Asian vireilletulo
Lännen Tehtaat Oyj (jäljempänä Lännen Tehtaat) on 6.6.2002 ilmoittanut Kilpailuvirastolle kilpailunrajoituslain (303/98) 3 a luvun yrityskauppavalvontaa koskevien säännösten mukaisesti yritysjärjestelyn, jolla se hankkii Suomen valtiolta Avena Oy:n (jäljempänä Avena) määräysvaltaansa. Yritysjärjestely toteutetaan osakekannan kauppana siten, että Lännen Tehtaat hankkii Avenan koko osakekannan hallintaansa lukuun ottamatta Avena-konserniin kuuluvaa Avena Siilot Oy:tä (jäljempänä Avena Siilot), josta Lännen Tehtaat hankkii 35 %:n vähemmistöosuuden. Loput Avena Siilojen osakeomistuksesta jää valtiolle.
Kilpailuvirasto on päätöksellään 5.7.2002 siirtänyt asian kilpailunrajoituslain 11 e §:n mukaiseen jatkokäsittelyyn.
Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta
Lännen Tehtaat
Lännen Tehtaat on Helsingin Pörssissä noteerattu elintarvikealan yhtiö. Yritysryhmään kuuluvat pakasteita, kalajalosteita, hilloja ja marmeladeja tuottava ja sokeria myyvä elintarvikeryhmä, kansainvälisiä maarakennus- ja materiaalinkäsittelykoneita välittävä ja kaivurikuormaajia valmistava Machinium-ryhmä sekä muut liiketoiminnot -ryhmä. Muihin liiketoimintoihin kuuluvat rehuja tuottava Lännen Rehu, taimiteknologiassa toimiva Lännen Plant Systems, raaka-ainekasvien sopimusviljelytoiminnasta vastaava Lännen Maatalousosasto sekä puuntaimien tuotantoon keskittynyt Harviala Oy. Lännen Tehtailla on myös pakaste- ja säilyketuotantoa Puolassa sekä maarakennuskonetoimintaa Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa sijaitsevien tytäryhtiöiden kautta.
Lännen Rehun tuotteita ovat rehuseokset ja rehuteollisuuden raaka-aineet. Erityisesti yhtiö on erikoistunut naudan- ja sianrehujen kehittämiseen ja valmistamiseen. Se tuottaa rehuja myös hevosille ja lampaille. Lisäksi se toimittaa jalostamiaan raaka-aineita rehuteollisuudelle, valmistaa rehuseoksia alihankkijana ja myy valmiita rehuseoksia omilla tuotemerkeillään.
Avena
Avena Yhtiöt -konserni on perustettu vuonna 1995. Siihen kuuluvat valtion omistaman emoyhtiö Avenan lisäksi tytäryhtiöt Suomen Rehu Oy (jäljempänä Suomen Rehu), joka tuottaa teollisia rehuja, Avena Nordic Grain Oy (jäljempänä Avena Nordic Grain), joka harjoittaa mm. vilja- ja rehuraaka-aineiden kauppaa sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla, Avena Siilot, joka on viljan käsittelyyn ja varastointiin erikoistunut yritys sekä Baltiassa maataloustuotekauppaa käyvä osakkuusyritys Agribalt Oy.
Suomen Rehun toimintaan kuuluvat mm. täysrehu-, tiiviste- ja puolitiivistevalmisteiden kehittäminen, valmistaminen ja markkinointi. Näitä tuotetaan erityisesti naudoille, sioille ja siipikarjalle. Yhtiö tuottaa rehuja lisäksi hevosille, turkiseläimille ja poroille. Se tarjoaa myös tuotteita koirien ja kissojen ruokintaan. Suomen Rehulla on kotimaassa sijaitseva tytäryhtiö, Hiven Oy (jäljempänä Hiven), joka toimii eläinterveyttä parantavissa rehuissa sekä Baltiassa sijaitsevat tytäryhtiöt SIA Baltic Feed ja Rehu Eesti Oü. Suomen Rehulla on myös osakkuusyritys Movere Oy (jäljempänä Movere), joka välittää rehuraaka-aineiden ja valmiiden rehujen logistiikkapalveluita sekä muita kuljetuspalveluita.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Yrityskauppasäännösten soveltuminen järjestelyyn
Lännen Tehtaat -yritysryhmän maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2001 oli noin 254 miljoonaa euroa. Järjestelyssä siirtyvän Avenan yritysryhmän maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2001 oli noin […][1] miljoonaa euroa. Kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät. Avena harjoittaa liiketoimintaa Suomessa. Järjestely kuuluu siten kilpailunrajoituslain yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.
Relevantit markkinat
Lännen Tehtaat on yrityskauppailmoituksessaan katsonut, että osapuolilla on päällekkäisyyttä naudan-, sian- ja hevosrehumarkkinoilla. Osapuolten harjoittamaan liiketoimintaan nähden vertikaalisessa suhteessa olevana markkinana on ilmoittajan mukaan pidettävä viljakauppamarkkinoita. Läheisiä markkinoita ovat ilmoittajan mukaan elintarvikemarkkinat, kuljetusmarkkinat, sokerintuotannon sivutuotteet, muut kuin edellä lueteltujen eläimien rehumarkkinat, lemmikkieläinten rehumarkkinat sekä viljan käsittelymarkkinat ja viljan varastointimarkkinat.
Rehumarkkinat
Ilmoittajan mukaan eri eläimille, kuten naudoille, sioille ja siipikarjalle, tarkoitettujen rehujen keskinäinen korvaavuus on rajoitettua. Yhdelle eläinryhmälle tarkoitettujen rehujen tarjoaminen toiselle eläinryhmälle ei siten pääsääntöisesti ole mahdollista johtuen mm. eläinten erilaisesta ruoansulatuksesta. Joitakin rehuja, kuten kivennäisrehuja, voidaan kuitenkin jossain määrin käyttää eri eläinryhmille. Esimerkiksi tiettyjä naudan kivennäisrehuja voidaan tarjota myös sioille. Lähtökohtaisesti samoja rehuja voidaan käyttää eläinryhmien sisällä eri tuotantoryhmän eläimille, kuten lihakarjalle ja lypsykarjalle.
Eläimille tarjottavat rehut voivat ilmoittajan mukaan olla joko kotoisesti, tilalla itse valmistettuja ja esimerkiksi teollisuuden sivutuotteilla täydennettyjä rehuja tai teollisesti jalostettuja rehuseoksia. Kotoinen rehu sisältää pääsääntöisesti tilalla itse tuotettua tai ostettua säilörehua, heinää ja viljaa. Teollisesti tuotetut rehut, kuten täysrehut, tiivisteet, puolitiivisteet ja kivennäisrehut, ovat ostorehuja. Ostorehuihin voidaan ilmoittajan mukaan lukea myös teollisuuden sivutuotteet eli komponentit[2]. Komponentteja toimitetaan raaka-aineen muodossa rehutehtaille teollisten rehujen valmistamista varten sekä myös suoraan maatiloille kotoisia rehusekoituksia varten. Kotoiset rehut muodostavat ilmoittajan mukaan merkittävän osan eläinten ruokinnasta: lypsykarjalla kotoisen rehun osuus kokonaisrehukulutuksesta on noin 75 % ja lihakarjalla noin 82 %. Sioilla kotoisen rehun osuus on noin 45–49 % ja hevosilla jopa 97–98 %.
Lähtökohtaisesti ilmoittaja on katsonut, että kotoiset rehut ja ostorehut muodostavat erilaisina ruokintayhdistelminä toisilleen vaihtoehtoisia ravintokokonaisuuksia. Nämä ravintokokonaisuudet ovat asiakkaan kannalta kaikki toisiaan korvaavia ruokintavaihtoehtoja. Teollisten rehujen käyttö on siten ilmoittajan mukaan kokonaisuudessaan korvattavissa komponenttien käytöllä ja kotoisesti tuotetuilla rehuilla. Rehuja ja rehuraaka-aineita voidaan myös tuoda ulkomailta. Erilaisten komponenttien osalta ilmoittaja katsoo, että ne ovat toisiaan korvaavia ja keskenään kilpailevia vaihtoehtoja.
Ilmoittaja on yrityskauppailmoituksessaan kuitenkin esittänyt markkinatietoja erikseen myös pelkästään teollisten ja muiden ostorehujen osalta. Ilmoittaja on jakanut teollisten rehujen markkinat eläinryhmittäin siten, että tietoja on annettu erikseen niiden eläinryhmien rehujen osalta, joissa osapuolet toimivat. Tietoja on annettu lisäksi lisäainevalmisteista, terveysrehuista ja sokerintuotannon sivutuotteista (komponentti). Relevanttien maantieteellisten markkinoiden osalta ilmoittaja on katsonut, että rehumarkkinat ovat pääasiassa valtakunnalliset. Ilmoittaja on perustellut näkemystään mm. sillä, että kysynnän rakenne ja muut kilpailuolosuhteet ovat samanlaisia koko Suomessa, ja että merkittävä osa rehujen laskutuksesta ja osa myös fyysisestä jakelusta tapahtuu maatalouskauppojen välityksellä.
