Asian vireilletulo
Lincoln Electric Holdings Inc (Lincoln) on ilmoittanut Kilpailuvirastolle 15.6.2000 hankkivansa Charter Plc:n (Charter) osakekannan julkisella ostotarjouksella. Ostotarjous on julkistettu 26.4.2000.
Kilpailuvirasto on päätöksellään 14.7.2000 siirtänyt asian kilpailunrajoituslain 11 e §:n mukaiseen jatkokäsittelyyn.
Osapuolet ja näiden liiketoiminnat
Lincoln
Lincoln valmistaa hitsaus- ja leikkaustuotteita. Lincolnin tuotevalikoimassa on mm. sähköhitsausvoimanlähteitä, langansyöttösysteemejä, robotisoituja hitsausvälinekokonaisuuksia, kaasuleikkauslaitteita, hitsauspuikkoja, lankoja ja jauheita. Suomessa Lincolnin manuaalisia kaasuleikkauslaitteita ja niihin liittyviä lisätarvikkeita myy Oy Machine Tools ja muita Lincolnin tuotteita Kennoy Oy Ab (Kennoy). Kumpikaan jakelijoista ei kuulu Lincoln-konserniin. Lincolnin tuotteita valmistetaan Euroopassa Iso-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Hollannissa, Italiassa, Irlannissa, Espanjassa, Norjassa ja Turkissa. Suomessa niitä ei sen sijaan valmisteta.
Charter
Hankinnan kohteena olevan Charterin toimialoina ovat ilman ja kaasun käsittely, erityistekniikka ja hitsaus- sekä leikkauslaitteet. Charterilla on kaksi pääasiallista operatiivista tytäryhtiöryhmittymää: Howden ja ESAB. Howden on erikoistunut ilman- ja kaasunkäsittelyteknologiaan, kuten puhaltimiin ja lämmönsiirtimiin. ESAB puolestaan on keskittynyt hitsaus- ja leikkaustuotteisiin. Charterilla on suomalainen tytäryhtiö Oy Esab (Esab), joka harjoittaa hitsaustuotteiden ja -lisäaineiden myyntiä ja maahantuontia. Lisäksi Charter omistaa 50 % ja käyttää Oy AGA Ab:n (AGA) kanssa yhteistä määräysvaltaa manuaalisia kaasuleikkauslaitteita valmistavassa ruotsalaisessa Gas Control Equipment AB:ssa (GCE). Myöskään Charterilla ei ole omaa valmistusta Suomessa. Esabin Suomessa myytävät tuotteet tulevat mm. Ruotsista, Saksasta, Hollannista ja Iso-Britanniasta. Lisäksi Esab valmistuttaa Suomessa lisäainelankoja.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Yrityskaupan säännösten soveltuminen menettelyyn
Lincolnin kilpailunrajoituslain mukainen liikevaihto on ilmoittajan mukaan noin 6,3 miljardia markkaa. Hankinnan kohteen liikevaihto on vastaavasti noin 8,3 miljardia markkaa. Kilpailunrajoituslain (480/92, muut. 303/98) 11 a §:n liikevaihtorajat ylittyvät. Esab harjoittaa liiketoimintaa Suomessa. Järjestely kuuluu siten kilpailunrajoituslain yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.
Relevantit markkinat
Hitsauksella tarkoitetaan kappaleiden liittämistä toisiinsa käyttämällä hyväksi lämpöä ja/tai puristusta siten, että osat muodostavat hitsauksen jälkeen jatkuvan yhteyden. Tavallisimpien hitsausprosessien lämmönlähde on valokaari (kaarihitsausprosessi). Sähköenergia muutetaan sulavan lisäainelangan ja työkappaleen välissä palavan valokaaren avulla lämmöksi. Hitsausmenetelmiä on useita ja valittavan menetelmän käyttö riippuu lähinnä hitsauskohteesta ja -olosuhteista. Yleisimpiä hitsausprosesseja ovat puikkohitsaus, MIG/MAG -hitsaus, täytelankahitsaus, jauhekaarihitsaus, TIG-hitsaus sekä plasmahitsaus.
