Asian vireilletulo
Kilpailuvirastolle on 4.6.2004 ilmoitettu kilpailunrajoituslain 3 a luvun yrityskauppasäännösten mukaisesti järjestely, jossa Lassila & Tikanoja Oy (”Lassila & Tikanoja”) ja Tieliikelaitos perustavat Salvor Oy -nimisen yhteisyrityksen (”yhteisyritys”). Yhteisyrityksen osakkeet jakautuvat tasan Lassila & Tikanojan ja Tieliikelaitoksen kesken. Lassila & Tikanoja ja Tieliikelaitos käyttävät perustettavassa yrityksessä yhteistä määräysvaltaa, joka perustuu osakassopimuksen määräyksiin.
Osapuolet
Lassila & Tikanoja on suomalainen pörssiyhtiö, joka on erikoistunut ympäristöhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten ylläpitoon. Lassila & Tikanojan palvelut voidaan jakaa kolmeen toimialaan: ympäristöpalveluihin, kiinteistöpalveluihin ja teollisuuspalveluihin. Ympäristöpalvelut kattavat jätteen ja hyötymateriaalien keräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn sekä jalostettujen kierrätysmateriaalien toimittamisen hyötykäyttöön. Ympäristöpalveluiden tuotelinjat ovat jätehuolto ja kierrätyspalvelut. Kiinteistöpalvelut tarjoaa kiinteistöjen ylläpitopalveluja. Teollisuuspalvelut on puolestaan erikoistunut raskaisiin ja erikoisosaamista vaativiin puhtaanapito- ja saneeraustöihin teollisuudelle ja eri tyyppisille kiinteistöille.
Tieliikelaitos on maa- ja vesirakennusalan palveluita tuottava valtion liikelaitos, joka on esisijaisesti keskittynyt liikenneväylien ja liikenneympäristön suunnitteluun, rakentamiseen, ylläpitoon ja hoitoon sekä näihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin.
Yhteisyritys Salvorin päätoimialoina ovat teollisuuden sivutuotteiden käsittelypalvelut, pilaantuneiden maiden käsittelypalvelut sekä kaatopaikkojen eristerakentaminen. Yhteisyritykseen siirtyy osa Tieliikelaitoksen ympäristörakentamisen liiketoiminnasta eli muun muassa Iisalmen 10 hehtaarin maa-alue, Varkauden Seudun Jätehuolto Oy:ltä vuokrattu maa-alue pilaantuneiden maiden kunnostuskäyttöön sekä eräitä yhteistyösopimuksia. Yhtiöön on tarkoitus siirtää myös Lassila & Tikanojan 4.5.2004 allekirjoitetulla kauppakirjalla hankkimat Lohja Rudus Ympäristöteknologia Oy Ab:n maankunnostus- ja pohjavesisuojausliiketoiminnat sekä Greensoil Oy:n pilaantuneiden maiden kunnossapitoliiketoiminta. Yhteisyritykseen siirtyy siten muun muassa Lohjalla sijaitseva Finnsementiltä vuokralla oleva Virkkalan maanpuhdistusrakennus, Greensoilin maanpuhdistusyksikkö Turun kaupungin kaatopaikalta vuokratulla alueella sekä kaksi liikuteltavaa asemasekoitinta. Lisäksi yhteisyritykseen siirtyy asiantuntijahenkilökuntaa sekä Tieliikelaitokselta että Lassila & Tikanojan hankkimista liiketoiminnoista.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Yrityskauppasäännösten soveltuminen järjestelyyn
Lassila & Tikanojan maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2003 oli 314 miljoonaa euroa ja Tieliikelaitoksen vastaavasti noin 543 miljoonaa euroa. Lassila & Tikanojan liikevaihdosta vuonna 2003 yli […] [1]miljoonaa euroa kertyi Suomesta. Tieliikelaitoksen koko liikevaihto vuonna 2003 kertyi Suomesta. Koska kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät ja perustettava yhteisyritys hoitaa pysyvästi kaiken itsenäiselle taloudelliselle yksikölle kuuluvan toiminnan, järjestely kuuluu yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.
Relevantit markkinat
Yrityskaupan ilmoittajien mukaan yhteisyrityksen toiminnan kannalta relevantit markkinat ovat kaatopaikkarakentaminen, pilaantuneiden maiden käsittelypalvelut ja teollisuuden sivutuotteiden käsittelypalvelut. Viraston arvion mukaan yrityskaupan kilpailuvaikutukset voidaan riittävässä määrin todentaa tarkastelemalla edellä mainittuja toimintoja.