Kotoiset rehut ja ostorehut tyydyttävät pitkälti samoja tarpeita ja sisältävät myös samoja raaka-aineita. Tehokkaan ja taloudellisen tuotannon saavuttaminen sekä eläimen riittävän monipuolisen ruokinnan varmistaminen vaativat mm. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT) saadun selvityksen mukaan kuitenkin myös sellaisten ravintoaineiden ja ravintoainelisien käyttämistä, joita ei ole mahdollista tai liiketaloudellisesti mielekästä tuottaa tilalla itse. Samaan suuntaan vaikuttavat osaltaan myös tilatuotantoon siirtymisen aiheuttamat kustannukset, siirtymäaika sekä mahdollinen tilakoon/tuotantoyksiköiden suurentaminen. Kilpailuviraston näkemyksen mukaan kotoisia rehuja ja ostorehuja tulee tarkastella toisistaan erillisinä hyödykemarkkinoina. Näkemystä tukevat myös viraston muilta markkinaosapuolilta saamat selvitykset. Viraston arvion mukaan rehut tulee jakaa eläinryhmittäin edelleen pääasiassa ainakin täysrehuihin, tiivisteisiin ja puolitiivisteisiin. Kivennäisrehuja, lisäainevalmisteita ja terveysrehuja sekä komponentteja tulee viraston arvion mukaan tarkastella erikseen omina hyödykemarkkinoinaan. Komponentit voidaan viraston arvion mukaan jakaa edelleen sokeriteollisuuden ja öljynpuristamoteollisuuden sekä muun teollisuuden sivutuotteisiin.
Teollisten rehujen markkinat ovat viraston näkemyksen mukaan Suomen laajuiset. Kilpailuvirastolle esitetyn kannan mukaan valtakunnallisia markkinoita suppeampi tarkastelu saattaisi olla mahdollista niissä tilanteissa, joissa pienemmät rehuvalmistajat muodostaisivat alueellisesti valtakunnallisia markkinoita suuremman vastavoiman keskittymälle. Kilpailuviraston arvion mukaan rehumarkkinoiden tarkastelu valtakunnallisia markkinoita suppeammalla alueella ei olennaisesti kuitenkaan muuta keskittymän syntymisestä aiheutuvien kilpailuvaikutusten arviointia.
Naudan-, sian- ja hevosrehut
Yrityskaupan osapuolet toimivat kumpikin naudan-, sian- ja hevosrehuissa. Suomen naudanrehumarkkinoiden kokonaisarvo (ml. kotoinen tuotanto ja ostorehut) oli vuonna 2001 ilmoittajan arvion mukaan noin [350–500] miljoonaa euroa. Teollisesti valmistettujen naudanrehujen, tuonnin ja komponenttien eli kaikkien ostorehujen osuus tästä oli noin [100–250] miljoonaa euroa. Suomen Rehun markkinaosuus naudanrehujen kokonaismarkkinoilla (ml. kotoinen tuotanto ja ostorehut) Suomessa vuonna 2001 oli ilmoittajan arvion mukaan noin [5–20] % ja ostorehuissa noin [35–50] %. Lännen Rehun vastaavat osuudet naudanrehujen kokonaismyynnistä olivat noin [0–15] % ja noin [0–15] %. Osapuolten tärkeimmät kilpailijat teollisten naudanrehujen markkinoilla Suomessa ovat ilmoittajan mukaan Raisio Yhtymä Oyj (jäljempänä Raisio), jonka markkinaosuus on noin [30–45] %, Kinnusen Mylly Oy ([0–15] %), Feedmix Oy ([0–15] %), Feedex Oy ([0–15] %) ja Rehumelica Oy ([0–15] %).
Suomen sianrehumarkkinoiden kokonaisarvo vuonna 2001 oli ilmoittajan arvion mukaan noin [100–250] miljoonaa euroa. Ostorehujen osuus tästä oli noin [50–150] miljoonaa euroa. Suomen Rehun markkinaosuus sianrehujen kokonaismarkkinoilla Suomessa vuonna 2001 oli noin [5–20] % ja ostorehuissa noin [35–50] %. Lännen Rehun vastaava markkinaosuus sianrehujen kokonaismarkkinoilla oli [0–15] % ja ostorehuissa sen osuus oli noin [0–15] %. Osapuolten tärkeimmät kilpailijat teollisten sianrehujen markkinoilla Suomessa ovat ilmoittajan mukaan Raisio ([30–45] %), Feedmix Oy ([0–15] %), Feedex Oy ([0–15] %), Polarfarmi Oy ([0–15] %) ja Biokasvu Oy ([0–15] %).
Hevosrehumarkkinoiden kokonaisarvo vuonna 2001 oli ilmoittajan arvion mukaan noin [20–70] miljoonaa euroa, josta ostorehujen osuus oli noin [1–10] miljoonaa euroa. Suomen Rehun osuus hevosrehujen kokonaismarkkinoista vuonna 2001 oli ilmoittajan mukaan noin [0–15] % ja ostorehuista noin [70–85] %. Lännen Rehu valmistaa hevosrehuja ainoastaan sopimusvalmistuksena. Sopimusvalmistuksena valmistamiensa hevosrehujen osuus koko hevosrehumarkkinoista vuonna 2001 oli [0–15] % ja ostorehuista noin [0–15] %. Kilpailijoikseen hevosrehujen markkinoilla Suomessa osapuolet ovat nimenneet Biofarm Oy:n ([0–15] %), Scandinavian Dog & Horsen ([0–15] %), RehuX Oy:n ([0–15] %), Finn-Horse/Sopusha Oy:n ([0–15] %) ja Vitabalans Oy:n ([0–15] %).
Seuraavaan taulukkoon on koottu ilmoittajan esittämät arviot markkinaosuuksista teollisesti valmistettujen naudan-, sian- ja hevosrehujen markkinoilla.
| Lännen Rehu | Suomen Rehu | Raisio Yhtymä | Muut | |
| Naudanrehut | [0–15] | [35–50] | [30–45] | [10–25] |
| Sianrehut | [0–15] | [35–50] | [30–45] | [15–30] |
| Hevosrehut | [0–15] | [70–85] | – | [10–25] |
Taulukko 1.
Muut osapuolten tarjoamat rehut
Suomen Rehu valmistaa naudan-, sian- ja hevosrehujen lisäksi siipikarjalle, turkiseläimille, poroille ja koirille tarkoitettuja rehuja sekä jakelee kissojen rehuja. Lännen Rehu valmistaa myös lampaille tarkoitettuja rehuja. Suomen Rehu ja sen tytäryhtiö Hiven valmistavat lisäksi lisäainevalmisteita ja terveysrehuja, joita ovat mm. erilaiset vitamiini- ja hivenainevalmisteet.
Ilmoittajan mukaan Suomen kokonaismyynnin arvo vuonna 2001 oli teollisesti tuotetuissa siipikarjanrehuissa noin [50–100] miljoonaa euroa, turkiseläinten rehuissa noin [20–50] miljoonaa euroa, pororehuissa [1–10] miljoonaa euroa ja lammasrehuissa noin [50 000–100 000] euroa. Teollisesti tuotettujen ja tuotujen koiranrehujen kokonaismyynti vuonna 2001 oli ilmoittajan mukaan yhteensä noin [20–50] miljoonaa euroa. Kissanrehuissa vastaava kokonaismyynti oli noin [30–70] miljoonaa euroa. Jäljempänä markkinaosuuksia tarkasteltaessa koiran- ja kissanrehut sisältyvät lemmikkieläinten rehujen markkinoihin. Teollisesti tuotettujen lisäainevalmisteiden ja terveysrehujen kokonaistuotanto Suomessa vuonna 2001 oli ilmoittajan mukaan noin [20 000–70 000] tonnia. Ilman säilöntäaineita valmistettuja lisäainevalmisteita ja terveysrehuja tuotettiin noin [1 000–20 000] tonnia.
Suomen Rehun markkinaosuus teollisesti tuotettujen siipikarjanrehujen markkinoilla Suomessa vuonna 2001 oli ilmoittajan mukaan noin [50–65] %. Turkiseläinten rehuissa Suomen Rehun markkinaosuus oli noin [20–35] %, pororehuissa noin [70–85] % ja lemmikkieläinten rehuissa noin [0–15] %. Lännen Rehun vastaava markkinaosuus lammasrehuissa oli noin [30–45] %. Suomen Rehun ja Hivenen yhteenlaskettu markkinaosuus lisäainevalmisteissa ja terveysrehuissa Suomessa vuonna 2001 oli ilmoittajan mukaan noin [5–20] %. Säilöntäaineettomissa lisäainevalmisteissa ja terveysrehuissa yhteenlaskettu markkinaosuus oli noin [60–75] %.
Suomen Rehun tärkeimmät kilpailijat siipikarjanrehuissa Suomessa vuonna 2001 olivat ilmoittajan mukaan Raisio ([30–45] %), RehuX Oy ([0–15] %), Isofarmi Oy ([0–15] %), Feedex Oy ([0–15] %) ja Kinnusen Mylly Oy ([0–15] %). Turkisrehuissa Suomen Rehun kanssa kilpailevat ainakin Feedex Oy ([40–55] %) ja Botnia Grain Oy ([0–15] %). Pororehuissa Suomen Rehun tärkeimmät kilpailijat vuonna 2001 olivat ilmoittajan mukaan Raisio ([10–25] %), Kinnusen Mylly Oy ([0–15] %), Feedmix Oy ([0–15] %), Feedex Oy ([0–15] %) ja Svenska Lantmännen ([0–15] %). Lammasrehuissa Lännen Rehun kanssa kilpailee ainakin Feedex Oy, jonka markkinaosuus on ilmoittajan mukaan noin [40–55] %. Lemmikkieläinten rehujen markkinoilla merkittävimpiä toimijoita ovat kansainväliset yhtiöt Nestlé ([20–35] %) ja Masterfoods ([20–35] %). Suomen Rehun ja Hivenen tärkeimmät kilpailijat lisäainevalmisteissa ja terveysrehuissa ovat ilmoittajan mukaan Kemira Oyj, Raisio, Feedex Oy ja Valio Oy.
