Määräysvallan hankkija
Säkkiväline Puhtaanapito Oy
Hankinnan kohde
WM Ympäristöpalvelut Oy
Asian vireilletulo
Säkkiväline Puhtaanapito Oy (Säkkiväline) on ilmoittanut 31.1.2000 Kilpailuvirastolle kilpailunrajoituslain 11 c §:n mukaisesti hankkivansa osakekaupalla yksinomaisen määräysvallan WM Ympäristöpalvelut Oy:ssä (WM). Ilmoitus oli olennaisesti puutteellinen ja kuukauden määräaika alkoi kulua 9.3.2000, kun ilmoittaja oli toimittanut ilmoitukseen tarpeelliset täydennykset.
Osapuolet ja näiden liiketoiminnat
Säkkiväline Puhtaanapito on Säkkiväline Oy:n tytäryhtiö. Säkkiväline-konserni on yksi Lassila & Tikanoja-yhtymän alakonserneista.[1] Säkkiväline- konserni toimii ympäristöhuollon ohella siivouspalvelujen, kiinteistöhuollon ja ympäristöhuollon tuotekaupan toimialoilla. Säkkivälineen harjoittamaan ympäristöhuoltoliiketoimintaan kuuluu mm. yhdyskunta- ja ongelmajätteiden keräys, kuljetus ja esikäsittely, hyödyntämis- ja kierrätyspalvelut, viemärihuolto, teollisuuden puhtaanapito ja vahinkosaneeraus. Sillä on lisäksi ongelmajätteiden, lähinnä öljyisten vesien, käsittelyä. Säkkiväline operoi myös tuottajavastuuseen perustuvan Suomen Rengaskierrätys Oy:n renkaiden kierrätysliiketoimintaa.
WM harjoittaa eri jätteiden ja ongelmajätteiden keräystä, kuljetusta ja esikäsittelyä sekä ongelmajätteiden käsittelyä (öljyiset vedet), palavan materiaalin jalostusta ja keräyspaperin, metalli- ja elektroniikkaromun, muovin ja lasin kierrätystä sekä viemärihuoltoa ja keräysvälineiden vuokrausta. Se toimii lisäksi muutamilla liitännäisillä aloilla, kuten wc-yksiköiden vuokraus ja Terraplast-nurmisuojan vuokraus.
Osapuolet ovat kaksi suurinta ympäristöhuollon kokonaispalveluja tarjoavaa yritystä Suomessa. Niiden toiminta on myös maantieteellisesti laajempaa kuin kilpailijoiden, mutta niillä on suoranaisesti päällekkäisiä alueita vain muutamia. Osapuolilla on kilpailijoitaan monipuolisempia palveluja erityisesti teollisuudessa. Kilpailevien jätehuoltoyritysten toiminta painottuu selvemmin jätteiden keräykseen ja kuljetukseen. Keskittymän yhteenlaskettu ympäristöhuoltoon liittyvä liikevaihto Suomessa on noin 700 miljoonaa markkaa ja suurimpien kilpailijoiden Sita Finland Oy:n ja SOL Ympäristöpalvelut//Rikaton Oy:n liikevaihdot ovat vielä alle 100 miljoonaa markkaa.
Liitännäisrajoitukset
Ilmoittaja pyytää yrityskaupan osana hyväksyttäväksi myyjään kohdistuvan kilpailukiellon, jonka mukaan myyjä, sen konserniin kuuluva yhtiö tai konsernin ulkopuolinen osakkuusyhtiö (myöh. myyjätaho) ei saa yrityskaupan voimaantuloa seuraavan kahden vuoden aikana ryhtyä Suomessa toimintaan, joka kilpailee hankinnan kohteen tällä hetkellä harjoittaman liiketoiminnan kanssa. Kilpailukielto ei estä myyjää tai sen osakkuusyhtiötä omistamasta alle 10 % kilpailevasta yhtiöstä. Liitännäisrajoituksena esitetään hyväksyttäväksi myös myyjätahoon kohdistuva rekrytointikielto, jonka mukaan myyjätaho ei saa houkutella tai palkata hankinnan kohteen johtotason työntekijöitä taikka rohkaista kyseisiä johtotason henkilöitä jättämään työpaikkaansa. Rekrytointikielto ei koske yleisluontoista ilmoittelua taikka työntekijöitä, jotka omasta aloitteestaan ottavat yhteyttä myyjätahoon.
Ilmoittaja pyytää liitännäisrajoituksena hyväksyttäväksi myös ostajaan kohdistuvan rekrytointikiellon, jonka mukaan ostaja, hankinnan kohteeseen kuuluva yhtiö tai ostajan konsernin ulkopuolinen osakkuusyhtiö eivät saa tavoitella tai palkata myyjätahon johtohenkilöihin kuuluvia työntekijöitä taikka rohkaista kyseisiä johtohenkilöitä jättämään työpaikkansa. Rekrytointikielto ei koske yleisluontoista ilmoittelua taikka työntekijöitä, jotka omasta aloitteestaan ottavat yhteyttä ostajaan.
Ilmoittajan mukaan nämä kilpailunrajoitukset ovat välttämättömiä turvaamaan kaupan kohteen goodwillin siirtymisen ostajalle. Ilmoittajan mukaan myyjä pystyisi helposti pääomansa ja osaamisensa turvin käynnistämään jätehuoltotoiminnan Suomessa.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Yrityskauppavalvontasäännösten soveltuminen järjestelyyn
Säkkiväline hankkii kaikki WM:n osakkeet. Kyseessä on kilpailunrajoituslain 11 §:n mukainen yrityskauppa.
Kilpailunrajoituslain 11 a §:n mukaiset liikevaihtorajat täyttyvät. Säkkiväline kuuluu Lassila & Tikanoja- konserniin ja sen yritysryhmän maailmanlaajuinen liikevaihto oli vuonna 1999 noin 1,9 miljardia markkaa. Kaupan kohteena olevien liiketoimintojen liikevaihto oli vuonna 1999 noin 500 miljoonaa markkaa sisältäen kilpailunrajoituslain 11 b §:n 5 momentin mukaisesti hankkijan 1.10.1998 jälkeen samalta toimialalta hankkimien yritysten liikevaihdot.
Hankinnan kohteeseen kuuluvaa liiketoimintaa harjoitetaan kilpailunrajoituslain 11 a §:n tarkoittamalla tavalla Suomessa.
Relevantit markkinat
Relevantit tuotemarkkinat
Ilmoittaja on ilmoituksessa tarkastellut relevantteina markkinoina jätehuollon (jätteen keräys, kuljetus, esikäsittely sekä loppusijoitus tai hyödyntäminen), tuottajavastuun, ongelmajätehuollon ja viemärihuollon markkinoita. Jätehuollossa on tarkasteltu erikseen kotitalouksien (sopimusperusteinen ja kunnan kilpailuttama) ja kaupan ja teollisuuden yhdyskuntajätteitä sekä rakennusjätteitä. Hyödynnettävistä yhdyskuntajätejakeista on tarkasteltu erikseen paperia ja pahvia sekä muita jakeita yhtenä ryhmänä (biojäte, lasi, metalli, kierrätyspolttoaine). Tuottajavastuun piiriin kuuluvina jätejakeina on tarkasteltu autonrenkaita ja sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Ongelmajätehuollossa on ilmoittajan näkemyksen mukaan erotettavissa keräyksen ja kuljetuksen sekä käsittelyn markkinat. Kilpailuviraston alustavien selvitysten jälkeen relevanteiksi markkinoiksi lisättiin teollisuuden puhtaanapidon markkinat.
Kilpailuviraston katsoo selvitystensä perusteella, että kilpailuvaikutusten esittämiseksi ei pääsääntöisesti ole tarvetta mennä jätejakeittaiseen markkinamäärittelyyn. Kilpailuvirasto pitää kilpailuanalyysin kannalta olennaisina markkinoina seuraavia:
Kotitalouksien yhdyskuntajätteen keräys
Kotitalouksien yhdyskuntajätteen keräys voi olla joko kokonaan sopimusperusteista tai kunnan järjestämää. Suuri osa kunnista ei kuitenkaan ole vielä kilpailuttanut jätteenkuljetusta, vaikka niillä on siihen jätelain nojalla mahdollisuus. Kilpailuttaminen on kuitenkin koko ajan yleistynyt. Sopimusperusteisessa keräyksessä kukin kiinteistö tai esimerkiksi huoltoyhtiö neuvottelee sopimuksen suoraan palvelua tarjoavan jätehuoltoyrityksen kanssa. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta voi julkisten hankintojen kilpailuttamismenettelyn kautta kilpailuttaa yhdyskuntajätteen keräyksen tai osia siitä, jolloin kilpailun voittanut yritys hoitaa jätteen keräyksen tietyllä alueella tietyn ajan eikä erillisiä sopimuksia jätteen tuottajan ja jätehuoltoyrityksen välillä tehdä.
