Määräysvallan hankkija
Danisco A/S, Kööpenhamina, Tanska
Hankinnan kohde
Cultor Oyj, Espoo
Asian vireilletulo
Danisco A/S (jäljempänä Danisco) ilmoitti 31.3.1999, että se oli tehnyt arvopaperimarkkinalain (495/1996) 6 luvun 2 §:n tarkoittaman julkisen ostotarjouksen Cultor Oyj:n (Cultor) osakkeista 30.3.1999.
Kilpailuvirasto päätti 29.4.1999 ryhtyä asiassa kilpailunrajoituslain 11 e §:n mukaiseen jatkoselvitykseen.
Yrityskauppa
Danisco on antanut julkisen ostotarjouksen Cultorin osakkeiden ostamisesta. Tarjouksen toteutuminen edellyttää, että yli 90 % Cultorin osakemäärästä ja äänivallasta hyväksyy sen. Hyväksynnän jälkeen Cultor ja Danisco tähtäävät liiketoimintojensa yhdistämiseen niin pian kuin mahdollista. Uuden konsernin on tarkoitus keskittyä kolmeen ydinliiketoimintoalueeseen: makeuttajiin, paranteisiin ja elintarvikepakkauksiin. Osapuolten ilmoituksen mukaan tavoitteena on luoda maailmanlaajuinen paranteiden, makeuttajien ja elintarvikepakkausten osaaja, jolla on ydinliiketoiminnoissa huomattavasti parempi markkina-asema sekä mahdollisuus tarjota laaja valikoima toisiaan täydentäviä tuotteita.
Osapuolet ja näiden liiketoiminnat
Danisco
Danisco on Tanskan johtavia kansainvälisiä teollisuuskonserneja. Konsernin liiketoiminta koostuu neljästä alueesta: sokeri, elintarvikkeiden ainesosat ja paranteet, elintarvikepakkaukset sekä elintarvike- ja juomasektori. Daniscolla on noin 16 000 työntekijää, joista yli puolet työskentelee Tanskan ulkopuolella. Daniscolla on tuotanto- ja myyntiyhtiöitä yli 30 maassa Euroopassa, Aasiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.
Daniscon sokeriliiketoiminta muodostuu Danisco Sokeri ja Danisco Seed -sektoreista. Danisco Sokeri on EU:n viidenneksi suurin sokerin tuottaja. Se toimii Tanskassa, Ruotsissa, Saksassa, Liettuassa ja Puolassa. Danisco Sokeri on Tanskan ja Ruotsin ainoa sokerin tuottaja. Danisco Seed tuottaa sokerijuurikkaiden ja eräiden muiden kasvien siemeniä Tanskassa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa, Itävallassa ja Puolassa.
Danisco ainesosat ja paranteet on kansainvälinen elintarviketeollisuuden ruokaparanteiden toimittaja. Danisco Elintarvikepakkaukset kuuluu Euroopan suurimpiin elintarvikepakkausten valmistajiin. Sen päätuote on muovipohjainen pakkauskelmu. Danisco Pack valmistaa aaltopahvia ja pakkauspaperia Euroopan markkinoille. Danisco Foods on eurooppalainen pakasteruokien ja niiden oheistuotteiden valmistaja ja tuottaja. Danisco Distillers on Tanskan suurin alkoholin ja viinien merkkituotevalmistaja, maahantuoja ja toimittaja.
Cultor
Cultor on kansainvälinen ravitsemusalan yritys. Sen päätuotteita ovat sokerit, ruoka- ja rehuparanteet, teolliset entsyymit sekä eläin- ja kalanrehut. Sillä on tuotantoa 14 maassa ja sen henkilöstön määrä on noin 3 400, josta noin 65 % työskentelee Suomen ulkopuolella.
Cultor Ravinto on konsernin sokeri-, entsyymi- ja rehuliiketoiminnoista vastaava yksikkö. Cultor ja Lännen Tehtaat Oyj (myöhemmin Lännen Tehtaat) omistavat yhdessä Sucros Oy:n, joka puolestaan omistaa Suomen Sokeri Oy – Finnsugar Ltd:n (Suomen Sokeri). Sucros jalostaa sokeria sokerijuurikkaista ja Suomen Sokeri sokeriruo’osta valmistetusta raakasokerista. Cultor on siirtänyt sokerin markkinointinsa Sucrokselle. Sohkar Oy on yhtiö, joka hallinnoi Cultorin Suomen Sokeri -divisioonaa.
Neson Oy on tärkkelysmakeuttajia ja -siirappeja sekä beta-amylaasientsyymiä valmistava yhtiö. Pääasiakas sen makeuttajille ja siirapeille on kotimainen elintarviketeollisuus. Beta-amylaasientsyymi markkinoidaan valtaosin maailmanlaajuiseen vientiin. Sitä käytetään elintarviketeollisuudessa tärkkelyksen pilkkomiseen sokereiksi. Cultor on perustanut Cerestar Scandinavia A/S:n kanssa Cerenes Oy -nimisen yhteisyrityksen, joka markkinoi tärkkelysmakeuttajia.
Cultor Ravintoon kuuluu edellä mainittujen lisäksi Ewos as tytäryhtiöineen, Genencor International, Inc sekä Suomen Rehu Oy. Ewos on maailman toiseksi suurin lohen rehun tuottaja, joka toimii Norjassa, Chilessä, Kanadassa ja Skotlannissa. Suomen Rehu on Suomen johtavia teollisten rehujen valmistajia. Genencor on Cultorin ja Eastman Chemical Companyn 50/50-omisteinen yhteisyritys. Se valmistaa teollisuusentsyymejä, joita käytetään muun muassa pesu- ja puhdistusaineissa, tekstiili- ja tärkkelysteollisuudessa, selluloosan ja paperin valmistuksessa sekä ruoka- ja rehuteollisuudessa.
Cultor Food Science valmistaa erikoismakeuttajia sekä maku- ja tuoksuparanteita. Paranteiden avulla voidaan muun muassa vähentää rasvan käyttöä elintarvikkeiden valmistuksessa ja parantaa niiden säilyvyyttä. Cultor Food Sciencen tuotteita ovat myös erikoismakeuttajat, kuten xylitoli, vähäkaloriset makeuttajat, joita ovat esimerkiksi laktitoli sekä polydextroosista valmistetut vähäkaloriset täyteaineet. Lisäksi Cultor Food Science tuottaa juomiin ja ruokiin lisättäviä aromien ainesosia, maku- ja tuoksuparanteita sekä antioksidantteja ja antimikrobiaineita, joita käytetään säilöntäaineina.