Seuraavassa taulukossa on esitetty ilmoittajan arviot markkinaosuuksista siipikarjan-, turkiseläin-, poro- ja lammasrehujen sekä lemmikkieläinten rehujen markkinoilla.
| Lännen Rehu | Suomen Rehu | Raisio Yhtymä | Muut | |
| Siipikarjanrehut | – | [50–65] | [30–45] | [0–15] |
| Turkiseläinrehut | – | [20–35] | pieni*) | [65–80]**) |
| Pororehut | – | [70–85] | [10–25] | [0–15] |
| Lammasrehut | [30–45] | – | – | [55–70]***) |
| Lemmikkieläinten rehut | – | [0–15] | – | [85–100]****) |
Taulukko 2.
*) Ilmoittajan mukaan Suomen Rehun tärkeimmät kilpailijat turkiseläinrehuissa ovat Feedex Oy ([40–55] %) ja Botnia Grain Oy ([0–15] %). Raisiolla on ilmeisesti kuitenkin myös turkiseläinrehutuotantoa.
**) Luku sisältää Feedex Oy:n noin [40–55] %:n markkinaosuuden turkiseläinrehuissa.
***) Luku sisältää Feedex Oy:n noin [40–55] %:n markkinaosuuden lammasrehuissa.
****) Tähän ryhmään kuuluvat mm. Nestlé ja Masterfoods, joilla kummallakin on ilmoittajan mukaan noin [20–35] %:n markkinaosuus.
Sokeriteollisuuden sivutuotteet
[…]
Lännen Rehu ja Suomen Rehu käyttävät hankkimaansa leikettä ja melassia raaka-aineina omassa rehutuotannossaan. Lisäksi yhtiöt myyvät ja välittävät niitä myös muulle rehuteollisuudelle ja suoraan maatiloille komponenteiksi rehusekoituksia varten.
Leikkeen kysyntä Suomen markkinoilla ylittää ilmoittajan mukaan tämänhetkisen kotimaisen tuotannon. Tästä johtuen leikkeen tuonti on ollut viime vuosina kasvussa. Leike on ilmoittajan mukaan vapaasti tuotavissa Suomeen ja sitä on helposti saatavilla maailman markkinoilta, lähinnä Euroopasta. Sen sijaan melassin tarjonta ylittää ilmoittajan mukaan sen kotimaisen kysynnän eikä tuotetta tuoda Suomeen. Ylijäämämelassia viedään ulkomaille. Ilmoittaja katsoo, että leikkeen ja melassin relevantit maantieteelliset markkinat ovat vähintään Suomen laajuiset.
Leikkeen kokonaiskäyttö Suomessa vuonna 2001 oli ilmoittajan mukaan noin […] tonnia. Tästä kotimaan tuotantona Sucros tuotti noin […] tonnia. Leikkeen kokonaistuotannon arvo vuonna 2001 oli ilmoittajan arvion mukaan noin […] miljoonaa euroa. Melassin kokonaistuotanto vuonna 2001 oli ilmoittajan mukaan noin […] tonnia. Luku perustuu kokonaisuudessaan kotimaan tuotantoon ja sisältää sokerintuotannon lisäksi myös vehnätärkkelys-, vilja- ja hiivateollisuuden sivutuotteena syntyvän melassin. Melassin kokonaistuotannon arvo vuonna 2001 oli ilmoittajan arvion mukaan noin […] miljoonaa euroa.
Viljakaupan, viljankäsittelyn ja -varastoinnin markkinat
Yrityskaupan osapuolista Avena harjoittaa tytäryhtiönsä Avena Nordic Grainin kautta viljakauppaa ja Avena Siilojen kautta viljankäsittely- ja viljanvarastointipalveluiden tarjoamista. Lännen Tehtaille yrityskaupassa siirtyy koko Avenan viljakauppaliiketoiminta. Avena Siilojen osakkeista Lännen Tehtaille siirtyy 35 %.
Viljan ja muiden rehuraaka-aineiden kauppa
Avena Nordic Grain harjoittaa mm. viljan ja muiden rehuraaka-aineiden sekä muiden maataloustuotteiden sekä niiden raaka-aineiden kauppaa (so. ostoa, myyntiä ja välitystä) kotimaan ja kansainvälisillä markkinoilla. Ilmoittajan näkemyksenä on, että markkinaolosuhteista johtuen toimiminen viljakaupan (ml. rehuraaka-aineet) markkinoilla edellyttää osallistumista kaikkeen toimintaan kokonaisuudessaan. Siten kyseiset markkinat Suomessa tulee ilmoittajan mukaan määritellä viljakaupan markkinoiksi sisältäen sekä viennin että tuonnin ja kotimaankaupan. Kilpailuviraston arvion mukaan markkinoita voidaan tarkastella ilmoittajan esittämän jaottelun mukaan.
Ilmoittajan mukaan Suomessa tuotetun viljan satomäärä vuonna 2001 oli noin 3,7 miljoonaa tonnia. Satomäärästä lähes puolet jää tiloille ja loppuosa tulee kauppaan. Suomesta viedään lähinnä kauraa myllyille ja ohraa rehuiksi. Viljanviennin vuosittainen kokonaismäärä on noin 300 000–600 000 tonnia satotasosta riippuen. Tuonti Suomeen on pääosin vehnää myllyille ja rehuksi sekä ruista ja mallasohraa. Tuonti on vuositasolla noin 100 000–300 000 tonnia satotason mukaan. Viljakauppamarkkinoiden kokonaisarvo vuonna 2001 oli ilmoittajan arvion mukaan noin […] miljoonaa euroa. Kilpailuviraston mm. maa- ja metsätalousministeriöltä saaman selvityksen mukaan erilaisten viljojen ja muiden rehuraaka-aineiden vientiin ja tuontiin ei ole merkittäviä lainsäädännöllisiä esteitä.
Avena Nordic Grainin pääasialliset kilpailijat Suomessa viljakauppamarkkinoilla ovat ilmoittajan mukaan Maatalouskesko Oy ja Hankkija-Maatalous Oy. Muiden rehuraaka-aineiden kuin viljan osalta pääasialliset kilpailijat Suomessa ovat Berner Oy, Polarfarmi Oy ja rehuteollisuuden omat hankintayksiköt. Avena Nordic Grainin markkinaosuus viljakauppamarkkinoilla vuonna 2001 oli ilmoittajan mukaan noin [10–25] %.
Viljankäsittely ja -varastointi
Avena Siilot on viljan käsittelyyn ja varastointiin[3] erikoistunut yritys. Se tarjoaa myös muiden tuotteiden, kuten rehuraaka-aineiden ja soijapavun sekä öljykasvien siementen, varastointi- ja käsittelypalveluita kotimaan markkinoilla ja vienti-, tuonti- sekä transito-kaupassa. Lisäksi yhtiö tarjoaa viljan, nurmikasvien ja herneen siementen kunnostus- ja säkityspalveluita.
Ilmoittaja yhtyy Kilpailuviraston aikaisemmassa Avena Siiloja koskevassa päätöksessä[4] tekemään markkinamäärittelyyn, jonka mukaan relevantit hyödykemarkkinat muodostuvat viljan varmuusvarastointipalveluista ja viljan vientiin sekä tuontiin liittyvistä varastointi- ja lastinkäsittelypalveluista. Relevantit maantieteelliset markkinat ovat varmuusvarastoinnin osalta Suomen laajuiset ja viljan vientiin sekä tuontiin liittyvien lastinkäsittelypalveluiden osalta alueelliset.
Avena Siiloilla on varastointikapasiteettia yhteensä […] miljoonaa tonnia ja sillä on varastoja eri puolilla Suomea. Varastoista viisi sijaitsee satamissa: Raumalla, Naantalissa, Helsingissä, Loviisassa ja Kotkassa. Avena Siilojen satamavarastojen kapasiteetti on ilmoittajan mukaan yhteensä noin […] miljoonaa kiloa. Avenan siilostojen lisäksi varastokapasiteettia varmuusvarastoinnin tarpeeseen on ilmoittajan mukaan maatiloilla, viljaliikkeillä ja viljaa jalostavalla teollisuudella (esimerkiksi […]). Nämä varastotilat soveltuvat vain osittain viljan pitkäaikaiseen varastointiin.
Viljaa varmuusvarastoitiin ilmoittajan mukaan vuonna 2001 yhteensä noin […] miljoonaa kiloa eli noin […] miljoonan euron arvosta. Avena Siilojen markkinaosuus viljan varmuusvarastointipalveluiden markkinoista on noin [70–85] % ja […] osuus noin [0–15] %.
Lyhytaikaisemman varastoinnin (esimerkiksi tasovarastot) ja lastinkäsittelypalveluiden markkinoilla toimii ilmoittajan mukaan lukuisia yrityksiä. Avena Siilojen tärkeimpiä kilpailijoita ovat ilmoittajan mukaan Backmann-Trummer Oy Vaasassa, Uudessakaupungissa, Naantalissa ja Turussa, Herman Andersson Oy Oulussa, Kaskisten Tankki Oy Kaskisissa ja Steveco Oy Kotkassa. Avena Siilojen markkinaosuus kaikkien satamien viljan tuonnin varastointi- ja lastinkäsittelypalveluista vuonna 2001 oli ilmoittajan mukaan [70–85] % ja viennin osalta [55–70] %.