Kilpailuvirasto on pitänyt yrityskaupan kilpailuvaikutusten kannalta välttämättömänä tarkastella erikseen myös hyötykäyttöä ja kierrätystä. Hyötyjakeiden keräys on useimmiten järjestetty kaatopaikkajätteestä erillisenä keräyksenä. Selvitysten perusteella hyötykäyttöä voidaan tämän tapauksen yhteydessä kuitenkin jätejakeesta riippuen tarkastella osana yhdyskuntajätteiden keräystä tai sitä voidaan tarkastella omina segmentteinään (esim. tuottajavastuun alaiset jakeet, rakennusjäte).
Kaupan, teollisuuden ja laitosten yhdyskuntajätemarkkinat
Kaupan, teollisuuden ja laitosten yhdyskuntajätemarkkinat eroavat ilmoittajan mukaan luonteeltaan kotitalousjätteestä siten, että volyymit ovat suurempia, keräyksessä käytettävät astiat ja siten kuljetuskalusto ovat erilaisia ja hyödynnettävää materiaalia on enemmän. Nämä markkinat ovat sopimusperusteisia, jolloin jätteentuottaja tekee sopimuksen suoraan alueella toimivan jätehuoltoyrityksen kanssa.
Rakennusjätemarkkinat
Rakennusjätteessä voidaan ilmoittajan mukaan erottaa kaatopaikalle menevä ja hyötykäyttöön menevä jäte omiksi markkinoikseen. Jätteen tuottaja lajittelee jätteen mahdollisuuksien mukaan rakennuspaikalla. Jäte kerätään vaihtolavoille tai puristimiin, joissa se kuljetetaan joko kaatopaikalle tai hyötykäyttöä varten esikäsittelyasemalle. Hyötykäyttöön kelpaavan jätteen erottaminen on jätteen tuottajan kannalta edullista, koska esim. YTV:n sekalaisen jätteen käsittelymaksut ovat huomattavasti korkeampia kuin lajitellun jätteen.[2] Käsittelytoiminnan kannattavuus edellyttää yhtäältä riittävää jätevirtaa ja toisaalta sitä, että kunnalliset jätemaksut ovat riittävän korkeat lajittelemattoman jätteen osalta. Jätteen käsittelijän kannalta hyötykäyttöaste on tärkeä, koska hyödyntämätön osa päätyy kaatopaikalle, mistä seuraava kaatopaikkamaksu voi tehdä alhaisissa hyötykäyttöasteissa koko toiminnan kannattamattomaksi. Kaikissa kunnissa jätemaksut eivät vielä tue rakennusjätteen käsittelyä, jolloin jätteet viedään sekakuormina kaatopaikalle. Huolimatta valtioneuvoston päätöksestä rakennusjätteen lajittelusta ja hyötykäytöstä vuodelta 1997, ilmoittajan mukaan vain noin 20 % rakennusjätteestä päätyy hyötykäyttöön.
Tuottajavastuuseen perustuvat kierrätysmarkkinat
Tuottajavastuu jätteiden kierrätyksessä lisääntyy, kun uusia jätejakeita siirtyy tuottajavastuun piiriin. Toistaiseksi rengaskierrätys ja pakkaukset[3] ovat tuottajavastuun piirissä, ja myös paperinkeräystä voidaan pitää tuottajavastuun mukaisesti hoidettuna. Näiden lisäksi ilmoittaja on ilmoituksessa käsitellyt lähiaikoina syntyviä sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätysmarkkinoita. Ilmoittaja on selvittänyt Kilpailuvirastolle, että tuottajavastuu voidaan toteuttaa usealla tavalla. Mahdollisina toimintamuotoina ilmoittaja piti pooleja, tuottajavastuu-yhteisöjä sekä vakuuttajia, jotka ottavat tuottajavastuun hoitaakseen. Näiden yhteisöjen tavoitteena on kierrätystoiminnan organisointi, jolloin operatiivinen toiminta voidaan teettää kilpailutuksen pohjalta ulkopuolisella alaa tuntevalla yhtiöllä. Tuottajavastuumarkkinoita on tässä tapauksessa tarkasteltu tätä kilpailutustarvetta ja siihen osallistumaan kykeneviä yrityksiä silmällä pitäen.
Ongelmajätteen keräys- ja kuljetusmarkkinat
Ilmoituksen mukaan ongelmajätteiden keräys- ja kuljetustoiminta käsittää kuljetuksen vastaanottopisteeseen, jossa jätteet esikäsitellään, välivarastoidaan sekä pakataan uudelleen toimitettavaksi ongelmajätteiden käsittelylaitokseen tai hyötykäyttöön. Ilmoituksen mukaan osapuolet harjoittavat lähinnä ongelmajätteiden pienerien keräämis- ja kuljetustoimintaa.
Kilpailuvirastolle on selvitetty, että Ekokem kilpailuttaa ympäristöministeriön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella alueellisesti voiteluainejätteen keräyksen. Kilpailutusta varten Suomi on jaettu 11 alueeseen (ml. Ahvenanmaa), joille kullekin valitaan kilpailutuksen kautta yksi aluekerääjä. Kilpailutus perustuu siihen, että käytettyjen voiteluöljyjen keräystä rahoitetaan osittain öljyjätemaksulain perusteella kertyvistä varoista. Voiteluaineen ostaja maksaa öljyjätemaksun uuden öljyn oston yhteydessä ja voi sen vuoksi luovuttaa käytetyt öljyt veloituksetta keräysjärjestelmään. Kilpailutettaviin markkinoihin kuuluvat käytetyt voiteluöljyt ja niiden öljy-vesiseokset. Yli 10 % vettä sisältävät käytetyt voiteluöljyt eivät heikomman hyödynnettävyyden vuoksi kuulu maksuttoman keräilyn piiriin, vaan Ekokem laskuttaa asiakkaalta rahdin ja käsittelymaksun. Aluekerääjä saa kuitenkin sopimuksen mukaisen korvauksen suorittamastaan voiteluöljy-vesiseosten keräystoiminnasta. Yksinoikeussopimuksen piiriin eivät kuulu muut ongelmajätteet eivätkä muut öljyjätteet tai niiden vesiseokset (polttoöljyt, öljynerotuskaivojen pinta, liuottimet) vaan ne ovat lähtökohtaisesti vapaasti kilpailtavissa. Ekokemin tekemät sopimukset eivät estä asiakasta valitsemasta muuta aluekerääjää kuljetuksen suorittajaksi, mikäli asiakas itse maksaa kuljetuksen.
Ilmoittaja katsoo, että Ekokemin kilpailuttamat tuotteet eivät muodosta omia markkinoitaan, koska kilpailuttamiseen voivat ongelmajätteiden kerääjien ohella osallistua kemikaali-, happo-, ja öljynkuljetuksiin osallistuvat yritykset. Käytetyn voiteluöljyn kerääminen ei siten edellytä erityistä kalustoa tai osaamista.
Kilpailuviraston näkemyksen mukaan kilpailutusprosessi ja julkisen hankintamenettelyn tarjousasiakirjoista selviävät öljyjätteen laaduntarkkailun edellyttämät erityisvälineet ja ohjelmistot tekevät käytetyn voiteluöljyn keräysmarkkinoista muusta ongelmajätteiden keräyksestä erilliset markkinat. Kilpailuviraston näkemys on vahvistettu markkinaosapuolilta saaduissa lausunnoissa. Lausunnoissa katsotaan lisäksi, että käytetty voiteluöljy on suurin yksittäinen ongelmajätevirta, mikä puoltaa sen käsittelemistä erillisinä markkinoina.
Ilmoittaja on todennut osapuolten toimivan lähinnä ongelmajätteiden pienkeräyksessä. Ilmoituksessa on myös todettu, että erityisesti suurteollisuuden jätteiden osalta markkinoilla kilpailee lukuisia kuljetusliikkeitä. Kuljetusliikkeiden toiminta liittyy ilmoittajan lisäselvitysten mukaan pääsääntöisesti Ekokemin aliurakoihin. Kotitalouksien ongelmajätteiden osalta ilmoittaja viittaa kuntien ja kuntayhtiöiden vahvaan asemaan. Yksityiset yritykset toimivat tällä sektorilla ilmoittajan mukaan ainoastaan siltä osin kuin kunta urakoi tehtäviään.