Cultor Rehuparanteet valmistaa betaiinia ja muita rehuentsyymejä. Betaiinia käytetään pienempinä määrinä myös kosmetiikkaan, farmasiatuotteisiin, kasvintuotantoon ja elintarvikkeisiin.
Sucroksen omistussuhteet
Cultor omistaa Sucroksesta 80 % ja Lännen Tehtaat 20 %. Ne ovat solmineet Sucroksen hallintoa koskevan osakassopimuksen. Keskittymän seurauksena mainitun osakassopimuksen osapuoleksi taloudellisessa mielessä tulee Cultorin sijaan Danisco.
Lännen Tehtaat -konsernin osakkeet noteerataan Helsingin Pörssissä. Sen liikevaihto oli vuonna 1998 noin 1 128 milj. mk. Aiemmin sekä Cultor että Lännen Tehtaat valmistivat sokeria. Vuonna 1990 ne luopuivat sokerin omasta valmistuksesta ja siirsivät sen Sucrokseen. Suomen Sokeri ja Lännen Sokeri ovat jakaneet sokerin markkinoinnin niin, että Suomen Sokeri keskittyy teollisuus- ja catering-asiakkaisiin ja Lännen Tehtaat vähittäiskauppa-asiakkaisiin.
Sokerin myyntiliiketoiminnan lisäksi Lännen Tehtaat -konsernin elintarvikeryhmä tuottaa ja markkinoi pakasteita, kalajalosteita, marmeladeja, hilloja sekä sokeria. Vuonna 1998 yhtiön elintarvikeryhmän liikevaihto oli noin 711 milj. mk.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Yrityskauppavalvontasäännösten soveltuminen järjestelyyn
Danisco on tehnyt arvopaperimarkkinalain (459/1996) 6 luvun 2 §:n tarkoittaman ostotarjouksen Cultorin osakkeista. Kyseessä on kilpailunrajoituslain 11 §:n tarkoittama yrityskauppa. Daniscon maailmanlaajuinen liikevaihto oli tilikaudella 1997/1998 noin 14 853 milj. mk ja Cultorin vuonna 1997 noin 8 437 milj. mk, joten kilpailunrajoituslain 11 a §:n liikevaihtorajat ylittyvät. Cultor harjoittaa lain 11 a §:n tarkoittamalla tavalla liiketoimintaa Suomessa. Näin ollen järjestely kuuluu kilpailunrajoituslain yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.
Kilpailuvaikutusten arviointi
Relevantit markkinat
Sokerit ja muut makeuttajat
Sekä Danisco että Cultor tuottavat ja myyvät sokereita. Cultor tuottaa lisäksi myös muita makeuttajia. Cultor ostaa käytännössä kaikki Suomessa tuotetut sokerijuurikkaat.
Sokereita ovat tavallinen sokeri (sakkaroosi), hedelmäsokeri (fruktoosi), rypälesokeri (glukoosi), maitosokeri (laktoosi) ja mallassokeri (maltoosi). Sokerialkoholeja ovat sorbitoli, mannitoli, xylitoli, isomaltitoli, laktitoli ja maltitoli.
Keskittymän arviointia varten voidaan erottaa kolme eri sokerilaatua: valkoinen kidesokeri, nestemäinen sokeri ja erikoissokerit. Valkoinen kidesokeri on sokerijuurikkaan tai -ruo’on jalostuksesta saatava lopputuote. EY on määritellyt sokereiden vakiolaadut. Suurin osa EY:n tuotannosta ja kulutuksesta kohdistuu valkoiseen kidesokeriin.
Kidesokeria myydään teollisuudelle ja vähittäismyyntiin. Teollisuus käyttää valkoista kidesokeria raaka-aineena. Teollisuuskäyttäjille toimitetaan pääasiassa irtosokeria tai säkkeihin pakattua sokeria. Kuluttajille myytävä sokeri on pakattu pääasiassa yhden kilogramman painoisiin pakkauksiin.
Nestemäistä sokeria käytetään pääasiassa elintarviketeollisuudessa. Korkealaatuisinta nestesokeria saadaan sulattamalla valkoista kidesokeria. Muita laatuja valmistetaan sekoittamalla keskenään sokerin jalostuksen eri vaiheissa saatavia nesteitä.
Erikoissokereihin kuuluvat kaikki kuivasokerit valkoista kidesokeria lukuunottamatta. Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maista suoratuotantona saatava raakasokeri, tumma sokeri, hienosokeri, pölysokeri ja muut jauhetut sokerit sekä siirapit ja melassit kuuluvat tähän ryhmään.
Muut makeutusaineryhmät ovat tärkkelysmakeuttajat ja keinotekoiset makeutusaineet. Tärkkelysmakeuttajia valmistetaan muun muassa perunasta ja ohrasta saatavasta tärkkelyksestä. Keinotekoisia makeutusaineita ovat sakkariini, syklamaatti, aspartaami, asesulfaami K, taumatiini, sukraloosi, neohesperidiini DC ja alitami.
Sokerialan yhteinen markkinajärjestely
Euroopan yhteisön sokerialan yhteinen markkinajärjestely (Common Agricultural Policy Sugar Regime) on laadittu yhteisön sokerituotannon ja juurikasviljelyn tukemiseksi. Sokerijärjestelyä on muutettu viimeksi vuonna 1995, jolloin ministerineuvosto päätti pidentää järjestelyn soveltamisaikaa 30.6.2001 saakka. Järjestelyyn ei odoteta merkittäviä muutoksia mainitun soveltamisajan päätyttyä.
Sokerijärjestelyyn kuuluvat juurikas- ja ruokosokeri, sokerijuurikas ja -ruoko, melassi, isoglukoosi sekä tietyt muut sokerit. Glukoosi kuuluu viljan markkinajärjestelyyn, koska sitä tuotetaan tärkkelyksestä. Maidosta saatava laktoosi kuuluu maidon markkinajärjestelyyn. Poltettu sokeri kuuluu sekä sokeri- että viljajärjestelyyn sen mukaan, kuinka paljon siinä on sakkaroosia.
