Asian vireilletulo
Polarica Finland Oy (”Polarica”) on 6.5.2011 ilmoittanut Kilpailuvirastolle järjestelyn, jossa se hankkii yksinomaisen määräysvallan Lapin Liha Oy:ssä.
Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta
Polarica on ruotsalaisen Polarica Holding AB:n suomalainen tytäryhtiö. Polarica on riistan, kuten poron ja saksanhirven sekä marjojen tuottaja ja sillä on marjanjalostustehtaita Ruotsissa, Suomessa ja Puolassa. Polarican enemmistöomistaja on suomalainen Intera Fund I Ky, joka on pääomasijoittaja Intera Partners Oy:n (”Intera”) määräysvallassa.
Lapin Liha Oy on suomalainen riistalihan tuottaja. Lapin Lihalla on teurastus-, tuotanto- ja jalostuslaitos Rovaniemellä ja se on liha-, lihajaloste- ja pakastetuotteiden valmistaja. Lisäksi Lapin Liha toimittaa marjoja pääasiallisesti teollisuudelle ja valmistaa muusta kuin riistalihasta tehtyjä lihajalosteita.
Yrityskauppasäännösten soveltuminen järjestelyyn
Interan maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2010 oli [yli 350][1] miljoonaa euroa, josta [yli 200] miljoonaa euroa kertyi Suomesta. Yrityskaupan kohteen maailmanlaajuinen, viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukainen liikevaihto oli noin 26 miljoonaa euroa, josta [20–25] miljoonaa euroa kertyi Suomesta. Koska kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät, järjestely kuuluu yrityskauppavalvontaa koskevien säännösten soveltamisalaan.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Relevantit markkinat
Ilmoittajan näkemyksen mukaan järjestelyn kannalta relevantteina markkinoina voidaan pitää lihamarkkinoita, joihin kuuluvat tuorelihatuotteet ja lihavalmisteet ja toisaalta marjamarkkinoita, joihin kuuluvat metsämarjat ja puutarhamarjat. Yrityskaupan osapuolilla on päällekkäistä liiketoimintaa myös riistalihan ja metsämarjojen hankintamarkkinoilla.
Lihamarkkinoilla relevantit tuotemarkkinat voidaan ilmoittajan mukaan jakaa i) porotuotteiden, ii) muiden riistatuotteiden sekä iii) lihavalmisteiden hankinta- ja myyntimarkkinoihin. Edellä mainittujen markkinoiden osalta yrityskaupan osapuolilla on päällekkäisyyksiä sekä porotuotteiden että muiden riistatuotteiden myynnissä ja hankinnassa. Riistatuotteiden lisäksi Lapin Liha valmistaa sekä kokolihatuotteita että meetvursteja. Polaricalla ei ole vastaavia tuotteita lainkaan valikoimissaan, joten lihavalmisteissa yrityskaupan osapuolilla ei ole päällekkäistä toimintaa.
Suomessa myytävä poronliha hankitaan enimmäkseen Suomesta, mutta sitä on ilmoittajan mukaan mahdollista hankkia myös Ruotsista ja Venäjältä. Yrityskaupan osapuolista Lapin Liha hankkii poronlihan pääasiassa Suomesta, Polarican osalta poronlihan hankinta on keskittynyt Suomen lisäksi muihin Pohjoismaihin. Muut riistatuotteet hankitaan pääasiassa Suomen ulkopuolelta, esimerkiksi saksanhirveä hankitaan Uudesta-Seelannista. Ilmoittaja katsoo, että riistatuotteiden hankintamarkkinat ovat näin ollen huomattavasti Suomea laajemmat.
Poronlihan ja riistalihan myyntimarkkinat sisältävät sekä tuoreet että pakastetut lihatuotteet, sillä porossa ja riistassa tuotteet ovat tyypillisesti pakastettuja tuotteita. Myyntimarkkinoilla kummankin yrityskaupan osapuolen pääasiallisina asiakasryhminä ovat vähittäiskauppa ja HoReCa-sektori. Ilmoittajan mukaan tuonnilla on korostunut merkitys etenkin HoReCa-sektorilla ja asiakkaat voivat hankkia käyttämänsä lihan Suomen ulkopuolelta.
