Yrityskaupan hyväksyminen ehdollisena

Asian vireilletulo

Elisa Oyj on toimittanut 10.8.2005 Kilpailuvirastolle ilmoituksen yrityskaupasta, jossa se hankkii määräysvallan Saunalahti Group Oyj:ssä.

Kilpailuvirasto on päätöksellään 12.9.2005 siirtänyt asian kilpailunrajoituslain 11 e §:n mukaiseen jatkokäsittelyyn.

Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta

Elisa-konserni (jäljempänä ”Elisa”) toimii televiestintä- ja tietoliikennepalveluiden alalla ja tarjoaa puhelin- ja tietoliikennepalveluja sekä niihin liittyviä toimintoja kotitalouksille ja yrityksille. Elisa tarjoaa paikallisia ja valtakunnallisia puhe- ja datapalveluja kiinteässä verkossa, matkaviestinverkossa ja kaapelitelevisioverkossa.

Saunalahti-konserni (jäljempänä ”Saunalahti”) on keskittynyt Internet- ja teleoperaattoritoimintaan Suomessa. Saunalahti-konserni tarjoaa Internet- ja telepalveluja kuluttaja-asiakkaille Saunalahti -nimellä ja yritysasiakkaille Eunet Finland -nimellä. Saunalahti tarjoaa Internet-, tele- ja GSM-palveluja sekä domain- ja hosting-palveluja kuluttaja-asiakkaille ja pienyrityksille. Eunet Finland on Saunalahden liiketoimintayksikkö, joka tuottaa tietoliikenne- ja teleratkaisuja pääasiassa keskisuurille yrityksille ja yhteisöille. Eunet Finlandin tuotevalikoimaan kuuluvat tietoturvaratkaisut, Internet-yhteydet, konesalipalvelut, yritysverkkoratkaisut sekä GSM- ja puhepalvelut.

Kilpailuoikeudellinen arviointi

Yritysjärjestely

Elisa-konsernin maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2004 oli noin 1,356 miljardia euroa ja Saunalahti-konsernin vastaavasti noin 160,9 miljoonaa euroa. Elisan liikevaihdosta vuonna 2004 noin 1,224 miljardia euroa kertyi Suomesta ja Saunalahden liikevaihdosta vastaavasti noin 153,3 miljoonaa euroa kertyi Suomesta. Koska kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät, järjestely kuuluu yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.

Relevantit markkinat

Ilmoittajan mukaan suunnitellun yritysjärjestelyn kannalta merkitykselliset markkinat jakaantuvat seuraavasti:

Matkaviestinpalveluiden vähittäismarkkinat, sisältäen kolmannen sukupolven matkaviestinpalveluiden markkinat (3G)
Internetpalveluiden vähittäismarkkinat, jakautuen
(i) laajakaistapalveluiden vähittäismarkkinoihin; ja
(ii) kapeakaistaisten Internet-palvelujen vähittäismarkkinoihin
Kaukopuheluiden markkinat (poislukien suurasiakkaat)
Ulkomaanpuheluiden markkinat (poislukien suurasiakkaat)
Suuryrityksille suunnattujen telepalveluiden markkinat
Datasiirtopalveluiden markkinat
Paikallispuheluiden markkinat
Ilmoittajan mukaan yllä mainitut markkinat ovat maantieteelliseltä ulottuvuudeltaan valtakunnallisia, lukuun ottamatta paikallispuheluiden markkinoita, jotka ovat alueelliset. Lisäksi ilmoittaja on antanut tietoja suunnitellun yrityskaupan kannalta relevanteista vertikaalisista markkinoista seuraavan jaottelun mukaan:
Matkaviestinverkkomarkkinat
Valtakunnallisen runkoverkon, mukaan lukien kaukoverkon, vuokraamisen markkinat
Laajakaistapalveluiden tukkumarkkinat
Tilaajayhteyksien vuokraamisen markkinat
Paikallisen runkoverkon vuokraamisen markkinat

Ilmoittajan mukaan näistä markkinoista 8 ja 9 ovat maantieteelliseltä ulottuvuudeltaan valtakunnalliset ja kolme viimeistä alueelliset.

Ottaen huomioon jäljempänä mainittu osapuolten toiminta näillä markkinoilla, Kilpailuviraston arvion mukaan yrityskaupasta aiheutuvat kilpailuongelmat voidaan riittävässä määrin todentaa, jos niitä tarkastellaan seuraavilla markkinoilla: laajakaistapalveluiden vähittäismarkkinat, laajakaistapalveluiden tukkumarkkinat ja tilaajayhteyksien vuokraamisen markkinat.

Laajakaistaisella Internet-yhteydellä tarkoitetaan kiinteähintaista ja aina auki olevaa nopeaa Internet-yhteyttä. Suomessa kiinteän puhelinverkon ADSL-tekniikka ja kaapelimodeemitekniikka ovat tällä hetkellä tavallisimmat laajakaistatekniikat. Laajakaistapalveluiden ohella operaattorit tarjoavat loppuasiakkaille erikseen myös tietoturvapalveluita, kuten esimeriksi palomuuri- ja virustorjuntapalveluita. Laajakaistaliittymän hinta määräytyy yhteysnopeuden ja mahdollisten lisäpalveluiden perusteella. Käytännössä laajakaistaisten yhteyksien siirtonopeus on tällä hetkellä 256 kbit/s tai enemmän. Laajakaistapalveluiden vähittäismarkkinoilla palveluoperaattoreilla ei ole saatavilla valtakunnallisesti toimivaa tukkuyhteyttä. Nettiportti Oy:n poikkeuslupaa koskevassa päätöksessään[1] Kilpailuvirasto katsoi, ettei laajakaistapalveluiden vähittäismarkkinoita voida pitää laajempina kuin paikallisina. Kilpailuviraston selvitysten mukaan kilpailu laajakaistapalveluiden vähittäismarkkinoiden osalta on alueellista ja palveluiden hinnoissa on merkittäviä alueellisia eroja. Myös eri toimijoiden markkinaosuudet vaihtelevat merkittävästi eri alueilla. Näin ollen Kilpailuviraston arvion mukaan laajakaistapalveluiden vähittäismarkkinat ovat alueelliset.

