Asian vireilletulo
Kilpailuvirastolle on 24.8.2007 ilmoitettu yrityskauppavalvontaa koskevien kilpailunrajoituslain 3 a luvun säännösten mukaisesti järjestely, jossa Atria Suomi Oy (”Atria”) hankkii määräysvallan Liha Pouttu Oy:ssä (”Liha-Pouttu”).
Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta
Atria on Atria Yhtymä Oyj:n tytäryhtiö, joka vastaa konsernin kotimaan toiminnoista. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi suomalaiseen lihantuotantoon pohjautuen lähinnä lihaa, lihapohjaisia valmisteita ja ruokia sekä niihin liittyviä palveluita. Atrian asiakkaita ovat vähittäiskauppa, suurkeittiöt, teollisuus ja vienti ja sen tuotantolaitokset sijaitsevat Nurmossa, Kuopiossa, Kauhajoella, Forssassa sekä Karkkilassa. Atrian tuotannolliset toiminnot jaetaan neljään yksikköön: lihateollisuus, lihavalmisteteollisuus, ateriateollisuus ja siipikarjateollisuus.
Atrian lihateollisuuteen kuuluu lihalinja ja kuluttajapakattu liha. Lihalinjan tuotannolliseen toimintaan kuuluu teurastamo- ja leikkaamoteollisuus, lihan ja oheistuotteiden pakastustoiminta sekä lihapuolivalmisteyksikkö. Lihalinja vastaa myös yhtiön kotimaan tukkukaupasta ja lihan vientitoiminnasta. Lihalinja toimittaa teurastamo- ja leikkaamoteollisuuden tuotteita edelleen markkinoitavaksi oman myynti- ja markkinointiorganisaationsa kautta vähittäiskauppa- ja suurkeittiöasiakkaille, Atrian omalle valmisteteollisuudelle sekä kotimaan teollisuus-, tukkukauppa- ja vientiasiakkaille.
Atrialla on yhteistyötä HK Ruokatalo Oy:n (”HK”) kanssa. Nautateurastusyhteistyöjärjestelyssä HK teurastuttaa osan hankkimistaan naudoista ostopalveluna Atrian teurastamoissa. Yhteistyön johdosta Atria suorittaa niin ikään nautojen raskaan lihanleikkuun. Lisäksi Atrian ja HK:n naudoista saatavat vuodat markkinoidaan yhteisesti. HK:n ja Atrian yhteisyritys Best-In Oy valmistaa lemmikkieläinten ruokaa. Finnpig Oy on LSO Foods Oy:n (HK:n hankintayhtiö) ja A-Tuottajat Oy:n (Atria Yhtymä Oyj:n tytäryhtiö) omistama sikojen eläinaineksen kehittämiseen perustettu yritys. Lisäksi Atria Yhtymä Oy ja HKScan Oyj ovat perustaneet vuoden 2007 alussa toimintansa aloittaneen Länsi-Kalkkuna Oy -nimisen yhteisyrityksen, joka harjoittaa teurastettavien kalkkunoiden hankintaa, teurastusta ja leikkuuta sekä täten saadun leikatun lihan myyntiä tuotantokustannushintaan omistajilleen. Honkajoki Oy on teurasjätteiden käsittelyä hoitava yhtiö, jonka omistavat Atria Yhtymä Oyj, HK ja Järvi-Suomen Portti Osuuskunta.
Yritysjärjestelyssä Atrialle siirtyy Liha-Poutun nimissä harjoitettu naudan ja sian teurastus- ja lihanleikkuutoiminta Kannuksessa sekä siihen liittyvät hankintatoiminnot ja vastaavat toiminnot. Ilmoittajan mukaan Liha-Poutun aiemmin harjoittamat valintapakatun lihan esikäsittely-, valmistus- ja pakastusliiketoiminnot sekä teollisuusmyyntiliiketoiminnot eivät sisälly kaupan kohteeseen.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Yritysjärjestely
Atria-konsernin maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2006 oli noin 1,1 miljardia euroa, josta noin 686 miljoonaa euroa kertyi Suomesta. Liha-Poutun maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2006 oli noin [45–55][1] miljoonaa euroa, joka kertyi kokonaan Suomesta. Koska kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät, järjestely kuuluu yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.