Kullekin jäsenvaltiolle määritetään kaksi kiintiötä: A- ja B-kiintiö. Jäsenvaltioiden A-kiintiön kokonaismäärän on tarkoitus olla yhtä suuri kuin yhteisön vuosittainen kulutus. B-kiintiön tarkoituksena on täyttää ylijäämävarastot, jotta kysyntä voidaan tyydyttää myös silloin, kun joillakin alueilla on katovuosi. Kiintiöitä ei ole käytännössä muutettu sokerijärjestelyn perustamisen jälkeen.
Sokerijärjestelyssä Euroopan yhteisöön on luotu yli- ja alituotantoalueita niin, että esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa on merkittävää ylituotantoa. Myös EY:n yhteenlaskettu sokerin tuotanto ylittää sen kysynnän.
Ministerineuvosto päättää kullekin jäsenvaltiolle asetettavan A- ja B-kiintiön suuruuden. Tuotantokiintiöt tarkistetaan pääsääntöisesti viiden vuoden välein. Kunkin jäsenvaltion hallitus jakaa maalleen määritellyn kiintiön maan sokerintuottajien kesken. Suomen koko kiintiö on annettu Cultorille.
Euroopan yhteisössä on käytössä hintatukijärjestely, joka koskee vain A- ja B-kiintiöiden mukaisesti tuotettua sokeria (jäljempänä A- ja B-sokeri). A- ja B-kiintiöt ylittävään sokerituotantoon viitataan nimikkeellä C-sokeri, joka on myytävä maailmanmarkkinoilla ilman tukia tai vaihtoehtoisesti varastoitava ja käytettävä osana seuraavan vuoden A- ja B-sokeria.
Suomen A-kiintiöksi sovittiin liittymisasiakirjassa 133 433 ja B-kiintiöksi 13 343 tonnia. Lisäksi Suomella on kiintiö tuoda 60 000 valkoarvotonnia vastaava määrä raakasokeria yhteisön ulkopuolelta. Suomen isoglukoosin A-kiintiöksi sovittiin 10 845 tonnia ja B-kiintiöksi 1 085 tonnia.
Ministerineuvosto määrittelee vuosittain sokerijuurikkaan ostoa, jalostusta ja myyntiä varten viralliset hinnat. Näistä tärkein on interventiohinta, toisin sanoen hinta, jolla valmistajat saavat myydä A- ja B-sokeria kansallisille interventioelimille. Ministerineuvosto asettaa myös vähimmäishinnat, jotka sokerin jalostajien on maksettava sokerijuurikkaan viljelijöille. Sokerijuurikkaan hinta on kiinteässä suhteessa interventiohintaan.
Markkinointivuonna 1998/1999 edellä mainitut säädellyt hinnat olivat:
| juurikkaan perushinta | 47,67 euro/tn |
| A-juurikkaan minimihinta | 46,72 euro/tn |
| B-juurikkaan minimihinta | 32,42 euro/tn |
| valkosokerin interventiohinta | 63,19 euro/100 kg |
| valkosokerin tavoitehinta | 66,50 euro/100 kg |
| raakasokerin interventiohinta | 52,37 euro/100 kg |
| sokerin varastokustannusten kompensaatiomaksu | 0,38 euro/100 kg/kk |
Näihin hintoihin on tehty eräitä vähäisiä maakohtaisia muutoksia. Suomessa esimerkiksi valkosokerin interventiohinta on 64,65 euro/100 kg (noin 3,84 mk/kg). Interventiohinta ja varastointimaksu yhdessä muodostavat A- ja B-sokerin vähimmäistakuuhinnan.
Sokerin keskimääräinen tukkuhinta eri EY-maissa vaihtelee noin 70–80 euro/100 kg (noin 4,10–5,75 mk/kg) välillä. EY:ssä sokerin hinta on yleensä enemmän kuin kaksinkertainen maailmanmarkkinahintaan nähden. EY:n korkeaa sokerin hintaa suojellaan tuonnin estein.
GATT:n niin sanotun Uruguayn kierroksen sopimusta täytäntöönpantaessa 1.7.1995 säädettiin kiinteät tariffit, joita alennetaan yhteensä 20 %:lla täytäntöönpanoa seuraavien kuuden vuoden aikana. Tavoitehinnat on suojattu muuttuvilla tuontimaksuilla, jotka koskevat kaikkia sokerijärjestelyn tuotteita. Komissiolla on huomattava harkintavalta maksujen määräämisessä. Tuontimaksut lasketaan sokerille päivittäin ja muille sokerijärjestelyn tuotteille kuukausittain, lukuun ottamatta sokerijuurikasta ja -ruokoa, joille maksu lasketaan vuosittain. Käytännössä järjestely tekee kiintiöihin kuulumattoman tuonnin EY:n ulkopuolelta kannattamattomaksi.
Sokerijuurikkaan jalostajat voivat myydä A- ja B-sokeria vapaasti kaikkialla EY:ssä. Jos jalostajat eivät saa myytyä kaikkea jalostamaansa sokeria tällä tavoin, ne voivat myydä sitä joko interventiota varten tai maailmanmarkkinoilla. Maailmanmarkkinoille myydylle sokerille maksetaan vientitukea. Tuettu vienti on tavallisesti houkuttelevampi vaihtoehto kuin myyminen interventiota varten.
Sokerijärjestely on itserahoitteinen. Järjestely ei vaadi budjettivaroja EY:ltä tai jäsenmailta, vaan tuet peritään viime kädessä kuluttajilta sokerin hinnassa. Järjestelyn itserahoitteisuus varmistetaan muun muassa perimällä tuotantomaksu kaikesta A- ja B-sokerista. Myös varastointijärjestely on itserahoitteinen.
Relevantit hyödykemarkkinat
Sokerin osalta relevantit hyödykemarkkinat ovat kidesokerin, nestesokerin ja erikoissokerin markkinat kukin erikseen. Erikois- ja nestesokereita käytetään eri tarkoituksiin eikä niillä täytetä samoja tarpeita kuin tavallisella valkoisella kidesokerilla. Nestesokerin säilyvyys on merkittävästi heikompaa kuin kidesokerin. Neste- ja erikoissokeri eivät asiakkaan näkökulmasta katsoen yleensä ole tavallista kidesokeria korvaavia tuotteita ja niiden hinnoissa on yleensä merkittäviä eroja. Erikois- ja nestesokeri eivät näin ollen kuulu tavallisen kidesokerin kanssa samoille relevanteille hyödykemarkkinoille.
Neste– ja kunkin erikoissokerin voidaan katsoa muodostavan omat relevantit hyödykemarkkinansa. Keskittymän kilpailuvaikutusten arvioinnin kannalta ei kuitenkaan ole tarpeen määritellä erikois- ja nestesokerin markkinoita täsmällisesti.