Laajakaistapalveluiden tukkumarkkinoihin kuuluvat ilmoittajan mukaan lähtökohtaisesti kaikki laajakaistapalvelut (access) tekniikasta riippumatta. Pääsääntöisesti laajakaistapalveluita tarjotaan kiinteän paikallispuhelinverkon (ADSL-tekniikka) tai kaapelitelevisioverkon välityksellä. Kilpailuviraston näkemyksen mukaan ei kuitenkaan ole varmaa, voidaanko kaapelitelevisioverkkotekniikka katsoa samoille laajakaistapalveluiden tukkumarkkinoille ADSL-tekniikan kanssa. Viraston tietojen mukaan esimerkiksi HTV ei pääkaupunkiseudulla ole tarjonnut tukkutuotetta kolmansille osapuolille. ADSL-tekniikassa tiedonsiirto tapahtuu kiinteän puhelinverkon kuparikaapeleissa, mutta eri taajuusalueella kuin puheensiirto. Palveluoperaattorina toimiva yritys voi tarjota omaa Internet-palveluaan kiinteässä puhelinverkossa verkkoyrityksestä vuokraamansa tukkutason laajakaistapalvelun avulla. Kiinteät puhelinverkot sijaitsevat paikallisten teleyritysten perinteisillä alueilla ja kaapelitelevisioverkot puolestaan on rakennettu maan suurimpiin kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin. Laajakaistapalveluiden tukkumarkkinat muodostuvat siis verkkoyrityksen palveluyrityksille tarjoamasta tukkutason laajakaistapalvelusta, joka mahdollistaa laajakaistaisen tiedonsiirron molempiin suuntiin. Relevantit maantieteelliset markkinat ovat laajakaistapalveluiden tukkumarkkinoiden osalta jakautuneet alueellisesti. Toistaiseksi valtakunnallista tukkutason laajakaistapalvelua ei ole saatavilla.

Tilaajayhteys on paikallisen televerkon osa, joka sisältää yhteyden loppukäyttäjään. Jos operaattori haluaa tarjota kiinteän puhelinverkon tilaajayhteyksien välityksellä laajakaistapalveluita tietyllä alueella, on tilaajayhteydet vuokrattava juuri sen alueen perinteiseltä teleyhtiöiltä. Tilaajayhteyksien vuokraamisen maantieteelliset markkinat ovat alueelliset noudattaen pääosin kiinteitä paikallisia puhelinpalveluita tarjoavien teleyhtiöiden perinteisiä toimialuerajoja.

Kilpailuviraston arvion mukaan relevanttien hyödykemarkkinoiden täsmällisempi määritteleminen ei ole tarpeen nyt käsillä olevan tapauksen kilpailuvaikutusten arvioimiseksi.

Osapuolten toiminta markkinoilla

1. Matkaviestinpalveluiden vähittäismarkkinoilla toimii kolme matkaviestinpalveluita tarjoavaa verkko-operaattoria: TeliaSonera Finland Oyj (jäljempänä ”TeliaSonera”), Elisa ja Finnet Verkot Oy sekä palvelu- ja virtuaaliverkko-operaattoreita, jotka eivät itse omista matkaviestinverkkoa, vaan toimivat jonkin edellä mainitun yhtiön verkossa. Ilmoittajan mukaan kolmannen sukupolven matkaviestinpalveluiden markkinat ovat vielä erittäin rajalliset, eivätkä muodosta omaa erillistä markkinaa. Ilmoittajan mukaan matkaviestinpalveluiden maantieteelliset markkinat ovat valtakunnalliset. Ilmoittajan mukaan matkaviestinpalveluiden markkinoiden arvo (pois lukien lisäarvopalvelut) oli noin 1,68 miljardia euroa vuonna 2004 ja 3G markkinoiden arvo [0-5][2] miljoonaa euroa. Elisan markkinaosuus matkaviestinpalveluiden markkinoilla oli noin [25-35] % ja Saunalahden markkinaosuus noin [5-10] % vuonna 2004.

2.(i) Laajakaistapalveluiden vähittäismarkkinat. Ilmoittajan mukaan laajakaistapalvelujen markkinat ovat lähinnä valtakunnalliset ja markkinoiden koko oli noin [700 000-800 000] liittymää vuonna 2004. Elisan valtakunnallinen markkinaosuus oli ilmoittajan mukaan noin [25-35] % ja Saunalahden markkinaosuus [alle 5] %.

Kilpailuvirasto on pyytänyt ilmoittajalta tietoja myös alueellisista markkinaosuuksista. Saunalahti tarjoaa laajakaistatuotteita vähittäismarkkinoille pääkaupunkiseudulla ja eräillä muilla alueilla Uudellamaalla, Riihimäellä, Tampereella ja Pirkanmaalla, Turussa, Kaarinassa, Liedossa, Paimiossa, Piikkiössä, Sauvossa, Jyväskylän seudulla, Etelä-Pohjanmaalla ja Vaasan rannikkoseudulla sekä Kuopiossa. Ilmoittajan mukaan alueellisten markkinoiden koko oli liittymien määrällä laskettuna kesäkuussa 2005 pääkaupunkiseudulla [250 000-350 000], Tampereen alueella [50 000-100 000], Riihimäen alueella [5 000-10 000], Jyväskylän alueella [10 000-50 000], Turun alueella noin [50 000-100 000], Oulun alueella noin [10 000-50 000], Kuopion alueella noin [10 000-50 000], Porin alueella noin [10 000-50 000] ja Hämeenlinnan alueella noin [10 000-50 000]. Myös TeliaSonera ja Finnet-ryhmän yhtiöt tarjoavat laajakaistapalveluita käytännössä kaikilla Elisan perinteisillä toimialueilla.

Elisan ja Saunalahden markkinaosuudet laajakaistapalveluiden vähittäismarkkinoilla alueellisesti kesällä 2005 (päällekkäiset alueet):

Alue	Elisa	Saunalahti
Pääkaupunkiseutu	[40-50] %	[5-10] %
Tampere	[60-70] %	[<5] %
Riihimäki	[70-80] %	[<5] %
Jyväskylä	[70-80] %	[<5] %
Turku	[20-30] %	[5-10] %
Oulu	[10-20] %	<1 %
Kuopio	[5-15] %	<1 %
Pori	[10-20] %	<1 %
Hämeenlinna	[10-20] %	<1 %

2.(ii) Kapeakaistaisten Internet-palveluiden vähittäismarkkinat. Edellä mainitun laajakaistaisen Internet-yhteyden lisäksi kuluttajat voivat muodostaa yhteyden kapeakaistaisen Internet-palvelun (valintaiseen yhteyteen perustuvan) avulla. Palvelut kuuluvat eri markkinoille mm. erilaisen tiedonsiirtonopeutensa, palveluominaisuuksiensa ja hinnoittelun takia. Ilmoittajan mukaan kapeakaistaisten Internet-palveluiden vähittäismarkkinat eivät enää kasva ja uudet Internet-liittymät ovat tällä hetkellä pääsääntöisesti laajakaistaliittymiä. Ilmoittajan mukaan markkinat ovat valtakunnalliset. Ilmoittajan mukaan kapeakaistaisten Internet-palveluiden vähittäismarkkinoiden arvo oli noin [30-50] miljoonaa euroa vuonna 2004 ja Elisan markkinaosuus noin [10-20] % sekä Saunalahden markkinaosuus noin [10-20] %.