Relevantit markkinat ja osapuolten asema markkinoilla
Ilmoittajan mukaan osapuolilla on päällekkäistä toimintaa seuraavilla relevanteilla hyödykemarkkinoilla:
- teuraseläinten hankinta (sika ja nauta erikseen),
- eläinvälitys (sika ja nauta erikseen),
- lihateollisuudelle myytävät elimet,
- teurasjätteet ja
- nautojen vuodat.
Vertikaalisessa suhteessa olevina markkinoina tulee ilmoittajan näkemyksen mukaan tarkastella I) tuoreen lihan myyntiä teollista jatkokäsittelyä varten (sika ja nauta erikseen) sekä II) lihan jatkojalosteiden markkinoita. Yrityskauppailmoituksessa viitataan tutkimukseen, jossa lihan jatkojalosteet jaotellaan seuraaviin ryhmiin: leivänpäälliset, kokolihatuotteet, leikkelemakkarat, meetvurstit, ruoanlaitto, grillimakkarat, valmisruoat, kuluttajapakattu liha ja siipikarjatuotteet.
Horisontaaliset markkinat
Teuraseläinten hankinta
Ilmoittajan näkemyksen mukaan teuraseläinten hankinnan relevantit maantieteelliset markkinat kattavat Suomen lisäksi ainakin Suomen lähialueet EU:ssa ja Venäjällä. Koska elävien teuraseläinten tuontia Suomeen tai vientiä Suomesta ei tällä hetkellä tapahdu, osapuolet ovat toimittaneet tiedot vain Suomen markkinoita koskien. Ilmoittajan mukaan teurastettavien sikojen hankintamarkkinoiden koko Suomessa vuonna 2006 oli noin 208 miljoonaa kiloa. Atrian osuus Suomen teurastettavien sikojen hankintamarkkinoista vuonna 2006 oli noin [70–80] miljoonaa kiloa ja Liha-Poutun noin [10–20] miljoonaa kiloa, mikä vastaa noin [40–45] %:n yhteenlaskettua markkinaosuutta. Suomen teurastettavien nautojen hankintamarkkinoiden koko vuonna 2006 oli ilmoittajan mukaan noin 87 miljoonaa kiloa. Atrian osuus Suomen teurastettavien nautojen hankintamarkkinoista vuonna 2006 oli noin [30–40] miljoonaa kiloa ja Liha-Poutun noin [1–5] miljoonaa kiloa. Yrityskaupan osapuolten teurasnautojen hankinnat vastaavat noin [40–45] %:n yhteenlaskettua markkinaosuutta.
Eläinvälitys
Eläinvälityksen markkinat liittyvät kiinteästi teuraseläinten hankinnan markkinoihin. Ilmoittajan mukaan sekä sian- että naudanlihan tuotantoketjussa suuri osa tuotannosta tapahtuu vaiheistettuna, eli jotkut tuottajat tuottavat porsaat ja vasikat ja toiset tuottajat kasvattavat ne teuraseläimiksi. Hankintayhtiöt, kuten Atrian A-Tuottajat Oy ja Liha-Pouttu, tekevät hankinta- ja tuotantosopimukset tuottajien kanssa. Ne toimivat pääasiallisina operaattoreina eläinvälityksessä eli hankkivat teuraiden kasvattajille porsaita ja vasikoita ostamalla porsaita emakkotiloilta ja vasikoita maitotiloilta ja myymällä nämä lihasian tai lihanaudan kasvattajille. Eläintenkasvatuksen päätyttyä tuottajat toimittavat eläimet teuraaksi.