Hyödykemarkkinat
Ilmoittaja katsoo, että yrityskaupalla on vaikutuksia neljällä eri hyödykemarkkinalla. Nämä markkinat ovat sähköhitsauslaitteiden markkinat, sähköhitsauslaitteisiin sopivien lisälaitteiden markkinat, sähköhitsauksessa käytettävien hitsauslisäaineiden markkinat sekä manuaalisten kaasuleikkauslaitteiden ja lisälaitteiden markkinat.
Sähköhitsauslaitteet
Sähköhitsauslaitteet voidaan jakaa manuaalisiin ja puoliautomaattisiin sekä automaattisiin laitteisiin. Suomessa osapuolet myyvät ainoastaan manuaalisia ja puoliautomaattisia laitteita. Näille laitteille on tyypillistä, että ne vaativat ihmisen suorittamaan hitsauksen. Vain hitsauslangan syöttö tapahtuu automaattisesti puoliautomaatiolaitteissa. Ilmoittajan mukaan manuaalisiin ja puoliautomaattisiin hitsauslaitteisiin luetaan virtalähteet ja hitsauslangansyöttimet.
Suomen markkinoilla toimii sähköhitsauslaitteita valmistava Kemppi Oy, jonka markkinaosuus (noin 50 %) on huomattavasti osapuolten markkinaosuutta ([30–40][1] %) suurempi. Automaattisten sähköhitsauslaitteiden komponenttien markkinoilla osapuolten markkinaosuus ETA:n alueella on alle [20–30][2] % ja valmiiden laitteiden markkinoilla muutamia prosentteja. Kilpailuvirasto katsoo, että keskittymä ei aiheuta manuaalisten ja puoliautomaattisten sähköhitsauslaitteiden osalta Suomessa kilpailuongelmia. Tästä syystä relevanttien markkinoiden täsmällinen määrittäminen ei ole tarpeen.
Lisälaitteet sähköhitsauslaitteisiin
Osapuolet myyvät myös lisälaitteita manuaalisiin ja puoliautomaattisiin hitsauslaitteisiin. Näitä lisälaitteita ovat hitsauspistoolit, puikkojen pidikkeet, maadoittimet ja hitsauskaapelit.
Osapuolten markkinaosuus lisälaitteiden myynnissä Suomessa on noin [alle 40][3] %. Laitteita valmistava Kemppi on myös lisälaitteiden valmistaja. Pääsääntöisesti lisälaitteet hankitaan laitevalmistajalta, mutta joissakin tapauksissa voidaan käyttää myös jonkun muun valmistajan lisälaitteita. Kilpailuvirasto katsoo, että lisälaitteiden markkinoilla ei synny kilpailuongelmia, eikä relevanttien markkinoiden täsmällinen määrittely siten ole tarpeen.
Sähköhitsauksessa käytettävät hitsauslisäaineet
Lisäaine tuo lisää liitosainetta hitsattavaan saumaan ja tietyt lisäaineet suojaavat lisäksi hitsaustapahtumaa ympäröivältä ilmalta. Lisäaineena voidaan käyttää ainetta, jonka sulamispiste on suunnilleen sama kuin hitsattavan materiaalin sulamispiste.
Ilmoittaja toteaa, että lisäaineiden valmistajan näkökulmasta kaikki lisäaineet ovat tuotteita, joita myydään samalle asiakaskunnalle saman jakelukanavan kautta. Monet johtavista valmistajista, kuten myös kaupan osapuolet, valmistavat monentyyppisiä lisäaineita kaikkiin hitsausprosesseisseihin. Suomessa Esab myy tuotteistaan [40–60%] suoraan loppukäyttäjille ja [40–60] jälleenmyyjien kautta.[4] Lincolnin kaikki tuotteet myydään Kennoyn kautta.
Ilmoittaja toteaa lisäksi, että kysynnän ja tarjonnan korvattavuudessa on eroja eri lisäaineiden välillä. Mikäli markkinat halutaan jakaa edelleen, kapein tarkoituksenmukainen jako olisi hitsauspuikot, langat ja jauheet. Sekä Lincoln että Charter myyvät kaikkia näitä lisäaineita Suomessa.