Muut lähimarkkinat
Rehujen ja rehuraaka-aineiden kuljetuspalvelut
Suomen Rehu omistaa tasaosuuksin Kemira Oyj:n kanssa kuljetus- ja logistiikkapalveluita tarjoavan Moveren. Moveren välittämät kuljetuspalvelut ovat pääasiassa rehuraaka-aineiden ja valmiiden rehujen kuljetuksia. Lisäksi se tarjoaa myös mm. saha- ja levytavarakuljetuksia sekä lannoite- ja säilöntäainekuljetuksia.
Ilmoittaja viittaa Kilpailuviraston aikaisemmassa Moverea[5] koskevassa päätöksessä ottamaan kantaan, jonka mukaan rehuraaka-aineiden ja valmiiden rehujen kuljetusmarkkinoiden ei voida katsoa muodostavan selvästi omia hyödykemarkkinoitaan, koska suuri osa näihin kuljetuksiin käytettävästä kalustosta on käytettävissä myös muuhun kuljetukseen. Kilpailuvirastolle on tämän yrityskauppa-asian yhteydessä esitetty myös kanta, jonka mukaan rehukuljetusten voitaisiin katsoa muodostavan erilaisten hygieniavaatimusten (viranomaisvaatimukset) ja kaluston erityistarpeiden vuoksi omat hyödykemarkkinat. Kilpailuvirasto katsoo, että kyseessä olevan yrityskaupan kilpailuvaikutusten arvioimiseksi kuljetuspalveluiden markkinoita ei kuitenkaan ole tarpeen määritellä täsmällisesti.
Rehujen ja rehuraaka-aineiden kuljetusten osalta ilmoittaja katsoo, että asiakkaan on mahdollista valita rehutehtaan, valitsemansa sopimuskuljettajan tai itse hoitamansa kuljetuksen väliltä. Moveren markkinaosuus maatalouskuljetuksissa (sisältäen viljojen, sokerijuurikkaan ja rehujen kuljetukset) vuonna 2001 oli noin [15–30] %.
Elintarvikemarkkinat
Lännen Tehtaiden Apétit-ryhmä kehittää, valmistaa ja markkinoi pakasteita, hilloja, marmeladeja ja kalajalosteita. Yhtiön tuotevalikoimaan kuuluvat mm. Apétit-tuotemerkillä markkinoitavat ruoka- ja kalapakasteet sekä Kesäpöytä-tuotemerkillä markkinoitavat vihannes- ja perunapakasteet. Kilpailuviraston arvion mukaan yrityskaupalla ei ole oleellisia vaikutuksia valmiiden elintarvikkeiden markkinoilla, vaikka osaa kyseisten elintarvikkeiden raaka-aineista, kuten hernettä ja perunaa, voidaan ilmeisesti käyttää myös rehujen raaka-aineina.
Kilpailuvaikutusten arviointi
Teollisten rehujen markkinat
Kilpailuviraston selvitykset viittaavat siihen, että keskittymän syntyminen vahvistaa Suomen Rehun aikaisempaa johtavaa asemaa Suomen teollisten rehujen markkinoilla. Ennen kyseessä olevaa yrityskauppaa Suomen rehumarkkinoilla on toiminut kaksi suurta toimijaa, Suomen Rehu ja Raisio, sekä näiden lisäksi useita huomattavasti pienempiä toimijoita. Pienistä toimijoista Lännen Rehu on ollut […]. Keskittymän seurauksena markkinoilta poistuu merkittävä haastaja, ja Suomen rehumarkkinat jakautuvat entistä selvemmin kahden suuren toimijan kesken. Kilpailuvirastolle esitetyn kannan mukaan pienten toimijoiden on katsottu muodostavan omilla toiminta-alueillaan keskittymälle vastavoiman. Kilpailuviraston näkemyksen mukaan pienet toimijat voivat rajoittaa keskittymän markkinavoimaa todennäköisesti kuitenkin vain hyvin rajoitetulla maantieteellisellä alueella, yleensä vain tehtaansa välittömässä läheisyydessä.
Ilmoittajan mukaan uusien toimijoiden alalle tulolle Suomen rehumarkkinoille ei ole olemassa merkittäviä esteitä. Ilmoittaja katsoo, ettei myöskään rehujen ja rehuraaka-aineiden tuonnille ole olemassa sellaisia merkittäviä esteitä, jotka oleellisesti vaikeuttaisivat tuontia tai tekisivät sen kannattamattomaksi. Kilpailuviraston kuulemat markkinaosapuolet ovat kuitenkin hyvin selvästi tuoneet esille, etteivät potentiaalinen kilpailu ja tuonti rajoita keskittymän markkinavoimaa. Virasto pitää tätä näkemystä oikeana.
Kilpailuviraston kuulemien markkinaosapuolten mukaan Suomen rehumarkkinoille tulo ei ole houkuttelevaa mm. sen vuoksi, että valmistuskapasiteettia kysynnän tyydyttämiseksi on jo tarpeeksi ja alalle tulo vaatii korkeita investointikustannuksia. Lisäksi suurten toimijoiden tunnetut tuotemerkit ja niiden käytössä olevat huomattavat markkinointi- ja myyntiresurssit toimivat tehokkaina asiakkaita sitouttavina tekijöinä. Virastolle on myös esitetty, että uusien valmistajien kyky tai epäilys kyvystä vastata esimerkiksi salmonellariskistä rajoittaa maatalouskauppojen halukkuutta myydä niiden tuotteita.
Viraston kuulemien markkinaosapuolten mukaan erityisesti massatuotteiden, kuten täysrehujen ja juurikasleikkeen, tuonnin rahtikustannukset ovat niin korkeat, että tuonti ainoastaan suurissa erissä voi olla liiketaloudellisesti kannattavaa. Suuret volyymit aiheuttavat etenkin pienille toimijoille suhteellisen suurta pääoman sitoutumista. Myös Kilpailuviraston saamat selvitykset viittaavat siihen, että liiketaloudellisesti kannattava rehujen ja rehuraaka-aineiden tuonti edellyttää suuria tavaraeriä. Lisäksi markkinaosapuolet ovat katsoneet, että rehujen ja rehuraaka-aineiden kotimaisuudella on suomalaisilla maatiloilla arvostettu asema. Negatiivisilla mielikuvilla ulkomaisen tavaran laadusta ja hygienian tasosta on vaikutusta. Tuonnin houkuttelevuutta rajoittavat osaltaan myös tuontitavaraan kohdistuvat hygieniavalvonta ja karantenointi satamissa, jotka hidastavat tuotteiden kuljetusta ulkomaisilta tehtailta kotimaisille maatiloille. Rajoittavina tekijöinä toimivat myös pitkät kuljetusetäisyydet satamista maatiloille ja tiloille toimitettavien erien pieni koko. Tavaran toimittaminen tiloille vaatisi keskittyneen toimitusjärjestelmän. Markkinaosapuolet ovat lisäksi huomauttaneet, ettei komponenttien tuonnilla korvata tiloilta puuttuvaa työpanosta, mistä johtuen pelkällä komponenttien tuonnilla ei ole merkittävää vaikutusta kilpailuun. Virasto pitää edellä esitettyjä näkemyksiä oikeina.
Suomen Rehu on jo ennen yrityskauppaa ollut markkinajohtaja useimmilla niillä rehumarkkinoilla, joilla se on mukana. Yrityskaupan seurauksena keskittymän markkinaosuudet nau-dan-, sian- ja hevosrehumarkkinoilla kasvavat siten, että osapuolten yhteinen yhteenlaskettu markkinaosuus teollisissa naudanrehuissa on lähes [40–55] %, sianrehuissa noin [40–55] % ja hevosrehuissa lähes [75–90] %. Naudan- ja sianrehuissa keskittymän merkittävin kilpailija on Raisio, jonka markkinaosuus on noin [30–45] %. Hevosrehuissa keskittymän merkittävimmällä kilpailijalla, Biofarm Oy:llä, on ainoastaan noin [0–15] %:n markkinaosuus. Arvioitaessa keskittymän markkinavoimaa teollisten hevosrehujen markkinoilla, on kuitenkin huomioitava, että teollisten hevosrehujen osuus on marginaalinen, vain noin 2–3 % hevosrehujen kokonaismarkkinoista. Tästä syystä ko. markkinoita ei jäljempänä tarkastella yksityiskohtaisemmin.
Muiden eläinryhmien rehumarkkinoilla yrityskaupalla ei ole suoranaisia keskittymän markkinaosuuksia vahvistavia vaikutuksia. Välillisiä vaikutuksia saattaa kuitenkin syntyä mm. keskittymän kasvavan rehuvalikoiman seurauksena. Keskittymän tuoteportfolio kattaa monipuolisen valikoiman erilaisia rehuja eri eläinryhmille, ja se saattaa vahvistaa merkittävästi keskittymän neuvotteluasemaa suhteessa maatalouskaupan tukkuliikkeisiin. Kilpailuviraston kuulemat markkinaosapuolet ovat katsoneet, että muiden rehutehtaiden mahdollisuudet vastata kilpailuun heikkenevät.
Kivennäisrehut
Kilpailuviraston kuulemien markkinaosapuolten mukaan yrityskaupassa keskittymälle syntyy tai vahvistuu määräävä markkina-asema kivennäisrehuissa. Virasto pitää arviota oikeana. Ilmoittajan mukaan keskittymän markkinaosuus Suomessa valmistettavista kivennäisrehuista on noin [70–85] %. Ilmoittajan näkemystä tukee viraston saama selvitys Kasvintuotannon tarkastuskeskukselta (jäljempänä KTTK). Korkean markkinaosuuden merkitystä korostavat kivennäisrehujen tuonnin kannattamattomuus korkeiden rahtikustannusten takia ja Suomen Rehun siteet kivennäisrehuraaka-aineita valmistavaan teollisuuteen. Suomen Rehusta […] % omistava Kemira Oyj on yksi tärkeimmistä kivennäisraaka-aineiden toimittajista. Kemira Oyj:llä ja Suomen Rehulla on yhteistä omistusta myös Farmit.net -Internetportaalissa ja ne omistavat puoliksi Moveren.