3. Kaukopuheluiden markkinat muodostuvat kotitalousasiakkaille ja yritysasiakkaille (pk-sektori) tarjottavista kiinteän verkon kaukopuheluista. Soittaja voi mistä tahansa paikallisesta kiinteän verkon liittymästä soittaessaan operaattoritunnusta käyttämällä valita teleyrityksen, jonka kaukopuhelupalveluja hän käyttää. Ilmoittajan mukaan markkinat ovat valtakunnalliset. Ilmoittajan arvion mukaan kaukopuheluiden markkinoiden arvo oli noin [15-25] miljoonaa euroa vuonna 2004. Elisan markkinaosuus vuonna 2004 oli noin [25-35] % ja Saunalahden markkinaosuus [alle 5] %. Markkinoilla toimii myös useita muita kaukopuheluita tarjoavia teleyrityksiä kuten TeliaSonera, Finnet Oy, TDC Song Oy ja Oy Finland Tele2 Ab[3].

4. Ulkomaanpuheluiden markkinat muodostuvat kotitalousasiakkaille ja yritysasiakkaille (pk-sektori) tarjottavista kiinteän verkon ulkomaan puheluista. Loppuasiakkaat voivat operaattoritunnusjärjestelmän takia valita palveluntarjoajan. Ilmoittajan mukaan markkinat ovat valtakunnalliset ja markkinoiden arvo oli noin [60-80] miljoonaa euroa vuonna 2004. Elisan markkinaosuus oli ilmoittajan arvion mukaan noin [15-25] % ja Saunalahden markkinaosuus [5-10] % vuonna 2004. Markkinoilla toimivat muun muassa TeliaSonera, Finnet Oy ja TDC Song Oy.

5. Suuryrityksille suunnattujen telepalveluiden tarjonta. Markkinat kattavat suuryrityksille kahdensuuntaiseen yli 2 Mbit/s -yritysliittymän kautta tarjottavat telepalvelut. Kahdensuuntaisen yli 2 Mbit/s -yritysliittymän hankkinut yritys voi tehdä sopimuksen esimerkiksi siitä, että se hankkii paikallispuhelunsa telealueesta riippumatta samalta operaattorilta. Kilpailuviraston näkemyksen mukaan nykyisessä markkinatilanteessa ja nykyisellä teknologialla ei kuitenkaan enää välttämättä voida tehdä rajaa 2 Mbit/s perusteella suuryritysten ja muiden asiakkaiden välille. Viestintämarkkinalain muutoksen myötä numeroiden siirrettävyys myös kiinteissä verkoissa mahdollistui keväällä 2005. Ilmoittajan mukaan relevantit maantieteelliset markkinat ovat valtakunnalliset. Ilmoittajan arvion mukaan yli 2Mbit/s -yritysliittymien kautta tarjottujen suuryrityksille suunnattujen telepalveluiden markkinoiden arvo oli [150-250] miljoonaa euroa vuonna 2004. Elisan markkinaosuus vuonna 2004 oli noin [30-40] % kun taas Saunalahdella ei ole myyntiä eikä markkinaosuutta kyseessä olevilla markkinoilla. Markkinoilla toimivat myös TeliaSonera, Finnet Oy ja TDC Song Oy.

6. Datasiirtopalveluiden markkinoille kuuluvat datasiirron peruspalvelut ja lähiverkkojen yhdistämis- ja hallintapalvelut. Tärkeimmät palvelut ovat kiinteästi kytketyt datajohdot, pakettikytkentäiset datapalvelut, kiinteät hallitut yhteydet sekä lähiverkkojen yhdistäminen. Ilmoittajan arvion mukaan markkinoiden arvo oli noin [200-300] miljoonaa euroa vuonna 2004. Elisan markkinaosuus oli ilmoittajan mukaan alle [25-40] % ja Saunalahden markkinaosuus [alle 5] % vuonna 2004. Datasiirtopalveluiden markkinoilla toimii muun muassa TeliaSonera.

7. Paikallispuheluiden markkinat muodostuvat kotitalousasiakkaille ja yritysasiakkaille (pk-sektori) kiinteään sijaintipaikkaan tarjottavista paikallispuheluista. Paikallispuheluiden markkinat ovat ilmoittajan mukaan alueelliset. Ilmoittajan arvion mukaan Elisan markkinaosuus sen perinteisillä toimialueilla on henkilöasiakkaissa [90-100] %. Yritysasiakkaiden osalta markkinaosuus vaihtelee perinteisillä alueilla [75-95] %:n välillä.

Viestintämarkkinalain muutos on avannut kiinteän puhelinverkon liittymistä matkaviestinverkon liittymiin soitettavat puhelut kilpailulle ja mahdollistanut puheluiden päästä-päähän -hinnoittelun silloin, kun käyttäjä valitsee palvelua tarjoavan teleyrityksen puhelukohtaisella operaattoritunnuksella tai ensisijaisvalintasopimuksella. Viestintämarkkinalain muutoksen johdosta lähipuheluita on jonkin verran alettu tarjota puhelupaketeissa, joissa on mukana lähi-, kauko-, ulkomaan- ja matkapuhelut. Saunalahti tarjoaa soittosopimusta, joka kattaa lähi-, kauko-, ulkomaan- ja matkapuhelut. Vuonna 2004 Saunalahden toiminta paikallispuheluiden markkinoilla oli kuitenkin melko vähäistä.

