Asian vireilletulo
Vapo Oy (jäljempänä Vapo), Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus (jäljempänä VTT) ja Jyväskylän Energia Oy (jäljempänä Jyväskylän Energia) ovat 7.7.2005 ilmoittaneet Kilpailuvirastolle 3 a luvun yrityskauppasäännösten mukaisesti järjestelyn, jossa ne perustavat kilpailunrajoituslain 11 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun yhteisyrityksen.
Osapuolet
Vapo-konserni koostuu emoyhtiö Vaposta, johon kuuluvat Vapo Energian biopolttoaineiden ja ympäristöturpeiden tuotanto, Vapo Voiman lämmön ja sähkön tuotanto sekä Vapo Biotechin ympäristöliiketoiminta. Tytäryhtiö Vapo Timber Oy jalostaa puuta ja Kekkilä Oyj valmistaa ja markkinoi kasvualustoja ja lannoitteita. Kilpailuvirasto hyväksyi 5.1.2005 ehdollisena yrityskaupan, jossa Metsäliitto Osuuskunta hankki yhteisen määräysvallan Suomen valtion kanssa Vapo Oy:ssä.[1]
VTT on puolueeton asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa tutkimus-, kehitys-, testaus- ja tietopalveluita yrityksille ja julkiselle sektorille.
Jyväskylän Energia on Jyväskylän kaupungin omistama energiayritys, jonka toimialana on sähkön ja kaukolämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä näitä tukeva liiketoiminta. Jyväskylän Energia omistaa JE-Urakointi Oy:n ja lisäksi sillä on osakkuudet Jyväskylän Energiatuotanto Oy:ssä, KS Energiavälitys Oy:ssä, C-Ella Oy:ssä, Hyötytuuli Oy:ssä, Jyväskylän Kongressikeskus Oy:ssä, Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:ssä, Energiameklarit Oy:ssä sekä JyväsSeed Fund Oy:ssä.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Yrityskauppasäännösten soveltuminen järjestelyyn
Vapon maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2004 oli 528 miljoonaa euroa, VTT:n 218 miljoonaa euroa ja Jyväskylän Energian 64 miljoonaa euroa. Vapon Suomesta kertynyt liikevaihto vuonna 2004 oli 322 miljoonaa euroa ja VTT:n 187 miljoonaa euroa. Jyväskylän Energian liikevaihto kertyi kokonaan Suomesta. Koska kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät, järjestely kuuluu yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.
Vapo, VTT ja Jyväskylän Energia ovat sopineet yhteisen laboratorioyhtiön perustamisesta ja Vapon ja VTT:n kiinteiden polttoaineiden, kasvualustojen, maanparannusaineiden ja ympäristönäytteiden (muun muassa erilaiset jätteet ja vedet) analyyseihin liittyvien laboratoriotoimintojen siirtämisestä yhteisyritykselle. Vapo ja VTT omistavat yhteisyrityksestä kumpikin 44,375 % ja Jyväskylän Energia omistaa 11,250 %. Perustajayhteisöt käyttävät yhteistä määräysvaltaa yhteisyrityksessä osakassopimuksen määräysten perusteella.
Järjestelyn tarkoituksena on muun muassa yhdistää Vapon ja VTT:n analyysi- ja tutkimusosaaminen ja resurssit. Yhteisyritykselle siirtyy tarvittava määrä Vapon ja VTT:n Jyväskylän laboratorion henkilöstöä ja liiketoiminnot. Yhteisyritys tarjoaa polttoaine-, ympäristö-, vesi- ja kasvualusta-analyysejä sekä näihin liittyviä palveluja. Yhteisyrityksen toimialaan eivät kuulu päästömittaukset. Ilmoittajien mukaan yhteisyritys tekee kiinteää yhteistyötä Vapon ja VTT:n kanssa analyysimenetelmien ja tuotteiden kehittämisessä. Yhteisyritys tulee toimimaan VTT:ltä vuokratuissa tiloissa Jyväskylässä ja se on perustettu harjoittamaan liiketoimintaa pysyvästi.
Yhteisyrityksen pääasiakkaat yhtiön aloitusvaiheessa ovat Vapo ja VTT. Ilmoittajien mukaan Jyväskylän Energia alkaisi käyttää yhteisyrityksen palveluja viimeistään suunnittelemansa uuden voimalaitoksen käyttöönoton tapahduttua, todennäköisesti viimeistään vuonna 2009. Muiden kuin osakkaiden osuuden liikevaihdosta arvioidaan nousevan [20–40][2] %:iin viiden vuoden kuluessa.
