Asian vireilletulo
Kilpailuvirastolle on 8.9.2005 ilmoitettu yrityskauppavalvontaa koskevien kilpailunrajoituslain 3 a luvun säännösten mukaisesti järjestely, jossa Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (”SOK”) hankkii määräysvallan Suomen Spar Oyj:ssä (”Suomen Spar”).
Kilpailuvirasto on päätöksellään 7.10.2005 siirtänyt asian kilpailunrajoituslain 11 e §:n mukaiseen jatkokäsittelyyn.
Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta
SOK-yhtymä tytäryhtiöineen, 22 alueosuuskauppaa ja 20 paikallisosuuskauppaa muodostavat S‑ryhmän. Osuuskauppojen omistama SOK toimii osuuskauppojen keskusliikkeenä ja tuottaa niille hankinta‑, asiantuntija- ja tukipalveluita. SOK vastaa myös S-ryhmän strategisesta ohjauksesta ja eri ketjujen kehittämisestä. S-ryhmän liiketoiminta-alueet ovat marketkauppa, liikennemyymälä- ja polttonestekauppa, tavaratalo- ja erikoistavarakauppa, hotelli- ja ravintolatoiminta, auto- ja autotarvikekauppa sekä maatalous- ja rautakauppa. S-ryhmän hankintaa ja logistiikkaa hoitavat osakkuusyhtiö Inex Partners Oy ja tytäryhtiö Intrade Partners Oy.
Suomen Spar on ruotsalaisen päivittäistavarayhtiö Axfood AB:n (publ.) tytäryhtiö. Suomen Spar on valtakunnallinen päivittäistavaroiden tukku- ja vähittäiskauppaa harjoittava yhtiö. Suomen Sparin myymäläketjut Spar ja Eurospar muodostavat yhtiön kaksi liiketoimintayksikköä. Vuoden 2005 kesäkuussa Spar-ryhmän myymäläketjussa oli 14 Eurospar-myymälää ja 266 Spar-ketjuun kuuluvaa myymälää. Suomen Spar omistaa 35 % yhtiön hankinnoista vastaavasta logistiikkayhtiö Tuko Logistics Oy:stä. Suomen Sparin täysin omistama Merso Oy harjoittaa kalustekauppaa ja -vuokrausta sekä myymäläjärjestelmien vuokrausta ja ylläpitoa Spar-kauppiaille ja Suomen Sparin omille myymälöille.
Yhteensä 280:stä myymälästä 98 on Suomen Sparin omistamia ja 182 Spar-kauppiaiden myymälöitä. Spar-kauppiaiden myymälöistä [ ][1] on yhteistyösopimuksen kautta vuokrasuhteessa Suomen Spariin. Noin [ ] myymälän kauppapaikka ei ole Suomen Sparin hallinnassa.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
SOK-yhtymän maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2004 oli noin [4–5] miljardia euroa ja Suomen Spar -konsernin vastaavasti noin 566 miljoonaa euroa. SOK-yhtymän liikevaihdosta noin [4–5] miljardia euroa kertyi Suomesta. Suomen Sparin liikevaihto kertyi kokonaisuudessaan Suomesta. Koska kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät, järjestely kuuluu yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.
Yritysjärjestelyn kuvaus
Suunnitellussa yrityskaupassa SOK hankkii ensin osakekaupan kautta määräysvallan Suomen Sparissa. Yritysjärjestelyssä S-ryhmä toteuttaa integraatio-ohjelman, jonka seurauksena osa Spar-ryhmän myymäläverkostoa tullaan siirtämään S-ryhmän alueosuuskaupoille osaksi S-ryhmän market-kauppaa. Kilpailuvirasto arvioi järjestelyn molempia vaiheita yhtenä kokonaisjärjestelynä.
Ilmoittajan mukaan S-ryhmän tarkoitus on yrityskauppailmoituksessa kuvatun integraatiosuunnitelman mukaisesti hankkia [alle 100] Suomen Sparin 280:stä myymälästä.[2] Kyseiset myymälät edustavat ilmoittajan mukaan noin [3] %:n markkinaosuutta Suomen päivittäistavaroiden vähittäiskaupan markkinoista. Lopetettavat myymälät edustavat puolestaan noin [2–4] %:n ja itsenäiset kauppiaat, joiden liikepaikka ei ole Suomen Sparin hallinnassa, noin [1–2] %:n markkinaosuutta. Kilpailuvirasto on ottanut arvioinnissaan huomioon SOK:n laatiman, sitovaksi ilmoitetun integraatiosuunnitelman vaikutukset.
Relevantit markkinat
Sekä S-ryhmä että Suomen Spar toimivat päivittäistavaroiden vähittäiskaupan markkinoilla ja päivittäistavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinoilla Suomessa. Ilmoittajan mukaan osapuolilla ei ole muuta päällekkäistä liiketoimintaa.
Päivittäistavaroiden vähittäiskaupan markkinat
A) Relevantit hyödykemarkkinat
Päivittäistavaroiden vähittäismyynnillä tarkoitetaan yleisesti päivittäistavaroiden koko sortimentin valikoimaa myyvää, pääasiassa itsepalveluperiaatteella toimivaa päivittäistavaramyymälää. Ruoan osuus Suomen päivittäistavaramyymälöiden kokonaismyynnistä on noin 80 prosenttia. Elintarvikkeiden ohella päivittäistavaramyymälöissä myydään myymälätyypistä riippuen ns. ”non-food” -tuotteita, kuten tupakkatuotteita ja kodin käyttötavaroita. Ilmoittajan mukaan Suomen Spar ei myy käytännössä lainkaan käyttötavaroita.
Kysynnän korvattavuuden näkökulmasta relevantin hyödykemarkkinan voidaan katsoa muodostuvan erilaisia päivittäistavaroita, ennen kaikkea elintarvikkeita sisältävästä ostoskorista. Kilpailu tapahtuu pääasiassa sellaisten myymälöiden kesken, jotka ovat valikoiman (ostoskorin) osalta kuluttajille vaihtoehtoisia päivittäistavaroiden ostospaikkoja. Päivittäistavarakaupan kokonaismyynnin osalta suurimmat elintarvikkeiden tuoteryhmät ovat leipomotuotteet, lihavalmisteet, keskioluet, teollisesti pakatut juustot, maidot, makeistuotteet ja valmisruoat. Elintarvikkeet ovat välttämättömyyshyödykkeitä, joita hankitaan jatkuvasti. Kansantalouden tilinpidon mukaan elintarvikkeiden osuus kotitalouksien kulutusmenoista Suomessa on noin 13 %.
Päivittäistavaroita Suomessa tarjoavat myymälät voidaan luokitella esimerkiksi ACNielsenin käyttämän tilastoinnin mukaan (i) alle 400 m²:n pien- ja valintamyymälöihin, (ii) 400–1 000 m²:n pieniin supermarketteihin, (iii) 1 000–2 500 m²:n isoihin supermarketteihin ja (iv) yli 2 500 m²:n hypermarketteihin. Liikeaikalain (1297/2000) mukaan myyntipinta-alaan lasketaan tilat, joissa myyntitoimintaa harjoitetaan. Koon (myyntipinta-alan) lisäksi myymälöitä voidaan erotella esimerkiksi valikoiman, palvelun, ketjun, ryhmän ja sijainnin perusteella. Seuraavassa on kuvattu tarkemmin Suomen päivittäistavaroiden vähittäiskaupan keskeiset myymälätyypit[3].
Hypermarket on monen alan tavaroita myyvä, pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva vähittäismyymälä, jonka myyntipinta-ala on yli 2 500 m2. Hypermarketissa elintarvikkeiden osuus on vähemmän kuin puolet kokonaispinta-alasta, mutta myynnin painopiste on päivittäistavaroissa. Hypermarket voi sijaita kaupungin keskustassa, sen tuntumassa, kauppakeskuksessa tai muualla liikenteellisesti hyvin saavutettavissa paikoissa. Esimerkkejä hypermarketeista ovat Prisma, K-citymarket ja Euromarket. Tradeka Oy:n Euromarketit ovat yleensä kooltaan pienempiä kuin S-ryhmän Prismat ja K-ryhmän K-citymarketit. Hypermarkettien valikoimassa on keskimäärin noin 15 000-20 000 elintarviketta.
Supermarket on pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on vähintään 400 m2 ja jossa elintarvikkeiden osuus on yli puolet myyntipinta-alasta. Toimialan käytännön tilastoinnissa supermarketmyymälät jaetaan pinta-alaltaan suuriin yli 1 000 m2 ja pieniin 400‑1 000 m2 supermarketteihin, joita kutsutaan myös yleisesti marketeiksi. S‑market, Valintatalo, K-Supermarket ja Spar ovat esimerkkejä supermarket-ketjuista. Supermarketeissa on yleisesti myymäläpinta-alasta riippuen noin 8 000–11 000 tuotetta, pienemmissä marketeissa enimmillään noin 5 000. Lidlin myymälöiden keskimääräinen myyntipinta-ala on noin 1 500 m2 ja myymälöiden valikoimassa on noin 1 100–1 300 tuotetta.
Pien- ja valintamyymälät ovat pieniä päivittäistavaramyymälöitä, joita kutsutaan yleisesti lähikaupoiksi. Valintamyymälä on tavallisesti pieni, yleensä alle 400 m2:n kokoinen myymälä, joka sijaitsee asutuksen keskellä jalankulkuyhteyksien päässä. Isot valintamyymälät ovat pinta-alaltaan 200–399 m2:n päivittäistavaramyymälöitä ja pienet valintamyymälät ovat pinta-alaltaan 100–199 m2. Pienmyymälät ovat myyntipinta-alaltaan alle 100 m2:n myymälöitä. Lähikauppoihin kuuluvat valintamyymälät, kyläkaupat, laatikkomyymälät ja kioskit. Pien- ja valintamyymälöiden sunnuntaiaukiolo on sallittu myös asemakaava-alueilla laissa määriteltyinä aikoina. Esimerkkejä lähimyymäläketjuista ovat Siwa, Alepa, Sale, Ruokavarasto, K-Extra ja K-pikkolo.