8. Matkaviestinverkkomarkkinoilla toimii Suomessa TeliaSonera, Elisa ja Finnet Verkot Oy. TeliaSoneran matkaviestinverkossa toimii oman palveluoperaattorin (tuotemerkit Sonera, Zeroforty ja Tele Finland) lisäksi neljä palvelu- tai virtuaaliverkko-operaattoria: Saunalahti, RSL Com, Globetel ja Skmobile. Elisan verkossa toimivat sen oman palveluoperaattorin lisäksi Tele2, Song ja Cubio, minkä lisäksi Saunalahdella on palveluoperaattorisopimus myös Elisan kanssa. Saunalahti on kesällä irtisanonut Sonera Mobile Networks Oy:n kanssa solmitun virtuaaliverkko-operaattoritoimintaa koskevan sopimuksensa. Finnetin verkossa toimii Finnet Oy:n oman palveluoperaattori DNA:n lisäksi Spinbox/GoMobile, Wireless maingate ja Fujitsu. Ilmoittajan mukaan kokonaismarkkinoiden arvoa on vaikea arvioida, koska palveluoperaattoreiden ja verkko-operaattoreiden väliset käyttöoikeussopimukset eivät ole julkisia eikä käyttöoikeuskorvausten suuruus ole näin ollen julkista tietoa. Ilmoittajan mukaan TeliaSoneran verkossa välitetään lähes [50-60] % koko matkaviestinliikenteestä liittymien perusteella laskettuna. Elisan markkinaosuus on ilmoittajan mukaan [25-35] % ja Finnetin osuus [10-20] %.

9. Valtakunnallisen runkoverkon, mukaan lukien kaukoverkon vuokraamisen markkinat. Runkoverkolla eli runkotason kiinteillä yhteyksillä tarkoitetaan paikallisten verkkojen välisiä yhteyksiä, joiden välityksellä liikenne kulkee verkosta toiseen ja jotka eivät sisällä yhteyttä loppukäyttäjälle. Runkotason kiinteät yhteydet on rakennettu pääosin maan suurimpien kaupunkien välille. Runkotason kiinteitä yhteyksiä tarvitaan datasiirtoon ja raaka-aineeksi viestintäpalvelujen kuten matka-, paikallis-, kauko- ja ulkomaanpuhelupalveluiden sekä internet-yhteyksien tuottamisessa loppuasiakkaalle. Ilmoittajan mukaan runkotason kiinteiden yhteyksien tarjonnan maantieteelliset markkinat ovat valtakunnalliset. Ilmoittajan mukaan markkinoiden arvo oli [80-120] miljoonaa euroa vuonna 2004. Ilmoittajan mukaan Elisan markkinaosuus oli [30-40] % vuonna 2004. Suurimpia valtakunnallisia runkotason yhteyksiä tarjoavat yritykset ovat ilmoittajan mukaan TeliaSonera, Elisa, Finnet ja TDC Song Oy, joiden lisäksi markkinoilla toimivat muun muassa Digita, Utfors ja Saunalahti.

10. Laajakaistapalveluiden tukkumarkkinoihin kuuluvat ilmoittajan mukaan lähtökohtaisesti kaikki laajakaistapalvelut (access) tekniikasta riippumatta. Pääsääntöisesti laajakaistapalveluita tarjotaan kiinteän paikallisverkon (ADSL-tekniikka) tai kaapelitelevisioverkon välityksellä. Saunalahden toiminta keskittyy erityisesti pääkaupunkiseudulle, mutta sillä on myös joitakin laajakaistakeskittimiä mm. Hämeenlinnassa, Porissa, Pirkanmaalla, Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa. Ilmoittajan mukaan laajakaistapalveluiden tukkumarkkinoiden maantieteelliset markkinat ovat alueelliset. Ilmoittajan mukaan markkinoiden koko liittymien määrällä laskettuna kesäkuussa 2005 oli pääkaupunkiseudulla [250 000-350 000], Tampereen alueella [50 000-100 000], Riihimäen alueella [5 000-10 000], Jyväskylän alueella [10 000-50 000], Turun alueella noin [50 000-100 000], Oulun alueella noin [10 000-50 000], Kuopion alueella noin [10 000-50 000], Porin alueella noin [10 000-50 000] ja Hämeenlinnan alueella noin [10 000-50 000].

Elisan ja Saunalahden markkinaosuudet laajakaistapalveluiden tukkumarkkinoilla alueellisesti kesällä 2005 (päällekkäiset alueet):

Alue	Elisa	Saunalahti
Pääkaupunkiseutu	[40-50] %	[5-10] %
Tampere	[65-75] %	[<5] %
Riihimäki	[70-80] %	<1 %
Jyväskylä	[75-85] %	[<5] %
Turku	[15-25] %	[5-10] %
Oulu	[0-10] %	<1 %
Kuopio	[0-10] %	<1 %
Pori	[5-15] %	<1 %
Hämeenlinna	[5-15] %	<1 %

11. Tilaajayhteyksien vuokraamisen markkinat. Ilmoittajan arvion mukaan tilaajayhteyksien vuokraamisen markkinoiden arvo yhtiön perinteisillä toimialueilla on noin [80-120] miljoonaa euroa ja Elisan markkinaosuus on noin [85-100] %.

12. Paikallisen runkoverkon vuokraamisen markkinat. Paikalliseen runkoverkkoon kuuluvat paikallistason kiinteät yhteydet. Markkinat kattavat ne paikallistason kiinteät yhteydet, jotka alkavat ja päättyvät teleyrityksen perinteisellä toimialueella. Paikallistason kiinteiden yhteyksien vuokraamisen maantieteelliset markkinat ovat alueelliset noudattaen pääosin kiinteitä paikallisia puhelinpalveluita tarjoavien teleyhtiöiden perinteisiä toimialuerajoja. Ilmoittajan mukaan markkinan arvo yhtiön perinteisillä toimialueilla oli noin [50-65] miljoonaa euroa ja Elisan markkinaosuus noin [65-75] %. Ilmoittajan mukaan kilpailijoista erityisesti TeliaSonera ja TDC Song Oy ovat rakentaneet Elisan perinteiselle toimialueille rinnakkaisia paikallistason kiinteitä yhteyksiä.

Kilpailuvaikutukset

Matkaviestinpalveluiden vähittäismarkkinat ja matkaviestinverkkomarkkinat

Kilpailuviraston saamissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota muun muassa siihen, että järjestelyn toteutuessa matkaviestinpalveluiden vähittäismarkkinoilla tapahtuu keskittymistä. Yrityskaupan seurauksena markkinoilta poistuisi merkittävä itsenäinen virtuaaliverkko-operaattori, joka ei ole kuulunut minkään matkaviestinverkko-operaattorin kanssa samaan yritysryhmään. Näin ollen myös matkaviestinverkkomarkkinoilta poistuisi merkittävin verkko-operaattoreita kilpailuttamaan kyennyt toimija.