Eläinvälitys on ilmoittajan käsityksen mukaan kansainvälinen markkina. Ilmoittajan tietojen mukaan Suomeen ei ole vuoden 2007 aikana välitetty vasikoita tai porsaita eikä Suomesta ole viety vasikoita tai porsaita. Yrityskaupan käsittelyä varten osapuolet ovat toimittaneet tiedot vain Suomen markkinoita koskien.
Ilmoittajan mukaan porsaita välitettiin Suomessa vuonna 2006 noin 1,6 miljoonaa kappaletta. Atrian osuus välitetyistä porsaista vuonna 2006 oli noin [600 000–700 000] kappaletta ja Liha-Poutun noin [50 000–100 000] kappaletta. Yrityskaupan osapuolten välittämät porsaat vastaavat noin [40–50] %:n yhteenlaskettua markkinaosuutta. Ilmoittajan mukaan vasikoita välitettiin Suomessa vuonna 2006 noin 108 000 kappaletta. Atrian osuus välitetyistä vasikoista vuonna 2006 oli noin [50 000–60 000] kappaletta ja Liha-Poutun noin [2 000–7 000] kappaletta. Yrityskaupan osapuolten välittämät vasikat vastaavat noin [50–60] %:n yhteenlaskettua markkinaosuutta.
Lihateollisuudelle myytävät elimet, teurasjätteet ja vuodat
Ilmoittajan mukaan teurastuksessa syntyvien syötävien sivutuotteiden eli elinten markkina on kansainvälinen markkina, eivätkä osapuolten markkinaosuudet Suomessa kuvasta osapuolten todellista asemaa markkinalla. Ilmoittajan mukaan elinten myynnin markkinoiden arvo Suomessa vuonna 2006 oli noin 10 miljoonaa euroa ja yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus tällä markkinalla noin [40–45] %. Sian teurasjätteiden myynnin markkinoiden arvo Suomessa vuonna 2006 oli noin 4 miljoonaa ja naudan noin 3 miljoonaa euroa. Osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus sian teurasjätteiden markkinoilla vuonna 2006 oli noin [40–45] % ja naudan teurasjätteiden markkinoilla noin [45–50] %.
Sekä Atria että Liha-Pouttu myyvät teurastamiensa nautojen vuotia. Ilmoittajan mukaan vuotamarkkina on maailmanlaajuinen ja osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus näillä markkinoilla vuonna 2006 oli [0–5] %. Ilmoittajan mukaan osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus Suomen laajuisilla vuotamarkkinoilla vuonna 2006 oli noin [20–30] % myynnin määrästä laskettuna.
Vertikaaliset markkinat
Tuoreen sian- ja naudanlihan myynti teollista jatkokäsittelyä varten
Tuoreen sian- ja naudanlihan myynti teollista jatkokäsittelyä varten tarkoittaa ilmoittajan mukaan teurastetusta eläimestä asiakkaan tarpeiden mukaisesti leikattujen lihojen myyntiä teollisuudelle, joka jatkokäsittelee lihat esimerkiksi savustamalla, maustamalla, kuivaamalla, valmistamalla makkaraa, tekemällä jauhelihaa tai pakkaamalla vähittäismyyntiä varten. Ilmoittajan mukaan tuoreen sian- ja naudanlihan myynti jatkokäsittelijöille on kansainvälinen markkina. Lihan alkuperällä ei ilmoittajan mukaan ole merkitystä jatkokäsittelijälle tai loppukuluttajalle. Lisäksi tuoreen lihan kauppa on ilmoittajan mukaan myös faktisesti rajat ylittävää siten, että sekä sian- että naudanlihaa tuodaan Suomeen ja viedään ulkomaille.