Muita elintarvikkeita tarjoavia myymälöitä ovat huoltoasema- ja liikennemyymälät, kuten ABC‑market, Neste Quick Shop, K-pikkolo-liikennekaupat sekä Esso Snack & Shop. Kyseisten myymälöiden myynti on lisääntynyt viime vuosina muun muassa myymälöiden sijainnin sekä vapaiden aukioloaikojen ansiosta. Huoltoasema- ja liikennemyymälät ovat kuitenkin ennen kaikkea päivittäistavaramyymälöitä täydentäviä ostospaikkoja.
Edellä mainittujen myymälöiden lisäksi päivittäistavaroita myydään vähäisessä määrin tuotekohtaisissa erikoismyymälöissä, kauppahalleissa, suoramyyntinä, torikaupassa, myymäläautoissa ja sähköisessä kaupassa. Näiden jakelukanavien osuus kokonaismarkkinoista on viime vuosina ollut vähenemään päin.
S-ryhmään kuuluvia päivittäistavaroiden vähittäiskauppaa harjoittavia ketjuja ovat Prisma, S-market, Sale ja Alepa. S-ryhmän päivittäistavaroiden vähittäiskaupan ketjuihin kuuluu hypermarketteja, supermarketteja sekä pien- ja valintamyymälöitä. Kaupan kohde Suomen Spar harjoittaa päivittäistavaroiden vähittäiskauppaa Eurospar- ja Spar-ketjuissa. Eurospar-ketju koostuu myyntipinta-alaltaan 1 300-2 475 neliön suuryksiköistä. Spar-myymälät ovat myyntipinta-alaltaan pienempiä yksiköitä, lähinnä pieniä supermarketteja sekä pien- ja valintamyymälöitä. Myymälöiden koon perusteella jaoteltuna SOK:lla ja Suomen Sparilla on päällekkäistä liiketoimintaa kaikilla muilla segmenteillä paitsi hypermarkettien segmentillä.
Eri tyyppisten päivittäistavaroita tarjoavien myymälöiden voidaan ajatella olevan jossain määrin toisiaan korvaavia. Pienemmät lähikaupat ja marketit eivät välttämättä merkittävällä tavalla rajoita samalla alueellisella markkinalla toimivien hypermarkettien ja isojen supermarkettien kilpailukäyttäytymistä. Sitä vastoin hypermarketit ja isot supermarketit mitä todennäköisimmin rajoittavat vaikutusalueellaan olevien pienempien myymälöiden kilpailukäyttäytymistä. Kuluttajan näkökulmasta suurista kauppayksiköistä voidaan useimmiten tehdä kaikki päivittäistavaroiden hankinnat (ns. ”one stop shopping”), kun taas pienemmät marketit ja myymälät toimivat enenevässä määrin täydentävinä ostospaikkoina (”ns. secondary & convenience shopping”).[4]
Kilpailuvirasto katsoo, että tarkemmassa tarkastelussa voidaan ottaa huomioon eri tyyppisten myymälöiden vaikutusalueissa esiintyviä eroja ilman, että eri tyyppisiä myymälöitä luokiteltaisiin erillisiksi hyödykemarkkinoiksi.
B) Relevantit maantieteelliset markkinat
Yrityskaupan ilmoittaja on katsonut, että päivittäistavaroiden vähittäiskaupan maantieteelliset markkinat ovat valtakunnalliset. Markkinoilla kilpailevat ketjuyritykset toimivat valtakunnallisten ketju-brandien alla ja ketjuun kuuluvien myymälöiden ketjuvalikoimat, mainostaminen, hinnoittelu ja toimintaperiaatteet päätetään ja toteutetaan pääosin keskitetysti valtakunnallisella tasolla.
Päivittäistavaroiden vähittäiskaupan maantieteellinen markkina muodostuu kysynnän korvattavuuden näkökulmasta sellaisesta maantieteellistä alueesta, jonka määrittää joko maantieteellinen tai yleisemmin käytetty ajallinen etäisyys, jonka kuluttajat pystyvät tai ovat valmiita kulkemaan tehdessään päivittäistavaroiden hankintojaan. Ajallisen etäisyyden (matka-ajan) kasvaessa kuluttajan todennäköisyys asioida tarkastelun kohteena olevassa myymälässä pienenee.
Etäisyyden merkitystä on pyritty talouskirjallisuudessa mallintamaan muun muassa erilaisten vetovoima- ja vaikutusalueteorioiden avulla. Vaikutusalueteoriat pyrkivät yleensä joko kuvaamaan sitä, miten suurelta alueelta jokin tietty myymälä saa asiakkaita, tai sitä, miten suurella todennäköisyydellä tietyllä alueella asuva kuluttaja käyttää jotakin tiettyä ostopaikkaa. Yksittäisen päivittäistavaroita tarjoavan myymälän ”vaikutusalueeseen” vaikuttaa luonnollisesti myymälän koko ja valikoiman laajuus. Suurien hypermarkettien sekä kauppakeskusten vaikutusalue on luonnollisesti suurempi kuin pienempien yksittäisten myymälöiden. Haja-asutusalueilla ostosmatkat ovat usein käytännössä pidemmät kuin asutuskeskuksissa. Toimivat liikenneyhteydet ja pysäköintitilat ovat eräitä merkitseviä tekijöitä arvioitaessa yksittäisen myymälän houkuttelevuutta. Päivittäistavarakauppa on sijoittunut entistä selvemmin ostovoiman perässä asutuskeskuksiin.
Komission päätöskäytännössä on todettu 10–30 minuutin ajomatkan tarjoavan erään mahdollisen tavan tarkastella sitä maantieteellistä markkina-aluetta, jolta kuluttajat hankkivat päivittäistavaroita.[5] Myös eräät kansalliset kilpailuviranomaiset ovat päätöskäytännössään arvioineet ajallista ajomatkaa päivittäistavaroiden vähittäiskaupan maantieteellisten markkinoiden määrittelyssä.[6] Suomessa noin 80 %:lla kotitalouksista on käytössään auto. Oman auton käytön on arvioitu olevan yleisin kulkutapa useisiin ostospaikkoihin.[7] Kodista käsin tapahtuvien ostosmatkojen ohella päivittäistavaroiden hankintoja tehdään myös työmatkojen yhteydessä. Erityisesti suuryksiköissä asioidaan paljon autolla. Lähikaupoissa ja keskusta-alueilla asioidaan usein lisäksi kävellen.[8]
Maantieteellisen markkinan osalta komissio on lisäksi todennut, että paikallisiin markkinoihin rajoittuva tarkastelu ei anna oikeaa kuvaa elintarvikkeiden vähittäiskaupan kilpailuvaikutuksista ainakaan silloin, jos useat paikalliset markkinat, joihin tarkasteltu keskittymä vaikuttaa, ovat keskenään sellaisessa yhteydessä, että niillä on päällekkäisyyttä ja että ne kattavat saumattomasti suuremman alueen tai jopa jäsenvaltion koko alueen.[9]
Vähittäiskaupan paikallisen ja kansallisen tason kilpailutilanteella on viraston arvion mukaan erinäisiä yhteyksiä eritoten tarjontapuolen osalta. Suomessa toimivat vähittäiskaupan ketjut tekevät eräitä yksittäisten myymälöiden valikoimiin ja hinnoitteluun liittyviä päätöksiä keskitetysti. Myös mainonta, myynninedistäminen ja päivittäistavaroiden hankinnat tapahtuvat suuressa määrin keskitetysti. Useissa kaupparyhmittymissä esimerkiksi hinnoittelustrategia sisältää käytännössä ketju-, paikkakunta- ja myymälätason piirteitä.
Paikallistason maantieteellisiä markkinoita tukee kuitenkin osaltaan relevanttien markkinoiden arvioinnissa hyödynnettävä käsitteellinen SSNIP-testi.[10] SSNIP-testin keskeinen kysymys on se, voiko tietyllä päivittäistavaroiden vähittäiskaupan paikallisella markkinalla toimiva hypoteettinen monopolisti nostaa hintoja kannattavalla tavalla 5–10 %. Ottaen huomioon muun muassa kuluttajien ostosmatkojen etäisyyttä rajoittavat erilaiset aika- ja kustannustekijät, ylipäätään elintarvikkeiden kysynnän joustamattomuuden aggregaattitasolla[11] sekä tarjonnan korvattavuuteen liittyvät epävarmuustekijät, vaikuttaa tämä ainakin tietyillä alueilla todennäköiseltä.
Paikallistason tarkastelua tukee osaltaan myös se, että Suomi on harvaan asuttu[12] ja paikalliset kuntakeskukset sijaitsevat pääsääntöisesti maantieteellisesti melko kaukana toisistaan. Myös myymälätiheys on Suomessa huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi suuremmissa Keski-Euroopan maissa. Kuntakeskusten muodostavat usein ostovoiman ja päivittäistavaramyymälöiden keskittymiä. Suomen päivittäistavaroiden vähittäiskaupan markkinoilla ei siten välttämättä ole joka paikassa sellaista koko Suomea kattavaa yhteyttä, että niiden voitaisiin katsoa muodostavan Suomen kattavan yhtenäisen maantieteellisen markkina-alueen. Edellä mainittujen erityispiirteiden johdosta komission Rewe/Meinl -päätöksessä toteama päällekkäisten paikallisten markkinoiden malli ei siten välttämättä toteudu koko Suomen alueella.
Paikallistason maantieteellisiin markkinoihin viittaa lisäksi muun muassa LTT-Tutkimus Oy:n Vähittäiskaupan kansainvälisyys ja tehokkuus – case päivittäistavarakauppa –tutkimus[13]. Kyseisessä kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta tehdyssä tutkimuksessa todetaan muun muassa, että eräs päivittäistavarakauppaa leimaava piirre on markkinoiden alueellinen segmentoituminen. Jokainen päivittäistavarakauppa muodostaa ympärilleen melko suppean markkina-alueen ja kilpailee asiakkaista lähinnä kyseisellä alueella sijaitsevien muiden myymälöiden kanssa. Tutkimuksessa todetaan edelleen, että koska eri markkina-alueilla sijaitsevat myymälät eivät kilpaile toistensa kanssa, päivittäistavarakaupan kilpailutilanteessa eri puolilla Suomea saattaa olla selkeitä eroja. Myös kilpailun kiristymisen vaikutukset jäänevät osittain alueellisiksi eli esimerkiksi hintatasoissa saattaa olla selkeitä eroja eri alueiden välillä. Tutkimuksessa on muun muassa viitattu Iisalmen, Savonlinnan ja Pirkkalan alueilla tehtyihin ostoskoritutkimuksiin, joissa on todettu Lidlin markkinoille tulon johtaneen hintojen laskuun samalla vaikutusalueella olevissa myymälöissä.