Kilpailuviraston arvion mukaan on kuitenkin merkittävää, että järjestelyn jälkeenkin matkaviestinverkkomarkkinoille jää kolme valtakunnallista verkko-operaattoria, jotka toimivat myös matkaviestinpalveluiden vähittäismarkkinoilla. Näin ollen matkaviestinverkkomarkkinoiden osalta järjestely ei muuta markkinarakennetta. Suomessa ei ole regulaatiolla asetettu matkaviestinverkko-operaattoreille velvoitetta tarjota verkon käyttöoikeutta ulkopuolisille toimijoille. Silti ulkopuoliset toimijat ovat pystyneet kaupallisin perustein tekemään sopimuksia kaikkien kolmen verkko-operaattorin kanssa. Matkaviestinverkko-operaattorit pystyvät parantamaan verkkonsa käyttöastetta päästämällä ulkopuolisia palvelun tarjoajia toimimaan verkossa. Näin ollen verkko-operaattoreilla on taloudelliset intressit kilpailla ulkopuolisista palvelun tarjoajista kasvattaakseen liikennettä verkossaan ja parantaakseen kapasiteetin käyttöastetta. Myös matkaviestinpalveluiden vähittäismarkkinoilla Finnet, TeliaSonera ja keskittymä ovat merkittäviä toimijoita. Huomioitavaa on, että TeliaSonera on yrityskaupan jälkeenkin keskittymää suurempi toimija matkaviestinpalveluiden vähittäismarkkinoilla. Matkaviestinpalveluiden vähittäismarkkinoilla operaattorit ovat viime vuosina aggressiivisesti kilpailleet asiakkaista. Näin ollen Kilpailuviraston arvion mukaan tässä järjestelyssä itsenäisen virtuaaliverkko-operaattorin poistuminen markkinoilta ei synnytä tai vahvista sellaista määräävää markkina-asemaa matkaviestinpalveluiden vähittäismarkkinoilla tai matkaviestinverkkomarkkinoilla, joka merkittävästi estäisi kilpailua.

Laajakaistapalveluiden vähittäis- ja tukkumarkkinat sekä tilaajayhteyksien vuokraamisen markkinat

Laajakaistapalveluiden tarjoaminen Elisan perinteisillä toimialueilla edellyttää tilaajayhteystuotteiden vuokraamista näillä alueilla tilaajayhteyksiä tarjoavilta verkkoyrityksiltä. Kattava tilaajayhteysverkko tarkasteltavilla alueilla on ainoastaan Elisalla. Ottaen huomioon myös edellä mainitut Elisan markkinaosuudet näillä alueilla, Kilpailuviraston arvion mukaan Elisalla on määräävä markkina-asema tilaajayhteyksien vuokraamisen markkinoilla sen perinteisillä toimialueilla. Myös Kilpailuneuvosto on päätöksessään[4] todennut, että Elisa on määräävässä markkina-asemassa kiinteän tilaajayhteysverkon markkinoilla sen perinteisillä toimialueilla.

Komission direktiivissä sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä[5] 14 artiklan 3 kohdassa todetaan, että ”jos yritys on tietyillä markkinoilla merkittävässä markkina-asemassa, sen voidaan katsoa olevan merkittävässä markkina-asemassa myös näihin tiiviissä yhteydessä olevilla muilla markkinoilla, jos näiden markkinoiden väliset yhteydet mahdollistavat toisilla markkinoilla saavutetun merkittävän markkina-aseman hyödyntämisen toisilla markkinoilla siten, että kyseisen yrityksen markkina-asema vahvistuu”. Laajakaistapalveluiden tukkumarkkinat liittyvät läheisesti tilaajayhteyksien vuokraamisen markkinaan. Elisan perinteisillä toimialueilla kaikki ADSL-palveluoperaattorina toimivat yritykset ovat riippuvaisia Elisan hallussa olevista tilaajayhteyksistä. Tämä antaa Elisalle merkittävän kilpailuedun verrattuna muihin alueella toimiviin teleyrityksiin sekä mahdollisuuden vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin telekilpailun vapautumisesta huolimatta. Kilpailuviraston arvion mukaan tämä on merkittävä tekijä arvioitaessa kilpailuvaikutuksia laajakaistapalveluiden tukku- ja vähittäismarkkinoilla. Viestintävirasto on päätöksillään nimennyt Elisan huomattavan markkinavoiman yritykseksi sen perinteisellä toimialueella sekä tukkutason laajakaistapalveluiden markkinoilla että tilaajayhteysmarkkinoilla. Myös joissakin yritysjärjestelyn johdosta Kilpailuviraston saamissa lausunnoissa on todettu, että keskittymällä on näillä markkinoilla hallussa useita ylivoimaisia kilpailuetuja.

Laajakaistapalveluiden vähittäismarkkinat ovat vastaavasti kiinteässä yhteydessä palveluiden toteuttamiseen tarvittaviin tukkumarkkinoihin ja tilaajayhteyksien vuokraamisen markkinoihin. Elisalla on sen perinteisillä toimialueillaan hallussa infrastruktuuria, josta sen kilpailijat ovat riippuvaisia. Tämä on omiaan vahvistamaan entisestään Elisan asemaa laajakaistapalveluiden vähittäismarkkinoilla. Markkinoille tulo laajakaistapalveluiden vähittäismarkkinoille on mahdollista vuokraamalla Elisalta laajakaistapalveluiden tukkutuotteet tai rakentamalla omaa laajakaistapalveluiden tukkumarkkinoille kuuluvaa infrastruktuuria ja vuokraamalla Elisalta tilaajayhteydet. Kilpailuviraston tietojen mukaan myös Saunalahti on tehnyt palveluoperaattorisopimuksia joidenkin toimijoiden kanssa Elisan perinteisillä toimialueilla. Huomioiden kuitenkin näiden operaattoreiden riippuvuus Elisalta vuokrattavasta infrastruktuurista, Elisalla on joka tapauksessa tosiasiallisesti merkittävä mahdollisuus hallitsemansa infrastruktuurin kautta vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin laajakaistapalveluiden vähittäismarkkinoilla riippumatta siitä, onko operaattorilla omaa DSL-verkkoa. Elisa saa alueellisesti etua myös siitä, että se on merkittävä toimija koko valtakunnan laajuisesti laajakaistapalveluiden vähittäismarkkinoilla. Elisa tiedotti 3.8.2005, että se on valtakunnallisesti markkinajohtaja laajakaistamarkkinoilla liittymien määrällä laskettuna. Lisäetua Elisalle tuovat myös valmiit asiakassuhteet sen perinteisillä toimialueilla puhelinliittymäasiakkaisiin.

Muun muassa näihin tekijöihin viitaten Kilpailuviraston arvion mukaan Elisalla on määräävä markkina-asema sen perinteisillä toimialueilla laajakaistapalveluiden vähittäis- ja tukkumarkkinoilla.