Ilmoittajan toimittamat tiedot Atrian markkinaosuuksista vuonna 2006 tuoreen lihan myynnissä teolliseen jatkokäsittelyyn Suomen ja EU-laajuisten markkinoiden osalta on esitetty alla olevassa taulukossa.[2] Ilmoittajan mukaan luotettavia tilastotietoja tuoreen lihan myynnistä eri asiakassegmenteille eli teollisille jatkokäsittelijöille, vähittäiskaupalle ja suurkeittiöille ei ole saatavissa. Siitä syystä ilmoittajan toimittamat luvut perustuvat arvioon, jonka mukaan noin 40–60 % teurastetusta ja leikatusta lihasta toimitetaan teolliseen jatkokäsittelyyn.
| markkinoiden koko (Milj. kg) EU | markkinaosuus (%) EU | markkinoiden koko (Milj. kg) Suomi | markkinaosuus (%) Suomi | |
| sika | 8500–13000 | alle 1 | 83–125 | 35–55 |
| nauta | 3100–4800 | alle 1 | 34–53 | 45–70 |
Ilmoittajan mukaan Liha-Pouttu on myynyt aikaisemmin harjoittamansa valintapakatun lihan esikäsittely-, valmistus- ja pakastusliiketoimintansa sekä teollisuusmyyntitoimintansa Jaloste-Pouttu Oy:lle. Yrityskaupan osapuolten mukaan Pouttu Oy (”Pouttu”) jatkaa toimintaa tuoreen lihan teollisen jatkokäsittelyn markkinalla ja sen tuoreen sianlihan saanti turvataan siirtymäkauden ajaksi Atrian ja Poutun välisellä yhteistyö- ja toimitussopimuksella.
Lihan jatkojalosteet
Atria valmistaa lukuisia lihajalosteita, kuten leikkeleitä, makkaroita ja valmisruokia. Ilmoittajan mukaan vähittäiskaupan myyntitiedot tarjoavat parhaan kuvan lihan jatkojalosteiden markkinoista. Ilmoittaja on toimittanut Atrian vuoden 2006 markkinaosuustiedot lihan jatkojalosteiden markkinoilla ACNielsenin ScanTrack-tutkimuksen jaottelua noudattaen. Ilmoittajan toimittamat tiedot on esitetty alla olevassa taulukossa.
| markkinoiden koko (M€) | markkinaosuus (%) | |
| leivänpäälliset | n. 366 000 | [20–25] |
| kokolihatuotteet | n. 199 000 | [20–25] |
| leikkelemakkarat | n. 80 000 | [40–45] |
| meetvurstit | n. 62 000 | [10–15] |
| ruoanlaitto | n. 292 000 | [25–30] |
| grillimakkarat | n. 98 000 | [45–50] |
| valmisruoat | n. 422 000 | [10–15] |
| kuluttajapakattu liha | n. 336 000 | [20–25] |
| siipikarjatuotteet | n. 165 000 | [35–40] |
Yrityskaupan kilpailuvaikutukset
Teuraslihan hankinta Suomessa perustuu pitkälti sopimustuotantoon. Tuottajan ja hankintayhtiön välinen tuottajasopimus velvoittaa tuottajan myymään ja hankintayhtiön ostamaan sopimusaikana tuotetut eläimet. Sopimuskausi voi olla määräaikainen, esimerkiksi 1–3 vuotta, tai toistaiseksi voimassa oleva. Sopimukset sitovat osapuolia kiinteästi, ja lähtökohtana on, että sopimus kattaa tuottajan koko tuotannon. Hankintayhtiöt ovat tuottajille myös eläinvälityksen pääasialliset sopimuskumppanit.[3]
Osa tuottajista on jonkun lihantuottajaosuuskunnan jäseniä. Ilmoittajan mukaan tuottajat ovat käytännössä vapaat myymään elävät teuraseläimet kenelle tahansa. Vaikka tuottajat kuuluvat tiettyyn osuuskuntaan ja niillä on periaatteellinen eläinten toimitusvelvoite osuuskuntaan kuuluvalle teurastamolle, ei näiden velvoitteiden rikkominen käytännössä johda minkäänlaisiin sanktioihin tai muihin negatiivisiin vaikutuksiin tuottajille. Normaaliolosuhteissa tuottajat eivät kuitenkaan usein vaihda teurastamoa, joille eläimet toimitetaan. Ilmoittajan mukaan vaihtaminen liittyykin omistusmuutoksiin ja muihin vastaaviin muutoksiin markkinoilla, koska kullakin tuottajalla on oma subjektiivinen näkemyksensä ensisijaisesta teurastamosta, jolle ne haluavat eläimet toimittaa.