Erilaisissa hitsausmenetelmissä käytetään juuri kuhunkin menetelmään ja laitteisiin soveltuvia lisäaineita. Lisäksi erilaisille hitsattaville materiaaleille on olemassa omat lisäaineensa, mikä tulee myös ottaa huomioon relevantteja hyödykemarkkinoita määriteltäessä.
Hitsauspuikkoja käytetään puikkohitsauksessa, joka on aina käsinhitsausta, eikä sitä voida mekanisoida lyhyen määrämittaisen lisäaineen takia. Yksi puikko sulaa noin 30 sekunnissa. Puikkohitsaus sopii erityisesti terästen ja valurautojen hitsaukseen. Ruostumattoman teräksen hitsaus on enimmäkseen puikkohitsausta. Hitsauspuikkoja on satoja eri metalleille ja eri kohteisiin. Noin neljäsosa hitsauksesta on puikkohitsausta.
Hitsauslankaa käytetään lisäaineena useissa eri hitsausmenetelmissä, kuten MIG/MAG-hitsauksessa ja jauhekaarihitsauksessa. Lankoja on sekä umpilankoja että täytelankoja, joissa teräskuoren sisällä on täytejauhe. Langan etuna on sen jatkuvuus verrattuna hitsauspuikkoihin, joita tulee vaihtaa lyhyin väliajoin. Hitsauslankojen osuus on reilusti yli puolet koko lisäaineiden kulutuksesta.
Hitsausjauhetta käytetään jauhekaarihitsauksessa aina yhdessä toisen lisäaineen (yleensä hitsauslangan) kanssa suojaamaan hitsaustapahtumaa ympäröivältä ilmalta. Osa jauheesta sulaa ja muodostaa hitsin päälle kuonakerroksen, joka myöhemmin poistetaan. Jauhekaarihitsausta käytetään paljon lähinnä keskiraskaassa ja raskaassa konepajateollisuudessa ja laivanrakennuksessa. Jauhekaarihitsausta voidaan käyttää ainoastaan vaakatasossa olevan kohteen hitsaamiseen. Sen osuus on alle 10 % kaikesta hitsauksesta.
Eri hitsausmenetelmiä voidaan useissa tapauksissa korvata toisilla hitsausmenetelmillä. Asiakkaan valitessa hitsausmenetelmää lähtökohtana ovat asiakkaalla jo olevat hitsauslaitteet sekä hitsauskohde. Eri hitsauslaitteet vaativat kukin kyseiseen laitteeseen sopivan lisäaineen. Puikkohitsauslaitetta ei käytännössä voi muuttaa lankahitsaukseen, mutta on olemassa myös yleisvirtalähteitä, joita voi käyttää eri hitsausmenetelmissä. Eri valmistajien tiettyä tarkoitusta varten valmistamat lisäaineet sen sijaan ovat pääsääntöisesti korvattavissa toisillaan. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että asiakkaan jo investoitua hitsauslaitteisiin hän voi pääsääntöisesti käyttää ainoastaan kyseisiin laitteisiin sopivaa lisäainetyyppiä. Mikäli kyse on sellaisesta hitsauskohteesta, johon soveltuu ainoastaan jokin tietty hitsausmenetelmä, on asiakkaan valintamahdollisuus myös tältä osin rajattu kyseisen hitsausmenetelmän vaativiin laitteisiin ja sitä kautta lisäaineisiin (esimerkiksi paksujen aineiden pitkittäishitsaukset).
Kilpailuvirasto katsoo, että kukin lisäaine saattaa muodostaa omat relevantit hyödykemarkkinansa. Edelleen kukin lisäaine saattaa jakautua alamarkkinoihin sen mukaan, minkä materiaalin hitsaukseen se on tarkoitettu. Tässä päätöksessä ei kuitenkaan ole tarvetta ottaa lopullista kantaa markkinamäärittelyyn, sillä kuten jäljempänä käy esille, keskittymä ei aiheuta kilpailuongelmia kapeimmillakaan ajateltavissa olevilla relevanteilla hyödykemarkkinoilla.