Kilpailuviraston arvion mukaan on kuitenkin huomattava, että markkinarakenne laajakaistapalveluiden vähittäismarkkinoilla pääkaupunkiseudulla on poikkeava verrattuna muihin alueisiin. Muun muassa TeliaSonera ja Finnet ovat rakentaneet merkittävästi päällekkäistä DSL-verkkoa pääkaupunkiseudulle. Ilmoittajan mukaan esimerkiksi TeliaSoneran markkinaosuus pääkaupunkiseudulla on [15-25] %. Lisäksi toisin kuin muualla Suomessa, perinteisen puhelinverkon laajakaistapalveluiden kanssa kilpaileva kaapelitelevisioverkkoon perustuva kaapelimodeemitoiminta on eri toimijan hallinnassa. Kaapelitelevisioverkkotekniikalla toteutetuilla laajakaistapalveluilla on joitakin kilpailuetuja suhteessa ADSL-tekniikalla toteutettuihin palveluihin. Kilpailuviraston arvion mukaan kaapelitelevisiotekniikka kilpaileekin jossain määrin ADSL-tekniikan kanssa laajakaistapalveluiden toteuttamisessa. Kuitenkaan tällä hetkellä kaapelitelevisiotekniikka ei pysty kilpailemaan tiedonsiirron nopeuksilla uusien ADSL-tekniikoiden kanssa. Lisäksi esimerkiksi pääkaupunkiseudulla HTV:n kaapelitelevisioverkko ei ole lähellekään yhtä kattava kuin Elisan DSL-verkko. Nämä tekijät vähentävät kaapelitelevisiotekniikalla toteutettujen laajakaistapalveluiden tuomaa kilpailupainetta ADSL-tekniikoille.

Euroopan komission suuntaviivoissa horisontaalisten sulautumien arvioinnista[6] on todettu, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan erittäin suuret markkinaosuudet, 50 prosenttia tai enemmän, voivat jo sinällään olla todiste määräävästä markkina-asemasta. Tässä yritysjärjestelyssä keskittymän yhteenlaskettu markkinaosuus olisi laajakaistapalveluiden tukku- ja vähittäismarkkinoilla alueellisesti pääkaupunkiseudulla, Jyväskylässä, Tampereella ja Riihimäellä yli 50 %. Lisäksi Elisalla on hallussaan tilaajayhteydet, joista kaikki näillä alueilla toimivat ADSL-operaattorit ovat riippuvaisia, huolimatta siitä, ovatko operaattorit rakentaneet omaa DSL-verkkoa. Saunalahti on toiminut aktiivisena kilpailijana useilla Elisan perinteisillä toimialueilla ja rakentanut osalle näistä alueista myös omaa DSL-verkkoa (”SaunaVerkko”). Tässä yritysjärjestelyssä Elisa saisi lisää laajakaistapalveluiden vähittäisasiakkaita sekä Saunalahden omistuksessa olevan SaunaVerkon. Myös joissakin yritysjärjestelyn johdosta Kilpailuviraston saamissa lausunnoissa on todettu, että Elisan erittäin vahva markkina-asema näillä markkinoilla vahvistuu järjestelyn seurauksena entisestään.

Johtopäätös

Kilpailuviraston arvio matkaviestinpalveluiden vähittäismarkkinoiden ja matkaviestinverkkomarkkinoiden osalta on, että yrityskauppa ei synnytä tai vahvista sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyy Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.

Kilpailuviraston selvitysten mukaan Saunalahti on toiminut aktiivisena kilpailijana muun muassa useilla Elisan perinteisillä toimialueilla laajakaistapalveluiden vähittäismarkkinoilla ja rakentanut osalle näistä alueista myös omaa DSL-verkkoa. Näin ollen Saunalahti on muodostanut merkittävää kilpailun painetta näille markkinoille. Ottaen huomioon jo ennen tätä yritysjärjestelyä Elisan merkittävän aseman sen perinteisillä toimialueilla laajakaistapalveluiden vähittäis- ja tukkumarkkinoilla sekä tilaajayhteyksien vuokraamisen markkinoilla ja Kilpailuviraston yritysjärjestelyn johdosta markkinaosapuolilta saamat lausunnot, Kilpailuvirasto katsoo, että ilman jäljempänä esitettyä sitoumuskokonaisuutta yrityskauppa vahvistaa entisestään Elisan vahvaa asemaa edellä mainituilla markkinoilla Suomessa ja johtaa määräävän markkina-aseman vahvistumiseen. Kilpailuviraston arvion mukaan yhdistettäessä Saunalahden liiketoiminnot Elisaan, Elisan määräävä markkina-asema alueellisesti ainakin laajakaistapalveluiden vähittäis- ja tukkumarkkinoilla vahvistuu siten, että se merkittävästi estää kilpailua.

Sitoumukset

Yrityskaupasta aiheutuvat kilpailuongelmat voidaan usein poistaa yrityskaupan toteuttamisen edellytykseksi asetettavilla ehdoilla. Tässä tarkoituksessa osapuolten ja Kilpailuviraston välillä on käyty neuvotteluja. Neuvotteluiden perusteella ilmoittaja on toimittanut kirjallisesti Kilpailuvirastolle 21.10.2005 päivätyn alla olevan ehdotuksen yrityskaupan sitoumuksiksi.

Divestointiehdot

1. Tampereen (mukaan lukien Pirkkalan, Nokian ja Ylöjärven), Jyväskylän (mukaan lukien Jyväskylän maalaiskunnan) ja Riihimäen alueet: Elisa sitoutuu siihen, että Saunalahti myy SaunaVerkon ja siihen kytketyt asiakkaat liiketoimintakaupalla, sellaisena kuin liiketoiminta on siirtohetkellä. SaunaVerkkoon kuuluu näillä alueilla 19 jakamoalueella sijaitsevat DSL-keskittimet sisältäen yhteensä [asiakaskohtaiset ADSL-portit], keskittimiin suoraan liittyvät Ethernet-kytkimet, Saunaverkon laitekaapit, SaunaVerkon hallinta- ja provisiointijärjestelmät, jakamotilojen sisäiset Saunalahden Saunaverkkoa varten teettämät yhdyskaapeloinnit sekä Elisan kanssa solmitut yhteyksiin ja laitepaikkoihin liittyvät vuokrasopimukset. Myytävään liiketoimintaan kuuluu tällä hetkellä [markkinaosuus kullakin alueella alle 5 %] kpl asiakassopimuksia. Kaupan kohteen tarkempi kuvaus on esitetty Kilpailuvirastolle toimitetuissa asiakirjoissa.