Myös S-ryhmän sekä Kilpailuviraston kuulemien markkinaosapuolten toimittamasta materiaalista käy ilmi, että S-ryhmän saman ketjun (mm. Prisma-ketju ja S-market-ketju) eri paikkakunnilla sijaitsevissa myymälöissä esiintyy hintaeroja[14]. Vaikka Suomessa ei ole tehty kattavia alueellisia hintaeroja käsitteleviä päivittäistavaratutkimuksia, voidaan edellä esitettyjen esimerkkien perusteella päätellä, että erillisten maantieteellisten alueiden kilpailuolosuhteissa mitä todennäköisimmin esiintyy kilpailun intensiteetistä riippuen vaihtelua.
Kilpailuvirasto katsoo edellä esitettyyn viitaten, että järjestelyn kilpailuvaikutuksia voidaan tarkastella valtakunnallisen tason lisäksi myös alueellisella tasolla.
Päivittäistavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinat
A) Relevantit hyödykemarkkinat
Sekä S-ryhmä että Suomen Spar toimivat toistensa kilpailijoina päivittäistavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinoilla. Päivittäistavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinat käsittävät päivittäistavaroiden myynnin valmistajalta tukku- ja vähittäiskauppiaille sekä muille yrityksille.
S-ryhmä toimii hankintamarkkinoilla Inex Partners Oy:n kautta ja Suomen Spar Tuko Logistics Oy:n kautta. S-ryhmä omistaa tällä hetkellä Inex Partners Oy:n yhdessä Osuuskunta Tradeka-yhtymän kanssa. Tradeka on kuitenkin siirtämässä hankintojaan Tuko Logistics Oy:lle. Suomen Spar omistaa Tuko Logistics Oy:stä 35 %. SOK:n tarkoitus on, että Suomen Spar luopuu Tuko Logistics Oy:n omistuksesta siirtymäkauden jälkeen.
Inex Partners Oy:n tytäryhtiö Meira Nova Oy:n toimialana on HoReCa-alan[15] päivittäistavaroiden hankinta ja logistiikka. Meira Nova Oy:n lisäksi Inex Partners Oy omistaa puolet Finnfrost Oy:stä, joka on erikoistunut pakastetuotteiden hankintaan ja logistiikkaan. Finnfrost Oy:n suurimmat asiakasryhmät ovat S-ryhmän, Tradekan sekä Wihuri Oy:n, Suomen Spar Oyj:n, Stockmann Oyj:n ja Heinon Tukku Oy:n vähittäiskauppa- ja HoReCa-alan asiakkaat. Finnfrost Oy:n toinen omistaja (50 %) on Tuko Logistics Oy. Inex Partners Oy:llä on lisäksi yhteistyösopimus pohjoismaisen Coop Norden AB:n kanssa. Yhteistyösopimuksen kautta on pyritty lisäämään erityisesti kaupan omien tuotteiden hankintaa.
Vähittäiskaupan hankintamarkkinat on mahdollista jakaa tuoteryhmien perusteella. Euroopan komissio on eräissä päivittäistavarakauppaa koskevissa päätöksissään tarkastellut hankintamarkkinoita tuoteryhmittäin. Kilpailuviraston arvion mukaan tarkastelun kohteena olevan järjestelyn markkinavaikutuksia voidaan arvioida ilman tuoteryhmäkohtaista markkinajaottelua.
B) Relevantit maantieteelliset markkinat
Yrityskaupan ilmoittaja katsoo, että päivittäistavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinat voivat olla Suomea laajemmat. Myös Kilpailuvirasto on aiemmassa päätöskäytännössään katsonut, että päivittäistavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinat voivat olla Suomea laajemmat.
Suomessa kotimaisten elintarvikkeiden markkinaosuus on noin 85 %. Kotimaisuus on tutkimusten[16] mukaan useille kuluttajille edelleen tärkeä valintakriteeri. Korkea kotimaisuusaste ja kansalliset preferenssit indikoivat, että hankintamarkkinat saattavat olla kansalliset. Elintarvikkeiden tuonnin odotetaan kuitenkin yleisesti kasvavan.
Kilpailuvaikutusten arviointi
Päivittäistavaroiden vähittäiskaupan valtakunnalliset markkinat
ACNielsenin mukaan vuonna 2004 päivittäistavaroiden myynti Suomessa oli 11 639 miljoonaa euroa. Suurimmat valtakunnalliset toimijat markkinaosuuksineen olivat: K-ryhmä (35,3 %), S-ryhmä (34,3 %), Tradeka Oy (10,0 %) ja Suomen Spar Oyj (6,8 %). Muita markkinaosuudeltaan pienempiä yksityisiä päivittäistavarakaupan toimijoita ovat muun muassa Wihuri, Lidl ja Stockmann.[17]
Päivittäistavarakaupan vuoden 2004 myymälärekisterin mukaan koko päivittäistavaravalikoimaa myyviä myymälöitä oli vuonna 2004 yhteensä 3 584. Päivittäistavaroiden myyntipinta-ala oli yhteensä 2,0 miljoonaa neliömetriä, keskimääräinen päivittäistavaramyynti 5 900 € neliömetriä kohden ja asukkaita päivittäistavaramyymälää kohden oli keskimäärin 1 250. ACNielsenin mukaan puolet koko päivittäistavaroiden myynnistä kulki 396 suurimman myymälän kautta. Päivittäistavarakaupan myynti kasvaa Suomessa maltillisesti – alan kasvu on ollut viime vuosina noin 1–3 %. Kilpailu käydäänkin pitkälti markkinaosuuksista.
Suomessa päivittäistavarakaupan markkinoille on viime vuosina ollut tyypillistä myymälöiden lukumäärän pienentyminen ja yksikkökoon kasvaminen. Myymälöiden koon ja lukumäärän muuttuminen ovat kiinteästi yhteydessä sekä hajaantumiskehitykseen (väestön siirtyminen kaupunkikeskuksista ympäristökuntiin) että uusien kauppamuotojen syntymiseen.
Suomen päivittäistavaroiden vähittäiskaupan markkinat ovat rakenteeltaan keskittyneet. K-ryhmä ja S-ryhmä hallitsevat Suomen päivittäistavarakaupan markkinoita yhteensä noin 70 %:n markkinaosuudella. Ryhmien kasvu on seurausta muun muassa panostuksista erityisesti hypermarketteihin ja suuriin supermarketteihin. S-ryhmään kuuluva Helsingin Osuuskauppa HOK ja Osuusliike Elanto sulautuivat kesällä 2003, mikä osaltaan kasvatti S-ryhmän markkinaosuutta.[18] Nyt toteutettavan järjestelyn seurauksena S-ryhmästä muodostuisi suurin toimija Suomen päivittäistavaroiden vähittäiskaupan markkinoille.
S-ryhmään kuuluvia päivittäistavarakaupan suurimpia ketjuja ovat Prisma, S‑market, Sale ja Alepa. Vuoden 2004 lopussa S-ryhmään kuuluvia ruokakauppoja oli yhteensä 768 kappaletta. S-ryhmän suurimpien myymälöiden eli hypermarkettien (Prisma, 46 kpl) päivittäistavaroiden keskimyynti oli viime vuonna noin 28 miljoonaa euroa, markettien (S-market) noin 6 miljoonaa euroa ja pienmyymälöiden (Alepa ja Sale) noin 2 miljoonaa euroa. Suurimpien S-markettien myynti on yli 20 miljoonaa euroa. S-ryhmän osuus Suomen päivittäistavarakaupan kokonaismyynnistä oli noin 3 997 miljoonaa euroa ja valtakunnallinen markkinaosuus noin 34,3 %.
K-ryhmä toimii Suomen päivittäistavarakaupassa K-citymarket-, K-supermarket-, K-market-, K-extra- ja K-pikkolo-ketjujen välityksellä. Lisäksi K‑ryhmällä on Cassa-ketju, jonka myymälät ovat niin sanottuja ”hard discounter” ‑myymälöitä. Ensimmäiset Cassat aloittivat toimintansa puolitoista vuotta sitten ja tällä hetkellä myymälöitä on vajaa kolmekymmentä. Vuonna 2004 K-ruokakauppoja oli Suomessa 1 085 kappaletta. K-ryhmän hypermarkettien (K-citymarket, 51 kpl) päivittäistavaroiden keskimyynti oli viime vuonna 23 miljoonaa euroa, supermarkettien (K-supermarket) 9 miljoonaa euroa ja pienempien market-myymälöiden (K-market) noin 3 miljoonaa euroa. ACNielsenin mukaan vuonna 2004 K-ryhmän osuus Suomen päivittäistavarakaupan kokonaismyynnistä oli noin 4 109 miljoonaa euroa ja valtakunnallinen markkinaosuus 35,3 %.
Tradeka-ryhmä laajeni kesällä 2005 kun Industri Kapital 2000 Limited hankki määräysvaltaansa Tradeka Oy:n ja osan Wihuri Oy:n päivittäistavaraliiketoiminnasta. Järjestelyn seurauksena Wihuri-ryhmään kuuluneet Ruokavarasto-, Sesto- ja Etujätti-myymälät siirtyvät Siwa-, Valintatalo- ja Euromarket-brändien alle noin vuoden siirtymäajan kuluessa. Uudella Tradeka Oy:llä on yhteensä noin 750 myymälää Suomessa. Tradeka Oy:n mukaan uuden yhtiön painotus tulee olemaan pienemmissä myymälöissä. Ryhmällä on tällä hetkellä yhteensä 23 hypermarket-luokan myymälää, joiden päivittäistavaroiden keskimyynti Euromarkettien osalta on noin 13 miljoonaa euroa. Uusia Euromarketteja on suunnitteilla Vantaalle, Turkuun ja Tampereelle.[19] Uuden Tradeka Oy:n markkinaosuus Suomen päivittäistavaroiden markkinoilla on alle 15 %.