Suomeen tuodaan ja Suomesta viedään lihaa. Ilmoittajan mukaan sekä nautojen että sikojen hankintahinnat muodostuvat kansainvälisessä hinnanmuodostusprosessissa, vaikka teuraseläinten hankinta tapahtuukin pelkästään Suomen alueelta.
Atrian ja Liha-Poutun välinen yritysjärjestely keskittää Suomen sika- ja nautateuraseläinhankinnan markkinoita samoin kuin siihen liittyvien toimintojen eli eläinvälityksen, lihateollisuudelle myytävien elinten, teurasjätteiden ja vuotien markkinoita. Eräissä Kilpailuviraston saamissa markkinaosapuolten lausunnoissa on tuotu esiin hankinnan keskittyminen erityisesti Pohjanmaan alueella. Lisäksi osassa lausunnoissa on esitetty, että hankinnan, teurastuksen ja leikkuun keskittyminen vaikeuttaa entisestään kotimaisen liharaaka-aineen saatavuutta ja että lihaa jalostavat yritykset, joilla ei ole omaa hankintaa, joutuvat enenevässä määrin hankinnassaan Atrian ja HK:n varaan tai tuomaan raaka-aineensa ulkomailta. Lausunnoissa on todettu lihan kotimaisuudella olevan kuluttajalle merkitystä.
Useissa lausunnoissa on kuitenkin katsottu Atrian ja HK:n muodostavan toisilleen todellisen kilpailullisen vastavoiman eikä Kilpailuviraston selvityksissä ole ilmennyt näyttöä tämän vastavoima-asettelun puuttumisesta. Ilmoittajan arvion mukaan HK:n markkinaosuus vuonna 2006 Suomen laajuisilla teurastettavien sikojen hankintamarkkinoilla oli noin 40 % ja teurastettavien nautojen hankintamarkkinoilla noin 23 %[4]. Muita Suomessa toimivia teurastajia ja kotimaisen liharaaka-aineen tarjoajia ovat muun muassa Saarioinen Oy (”Saarioinen”) ja Oy Snellman Ab (”Snellman”), joiden kummankin markkinaosuudeksi ilmoittaja arvioi 5–10 % sekä sian että naudan hankintamarkkinalla. Snellman hankkii teuraseläimiä muun muassa juuri Pohjanmaalta. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n toimittamien tietojen mukaan vuonna 2006 HK:n hankintayhtiön LSO Foods Oy:n markkinaosuus Suomen porsasvälityksen markkinoilla oli 40–50 % ja vasikoiden välityksen markkinoilla 30–40 %. Myös Saarioinen ja Snellman toimivat eläinvälityksen markkinoilla ja niiden kummankin välittämät eläimet edustavat 5–10 %:a sekä porsaiden että vasikoiden välityksen markkinoista. HK, Saarioinen ja Snellman ovat läsnä myös muilla edellä mainituilla horisontaalisesti päällekkäisillä markkinoilla. Lisäksi kyseessä olevaa yritysjärjestelyä pidetään eräissä lausunnoissa toimialarationalisointina, jonka seurauksena on otaksuttavissa, että joidenkin päällekkäisyyksien purkamisella on saavutettavissa kustannussäästöjä.