Yrityskaupan osapuolilla on lihatuotteiden lisäksi marjojen hankintaan ja myyntiin liittyvää liiketoimintaa. Osapuolilla on päällekkäistä liiketoimintaa vain metsämarjojen osalta, puutarhamarjoja hankkii ja myy ainoastaan Polarica. Molempien osapuolten marjatuotteet ovat kokonaisuudessaan pakasteita. Kummallakin yrityskaupan osapuolella on metsämarjojen hankintaa Suomessa. Metsämarjoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä mustikkaa, puolukkaa ja lakkaa. Ilmoittajan mukaan metsämarjojen hankinta-alue on kuitenkin merkittävästi Suomea laajempi, sillä marjoja voi hankkia esimerkiksi muista Pohjoismaista, Venäjältä ja Kiinasta. Metsämarjojen myyntimarkkinoilla yrityskaupan osapuolten toiminta on keskittynyt ainoastaan teollisuussektoriin.
Kilpailuviraston arvion mukaan asian ratkaisun kannalta ei ole tarpeellista määritellä relevantteja tuotemarkkinoita ja maantieteellisiä markkinoita täsmällisesti, koska yrityskauppa ei aiheuta merkittäviä kilpailuongelmia millään mahdollisella markkinamäärittelyllä.
Yrityskaupan kilpailuvaikutusten arviointi
Porotuotteiden ja muiden riistatuotteiden hankinta- ja myyntimarkkinat
Suomessa porojen vuotuinen tuotanto- ja teurastusmäärä on noin [100 000–110 000] eläintä, joista ilmoittajan mukaan noin [70–80] % käytetään kaupallisilla markkinoilla ([2–3] miljoonaa kiloa). Vuonna 2010 Polarican markkinaosuus poronlihan hankintamarkkinoilla oli ilmoittajan mukaan noin [0–10] % ja Lapin Lihan markkinaosuus [10–20] %. Osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus oli [20–30] %. Suomessa merkittävimmät kilpailijat porotuotteissa ovat Veljekset Rönkä Oy, Kylmänen Food Oy ja Polar Wild, joilla kullakin on noin [0–10] %:n markkinaosuus. Riistatuotteiden hankintamarkkinoista ei ole ilmoittajan mukaan tilastoja eikä ilmoittajalla näin ollen ole näitä markkinoita koskevia tarkempia tietoja. Ilmoittajan arvion mukaan riistatuotteiden hankintamarkkinat ovat kuitenkin Suomea laajemmat, joten yrityskaupan osapuolet edustavat ainoastaan murto-osaa hankintamarkkinoista.
Ilmoittajan arvion mukaan Polarican markkinaosuus poronlihan myyntimarkkinoilla vähittäiskauppasektorilla oli vuonna 2010 noin [0–10] % ja Lapin Lihan noin [20–30] %. Osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus oli yhteensä [20–30] %. Riistalihan osalta vastaava luku oli [10–20] %. HoReCa-sektorilla Polarican markkinaosuus poronlihan osalta oli ilmoittajan arvion mukaan noin [0–10] % ja Lapin Lihan noin [0–10] %, jolloin yhteenlaskettuna osapuolten markkinaosuus oli [10–20] %. Markkinaosuudet HoReCa-sektorilla riistalihan osalta olivat Polaricalla noin [20–30] % ja Lapin Lihalla noin [0–10] % yhteenlasketun markkinaosuuden ollessa [30–40] %.
Joidenkin Kilpailuviraston kuulemien markkinatoimijoiden mukaan keskittymällä on yrityskaupan jälkeen merkittävä markkina-asema poronlihan hankintamarkkinoilla. Suomessa porojen kasvatus on keskittynyt Lappiin ja kasvatuksesta vastaavat paliskunnat. Yrityskaupan osapuolet hankkivat paliskunnilta poroja teurastettaviksi ja käytettäviksi omassa tuotannossaan. Viraston kuulemien markkinatoimijoiden mukaan keskittymä on ainoa merkittävä poronlihan ostaja Lapissa, jolloin uhkana on ostohintojen laskeminen. Kilpailuviraston selvitysten mukaan paliskuntien teurasporoista suuri osa menee suoramyyntiin ja pienjalostamoihin. Mikäli keskittymä käyttäisi ostovoimaansa ja pyrkisi vaikuttamaan ostohintoihin, voivat paliskunnat lisätä suoramyyntiä ja myyntiä muille jalostamoille. Viraston selvitysten mukaan myös kilpailijoilla on mahdollisuus lisätä merkittävästi hankintamääriään. Ilmoittajan mukaan kilpailijoilla on myös käytössään riittävästi teurastuskapasiteettia eläimien käsittelyyn. Näin ollen paliskunnilla säilyy useita eri vaihtoehtoja poronlihan hankkijoiksi ja eläinten teurastajiksi.