Manuaaliset kaasuleikkauslaitteet ja lisälaitteet
Lincolnin jälleenmyyjä Machine Tools ja Charterin yritysryhmään kuuluvan GCE:n jakelun hoitava AGA myyvät molemmat Suomessa ns. manuaalisia kaasuleikkauslaitteita ja niihin liittyviä lisälaitteita (mm. suuttimia). Manuaalisia kaasuleikkauslaitteita käytetään pienten kohteiden leikkaamiseen. Kaasuleikkauslaitteita käyttävät esimerkiksi putkimiehet sekä telakka- ja konepajateollisuus. Niitä voidaan käyttää myös hitsaukseen ja metallin esilämmittämiseen ennen hitsausta. Kaasuhitsauksen merkitys on kuitenkin erittäin vähäinen (ilmoittajan arvion mukaan alle 2 % kaikesta hitsauksesta) ja se on jo pitkään ollut sähköhitsauksella korvattava vähenevä hitsausprosessi. Esab ei myy itse käsikäyttöisiä laitteita, vaan ainoastaan automaattisia, tietokoneohjattuja kaasuleikkauslaitteita.
Kilpailuvirasto katsoo, että manuaaliset kaasuleikkauslaitteet ja lisälaitteet saattavat muodostaa omat relevantit hyödykemarkkinansa. Edelleen eri laitteet ja lisälaitteet saattavat jakautua omiin alamarkkinoihinsa. Tässä päätöksessä ei kuitenkaan ole tarvetta ottaa lopullista kantaa relevanttien hyödykemarkkinoiden määrittelyyn, sillä kuten jäljempänä käy esille, keskittymä ei myöskään manuaalisten kaasuleikkauslaitteiden osalta aiheuta kilpailuongelmia kapeimmillakaan ajateltavissa olevilla relevanteilla markkinoilla.
Maantieteelliset markkinat
Ilmoituksessa todetaan, että relevantit maantieteelliset markkinat ovat kaikkien edellä kuvattujen hyödykemarkkinoiden osalta ainakin EU:n laajuiset. Sittemmin ilmoittaja on todennut, että relevantit maantieteelliset markkinat ovat vähintään ETA:n laajuiset. llmoittaja perustelee näkemystään mm. komission sähköhitsauksen lisäaineita koskevassa Thyssen/Böhler-Uddeholm -tapauksessa[5] tekemällä päätöksellä. Päätöksessään komissio katsoo, että relevantit maantieteelliset markkinat ovat ETA:n laajuiset mm. sillä perusteella, että kuljetuskustannukset ovat tuotteen arvoon nähden vähäiset, ETA:n alueella ei ole kaupan esteitä ja lisäaineita tuodaan ja viedään paljon. Lisäksi kansalliset hitsaustekniset normit ovat yhä enenevässä määrin muuttuneet eurooppalaisiksi. Ilmoittaja toteaa myös, että taitotiedon helppo saatavuus ja markkinoiden kypsyys ovat tekijöitä, jotka tekevät Euroopan laajuisen kilpailun mahdolliseksi. Myöskään huolto ei sido paikallisesti, sillä huollon voi suorittaa valmistajasta riippumaton huoltoliike. Sähköhitsauslaitteilla on ilmoittajan mukaan lisäaineisiin verrattuna suhteellisesti vieläkin alhaisemmat kuljetuskustannukset, mikä altistaa hitsauslaitteet vieläkin laajemmalle kansainväliselle kilpailulle.
Sähköhitsauksessa käytettävät lisäaineet
Kilpailuviraston selvityksissä tuli esiin seikkoja, jotka antoivat edellä mainitusta komission päätöksestä huolimatta virastolle aiheen selvittää tarkemmin maantieteellisten markkinoiden laajuutta. Muun muassa eräiden Kilpailuvirastolle toimitettujen vastausten mukaan lisäaineiden myyminen suomalaisille loppukäyttäjille edellyttäisi esimerkiksi kielisyiden ja neuvontapalveluiden takia edustusta Suomessa, mikä viittaisi siihen, että markkinat olisivat kansalliset.