Atrian markkinaosuus tuoreen lihan myynnissä teollisuudelle on merkittävä. Kilpailuvirasto on selvittänyt vertikaalisen integraation vaikutusta sellaisten lihanjalostajien, joilla ei ole omaa teurastustoimintaa, mahdollisuuksiin saada kotimaista liharaaka-ainetta. Hankintamarkkinan ja lihanleikkuun keskittyessä kotimaista liharaaka-ainetta on saatavissa harvemmilta toimijoilta. Mikäli muiden teurastustoiminnan varassa olevat lihanjalostajat olisivat riippuvaisia kotimaisesta liharaaka-aineesta, voisi lihan hankinnan ja leikkuun keskittyminen johtaa näiden lihanjalostajien poissuljentaan lihajalostemarkkinoilta. Vaikka Kilpailuvirastolle toimitetuissa lausunnoissa on todettu lihan kotimaisuudella olevan merkitystä, myös lihan tuontia on pidetty merkittävänä vaihtoehtona ja markkinoilla toimivien yritysten neuvotteluvoimaa pienentävänä vastavoimana. Lihan tuonti onkin Kilpailuviraston selvitysten mukaan ollut kasvussa.[5] Lisäksi Liha-Pouttu on ilmoittajan mukaan yritysjärjestelyyn saakka myynyt lihaa pääosin omalle emokonsernilleen, eivätkä tuoreen lihan asiakkaat ole aikaisemminkaan voineet käyttää Liha-Pouttua hankintalähteenään kuin vähäisessä määrin. […]
Kilpailuviraston arvion mukaan Liha-Poutun teuraseläinhankinnan ja siihen liittyvien toimintojen siirtyminen Atrialle ei aiheuta merkittäviä kilpailuongelmia. Omasta hankintatoiminnasta ja siihen liittyvistä toiminnoista luopuminen keskittää markkinoita, mutta voi johtaa kustannustehokkaampaan toimintaan. Ilmoittajan mukaan Suomen teurastamoilla on ylikapasiteettia. Hankintatoimintojen ja siihen liittyvien toimintojen ulkoistaminen voi parantaa Poutun mahdollisuuksia säilyä lopputuotemarkkinoilla varteenotettavana kilpailijana. […]
Hankintamarkkinoilla ja siihen liittyvillä markkinoilla toimii järjestelyn jälkeenkin useita toimijoita, kuten HK, Snellman ja Saarioinen. Samat yritykset kohtaavat myös vähittäissektorilla lopputuotemarkkinoilla. Näillä markkinoilla toimii lisäksi useita pienempiä yrityksiä, jotka osaltaan luovat kilpailupainetta valituilla tuotesegmenteillä. Lisäksi Kilpailuvirasto on ottanut huomioon kaupan keskusliikkeiden vahvan aseman Suomen vähittäiskauppaportaalla ja sen, että vähittäiskauppamarkkinoilla toimivien yritysten oma tuonti voi jossain määrin rajoittaa alalla toimivien yritysten markkinavoimaa. Kilpailuviraston arvion mukaan järjestelyllä ei ole nähtävissä olevia haitallisia vaikutuksia myöskään yrityskaupan osapuolten toimintoihin vertikaalisessa suhteessa oleviin markkinoihin eikä myöskään kuluttajan valintamahdollisuuksiin vähittäiskaupan valikoimissa.
Kilpailuvirastolle on lisäksi esitetty, että yritysjärjestelyllä voi olla vaikutusta suomalaiseen sianjalostukseen. A-Tuottajat Oy:n ja LSO Foods Oy:n yhteisyritys Finnpig Oy harjoittaa sianjalostusta Suomessa yhdessä norjalaisen Norsvinin kanssa. Suomen Kotieläinjalostusosuuskunta, Järvi-Suomen Portti Osuuskunta, Liha-Pouttu ja Snellman puolestaan ovat perustajaosakkaita Suomen Sianjalostus Oy:ssä (”SSJ”). Kilpailuvirastolle on esitetty, että Atrian osallisuus SSJ:n toimintaan tilanteessa, jossa sillä on Finnpig Oy:n kautta oma kilpaileva sianjalostusohjelmansa voisi muodostaa kilpailuongelman. Atria on 19.9.2007 päivätyllä kirjeellään vahvistanut Kilpailuvirastolle etteivät Liha-Poutun omistuksessa olevat SSJ:n osakkeet kuulu osapuolten välillä sovittuun kauppaan vaan jäävät Poutun omistukseen. Näin ollen Atria ei yritysjärjestelyn seurauksena kykene vaikuttamaan SSJ:n sianjalostustoimintaan.