Kilpailuvirasto katsoo, että keräystoiminnassa pienkeräyksen ja suuryrityksiltä tehtävän keräyksen kilpailuolosuhteet ja toimijoiden lukumäärä poikkeavat niin merkittävästi toisistaan, että yritysten mahdollisuudet toimia näillä eri segmenteillä on syytä ottaa huomioon yrityskaupan kilpailuvaikutusten analysoinnissa. Kilpailuviraston kuulemien markkinaosapuolten lausunnoissa katsotaan, ettei mitään selkeää rajaa asiakkaan koon mukaan ole olemassa, koska kaikki kerääjät haluaisivat ja voisivat periaatteessa olla mukana volyymiltaan suurimmissa teollisuuden keräyksissä. Samalla kuitenkin useissa lausunnoissa todetaan, että pienempien ongelmajätekerääjien mahdollisuudet kilpailla suuryritysten ongelmajätekuljetuksista ovat rajalliset. Kaikki pienemmät keräilijät eivät katso voivansa kilpailla suuryritysten ongelmajätekuljetuksista, koska välivarastointiluvat eivät mahdollista kovin suurten jätemäärien varastointia. Lausunnoissa katsotaan myös, että suurtuottajille ja pienerien tuottajille tarjotaan osittain erilaisia palveluja. Toisaalta suuryritysten ongelmajätekuljetuksia hoitavat kuljetusyritykset eivät osallistu pienkeräilyyn, koska sen edellyttämä ongelmajätteiden käsittely ja varastointi edellyttävät ympäristölupaa ja asianmukaisia varastointitiloja. Kunnat ottavat vastaan ongelmajätteitä keräyspisteissä, joihin kerättyjen jätteiden kuljetus käsittelyyn kilpailutetaan. Kuntien keräyspisteet eivät saman lausunnon mukaan voi korvata pienerien keräilyä yrityksistä.
Kilpailuvirasto katsoo, että vaikka ongelmajätteiden keräyksen markkinat voitaisiin edellä kuvatuilla tavoilla jakaa alamarkkinoihin, se ei yrityskaupan kilpailuvaikutusten osoittamiseksi ole tarpeen. Ongelmajätteiden keräyksen markkinoita käsitellään sen vuoksi tässä päätöksessä yksinä markkinoina.
Ongelmajätteiden käsittely
Ongelmajätteiden käsittelyyn liittyviä markkinoita ei tarvitse tutkittavan yrityskaupan kilpailuvaikutusten analysoimiseksi määritellä täsmällisesti. Kilpailuvirastolle toimitettujen tietojen perusteella kilpailutilanne eri ongelmajätteiden käsittelyssä vaihtelee, joten Kilpailuvirasto pitää mahdollisena, että markkinat voitaisiin jakaa kapeampiin segmentteihin käsiteltävien ongelmajätteiden mukaan. Osapuolet harjoittavat lähinnä öljypitoisten vesien, emulsioiden ja liuotinpitoisten nesteiden käsittelytoimintaa.
Viemärihuollon ja teollisuuden puhtaanapidon markkinat
Ilmoituksen mukaan viemärihuolto käsittää kotitalouksien sakokaivojen tyhjennyksien lisäksi kaupunkien ja kiinteistöjen omien viemärien tyhjennystä ja puhdistusta, ei kuitenkaan saneerausta. Kotitalouksien sakokaivojen määrä on kunnallisen viemäriverkon kasvaessa vähentynyt, joten asiakaskunta koostuu pääasiassa kunnista ja teollisuudesta.
Teollisuuden puhtaanapito on ilmoituksessa määritelty tarkoittamaan korkeapainepuhdistustöitä, pesuja ja suurtehoimurointeja, joita tarjotaan teollisuuden seisokkeihin ja prosessiteollisuuden käynnissä pitoon. Ilmoittaja katsoi, ettei Säkkivälineen muilla kuin jätehuollon liiketoiminnoilla, kuten teollisuuden puhtaanapidolla, ole yhtymäkohtia esim. viemärihuoltoon, joka vaatii erityisosaamista ja -kalustoa. Ilmoittaja on kuitenkin lisäselvityksessään 24.2.2000 todennut, että imu- ja yhdistelmäautot voivat suorittaa sekä teollisuuden puhtaanpidon että viemärihuollon tehtäviä. Teollisuuden puhtaanapito on pääsääntöisesti korkeapainekalustolla tehtävää teollisuuden prosessilaitteistojen puhdistusta, maalin poistoa ja vesipiikkausta. Vastaavasti suurtehoimureita käytetään erilaisten massojen siirtoon teollisuudessa sekä esimerkiksi rakennuksilla vanhojen eristemassojen poistoon. Teollisuuden puhtaanapidon korkeapainepuhdistuksissa imu- ja yhdistelmäautot ovat ilmoittajan mukaan tyypillisesti avustavissa tehtävissä. Yhdistelmäautoja käytetään teollisuuden puhtaanapidon puolella prosessiputkistojen– ja viemärien avaamiseen. Ilmoittaja tarkensi lisäselvityksessään, että teollisuuden puhtaanapitoa voidaan pitää yrityskaupan relevantteina tuotemarkkinoina, joskin hankinnan kohteella on vain vähäisessä määrin teollisuuden puhtaanapidoksi luettavaa liiketoimintaa.
Relevantit maantieteelliset markkinat
Ilmoittaja on määritellyt yhdyskuntajätteiden keräyksessä maantieteelliset markkinat kuljetuskaluston toimintasäteen perusteella, joka on ilmoittajan mukaan 60 kilometriä. Näin määriteltyjen markkinoiden perusteella osapuolet toimivat kuusilla päällekkäisillä markkinoilla erityisesti Etelä-Suomessa. Nämä alueet ovat pääkaupunkiseutu, Hyvinkää-Riihimäki, Turun seutu, Kymenlaakso, Imatra-Lappeenranta ja Päijät-Häme. Yhdyskuntajätteiden alueellisten markkinoiden suuren lukumäärän vuoksi Kilpailuvirasto on selvityksissään keskittynyt nimenomaan näille päällekkäisille alueille. Yrityskaupan seurauksena keskittymästä tulee toistaiseksi ainoa valtakunnallisesti toimiva jätehuoltoyritys.
Kaupan ja teollisuuden yhdyskuntajätteen keräysmarkkinoilla voi markkinaosapuolten kanssa käytyjen keskustelujen ja heiltä saatujen lausuntojen perusteella olla valtakunnallisesti tai laajalla maantieteellisellä alueella toimivia asiakkaita, joille jätehuoltoyrityksen valtakunnallisuus on eri syistä merkittävä kilpailuetu. Tästä syystä kaupan ja teollisuuden yhdyskuntajätteen keräyksen markkinoiden tarkastelussa otetaan huomioon myös valtakunnallisten palvelujen kysyntä.
Ilmoittaja on selvittänyt, että kuljetuskustannusten vuoksi rakennusjätettä ei kannata kuljettaa kovin kauas syntypaikalta. Rakennusjätteen käsittelytoiminta on toistaiseksi keskittynyt Etelä-Suomeen. Kilpailuviraston selvitysten mukaan jätehuoltoyritykset ovat kuitenkin tehneet rakennusyritysten kanssa valtakunnallisia sopimuksia. Rakennusjätteen käsittely edellyttää riittävää volyymiä ja varsinaista käsittelytoimintaa ryhdytään harjoittamaan vasta kun käsiteltävät jätemäärät ja kunnan jätemaksut tekevät toiminnan kannattavaksi. Kilpailuvirasto on tarkastellut rakennusjätteen käsittelymarkkinoita alueellisesti.
Tuottajavastuuseen perustuvat markkinat muotoutuvat Kilpailuviraston selvitysten perusteella valtakunnallisiksi, koska tietyn jätejakeen tuottajavastuun organisointia hoitaa yleensä yksi tai useampi valtakunnallisesti toimiva yhteisö.
Ongelmajätteiden keräilyn ja kuljetuksen markkinat ovat ilmoituksen mukaan alueelliset, joskin keräysalue on laajempi kuin yhdyskuntajätteissä. Ilmoituksessa relevantteina maantieteellisinä markkinoina on tarkasteltu alueellisten ympäristökeskusten toimialueita. Kilpailuviraston näkemyksen mukaan kyseinen alue on valittu lähinnä siitä syystä, että valmiita tilastotietoja on ollut saatavilla ympäristökeskusjaottelun mukaan. Kilpailuvirasto on kuitenkin pitänyt jaottelua tutkittavan yrityskaupan kilpailuvaikutusten analysoimiseksi riittävänä.
Ongelmajätteiden käsittelyn markkinat ovat ilmoittajan mukaan valtakunnalliset, koska käsittelylaitoksia on varsin vähän ja käsiteltäviä jätteitä kuljetetaan varsin pitkiä matkoja riittävän volyymin aikaansaamiseksi.