Suomen markkinoilla on edustettuna yli 10 lisäainevalmistajaa. Keskittymän merkittävin kilpailija hitsauspuikkojen ja lankojen markkinoilla on Elga-Hitsaus Oy (Elga-Hitsaus), joka on ruotsalaisen ELGA AB:n tytäryhtiö. Pääosa Esabin lisäaineista, kuten muutkin Suomessa edustetut lisäaineet valmistetaan ulkomailla ja tuodaan Suomeen. Tuonnin osuus on 75–80 %. Rautaruukki Oyj:n tytäryhtiö Fundia Oy (Fundia) valmistaa […][6]. Fundia vie valmistamiaan tuotteita itse ulkomaille. Muuta lisäainevalmistusta kuin Fundian valmistus Suomessa ei ole.
Osalla valmistajista on Suomessa oma myynnistä vastaava tytäryhtiö ja osalla suomalainen jälleenmyyjä tai agentti. Suomessa toimii myös useita itsenäisiä lisäainejälleenmyyjiä (ainakin 6 kpl), jotka itse tuovat maahan eri valmistajien lisäaineita mm. Yhdysvalloista ja Keski-Euroopasta. Tällä periaatteella toimii myös Lincolnin jakelija Kennoy. Nämä yritykset myyvät maahantuomiaan lisäaineita itse sekä omien jälleenmyyjiensä välityksellä. Jälleenmyyjät myyvät usein myös muita kuin hitsaukseen liittyviä tarvikkeita.
Suomessa myytävät lisäaineet ovat pääosin tuontitavaraa. Tuontia harjoittavat sekä valmistajat että itsenäiset jälleenmyyjät. Lisäksi suuret asiakkaat ovat ilmoittaneet, että heillä on tarvittaessa mahdollisuus ryhtyä itse tuomaan tarvitsemiaan lisäaineita, tuontikanavat ovat heillä tiedossa ja tosiasiassa suoraa tuontia on 80-luvulla harjoitettukin. Kotimaisesta valmistuksesta osa menee vientiin. Nämä kauppavirrat tukevat viraston käsitystä siitä, että kysessä ovat Suomen markkinoita laajemmat markkinat.
Esabin neuvontaa pidettiin useissa viraston saamissa vastauksissa muiden valmistajien ja jälleenmyyjien neuvontaa parempana. Suomessa fyysisesti läsnä olevien valmistajien jälleenmyyjillä on valmiudet auttaa asiakasta ongelmatilanteissa ja jälleenmyyjät voivat helposti kääntyä myös läsnä olevan valmistajan puoleen. Jälleenmyyjien, joiden päämies ei ole Suomessa fyysisesti läsnä, neuvonta- ja tukipalvelut on järjestetty siten, että lisäainevalmistaja neuvoo jälleenmyyjiään esimerkiksi puhelimitse tai lähettää tarvittaessa oman edustajansa paikalle, mikäli jälleenmyyjän oma ammattitaito ei riitä ratkaisemaan ongelmia. Neuvontapalvelun saaminen on siten mahdollista myös niissä tapauksissa, kun valmistaja ei ole fyysisesti läsnä Suomen markkinoilla eikä se näin edellytä valmistajan läsnäoloa Suomen markkinoilla. Tällä perusteella Kilpailuvirasto toteaa, että neuvonta- ja tukipalvelut eivät muodosta alalle tulon estettä.
Kilpailuvirasto selvitti myös jakeluverkoston luomista yhtenä mahdollisena alalletulon esteenä. Saatujen selvitysten mukaan jälleenmyyjäverkoston rakentaminen ei ole merkittävä alalletulon este, sillä asiakkaiden ja valmistajien väliset suorat kontaktit ovat myös mahdollisia. Esimerkkeinä tästä ovat edellä mainitut suuret loppukäyttäjät ja itsenäiset maahantuojat. Tässä yhteydessä selvitettiin myös Esabin jälleenmyyjiensä kanssa solmimia sopimuksia, […][7]. Esabin jälleenmyyjät myyvät jonkin verran myös muiden valmistajien tuotteita.
