Asian vireilletulo
Helsingin Energia, Vantaan Energia Oy (Vantaan Energia) ja Espoon Sähkö Oyj (Espoon Sähkö) ovat 21.6.2001 ilmoittaneet Kilpailuvirastolle yrityskaupan, jolla Helsingin Energian ja Vantaan Energian yhteisessä määräysvallassa olevaan Suomen Energia-Urakointi Oy:hyn (SEU) tulee yhteistä määräysvaltaa käyttämään myös Espoon Sähkö. Samalla SEU:hun yhdistetään Espoon Sähkön verkkourakointiliiketoiminnot.
Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta
Helsingin Energia, Vantaan Energia ja Espoon Sähkö ovat energiayhtiöitä, joiden pääasiallinen toimiala on sähkö- ja lämpöenergian tuotanto, hankinta, siirto ja myynti. Helsingin kaupunki omistaa kokonaan liikelaitos Helsingin Energian ja 40 % Vantaan Energiasta. Espoon kaupunki omistaa pörssiyhtiö Espoon Sähköstä 68 %.
SEU:n toiminta on alkanut vuonna 1998. Yhtiö muodostettiin Helsingin Energian ja Vantaan Energian lähinnä sähkö- ja ulkovalaistusverkkoihin liittyvää urakointia suorittaneista yksiköistä. SEU:n liiketoiminta koostuu sähkönjakeluun tarvittavien kaapeli- ja ilmajohtoverkkojen, tie- ja ulkovalaistusverkkojen, liikennevalojen, kojeistoasennusten sekä tietoliikenne- ja kiinteistöverkkojen asennusurakoinnista ja kunnossapidosta. SEU:n tärkeimmät asiakkaat ovat sen omistajayritykset. Yhtiö palvelee aktiivisesti myös muita jakeluverkon haltijoita sekä teollisuuden ja palvelujen alalla toimivia yrityksiä ja yhteisöjä. Yhteisyrityksellä on olemassa itsenäistä toimintaa varten tarvittavat henkilölliset ja taloudelliset resurssit. SEU:n ja sen emoyhtiöiden kesken tapahtunut palveluiden ostaminen ja myyminen on toistaiseksi tapahtunut lähtökohtaisesti […][1]. Yhtiö on kuitenkin vähitellen siirtymässä […] hinnoitteluun myös suhteessa emoyhtiöihinsä. SEU:n liikevaihto oli vuonna 2000 noin 109 miljoonaa markkaa. SEU:lle myytävä Espoon Sähkön urakointiliiketoiminta käsittää sähkönjakeluun, ulkovalaistukseen ja kojeistoasennuksiin liittyvän urakointiliiketoiminnan ja sen arvo on noin […] markkaa.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Yrityskauppasäännösten soveltuminen järjestelyyn
Helsingin Energian kilpailunrajoituslain mukainen liikevaihto vuonna 2000 oli noin 2,35 miljardia markkaa, Vantaan Energian noin 581 miljoonaa markkaa ja Espoon Sähkön noin 933 miljoonaa markkaa. Kilpailunrajoituslain 11 a §:ssä määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät. Koska hankinnan kohde harjoittaa liiketoimintaa Suomessa ja hoitaa pysyvästi kaiken itsenäiselle taloudelliselle yksikölle kuuluvan toiminnan, järjestely kuuluu kilpailunrajoituslain yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.