Viemärihuollon maantieteellinen markkinat ovat ilmoituksen mukaan alueelliset ja määräytyvät samoin perustein kuin yhdyskuntajätteiden keräyksessä keräyskaluston toimintasäteen mukaan. Ilmoittajan mukaan jokaisessa kunnassa on vähintään yksi viemärihuoltoa harjoittava yritys. Teollisuuden puhtaanapidon markkinat ovat todennäköisesti alueelliset, mutta kuitenkin viemähuollon markkinoita laajemmat.
Asiakkaiden ja kilpailijoiden lausunnot
Asiakkaiden ja kilpailijoiden lausunnoissa pidettiin kilpailuvaikutusten arvioimista vaikeana ympäristöhuollon liiketoiminnan monipuolisuuden, lukuisten markkinoiden ja jätelainsäädännöstä johtuvien tekijöiden (esim. kuntien rooli) vuoksi. Yhdyskuntajätteissä osapuolten asemaa pidettiin vahvana nimenomaan sopimusperusteisilla markkinoilla, joilla urakoitsija sopii kuljetuksista suoraan jätteen tuottajan kanssa. Kuntien kilpailuttamilla markkinoilla ongelmia ei joitakin paikallisia markkinoita lukuun ottamatta pääsääntöisesti katsottu syntyvän, yhtäältä koska kunnat ovat aktiivisia kilpailuttajia ja toisaalta koska Säkkiväline ei ole ollut erityisen aktiivinen tällä sektorilla. Lähes kaikissa lausunnoissa tuotiin esiin se, että keskittymä olisi tulevaisuudessa ainoa yritys, joka pystyisi tarjoamaan valtakunnallisia jätehuoltopalveluja. Lausunnoissa tuotiin esiin myös osapuolten toiminta rakennusjätteiden markkinoilla ja osittain siihen liittyvässä energiajakeen valmistuksessa. Yhdessä lausunnossa pelättiin, että energiajakeen markkinoille syntyy paperinkeräystä vastaava tilanne, jossa teollisuus ei ole halukas ostamaan pieniltä toimittajilta suoraan, vaan keskittymälle syntyisi hallitsemansa suuren jätemateriaalivirran perusteella välittävä asema muiden käsittelemille määrille.
Useimmissa lausunnoissa on katsottu, että keskittymän valtakunnallisesta toiminnasta saattaa syntyä tulevaisuudessa kehittyville tuottajavastuuseen perustuville markkinoille merkittävä kilpailuetu, jota suppeammalla alueella toimivan kilpailijan on mahdotonta saada. Valtakunnalliseen toimintaansa perustuen keskittymä pystyy tarjoamaan ympäristö- ja ongelmajätehuollon ratkaisuja valtakunnallisille ketjuille, kuten autoliikkeet, merkkikorjaamot ja valokuvausliikkeet.
Lausunnonantajat katsovat yksimielisesti, ettei keskittymällä ole mitään sellaista erityistä taitotietoa, jota ainakin sen merkittävimmillä kilpailijoilla ei ole tai jota ne eivät voi saada. Tämä koskee myös kasvavia kierrätyksen ja hyötykäytön markkinoita. Toisaalta lausunnoissa on korostettu, että hyötykäyttö edellyttää suuria jätevolyymejä, mistä johtuen pienet jätehuoltoyritykset eivät pysty taloudellisesti järkevällä tavalla osallistumaan kierrätys- ja hyötykäyttötoimintaan.
Lausunnoissa tuotiin esiin huoli siitä, että alueellisilla markkinoilla tiettyihin jätehuollon tai ongelmajätehuollon sektoreihin keskittyneiden pienyritysten mahdollisuudet kilpailla kaikilla sektoreilla johtavan keskittymän kanssa ovat entistä heikommat. Näiden lausunnonantajien mielestä yrityskauppa ei saisi johtaa siihen, että pienyritysten ei ole mahdollista toimia jätehuollon eri sektoreilla, koska silloin jätehuollon kehitys muotoutuisi ainoastaan muutaman suuryrityksen etujen mukaisesti. Muutamissa lausunnoissa pidettiin mahdollisena, että keskittymä tulee entistä enemmän keskittymään suurten yritysten kokonaispalveluihin, jolloin pienyrityksillä ei ole mahdollisuuksia saada hoidettavakseen mitään osaa niistä, esim. ongelmajätepalveluja. Tämä kehitys perustuu suurelta osin asiakkaiden omaan halukkuuteen saada kaikki kiinteistönhuoltoon liittyvät palvelut samalta yritykseltä. Merkittävänä yrityskaupasta syntyvänä kilpailuetuna on lausunnoissa nostettu esiin paikallisesti kerättyjen materiaalivirtojen yhdistäminen loppukäsittelyä varten esimerkiksi ongelmajätteissä. Useissa lausunnoissa katsottiin, että yrityskaupan jälkeen ongelmajätteiden keräyksen ja kuljetuksen markkinat jakaantuvat keskittymän ja Ekokemin kesken.
Muutamissa lausunnoissa on tuotu esiin Säkkivälineen teollisuuspesujen merkitys WM:n entuudestaan vahvaan teollisuuspalvelujen toimittajan asemaan.
Useissa lausunnoissa tuotiin esiin myös osapuolten vähemmistöosakkuus ongelmajätteitä käsittelevässä Ekokemissä. Osakeomistukseen liittyvä omistaja-alennus sekä usko osapuolten mahdollisuuksiin vaikuttaa Ekokemin toimintaan osakeomistuksen kautta lisäsivät lausunnonantajien huolia ongelmajätteiden keräyksen markkinoilla. Lausunnoissa pidettiin mahdollisena, että keskittymä tulee laajentamaan ongelmajätteiden käsittelytoimintaa saadessaan yrityskaupan kautta riittävän volyymin. Muutamissa lausunnoissa katsottiin ongelmajätteiden keräyksen ja käsittelyn liittyvän useissa ongelmajätteissä toisiinsa niin tiiviisti, että oma käsittelytoiminta antaa erityisen kilpailuedun keräystoimintaan. Muutamien lausuntojen mukaan valtakunnallinen keräystoiminta antaa suuremman mahdollisuuden yhdistellä ongelmajäte-eriä ennen loppukäsittelyä, mikä tuo keskittymälle kilpailuetua käsittelymaksuissa.
Useimmissa lausunnoissa todettiin keskittymän saavan lähes monopolin käytetyn voiteluöljyn keräyksessä. Voiteluöljyjätteen keräyksen yksinoikeus tukee joidenkin lausuntojen mukaan toimintaa muiden nestemäisten ongelmajätteiden kuten öljyisten vesien keräilyn ja kuljetuksen markkinoilla. Muutamissa lausunnoissa todettiin osapuolten tarjoavan markkinoinnissaan jo tällä hetkellä käytetyn voiteluöljyn ympärille sidottua palvelupakettia. Käytetyn voiteluöljyn aluekeräyksen yksioikeussopimukseen perustuva maksuttomuus tuo merkittävän kilpailuedun mm. kuntatempausten järjestämisessä.
Muutamissa lausunnoissa tuotiin esiin myös yrityskaupan todennäköisesti kilpailua lisääviä vaikutuksia erityisesti ongelmajätteiden käsittelyn ja paperinkeräyksen markkinoilla, jotka ovat tällä hetkellä hyvin keskittyneet.
Joissakin asiakaslausunnoissa pidettiin mahdollisena, että jätehuoltoalan voimakas keskittyminen tulee nostamaan hintatasoa. Tämä korostuu erityisesti kehityspanostusta edellyttävässä kierrätysliiketoiminnassa ja asiakkaan koko jätehuollon ulkoistamisessa, jossa vaihtoehtoisten palveluntoimittajien määrä yrityskaupan johdosta olennaisesti vähenee.
Kilpailuvaikutusten arviointi
Kotitalouksien sekä kaupan, teollisuuden ja laitosten yhdyskuntajäte
Kotitalouksien yhdyskuntajätteen keräys voi olla joko kokonaan sopimusperusteista tai kunnan kilpailuttamaa tai näiden yhdistelmä. Osapuolet eivät yleisesti ottaen ole menestyneet kuntien kilpailutuksissa[4], vaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla SITA Finland Oy:llä on suurempi osuus kilpailutetuista alueista. Suurin osa kunnista ei kuitenkaan ole kilpailuttanut jätteenkuljetustaan, vaikka niillä on siihen mahdollisuus. Keskittymän asema sopimusperusteisissa kuljetuksissa on vahvempi kuin kunnan järjestämässä kuljetuksessa. Keskittymällä on kuusi päällekkäistä aluetta Etelä-Suomessa, joilla niiden asema muodostuu varsin vahvaksi[5]. Keskittymän osapuolilla on lisäksi merkittäviä markkinaosuuksia alueilla, joilla toinen osapuoli ei ole ollut läsnä. Yhdyskuntajätteen markkinoiden keskittymisestä ovat olleet huolissaan erityisesti pienemmät jätteenkuljetusyritykset ja kunnat. Toisaalta jätteenkuljetusalalla kilpailu ei kaikilta osin ole ennenkään täysin toiminut, koska pienemmissä kunnissa ei ole riittävää jätemäärää yhtä useamman yrittäjän toimintaa varten.