Lisäksi sokerin markkinat voidaan jakaa vähittäismyyntiin ja teollisuuskäyttöön tarkoitettuun sokeriin. Vaikka tarjonnassa on tietty määrä keskinäistä korvaavuutta, ovat markkinat erilaiset tuotteiden käyttötarkoituksen, myyntierien koon ja asiakkaiden osalta. Teollisuuden käyttöön tarkoitettu sokeri myydään irtotavarana tai suurissa säkeissä ja sitä jalostetaan elintarvikkeiden tai juomien ainesosana taikka pakataan vähittäismyyntiä varten. Teollisuuden käyttöön tarkoitetun sokerin asiakkaina ovat pääasiassa elintarvike- ja juomatehtaat. Vähittäismyyntiin tarkoitettu sokeri myydään pienempinä määrinä, esimerkiksi yhden kilogramman paketeissa tai pusseissa ja sitä käytetään pääasiassa kotitalouksissa. Asiakkaina on tukku- ja vähittäiskauppiaita.
Sokerialkoholit, tärkkelysmakeuttajat ja keinotekoiset erikoismakeuttajat pystyvät korvaamaan luonnonsokeria vain rajoitetusti ja vain rajoitetuissa tuoteryhmissä, kuten esimerkiksi niin sanotuissa light-tuotteissa. Usein niiden maku sekä kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet poikkeavat sakkaroosin mausta ja ominaisuuksista. Esimerkiksi elintarvikkeissa valmiin tuotteen reseptiä ei yleensä voida muuntaa tuotteen maun tai muiden aistimusten muuttumatta, vaan eri ainesosia käytetään kiinteissä suhteissa.
Nämä tuotteet eivät myöskään kuulu edellä selostetun sokerialan yhteisen markkinajärjestelyn piiriin, ja siten niiden markkinaolosuhteet ja markkinoiden toiminta poikkeavat merkittävästi sokerimarkkinoiden olosuhteista ja toiminnasta. Sokerialkoholit, tärkkelys- ja teolliset erikoismakeuttajat eivät siten kuulu sokerin kanssa samoille relevanteille hyödykemarkkinoille. Sokerialkoholien, tärkkelys- ja erikoismakeuttajien osalta ei ole tarpeen täsmällisesti määritellä relevantteja tuotemarkkinoita, sillä keskittymä ei näiden osalta synnytä merkittäviä kilpailuongelmia kapeimmankaan markkinamäärittelyn rajaamilla markkinoilla.
Sokerijuurikkaiden ja juurikassiementen osalta ei ole tarpeen määritellä relevantteja tuotemarkkinoita täsmällisesti, sillä keskittymä ei synnytä merkittäviä kilpailuongelmia kapeimmankaan määrittelyn rajaamilla markkinoilla Suomessa.
Relevantit maantieteelliset markkinat
Sokerin yhteinen markkinajärjestely ja siihen kuuluva kiintiöjärjestelmä on johtanut siihen, että useassa EY:n jäsenvaltiossa sokerin tuotanto ja kulutus ovat lähes tasapainossa. Vienti jäsenvaltiosta toiseen on noin 10 % EY:n vuotuisesta kulutuksesta. Sokerin ylijäämämaita ovat lähinnä Ranska, Tanska ja Saksa. Niistä viedään sokeria EY:n ulkopuolelle sekä EY:n alijäämämaihin, muun muassa Espanjaan ja Italiaan.
Suomen sokerikiintiö vastaa maan kulutusta. Sokerien tuonti Suomeen ja vienti Suomesta on useana vuotena ollut alle 1 % Suomen vuotuisesta kulutuksesta. Kyseiset erät ovat yleensä olleet erikoistuotteita, joita varten ei ole kannattavaa aloittaa tuotantoa useassa eri tehtaassa. Cultor on myös tuonut Suomen kiintiöön kuuluvaa raakasokeria EY:n ulkopuolelta.
Cultor on Suomessa ainoa sokerinvalmistaja. Sillä on täällä toimiva varastointi- ja jakelujärjestelmä. Sen avulla yhtiö voi toimittaa sokeria asiakkaille kaikkialla Suomessa. Käytännössä kaikki suomalaiset asiakkaat hankkivat sokerin Cultorilta, eivätkä itse tuo sokeria maahan.
Sokerin ostajat ovat arvioineet, että tuonti Suomeen muista EY-maista maksaisi alimmillaan noin [] ja korkeimmillaan noin [], muun muassa lähtömaasta, pakkaustavasta, hankittavan erän koosta ja hankkijan omasta logistiikkaketjusta riippuen. Tuontikustannukset olisivat siten noin [] % sokerin hinnasta. Järjestelmällinen sokerin tuonti vaatisi useilta ostajilta lisäksi investointeja muun muassa sokerin varastointiin.
Tosiasiallisen tuonnin vähäisyys, tuontikustannukset ja EY:n sokerialan yhteinen markkinajärjestely johtavat siihen, että sokerin relevantit maantieteelliset markkinat ovat Suomen laajuiset. Tämä koskee myös erikois– ja nestesokeria.
Sokerialkoholit sekä tärkkelys– ja erikoismakeuttajat eivät kuulu EY:n sokerijärjestelyn piiriin. Suomalaiset ostajat hankkivat niitä säännöllisesti myös Suomen ulkopuolelta. Siten niiden maantieteelliset markkinat ovat todennäköisesti Suomea laajemmat. Niiden, samoin kuin sokerijuurikkaiden hankinnan ja juurikassiementen relevantteja maantieteellisiä markkinoita ei ole tarpeen määritellä tarkasti, sillä näiden osalta keskittymä ei synnytä merkittäviä kilpailuongelmia Suomessa.
Ruokaparanteet
Ruokaparanteita eli lisäaineita käytetään ruoan valmistuksessa pääasiassa elintarviketeollisuudessa, mutta myös suurkeittiöissä ja kotona tapahtuvassa ruuan valmistuksessa. Sekä Cultor että Danisco valmistavat ruokaparanteita. Cultorin valmistamia ruokaparanteita ovat aromit, säilöntäaineet ja makeuttajat; Daniscon valmistamiin ruokaparanteisiin kuuluvat aromit, emulgointi- ja pintakäsittelyaineet sekä viljelmät. Makeuttajiin kuuluvia tuotteita ei enää käsitellä tässä yhteydessä.