Kilpailuvaikutukset
Ilmoittajien mukaan yrityskaupan kannalta merkittävimmät markkinat ovat verkonrakennuksen ja -huollon markkinat, jotka ovat SEU:n kannalta maantieteelliseltä ulottuvuudeltaan vähintään Etelä-Suomen laajuiset. Mitään estettä koko Suomen laajuiselle toiminnalle ei ilmoittajien mukaan ole, joskin töiden luonteesta johtuen verkonrakennusyritysten toiminta on ja tulee jatkossakin olemaan jossain määrin lähialuepainotteista. Verkonrakennusmarkkinat voidaan jakaa erilaisiin alamarkkinoihin, kuten sähköverkon ja televerkon rakennus- ja huoltomarkkinoihin. Käytännössä nämä markkinat ovat ilmoittajien mukaan kuitenkin lähentymässä toisiaan; kehitys on kulkemassa siihen suuntaan, että televerkkoasennukset sisältyvät yhä enenevässä määrin sähköverkostourakointiyhtiöiden toimintaan. Ilmoittajien mukaan kaikki alan yritykset rakentavat ja huoltavat sekä kaapeliverkkoja että ilmajohtoverkkoja. Sähköverkkojen rakenteen alueellisesta erilaisuudesta johtuen pääpaino kaapeli- ja ilmajohtoverkkourakoinnin osalta vaihtelee eri yrityksillä niiden maantieteellisen toimialueen mukaan.
SEU on toiminut pääosin pääkaupunkiseudulla. Espoon Sähkön toiminta-alue verkkourakoinnissa on ollut pääasiassa Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten alueella. Suomen sähköverkkourakoinnin markkinoilla Espoon Sähkön markkinaosuus on ilmoittajien mukaan noin [alle 10] % ja SEU:n markkinaosuus [alle 10] %. Etelä-Suomessa osapuolten markkinaosuudet ovat arviolta noin […]. Televerkkoasennuksia SEU on tehnyt Helsingin Energian ja Vantaan Energian sisäisiä sähköverkon valvonnan ja ohjauksen tiedonsiirtotarpeita palveleviin tietoliikennekaapeleihin. […] Osapuolilla on verkonrakennusmarkkinoilla useita varteenotettavia kilpailijoita kuten Verkonrakentaja Wire Oy, Suomen Voimatekniikka Oy, LänsiTec Oy, Johtotec Oy sekä TAP-Yhtiöt.
SEU ja Espoon Sähkö toimivat myös ulkovalaistuksen, valaistusjärjestelmien ja liikennevalojen rakentamisen ja huollon markkinoilla. Myös nämä hyödykemarkkinat ovat ilmoittajien mukaan SEU:n kannalta Etelä-Suomen laajuiset. Espoon Sähkön markkinaosuus Suomessa on [alle 5] % ja SEU:n markkinaosuus [alle 10] %. Markkinaosuudet Etelä-Suomessa ovat noin […]. Tärkeimmät kilpailijat ovat samoja yhtiöitä kuin sähköverkkomarkkinoillakin.
Kilpailuviraston arvion mukaan asian ratkaisun kannalta ei ole tarpeellista määritellä relevantteja tuote- ja maantieteellisiä markkinoita täsmällisesti, koska yrityskauppa ei aiheuta merkittäviä kilpailuongelmia minkään määrittelyn rajaamilla markkinoilla. Myöskään Kilpailuviraston kuulemat markkinaosapuolet eivät ole ilmoittaneet virastolle, että yrityskaupalla olisi haitallisia kilpailuvaikutuksia.
Liitännäisrajoitusarviointi
Ostovelvoite
Ilmoittajat esittävät yrityskaupan liitännäisrajoituksena hyväksyttäväksi Espoon Sähkölle osakassopimuksessa asetettua ostovelvoitetta. Kyseisen sopimusmääräyksen mukaan Espoon Sähkö Oyj sitoutuu keskittämään […]. Toimitussopimusten ehdoissa noudatetaan tasapuolisuuden periaatetta.
Espoon Sähkö on nykyisin tehnyt verkkourakointia pääasiassa itselleen. SEU:lle yrityskaupalla siirrettävä Espoon Sähkön urakointiliiketoiminta on perustunut siihen, että liiketoiminta on muodostanut Espoon Sähkön kanssa yhden taloudellisen kokonaisuuden. Ostovelvoite on ilmoittajien mukaan välttämätön yrityskaupan toteuttamisen kannalta, jotta voidaan varmistaa, ettei SEU:lle siirrettävän Espoon Sähkön urakointiliiketoiminnan myynti voimakkaasti vähene järjestelyn myötä. Ostositoumus ei ilmoittajien mukaan ole eksklusiivinen […]. Osapuolten mukaan verkkourakointimarkkinat ovat vasta muodostumassa, minkä vuoksi olisi olemassa erityisiä syitä hyväksyä myös yksinomainen ostovelvoite. Velvoite ei ilmoittajien mukaan ole kestoltaan liian pitkä edellä mainittujen tavoitteiden turvaamiseksi.