Lännen Rehu sopimusvalmistaa Raision […], mikä edustaa noin […] % Lännen Rehun kivennäisrehutuotannosta. Kivennäisrehujen markkinoita voidaan tarkastella myös myynnin markkinoiden osalta erikseen. Kivennäisrehujen myynnin markkinoilla Raision sopimusvalmistettavaa rehua, jonka markkinaosuus Suomessa valmistettavista kivennäisrehuista on noin [25–40] %, myydään Raision omalla tuotemerkillä ja se kilpailee keskittymän valmistamien kivennäisrehujen kanssa. Jos Raision sopimusvalmistettavaa rehua ei oteta huomioon, keskittymän markkinaosuus Suomessa valmistettavista kivennäisrehuista on ilmoittajan mukaan noin [45–60] %. Markkinoiden keskittymisen lisäys yrityskaupan seurauksena on tällöin noin [0–15] %.
Sokerintuotannon sivutuotteet
Kilpailuviraston kuulemien markkinaosapuolten selvityksistä on käynyt selvästi ilmi, että keskittymän […] kotimaisen sokerintuotannon sivutuotteisiin nähdään ongelmallisena. Leikettä on markkinaosapuolten mukaan esimerkiksi hyvin vaikea korvata nautojen rehuseoksissa markkinoilla olevilla muilla vastaavilla komponenteilla. Yrityskaupan seurauksena kotimainen leike ohjautuu kokonaan keskittymän haltuun, jolloin niukkuuden vallitessa on vaara, että saatavuus vaarantuu ja hinta nousee. Leike on markkinaosapuolten mukaan helposti tuotavissa maailmanmarkkinoilta, mutta hinnaltaan tuontitavara on huomattavasti kalliimpaa johtuen rahdista ja karanteenikustannuksista. Kilpailuviraston saaman selvityksen mukaan kotimaiseen leikkeeseen liittyy logistisia ja laadullisia etuja sekä hygieniaetuja. Virasto pitää tätä arviota oikeana. Markkinaosapuolten selvityksistä ilmenee, että leikkeen korvaavuutta, saatavuutta ja tuontia koskevat arviot saattavat osittain koskea myös melassia. Lausunnoissa on kiinnitetty huomiota sokerintuotannon sivutuotteiden saannin yhtäläisiin mahdollisuuksiin kilpailukykyiseen hintaan.
Lisäksi virastolle on ilmoitettu, että leikkeen kuivauskapasiteetti tulee olemaan kokonaan keskittymän hallussa. Viraston selvitykset viittaavat kuitenkin siihen, että kuivauskapasiteettia on merkittävissä määrin myös keskittymän ulkopuolisten toimijoiden hallinnassa ja käytettävissä.
Omistus Avena Siiloissa
Kilpailuviraston arvion mukaan keskittymän omistus Avena Siiloissa lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä mahdollistaen siten oligopolistisen koordinoinnin. Kilpailuviraston saaman selvityksen mukaan keskittymän kautta uudelle yhtiölle on syntymässä muiden alalla toimivien kannalta kilpailua eri muodoin vääristävä etu. Osakkuus saattaa mm. antaa Lännen Tehtaille mahdollisuuden saada tietoonsa kilpailijoita koskevaa markkinatietoa, kuten varastokapasiteetin tarvetta, varaston kierron nopeutta, raaka-ainehankintoja, ostoajankohtia ym. koskevaa tietoa. Virasto pitää tätä näkemystä oikeana. Asiaa on käsitelty jäljempänä kappaleessa, joka koskee keskittymän ja Raision yhteistä määräävää markkina-asemaa.
Lisäksi Kilpailuviraston kuulemat markkinaosapuolet ovat katsoneet, ettei rehunvalmistajien toimiminen viljakaupassa välttämättä sinänsä ole ratkaiseva kilpailuetu, mutta mahdollisuus viljan varastointiin voi luoda merkittävääkin etua. Tällöin voidaan hyödyntää täysipainoisesti viljan ja muiden rehuraaka-aineiden edullisia ostoajankohtia. Virasto pitää näkemystä oikeana. Markkinaosapuolten lausunnoissa on kiinnitetty huomiota kaikkien toimijoiden riittäviin raaka-ainevarastojen käyttömahdollisuuksiin kilpailukykyiseen hintaan. Erityisesti satamavarastojen osalta on kiinnitetty huomiota siihen, ettei niitä täytettäisi liiaksi varmuusvarastoviljalla ja näin estettäisi niiden käyttöä ulkomaankaupan joustavaan toteuttamiseen.
Muut kilpailuvaikutukset
Kilpailuviraston kuulemien markkinaosapuolten mukaan yrityskaupassa keskittymälle syntyy tai vahvistuu määräävä markkina-asema lisäainevalmisteissa ja terveysrehuissa. Markkinaosapuolten mukaan Suomen Rehu ja Hiven ovat jo entuudestaan Suomen kaksi suurinta lisäaine- ja terveysrehuvalmistajaa. Hivenen on esitetty esimerkiksi hallitsevan solutestimarkkinoista noin [70–85] % markkinaosuutta.
Kilpailuviraston kuulemien markkinaosapuolten mukaan lisäainevalmisteiden ja terveysrehujen markkinat ovat muita rehumarkkinoita täsmentymättömämmät, eikä keskittymän markkinaosuuksista niillä voida esittää luotettavia arvioita. Kilpailuvirasto ei kuitenkaan ole saanut näyttöä siitä, että kapeimmankaan markkinamäärittelyn rajaamilla markkinoilla keskittymälle syntyisi kilpailunrajoituslain 11 d §:n mukainen asema. Hivenellä voidaan arvioida olevan määräävä markkina-asema solutestimarkkinoilla. Kilpailuvirasto katsoo kuitenkin, ettei tarkasteltava yrityskauppa muuta Hivenen markkina-asemaa.
Kilpailuviraston kuulemat markkinaosapuolet ovat katsoneet, että keskittymä saavuttaa vahvan aseman myös valkuaiskomponenteissa. Suomen Rehu ja Lännen Rehu valmistavat kumpikin melassoitua rypsiä. Yrityskaupan jälkeen valkuaiskomponenttien pääasiallisiksi hinnanmuodostajiksi on katsottu keskittymä ja Raisio. Melassoidun rypsin vaihtoehtoina pidetään Mildola Oy:n tarjoamaa rypsipuristetta ja ruotsalaisen Karlshamnin rypsirouhetta. Kilpailuviraston saaman selvityksen mukaan ko. tuotantolaitosten rypsirouhe eroaa Keski-Euroopassa valmistetusta rouheesta ns. valkuaissuojausmenettelyn vuoksi. Suomen Rehulla on Mildola Oy:stä […] %:n omistusosuus. Valkuaisraaka-aineen maailmanmarkkinoilta hankkimisen on katsottu olevan erityisesti pienille toimijoille vaikeaa ilman keskinäistä tiivistä yhteistyötä. Avena Nordic Grain on merkittävä valkuaisrouheen tuoja pienille toimijoille. Kilpailuviraston kuulemien markkinaosapuolten mukaan erityisesti Itämeren alueen valkuaisrouhe on kanavoitumassa Avena Nordic Grainille. Avenan valkuaisraaka-aineiden tuonnin siirtyminen keskittymän haltuun vaikeuttaa osaltaan pienten rehunvalmistajien mahdollisuutta hankkia ulkomaista valkuaisraaka-ainetta kilpailukykyiseen hintaan.
Kilpailuviraston tekemien selvitysten perusteella voidaan todeta, että markkinoilla toimivat kilpailevat rehuvalmistajat eivät kuitenkaan ole riippuvaisia Avena Nordic Grainin tuonnista, vaan että ne ovat tuoneet ja voivat tuoda raaka-aineita myös joko suoraan itse tai muiden toimijoiden kautta. Kilpailuviraston saaman selvityksen mukaan Suomen Rehun omistuksen Mildolasta ja […] ei katsota suosivan Suomen Rehua sen kauppasuhteissa Mildolaan.
Kilpailuviraston tietoon on tuotu lisäksi mahdolliset ongelmat rehujen ja rehuraaka-aineiden kuljetuksissa. Kilpailuviraston kuulemat markkinaosapuolet ovat ilmaisseet mm., että Moveren omistuspohja aiheuttaa pienille toimijoille kilpailukykyisen kuljetuskapasiteetin puutetta etenkin irtorehuissa. Suomen Rehun ja pienten rehunvalmistajien tuotteita on mahdollisesti Suomen Rehun toimesta kielletty kuljettamasta samoilla autoilla hygieniariskiin vedoten. Virastolle on myös esitetty, että pitkien kuljetusmatkojen takia kuljetukset tehdään käytännössä keskitetysti yleensä rehutehtaan järjestämän sopimuskuljettajan toimesta, eikä asiakkaalla siten ole todellista valinnan mahdollisuutta.
Kilpailuviraston tekemien selvitysten perusteella voidaan todeta, että markkinoilla toimivat kilpailevat rehuvalmistajat eivät kuitenkaan ole riippuvaisia Moveren kuljetuksista, vaan että ne ovat käyttäneet ja voivat käyttää muiden kuljetusyritysten palveluita.