Edellisten lisäksi Cultorin Xyrofinn-divisioona valmistaa polydyekstrooseja, joita voidaan käyttää ruoan kaloripitoisuuden vähentämiseen, sokerin korvaamiseen ja muihin funktionaalisiin tarkoituksiin. Daniscon Paranteet -sektori valmistaa lisäksi aineksia, joita käytetään lääkkeiden valmistamisessa.
Aromit voidaan jakaa aromivahventeisiin ja aromeihin. Aromivahventeilla korostetaan elintarvikkeen omaa makua tai tuoksua. Yleisimpiä aromivahventeita ovat natriumglutamaatti ja glutamiinihappo. Aromeilla puolestaan muutetaan elintarvikkeen hajua, makua tai tehostetaan luontaisia aromeja. Aromit voivat olla luonnosta saatavia, mutta niitä voidaan myös valmistaa keinotekoisesti. Niitä käytetään useimmiten makeisissa, konditoriatuotteissa, juomissa, kastikkeissa ja jäätelössä. Aromeihin kuuluu tuhansia erilaisia tuotteita ja reseptejä. Esimerkiksi Cultorin tytäryhtiöllä Flavouring Ab:llä on yli 700 tuotetta ja 15 000 aromireseptiä, joista noin 65 tuotetta tuodaan Suomeen.
Säilöntäaineista Cultor valmistaa mm. antimyyttejä tuotemerkillä ”Natamax” sekä antioksidantteja. Säilöntäaineet ovat kemiallisia lisäaineita, jotka estävät elintarvikkeiden pilaajien kuten bakteerien, homeiden ja hiivojen kehitystä ja kasvua.
Emulgointi- ja stabilointiaineilla vaikutetaan elintarvikkeen rakenteeseen. Näillä aineilla pyritään pitämään elintarvikkeet ulkonäöltään ja rakenteeltaan tasalaatuisina ja lisäämään kuljetuskestävyyttä. Emulgointiaineet tekevät mahdolliseksi toisiinsa liukenemattomien aineosien sekoittumisen. Niitä käytetään margariinissa, jäätelössä, juustoissa, vanukkaissa ja lihavalmisteissa. Lesitiini on yleisimpiä emulgointiaineita. Stabilointiaineet pitävät elintarvikkeen rakenteen haluttuna. Ne esimerkiksi estävät virvoitusjuomissa värin saostumisen pullon pohjalle. Tavallisimmin niitä käytetään sulatejuustoissa, makkaroissa, jäätelöissä ja kastikkeissa.
Pintakäsittelyaineita käytetään stabilointi- ja hyytelöimisaineena, suuruksena ja vettä sitovana aineena. Daniscon pintakäsittelyainevalikoimaan kuuluvat pektiini, karrageeni, algaani ja guarkumi. Viljelmiä käytetään hiivan tuotantoon panimo- ja leipomoteollisuudessa sekä eräissä lääkevalmisteissa käytettävien raaka-aineiden valmistuksessa.
Relevantit markkinat
Lisäaineet ovat tärkeä osa elintarvikkeen valmistusreseptiä. Sallittuja lisäaineita on maailmassa yli 5 000. Lisäaineita käytetään elintarvikkeissa yleensä neljästä syystä: niillä pyritään takaamaan elintarvikkeen turvallisuus, parantamaan elintarvikkeiden koostumusta, tekemään elintarvike ulkonäöltään houkuttelevammaksi sekä säilyttämään elintarvikkeen ravitsemuksellinen laatu.
Ruokaparanteet ovat painoonsa ja tilavuuteensa nähden suhteellisen arvokkaita ja niiden kuljettaminen on yksinkertaista. Suomeen tuodaan suurin osa täällä käytetyistä ruokaparanteista. Sanottu ei koske Cultorin valmistamia antioksidantteihin perustuvia säilöntäaineita, joissa Cultorin markkinaosuuden on arvoitu olevan 90 % Suomessa.
Ruokaparanteiden markkinat voidaan määritellä esimerkiksi edellä esitetyn käyttötarkoitusten jaottelun perusteella taikka sitä kapeammin, ottaen huomioon muun muassa erot lisäaineiden korvattavuudessa eri elintarvikkeissa. Tämän päätöksen kannalta ei kuitenkaan ole tarpeellista määritellä relevantteja hyödyke- tai maantieteellisiä markkinoita tarkemmin, koska ruokaparanteiden osalta keskittymä ei synnytä merkittäviä kilpailuongelmia Suomessa.
Rehuparanteet
Rehuparanteiden ominaisuudet perustuvat niissä käytettäviin entsyymeihin ja aminohappoihin, kuten betaiiniin. Rehuentsyymien tarkoituksena on lisätä rehun ravintoarvoa. Rehuparanteita voidaan käyttää kaikkiin rehuihin (liha- ja siipikarja- sekä kalarehuihin). Danisco ei harjoita rehuparanneliiketoimintaa Suomessa.
Relevantit markkinat
Rehuparannemarkkinat voidaan jakaa käyttötarkoituksen mukaisesti kala-, siipi- ja lihakarjarehuparanteisiin. Keskittymän arvioinnin kannalta rehuparanteiden markkinoita ei kuitenkaan ole tarpeen määritellä tarkasti, sillä näiden osalta keskittymä ei synnytä merkittäviä kilpailuongelmia Suomessa.
Rehut
Danisco tuottaa sokerituotannon sivutuotteena rehuina käytettä melassia ja juurikassellua. Danisco ei toimi Suomen rehumarkkinoilla. Cultor valmistaa erilaisia rehuja, mutta ei rehujen säilöntäaineita eikä nestemäisiä rehutuotteita. Cultorin rehuliiketoiminnan hoitaa sen kokonaan omistama tytäryhtiö Suomen Rehu.
Relevantit markkinat
Rehut voidaan jaotella vastaavasti käyttötarkoituksen mukaisesti liha- ja siipikarja- sekä kalarehujen markkinoihin. Tämän päätöksen kannalta ei kuitenkaan ole tarpeellista määritellä markkinoita tarkemmin, koska rehujen osalta keskittymä ei synnytä merkittäviä kilpailuongelmia Suomessa.
Entsyymit
Entsyymit ovat proteiineja ja niitä esiintyy kaikissa elävissä orgaaneissa. Entsyymejä käytetään teollisuudessa elintarvikkeen valmistuksen helpottamiseksi ja säilyvyyden sekä laadun parantamiseksi. Entsyymejä valmistetaan mikrobien avulla tai niitä eristetään kasveista. Suomeen tuodaan merkittävä osa täällä käytetyistä entsyymeistä.