Kilpailuvirasto katsoo, etteivät markkinoille tulon esteet kotitalouksien yhdyskuntajätteiden keräykseen ole erityisen korkeat. Kilpailuviraston selvitysten mukaan alalle on yrityskauppojen kautta tullut ulkomaisia toimijoita[6], joiden aktivoituminen erityisesti tiheästi asutuilla alueilla on todennäköistä ja joilla on myös resursseja toiminnan laajentamiseen. Useilla alueilla kunnat voivat omilla toimenpiteillään vaikuttaa alueensa toimijoiden määrään ja halutessaan varmistaa vaihtoehtoisen toimijan markkinoille tulon.
Kaupan ja teollisuuden yhdyskuntajätteen keräys on lähtökohtaisesti sopimusperusteista, joskin joillakin alueilla kuntayhtiöt ovat voineet kilpailuttaa myös tämän alueen. Näillä markkinoilla keskittymän asema on varsin vahva erityisesti päällekkäisillä alueilla. Kilpailuvirasto on selvittänyt myös valtakunnallisten sopimusten merkitystä jätehuollossa. Niin osapuolet kuin suurimmat kilpailijatkin pitävät valtakunnallisten sopimusten merkitystä kokonaisuuden kannalta vähäisenä.
Markkinoille tulon esteet eivät kaupan ja teollisuudenkaan yhdyskuntajätemarkkinoilla ole kovin korkeat, lukuun ottamatta suurimpia yrityksiä, joiden halukkuus kokonaissopimuksiin[7] vähentää asiakkaiden tosiasiallisten toimittajavaihtoehtojen määrää. Osapuolet ovat olleet merkittävimpiä kilpailijoita kokonaishuoltosopimusten tekemisessä ja muutamien asiakkaiden lausunnoissa pidetään mahdollisena, että hinnat nousevat palveluntarjoajien neuvotteluvoiman merkittävästi kasvaessa.
Kilpailuviraston selvityksissä on toisaalta ilmennyt, että suurimmille yrityksille tarjotaan myös facility management-tyyppisiä verkostosopimuksia, joissa esim. kiinteistöhuolto- ja siivousyritys ottaa kokonaisvastuun huoltopalveluista, ja hankkii muut palvelut, kuten jätehuollon ja ongelmajätehuollon, alihankintana. Näillä jätehuoltoon liittyvillä markkinoilla on Säkkivälineen lisäksi vahvoja toimijoita, jotka voisivat verkostoitumalla tarjota hyvän vaihtoehdon, mikäli keskittymä merkittävästi nostaisi hintojaan. Kilpailuvirastolle on kuitenkin esitetty huolestuneita lausuntoja siitä, että keskittymä pystyy jatkossa tarjoamaan kokonaissopimuksia sitomalla laajaan palvelutarjontaansa kuuluvia palveluja siten, että vain yhdellä toimialalla toimivat yritykset eivät pysty vastaamaan kilpailuun. Tämä heikentäisi merkittävästi myös verkostoitumismallin merkitystä kilpailupaineen luojana.
Saatujen tietojen perusteella Kilpailuvirastolla ei ole syytä epäillä yrityskaupan synnyttävän yhdyskuntajätteiden markkinoilla sellaista määräävää asemaa, joka merkittävästi estää kilpailua Suomen markkinoilla.
Viemärihuollon ja teollisuuden puhtaanapidon markkinat
Viemärihuollossa on kaikilla alueellisilla markkinoilla paikallisia kilpailijoita eikä osapuolten markkinaosuus ilmoituksen tietojen mukaan millään alueella nouse erityisen korkeaksi. Markkinoille tulon esteet viemärihuollossa eivät myöskään ole kovin korkeita. Säkkiväline on ollut merkittävä (ilmoituksen mukaan markkinaosuus [..][8] %) toimija teollisuuden puhtaanapidossa, mutta WM:n teollisuuden puhtaanapidon liikevaihto isää sen osuutta teollisuuden puhtaanapidon kokonaismarkkinoista vain vähäisessä määrin.
Kilpailuvirasto katsoo, että ilmoittajan antamien tietojen perusteella ei ole syytä epäillä, että viemärihuoltoon tai teollisuuden puhtaanapitoon syntyy määräävä markkina-asema, joka merkittävästi estää kilpailua.
Rakennus- ja muu hyötyjäte
Yleinen käsitys alalla on Kilpailuviraston selvitysten perusteella se, että tulevaisuudessa etenkin suurimmat ympäristöhuoltoyritykset tekevät varsinaisen liiketoimintansa ja katteensa jätteiden esikäsittelystä ja käsittelystä. Keskittymällä tulee olemaan merkittävää esikäsittelytoimintaa mm. rakennusjätteessä Keravalla ja toimintaa aloitellaan muillakin paikkakunnilla kuten Turussa. Käsittelytoiminnan kannattavuus edellyttää yhtäältä riittävää jätevirtaa ja toisaalta kunnallisten jätemaksujen riittävää korkeutta lajittelemattoman jätteen osalta. Markkinaosapuolet ovat esittäneet tiettyä huolestumista siitä, että keskittymä saisi haltuunsa merkittäviä jätevirtoja ja että sen kannattaa entistä enemmän panostaa käsittelytoimintaan. Käsittelymaksujen parempien katteiden avulla se voisi tarjota niihin liittyviä kuljetuspalveluja olennaisesti pienempiä kilpailijoita halvemmalla. Markkinoilla pidetään myös mahdollisena, että keskittymä tulee hankkimaan entistä enemmän heikkokatteisia kuljetuspalveluja alihankintana.
Kilpailuviraston selvitysten mukaan sekä suurimmilla yksityisillä ympäristöhuoltoyhtiöillä että useilla kuntayhtiöillä on kiinnostusta esikäsittelyn laajentamiseen. Hyödyntämisen edellyttämien jätevirtojen suuruuden ja tarvittavien investointien vuoksi pienillä yrityksillä ei ole mahdollisuuksia aloittaa hyödyntämistoimintaa. Markkinoilla on kuitenkin joitakin paikallisia tietyn jätteen esikäsittelyyn erikoistuneita yrityksiä. Markkinoiden varhaisen kehitysvaiheen vuoksi markkinaosapuolet eivät pysty arvioimaan, tuleeko yrityskauppa merkittävästi vaikuttamaan kilpailutilanteeseen esikäsittelyn markkinoilla tai sen kautta. Kasvavilla markkinoilla määräävän aseman saavuttaminen ja sen ylläpitäminen on kuitenkin huomattavasti epätodennäköisempää kuin kypsillä markkinoilla. Osapuolilla on omakohtaista kokemusta useamman tyyppisestä esikäsittelytoiminnasta, mikä antaa keskittymälle tiettyä kilpailuetua toimintaa laajennettaessa. Markkinaosapuolten mukaan keskittymällä ei kuitenkaan ole mitään sellaista erityistä taitotietoa, jota sen merkittävimmät kilpailijat eivät voisi saada esimerkiksi oman konserninsa ulkomaisten yhtiöiden kautta. Rakennusjätteessä kilpailua tulee lisäämään YTV:n Ämmässuolle tänä vuonna perustama käsittelylaitos.
Kilpailuvirasto katsoo, ettei selvityksissä ole tullut esiin perusteita, joiden vuoksi olisi syytä epäillä yrityskaupan aiheuttavan merkittäviä kilpailuongelmia rakennusjätteiden markkinoilla.
Tuottajavastuuseen perustuva kierrätys
Keskittymästä tulee ainoa valtakunnallisesti toimiva ympäristöhuoltoyritys. Osa markkinaosapuolista pitää tätä yhdessä Säkkivälineen jo operoiman rengaskierrätyksen kanssa merkittävänä kilpailuetuna lähitulevaisuudessa syntyvillä tuottajavastuumarkkinoilla (esim. elektroniikkaromu).