Relevantit markkinat
Yrityskaupan ilmoittajien mukaan relevanteiksi hyödykemarkkinoiksi voidaan katsoa energia- ja ympäristösektorille tarjottavien laboratorio- ja analyysipalvelujen markkinat. Markkinoihin sisältyvät muun muassa kotimaisiin kiinteisiin polttoaineisiin ja ulkomaisiin polttoaineisiin liittyvät analyysit sekä ympäristö-, vesi- ja kasvualusta-analyysit.
Polttoaine- ja niihin liittyviä ympäristöanalyysejä, kuten kosteuden, lämpöarvon, tuhkapitoisuuden, tuhkan sulamiskäyttäytymisen, rikki-, typpi-, kloori- ja raskasmetallipitoisuuksien määrittämistä, tarvitaan polttoaineiden laadun ja/tai hinnan määrittämiseen ja toteamiseen, uusien polttoainetuotteiden kehitystyöhön, päästöjen hallintaan ja seurantaan sekä poltto- ja käsittelylaitteiden tuotekehitys- ja tutkimustoimintaan.
Muu ympäristöanalytiikka liittyy jätehuoltoon ja epäorgaanisiin päästöihin. Analyysit sisältävät muun muassa erilaisten jäteainesten ja niistä biologisella käsittelyillä syntyvien lopputuotteiden kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten ominaisuuksien määrittämistä. Analyysejä tarvitaan tutkimus- ja kehitystoiminnassa, tuotannon ohjauksessa ja laadunvalvonnassa, tuoteselosteissa ja soveltuvuuden arvioinneissa. Vesianalyyseihin kuuluu yleisiä vesi- ja jätevesinäytteistä tehtäviä ravinne- ja haitta-aineanalyysejä esimerkiksi päästöjen tarkkailua tai tutkimus- ja kehitystoimintaa varten. Kasvualusta-analyysejä tarvitaan tuotteiden tutkimus- ja kehitystoiminnassa, tuotannon ohjauksessa ja laadunvalvonnassa, tuoteselosteissa sekä neuvonnassa ja markkinoinnissa. Määritykset koostuvat tyypillisesti pää- ja hivenravinneanalyyseistä sekä kasvualustojen fysikaalisista ominaisuuksista.
Ilmoittajien mukaan energia- ja ympäristösektorille tarjottavien laboratorio- ja analyysipalvelujen markkinat ovat luonteeltaan laajemmat kuin kansalliset markkinat.
Osa Kilpailuviraston kuulemista markkinaosapuolista katsoo, ettei energia- ja ympäristösektoria tulisi tarkastella kokonaisuutena, koska polttoaineanalyysit ja ympäristöanalyysit eroavat toisistaan kysynnän ja tarjonnan korvattavuuden kannalta. Useat markkinaosapuolet katsovat, että esimerkiksi polttoaineille tehdään tyypillisesti samat analyysit ja samoja laitteita käytetään eri polttoaineiden vastaavien ominaisuuksien analysointiin. Osa markkinaosapuolista katsoo, että käytössä on merkittävässä määrin myös yleisempää analyysitekniikkaa, joka soveltuu useamman kuin yhden teollisuudenalan tarvitsemien analyysien tuotantoon.
Osa Kilpailuviraston kuulemista markkinaosapuolista katsoo, että relevantit maantieteelliset markkinat ovat periaatteessa kansallisia laajemmat. Enemmistö markkinaosapuolista katsoo kuitenkin, että käytännössä markkinat ovat pääasiassa kansalliset. Tämä koskee erityisesti polttoaineanalyysien markkinoita. Osa markkinaosapuolista katsoo, että näytteitä voidaan kannattavasti lähettää ulkomaille analysoitavaksi. Suuri osa markkinaosapuolista katsoo kuitenkin, että ulkomaisten analyysipalveluiden käyttöä rajoittavat muun muassa kuljetuskustannukset ja -aika.
Kilpailuviraston arvion mukaan asian ratkaisun kannalta ei kuitenkaan ole tarpeellista määritellä relevantteja hyödykemarkkinoita ja maantieteellisiä markkinoita, koska yrityskauppa ei aiheuta merkittäviä kilpailuongelmia minkään ajateltavissa olevan määrittelyn mukaisilla markkinoilla.