Genencor valmistaa teollisuus- ja rehuentsyymejä. Teollisuusentsyymejä käytetään tekstiili-, sellu-, paperi- sekä pesuaineteollisuudessa. Lisäksi se valmistaa entsyymituotteita, joita voidaan käyttää erilaisissa rehusovellutuksissa. Danisco tuottaa ja markkinoi entsyymejä leipomoihin, juomateollisuuteen ja rehusovelluksiin, mutta se ei valmista teollisuusentsyymejä. Sen rehuentsyymien osuus entsyymien kokonaisliiketoiminnasta on pieni, eikä se tuo mitään rehuentsyymituotteita Suomeen. Ruokaentsyymeissä Daniscolla on Suomessa vain yksi asiakas.
Relevantit markkinat
Entsyymit voidaan jakaa relevantteihin markkinoihin niiden käyttötarkoituksen mukaisesti rehu-, teollisuus- ja elintarvike-entsyymeihin. Nämä markkinat voidaan jaotella edelleen alamarkkinoiksi esimerkiksi rehuentsyymien osalta kala-, liha- ja siipikarjarehujen, teollisuusentsyymien osalta tekstiili-, sellu-, paperi- ja pesuaineteollisuuden sekä elintarvike-entsyymien osalta katalyyttisiin ja muihin entsyymeihin. Keskittymän arvioinnin kannalta entsyymien markkinoita ei ole tarpeen määritellä tarkasti, sillä näiden osalta keskittymä ei synnytä merkittäviä kilpailuongelmia Suomessa.
Pakkaukset
Daniscon pakkausliiketoiminta sisältää Danisco Flexible ja Danisco Pack -divisioonat. Danisco Flexible valmistaa pääasiassa ruokateollisuuden tarpeisiin pakkauskelmua sekä valmispakkauksia, kansia ja pakkaustiivisteitä. Danisco Pack tuottaa aaltopahvia ja pakkauspaperia Euroopan markkinoille. Danisco Flexiblellä on Suomessa tytäryhtiö, joka myy erilaisia joustavia pakkausratkaisuja teollisuudelle. Cultor ei harjoita pakkausliiketoimintaa.
Relevantit markkinat
Keskittymän kilpailuvaikutusten arvioinnin kannalta pakkausten markkinoita ei ole tarpeen määritellä tarkasti, sillä pakkausten osalta keskittymä ei synnytä merkittäviä kilpailuongelmia Suomessa.
Kilpailuvaikutukset
Sokerit ja muut makeuttajat
Cultor on Suomen ainoa sokerin valmistaja, ja sillä on Suomen koko sokerikiintiö. Kiintiö riittää kattamaan sokerin kokonaiskulutuksen Suomessa. Cultorilla on toimiva jakelujärjestelmä, jonka avulla se voi toimittaa sekä teollisuuskäyttöön että tukku- ja vähittäismyyntiin tarkoitettua sokeria kaikkialla maassa toimiville asiakkaille. /p>
Vastaavasti Danisco on ainoa sokerien tuottaja Ruotsissa ja Tanskassa. Sen kiintiöt riittävät kattamaan sokerin kokonaiskulutuksen Ruotsissa ja Tanskassa. Lisäksi sillä on sokerin tuotantoa Pohjois-Saksassa sekä EY:n ulkopuolella Puolassa ja Liettuassa.
Cultorilla on määräävä markkina-asema Suomessa sekä vähittäismyyntiin että teollisuuskäyttöön tarkoitetun kide-, neste- ja erikoissokerin markkinoilla. Cultorin osuus Suomen sokerimarkkinoilla on käytännössä ollut 100 % kolmen viime vuoden ajan. Kun Suomen sokerimarkkinat avautuivat 1990-luvun alussa, eräät sokerien käyttäjät toivat maahan vähäisiä määriä sokeria.[].
Keskittymässä suomalainen monopoli korvautuu Pohjoismaat kattavalla yrityksellä, jolla on merkittävän vahva asema ainakin Ruotsin ja Tanskan sokerimarkkinoilla.
Kilpailu sokerimarkkinoilla
Sokerin kysyntä on melko joustamatonta. Vähittäissokeri muodostaa loppukäyttäjän elintarvikekulutusmenoista vain pienen osan, joten kuluttajat eivät hevin muuta kulutustottumuksiaan mahdollisen hinnankorotuksen seurauksena. Teollisuudessa sokerin hinta saattaa muodostaa merkittävän osan tuotteen reseptin komponenttien kustannuksista. Teollisuuden on kuitenkin vaikeaa muuttaa tuotteiden reseptiä taikka korvata sokeria vaihtoehtoisilla makeuttajilla muun muassa, koska korvaavien tuotteiden maku sekä fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet poikkeavat sokerin mausta ja ominaisuuksista.
EY:n sokerialan yhteinen markkinajärjestely vaikuttaa merkittävästi sokerimarkkinoiden toimintaan. Interventiohinnoittelu muodostaa sokerin hinnalle alarajan. Sokerin hinta Suomessa on viime vuosina ylittänyt mainitun alarajan noin 11–15 %:lla. Eri EY-maissa sokerin markkinahinta on vastaavasti ollut noin 5–19 % rajan yläpuolella. Järjestely ei kuitenkaan estä hintakilpailua jalostetun sokerin markkinoilla, sillä teollisuuden, kaupan ja kuluttajien maksamat hinnat eivät ole sääntelyn piirissä.
Järjestely rajoittaa sokerin myynnin EY:ssä kansallisten tuotantokiintiöiden kokonaismäärään. Lisäksi kiintiöiden asettaminen kansallisesti estää tuotannon vapaan sijoittumisen EY:n alueella esimerkiksi tuotantokustannusten edullisuuden perusteella. Sokerin tuottaja ei voi myydä EY:n alueella enempää sokeria kuin sen kiintiöt sallivat.
Sokerijärjestelyyn kuuluva tuotantokiintiö on luonut usealle sokerintuottajalle markkina-alueen, jossa sen kiintiö vastaa alueen sokerin kysyntää. Uusien asiakkaiden hankkiminen tuottajan ”oman” alueen ulkopuolelta johtaa siihen, että tuottajan vakiintuneita asiakkaita siirtyy sen tosiasiallisille tai potentiaalisille kilpailijoille. Näin ollen sokerijärjestely kannustaa sokerin tuottajia keskittymään ensisijaisesti vakiintuneen markkina-alueensa asiakkaisiin eikä esimerkiksi Danisco ole kilpaillut Suomen sokerimarkkinoilla. Eräät Kilpailuviraston kuulemat sokerin teolliset käyttäjät ovat todenneet, ettei Danisco ole aina edes vastannut niiden tarjouspyyntöihin.
