ruduksen ilmoittamat markkinaosuudet vastaa todellisuutta vaan voivat olla vielä korkeammat. Esimerkiksi Kymenlaaksossa ja Lappeenrannassa osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus vuonna 2011 oli ilmoittajan mukaan noin [70–80] %, ja näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Ruskon Betoni ([5–15] %), Kouvolan Betoni Oy ([1–10] %) ja Karjalan Betoni Oy ([1–10] %). Eräät markkinatoimijat ovat katsoneet, ettei Lappeenrantaa kuitenkaan voida tarkastella yhdessä Kymenlaakson alueen kanssa, sillä Kymenlaaksossa sijaitsevat valmisbetonitehtaat (Ruskon Betoni ja Kouvolan Betoni) eivät luo lainkaan kilpailupainetta Lappeenrannan markkinoille pitkien kuljetusetäisyyksien takia. Markkinatoimijoilta saatujen vastausten mukaan osapuolten yhteenlaskettu osuus markkinoista Lappeenrannassa olisi siis lähes 100 %.
69. Ilmoittaja katsoo, että valmisbetonintuotannossa on runsaasti ylikapasiteettia, mistä syystä osapuolten todellinen markkinavoima on tosiasiassa pienempi kuin mitä niiden markkinaosuuksien perusteella voisi olettaa. Ilmoittajan arvion mukaan eri alueilla osapuolten kilpailijoiden tuotantokapasiteetti kykenisi kaupan jälkeenkin kattamaan alueellisen kysynnän moninkertaisesti.
70. Myös osa viraston kuulemista markkinatoimijoista katsoo alalla olevan ylikapasiteettia. Virastolle on kuitenkin esitetty, ettei eri toimijoiden vuositason tuotantokapasiteettien vertailu anna oikeaa kuvaa markkinoiden kapasiteetista, sillä valmisbetonin kysyntä ajoittuu tiettyihin viikonpäiviin ja tiettyihin ajankohtiin vuorokaudessa rakennustyömaiden työajoista ja prosesseista johtuen. Siten tulisi pikemminkin tarkastella niin sanottua tuntikapasiteettia vuosikapasiteetin sijaan.
71. Tähän liittyen viraston saamista lausunnoista käy ilmi, että niin sanottuina ruuhkahuippuina[6] valmisbetonin tuotantokapasiteetti eri alueilla saattaa olla täydessä käytössä. Myös valmisbetonin kuljetuskapasiteetin saatavuus saattaa saatujen lausuntojen mukaan muodostaa pullonkauloja valmisbetonin toimituksiin.
72. Ilmoittaja katsoo myös, että suuri osa valmisbetonitehtaista on nykyään liikuteltavia tehtaita, minkä johdosta valmisbetoniyhtiöt kohdistavat toisiinsa kilpailupainetta myös silloin, kun niillä ei ole betonitehdasta tietyllä paikkakunnalla. Kuten edellä kohdassa 20 on jo todettu, ei liikuteltavien tehtaiden rooli markkinoilla viraston saamien vastausten perusteella kuitenkaan vaikuta ilmoittajan esittämällä tavalla merkittävältä.
73. Lisäksi ilmoittaja katsoo, että alalle tulo valmisbetonimarkkinoille on varsin helppoa. Valtaosa virastolle vastanneista markkinatoimijoista ei sinänsä ole kiistänyt alalle tulon olevan mahdollista, mutta on todennut investointien olevan varsinkin uusille toimijoille huomattavia, erityisesti merkittävää alalle tuloa silmällä pitäen. Joillakin alueilla myös tarkoitukseen soveltuvien tonttien puute tai ympäristölupien saaminen on nähty alalle tuloa estävänä tai sitä hidastavan tekijänä. Alalle tulon houkuttelevuutta on useissa lausunnoissa pidetty varsin alhaisena muun muassa suhteellisen ylikapasiteettitilanteen takia. Varsin harva kilpailuviraston kuulema markkinatoimija on pitänyt alalle tulon uhkaa markkinoilla toimivien yritysten markkinavoimaa rajoittavana tekijänä.
74. Betonituotteiden osalta markkinatoimijoiden ilmaisemat huolet liittyvät erityisesti betonisiin päällysteisiin. Pääosin esitetyt yrityskaupan mahdollisesti aiheuttamat haitalliset kilpailuvaikutukset koskevat Etelä-Suomea ja pääkaupunkiseutua, joissa osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus vuonna 2011 oli ilmoittajan mukaan noin [35–45] %. Eräät vastaajat ovat kuitenkin katsoneet, etteivät Ruduksen ilmoittamat markkinaosuudet vastaa todellisuutta vaan voivat olla vielä korkeammat, Etelä-Suomessa (mukaan luettuna pääkaupunkiseutu) jopa 50–70 %.