Edellä esitetyn perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että asian ratkaisun kannalta ei ole tarpeellista määritellä yrityskaupan kohteena olevia relevantteja markkinoita täsmällisesti, koska yrityskauppajärjestely ei aiheuta merkittäviä kilpailuongelmia Suomessa. Järjestelyn johdosta Kilpailuvirasto kuuli laajalti markkinaosapuolia. Virastolle toimitetuista lausunnoista ja selvityksistä ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että yrityskaupalla olisi kilpailunrajoituslaissa tarkoitettuja vahingollisia kilpailuvaikutuksia.
Liitännäisrajoitus
Atria sitoutuu erillisen yhteistyö- ja toimitussopimuksen mukaisesti liiketoiminnan luovutuspäivästä lukien myymään Poutulle leikattua sianlihaa, jotta siirtymäkauden aikana Poutun sianliharaaka-aineen saanti ja hintataso pysyisivät kilpailukykyisellä tasolla ja samassa vakaudessa kuin mihin Poutun hankinnan ja teurastuksen avulla on päästy. Sopimuksen kesto on […] vuotta ja se on ilmoitettu Kilpailuvirastolle yrityskaupan liitännäisrajoituksena hyväksyttäväksi siltä osin kuin se katsotaan kilpailua rajoittavaksi. Sopimuksen mukaiset toimitusmäärät ovat […].
Poutun mukaan yhteistyö- ja toimitussopimus on sille välttämätön, koska Poutun on yrityskaupan voimaantulon jälkeen voitava turvata sulan liharaaka-aineen saanti tietyn siirtymäkauden ajan. Poutun jalosteprosessissa käyttämät koneet ja laitteet on suunniteltu käsittelemään sulaa raaka-ainetta ja niiden muuttaminen siten, että niillä voidaan jatkojalostaa myös pakastettua sianliharaaka-ainetta, vaatisi Poutulta lisäinvestointeja ja tietyn siirtymäajan. Tuore tuontisianliha toimitetaan yritysjärjestelyn toteuttamishetkellä pääasiassa pakastettuna.
Poutun mukaan se on lisäksi voimassa olevissa sopimuksissaan kotimaisten vähittäiskaupan ketjujen kanssa sitoutunut käyttämään kotimaista raaka-ainetta osassa tuottamistaan private label -tuotteissa. Poutun mukaan yhteistyö- ja toimitussopimuksen tekee välttämättömäksi myös se, että Atria toimittaa Poutulle valmiiksi leikattuja sianlihalajitelmia. Muut toimittajat toimittavat pääasiassa sianruhoja, joiden jalostamiseen Poutulla ei kaupan toteutumisen jälkeen ole tarvittavaa kalustoa.
Voidakseen jatkaa ydinliiketoimintaansa kyseessä olevan yrityskaupan toteuduttua Poutun tulee oman ilmoituksensa mukaan ryhtyä laajoihin tuotannollisiin ja teknisiin investointeihin, jotka koskevat pääasiassa uusia koneita ja laitteita sekä kiinteistöinfrastruktuurisia uudistuksia. Näiden investointien poistoaika on Poutun mukaan arviolta 5–10 vuotta. Ilman yhteistyösopimusta kyseiset investoinnit nousisivat merkittävästi korkeammiksi, koska Pouttu joutuisi ostamaan pääasiassa kokonaisia sianruhoja sekä muuttamaan jalostusprosessiaan ja tuotteitaan vastaamaan pakastetun raaka-aineen vaatimia ominaisuuksia.