Kilpailuvirasto on tuottajavastuun eri organisointitapojen selvittämiseksi tutkinut esimerkiksi juuri aloitetun elektroniikan kierrätyskokeilun toteuttamista. Kilpailuviraston saamien tietojen mukaan kokeilupaikkakunnilla laitteita vastaanottavat niitä myyvät liikkeet. Kuljetusyhtiö noutaa laitteet liikkeistä ja vie ne yleensä kunnalliselle jätehuoltoyhtiölle, joka huolehtii niiden jatkokäsittelystä ja hyötykäytöstä. Markkinoilta saatujen tietojen mukaan monet kunnalliset yhtiöt tulevat ulkoistamaan käsittelytoiminnan ja käyttävät tässä yksityisiä jätehuoltoyhtiöitä. Järjestely on siten toteutettu alueellisen kilpailun periaatteella. Kilpailuviraston mielestä tämä osoittaa, että valtakunnallisesti yhden operoijan varaan organisoitu tuottajavastuu, jossa keskittymä olisi vahvin toimija, ei ole ainoa tapa järjestää kierrätystä.
Lähivuosina syntyvillä tuottajavastuun markkinoilla asiakkaalla (lähinnä teollisuus) vaikuttaa siis halutessaan olevan mahdollisuus järjestää toiminta siten, että kilpailuttaminen on mahdollista. Metalli- ja elektroniikkaromua käsittelee jo tällä hetkellä Kuusakoski Oy, joka on huomattavasti keskittymää suurempi yritys alalla.
Kilpailuvirasto katsoo, että selvityksissä ei ole tullut esiin tietoja, joiden perusteella olisi syytä epäillä, että yrityskaupan johdosta tuottajavastuuseen perustuville markkinoille syntyy määräävä markkina-asema, joka merkittävästi estää kilpailua.
Ongelmajätteen keräys- ja kuljetus
Ilmoituksen mukaan Suomen ongelmajätteiden keräyksen ja kuljetuksen kokonaismarkkinat ovat noin 150 miljoonaa markkaa, josta keskittymän markkinaosuus on [30-45][9] %. Kokonaismarkkinoista merkittävä osa on teollisuuden omia suoria kuljetuksia Ekokemille. Voiteluöljyjätteet muodostavat suurimman yksittäisen Ekokemin käsittelemän ongelmajäte-virran.
Ongelmajätteiden keräyksessä keskittymän markkinaosuus on niiden ympäristökeskusten alueilla, joilla molemmilla osapuolilla on toimintaa, ilmoittajan mukaan 20-50%. Osapuolilla on lisäksi suuria osuuksia markkinoista, joilla toiminta ei ole päällekkäistä (esim. Pohjois-Suomi). Eniten kilpailtuja markkinoita ovat ilmoituksen mukaan Etelä-Suomen ympäristöpiirien alueet. Ilmoituksessa on ongelmajätteen keräystä käsitelty yksinä markkinoina, joten pienkeräyksen segmentillä markkinaosuudet ovat Etelä-Suomessakin todennäköisesti korkeammat.
Ekokem kilpailuttaa ympäristöministeriön kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella käytetyn voiteluaineen keräyksen. Viimeisen kilpailutuksen (1998) ja sen jälkeen toteutettujen yrityskauppojen jälkeen Ekokemin kanssa alueellinen yksinoikeussopimus on osapuolten lisäksi Joensuun jäteöljy Timo Marttala Ky:llä ja Iisalmen Keräysöljy Oy:llä[10]. Koska alueet on alun perin jaettu yhtä suuriin volyymiosuuksiin, osapuolten osuudeksi tulee yrityskaupan jälkeen noin 80 % kokonaismarkkinoista[11]. Kilpailutussääntöjen perusteella yhdelle toimijalle voitiin alun perin antaa korkeintaan neljä alueellista sopimusta.
Kilpailuviraston tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että eri tyyppisten jäteöljyjen keräyksessä on kolme kustannuskomponenttia, jotka voivat vaikuttaa asiakkaalta perittäviin maksuihin ja keräysyritysten väliseen kilpailuun. Ne ovat jätteen pienkeräyksestä aiheutuvat keräyskustannukset, jätteen kuljettamisesta ongelmajätteen käsittelijälle aiheutuvat rahtikustannukset sekä jätteen käsittelystä perittävät käsittelymaksut.
Kilpailuviraston saamien tietojen mukaan käytettyjen voiteluaineiden käsittelystä ja rahdista ei keräilijästä riippumatta[12] peritä jätteen tuottajilta maksuja, mikäli öljyn vesipitoisuus on alle 10 %.[13]. Aluekerääjien saama kilpailuetu on siinä, että niille maksetaan öljyjätemaksulain perusteella kertyvistä varoista keräyspalkkio jätteen noudosta asiakkaalta. Aluekerääjät noutavat siten käytetyn voiteluöljyn jätteen tuottajalta ilmaiseksi kun kilpailevien kerääjien täytyy periä asiakkaalta korvaus keräyskustannuksista.
Mikäli voiteluöljyjäte sisältää vettä enemmän kuin 10 %, Ekokem perii jätteen tuottajalta rahtikustannukset ja käsittelymaksun riippumatta siitä onko kerääjällä aluekeräyssopimus. Astioissa toimitettuna (vrt. säiliöauto) öljystä peritään lisäksi astiamaksu 95-150 mk/astia. Aluekerääjät saavat kuitenkin keräyskorvauksen myös voiteluöljy-vesiseosten keräilystä, mitä muut toimijat eivät saa. Ne voivat siten suorittaa keräyksen kilpailijoitaan edullisemmin kustannuksin.
Osapuolilla on öljyisten vesien esikäsittelytoimintaa. Osa kilpailijoista uskoo, että aluekerääjä voisi oman käsittelytoiminnan avulla poistaa vesi-öljyseoksista veden itse, laskuttaa käsittelystä asiakasta ja viedä hyvälaatuisen voiteluöljyjätteen lopuksi maksutta Ekokemiin. Ilmoittajan mukaan tämä käsitys ei pidä paikkaansa, koska Ekokemin kanssa tehty keräilysopimus koskee voiteluöljyjä, joissa on vähän vettä, kun taas osapuolet käsittelevät vesiä, joissa on vähän öljyä. Ilmoittajan mukaan keskittymän laitteilla ei pysty käsittelemään keräyssopimuksen piiriin kuuluvia voiteluöljy-vesiseoksia. Ilmoittaja on lisäksi esittänyt, että öljyisen jätteen esikäsittelijöitä on Suomessa moninkertainen määrä kertymiin verrattuna. Merkittävän osan toiminnasta suorittavat kunnat. Esikäsittelypisteet pyrkivät siten kilpailemaan jätevirroista. Ilmoittajan näkemyksen mukaan voiteluainejätteen keräyksestä ei ole kilpailuetua tälle sektorille.
Aluekeräyssopimukset eivät koske muiden kuin käytettyjen voiteluöljyjen ja niiden vesiseosten keräilyä. Siten esimerkiksi polttoöljyt, öljysuodattimet, öljynerotuskaivojen seokset ja öljyiset maamassat ovat periaatteessa kaikkien ongelmajätekerääjien kilpailtavissa. Lausunnoissa pidetään osapuolten omaa nestemäisten ongelmajätteiden käsittelytoimintaa selvänä kilpailuetuna tarjouskilpailuissa. Käsiteltyä öljyjätettä ottaa Ekokemin lisäksi vastaan sementtiteollisuus.
Lausunnonantajat pitävät teoreettisena ilmoittajan esittämää mahdollisuutta, että öljyjätteen keräyksestä voisivat kilpailla laajasti kaikki ongelmajätteiden kerääjät ja nestemäisiä ongelmajätteitä voisi kuljettaa myös esim. kemikaaleja kuljettava yritys. Öljyjätteen keräyskalusto on tarkoitukseensa rakennettu ja varustettu. Keräystoiminta vaatii tiettyä osaamista, sillä markkinoilta saatujen tietojen mukaan toiminnan järjestäminen uusilla alueilla ole alalla toimineillekaan ihan yksinkertaista. Kemikaalien ja ongelmajätteiden kuljettaminen samalla kalustolla on epävarmaa, koska säiliöiden puhtaudesta ei ole takeita ongelmajätekuljetusten jäljiltä.
Keskittymän osapuolet ovat Ekokemin vähemmistöosakkaita yhteensä noin tuhannella osakkeella. Ekokem ei jaa osinkoa, vaan osakkaat saavat 6,5 %:n alennuksen käsittelymaksuista kuitenkin enimmillään 500 mk /osake[14]. Osapuolet ovat käyttäneet alennusmahdollisuuden lähes enimmäismäärään asti toisin kuin suuret teollisuusomistajat. Osapuolet ovat hankkineet pääosan osakkeista teollisuudelta [..][15]. Tämä vahvistaa toisaalta Kilpailuviraston näkemyksen pienempien keräysyritysten heikommista mahdollisuuksista kilpailla keskittymän ja Ekokemin kanssa suuryritysten kuljetuksista. Muutama suurempi asiakas antaa selvästi paremmat mahdollisuudet kannattavaan toimintaan, koska saman määrän kerääminen pienerinä aiheuttaa paljon enemmän kustannuksia.