Cultorin lähes 100 %:n markkinaosuus Suomessa johtuu edellä selostetulla tavalla sokerijärjestelystä sekä osittain siitä, että Cultorin hinnoittelu on tehnyt tuonnin kannattamattomaksi. Kilpailuviraston sokerin suurostajilta saamien tietojen mukaan muista EY-maista hankitun sokerin hinta Suomeen tuotuna olisi lähes sama tai hieman korkeampi kuin Cultorin perimä hinta. Lisäksi teollisuusasiakkaat pyrkivät nopearytmisiin, tehtaiden kulloistakin tarvetta vastaaviin sokeritoimituksiin. Tällainen kaupankäyntitapa suosii paikallisia sokerintoimittajia.
Sokerin kauppavirrat EY:n sisällä ovat alle 10 % koko EY:n sokerin kulutuksesta. Suomeen ei ole EY:n sisämarkkinoita koskevan tilaston mukaan tuotu sokeria viimeisen kolmen vuoden aikana. Markkinointikaudella 1997/1998 EY:n sisäisistä kauppavirroista yli 70 % koostui Ranskan ja Saksan viennistä. Kyseiset vientierät suuntautuvat pääasiassa Belgiaan, Luxembourgiin, Espanjaan ja Italiaan. EY:n sisällä sokeria viedään merkittävissä määrin vain alijäämämaihin.
Potentiaalinen kilpailu
Vaikka Danisco ei ole myynyt sokeria mainittavissa määrin Suomen markkinoilla, yhtiö on kuitenkin Cultorin potentiaalinen kilpailija. Potentiaalinen kilpailu syntyy Daniscon mahdollisuudesta tuoda Suomeen sokeria Tanskasta, Ruotsista ja Saksasta.
Tilikaudella 1997/1998 Danisco on vienyt A- ja B-sokeria yhteensä noin [] tuhatta tonnia, joista EY-maihin suuntautui yhteensä noin [] tuhatta tonnia sekä Norjaan, Islantiin ja Färsaarille yhteensä noin [] tuhatta tonnia. Suurin osa näistä vientieristä on lähtöisin Tanskasta.
Danisco voi suunnata mainitut vientierät myös esimerkiksi Suomeen. Näin ollen keskittymä johtaa maantieteellisesti lähimmän Cultorin markkinavoiman käyttöä rajoittavan potentiaalisen kilpailijan poistumiseen Suomen markkinoilta.
Uusien valmistajien tulo Suomen sokerimarkkinoille on muun muassa Cultorin kapasiteetin ja EY:n sokerijärjestelyyn kuuluvien kiintiöiden vuoksi käytännössä mahdotonta. Siten sokerin tuonnin muodossa ilmenevä potentiaalinen kilpailu on keskeinen Cultorin markkinavoimaa rajoittava tekijä. Daniscon muodostaman potentiaalisen kilpailun poistuminen vahvistaa monopolin markkinavoimaa Suomessa.
Daniscon merkitystä Cultorin potentiaalisena kilpailijana rajoittaa jossain määrin sen sokerikiintiöt sekä Norjan sokerimarkkinoiden houkuttelevuus Daniscon kannalta. Daniscon Ruotsin tuotantolaitokset ovat sijoittuneet huonosti merikuljetuksia ajatellen. Ruotsin kiintiö on 370 tuhatta tonnia ja kulutus noin 350 tuhatta tonnia vuodessa. Tanskan tuotantokiintiö ylittää selvästi Tanskan sokerin kulutuksen. Tanskan sokerikiintiö on 425 tuhatta tonnia ja kulutus noin 237 tuhatta tonnia vuodessa; Tanskan, Norjan ja Islannin yhteenlaskettu kulutus on noin 390 tuhatta tonnia vuodessa.
Daniscon ohella muita Cultorin potentiaalisia kilpailijoita ovat muun muassa alla taulukossa 1 esitetyt EY:n suurimmat sokerintuottajat. Lisäksi markkinoilla toimii myös itsenäisiä sokerin välittäjiä.
Taulukko 1. Eräiden EY:n sokerintuottajien sokerikiintiöt
| Tuottaja | Kiintiömaat | Kiintiö |
| Südzucker | Saksa, Belgia, Itävalta | 2 386 570 |
| Eridania Béghin-Say | Ranska, Italia | 2 027 440 |
| British Sugar | Iso-Britannia | 1 144 000 |
| Nordzucker | Saksa | 1 070 548 |
| Danisco | Tanska, Ruotsi, Saksa | 921 194 |
| Azucarera Ebro Agricolas | Espanja | 786 000 |
| Saint Louis | Ranska | 769 979 |
| Pfeifer & Langen | Saksa | 613 972 |
| Suiker Unie | Hollanti | 543 848 |
| … | ||
| Cultor | Suomi | 146 776 |
Erityisesti saksalaiset ja ranskalaiset tuottajat voivat muodostaa merkittävän potentiaalisen kilpailun uhan. Ranskan kiintiö on noin 3 801 tuhatta tonnia ja kulutus noin 2 130 tuhatta tonnia; vastaavasti Saksan kiintiö on noin 4 034 tuhatta tonnia ja kulutus noin 2 847 tuhatta tonnia.
Ranskassa sokeri on hieman edullisempaa kuin Tanskassa ja Saksassa. Vastaavasti Tanskassa ja Saksassa sokeri on hieman edullisempaa kuin Suomessa. Ranskan hintaero Suomeen nähden on noin 9 %. Suomalaisen ostajan näkökulmasta sokerin hinta on lähes sama riippumatta siitä, hankkiiko ostaja sokerin Ranskasta, Saksasta vai Tanskasta.
Edellä selostetut seikat osoittavat, ettei Danisco ole ainoa Cultorin potentiaalinen kilpailija ja että potentiaalista kilpailua ylläpitää myös eurooppalaisten ylituotantomaiden sokerintuottajien mahdollisuudet tuoda sokeria Suomeen. Ylituotantomaiden tuottajat eivät kuitenkaan ole tuoneet sokeria Suomeen.