2. Pääkaupunkiseutu (mukaanlukien Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava ja Nurmijärvi): Elisa sitoutuu siihen, että Saunalahti myy SaunaVerkon, sellaisena kuin verkko on Kilpailuviraston antaman yrityskauppapäätöksen päivänä. Saunaverkkoon kuuluu pääkaupunkiseudulla 62 jakamoalueella sijaitsevat DSL-keskittimet sisältäen [15 000-25 000] ADSL-porttia, keskittimiin suoraan liittyvät Ethernet-kytkimet, Saunaverkon laitekaapit, SaunaVerkon hallinta- ja provisiointijärjestelmät, jakamotilojen sisäiset Saunalahden Saunaverkkoa varten teettämät yhdyskaapeloinnit sekä Elisan kanssa solmitut yhteyksiin ja laitepaikkoihin liittyvät vuokrasopimukset. Myyntikohteen tarkempi kuvaus on esitetty Kilpailuvirastolle toimitetuissa asiakirjoissa.

3. Elisa myy edellä mainitut kohteet […] kilpailuviraston hyväksymälle taholle. Ostajan tulee olla Elisan kilpailija tai potentiaalinen kilpailija, joka on itsenäinen ja Elisasta riippumaton ja jolla on asiantuntemus, taloudelliset resurssit, motiivi ja muut perusedellytykset säilyttää siirtyvä liiketoiminta elinkelpoisena ja kilpailukykyisenä. Ostajalla on oikeus halutessaan irtisanoa hankinnan jälkeen divestoitavaan osaan kuuluvat vuokrasopimukset Elisan kanssa kuukauden irtisanomisajalla. Elisa antaa ostajalle option ostajan niin halutessa […] Kilpailuvirastolle tarkemmin yksilöidyn myytäviin kohteisiin eniten liittyvän työntekijän siirrolle ostajalle luovutuksen yhteydessä. Lisäksi Elisa antaa ostajalle option neuvotella kyseessä olevien sopimuskumppaneiden kanssa Saunalahden kanssa solmittujen kohdassa 1. määritettyjä alueita koskevien palveluoperaattorisopimusten siirrosta näiden alueiden osalta ostajalle luovutuksen yhteydessä.

4. Elisa pyrkii toteuttamaan myynnin […] kuluessa määräysvallan hankinnasta. Mikäli tämä ei onnistu, myynti tapahtuu edellä mainitun […] määräajan jälkeen riippumattoman asiantuntijan toimesta Kilpailuviraston hyväksymälle taholle tai tahoille […] kuluessa. […]. Elisalla on mahdollisuus myös ennen […] määräajan loppumista antaa kohde riippumattomalle asiantuntijalle myytäväksi. Riippumaton asiantuntija suorittaa myynnin, mukaan lukien kohteen hinnoittelun, itsenäisesti.

5. Elisa sitoutuu siihen, että myytävät kohteet pidetään niiden luovutukseen asti erillään Elisan muusta liiketoiminnasta siten, että myytävien kohteiden erottaminen ja myynti eivät vaarannu. Elisa sitoutuu ylläpitämään siirtyvää liiketoimintaa sen arvon säilyttävällä tavalla. Elisa sitoutuu siihen, että siirtohetkellä edellä kohdassa 1. määritettyyn liiketoimintaan kuuluu vähintään […] asiakassopimusta lisättynä Saunalahden suhteellisella osuudella kullakin divestoitavalla alueella mahdollisesti Kilpailuviraston päätöksen jälkeen toteutuneesta markkinoiden kasvusta. Elisa sitoutuu siihen, että kohdassa 1. määritellyillä alueilla liiketoiminnan luovutuspäivään asti Saunalahden uudet laajakaista-asiakkaat kytketään SaunaVerkkoon sen saatavuusalueella, ja Saunalahti toimii tukkumarkkinan kautta kohdassa 1. määritellyillä alueilla vain SaunaVerkon saatavuusalueen ulkopuolella.

6. Elisa sitoutuu […] ajaksi määräysvallan hankinnasta olemaan ostamatta takaisin myytäviä kohteita.

7. Elisa sitoutuu […] ajaksi määräysvallan hankinnasta olemaan käyttämättä myynnissä siirtyviä laajakaistapalveluita koskevia Saunalahden asiakasrekistereitä markkinointitarkoituksiin tai muuten vastaavasti kohdentamaan suoramarkkinointia nimenomaan siirtyviin asiakkaisiin.

8. Elisa sitoutuu […] määräysvallan hankinnasta olemaan käyttämättä myynnin kohteisiin liittyviä tietoonsa tulleita liikesalaisuuden luonteisia tietoja omassa liiketoiminnassaan.

Muut ehdot

9. Elisa sitoutuu pääkaupunkiseudulla vuokraamaan DSL-verkon kapasiteettia kilpaileville operaattoreille syrjimättömin ehdoin […] ajan määräysvallan hankinnasta lukien ottaen huomioon oman käytön ja oman kohtuullisen tulevan tarpeensa.

10. Elisa esittää Kilpailuviraston hyväksyttäväksi Elisan yritysryhmästä riippumattoman asiantuntijan, jonka tehtävänä on valvoa tässä annettujen sitoumusten noudattamista Kilpailuviraston yrityskauppaa koskevasta hyväksyvästä päätöksestä lukien.

11. Riippumattoman asiantuntijan raportointi:

a. Riippumaton asiantuntija toimittaa raportin kaikkien tässä mainittujen ehtojen toteutumisesta Kilpailuvirastolle vuosittain ehtojen voimassaoloajan. Raportti toimitetaan Kilpailuvirastolle asiantuntijan valvontavuosien päättymisestä lukien kolmessa kuukaudessa.

b. Riippumaton asiantuntija toimittaa Kilpailuvirastolle raportin kohdassa 5 mainituista divestoitavan kokonaisuuden erillään pitämisestä ja arvon säilyttämisestä kuukauden kuluttua määräysvallan hankinnasta.

c. Lisäksi riippumaton asiantuntija toimittaa Kilpailuvirastolle raportin divestoinneista niiden toteuttamisen jälkeen. Asiantuntija toimittaa virastolle raportin myös kohdassa 4 mainitun […] määräajan jälkeen, mikäli divestointia ei silloin ole vielä toteutettu.

12. Riippumattomalla asiantuntijalla on oikeus saada tarvittavia tietoja ja asiakirjoja sekä kaikki tarvitsemansa apu tehtävänsä hoitamiseksi Elisalta sekä siirtyvältä liiketoiminnalta ja niiden henkilöstöltä. Asiantuntijalla on oikeus käyttää tarpeelliseksi katsomaansa kohtuullista teknistä, juridista ja muuta lisäasiantuntemusta. Asiantuntijalla on oikeus organisoida valvontatyö tarkoituksenmukaisella tavalla.