Kaupan kohteena olevan Spar-ryhmän myynti oli vuonna 2004 yhteensä 788 miljoonaa euroa ja valtakunnallinen markkinaosuus noin 6,8 %. Eurospar-ketju koostuu myyntipinta-alaltaan 1300–2475 neliön suuryksiköistä. Ketjuun kuului vuoden 2004 lopussa 13 myymälää, jotka sijaitsevat Espoossa (2), Vantaalla (3), Tuusulassa, Riihimäellä, Hollolassa, Lahdessa, Ylivieskassa, Kempeleellä, Kemissä ja Rovaniemellä. Spar-ketjuun kuului puolestaan vuoden 2004 lopussa 274 myymälää, joista Suomen Sparin omistamia oli 81. Suomen Sparin markkinaosuus on selvästi pienentynyt viime vuosina.
Saksalainen Lidl on ensimmäinen ulkomainen päivittäistavarakaupan ketju, joka on laajentanut toimintaansa Suomeen perustamalla uusia myymälöitä vuodesta 2002 alkaen. Lidlin myymälät ovat niin sanottuja ”hard discounter” -myymälöitä, jotka tarjoavat tyypillisesti rajoitetun valikoiman ja edulliset hinnat. Lidl Suomi Ky on perustanut noin 1 500 m2:n suuruisia myymälöitä ympäri Suomea, myös pienemmille paikkakunnille. Vuoden 2004 lopussa Lidlillä oli 86 myymälää Suomessa. Yhtiön Suomen päivittäistavarakaupan myynnistä kertynyt myynti oli vuonna 2004 noin 326 miljoonaa euroa ja markkinaosuus noin 3 %.
Kun Suomen päivittäistavarakaupan myymälät luokitellaan ACNielsenin käyttämän tilastoinnin mukaan (i) alle 400 m²:n pien- ja valintamyymälöihin, (ii) 400–1000 m²:n pieniin supermarketteihin, (iii) 1000–2500 m²:n isoihin supermarketteihin ja (iv) yli 2500 m²:n hypermarketteihin, osapuolten valtakunnalliset markkinaosuudet vuonna 2004 olivat (i) S-ryhmä [10–20] % ja Spar [alle 10] %, (ii) S-ryhmä [30–40] % ja Spar [10–20] %, (iii) S-ryhmä [35–45] % ja Spar [alle 10] % ja (iv) S-ryhmä [35–45] %.
Seuraavassa taulukossa on esitelty päivittäistavaroiden vähittäiskaupan keskeiset toimijat ja tunnusluvut vuodelta 2004.
| Ryhmittymä | Ketju | Myymälöiden lukumäärä | Pt-myynti %-osuus | Pt-myynti meur | Keskimyynti/myymälä meur |
| K-ryhmä | K-citymarket
K-extra K-market K-supermarket Muut |
51
347 333 154 200 |
10,0 %
2,7 % 8,9 % 11,7 % 2,0 % |
1164
314 1036 1362 233 |
23
1 3 9 1 |
| K-ryhmä yht. | 1 085 | 35,3 % | 4 109 | 4 | |
| S-ryhmä | Prisma
S-market Alepa + Sale Muut |
46
375 246 101 |
10,9 %
18,8 % 3,8 % 0,8 % |
1269
2188 442 93 |
28
6 2 1 |
| S-ryhmä yht. | 768 | 34,3 % | 3 997 | 5 | |
| Tradeka | Euromarket
Siwa Valintatalo |
19
451 102 |
2,2 %
5,0 % 2,8 % |
256
582 326 |
13
1 3 |
| Tradeka yht. | 572 | 10,0 % | 1 159 | 2 | |
| Spar-ryhmä | Eurospar
Spar |
13
274 |
0,9 %
5,9 % |
105
687 |
8
3 |
| Spar-ryhmä yht. | 287 | 6,8 % | 788 | 3 | |
| Wihuri | Etujätti
Sesto Ruokavarasto Tarmo ja Kympit |
5
17 144 353 |
0,3 %
0,8 % 1,7 % 1,8 % |
34
97 203 211 |
7
6 1 1 |
| Wihuri yht. | 519 | 4,6 % | 545 | 1 | |
| Stockmann | Tavaratalojen
pt-myynti |
6 | 1,5 % | 172 | 29 |
| Lidl | 86 | 2,8 % | 326 | 4 | |
| Muut ryhmiin kuulumattomat | 869 | 4,7 % | 543 | 1 | |
| Kaikki myymälärekisteriin kuuluvat yht. | 4 192 | 100,0 % | 11 639 | 3 | |
Taulukko 1. Päivittäistavaramyynti ketjuittain vuonna 2004. A.C. Nielsen Finland Oy ja PTY ry (päivittäistavarakauppa 2005-2006 -julkaisu)
Suomessa toimivat vähittäiskaupan ketjut kilpailevat periaatteessa kolmella tasolla: valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Myös kaupparyhmittymät itse ovat todenneet kilpailussa olevan eroteltavissa eri tasoja. Useilla kaupparyhmillä on muun muassa valtakunnan tasolla tapahtuvaa markkinointia. Kaupparyhmien valikoima ja hinnoittelu saattaa vaihdella eri ketjujen ja myymälöiden välillä. Eri kaupparyhmien myymäläketjujen yhteisen valikoiman osuus vaihtelee. Kilpailuviraston aiempien S-ryhmää koskevien poikkeuslupapäätösten mukaan S-ryhmän myymälöiden yhteisen valikoiman osuus on ollut noin 60 prosenttia. Yrityskaupan ilmoittajan mukaan S-ryhmän myyntituotteista noin [70–100] prosenttia kuuluu ketjuvalikoimaan, jonka hinnoittelu on pääsääntöisesti valtakunnallista.
Lidlin Suomeen tulon on yleisesti arvioitu lisänneen hintakilpailua Suomen päivittäistavaramarkkinoilla. Lidlin markkinoille tulo on osaltaan nopeuttanut heikosti menestyvien kauppojen markkinoilta poistumista, mikäli ne eivät ole tehostaneet toimintojaan. Myös uudet hypermarketit ovat osaltaan saattaneet vaikuttaa pienten lähikauppojen markkinoilta poistumiseen. Suuret kaupparyhmittymät ovat pyrkineet vastaamaan Lidlin aikaansaamaan hintakilpailuun kasvattamalla erityisesti kaupan omien tuotemerkkien valikoimia.
Yrityskaupan ilmoittajan mukaan S-ryhmän kilpailustrategian yhtenä keskeisenä kilpailuelementtinä on edullisuus. Se on määritelty niin, että jokaisen ketjun ja yksikön on oltava kilpailijoita edullisempi. S-ryhmän kilpailustrategian mukainen hinnoittelurakenne on johtanut ilmoittajan mukaan siihen, että ryhmän ketjuyksiköiden toteutunut hinnoittelu poikkeaa erittäin vähän paikkakunnittain. Yksittäiset myymälät voivat kuitenkin tarvittaessa reagoida kilpailijoiden toimenpiteisiin.
Päivittäistavaroiden vähittäiskaupan alueellinen tarkastelu
Yrityskaupan ilmoittaja on toimittanut virastolle pyynnöstä keskeisiä markkinaosuustietoja ACNielsenin käyttämän kuuden alueen jaottelun, alueosuuskauppojen toiminta-alueen, seutukuntajaottelun sekä yksittäisten kuntien tasolla. Kilpailuviraston arvion mukaan kuntatason jaottelu on edellä esitetyistä jaotteluista paras lähestymistapa yritysjärjestelyn paikallisten kilpailuvaikutusten tarkastelemiseen. Myös Kilpailuviraston yritysjärjestelyn johdosta kuulemat markkinaosapuolet ovat korostaneet kuntatasolla tapahtuvan tarkastelun tärkeyttä.
Kuntatasolla tarkasteltuna S-ryhmän markkinaosuus ylittää useissa kunnissa ryhmän valtakunnallisen markkinaosuuden (noin 35 %). Myös kaupan kohteena olevan Suomen Sparin osalta esiintyy kuntakohtaisia eroja. S-ryhmällä ja Suomen Sparilla on päällekkäistä päivittäistavaroiden vähittäiskaupan liiketoimintaa noin [100–150] kunnan alueella[20]. Osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus ylittää 40 % yli sadassa kunnassa ja on yli 50 % kymmenillä paikkakunnilla. Ostovoimaltaan suuremmissa kunnissa on useissa tapauksissa useita vaihtoehtoisia kaupan toimijoita sekä kooltaan vaihtelevia myymälöitä, kun taas pienemmissä kunnissa voi olla vain muutamia pieniä myymälöitä.
Kilpailuvirasto on ottanut arviossaan huomioon sen, että tiettyjen kuntien asukkaille vaihtoehtoisia kilpailevien ryhmittymien ostospaikkoja – ennen muuta hypermarketteja ja suuria supermarketteja – sijaitsee kohtuullisen ajomatkan päästä naapurikunnassa. Asiakkailla on tällaisessa tilanteessa katsottu olevan yksittäistä kuntaa tai eräissä tapauksissa postinumeroaluetta (suuret kaupungit) laajemmat mahdollisuudet tehdä päivittäistavaroiden hankintoja, minkä johdosta korkeita markkinaosuuksia ei ole välttämättä pidetty ongelmallisina.