Keskittymän ja Raision yhteinen määräävä markkina-asema
Yrityskauppa keskittää markkinarakennetta. Suomen teollisten rehujen markkinoilla vahvistuu tiivis oligopoli, jossa käytännössä kahden suuren toimijan, duopolin muodostavien keskittymän ja Raision, valinnat ja käyttäytyminen ohjaavat koko markkinoita. Suurilla toimijoilla on myös omistus- ja yhteistyösiteitä keskenään. Nämä seikat saattavat osaltaan johtaa keskinäisen kilpailun vähenemiseen.
Kilpailuvirasto on aiemmassa tapauskäytännössään tarkastellut kilpailunrajoituslain soveltumista yhteisen määräävän markkina-aseman kontrollointiin ja selvittänyt ko. aseman tunnusmerkkejä.[6] Kilpailuvirasto on päätöksissään viitannut kilpailuneuvoston[7] sekä yhteisön tuomioistuinten[8] ja Euroopan komission[9] yhteistä määräävää markkina-asemaa koskeviin päätöksiin.
Kilpailuvirasto on Fritidsresor Holding AB/Oy Finnmatkat – Finntours Ab -tapauksessa tarkastellut määräävän markkina-aseman tiettyjä perusedellytyksiä ja yhteisen määräävän markkina-aseman todennäköisyyttä lisääviä tekijöitä. Kilpailuviraston näkemyksen mukaan perusedellytyksinä voidaan pitää yritysten keskinäisen riippuvuussuhteen tunnistamista, markkinoille tulon tai siellä kasvamisen korkeita esteitä sekä yhteisymmärryksestä poikkeamisen havaitsemisen ja siitä rankaisemisen mahdollisuutta. Perusedellytysten täyttymisen lisäksi on selvitettävä yhteisen määräävän markkina-aseman syntymisen todennäköisyyttä lisääviä tekijöitä. Näitä tekijöitä ovat mm. markkinoiden läpinäkyvyys, kysynnän seisahtuneisuus, asiakkaiden ostovoiman puuttuminen, tuotteiden homogeenisuus ja vakaana pysyvät markkinaolosuhteet. Nyt tarkasteltavassa tapauksessa noudatetaan edellä mainittua lähestymistapaa.
Perusedellytysten olemassaolo
Suomen rehumarkkinat ovat tiiviin oligopolistiset. Markkinoiden johtavia yrityksiä ovat Suomen Rehu ja Raisio, jotka markkinaosuuksilla mitattuna ovat suhteellisen lähellä toisiaan. Yritysten markkinaosuuksien symmetrisyyden on katsottu lisäävän koordinoinnin todennäköisyyttä. Lisäksi ero seuraaviin toimijoihin on suuri. Esimerkiksi teollisissa naudan- ja sianrehuissa Suomen Rehun markkinaosuus vuonna 2001 oli molempien markkinoiden osalta noin [35–50] % ja Raision noin [30–45] %. Suomen Rehun ja Raision lisäksi ko. markkinoilla toimivien pienempien rehunvalmistajien markkinaosuudet vuonna 2001 olivat [0–15] %. Ko. pienemmistä toimijoista Lännen Tehtaat on […]. […] kilpailijan poistuminen rehumarkkinoilta Lännen Tehtaiden ja Avenan välisen kaupan seurauksena vahvistaa siten Suomen Rehun ja Raision jo ennestään vahvaa asemaa Suomen rehumarkkinoilla sekä lisää näiden ja muiden toimijoiden markkinaosuuksien välistä eroa entisestään.
Myös kivennäisrehuissa markkinoiden johtavia yrityksiä ovat Suomen Rehu ja Raisio. Suomen Rehun markkinaosuus on ilmoittajan mukaan noin [35–50] % ja Raision noin [25–40] %. Loput markkinoilla toimijat ovat kooltaan erittäin pieniä suhteessa Suomen Rehuun ja Raisioon. Ko. pienemmistä toimijoista Lännen Tehtaat on […]. Yrityskauppa vahvistaa siten Suomen Rehun ja Raision jo ennestään vahvaa asemaa kivennäisrehujen markkinoilla sekä lisää edellä mainituin tavoin näiden ja muiden toimijoiden markkinaosuuksien välistä eroa entisestään. Erityisesti silloin, kun kyseessä on duopoli, korkeaa markkinaosuutta voidaan pitää selkeänä viittauksena jaettuun määräävän markkina-asemaan, ellei päinvastaista näyttöä voida esittää.
Keskittymän ja Raision keskinäistä riippuvuutta ja yhteistyötä lisäävänä tekijänä voidaan pitää mainittua Lännen Rehun sopimusvalmistusta Raisiolle. […]. Vaikka Raisio on tänä vuonna tuonut markkinoille myös oman, sioille tarkoitetun kivennäisrehun, se on volyymiltään kuitenkin selvästi Lännen Rehulla valmistutettavia kivennäisrehuja pienempi. Kilpailuviraston selvityksen mukaan volyymiltään nykyisen sopimusvalmistuksen suuruisen kivennäisrehujen määrän valmistaminen tai valmistuttaminen vaatisi tietyn siirtymäajan sekä mahdollisia valmistusstrategian muutoksia ja lisäinvestointeja. Kilpailuviraston selvitysten mukaan kapasiteetin käyttöasteen on arvioitu olevan 70–90 % teollisten rehujen markkinoilla. Sopimusvalmistuksen siirtäminen edellyttäisi siten todennäköisesti lisäkapasiteetin rakentamista.
Sopimusvalmistusta koskevan yhteistyön voidaan arvioida lisäävän myös yritysten välistä tietojen vaihtoa. Lännen Rehulla on sopimusvalmistajana […] tieto Raision kivennäisrehujen raaka-aineiden koostumuksesta, valmistusmääristä, valmistukseen tarvittavasta kapasiteetista ja ko. tekijöissä tapahtuvista tulevista muutoksista.
Päätöksessä on aiemmin todettu, että Suomen rehumarkkinoille pääsyä rajoittavat korkeat kustannukset. Rehumarkkinoilla toimiminen edellyttää mm. tehtaan oman jakelujärjestelmän luomista ja/tai pääsyä olemassa oleviin jakelujärjestelmiin. Lisäksi suurimmilla rehuvalmistajilla on myös kattava neuvontapalvelu ja kenttäorganisaatio.
Rehumarkkinat ovat Kilpailuviraston selvityksen mukaan hyvin läpinäkyvät. Markkinoilla toimivat yritykset pystyvät seuraamaan toistensa hinnoittelua ja markkinakäyttäytymistä helposti. Tieto kilpailijan toteuttamasta hinnanmuutoksesta voidaan saada jopa muutamassa tunnissa. Hinta- ym. tiedon lähteinä toimivat lähinnä maanviljelijät ja maatalouskaupat. Rehumarkkinoiden läpinäkyvyyttä lisää entisestään Lännen Tehtaiden yrityskaupalla hankkima 35 % omistusosuus Avana Siiloista. Vaikka Lännen Tehtaat ei omistusosuutensa perusteella saakaan määräysvaltaa Avena Siiloista, osuuden on arvioitu kuitenkin antavan Lännen Tehtaille mahdollisuuden saada haltuunsa muiden toimijoiden varastointikapasiteettia, raaka-ainehankintaa, ostoajankohtia ym. koskevaa tietoa. Lisäksi rehumarkkinoiden läpinäkyvyyttä saattavat lisätä myös KTTK:n julkaisemat, rehujen kokonaismyyntiä koskevat raportit. Rehunvalmistajat saavat raportit kuukausittain ja raporteissa myynnin volyymit ilmoitetaan rehutyypeittäin. Mitä tarkempi arvio rehunvalmistajilla on kilpailijoiden markkinaosuudesta, sitä tarkemmin ne pystyvät laskemaan kilpailijoiden myynnin volyymin ja siinä tapahtuvat muutokset.
Keskittymä ja Raisio voivat tarvittaessa ”rangaista” toisiaan edellä kuvattujen järjestelyjen ja siteiden kautta, mikäli toinen osapuoli pyrkisi merkittävästi kasvattamaan osuuttaan markkinoilla muuttaen hintatasoaan yhteisesti ymmärretystä/sovitusta tasosta. Osakkuus Avena Siiloissa tarjoaa Kilpailuviraston arvion mukaan tehokkaan rankaisuvälineen, sillä Raision varastotarpeesta Avena Siiloissa vain […] koskee varsinaisia rehumarkkinoita. Muu osa Raision varastotarpeesta liittyy sen muuhun liiketoimintaan. Keskittymä voisi siten Kilpailuviraston arvion mukaan halutessaan kohdistaa Raision yhteisestä käyttäytymisestä poikkeamiseen liittyvän rankaisunsa muille kuin rehumarkkinoille.
Johtavien yritysten samanaikainen läsnäolo useilla eri rehumarkkinoilla mahdollistaa lisätietojen saamisen kilpailijoista, helpottaa yhteisymmärryksen syntymistä ja antaa useampia mahdollisuuksia ”rangaista” siitä poikkeamisesta. Osapuolten kohtaaminen rehumarkkinoihin liittyvillä läheisillä markkinoilla lisää mahdollisuuksia havaita yhteisymmärryksestä poikkeamisen. Esimerkkeinä mahdollisista ”rankaisutoimenpiteistä” voidaan mainita keskittymän mahdollisuus vaikeuttaa Raision kotimaisen leikkeen saantia, vaikuttaa kivennäisrehujen sopimusvalmistuksen kustannuksiin sekä ulkomailta tuotavien, Avena Siiloissa varastoitavien rehuraaka-aineiden varastointikustannuksiin.