Osa lausunnonantajista katsoo, että keskittymä saa valtakunnallisesta toiminnasta etuja, koska se pystyy tarjoamaan yhtenäisratkaisuja valtakunnallisille ketjuille kuten autoliikkeet, huoltoasemat, merkkikorjaamot ja valokuvausliikkeet. Keskittymän laaja palveluvalikoima mahdollistaa myös laajojen kokonaispakettien tarjoamisen teollisuusasiakkaille, sisältäen pienenä osana ongelmajätehuollon. Pelkästään ongelmajätteiden keräystä harjoittavilla yrityksillä ei ole vastaavaa mahdollisuutta. Vaikka paikallisesti toimivat yritykset pystyvät todennäköisesti hoitamaan esim. öljyjätteen keräystoiminnan yhtä tehokkaasti kuin valtakunnallinen yritys, ovat esim. runkokuljetukset (kuljetukset käsittelylaitoksiin) tehtävissä helpommin valtakunnallisesti, mikä antaa hintakilpailukykyä tarjouskilpailussa. Toiminta usealla alueella mahdollistaa periaatteessa myös erilaisten kannattavuuskriteerien soveltamisen eri alueilla kilpailutilanteen mukaan (subventointi). Paikkakunnan tuntemus ja yksilöllinen palvelu ovat pienempien kerääjien kilpailuetuja.
Kilpailuvirasto katsoo, että yrityskauppa synnyttää ongelmajätteiden (pien)keräyksessä sellaisen määräävän markkina-aseman, joka merkittävästi estää kilpailua Suomen markkinoilla.
Ongelmajätteiden käsittely
Ekokem Oy on liikevaihdolla mitattuna selvästi suurin toimija, jonka hallussa on yli puolet markkinoista. Keskittymä on seuraavaksi suurin toimija, mikä perustuu öljyisten vesien käsittelyyn sekä vähäisessä määrin muiden nestemäisten ongelmajätteiden käsittelyyn (esim. syanidi) Osapuolten markkinaosuus on ilmoituksen mukaan alle 20 %. Johtuen Ekokemin hallitsevasta asemasta, yrityskaupalla saattaisi käsittelyssä olla myös kilpailua lisääviä vaikutuksia. Käsittelyn ja keräilyn keskittyminen samojen yritysten haltuun aiheuttaa tiettyä huolta niiden keräilijöiden parissa, joilla ei ole omaa käsittelytoimintaa.[16] Käsittelymarkkinoiden kilpailutilanne vaihtelee eri alamarkkinoilla, sillä maassa on useita pienempiä tiettyihin ongelmajätteisiin erikoistuneita käsittelijöitä.
Kilpailuvirasto katsoo, ettei yrityskauppa synnytä ongelmajätteiden käsittelyn markkinoilla määräävää asemaa, joka merkittävästi estää kilpailua Suomen markkinoilla.
Yhteenveto
Kilpailuviraston selvitysten mukaan yrityskauppa aiheuttaa kilpailun vähenemistä useilla ympäristöhuollon markkinoilla, kun toinen suurista jätehuoltoyrityksistä yrityskaupan seurauksena häviää markkinoilta. Kilpailuvirastolla ei kuitenkaan ole syytä epäillä yrityskaupan synnyttävän kilpailua merkittävästi estävää määräävää markkina-asemaa useimmilla tutkituista markkinoista huolimatta joillakin alueellisilla markkinoilla olevista korkeista markkinaosuuksista. Markkinoille tulon esteet eivät ole merkittäviä. Osa tutkituista markkinoista (esim. tuottajavastuu, kierrätys) on lisäksi vasta syntymässä. Koska osapuolilla ei ole mitään erityistä näihin markkinoihin liittyvää taitotietoa, jota markkinoille tulosta kiinnostuneet kilpailijat eivät voisi saada, määräävän aseman syntyminen näille kasvaville markkinoille ei ole todennäköistä.
Kilpailuviraston havaitsemat kilpailuongelmat liittyvät ongelmajätteiden keräysmarkkinoihin sekä keskittymän mahdollisuuksiin paketoida kilpailijoita laajemman palvelutoimintansa eri tuotteita. Tällöin kapeammalla palvelukirjolla toimivat kilpailijat eivät pysty vastaamaan kilpailuun. Keskittymän vahvaa asemaa erityisesti ongelmajätteiden pienkeräilyssä vahvistaa, se, että se saa haltuunsa 80 % Ekokemin kilpailuttamista käytetyn voiteluöljyn aluekeräyssopimuksista. Mahdollisuus tarjota maksutonta öljynkeräystä antaa keskittymälle merkittävän kilpailuedun tarjottaessa asiakkaalle muiden ongelmajätteiden keräystä.
Liitännäisrajoitukset
Ilmoittaja pyytää yrityskaupan osana hyväksyttäväksi myyjäosapuoleen kohdistuvia kilpailu- ja rekrytointikieltoja, joiden tarkempi sisältö on kuvattu edellä. Kilpailuvirasto voi hyväksyä kilpailukiellon ja rekrytointikiellon kieltojen kohdetta lukuun ottamatta liitännäisrajoituksina, koska niitä voidaan pitää välttämättöminä yrityskaupan toteuttamiseksi ja liiketoiminnan arvon siirtymiseksi ostajalle. Kilpailukiellon kohde on ehdossa määritelty ”myyjä, sen konserniin kuuluva yhtiö tai konsernin ulkopuolinen osakkuusyhtiö”. Kilpailukielto voi pääsääntöisesti kohdistua vain myyjään tai myyjän niihin edustajiin, jotka asiakassuhteidensa ja taitotietonsa vuoksi voisivat nopeasti aloittaa hankinnan kohteen kanssa. Myyjäosapuoleen kohdistuvaa kilpailukieltoa ei siten voida hyväksyä liitännäisrajoituksena siltä osin, kun sanamuoto ”konsernin ulkopuolinen osakkuusyhtiö” tarkoittaa osakkuusyhtiöitä, joissa myyjä ei käytä kilpailuoikeudellista määräysvaltaa.
Ilmoittaja pyytää yrityskaupan osana hyväksyttäväksi ostajaosapuoleen kohdistuvan rekrytointikiellon. Kilpailuvirasto toteaa, että 3ostajaan kohdistuvat kilpailunrajoitukset voivat vain poikkeustapauksissa tulla hyväksyttäväksi osana yrityskauppaa. Tässä tapauksessa kyseinen kilpailunrajoitusehto ei Kilpailuviraston mielestä ole välttämätön yrityskaupan toteuttamiseksi eikä siten voi tulla hyväksyttäväksi liitännäisrajoituksena.
Sitoumukset
Säkkiväline on yrityskaupan käsittelyn nopeuttamiseksi ja Kilpailuviraston esittämien kilpailuongelmien poistamiseksi esittänyt seuraavia sitoumuksia jo käsittelyn ensimmäisessä vaiheessa. Sitoumuksilla Säkkiväline pyrkii poistamaan Kilpailuviraston esittämät kilpailuongelmat erityisesti ongelmajätteiden keräystoiminnassa:
1. Säkkiväline sitoutuu viimeistään […][17] kuluessa yrityskaupan täytäntöönpanosta myymään toisen osapuolen ongelmajätteiden keräysliiketoiminnan päällekkäisillä markkinoilla Varsinais-Suomessa (WM) ja Lahdessa (Säkkiväline) yhdelle tai useammalle Kilpailuviraston hyväksymälle riippumattomalle ja vakavasti otettavalle kilpailijalle. Luovutettava ongelmajätteiden keräysliiketoiminta sisältää asiakassopimukset ja tarvittavat jäteastiat asiakkaiden luona ja omassa varastossa. Luovutettava liiketoiminta ei kuitenkaan sisällä sellaisten asiakkaiden sopimuksia, joiden sopimuksesta ongelmajätehuolto on vain pieni osa, vaan näiden sopimusten sisältämä keräysmäärä korvataan vastaavalla määrällä toisen osapuolen samalla alueella harjoittamaa keräystoimintaa. Tämä rajoitus ei kuitenkaan estä asiakasta oma-aloitteisesti vaihtamasta palvelunsuorittajaa taikka ostajaa kilpailemasta kyseisistä asiakkaista myyjän kanssa.
Ostajan niin halutessa Säkkiväline sitoutuu korvausta vastaan luopumaan myös keräysautosta, jolla liiketoimintaa on harjoitettu.
Säkkiväline sitoutuu säilyttämään myytävän liiketoiminnan arvon vahingoittumattomana myyntihetkeen asti.