Seuraavassa on tarkasteltu markkinatilannetta niiden kuntien osalta, joissa Kilpailuvirasto katsoo järjestelyn johtavan S-ryhmän määräävään markkina-aseman syntymiseen tai vahvistumiseen. Keskittymän markkina-aseman arvioinnissa on otettu huomioon ennen muuta kuntakohtaiset myynnit ja markkinaosuudet, myymäläkohtaiset myynnit ja myymälöiden sijainti, myymäläverkoston rakenne sekä toteutuneet investoinnit. Arvioinnissa on huomioitu myös S-ryhmän integraatiosuunnitelma. Spar-ryhmän kuntakohtaisista myynneistä ja markkinaosuuksista on vähennetty itsenäisten Spar-kauppiaiden[21] osuus. Myynti- ja markkinaosuustaulukossa on esitetty S-ryhmän ja Suomen Sparin yhteenlaskettu markkinaosuus, mutta arviossa on otettu huomioon lopetettavien myymälöiden liikevaihdon mahdollinen jakautuminen lähialueen (ennen muuta saman postinumeroalueen) kilpaileville vaihtoehtoisille myymälöille. Kysynnän on siten arvioitu jakautuvan jäljelle jäävien kilpailijoiden markkinaosuuksien suhteessa. Spar-myymälän kohdalla on mainittu suluissa kauppiassopimuksen loppumisajankohta, mikäli kyseessä ei ole Suomen Sparin myymälä. Arvioissa on lisäksi mainittu useimpien kuntien osalta etäisyys lähimpään suurempaan kuntaan tai eräissä tapauksissa kauppakeskukseen.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri[22] | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| ANJALANKOSKI | [30–40] | [ ] | [50–60] % | [ ] | [0–10] % | [60–70] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | 0,0 % | |
Anjalankoski: S-ryhmä on entuudestaan markkinajohtaja Anjalankoskella, S-ryhmällä on lisäksi huomattavan laaja myymäläverkosto (8 kpl) kunnan alueella. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä tulisi [ ]. Kunnan kokonaismyyntiin nähden Spar edustaa noin [0–10] %:n myyntiä. Kilpailijoista K-ryhmällä ja Tradeka-Wihurilla on vain muutamia myymälöitä kunnan alueella. Inkeroisten alueella on lisäksi Lidl-myymälä. [ ], järjestely vahvistaa S-ryhmän jo entuudestaan korkeaa markkinaosuutta. Anjalankosken Sparilla on lisäksi pitkähkö kauppiassopimus, jonka ajan kyseinen myymälä on edelleen Suomen Sparin ketjuohjauksessa ja sitä kautta välillisesti S-ryhmän määräysvallassa. Anjalankosken Sparin myynti on [ ] viime vuosina. [ ] Spar-myymälän postinumeroalueella (46900) sijaitsevia päivittäistavaramyymälöitä ovat S-market Inkeroinen, Cassa ja Lidl. S-market Inkeroinen ([ ] euroa) ja S-market Myllykoski ([ ] euroa) ovat paikkakunnan suurimmat päivittäistavaramyymälät. Anjalankoskella on yli 17 000 asukasta ja kunnasta on matkaa Kouvolaan noin 17 kilometriä.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| EURAJOKI | [0–10] | [ ] | [55–65] % | [ ] | [5–15] % | [65–75] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % |
Eurajoki: S-ryhmä on entuudestaan markkinajohtaja Eurajoella. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä tulisi [ ]. Kunnan kokonaismyyntiin nähden Spar Eurajoki edustaa [5–15] %:n myyntiä. Spar Eurajoen myynti on [ ] euroon. Kilpailijoista on vahvimmin edustettuna K-ryhmä. S-ryhmän huomattava markkinaosuus vahvistuisi järjestelyn seurauksena entisestään, [ ]. [ ] nostaisi keskittymän markkinaosuuden noin [65–75] %:iin. [ ] myymälän postinumeroalueella sijaitsevia myymälöitä ovat S-market Eurajoki ja K-market Isojuha. S-market Eurajoen myynti on yli [ ] euroa. Eurajoella asuu hieman alle 5 800 ihmistä ja Eurajoen kuntakeskuksesta on matkaa Raumalle noin 15 kilometriä.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| IITTI | [10–20] | [ ] | [45–55] % | [ ] | [10–20] % | [60–70] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % |
Iitti: S-ryhmä on entuudestaan selkeä markkinajohtaja Iitissä. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä tulisi [ ]. [ ]. S-market Kausala on paikkakunnan suurin päivittäistavaramyymälä noin [ ] euron myynnillä. S-ryhmän jo entuudestaan huomattava asema vahvistuisi järjestelyn seurauksena entisestään. [ ] nostaisi keskittymän markkinaosuuden noin [55–65] %:iin. Lisäksi Spar Kausalan kauppiassopimus on voimassa vielä [ ], minkä ajan myymälä olisi välillisesti S-ryhmän määräysvallassa. Iitissä on yli 7 300 asukasta ja kunnasta on matkaa Kouvolaan noin 20 kilometriä.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| ILOMANTSI | [10–20] | [ ] | [50–60] % | [ ] | [5–15] % | [60–70] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | 0,0 % | |
Ilomantsi: S-ryhmällä on entuudestaan markkinajohtaja Ilomantsissa. Integraatiosuunnitelman mukaan ryhmä tulisi [ ]. [ ]. Spar Ilomantsin postinumeroalueella (82900) sijaitsevia päivittäistavaramyymälöitä ovat S-market Ilomantsi, K-market, K-extra, Siwa sekä Tokmanni. S-market Ilomantsi on selkeästi kunnan suurin päivittäistavaramyymälä noin [ ] euron myynnillä. S-ryhmän markkina-asema tulisi järjestelyn myötä vahvistumaan entisestään. [ ] nostaisi keskittymän markkinaosuuden noin [55–65] %:iin. Ilomantissa on noin 6 500 asukasta ja kunnasta on matkaa Enoon noin 40 kilometriä.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| INKOO | [0–10] | [ ] | [70–80] % | [ ] | [10–20] % | [85–95] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | 0,0 % | |
Inkoo: S-ryhmä on entuudestaan selkeä markkinajohtaja Inkoossa, jossa valtaosa ryhmän myynnistä tulee kunnan S-marketista. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä tulisi [ ]. S-ryhmän lisäksi kunnassa on vain pieni K-ryhmän myymälä (K-extra). [ ]. Näin ollen S-ryhmän paikallinen markkinavoima vahvistuisi entisestään. [ ] nostaisi keskittymän markkinaosuuden noin [85–95] %:iin. Inkoossa on yli 5 000 asukasta, joista noin puolet asuu keskustaajamassa. Kunta sijaitsee vajaan 20 kilometrin päässä Karjaalta ja vajaan 30 kilometrin päässä Kirkkonummelta.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| JURVA | [0–10] | [ ] | [45–55] % | [ ] | [10–20] % | [60–70] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % |
Jurva: S-ryhmä on entuudestaan selkeä markkinajohtaja Jurvan kunnassa – ryhmällä on Jurvassa kaksi S-markettia sekä pienempiä myymälöitä. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä tulisi [ ]. [ ]. Spar Jurvan postinumeroalueella (66300) sijaitsevia päivittäistavaramyymälöitä ovat S-market Jurva, S-market Eepee ja K-market. S-ryhmän jo entuudestaan huomattava markkinavoima tulisi järjestelyn seurauksena vahvistumaan. [ ] nostaisi keskittymän markkinaosuuden noin [55-–65] %:iin ja K-ryhmän osuuden vastaavasti [ ] %:iin. Jurvassa on yli 4 500 asukasta.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| JUVA | [15–25] | [ ] | [60–70] % | [ ] | [10–20] % | [75–85] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | 0,0 % | |
Juva: S-ryhmä on entuudestaan markkinajohtaja Juvan kunnassa. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä tulisi [ ]. [ ]. S-market Juva on paikkakunnan suurin päivittäistavaramyymälä noin [ ] euron myynnillä. S-ryhmän markkina-asema tulisi joka tapauksessa järjestelyn seurauksena vahvistumaan entisestään. [ ] nostaisi keskittymän markkinaosuuden noin [75–85] %:iin. Lisäksi Spar Juva olisi kauppiassopimuksen voimassaoloajan eli noin [ ] välillisesti S-ryhmän määräysvallassa. Spar Juvan postinumeroalueella (51900) sijaitsevia päivittäistavaramyymälöitä ovat S-market Juva, S-market ABC Juva ja Cassa. Juvassa on noin 7 400 asukasta ja kunnasta on matkaa esimerkiksi Mikkeliin yli 40 kilometriä.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| KANGASNIEMI | [10–20] | [ ] | [45–55] % | [ ] | [0–10] % | [55–65] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | 0,0 % | |
Kangasniemi: S-ryhmä on entuudestaan selkeä markkinajohtaja Kangasniemellä. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä tulisi [ ]. [ ]. S-market Kangasniemi on paikkakunnan suurin päivittäistavaramyymälä noin [ ] euron myynnillä. S-ryhmän markkina-asema vahvistuisi järjestelyn seurauksena entisestään. [ ] nostaisi keskittymän markkinaosuuden noin [50–60] %:iin. Kangasniemellä on yli 6 300 asukasta ja kunnasta on matkaa Mikkeliin noin 50 kilometriä.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| KONTIOLAHTI | [5–15] | [ ] | [45–55] % | [ ] | [5–15] % | [55–65] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % |
Kontiolahti: S-ryhmä on entuudestaan markkinajohtaja Kontiolahdella. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä tulisi [ ]. [ ]. S-ryhmän markkina-asema vahvistuisi joka tapauksessa järjestelyn seurauksena. [ ] nostaisi keskittymän markkinaosuuden noin [50–60] %:iin. Kontiolahdella on yli 12 000 asukasta ja kunnasta on matkaa Joensuuhun noin 20 kilometriä. Joensuussa on muun muassa kaksi K-citymarkettia, joista lienee kuitenkin vähintään 17 km:n matka Kontiolahdelle.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| KÄRKÖLÄ | [0–10] | [ ] | [50–60] % | [ ] | [20–30] % | [75–85] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | 0,0 % | |
Kärkölä: S-ryhmä on entuudestaan markkinajohtaja Kärkölässä. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä [ ]. K-ryhmän Kärkölän myymälä on lopettanut toimintansa vuonna 2004. Kärkölän S-market on lisäksi vastikään laajentanut myymäläänsä (myynti [ ] euroa). S-ryhmän markkinaosuus on jo entuudestaan merkittävä Kärkölässä ja nousee järjestelyn seurauksena entisestään. [ ] nostaisi keskittymän markkinaosuuden noin [70–80] %:iin. Kärkölässä on hieman yli 5 000 asukasta ja kunnasta on matkaa Lahteen noin 25 kilometriä.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| LAPINLAHTI | [10–20] | [ ] | [50–60] % | [ ] | [20–30] % | [70–80] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % |
Lapinlahti: S-ryhmä on entuudestaan markkinajohtaja Lapinlahdella. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä [ ]. [ ]. S-market Lapinlahti on selkeästi kunnan isoin myymälä noin [ ] euroa myynnillä. S-ryhmän paikallinen markkina-asema vahvistuisi järjestelyn seurauksena entisestään. [ ] nostaisi keskittymän markkinaosuuden noin [65-75] %:iin. Lisäksi Spar Lapinlahti olisi kauppiassopimuksen voimassaoloajan eli noin [ ] välillisesti S-ryhmän määräysvallassa. Lapinlahdella on noin 7 600 asukasta ja kunnasta on matkaa Iisalmelle noin 25 kilometriä.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| LAPPAJÄRVI | [0-10] | [ ] | [50–60] % | [ ] | [15–25] % | [70–80] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | 0,0 % | |