Kuten jäljempänä käy ilmi, keskittymä ei aiheuta merkittäviä kilpailuongelmia Suomessa. Siten asian ratkaisun kannalta ei ole tarpeellista määritellä yrityskaupan kohteena olevia relevantteja markkinoita täsmällisesti.
Kaatopaikkarakentaminen
Kaatopaikkarakentamisen osalta yhteisyritys keskittyy vanhojen kaatopaikkojen sulkemisen yhteydessä tehtävään pintaeristerakentamiseen sekä uusien kaatopaikkojen rakentamisen yhteydessä tehtävään pohjaeristerakentamiseen. Eristerakentamisen tarkoituksen on estää haitallisten aineiden läpipääsy pohjaveteen ja maaperään. Yhteisyritys toimii eristerakenteisiin erikoistuneena aliurakoitsijana Tieliikelaitoksen jatkaessa kaatopaikkojen kokonaisurakoitsijana. Yhteisyritys tulee kilpailemaan aliurakoista myös muiden kuin Tieliikelaitoksen toimiessa pääurakoitsijana. Kyse on ilmoittajien mukaan pitkälti asiantuntijapalvelujen tarjoamisesta eri rakennuttajille.
Kilpailuviraston markkinaosapuolilta saamien tietojen mukaan Suomessa on useita kaatopaikkoja, jotka tullaan ympäristödirektiivien mukaisesti sulkemaan viimeistään vuonna 2007. Vuositasolla pohjaeristerakenneurakoita on ilmoittajien mukaan ollut alle 10 kappaletta, pintaeristerakenneurakoita huomattavasti enemmän. Pohjaeristeurakointi asettaa markkinaosapuolten mukaan selkeästi suuremmat vaatimukset urakoitsijan ammattitaidolle kuin pintaeristerakenneurakointi. Kokonaismarkkinoiden arvoksi ilmoittajat ovat arvioineet yhteensä noin [20–40] miljoonaa euroa ja osapuolten yhteenlasketuksi markkinaosuudeksi kaatopaikkarakentamisen markkinoilla noin [20–30] %. Keskittymän kilpailijat puolestaan ovat arvioineet markkinoiden koon jonkin verran ilmoittajien arviota alhaisemmaksi. Yhteisyrityksen tärkeimpiä kilpailijoita kaatopaikkarakentamisen markkinoilla ovat Ekokem-Palvelut Oy, Niska & Nyyssönen Oy, Skanska Tekra Oy ja Lemminkäinen Oyj.
Kilpailuviraston yrityskaupan johdosta kuulemat markkinaosapuolet ovat katsoneet, että keskittymällä on markkinavoimaa erityisesti kaatopaikkarakentamisen markkinoilla. Virasto on tutkinut kilpailun kannalta ongelmia mahdollisesti aiheuttavina erityiskysymyksinä muun muassa rengasrouheen ja bentoniitin toimitukseen liittyviä näkökohtia. Sekä rengasrouhe että bentoniitti ovat kaatopaikkojen eristerakentamisessa käytettäviä materiaaleja.
Lassila & Tikanoja on saanut Suomen Rengaskierrätys Oy:ltä yksinoikeuden käytettyjen autorenkaiden jauhatukseen ja siitä syntyvän rouheen myyntiin vuoden 2006 loppuun asti. Rengasrouhetta käytetään salaojakerroksessa tiivistemateriaalina. Rouhetta myös tuodaan maahan pääasiassa Saksasta, joskaan kuljetuskustannusten takia sitä ei ole kannattavaa tuoda rannikkoalueita pidemmälle, pisimpien kannattavien kuljetusetäisyyksien ollessa alle 150 km. Vuonna 2003 Lassila & Tikanojan Suomen Rengaskierrätys Oy:n kautta kertynyt rengasrouheen kokonaisvolyymi oli noin […] tonnia. Ilmoittajat arvioivat tuonnin […] suuruiseksi. Rengasrouheen osalta ilmoittajat toteavat, että jo osakassopimuksen määräysten mukaan sitä tulee toimittaa myös yhteisyritykselle markkinahintaan. Näin ollen Lassila & Tikanoja ei voi toimittaa rengasrouhetta yhteisyritykselle muita asiakkaita paremmilla ehdoilla. Rengasrouhe voidaan yleensä korvata kivimurskeella, jonka käyttö tulee kuitenkin osassa rakennuskohteista rengasrouheen käyttöä kalliimmaksi. Viraston selvitysten mukaan kiviaineen saatavuus ei yleensä tuota ongelmia.