Yhteisen määräävän aseman todennäköisyyttä lisääviä tekijöitä
Kilpailuvirasto on todennut Suomen rehumarkkinoihin liittyvän ainakin seuraavia koordinoinnin todennäköisyyttä lisääviä tekijöitä.
Suomen rehumarkkinat ovat läpinäkyvät, mikä yleensä lisää koordinoinnin todennäköisyyttä. Läpinäkyvyyttä aikaansaavat mm. kilpailijoiden väliset, esim. sopimusvalmistuksesta syntyvät siteet sekä hinta- yms. tietojen läpinäkyvyys. Kilpailuvirasto on selvittänyt rehumarkkinoiden läpinäkyvyyttä ja Raisiosta saadut selvityshavainnot osoittavat, että markkinoilla toimijan toteuttamaa hinnanmuutosta on lähes aina seurannut kilpailijan toteuttama, hintoja yhdenmukaistava reaktio muutaman päivän kuluessa. Markkinoiden läpinäkyvyyttä lisää myös Lännen Tehtaiden osuus Avena Siiloissa. Lisäksi vaikka KTTK:n julkaisemissa tilastoissa ei ole yrityskohtaisia tietoja, tilastot saattavat kuitenkin antaa rehuvalmistajille mahdollisuuden seurata kilpailijoiden myyntivolyymejä ja niissä tapahtuvia muutoksia.
Päätöksessä on jo aiemmin kuvattu tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, ettei alalle tuloa voida pitää houkuttelevana. Näitä tekijöitä ovat mm. valmistuskapasiteetin riittävyys nykyisen kysynnän tyydyttämiseksi ja alalle tulon vaatimat korkeat investointikustannukset. Lisäksi suurten toimijoiden tunnetut tuotemerkit ja niiden käytössä olevat huomattavat markkinointi- ja myyntiresurssit toimivat tehokkaina asiakkaita sitouttavina tekijöinä. Ilmoituksen mukaan viimeisen kolmen vuoden aikana rehumarkkinoilla ovat aloittaneet toimintansa RehuX Oy ja Rehumelica Oy. Kilpailuvirasto pitää epätodennäköisenä, että Suomen rehumarkkinoille olisi muutoin kuin yritysostojen kautta tulossa myöskään merkittäviä ulkomaisia kilpailijoita.
Ilmoituksen mukaan kysynnän odotetaan pysyvän entisellään. Naudan- ja sianrehumarkkinat tulevat yrityskaupan osapuolten mukaan […] […] % vuodessa. Naudanrehujen […] vuodesta 1999 vuoteen 2001 oli ilmoittajan mukaan […] %, kun puolestaan sianrehujen volyymi ko. ajanjaksona […] […] %. Vuosien 1996–2001 aikana naudanrehumarkkinat kasvoivat ilmoittajan mukaan kokonaisuudessaan n. 11 %. Kilpailuvirasto katsoo, ettei markkinoilla ole odotettavissa kysyntään liittyviä muutoksia, jotka merkittävästi lisäisivät alalle tulon houkuttelevuutta.
Rehumarkkinoiden asiakaskunta koostuu pääosin maanviljelijöistä. Kilpailuviraston saaman selvityksen mukaan yli […] % teollisista rehuista toimitetaan suoraan rehutehtaalta maatilalle, vaikka laskutus tapahtuukin tukkuliikkeiden maatalouskauppojen kautta. Maanviljelijöiden tekemät sopimukset rehuvalmistajien kanssa ovat yleensä voimassa tietyn ajan. Viljelijällä on mahdollisuus sanoa sopimus irti myös ennen sopimuskauden päättymistä. Rehutoimittajan vaihtoon ei siten ole erityisiä esteitä. Kilpailuviraston saaman selvityksen mukaan tiettyjen eläinten, kuten esim. sikojen, osalta yksi kasvatuserä kuitenkin yleensä ruokitaan saman valmistajan rehuilla. Myöskään tietyissä sensitiivisissä tuotantovaiheissa, kuten esim. korkean maidontuotannon vaiheessa nautojen osalta, ei rehuvalmistajaa mielellään vaihdeta.
Rehuja voidaan pitää suhteellisen homogeenisina tuotteina mm. valmistusmenetelmien ja käytettävien raaka-aineiden osalta. Kilpailuviraston saaman selvityksen mukaan täysrehut, tiivisteet ja puolitiivisteet ovat tuotteita, joiden osalta eri valmistajien rehut ovat toisiaan korvaavia. Myös kivennäisrehut ovat korvattavissa toisen valmistajan samalle eläinryhmälle ja vastaavaan tuotantomuotoon tarkoitetulla tuotteella. Tuotteiden samankaltaisuus mm. helpottaa hinnoittelun tason seurantaa.
Jos tarkastellaan Suomen Rehun ja Raision markkinaosuuksia rehumarkkinoilla vuosien 1999 ja 2001 välisenä aikana, huomataan, ettei yritysten markkinaosuuksissa ole havaittavissa suuria muutoksia. Suomen Rehun markkinaosuus esimerkiksi naudanrehujen markkinoilla on ko. aikana ollut […] % ja Raision […] %. Tämä viittaa siihen, ettei alalla ole myöskään aikaisemmin kiivaasti kilpailtu markkinaosuuksista. Vakaana pysyneet markkinaolosuhteet lisäävät koordinoinnin todennäköisyyttä.
Yhteenveto kilpailuvaikutuksista
Kilpailuvirasto katsoo, että yrityskaupalla on kilpailua estäviä vaikutuksia. Kilpailuviraston selvitysten perusteella yrityskauppa vahvistaa Suomen Rehun ja Lännen Rehun yhteisiä markkinaosuuksia edellä mainituilla rehumarkkinoilla. Keskittymä saa kaupan seurauksena myös […] kotimaisen juurikasleikkeen myyntiin. Lisäksi yrityskaupan seurauksena keskittymälle ja Raisiolle muodostuu edellä kuvatulla tavalla yhteinen määräävä markkina-asema rehumarkkinoilla. Edellä kuvatut tekijät mahdollistavat osapuolten kilpailukäyttäytymisen koordinoinnin ja jopa kannustavat siihen. Ottaen huomioon alalle tulon korkean kynnyksen sekä alalla jo toimivien yritysten huomattavasti pienemmän koon verrattuna keskittymään ja Raisioon Kilpailuvirasto ei pidä todennäköisenä, että olemassa oleva tai potentiaalinen kilpailu rajoittaisivat riittävästi näiden hinnoittelumahdollisuuksia Suomen rehumarkkinoilla.
Sitoumukset
Yrityskaupasta aiheutuvat kilpailuongelmat voidaan usein poistaa yrityskaupan toteuttamisen edellytykseksi asetettavilla ehdoilla. Tässä tarkoituksessa Lännen Tehtaiden ja Kilpailuviraston välillä on käyty neuvotteluja 10.9.2002 ja 20.9.2002. Neuvottelujen perusteella ilmoittaja on 3.10.2002 toimittanut kirjallisesti Kilpailuvirastolle alla olevat ehdotuksensa yrityskaupan sitoumuksiksi. Sitoumukset koostuvat seuraavasta kokonaisuudesta:
”Esitys yrityskaupan ehdoiksi
1. Juurikasleikkeen käyttö
[…]
Lännen Tehtaat sitoutuu siihen, että se luopuu tässä kohdassa määritellyin ehdoin ja rajoituksin juurikasleikkeen osalta osittain [osuudestaan]:
i) […] Euroopan Unionissa voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti viljelijöiltä ostamasta sokeritehtaiden tuotannosta syntyvästä tuoreleikkeestä puristettuna, […].
ii) […]. Vaikka sokeritehtaiden lukumäärässä tai tehtaiden tuotantomäärien suhteissa tapahtuisi muutoksia, Lännen Tehtailla on kuitenkin joka tapauksessa oikeus […] sokerituotannon sivutuotteena syntyvästä tuoreleikkeestä puristettuna.
iii) Loppu juurikasleike jää […] yrityskeskittymästä riippumattoman tahon hallintaan, ns. ”vapaa kiintiö”. Lännen Tehtailla on antamastaan sitoumuksesta huolimatta oikeus kilpailla vapaan kiintiön juurikasleikkeestä muiden halukkaiden ostajien kanssa.
iv) […]
2. Siiloyhtiön omistus
Lännen Tehtaiden ja Suomen valtion välillä 31.5.2002 tehtyä osakekauppaa ei ole vielä laitettu täytäntöön.
Lännen Tehtaat ja Suomen valtio, edustajanaan kauppa- ja teollisuusministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö, sitoutuvat siihen, että Lännen Tehtaat ei Suomen valtion ja Lännen Tehtaiden välillä 31.5.2002 tehdyn osakekauppakirjan ehdoista poiketen osta lainkaan kauppakirjan mukaista 35 % omistusosuutta Avena Oy:n jakautumisessa muodostettavasta Avena Siilot Holding Oy:stä, vaan osapuolet luopuvat kaupan toteuttamisesta tältä osin kokonaan. Avena Siilot Holding Oy jää Avena Oy:n jakautumisessa yksin Suomen valtion omistukseen. Suomen valtion sitoumus annetaan erillisessä asiakirjassa.
Muutos osakekaupan kohteeseen tehdään välittömästi, kun osapuolet ovat sopineet muutoksen yksityiskohdista ja siihen on saatu tarvittavat viralliset päätökset Suomen valtiota edustavalta kauppa- ja teollisuusministeriöltä, kuitenkin viimeistään […] mennessä.