Yrityskaupan kilpailuvaikutukset
Yrityskaupan ilmoittajien mukaan energia- ja ympäristösektorille tarjottavien laboratorio- ja analyysipalvelujen markkinoiden arvo vuonna 2004 oli noin 25,5 miljoonaa euroa, josta kotimaisiin kiinteisiin polttoaineisiin liittyvien analyysipalveluiden osuus on noin 1,5 miljoonaa euroa, ulkomaisten polttoöljyjen sekä kivihiilen ja mustalipeän analyysipalveluiden osuus noin 4 miljoonaa euroa ja muiden analyysipalveluiden osuus noin 20 miljoonaa euroa. Vapon markkinaosuus energia- ja ympäristösektorille tarjottavien laboratorio- ja analyysipalvelujen markkinoilla vuonna 2004 oli ilmoittajien arvion mukaan [alle 5] % ja VTT:n markkinaosuus [alle 5] %. Vapon markkinaosuus kotimaisten kiinteiden polttoaineiden analyysien markkinoilla oli ilmoittajien arvion mukaan vuonna 2004 noin [10–20] % ja VTT:n markkinaosuus kotimaisten polttoaineiden analyysien markkinoilla oli noin [10–20] %.
Yrityskaupan ilmoittajien mukaan yhteisyrityksen perustaminen ei olennaisesti vaikuta nykyiseen markkinatilanteeseen. Vapo ja VTT ovat tähän asti tuottaneet tarvitsemansa laboratoriopalvelut pääosin itse. Ilmoittajien mukaan yhteisyrityksen perustaminen ei tuo sen osakkaille merkittävää markkinavoimaa edes kapeimmin määritellyillä markkinoilla, koska laboratorio- ja analyysipalvelujen markkinoilla on sekä todellista että potentiaalista kilpailua kotimaisten ja ulkomaisten palveluntarjoajien toimesta.
Yrityskaupan ilmoittajien mukaan markkinoilla toimii laboratorioita, joiden valikoimaan kuuluvat kaikki edellä, ilmoittajan markkinamäärittelyssä mainitsemat analyysipalvelut, mutta myös sellaisia laboratorioita, jotka ovat keskittyneet tarjoamaan vain joitakin analyysipalveluja. Yhteisyrityksen kanssa kilpailevia palveluntarjoajia ovat ilmoittajien mukaan muun muassa Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, Nab Labs Oy, Oulun yliopiston Energialaboratorio, AnalyCen Laboratoriot Oy, Geologian Tutkimuskeskus, Viljavuuspalvelu Oy, Hortilab Oy, Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos, Oy Keskuslaboratorio-Centrallaboratorium Ab, SGS Inspection Services Oy ja Ympäristökeskusten laboratoriot.
Osa kilpailuviraston kuulemista markkinaosapuolista arvioi, että Vapo ja VTT ovat merkittäviä toimijoita energiasektorilla ja että keskittymällä on siten merkittävää markkinavoimaa erityisesti energiasektoriin liittyvissä laboratorio- ja analyysipalveluissa. Useiden markkinaosapuolten arvion mukaan keskittymän markkinaosuus kotimaisten kiinteiden polttoaineiden analyysien markkinoilla olisi noin 50 %. Osa Kilpailuviraston kuulemista markkinaosapuolista on kuitenkin todennut, että suurin osa kiinteille polttoaineille tehtävistä analyyseistä on niin sanottuja perusanalyysejä, joihin kuuluu muun muassa kosteuden, tuhkapitoisuuden, rikki-, typpi-, kloori- ja raskasmetallipitoisuuksien määrittäminen. Markkinaosapuolten mukaan perusanalyyseille on olemassa keskittymän lisäksi kotimaista tarjontaa.
Kilpailuvirasto on tapauskäytännössään katsonut, että Vapo on määräävässä markkina-asemassa energiaturvemarkkinoilla.[3] Osa Kilpailuviraston kuulemista markkinaosapuolista arvioi, että Vapolla on merkittävä asema myös turvepolttoaineen analysoinnissa. Vapon antaman lisäselvityksen mukaan sen polttoaineasiakkaista lukumääräisesti enemmistö on sopinut laatumääritykset tehtäväksi Vapon laboratoriossa. Kuitenkin useiden asiakkaiden energialaskutuksen pohjana olevat laatumääritykset tehdään joko asiakkaiden laboratorioissa tai ulkopuolisissa laboratorioissa. Vapon myymistä polttoaineista myyntimäärillä mitattuna esimerkiksi vuonna 2003 noin [20–50] % analysoitiin muissa kuin Vapon laboratorioissa. Vapon energia- ja ympäristösektorille tarjoamien laboratorio- ja analyysipalveluiden kokonaisarvo vuonna 2004 oli ilmoittajien mukaan noin […] euroa, josta konsernin ulkopuolelle tarjottujen palvelujen osuus oli noin […] euroa.