Ennen yrityskauppaa Suomessa on ollut kaksi bentoniittia maahantuovaa yritystä, joista toinen on SP-Minerals Oy ja toinen on Lohjan Rudus Ympäristöteknologia. […]. Mitään sopimuksia ei yhteisyritykseen tältä osin siirry. Yhteisyritykseen siirtyy Lohjan Ruduksen Virkkalassa toimiva jauhatusmylly, jossa paloina maahantuotu bentoniitti jauhetaan käyttökelpoiseksi. Virasto ei pidä tilannetta kilpailun kannalta ongelmallisena, koska kaupan toteuttamisen jälkeenkin Suomeen jää markkinoille itsenäinen maahantuoja ja alan markkinajohtaja, jolla on oma jauhatuskalustonsa ja joka pystyy kilpailemaan yhteisyrityksen kanssa bentoniitin maahantuonnissa.
Pilaantuneiden maiden käsittelypalvelut
Yhteisyritys keskittyy pilaantuneiden maiden vastaanottoon ja käsittelyyn alueellisissa käsittelykeskuksissa. Tieliikelaitos keskittyy jatkossa vain kunnostusurakointiin eli selväpiirteisiin dig and dump- urakointeihin, jossa pilaantunut maa kaivetaan ylös ja kuljetetaan muualle loppusijoitettavaksi. Ilmoittajat ovat arvioineet pilaantuneiden maiden käsittelypalveluiden kokonaismarkkinoiden kooksi noin [45–60] miljoonaa euroa, josta kunnostusurakoinnin ja käsittelypalvelujen osuus on noin [10–30] miljoona euroa. Osapuolten yhteenlasketuksi markkinaosuudeksi tällä markkinalla ilmoittajat arvioivat noin [15–25] %. Tärkeimmät kilpailijat pilaantuneiden maiden käsittelyssä ovat Ekokem-Palvelut Oy, Savaterra Oy, Niska & Nyyssönen Oy ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy.
Suomessa on toistakymmentä vahvasti pilaantuneen maan käsittelyyn erikoistunutta alueellista käsittelykeskusta, joista 4 on tällä hetkellä keskittymän hallussa. Keskittymän hallussa olevat käsittelykeskukset sijaitsevat Turun Topinojan kaatopaikalla, Lohjan Virkkalassa, Varkaudessa ja Iisalmessa. Lisäksi keskittymällä on uusien keskusten perustamiseksi ympäristölupaprosessi kesken Lohjan Ristenissä, ympäristövaikutusten arviointi tehty Köyliössä sekä ympäristövaikutusten arviointi kesken Hämeenlinnassa. Alueellisten käsittelykeskusten lisäksi alalla toimii useita kunnallisia jätehuoltoyhtiöitä, joiden ongelmajätteen kaatopaikoille voimakkaasti pilaantunutta maata voidaan loppusijoittaa.
Markkinaosapuolilta saatujen tietojen mukaan pilaantunutta maata voidaan korkeiden kuljetuskustannusten vuoksi kuljettaa käsiteltäväksi suhteellisen lyhyitä matkoja. Pisin kannattava kuljetusetäisyys on noin 140-170 km. Viraston arvion mukaan tämä kuitenkin mahdollistaa sen, että palvelun hankkijalla on käytännössä aina mahdollisuus valita kahden tai useamman yrityksen omistaman käsittelykeskuksen välillä eikä edes alueellista määräävää markkina-asemaa pääse näin ollen syntymään.