3. Juurikasleikkeen käyttö
Lännen Tehtaat sitoutuu siihen, että sen vapaasta kiintiöstä ostama juurikasleike […]. Tämä sitoumus on voimassa toistaiseksi, ellei Kilpailuvirasto myöhemmin toisin päätä.
4. Sitoumusten täytäntöönpanon valvonta ja raportointi
Juurikasleike
Lännen Tehtaat sitoutuu toimittamaan Kilpailuvirastolle selvityksen [järjestelystä, jolla 1 i)-kohdan sitoumus toteutetaan], kuitenkin viimeistään […] mennessä.
Lännen Tehtaat sitoutuu toimittamaan Kilpailuvirastolle selvityksen edellä 1-kohdassa mainituista juurikasleikkeen ostoistaan vapaasta kiintiöstä […] viimeistään […] mennessä ja […] viimeistään […] mennessä.
Avena Siilojen omistus
Lännen Tehtaat sitoutuu toimittamaan Kilpailuvirastolle jäljennöksen Lännen Tehtaiden ja Suomen valtion välisestä kauppakirjaan sitoumuksen johdosta tehtävästä muutoksesta […] kuluessa muutossopimuksen allekirjoittamisesta.
5. Seuraamus sitoumusten laiminlyönnistä
Juurikasleikettä koskeva sitoumus, 1 i) -kohta
Mikäli Lännen Tehtaat ei […] täytä edellä 1 i) -kohdassa antamaansa sitoumusta, […] se sitoutuu myymään […] rehutehtaan, jonka kapasiteetti on noin […] kiloa vuodessa. Lännen Tehtaat sitoutuu suorittamaan divestoinnin […] kuluessa siitä, kun Kilpailuvirasto on lainvoimaisella päätöksellä todennut Lännen Tehtaiden rikkoneen 1 i) -kohdassa antamaansa sitoumusta. Divestoinnissa Lännen Tehtaat sitoutuu noudattamaan Kilpailuviraston määräämiä ehtoja.
Divestoitavan […] rehutehtaan kilpailukyvyn säilyttämiseksi Lännen Tehtaat sitoutuu noudattamaan seuraavia ehtoja:
i) Lännen Tehtaat pyrkii kaikin liiketaloudellisesti rationaalisin keinoin pitämään divestoitavan […] rehutehtaan liiketoiminnan taloudellisesti elinkelpoisena, myyntikelpoisena ja kilpailukykyisenä liiketoimintana.
ii) Lännen Tehtaat pyrkii kaikin liiketaloudellisesti rationaalisin keinoin varmistamaan sen, että divestoitavan tehtaan liiketoimintojen hankinta-, tuotanto- ja myyntitoiminnot säilyvät muuttumattomina ja tehtaan sopimuksia jatketaan entisin ehdoin.
iii) Lännen Tehtaat pyrkii kaikin liiketaloudellisesti rationaalisin keinoin siihen, että divestoitavan tehtaan liiketoimintaan sisältyy ja sitä varten ylläpidetään riittävät rahoitus-, hallinto- ja johtamistoiminnat.
Avena Siilot Holding Oy:n omistusta koskeva ehto, 2 -kohta
Mikäli Lännen Tehtaat ja Suomen valtio eivät täyttäisi edellä 2-kohdassa antamaansa sitoumusta asetetussa määräajassa, ilmoitettu yrityskauppa, jossa Lännen Tehtaat hankkii määräysvallan Avena Oy:n jakautumisessa muodostettavasta Navena Oy:stä[10], purkautuu.”
Sitoumusten arviointi
Kilpailuviraston arvion mukaan yrityskaupan kielteiset kilpailuvaikutukset liittyvät keskittymän kotimaisen sokerijuurikasleikkeen […] hallintaan, määräävän markkina-aseman syntymiseen tai vahvistumiseen kivennäisrehujen valmistuksen markkinoilla sekä jaetun määräävän markkina-aseman syntymiseen Raision kanssa teollisten rehujen markkinoilla.
Kilpailuviraston arvion mukaan keskittymän kilpailijat ja asiakkaat eivät omilla toimintastrategioillaan pysty rajoittamaan tai tasapainottamaan keskittymän markkinavoimaa. Kilpailuviraston arvion mukaan myöskään potentiaalinen kilpailu ei lähitulevaisuudessa muodosta tällaista keskittymän markkinavoimaa rajoittavaa tai tasapainottavaa voimaa.
Kilpailuvirasto katsoo, että ilman yrityskaupalle asetettavia rakenteellisia ehtoja kauppaa ei voitaisi siten hyväksyä. Kilpailuviraston arvion mukaan sille esitettyä sitoumuskokonaisuutta voidaan pitää riittävänä poistamaan kilpailun merkittävän estymisen uhka rehumarkkinoilla Suomessa.
Lännen Tehtaiden 1 i) -kohdassa esittämä sitoumus leikkeen osittaisesta vapauttamisesta antaa Kilpailuviraston arvion mukaan muille rehunvalmistajille ja maatiloille mahdollisuuden hankkia leikettä kilpailijastaan, ts. keskittymästä riippumatta. Selvyyden vuoksi Kilpailuvirasto toteaa, ettei sitoumuksen 1 ii) -kohta luo sille oikeuksia kolmansiin nähden.
Lännen Tehtaiden ja valtion 2 -kohdassa esittämä sitoumus luopumisesta omistusosuudesta Avena Siiloissa vähentää Kilpailuviraston arvion mukaan oligopolistisen koordinoinnin mahdollisuutta, poistaa merkittävän keinon yhteisestä käyttäytymisestä poikkeamisen rankaisemiseksi ja vähentää kilpailijoiden riippuvuutta keskittymästä rehuraaka-aineiden, ml. kivennäisrehujen raaka-aineet, tuonnissa.
Kilpailuvirasto on selvittänyt 25.–26.9.2002 eri markkinaosapuolten näkemyksiä annettujen sitoumusten kyvystä poistaa yrityskaupassa havaitut kilpailuongelmat. Kilpailuviraston saaman selvityksen mukaan ehtojen on katsottu olevan riittävät poistamaan havaitut kilpailuongelmat. Viraston saamassa selvityksessä on tuotu esiin leikkeen vapaan saatavuuden tarve ja tarve siilojen omistuksen säilyttämiseen keskittymästä riippumattomalla taholla. Kilpailuvirasto katsoo, että sille esitetty sitoumuskokonaisuus riittää poistamaan havaitut kilpailuongelmat.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto määrää edellä selostetut sitoumukset noudatettavaksi ja hyväksyy ehdollisena yrityskaupan, jossa Lännen Tehtaat Oyj hankkii määräysvallan Avena Oy:ssä. Sitoumusten muuttamassa järjestelyssä ei synny tai vahvistu sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyisi Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (303/1998) 11 §, 11 a §, 11 b § ja 11 d §
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
[1] Hakasulkeisiin [ ] merkityissä kohdissa tieto tai tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.
[2] Erilaisia teollisuuden sivutuotteita ovat mm. sokeriteollisuuden sivutuotteet melassi ja juurikasleike, olutteollisuuden sivutuote mäski, etanolin valmistuksessa syntyvä ohrarehu, myllyteollisuuden lese, öljynpuristamoteollisuuden soijarouhe ja -puriste, rypsi- ja rapsirouhe sekä -puriste, meijeriteollisuuden sivutuote hera sekä tärkkelysteollisuuden sivutuote perunarehu.
[3] Viljan varmuusvarastoinnista huolehtii Huoltovarmuuskeskus (HVK), joka ostaa tarvitsemansa varastointipalvelut ulkopuolisilta yrityksiltä, pääasiassa Avena Siiloilta.
[4] Kilpailuviraston päätös Avena Yhtiöitä koskevan selvityksen päättämisestä osana Kilpailuviraston Julkinen valta markkinoilla -hanketta (Dnro 385/61/98).
[5] Kilpailuviraston päätös koskien Movere Oy:n epäiltyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä kuljetusalalla (Dnro 272/61/98).
[6] Ks. esimerkiksi Kilpailuviraston päätökset Carlsberg AS/Orkla ASA:n panimoliiketoiminnat (Dnro 573/81/00), Fritidsresor Holding AB/Oy Finnmatkat-Finntours Ab (Dnro 1076/81/99) ja Georgia-Pacific Corporation/Fort James Corporation (Dnro 830/81/2000).
[7] Valio II -päätös (d:o 1/359/94) ja Alfons Håkans Oy:tä ja Finntugs Oy:tä koskeva päätös (d:o 23/359/98). Kilpailuneuvoston viimeaikaisen tapauskäytännön osalta ks. lisäksi Telia Finland Oy/Sonera Oy/Oy Radiolinja Ab -päätös (d:o 22/690/2000).
[8] Ensimmäisen asteen tuomioistuimen päätös Gencor v Commission (Asia T-102/96) ja yhteisön tuomioistuimen päätös Kali und Salz (yhdistetyt asiat C-98/94 ja C-30/95). Viimeaikaisen tapauskäytännön osalta ks. lisäksi ensimmäisen asteen tuomioistuimen päätös Airtours v Commission (Asia T-342/99).
[9] Danish Crown/Vestjyske Slagterier (Asia IV/M.1313), Airtours/First Choice (Asia IV/M.1524), Exxon/Mobil (Asia IV/M.1383), Price Waterhouse/Coopers & Lybrand (Asia IV/M.1016).
[10] Ilmoittajan mukaan yhtiötä ei ole vielä perustettu ja kyseessä on epävirallinen työnimi.