Viraston saamien selvitysten mukaan lisäaineet ovat ns. bulkkitavaraa, jonka tuonnille ei ole teknisiä tai muitakaan esteitä. Lausunnonantajat ovat todenneet eri valmistajien tuotteiden olevan pitkälle samankaltaisia. Markkinoilla olevat lisäaineet ovat pääosin kansainvälisten standardien (mm. EN) mukaisesti luokiteltuja tuotteita. Kuljetuskustannukset eivät ole merkittäviä ja eräät suuret asiakkaat ovat todenneet hankkivansa lisäaineita suoraan ulkomailta, jos keskittymä nostaa merkittävästi hintojaan. Näin ne ovat käytännössä jo aiemminkin tehneet. Vaihtoehtoisiksi hankintalähteiksi mainittiin myös Euroopan ulkopuolisia valtioita. Maantieteellisten markkinoiden määrittelyn osalta eri lisäaineissa ei ole eroja.
Edellä esitetyllä perusteella Kilpailuvirasto toteaa, että hitsauslisäaineiden osalta relevantit maantietelliset markkinat näyttävät viraston saamien selvitysten perusteella olevan Suomea laajemmat, vähintään ETA:n laajuiset. Jäljempänä esitetyt markkinaosuudet Suomessa eivät siten kuvaa keskittymän todellista markkinavoimaa.
Manuaaliset kaasuleikkauslaitteet ja lisälaitteet
Kaasuleikkauslaitteissakin keskittymän merkittävin kilpailija Suomen markkinoilla on Elga-Hitsaus. Myös nämä Elga-Hitsauksen laitteet tulevat Suomeen Ruotsista. Vastaavasti Charterin ja AGA:n puoliksi omistama GCE valmistaa kaasuleikkauslaitteensa Ruotsissa, josta ne tuodaan Suomeen AGA:n jälleenmyytäviksi. Linconin laitteet taas tulevat Suomeen Italiasta. Myös kaasuleikkauslaitteiden ja lisälaitteiden markkinoilla on maahantuojia (mm. Vakiopaine Oy, Teknoexpertit Oy), jotka tuovat laitteita Suomeen mm. Isosta-Britanniasta, Saksasta, Japanista sekä Yhdysvalloista ja myyvät niitä itse ja omien jälleenmyyjiensä välityksellä.
Edellä lisäaineiden kohdalla esitetty soveltuu pääosin myös manuaalisiin kaasuleikkauslaitteisiin ja lisälaitteisiin. Tällä perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että relevantit maantieteelliset markkinat näyttävät myös kaasuleikkauslaitteiden ja niihin liittyvien lisälaitteiden osalta olevan Suomea laajemmat, vähintään ETA:n laajuiset. Myöskään tältä osin markkinaosuudet Suomessa eivät kuvaa keskittymän todellista markkinavoimaa.
Keskittymän asema hitsauslisäainemarkkinoilla sekä manuaalisten kaasuleikkauslaitteiden ja lisälaitteiden markkinoilla
Sähköhitsauksessa käytettävät lisäaineet
Suomen lisäainemarkkinat ovat suuruudeltaan noin 170–190 Mmk. Keskittymän markkinaosuus Suomessa eri lisäainemarkkinoilla vaihtelee lisäaineesta riippuen seuraavasti: [50–70] % puikot ja langat sekä [70–100] % jauheet.[8] Puikoissa ja langoissa keskittymän suurimman kilpailijan Elga-Hitsauksen osuus on 15–20 %. Jauheissa kilpailijoita ovat Uddeholm Oy (Böhler-Thyssen), Air Liquide ja Elga-Hitsaus muutaman prosentin osuuksilla. Tarkasteltaessa relevantteja maantieteellisiä markkinoita eli ETA:n laajuisia markkinoita keskittymän markkinaosuudet laskevat kaikkien kolmen lisäaineen osalta ja ovat puikoissa [20–40] %, langoissa [20–40] % ja jauheissa [30–50] %.[9]
Lincolnin asema Suomen markkinoilla on ollut Esabia huomattavasti heikompi. Puikkojen ja lankojen osalta vain pari prosenttia keskittymän yhteenlasketusta markkinaosuudesta on kertynyt Lincolnin myynnistä. Jauheissa Lincolnin osuus on ollut [0–20][10] %. Pääsääntöisesti pienikin markkinaosuuden lisäys on merkittävä, mikäli yrityksellä on ennestään korkeat markkinaosuudet tarkasteltavilla markkinoilla. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa relevantit maantieteelliset markkinat ovat Suomea huomattavasti laajemmat ja siten edellä kuvatuilla markkinaosuuksien lisäyksillä on ainoastaan vähäistä vaikutusta Suomen markkinoilla. ETA:n laajuisilla markkinoilla Lincolnin osuus vaihtelee lisäaineesta riippuen [0–30][11] %:n välillä.