Säkkiväline raportoi Kilpailuvirastolle liiketoiminnan myyntineuvotteluista ja ostajaehdokkaista. Mikäli määriteltyjen liiketoimintojen myynti osoittautuu myytävän liiketoiminnan sisällöstä johtuvista erityisistä syistä mahdottomaksi, Säkkiväline sitoutuu aktiivisesti neuvottelemaan ostajaehdokkaan kanssa näiden syiden poistumisen varmistavista toimista.
2. Säkkiväline sitoutuu luopumaan neljästä Ekokemin kanssa tekemästään eksklusiivisesta käytetyn voiteluöljyn keräyssopimuksesta Ekokemin alkuperäisessä tarjouspyynnössä esittämät kriteerit täyttävälle ja Kilpailuviraston hyväksymälle riippumattomalle kilpailijalle. Luovutettavat sopimukset kattavat Turun ympäristön, pääkaupunkiseudun, Tampereen ympäristön ja Vaasan ympäristön alueet ja niiden asiakaspiirin.
Säkkiväline sitoutuu ostajan halutessa myymään myös liiketoimintaan liittyvän keräyskaluston, sikäli kuin se on keskittymän omistuksessa.
Säkkiväline raportoi Kilpailuvirastolle sopimusten myyntineuvotteluista ja hankkijaehdokkaista.
3. Säkkiväline ja sen yritysryhmä sitoutuvat olemaan sitomatta alennuksin tai muutoin ongelmajätehuoltopalvelujen (sisältäen käytettyjen voiteluöljyjen keräämispalvelut) hintoja tai muita kaupan ehtoja asiakkaan muiden palvelujen hankintaan Säkkivälineeltä tai sen yritysryhmältä.
4. Mikäli keskittymän toimitussopimuksissa Suomessa on ehtoja, joiden perusteella ongelmajätepalvelujen hinnat tai muut ehdot riippuvat asiakkaan muiden palveluiden hankinnasta Säkkivälineeltä tai sen yritysryhmältä, keskittymä sitoutuu poistamaan tällaiset ehdot kuuden kuukauden kuluessa yrityskaupan täytäntöönpanosta.
Sitoumusten arviointi
Kilpailuvirasto katsoo, että sitoumukset poistavat Kilpailuviraston esittämät kilpailuongelmat koskien erityisesti ongelmajätteiden keräyksen markkinoita.
Säkkiväline on esittänyt ongelmajätteiden keräysliiketoimintojen myyntiä alueilla, joilla osapuolten toiminta on päällekkäistä. Kilpailuvirasto katsoo, että liiketoiminnoista luopuminen poistaa merkittävän osan yrityskaupan tuomasta alueellisesta markkinaosuuden lisäyksestä ongelmajätteiden keräyksessä. Liiketoimintojen myynti mahdollistaa alueella toimivien kilpailijoiden kilpailuaseman vahvistamisen tai jalansijan kokonaan uudelle keräilijälle. Liiketoimintojen myynnin vaikutusta lisää Säkkivälineen sitoumus luopua neljästä eksklusiivisesta käytetyn voiteluöljyn keräyssopimuksesta osittain samoilla alueilla. Muilla alueilla sopimuksista luopuminen poistaa niiden tuoman erityisen kilpailuedun ja parantaa ne hankkivan kilpailijan mahdollisuuksia luoda kilpailupainetta keskittymää kohtaan.
Käyttäytymiseen liittyvät sitoumukset poistavat keskittymältä mahdollisuuden sitoa toisiinsa ongelmajätteiden keräystä ja muita palveluja tai käytetyn voiteluöljyn keräystä muun ongelmajätteen keräykseen. Tämä tukee vain tietyillä markkinoilla toimivien yritysten mahdollisuuksia kehittää kilpailevia malleja esimerkiksi suuryritysten kokonaissopimusten hoitamiseen.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto määrää edellä selostetut sitoumukset noudatettaviksi ja hyväksyy siten ehdollisena yrityskaupan, jossa Säkkiväline hankkii WM Ympäristöpalvelut.
Kilpailuvirasto hyväksyy ilmoittajan esittämän myyjää koskevan kilpailukiellon ja rekrytointikiellon liitännäisrajoituksina kuitenkin siten, ettei liitännäisrajoituksina hyväksyttävien kilpailunrajoitusten kohteena voi olla sellainen osakkuusyhtiö, jossa myyjä ei käytä kilpailuoikeudellista määräysvaltaa. Ostajaan kohdistuvaa rekrytointikieltoa ei hyväksytä liitännäisrajoituksena.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki 11 §, 11 a §, 11 b § ja 11 d §
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä
[1] Muut Lassila & Tikanoja-konsernin alakonsernit ovat J.W. Suominen Oy ( kuitukankaat), Amerplast Oy (muovipakkaukset) ja Inka Oy (materiaalinkäsittelynauhat ja sidontatuotteet).
[2] Ilmoittajan mukaan YTV ottaa vastaan puhdasta puuta 95 mk/kuorma ja lajitellusta metallista romunkerääjät maksavat korvauksen. Sekalaisen jätteen käsittelymaksu on YTV:n hinnaston mukaan 313 mk/h ja kuormamaksu 95 mk .Merkittävä tekijä jätteen määrän vähentämiseksi on myös kaatopaikalla perittävä jätevero.
[3] Pakkausalalle on muodostettu useita tuottajayhteisöjä (mm aaltopahvi, muovi, keräyslasi). Tuottajayhteisöön liittyminen on välttämätöntä, sillä vain poikkeustapauksessa yksittäinen pakkaaja tai maahantuoja pystyy itse huolehtimaan hyödyntämistavoitteista ja raportointivelvollisuuksista. Tuottajayhteisöihin liitytään tekemällä sopimus Pakkausalan ympäristörekisteri PYR:in kanssa, joka huolehtii hyötykäyttömaksujen keräämisestä. Voittoa tuottamattomat tuottajayhteisöt organisoivat hyötykäytön toteutuksen.
[4] Osapuolten mukaan hinnat ovat kilpailutuksissa usein menneet kannattavuusrajan alapuolelle, mistä johtuen heillä ei ole ollut niihin erityistä innokkuutta.
[5] Pääkaupunkiseutu, Hyvinkää-Riihimäki, Turun seutu, Kymenlaakso, Imatra-Lappeenranta, Päijät-Häme.
[6] Sita Finland Oy kuuluu euroopanlaajuiseen SITA-ympäristöhuoltokonserniin ja saksalainen AGR on hankkinut omistukseensa SOL Ympäristöpalvelut Oy:n ja Rikaton Oy:n.
[7] Kokonaissopimukseen voivat kuulua esimerkiksi siivous-, kiinteistönhuolto-, jätehuolto-, ongelmajätehuolto, teollisuuden puhtaanapito ja kierrätyksen järjestäminen. Kiinnostus kokonaissopimuksiin voi perustua esimerkiksi yrityksen ympäristösertifikaatin edellyttämiin tarkkoihin raportteihin.
[8] Tieto poistettu liikesalaisuutena
[9] Tarkka tieto poistettu liikesalaisuutena
[10] Iisalmen keräysöljy on nykyisin Ekokemin tytäryhtiö.
[11] Keskittymällä tulisi olemaan kahdeksan kymmenestä Manner-Suomen alueesta. Ahvenanmaa mukaan lukien kilpailutettavia alueita on kaikkiaan 11. Ahvenanmaalla on oma kerääjä.
[12] Muut keräilijät voivat periaatteessa pyytää sopimuksen saanutta aluekerääjää noutamaan hävinneen keräilijän keräämän öljyjätteen tai Ekokem saattaa noutaa sen itse, jos kilpailijat eivät pääse yhteisymmärrykseen
[13] 10 %:n raja perustuu Kilpailuviraston saamien tietojen mukaan siihen, että asianmukaisesti säilytettäessä käytetyn voiteluöljyn vesipitoisuus pysyy 10 %:n alapuolella. Vesimäärän kasvaessa käytetyn voiteluöljyn hyödynnettävyys kärsii ja sitä joudutaan käsittelemään. Asianmukaisen säilytyksen kannustamiseksi ja käsittelykustannusten rajoittamiseksi selkeää rajaa on pidetty tarpeellisena.
[14] Keskittymän alennusten kokonaissumma voi tämän hetkisen osakeomistuksen perusteella olla vuodessa noin 500.000 markkaa. Alennusten todellinen kokonaismäärä riippuu käsittelyyn toimitetuista jätemääristä.
[15] Tieto poistettu liikesalaisuutena.
[16] Osa lausunnonantajista on huolissaan myös Ekokemin toiminnan laajenemisesta keräystoiminnassa samanaikaisesti tämän yrityskaupan kanssa, koska he näkevät markkinoiden vähitellen keskittyvän näiden kahden yrityksen haltuun.
[17] Tieto poistettu liikesalaisuutena