[…]
Kilpailuvirasto voi osana yrityskauppaa hyväksyä sellaisia kilpailunrajoituksia, jotka välittömästi liittyvät yrityskauppaan ja jotka ovat välttämättömiä yrityskaupan toteuttamiselle. Yrityskaupan osapuolten sopimus hyödykkeiden ostoista voi olla yrityskaupassa välttämätön silloin, jos määräysvallan vaihtuminen koskee vain osaa myyjän liiketoiminnasta ja jos hankinnan kohteen liiketoiminta on perustunut siihen, että se on muodostanut myyjän yritysryhmän kanssa yhden taloudellisen kokonaisuuden.
Komission liitännäisrajoituksista antaman tiedonannon (EYVL C 56, 5.3.2005) mukaan tietyt osto- ja toimitusvelvoitteet voidaan katsoa keskittymän toteuttamiseen suoraan liittyviksi ja sen kannalta välttämättömiksi. Ne voivat olla tapauksesta riippuen yhtä hyvin myyjää kuin ostajaa suosivia. Tällaisten velvoitteiden tavoite voi olla sen varmistaminen, että osapuolille toimitetaan jatkossakin hyödykkeitä, jotka ovat välttämättömiä myyjällä säilyneen liiketoiminnan jatkamiseksi. Osto- ja toimitussopimuksen kesto on kuitenkin rajattava ajanjaksoon, joka on välttämätön riippuvuussuhteen muuttamiseksi itsenäiseksi asemaksi markkinoilla. Näin ollen osto- ja toimitusvelvoitteet, joiden tavoitteena on varmistaa aikaisemmat toimitusmäärät, voivat olla perusteltuja enintään viiden vuoden pituisen siirtymäkauden ajaksi. Kiinteitä toimitus- ja ostomääriä koskevat velvoitteet, mahdollisesti muutoslausekkeen kanssa, katsotaan keskittymän toteuttamiseen suoraan liittyviksi. Lausekkeet, joissa määrätään rajoittamattomista määristä, yksinoikeudesta tai annetaan ensisijaisen toimittajan asema, eivät kuitenkaan ole keskittymän kannalta välttämättömiä.
Kilpailuvirasto hyväksyy Atrian ja Poutun välisen yhteistyö- ja toimitussopimuksen yrityskaupan liitännäisrajoituksena […] ajaksi. Sopimuksen mukaiset toimitusmäärät ovat […]. Kilpailuviraston hyväksyntä koskee liitännäisrajoitusarviointia, eikä sillä ole otettu kantaa siihen, liittyykö yhteistyö- ja toimitussopimukseen kiellettyjä kilpailunrajoituksia.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan, jossa Atria Suomi Oy hankkii määräysvallan Liha-Pouttu Oy:ssä. Kilpailuviraston arvion mukaan yrityskauppa ei kilpailunrajoituslain 11 d §:n mukaisella tavalla synnytä tai vahvista sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyy Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (303/1998, 318/2004) 11, 11 a, 11 b, 11 d §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
[1] Hakasulkeisiin merkityissä kohdissa tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.
[2] Taulukon luvut sisältävät myynnit Atria-konsernin omille teollisille jatkokäsittelijöille.
[3] Kilpailuviraston päätös 12.10.2006 asiassa LSO Foods Oy / Järvi-Suomen Portti Osuuskunta, Dnro 711/81/2006.
[4] HK:n hankintayhtiö LSO Foods hankki vuoden 2006 loppupuolella Järvi-Suomen Portti Osuuskunnan sika- ja nautateuraseläinten hankintatoiminnat, joten Järvi-Suomen Portti Osuuskunnan ilmoittajan arvion mukaan noin 4 %:n markkinaosuus teurastettavien sikojen hankinnassa ja 7 %:n markkinaosuus teurastettavien nautojen hankinnassa kasvattaa HK:n markkinaosuutta vastaavasti.
[5] Ks. teurastus- ja lihanjalostusteollisuus, KTM:n toimialaraportti 4/2006 ja Elintarviketeollisuus ry:n Tullihallituksen tilastoista laatima tuontitilasto http://www.etl.fi/tilastot/pdf/vienti/hptuonti2006.pdf.