Keskittymä saavuttaa vahvimman aseman hitsausjauheiden markkinoilla. Kuten edellä todettiin, jauhekaarihitsauksen osuus kaikesta hitsauksesta on alle 10 % ja se on useissa tapauksissa korvattavissa jollakin toisella hitsausmenetelmällä. Jauhekaarihitsauksessa käytetään lisäaineina sekä lankaa että jauhetta. Vuonna 1999 Suomen hitsausjauhemarkkinoiden koko oli osapuolten mukaan noin 8 Mmk eli alle 5 % kaikkien lisäaineiden markkinoista. Jauhekaarihitsausta käyttävät erityisesti isot asiakkaat, joista osa on ilmoittanut siirtävänsä hankintansa muualle, mikäli keskittymä toteuttaa edellä kerrotulla tavalla hinnankorotuksia. Esabin viisi suurinta asiakasta ostavat [40–60][12] % Esabin myymästä jauheesta.
Kilpailuviraston selvitysten mukaan Suomen markkinoilla on edellä esitetyn mukaisesti edustettuna yli 10 lisäainevalmistajaa joko oman tytäryhtiön, agentin tai jälleenmyyjän kautta. Kilpailuviraston kolmansilta osapuolilta saamissa vastauksissa kävi ilmi, että asiakkaat voivat vaihtaa lisäainetoimittajaa keskittymän mahdollisen hinnankorotuksen jälkeen. Päinvastoin, kuten edellä jo todettiin, suuret asiakkaat ovat ilmoittaneet, että heillä on tarvittaessa mahdollisuus ryhtyä itse tuomaan tarvitsemiaan lisäaineita tai korvata keskittymän tuotteet muiden valmistajien tuotteilla. Kaikkia keskittymän edustamia tuotteita saa myös muilta valmistajilta tai heidän jälleenmyyjiltään. Useat Suomessa edustettuna olevat merkit ovat muualla Euroopassa huomattavasti vahvempia kuin Suomessa ja valmistajilla on kattava tuotevalikoima, jota ne voivat laajentaa myös Suomessa. Esimerkkejä vahvoista, Suomessa jo läsnä olevista kilpailijoista, ovat Elga-Hitsauksen lisäksi saksalaiseen Böhler-Thyssen -konserniin kuuluva Uddeholm Oy ja British Steeliin kuuluva ruostumattoman teräksen hitsaukseen erikoistunut Avesta Sheffield Oy sekä mm. Lincolnin jakelijan Kennoyn edustama Air Liquide. Lisäksi markkinoilla on lukuisia itsenäisiä jälleenmyyjiä, jotka edustavat useita eri lisäainevalmistajia.