Useimmat markkinaosapuolet katsovat, ettei yhteisyrityksen perustamisella ole olennaisia vaikutuksia energia- ja ympäristösektorille tarjottavien laboratorio- ja analyysipalveluiden markkinoihin. Markkinaosapuolet eivät myöskään ole todenneet, että Vapon asema turvepolttoaineiden analyysipalveluiden toimittajana yrityskaupan seurauksena vahvistuisi. Useimmat markkinaosapuolet katsovat, ettei yhteisyritys ole ainoa toimittaja millään energia- ja ympäristösektorille tarjottavien laboratorio- ja analyysipalveluiden markkinoiden osa-alueella. Markkinaosapuolet ovat todenneet, että markkinoille jää edelleen riittävästi vaihtoehtoisia palveluntarjoajia. Lisäksi osa Kilpailuviraston kuulemista markkinaosapuolista katsoo, että yhteisyrityksen markkinavoimaa voi rajoittaa myös ulkomailta tuleva kilpailu.
Kilpailuviraston arvion mukaan yhteisyrityksen perustamisella ei ole kilpailua merkittävästi estäviä vaikutuksia energia- ja ympäristösektorille tarjottavien laboratorio- ja analyysipalveluiden markkinoilla. Yhteisyrityksen perustaminen ei Kilpailuviraston arvion mukaan myöskään olennaisesti vahvista Vapon asemaa turvepolttoaineiden analyysipalveluiden toimittajana. Markkinoille jää Kilpailuviraston arvion mukaan varteenotettavia kilpailijoita.
Kilpailuviraston selvitykset eivät ole johtaneet päätelmään kilpailua merkittävästi estävän määräävän markkina-aseman syntymisestä tai vahvistumisesta.
Liitännäisrajoitukset
Ilmoittajat ovat esittäneet yrityskaupan liitännäisrajoituksena hyväksyttäväksi kilpailukieltoa, jolla Osapuolet ovat sitoutuneet olemaan aloittamatta uudelleen niiltä yhtiölle siirtyviä toimintoja. Kilpailukielto on voimassa kolme vuotta toiminnan siirtämisestä yhteisyritykselle. Tämän jälkeenkin Osapuoli on sitoutunut ilmoittamaan yhtiölle aikeistaan viimeistään kuusi kuukautta ennen tällaisten toimintojen aloittamista. Ilmoittajien mukaan kilpailukielto liittyy välittömästi yrityskauppaan ja on välttämätön sen toteutumisen kannalta. Ilmoittajien mukaan yrityskaupassa siirtyy yrityksen maineen ja asiakaspiirin lisäksi myös yrityksen taitotieto.
Kilpailukiellon sisällön osalta Kilpailuvirasto toteaa, että kilpailukieltoa voidaan pitää välttämättömänä yhteisyritykselle siirrettävien liiketoimintojen täyden arvon siirtymiseksi. Kilpailukiellon ajallisen keston osalta Kilpailuvirasto katsoo, että kilpailukielto voidaan hyväksyä ilmoittajan esittämän kolmen vuoden ajaksi, yhteisyrityksen mahdollisesti purkautuessa tätä ennen kuitenkin enintään yhteisyrityksen olemassaolon ajaksi. Kilpailukiellon maantieteellisen ulottuvuuden osalta Kilpailuvirasto toteaa, että kilpailukielto voi koskea vain niitä maantieteellisiä markkinoita, joilla yhteisyritykselle siirrettävillä omaisuuserillä harjoitettiin liiketoimintaa kaupantekohetkellä.
Kilpailuvirasto katsoo, ettei kilpailukiellon päättymisen jälkeistä ilmoitusvelvollisuutta voida pitää välttämättömänä liiketoimintojen täyden arvon siirtymiseksi.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan, jossa Vapo Oy, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus ja Jyväskylän Energia Oy perustavat yhteisyrityksen. Kilpailuviraston arvion mukaan yrityskauppa ei synnytä tai vahvista sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyy Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Kilpailuvirasto hyväksyy kaupan liitännäisrajoituksena ilmoittajien esittämän kolmen vuoden kilpailukiellon edellä mainituin rajoituksin. Kilpailuvirasto ei hyväksy kaupan liitännäisrajoituksena ilmoittajien esittämää ilmoitusvelvollisuutta.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (303/98), (318/04) 11, 11 a, 11 b ja 11 d §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
[1] Kilpailuviraston päätös Dnro 48/81/04 Yrityskaupan hyväksyminen ehdollisena; Metsäliitto Osuuskunta, Suomen valtio/Vapo Oy.
[2] Hakasulkeisiin merkityissä kohdissa tieto/tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.
[3] Kilpailuviraston päätös 5.9.2000, Dnro 267/61/94.