13. Asiantuntijan kuluista ja korvauksista vastaa Elisa Oyj.

Sitoumusten arviointi

Kilpailuvirasto katsoo, että ilman yrityskaupalle asetettavia rakenteellisia ehtoja ei kauppaa voida hyväksyä. Kilpailuviraston arvion mukaan erityisesti telesektorilla infrastruktuurilla on huomattava merkitys kilpailutilanteen kannalta. Näin ollen Kilpailuviraston arvion mukaan on keskeistä, että laajakaistapalveluiden tukkumarkkinoilla pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Jyväskylässä ja Riihimäellä divestoidaan päällekkäinen DSL-verkko. Oma DSL-verkko vähentää toimijan riippuvuutta paikallisesta puhelinyhtiöstä.

Tampereen, Jyväskylän ja Riihimäen alueilla edellä mainittu sitoumuskokonaisuus poistaa lähes kokonaan horisontaalisen päällekkäisyyden yrityskaupan osapuolilta laajakaistapalveluiden tukku- ja vähittäismarkkinoilla. Pääkaupunkiseudulla Kilpailuviraston arvion mukaan markkinarakenne eroaa muista Elisan perinteisistä toimialueista laajakaistapalveluiden vähittäismarkkinoilla. Pääkaupunkiseudulla keskittymän kohtaama kilpailupaine on suurempi, koska markkinoilla on vahvemmin läsnä suuria toimijoita. Lisäksi keskittymän yhteenlaskettu markkinaosuus on myös merkityksellisesti pienempi pääkaupunkiseudulla kuin muilla edellä mainituilla alueilla. Näin ollen Kilpailuviraston arvion mukaan kilpailuongelmien poistumisen kannalta ei ole tarpeellista, että sitoumuskokonaisuuteen kuuluisi myös laajakaistapalveluiden vähittäisasiakkaat pääkaupunkiseudulla. Kilpailuviraston arvion mukaan esitetty sitoumuskokonaisuus on riittävä poistamaan järjestelystä muutoin aiheutuvat kilpailuongelmat.

Viestintäviraston Elisaa koskevassa HMV-päätöksessä[7] on vastaava velvoite Elisalle kuin sitoumuksissa mainittu DSL-verkon kapasiteetin vuokraus pääkaupunkiseudulla syrjimättömin ehdoin kilpaileville operaattoreille. Tästä päätöksestä on kuitenkin valitettu ja Kilpailuviraston arvion mukaan markkinoiden ollessa edelleen kasvavassa vaiheessa on tärkeää turvata uusien operaattoreiden pääsy markkinoille myös DSL-verkkoa vuokraamalla. Näin ollen velvollisuuden merkitystä on haluttu korostaa ottamalla mukaan se sitoumuspakettiin.

Kilpailuviraston saamissa lausunnoissa liittyen osapuolten tarjoamiin sitoumuksiin on erityisesti kiinnitetty huomiota kahteen suurempaan kokonaisuuteen; pääkaupunkiseudun osalta pelkän DSL-verkon hankkimisen liiketaloudelliseen järkevyyteen sekä divestoitavan kokonaisuuden elinkelpoisuuden ja siirrettävyyden turvaamiseen. Kilpailuviraston arvion mukaan kokonaisuutena Elisan esittämien divestointien onnistumisen kannalta onkin merkittävää se, että divestoitava kokonaisuus on elinkelpoinen ja siirrettävissä uudelle omistajalle. Elisa on sitoutunut siihen, että myytävät kohteet pidetään niiden luovutukseen asti erillään Elisan muusta liiketoiminnasta siten, että myytävien kohteiden erottaminen ja myynti eivät vaarannu. Lisäksi Elisa on sitoutunut siihen, että siirtyvässä asiakasmäärässä Tampereen, Jyväskylän ja Riihimäen osalta huomioidaan Kilpailuviraston päätöksen ja divestoinnin toteuttamisen välillä tapahtunut markkinoiden kasvu sekä ylläpitämään muutenkin siirtyvää liiketoimintaa sen arvon säilyttävällä tavalla. Kilpailuviraston näkemyksen mukaan valmiin DSL-verkon hankkiminen on liiketaloudellisesti järkevää ainakin sellaisille toimijoille, jotka pyrkivät kasvattamaan asiakasmääriä ja joilla ei ole omaa vastaavaa verkkoa. Hankkimalla verkon toimija saa valmiin infrastruktuurin, johon se pystyy kytkemään asiakkaita.

Kilpailuvirasto arvioi, että sille esitetty sitoumuskokonaisuus riittää poistamaan yrityskaupasta muutoin aiheutuvan kilpailun merkittävän estymisen. Saunalahti on aiemmin kilpaillut merkittävissä määrin erityisesti Elisan perinteisillä toimialueilla laajakaistapalveluiden vähittäismarkkinoilla ja näin ollen muodostanut kilpailun painetta markkinoille. Yrityskaupan hyväksymiselle asetetuilla ehdoilla varmistetaan edellytykset kilpailullisen rakenteen säilymiselle markkinoilla.

Ratkaisu

Kilpailuvirasto määrää edellä selostetut sitoumukset noudatettaviksi ja hyväksyy ehdollisena yrityskaupan, jossa Elisa Oyj hankkii määräysvallan Saunalahti Group Oyj:ssä. Sitoumusten muuttamassa järjestelyssä ei synny tai vahvistu sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyisi Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.

Sovelletut säännökset

Kilpailunrajoituslaki (303/98), (318/04) 11, 11 a, 11 b ja 11 d §.

Muutoksenhaku

Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

[1] Poikkeuslupa Nettiportti Oy:n hinnoittelu- ja hankintayhteistyölle, Dnro 1147/61/2001, 3.4.2003.

[2] Hakasulkeisiin merkityissä kohdissa tieto / tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.

[3] Tele2 on 19.8.2005 ilmoittanut vetäytyvänsä Suomen markkinoilta.

[4] Kilpailuneuvoston päätös, Dnro 150/690/1999, 18.5.2001.

[5] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY, 7.3.2003, sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä (puitedirektiivi).

[6] Suuntaviivat horisontaalisten sulautumien arvioinnista yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen nojalla (2004/C 31/03).

[7] Elisaa koskeva Viestintäviraston päätös huomattavasta markkinavoimasta tukkutason laajakaistapalveluiden markkinoilla pääkaupunkiseudulla, 17.9.2004, dnro 116/934/2004.