Eräät Kilpailuviraston kuulemat markkinatoimijat ovat todenneet, että yrityskaupan osapuolten markkinaosuudet poron- ja riistalihan myyntimarkkinoilla ovat todellisuudessa suuremmat kuin ilmoittajan esittämät arviot. Myyntimarkkinoiden kilpailuvaikutuksia arvioitaessa tulee kuitenkin huomioida keskittymän markkina-asema ja mahdollinen markkinavoima suhteessa asiakkaisiin. Vähittäiskauppasektorilla asiakkaat ovat pääasiallisesti suuria päivittäistavarakaupan ketjuja, joilla on ostovoimaa suhteessa tavarantoimittajiin. Ilmoittaja katsookin, että yrityskaupan osapuolet ovat tuotteidensa myynnissä täysin riippuvaisia asiakkaistaan. HoReCa-sektorilla asiakkailla on paljon vaihtoehtoisia hankintalähteitä. Asiakkaat voivat esimerkiksi hankkia käyttämänsä lihan ulkomailta. Myös vähittäiskauppasektorilla asiakkailla on mahdollisuus lisätä ostoja muilta tuottajilta.
Muiden riistatuotteiden ja lihavalmisteiden hankinta- ja myyntimarkkinoiden osalta Kilpailuviraston kuulemat markkinaosapuolet eivät ole ilmoittaneet, että yrityskaupalla olisi kilpailun kannalta haitallisia vaikutuksia.
Metsämarjojen hankinta- ja myyntimarkkinat
Ilmoittajan arvion mukaan yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus metsämarjojen hankintamarkkinoilla vuonna 2010 oli [40–50] %. Myyntimarkkinoilla osapuolten toiminta on keskittynyt ainoastaan teollisuusasiakassegmenttiin. Teollisuusmyynnissä yhteenlaskettu markkinaosuus oli vuonna 2010 ilmoittajan mukaan [20–30] %.
Ilmoittajan mukaan teollisuusasiakkaat hankkivat käyttämänsä marjat pääasiassa muualta kuin Suomesta ja hankinta tehdään yleensä suoraan ilman välikäsiä. Ainoastaan pieni osa teollisuudessa käytetyistä marjoista on suomalaisia ja sama pätee myös vähittäiskaupassa myytäviin marjoihin. Mikäli keskittymä pyrkii vaikuttamaan marjojen hinnoitteluun myyntimarkkinoilla, on teollisuusasiakkailla mahdollisuus ostaa marjat suoraan ulkomailta. Keskittymällä on Suomessa marjojen myynnissä ja hankinnassa myös lukuisia kilpailijoita, kuten Kiantama Oy, Korvatunturin Marja ja Pakkasmarja Oy, joilta kotimaiset marjat voidaan hankkia. Lisäksi tulee huomioida yrityskaupan osapuolten markkina-asema ja mahdollinen markkinavoima suhteessa teollisuusasiakkaisiin. Teollisuusasiakkaat ovat pääasiallisesti suuria toimijoita, joiden ostovoimalla on merkitystä hinnoista neuvoteltaessa.
Ilmoittajan näkemyksen mukaan markkinatilanne on marjamarkkinoiden osalta hyvä sekä uusille että nykyisille toimijoille, sillä Suomen metsämarjoista jää edelleen keräämättä noin 90 %. Ilmoittajan mukaan hankintapuolella kilpailijoilla ei käytännössä ole esteitä toimintansa laajentamiselle.
Yhteenveto
Edellä kuvatulla tavalla keskittymällä on korkeat markkinaosuudet eräillä markkinoilla. Kaikilla markkinoilla on kuitenkin viraston näkemyksen mukaan kilpailijoita, jotka voivat hankintamääriänsä lisäämällä muodostaa todellisen vastavoiman keskittymälle. Myös asiakkailla on merkittävää ostovoimaa myyntimarkkinoilla. Keskittymä ei näin ollen Kilpailuviraston arvion mukaan pysty jatkossa toimimaan kilpailijoistaan ja asiakkaistaan riippumattomasti. Viraston selvitysten perusteella ei voida todeta, että yrityskauppa synnyttäisi tai vahvistaisi liha- ja marjamarkkinoiden hankinta- ja myyntimarkkinoilla sellaista kilpailunrajoituslaissa tarkoitettua määräävää markkina-asemaa, joka merkittävästi estäisi kilpailua.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan, jossa Polarica Finland Oy hankkii määräysvallan Lapin Liha Oy:ssä. Kilpailuviraston arvion mukaan yrityskauppa ei kilpailunrajoituslain 11 d §:n mukaisella tavalla synnytä tai vahvista sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyy Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (480/1992) 11, 11 a, 11 b ja 11 d §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
[1] Hakasulkeisiin merkityissä kohdissa tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.