Danisco voi suuremman kiintiönsä ansiosta tehokaammin uhata Suomen markkinoille sokeria tuovia yrityksiä vastatoimilla niiden ”omilla” alueilla, esimerkiksi aloittamalla hintasodan Suomen markkinoille tulijan vakiintuneen asiakaskunnan piirissä. Cultor ei yksinään muodosta vastaavaa uhkaa potentiaalisille kilpailijoilleen. Näin ollen keskittymä alentaa Keski-Eurooppasta tulevan potentiaalisen kilpailun merkitystä Suomen sokerimonopolin markkinavoiman rajoitteena.
Johtopäätös
Edellä selvitettyjen seikkojen johdosta Kilpailuvirasto katsoo, että yrityskauppa vahvistaa Cultorin määräävää markkina-asemaa sokerimarkkinoilla tavalla, joka merkittävästi estää kilpailua Suomessa.
Muut hyödykkeet
Keskittymä ei olennaisesti muuta kilpailutilannetta tärkkelysmakeuttajien, sokerialkoholien tai keinomakeuttajien markkinoilla Suomessa. Danisco ei tuota lainkaan keinomakeuttajia. Cultor kohtaa näissä hyödykkeissä merkittävää kansainvälistä kilpailua, lukuunottamatta xylitolia. Keskittymä ei luo sellaisia kilpailuetuja, jotka merkittävästi estäisivät kilpailua näiden muiden makeuttajien markkinoilla. Myöskään suomalaiset asiakkaat eivät ole virastolle antamissaan lausunnoissa katsoneet keskittymällä olevan merkittäviä haitallisia kilpailuvaikutuksia näiden muiden makeuttajien markkinoilla.
Ruokaparanteiden markkinat ovat kansainväliset ja laajat. Ruokaparannemarkkinoiden arvioidaan laajentuvan merkittävästi lähitulevaisuudessa, koska vähärasvaisten ja sokerittomien elintarvikkeiden kysynnän odotetaan kasvavan.
Yhdysvaltalainen ”Food Processing Guide & Directory” mainitsee 1 078 erilaista ruokaparanteiden kategoriaa. Julkaisun mukaan niitä tarjoaa lähes 1 300 yritystä. ”RTS Associates Report” -julkaisu arvioi, että EY:ssä ruokaparannemarkkinoiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 220 mrd mk. Daniscon ja Cultorin yhteenlaskettu maailmanlaajuinen ruokaparanteiden liikevaihto on yhteensä noin [] mrd mk.
Monet ruokaparanteet ovat patenteilla tai muilla immateriaalioikeuksilla suojattuja tuotteita. Ruokaparanteiden osuus valmiin elintarvikkeen kustannuksista on yleensä alhainen. Toisaalta kutakin parannetta voidaan vaihtelevassa määrin korvata muilla tuotteilla.
Suomalaiset ruokaparanteiden ostajat hankkivat paranteet usein agenttien välityksellä. Teollisuudella on yleensä käytössään useita kilpailevia tavarantoimittajia. Keskittymän ruokaparanneyksiköt kohtaavat huomattavaa kansainvälistä kilpailua. Niiden tärkeimpiä kilpailijoita ovat suuret kansainväliset kemian- ja elintarviketeollisuuden konsernit. Suomalaiset ruokaparanteiden ostajat eivät ole katsoneet keskittymällä olevan merkittäviä haitallisia kilpailuvaikutuksia.
Ruokaparanteiden, juurikassiemen, sokerijuurikkaiden, entsyymien, rehujen tai rehuparanteiden markkinoilla Kilpailuvirasto ei ole havainnut yrityskaupan synnyttävän tai vahvistavan sellaista määräävää markkina-asemaa, joka merkittävästi estäisi kilpailua näiden muiden hyödykkeiden markkinoilla Suomessa.
Daniscon antama sitoumus
Danisco on 12.5.1999 antanut Kilpailuvirastolle sitoumuksen poistaakseen keskittymän aiheuttamasta määräävän markkina-aseman vahvistumisesta johtuvia kilpailun esteitä:
Danisco sitoutuu toimimaan seuraavalla tavalla sen jälkeen, kun Kilpailuvirasto on hyväksynyt Daniscon tekemän Cultoria koskevan yrityskaupan ja kun Danisco on saanut määräysvallan Cultorissa:
- sikäli kun Cultorin ja Lännen Tehtaiden väliset sopimukset sisältävät välittömiä tai välillisiä rajoituksia Lännen Tehtaille ostaa sokeria muualta kuin Cultorilta tai sen ryhmään kuuluvilta yrityksiltä, Danisco määrää Cultorin toimimaan siten, että Lännen Tehtaille asetetut kyseiset rajoitukset poistetaan,
- rajoittamatta edellä mainittua, sikäli kun Cultorin ja Lännen Tehtaiden väliset sopimukset sisältävät osapuolille kohdistetun kilpailukiellon, Danisco määrää Cultorin aloittamaan neuvottelut Lännen Tehtaiden kanssa sille asetetun kyseisen kiellon poistamiseksi.
Daniscon antama sitoumus liittyy sopimuksiin, joita Cultor, Suomen Sokeri ja Lännen Tehtaat tekivät vuonna 1990 yhtiöiden siirtäessä sokerinvalmistuksena Sucrokseen sekä myöhemmin näiden osapuolten välillä tehtyyn myyntisopimukseen siltä osin kuin se sisältää nimenomaisia tai tosiasiallisia Lännen Tehtaille asetettuja esteitä kilpailla Cultorin kanssa.
Sitoumus avaa Lännen Tehtaille mahdollisuuden kilpailla keskittymän kanssa sitoumuksessa kuvatulla tavalla. Tämä lisää potentiaalisen kilpailun merkitystä keskittymän markkinavoiman rajoitteena Suomen sokerimarkkinoilla, ja keskittymän aiheuttamat kilpailun esteet voidaan näin välttää. Arviossaan Kilpailuvirasto on ottanut huomioon Lännen Tehtaiden kokemuksen ja sen asiakassuhteet sokerialalla. Kilpailuvirasto katsoo, että sitoumuksen antamisen jälkeen yrityskauppa voidaan hyväksyä.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto määrää edellä selostetun sitoumuksen noudatettavaksi ja hyväksyy siten ehdollisena yrityskaupan, jossa Danisco A/S hankkii määräysvallan Cultor Oyj:ssä.
[]
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki 10, 11, 11 a, 11 b ja 11 d § 3 mom.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.