Lappajärvi: S-ryhmä on entuudestaan markkinajohtaja Lappajärvellä. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä [ ]. [ ]. S-market Lappajärvi on paikkakunnan isoin päivittäistavaramyymälä [ ] euron myynnillä. S-ryhmän paikallinen markkina-asema tulisi vahvistumaan järjestelyn seurauksena. [ ] nostaisi keskittymän markkinaosuuden noin [65–75] %:iin. Lisäksi Lappajärven Spar olisi kauppiassopimuksen voimassaoloajan eli noin [ ] välillisesti S-ryhmän määräysvallassa. Lappajärvellä on noin 3 700 asukasta ja kunnasta on matkaa esimerkiksi Kauhavalle yli 25 kilometriä.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| LOIMAA | [30–40] | [ ] | [30–40] % | [ ] | [15–25] % | [50–60] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % |
Loimaa: S-ryhmä on entuudestaan markkinajohtaja Loimaalla. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä tulisi [ ]. [ ] myymälän postinumeroalueella (32200) olevia kilpailevia päivittäistavaramyymälöitä ovat S-market Loimaa, K-supermarket, Siwa ja Ruokavarasto. S-market Loimaa on paikkakunnan isoin päivittäistavaramyymälä noin [ ] euron myynnillä. [ ]. [ ] Spar Loimaa on paikkakunnan toiseksi suurin päivittäistavaramyymälä. S-ryhmän markkinaosuus saattaa nousta järjestelyn seurauksena melko suureksi, mutta kilpailevat ryhmittymät ovat melko hyvin läsnä. S-marketin ohella [ ] myymälän välittömässä läheisyydessä sijaitsee K-supermarket, Ruokavarasto ja Siwa. Myymälä olisi kuitenkin välillisesti S-ryhmän määräysvallassa kauppiassopimuksen voimassaoloajan eli vuoden [ ] loppuun. [ ] nostaisi keskittymän markkinaosuuden noin [40–50] %:iin. Loimaalla on yli 13 000 asukasta ja kunnasta on matkaa esimerkiksi Forssaan noin 37 kilometriä.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| LUUMÄKI | [10–20] | [ ] | [65–75] % | [ ] | [0–10] % | [70–80] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % |
Luumäki: S-ryhmä on entuudestaan markkinajohtaja Luumäellä. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä tulisi [ ]. [ ]. S-market Patteri on paikkakunnan suurin päivittäistavaramyymälä noin [ ] euron myynnillä. S-ryhmän markkina-asema tulisi vahvistumaan järjestelyn seurauksena. [ ] nostaisi keskittymän markkinaosuuden noin [70–80] %:iin. Luumäellä on hieman alle 5 300 asukasta ja kunnasta on matkaa vajaa 40 kilometriä Lappeenrantaan.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| NURMES | [15–25] | [ ] | [50–60] % | [ ] | [15–25] % | [70–80] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | 0,0 | 0,0 % |
Nurmes: S-ryhmä on entuudestaan markkinajohtaja Nurmeksessa. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä tulisi [ ]. [ ]. Spar Keskustan ja Spar Sillantauksen postinumeroalueella (75500) sijaitsevia kilpailevia päivittäistavaramyymälöitä ovat Sale, K-market ja Siwa. Spar Porokylän postinumeroalueella (75530) sijaitsee S-market ja ABC-myymälä sekä Tokmanni. S-market Nurmes on paikkakunnan suurin päivittäistavaramyymälä noin [ ] euron myynnillä. S-ryhmän markkinaosuus nousisi järjestelyn seurauksena joka tapauksessa merkittäväksi. [ ] nostaisi keskittymän markkinaosuuden noin [65-75] %:iin. Nurmeksessa on hieman alle 9 200 asukasta.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| NURMIJÄRVI | [70-80] | [ ] | [35-45] % | [ ] | [15-25] % | [55-65] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % |
Nurmijärvi: S-ryhmä on entuudestaan markkinajohtaja Nurmijärvellä (Nurmijärven kolme kuntakeskusta ovat Nurmijärven kirkonkylä, Klaukkala ja Rajamäki – kuntakeskukset sijaitsevat yli 10 kilometrin päässä toisistaan). Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä tulisi [ ] Spar Klaukkalan (myynti [ ] euroa) ja Spar Rajamäen (myynti [ ] euroa). Klaukkalan Sparin kauppiassopimus on voimassa [ ] asti ja Spar Rajamäen [ ] asti. Spar Nurmijärvi (myynti [ ] euroa) on lopettanut toimintansa vuonna 2005. Spar Klaukkalan postinumeroalueella (01800) sijaitsevia kilpailevia päivittäistavaramyymälöitä ovat S-market, Alepa, K-supermarket, K-market, Siwa ja Lidl. Rajamäessä (postinumero 05200) on [ ] Sparin lisäksi Tradeka-Wihurin Valintatalo ja Siwa. [ ]. S-market Klaukkala on Nurmijärven suurin päivittäistavaramyymälä yli [ ] euron myynnillä, joskin myös S-market Nurmijärven myynti on yli [ ] euroa. Mikäli S-ryhmän hankinnat toteutuisivat, ryhmällä olisi hallussaan Nurmijärven [ ] päivittäistavaramyymälää. Nurmijärven kilpailevat K-ryhmän, Tradeka-Wihurin sekä Lidlin myymälät ovat myynniltään selkeästi pienempiä. S-ryhmän markkinaosuus nousisi staattisen arvion perusteella järjestelyn seurauksena [55–65] %:n tuntumaan. S-ryhmän markkinaosuus olisi näin ollen noin kolme kertaa niin suuri kuin lähimmän kilpailijan. Spar Klaukkalan kauppiassopimus on voimassa [ ] asti. Nurmijärvellä on yli 36 500 asukasta ja ajomatka Helsinkiin kestää noin puoli tuntia.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| ORIVESI | [20–30] | [ ] | [55–65] % | [ ] | [0–10] % | [60–70] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % |
Orivesi: S-ryhmä on entuudestaan markkinajohtaja Orivedellä. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä tulisi [ ]. [ ]. S-market Orivesi on paikkakunnan suurin myymälä yli [ ] euron myynnillä. S-ryhmän markkinaosuus on jo lähtökohtaisesti noin kolme kertaa niin suuri kuin lähimmän kilpailijan. [ ] nostaisi keskittymän markkinaosuuden noin [60–70] %:iin. Orivedellä asuu hieman alle 9 000 asukasta ja kunnasta on matkaa Tampereelle noin 40 kilometriä.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| PELLO | [10–20] | [ ] | [40–50] % | [ ] | [20–30] % | [65–75] % | [ ] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | |
Pello: S-ryhmä on entuudestaan markkinajohtaja Pellossa. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä tulisi [ ]. [ ]. S-market Pello on paikkakunnan suurin päivittäistavaramyymälä vajaan [ ] euron myynnillä. S-ryhmän markkinaosuus nousisi järjestelyn seurauksena huomattavan suureksi. [ ] nostaisi keskittymän markkinaosuuden noin [55–65] %:iin. Lisäksi Pellossa sijaitsevat Sparit olisivat kauppiassopimusten voimassaoloajan välillisesti S-ryhmän määräysvallassa. Pellossa on hieman alle 4 500 asukasta.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| POSIO | [0–10] | [ ] | [35–45] % | [ ] | [20–30] % | [60–70] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % |
Posio: S-ryhmä on entuudestaan markkinajohtaja Posiolla, joskin myös K-ryhmällä ja Sparilla on kunnassa markkinaosuutta. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä tulisi [ ]. [ ] Spar Posion postinumeroalueella (97900) sijaitsee S-market Ahola ja K-market Posio. S-market Ahola on paikkakunnan suurin päivittäistavaramyymälä [ ] euron myynnillä. [ ]. Vaikkakin kunnan päivittäistavaramyymälät vähenevät järjestelyn seurauksena [ ], K-ryhmän markkinavoima jossain määrin rajoittanee S-ryhmän vastaavaa markkinavoimaa. Spar Posio olisi kuitenkin välillisesti S-ryhmän määräysvallassa kauppiassopimuksen voimassaoloajan eli vuoden [ ] asti. Posiolla on noin 4 300 asukasta.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| PUUMALA | [0–10] | [ ] | [50–60] % | [ ] | [15–25] % | [75–85] % | [ ] % | [ ] | [ ] % | 0,0 % | ||
Puumala: S-ryhmä on entuudestaan markkinajohtaja Puumalassa. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä tulisi [ ]. [ ]. S-ryhmän jo entuudestaan merkittävä asema vahvistuisi joka tapauksessa järjestelyn seurauksena entisestään. [ ] nostaisi keskittymän markkinaosuuden noin [70–80] %:iin. Puumalassa on hieman alle 2 900 asukasta ja kunnasta on matkaa Imatralle noin 60 kilometriä.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| RUOVESI | [10–20] | [ ] | [45–55] % | [ ] | [10–20] % | [60–70] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % |
Ruovesi: S-ryhmä on entuudestaan markkinajohtaja Ruovedellä. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä tulisi [ ]. Spar Ruoveden postinumeroalueella (34600) sijaitsee S-market Ruovesi ja Siwa. S-market Ruovesi on paikkakunnan suurin päivittäistavaramyymälä noin [ ] euron myynnillä. Järjestelyn seurauksena S-ryhmän markkinaosuus olisi noin [ ] kertaa niin suuri kuin lähimmän kilpailijan Tradeka-Wihurin. Ruovedellä on noin 5 400 asukasta ja kunnasta on matkaa Tampereelle noin 76 kilometriä.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| RYMÄTTYLÄ | [0–10] | [ ] | [45–55] % | [ ] | [40–50] % | [85–95] % | [ ] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | |
Rymättylä: S-ryhmä on entuudestaan markkinajohtaja Rymättylässä. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä tulisi [ ]. Järjestelyn jälkeen S-ryhmä olisi käytännössä ainoa päivittäistavaroiden vähittäiskaupan toimija Rymättylässä. S-ryhmällä on Rymättylässä Sale. Rymättylä sijaitsee Turun saaristossa ja kunnassa on noin 2 000 asukasta. Kunnasta on matkaa Turkuun noin 32 kilometriä.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| SAVITAIPALE | [10–20] | [ ] | [35–45] % | [ ] | [35–45] % | [75–85] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | 0,0 % | |
Savitaipale: S-ryhmä ja Spar ovat entuudestaan markkinajohtajia Savitaipaleella. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä tulisi [ ]. [ ]. [ ] Spar on ollut paikkakunnan suurin päivittäistavaramyymälä. Kilpailijoiden lukumäärä vähenee järjestelyn seurauksena [ ], minkä lisäksi S-ryhmän markkinaosuus noussee merkittävästi. [ ] nostaisi keskittymän markkinaosuuden noin [60–70] %:iin. Savitaipaleella on yli 4 000 asukasta ja kunnasta on matkaa Lappeenrantaan noin 37 kilometriä.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| SIILINJÄRVI | [30–40] | [ ] | [40–50] % | [ ] | [10–20] % | [60–70] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % |
Siilinjärvi: S-ryhmä on entuudestaan markkinajohtaja Siilinjärvellä; S-market Siilinjärven myynti on yli [ ] euroa. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä tulisi [ ] Spar Vuorelan (kauppiaan yhteistyösopimus päättyy [ ]) ja [ ] Spar Siilinjärven (kauppiaan yhteistyösopimus päättyy [ ]). [ ] Spar Vuorelan myynti oli [ ] euroa ja [ ] Spar Siilinjärven [ ] euroa. Spar Vuorelan postinumeroalueella (70910) on kilpailevista myymälöistä K-market. Spar Siilinjärven postinumeroalueella (71800) sijaitsevia kilpailevia päivittäistavaramyymälöitä ovat S-market Siilinjärvi, Sale, K-supermarket ja Lidl. S-market Siilinjärvi on paikkakunnan suurin päivittäistavaramyymälä [ ] euron myynnillä. [ ]. S-ryhmän markkinaosuus saattaisi kuitenkin nousta järjestelyn seurauksena [55-65] %:n tuntumaan. Spar Siilinjärven kauppiassopimus on voimassa vuoden [ ] eli myymälä olisi siten välillisesti S-ryhmän määräysvallassa noin [ ]. Siilinjärvellä on yli 20 000 asukasta ja kunnasta on matkaa Kuopioon noin 20 kilometriä (etäisyys muun muassa Kuopion K-citymarkettiin lienee samansuuntainen).