Markkinaosapuolten huomioiden perusteella virasto on selvittänyt myös, saako yhteisyritys Tieliikelaitoksen hallussa olevien maa-alueiden kautta etua käsittelykeskusten perustamisessa suhteessa kilpailijoihin. Ilmoittajien mukaan maa-alueet eivät kuitenkaan siirry kaupassa yhteisyritykseen, eikä Tieliikelaitos tule luovuttamaan sille tällaisia alueita jatkossakaan. Yhteisyrityksellä ei Tieliikelaitoksen mukaan myöskään ole nyt eikä tulevaisuudessa mahdollisuutta sijoittaa pilaantuneita maita Tieliikelaitoksen hallussa oleville maa-aluille, kuten soranottokuoppiin. Tyhjät sorakuopat ovat Tieliikelaitoksen omaisuutta eikä Tieliikelaitos tule luovuttamaan yhteisyritykselle tällaisia alueita. Markkinaosapuolten esiin nostamien vastuukysymysten osalta ilmoittajat toteavat, että kaikkien pilaantuneiden maiden loppusijoitusvastuu on yksin yhteisyrityksellä, ei Tieliikelaitoksella.
Teollisuuden sivutuotteiden käsittelypalvelut
Yhteisyritys tarjoaa teollisuudelle palveluja sivutuotteiden poiskuljettamisessa joko välivarastoon myöhemmin hyödynnettäväksi jalostustarkoituksiin tai loppusijoitukseen sekä pyrkii mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään sivutuotteita myymällä niitä kaikille alan urakoitsijoille infrastruktuurirakentamisen materiaaliksi. Teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttö edellyttää aina ympäristölupamenettelyä, mikä on tähän saakka rajoittanut niiden hyödyntämistä. Tulevaisuudessa hyötykäyttö tullee kuitenkin helpottumaan eräiden jätteiden hyötykäytöstä annettavan valtioneuvoston asetuksen astuessa voimaan. Asetuksessa siirrytään lupamenettelystä ilmoitusmenettelyyn, mikä vähentää käsittelyaikoja olennaisesti.
Ilmoittajien arvion mukaan teollisuuden sivutuotteiden käsittelypalvelujen markkinat ovat kooltaan noin [10–25] miljoonaa euroa. Osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus tällä markkinalla on ilmoittajien arvion mukaan alle [10] %. Yhteisyrityksen tärkeimpinä kilpailijoina ilmoittajat pitävät SKJ-Yhtiöt Oy:tä, Finncao Oy:tä, Oy Finn Ash-Power Ltd:a sekä LT-Tuhkimo Oy:tä.
Markkinaosapuolten lausuntojen pohjalta virasto on selvittänyt syntyykö yhteisyritykselle kilpailuetua siitä, että se pääsisi sijoittamaan käsiteltyjä teollisuuden sivutuotteita Tieliikelaitoksen tie- ja maisemarakennusprojekteihin. Ilmoittajien mukaan Tieliikelaitos on julkisyhteisönä velvollinen noudattamaan julkisista hankinnoista annetun lain säännöksiä kaikessa hankintatoiminnassaan, eikä se näin ollen voi suosia yritysryhmäänsä kuuluvaa yhteisyritystä. Tieliikelaitos ei ilmoittajien mukaan myöskään voi ottaa näitä materiaaleja ilmaiseksi vastaan.
Liitännäisrajoitukset
Yrityskaupan liitännäisrajoituksena on esitetty hyväksyttäväksi osakassopimuksen sisältämä kilpailukielto, […].
Kilpailuviraston arvion mukaan esitettyä kilpailukieltoa voidaan pitää yritysjärjestelyyn suoraan liittyvänä ja sen toteuttamisen kannalta välttämättömänä. Ilmoittajien esittämä kilpailukielto voidaan hyväksyä yrityskaupan liitännäisrajoitukseksi siksi ajaksi, jona Lassila & Tikanoja ja Tieliikelaitos käyttävät yhteistä määräysvaltaa yhteisyrityksessä. Kilpailukielto voidaan hyväksyä liitännäisrajoituksena siltä osin, kun se koskee niitä hyödykemarkkinoita ja maantieteellisiä markkinoita, joilla yhteisyrityksen perustajat tarjosivat tavaroita ja palveluita ennen yrityskauppaa.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan, jossa Lassila & Tikanoja Oy ja Tieliikelaitos perustavat Salvor Oy -nimisen yhteisyrityksen. Kilpailuviraston arvion mukaan yrityskauppa ei synnytä tai vahvista sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyy Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Kilpailuvirasto hyväksyy liitännäisrajoituksena esitetyn kilpailukiellon edellä liitännäisrajoitukset -kohdassa mainituin rajauksin.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (303/98), (318/04) 11, 11 a, 11 b ja 11 d §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
[1] Hakasulkeissa oleva tieto/tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.