Kilpailuviraston arvion mukaan esitettyä ostovelvoitetta voidaan vain osittain pitää välttämättömänä yrityskaupan toteuttamiseksi. Ostovelvoitteen tarkoituksena on määräajan taata hankitun liiketoiminnan myynnin jatkuminen, minkä aiemmin takasi samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluminen. Verkonrakennusmarkkinat ovat vasta kehittymässä markkinalähtöisiksi, ja toistaiseksi suurin osa verkonrakennusyhtiöiden myynneistä kohdistuu omistaja-asiakkaille. Ostovelvoite voidaan kuitenkin hyväksyä vain osittain: Espoon Sähkö voidaan velvoittaa ostamaan SEU:lta urakointipalveluja vain siinä laajuudessa […]. Muilta osin ostovelvoitetta, jolla SEU:lle myönnetään ensisijaisen toimittajan asema, ei voida hyväksyä liitännäisrajoitukseksi. Ajallisen kestonsa osalta […] mittaista ostovelvoitetta voidaan Kilpailuviraston arvion mukaan pitää kohtuullisena.
Kilpailukielto
Osakassopimuksessa on lisäksi sovittu kilpailukiellosta, jonka mukaan sopijapuolet eivät saa suoraan tai välillisesti harjoittaa SEU:n toiminnan kanssa kilpailevaa toimintaa. Yhtiön pääasiallisella toiminta-alueella kilpailukielto on voimassa […] ajan siitä, kun sopijapuoli on lakannut olemasta yhtiön omistaja.
Kilpailuviraston arvion mukaan emoyhtiöiden ja SEU:n välistä kilpailukieltoa voidaan pitää yrityskaupan toteuttamisen kannalta välttämättömänä. Kilpailukielto voidaan hyväksyä liitännäisrajoituksena siltä osin kuin se koskee niitä hyödykemarkkinoita ja maantieteellisiä markkinoita, joilla yrityskaupan kohteena olevaa liiketoimintaa harjoitettiin kaupan toteuttamishetkellä. Kilpailukielto voidaan hyväksyä liitännäisrajoituksena myös koskien markkinoita, joilla emoyhtiöt yrityskaupan toteuttamishetkellä suunnittelivat toiminnan aloittamista, edellyttäen että yhtiöt olivat jo tehneet investointeja näiden suunnitelmien toteuttamiseksi. Kilpailukiellon ajallisen keston osalta Kilpailuvirasto toteaa, että kielto voidaan hyväksyä yrityskaupan liitännäisrajoitukseksi vain niin pitkäksi ajaksi yrityskaupan toteuttamisesta lukien kuin kukin emoyhtiö on osakassopimuksen osapuolena. Kilpailukielto hyväksytään kuitenkin liitännäisrajoitukseksi vähintään […] ajaksi osakassopimuksen solmimisesta, vaikka jokin sopimuksen osapuoli tänä aikana lakkaisikin olemasta SEU:n omistaja.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan, jossa Espoon Sähkö Oyj myy Suomen Energia-Urakointi Oy:lle verkkourakointiliiketoimintonsa, hankkii osuuden SEU:sta ja ryhtyy käyttämään SEU:ssa yhteistä määräysvaltaa Helsingin Energian ja Vantaan Energia Oy:n kanssa. Yrityskauppa ei synnytä tai vahvista sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyy Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Kilpailuvirasto hyväksyy kilpailukiellon sekä Espoon Sähkölle asetetun ostovelvoitteen yrityskaupan liitännäisrajoituksiksi kuitenkin edellä liitännäisrajoitusten arviointia koskevassa osuudessa mainituin rajoituksin.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (480/1992) 11, 11 a, 11 b, 11 d §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
[1] Hakasulkein merkityistä kohdista tieto / tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.