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| SOINI | [0–10] | [ ] | [35–45] % | [ ] | [40–50] % | [80–90] % | [ ] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | |
Soini: S-ryhmä on entuudestaan markkinajohtaja Soinissa. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä tulisi [ ]. S-marketin ohella kunnassa ei ole juuri muita päivittäistavaramyymälöitä. [ ]. Paikkakunnalle jäisi järjestelyn seurauksena käytännössä yksi päivittäistavaramyymälä. [ ] myymälän Spar-kauppiassopimus päättyy vuonna [ ] eli myymälä olisi siten välillisesti S-ryhmän määräysvallassa noin [ ] ajan. Soinissa on noin 2 600 asukasta.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| VALKEALA | [10–20] | [ ] | [60–70] % | [ ] | [10–20] % | [75–85] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % |
Valkeala: S-ryhmä on entuudestaan selkeä markkinajohtaja Valkealassa, ryhmällä on useita eri kokoisia myymälöitä kunnassa. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä tulisi [ ]. [ ]. S-ryhmän markkina-asema tulisi järjestelyn seurauksena vahvistumaan entisestään. [ ] nostaisi keskittymän markkinaosuuden noin [70–80] %:iin. Valkealassa on noin 11 300 asukasta ja kunnasta on matkaa Kouvolaan noin 10 kilometriä. Kouvolassa on muun muassa S- ja K-ryhmän hypermarketteja (Kouvolan K-citymarket sijaitsee noin 9 km:n päässä Valkealasta). Maantieteellinen markkina saattaa siten olla Valkealaa laajempi. S-ryhmä on kuitenkin markkinajohtaja myös Kouvolassa.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| VIEREMÄ | [0–10] | [ ] | [60–70] % | [ ] | [25–35] % | [85–95] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | 0,0 % | |
Vieremä: S-ryhmä on entuudestaan selkeä markkinajohtaja Vieremässä. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä tulisi [ ]. [ ]. S-marketin ohella paikkakunnalla on vain pieni K-ryhmän myymälä. [ ] nostaisi keskittymän markkinaosuuden noin [85–95] %:iin. Vieremällä on yli 4 000 asukasta ja kunnasta on matkaa Iisalmelle 25 kilometriä.
| Vuosi 2004 | Kunta yht. | S-ryhmä | Spar-ryhmä (- K oma) |
S + Spar | K-ryhmä | Tradeka – Wihuri | Muu yksityinen | |||||
| Kunta | m€ | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | m€ | Osuus | |
| VIRRAT | [10–20] | [ ] | [35–45] % | [ ] | [10–20] % | [55–65] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % | [ ] | [ ] % |
Virrat: S-ryhmä on etuudestaan markkinajohtaja Virroilla. Integraatiosuunnitelman mukaan S-ryhmä [ ]. [ ]. S-market Virrat on paikkakunnan suurin päivittäistavaramyymälä noin [ ] euron myynnillä. [ ] nostaisi keskittymän markkinaosuuden [55–65] %:iin ja K-ryhmän vastaavasti noin [ ] %:iin. Virroilla on hieman alle 8 000 asukasta.
Yhteenveto alueellisesta tarkastelusta
Kilpailuviraston arvion mukaan suunniteltu yrityskauppa johtaisi kilpailua merkittävästi estävän määräävän markkina-aseman syntymiseen tai vahvistumiseen edellä kuvatun mukaisesti. Määräävä markkina-asema kuvastaa yrityksen tosiasiallista mahdollisuutta toimia riippumatta markkinoilla jo olemassa olevista tai potentiaalisista kilpailijoista ja asiakkaista. Keskittymän markkina-asemaa koskevassa arvioinnissa on otettu markkinaosuuksien ohella huomioon muun muassa markkinoiden (myymäläverkoston) rakenne, S-ryhmän taloudelliset resurssit sekä markkinoiden tuleva kehitys. Kuntatarkastelu osoittaa muun muassa sen, että S-ryhmällä on useissa edellä mainituissa kunnissa selkeästi paikkakunnan suurin päivittäistavaramyymälä. Suurempi myymäläkoko indikoi yleisesti suurempia valikoimia, mikä osaltaan parantaa tällaisen myymälän houkuttelevuutta suhteessa kilpaileviin myymälöihin. Kuntien kokoon ja kokonaismyyntiin nähden S-ryhmän myymälöiden merkittävä asema saattaa jo lähtökohtaisesti rajoittaa kilpailijoiden mahdollisia investointeja. Uusinvestointihalukkuutta saattaa lisäksi rajoittaa useiden kuntien maltilliset myynnin kasvuodotukset. Väestömäärä ja sen kasvu tai väheneminen vaikuttavat käytännössä merkittävällä tavalla myymäläverkon muotoutumiseen.
[ ]. Kilpailuviraston arvion mukaan myymälöiden lopettaminen johtaa tietyissä kunnissa S-ryhmän aseman merkittävään vahvistumiseen, vaikka lopetettavien myymälöiden myynti jakaantuisikin osittain myös kilpailijoiden myymälöille. Useiden kuntien pitkät kauppiassopimukset, joiden aikana myymälät ovat välillisesti S-ryhmän määräysvallassa, ovat lisäksi omiaan vahvistamaan S-ryhmän asemaa. Vaikka useat ongelmakuntien Spar-myymälät ovat myyntipinta-alaltaan suhteellisen pieniä myymälöitä (yli puolet myymälöistä on kooltaan alle 400 neliömetriä), saattavat ne kunnan kokonaismyyntiin nähden edustaa merkittävää myyntiä ja olla siten asiakkaille selkeästi vaihtoehtoisia kilpailevia myymälöitä. Myös viraston saamissa lausunnoissa on korostettu järjestelyn johtavan useilla paikkakunnilla sellaiseen S-ryhmän määräävään asemaan, mikä on omiaan heikentämään kuluttajien valinnanmahdollisuuksia.
Päivittäistavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinat
Suomen päivittäistavaroiden vähittäiskaupan ja vähittäiskaupan hankintamarkkinoiden välillä vallitsee selkeä riippuvuus. Keskeiset vähittäiskaupan toimijat ovat integroituneet vertikaalisesti hankintamarkkinoille. Huomattava osa päivittäistavaroiden vähittäiskaupassa myydyistä tuotteista ostetaan keskitetysti isoilta toimittajilta ja jaetaan valtakunnallisten logistiikkakanavien kautta.
Päivittäistavaroiden keskitettyjen hankintojen osuuden on arvioitu olevan Suomessa yli 80 prosenttia.[23] Yrityskaupan ilmoittajan mukaan Suomen Spar hankkii Tuko Logistics Oy:n kautta noin [35–45] prosenttia ja suurimmilta kotimaisilta tavarantuottajilta noin [30–40] prosenttia päivittäistavaroista. Loput Suomen Sparin myymistä päivittäistavaroista hankintaan pienemmiltä tavarantoimittajilta. Suomen Spar käyttää siten huomattavasti vähemmän keskitettyjä hankintoja kuin esimerkiksi S-ryhmä. Useissa Kilpailuviraston vastaanottamissa lausunnoissa onkin korostettu tavarantoimittajien aseman heikentymistä ja hankintavoiman keskittymistä yrityskaupan seurauksena. Erityisesti paikalliset tavarantoimittajat, joita Spar-kauppiaat ovat käyttäneet, ovat katsoneet järjestelyn toteutumisen johtavan merkittäviin ongelmiin kaupan valikoimiin pääsyn suhteen.