Viraston selvityksissä ei ole tullut esille merkittäviä alalle tulon esteitä. Selvityksistä kävi kuitenkin ilmi, että ammattitaitoisten jakelijoiden hankintaan saattaa liittyä eräitä ongelmia. Lisäksi alalla yleistyvät hitsausohjeet eli WPS:t (Welding procedure specification) saattavat vähentää asiakkaan halukkuutta vaihtaa lisäainetoimittajaa tämän jo valittua tietyn lisäaineen. Esabin pitkäaikainen läsnäolo Suomen markkinoilla ja alan ammattilaisten tottumukset tietyn merkkisten lisäaineiden käyttöön saattavat myös vähentää asiakkaiden halua vaihtaa toimittajaa. Selvityksistä kävi kuitenkin ilmi, että potentiaalisia jakelukanavia on olemassa, valmistajat ovat vaihtaneet jakelijoita ja mikäli sopivaa jakelijaa ei löydy, valmistajat panostavat omaan myyntiinsä. Jakeluverkoston merkitystä vähentää myös se, että Suomessa läsnä olevat valmistajat myyvät tällä hetkellä yli puolet tuotteista itse ja toisaalta markkinoilla on useita jälleenmyyjiä, jotka myyvät useamman valmistajan tuotteita. WPS:ien osalta voidaan todeta, että valmistajat eivät valvo menetelmäkokeiden tai hitsausohjeiden tekemistä, vaan niiden tekemisestä päättää asiakas, mahdollisesti oman asiakkaansa antamien ohjeiden mukaisesti. Menetelmäkoe tehdään yleensä tietyllä asiakkaan valisemalla lisäaineella, mutta suurimmassa osassa hitsaustapahtumia se voidaan vaihtaa toiseen vastaavaan (sama tyyppiluokitus) lisäaineeseen. Tehdyt WPS:t ja menetelmäkokeet ovat ne maksaneiden asiakkaiden omaisuutta. Suurin merkitys WPS:illä on isoille asiakkaille, kuten laivanrakennusteollisuudelle, paineastiateollisuudelle sekä off-shore -teollisuudelle. Nämä asiakkaat eivät ole katsoneet WPS:ien estävän toimittajan vaihdosta, mikäli keskittymän hinnat eivät ole kilpailukykyisiä.
Manuaaliset kaasuleikkauslaitteet ja lisätarvikkeet
Kaasuleikkauslaitteissa ja lisälaitteissa vuotuiset kokonaismarkkinat ovat Suomessa ilmoittajan mukaan noin 15–20 Mmk. Kilpailuviraston saamien selvitysten mukaan ne ovat jonkin verran tätä suuremmat. Keskittymän markkinaosuus Suomessa kaasuleikkauslaitteiden ja lisälaitteiden markkinoilla on [70–100][13] %. Seuraavaksi suurin kilpailija on Elga-Hitsaus noin 5–10 %:n markkinaosuudella. Tarkasteltaessa ETA:n laajuisia markkinoita keskittymän markkinaosuus on [alle 30][14] %. Myös kaasuleikkauslaitteiden osalta ulkomailla on useita toimittajia, jotka voivat alalle tulon esteiden puuttuessa tulla Suomen markkinoille (mm. ETA:n markkinajohtaja Air Liquide, jonka lisäaineita on Suomessa jonkin verran saatavilla ja Messer Griesheim, joka toimii jo Suomessa Messer Suomi Oy:n nimellä pääasiassa kaasumarkkinoilla). Alalle tulon houkuttelevuutta tosin jarruttavat pienet ja laskevat markkinat.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan, jossa Lincoln hankkii Charterin, koska se ei kilpailunrajoituslain 11 d §:n mukaisella tavalla synnytä tai vahvista sellaista määräävää markkina-asemaa, joka merkittävästi estää kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (480/1992) 11, 11 a, 11 b ja 11 e §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
[1] Tarkka tieto poistettu liikesalaisuutena.
[2] Tarkka tieto poistettu liikesalaisuutena.
[3] Tarkka tieto poistettu liikesalaisuutena.
[4] Tarkat tiedot poistettu liikesalaisuuksina.
[5] Komission päätös 14.10.1996 IV/M.829, EYVL C 351, 22.11.1996, s.10.
[6] Tieto poistettu liikesalaisuutena.
[7] Tieto poistettu liikesalaisuutena.
[8] Tarkat tiedot poistettu liikesalaisuuksina.
[9] Tarkat tiedot poistettu liikesalaisuuksina.
[10] Tarkka tieto poistettu liikesalaisuutena.
[11] Tarkka tieto poistettu liikesalaisuutena.
[12] Tarkka tieto poistettu liikesalaisuutena.
[13] Tarkka tieto poistettu liikesalaisuutena.
[14] Tarkka tieto poistettu liikesalaisuutena.