75. Virastolle on esitetty myös, että eräiden asiakasryhmien, kuten julkisen sektorin toimijoiden ja asennusurakoitsijoiden osalta yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus voi nousta jopa 90 %:in.
76. Lisäksi eräät markkinatoimijat ovat nostaneet esiin betonisista päällysteistä mahdollisesti erilliset markkinat, reunakivet, joissa osapuolilla on Suomessa erittäin vahva asema. Viraston saamien lausuntojen mukaan esimerkiksi betonisia, liimattavia reunakiviä ei Suomessa valmista kaupan osapuolten lisäksi kukaan muu.
77. Yrityskaupassa Rudukselle siirtyy myös kaupan kohteen porraselementtiliiketoiminta. Rudus ei ole ollut läsnä porraselementtien markkinoilla, mutta kaupan kohteen markkinaosuus sen sijaan on merkittävä, [65–75] % vuonna 2011. Viraston saamien tietojen mukaan porraselementtejä Suomessa valmistaa kaupan kohteen lisäksi ainoastaan kaksi muuta toimijaa.
78. Ruduksen kanssa samaan CRH-konserniin kuuluvalla Finnsementillä on [70–80] % markkinaosuus Suomen sementtimarkkinoista. Koska muut Suomen porraselementtivalmistajat saattavat yrityskaupan jälkeen olla sementtihankinnoissaan riippuvaisia CRH-konsernista, joka samalla on myös niiden kilpailija lopputuotemarkkinoilla, saattaa CRH-konsernilla olla kyky ja kannustin vaikeuttaa kilpailijoidensa toimintaa porraselementtimarkkinoilla. Finnsementin vahva asema voi Kilpailuviraston alustavan arvion mukaan olla omiaan aiheuttamaan haitallisia kilpailuvaikutuksia myös muilla betonimarkkinoilla yrityskaupan jälkeen.
79. Ottaen huomioon edellä kuvatut markkinoiden rakennetta sekä yrityskaupan osapuolten ja kolmansien välistä kilpailutilannetta koskevat havainnot Kilpailuvirasto katsoo, että yrityskaupan kilpailuvaikutuksia yrityskaupan kannalta relevanteilla markkinoilla on edelleen selvitettävä.
4.5 Johtopäätös
80. Alustavan tarkastelun perusteella yrityskauppa saattaa aiheuttaa haitallisia kilpailuvaikutuksia edellä kuvatulla tavalla useilla markkinoilla. Tästä syystä on tarpeen selvittää täsmällisemmin relevanttien markkinoiden määrittelyä ja yrityskaupan kilpailuvaikutuksia näillä markkinoilla. Asiassa on aiheellista tutkia yrityskaupan kilpailuvaikutuksia yksityiskohtaisesti jatkoselvityksessä.
5 Ratkaisu
81. Kilpailuvirasto ryhtyy asiassa jatkoselvitykseen, jossa tutkitaan, estääkö käsiteltävänä oleva yrityskauppa kilpailulain 25 §:ssä tarkoitetulla tavalla olennaisesti tehokasta kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla erityisesti siitä syystä, että sillä luodaan määräävä markkina-asema tai vahvistetaan sitä.
6 Sovelletut säännökset
82. Kilpailulaki (948/2011) 21, 22, 24 ja 26 §.
7 Muutoksenhaku
83. Kilpailulain 44 §:n perusteella tähän Kilpailuviraston päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
[1] Hakasulkeisiin merkityissä kohdissa tieto / tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.
[2] Ks. esimerkiksi komission päätös 11.11.1998 asiassa IV/M.1157 Skanska / Scancem.
[3] Ks. esimerkiksi komission 11.11.1998 päätös asiassa IV/M.1157 Skanska / Scancem.
[4] Ilmoittaja tarkoittaa tässä yhteydessä asuinrakentamisella sekä asuin- että liikerakentamista.
[5] Tässä kohdassa ilmoitetut luvut sisältävät vain kaiken betonissa (valmisbetoni, betonituotteet ja betonielementit) käytettävän kiviaineksen (tuotemyynti).
[6] Ilmoittajan mukaan päivittäisessä kuormituksessa tuotantohuippu on tyypillisesti klo 7–9 välillä ja klo 12–14 välillä. Viikonpäivistä perjantaisin on yleensä kuormitushuippu.