Kaupan markkinavoima suhteessa elintarviketeollisuuteen on kasvanut viime vuosina ja tulee mitä todennäköisimmin kasvamaan edelleen. Kauppa voi yhtäältä estää valmistajien tuotteiden pääsyn jakelutiehen sekä toisaalta määrittää kuinka paljon hyllytilaa eri valmistajien tuotteet saavat. Kauppa hoitaa myös entistä enemmän perinteisiä teollisuuden tehtäviä, kuten markkinointia ja kuljetuksia. Markkinavoiman kasvun taustalla on keskeisesti vaikuttanut kaupan logistiikan tehostuminen: suuret kaupparyhmittymät hallitsevat elintarvikkeiden jakelua ja logistiikkaa. Vähittäiskaupan toimijat ovat muun muassa muodostaneet kansainvälisiä liittoumia vahvistaakseen asemiaan hankinnoissa. Kaupparyhmittymät ja tavarantoimittajat käyvät vuosittain neuvotteluja kaupan valikoimiin lisättävistä tuotteista, mahdollisesti poistettavista tuotteista sekä tuoteinnovaatioista. Kaupparyhmittymät kilpailuttavat yhä useammin kotimaista elintarviketeollisuutta sekä keskenään että ulkomaisten yritysten kanssa. Huomattavien ostovolyymien johdosta kauppa voi useissa tapauksissa vaatia elintarviketeollisuudelta merkittäviä hinnanalennuksia.
Myös kaupan omien tavaramerkkien eli ”private label” -tuotteiden merkitys on kasvanut. Kotimaisten päivittäistavaroiden vähittäiskaupan toimijoiden mukaan private label -tuotteiden osuus on Suomessa voimakkaassa kasvussa, vaikkakin niiden osuus on vasta noin 10 prosenttia. Omat tuotemerkit tuovat kaupalle strategisia etuja. Kauppa hyödyntää omissa tuoteinnovaatioissaan myymälöiden tietojärjestelmien kautta saatua asiakasdataa. S-ryhmän private label -tuotteet (Rainbow, Daily ja Xtra) ovat osa hankintayhtiö Inex Partners Oy:n kautta tehtävää yhteishankintaa.
Osapuolten arvion mukaan vuonna 2004 päivittäistavaroiden hankintamarkkinoiden kokonaisarvo oli [noin 8 miljardia] euroa. Päivittäistavaroiden vähittäiskaupan markkinaosuuksien suhteessa arvioituna Inex Partners Oy:n markkinaosuus päivittäistavaroiden hankintamarkkinoilla olisi noin [35–45] % ja Ruokakesko Oy:n noin [30–40] %.[24]
Tradekan hankintojen siirtyminen Inex Partners Oy:stä Tuko Logistics Oy:lle pienentää Inex Partners Oy:n markkinaosuutta. Ilmoittajan mukaan ne Suomen Sparin suoraan omistamat myymälät, jotka siirtyvät alueosuuskaupoille, siirtävät hankintansa Tuko Logistics Oy:ltä Inex Partners Oy:lle välittömästi. Myymälät, jotka siirtyvät S-ryhmän alueosuuskaupoille vasta, kun niiden kauppiassopimus Suomen Spar Oyj:n kanssa päättyy, siirtävät hankintansa Inex Partners Oy:lle viimeistään yhteistoimintasopimuksen päätyttyä. Pääosa yhteistoimintasopimuksista päättyy vuoden [ ] mennessä. Pisimmät kauppiassopimukset ovat kuitenkin voimassa [ ] asti. Siirtyvien myymälöiden hankinnat kasvattavat todennäköisesti muutamalla prosenttiyksiköllä Inex Partners Oy:n markkinaosuutta.
Suomen Spar omistaa Tuko Logistics Oy:stä 35 %. Omistusosuus tulisi järjestelyn seurauksena siirtymään S-ryhmälle. Kilpailuviraston arvion mukaan S-ryhmä saattaisi saada Tuko Logistics Oy:n omistuksen kautta merkittävää markkinatietoa kilpailevien päivittäistavaraketjujen hankinnoista, eritoten hankintamääristä ja hinnoista. Markkinatietojen ohella S-ryhmä pystyisi vaikuttamaan merkittävällä tavalla Tuko Logistics Oy:n päätöksentekoon, mikä saattaisi olla omiaan heikentämään kilpailijoiden toimimista markkinoilla. Omistus saattaisi lisäksi vaikuttaa itsenäisten Spar-kauppiaiden perustaman M-ryhmän toimintaan. M-ryhmän mukaan[25] uuden yhtiön tavarantoimittajana toimii Wihuri Oy Aarnio, joka on yksi Tuko Logistics Oy:n omistajista. Myös useat Kilpailuviraston kuulemat markkinaosapuolet ovat tuoneet esille Tuko Logistics Oy:n omistukseen liittyvät potentiaaliset kilpailuongelmat.
Alalle tulo ja sen todennäköisyys
Alalle tulon helppous ja tehokkuusedut ovat keskeisimpiä piirteitä, jotka saattavat lieventää yrityskauppojen yhteydessä ilmeneviä kilpailuongelmia. Alalle tulon esteet vaikuttavat siihen, miten todennäköisesti ja missä määrin potentiaalisen kilpailun uhka rajoittaa alalla toimivien yritysten muista markkinaosapuolista riippumatonta käyttäytymistä. Alalle tulo on sitä todennäköisempää, mitä korkeammaksi tuotto-odotukset muodostuvat.
Suomalaista päivittäistavarakauppaa on usein luonnehdittu toimialaksi, jossa ulkomaisten yritysten alalle tulo on epätodennäköistä johtuen muun muassa markkinoiden pienestä koosta sekä kunnallista maankäyttöä ohjailevan kaavoituskäytännön hitaudesta. Vallitseva kaavoitus- ja maankäyttökäytäntö on toisaalta omiaan hidastamaan myös kotimaisten markkinatoimijoiden myymäläinvestointeja. Myyntipinta-alaltaan pienempien myymälöiden rakentamista saattaa osaltaan rajoittaa esimerkiksi autopaikkojen rakentamiseen mahdollisesti liittyvät rajoitukset. Kauppoja perustetaan yleisesti sellaisiin paikkoihin, joissa arvioidaan olevan mahdollisuuksia lisätä kaupparyhmän myyntiä kannattavasti.
Kunnilla on käytännössä mahdollisuus vaikuttaa kaavoituksen ja rakennuslupien kautta siihen, millaiseksi vähittäiskaupan myymäläverkosto muodostuu. Yli 2 000 kerrosneliömetrin (noin 1 500 m2:n myyntipinta-ala) suuruisia päivittäistavaramyymälöitä koskeva kunnallinen kaavoitusprosessi pitää sisällään muun muassa arviointi- ja vaikutussuunnitelman laadinnan, minkä lisäksi valitusmahdollisuudet voivat osaltaan hidastaa prosessia. Infrastruktuurin rakentamista ohjataan yleisesti kunnan lähtökohdista, ja kauppakohtaiset lähtökohdat voivat usein olla toissijaisia. Vanhan rakennuskannan hyödyntämistä saattaa toisaalta rajoittaa kuntien olemassa olevat kaavoitussuunnitelmat sekä rakennusten suojelua koskevat säännökset.[26]
Saksalainen Lidl perusti ensimmäiset myymälät Suomeen vuonna 2002. Lidl Suomi Ky:n Suomen myymälät ovat pääosin alle 2 000 kerrosneliömetrin suuryksikkörajan eli myymälöiden perustamiseen ei ole tarvinnut kaavamuutosta. Kolmen vuoden aikana Lidlin on saavuttanut noin sadalla myymälällä vajaan neljän prosentin valtakunnallisen markkinaosuuden Suomen markkinoilla. Pienemmillä paikkakunnilla, joissa on vähän kilpailevia päivittäistavaramyymälöitä, Lidlillä voi olla valtakunnallista markkinaosuutta huomattavasti suurempi markkinaosuus. Lidl Suomi Ky:n esimerkki osoittaa joka tapauksessa sen, että merkittävän valtakunnallisen markkinaosuuden saavuttaminen uusperustannan kautta on Suomessa melko hidasta, vaikka alalle tulija olisi merkittävä ulkomainen päivittäistavarakaupan toimija. Kooltaan suurempien myymälöiden Suomeen tuloa rajoittaa tai vähintäänkin hidastaa edellä kuvattu Suomen vallitseva kaavoituskäytäntö.
Myymäläverkoston suunnitteluun ja yksittäisen myymälän sijoittumiseen vaikuttavat monet tekijät. Näitä ovat muun muassa alueen ostovoiman kehitys ja ostopotentiaali, vallitseva kilpailutilanne, markkinaosuustavoitteet, alueen olemassa olevan myymäläverkoston rakenne, autoistuminen ja mahdollisuus uusien kauppapaikkojen hankintaan. Myymälöiden optimaalisia sijaintipaikkoja ovat esimerkiksi liikenneyhteyksien kannalta vilkkaat kauppapaikat. Eritoten S-ryhmä on investoinut viime vuosina myymäläverkostoon, joskin myös K-ryhmä sekä Lidl ovat tehnyt merkittäviä investointeja.
Johtopäätös järjestelyn kilpailuvaikutuksista
Kilpailuviraston selvitysten perusteella yrityskaupasta aiheutuvat kilpailuongelmat liittyvät SOK:lle syntyvään tai vahvistuvaan määräävään markkina-asemaan päivittäistavaran vähittäiskaupassa tietyillä, edellä kuvatuilla alueilla. Lisäksi Suomen Spar Oyj:n omistamien Tuko Logistics Oy:n osakkeiden siirtyminen SOK:lle saattaa edelleen vahvistaa SOK:n määräävää markkina-asemaa, muun muassa mikäli se mahdollistaa SOK:lle tietojen saannin kilpailevien toimijoiden päivittäistavarakaupan hankinnoista.
Kilpailuvirasto on ottanut arvioinnissaan huomioon SOK:n laatiman, sitovaksi ilmoitetun integraatiosuunnitelman vaikutukset. Niiden paikkakuntien osalta, joissa SOK aikoo sulkea nykyiset Spar-myymälät, virasto on arvioinut sitä, millaisen markkina-aseman SOK todennäköisesti saavuttaa kyseisten myymälöiden sulkemisen jälkeen. Spar-kauppiaiden voimassaolevat yhteistyösopimukset jatkuvat siirtymäkauden ajan, minkä ajan myymälät ovat välillisesti S-ryhmän määräysvallassa. Tämä on omiaan vahvistamaan järjestelyn aikaansaamia haitallisia kilpailuvaikutuksia edellä kuvatun mukaisesti.
Sitoumukset
Yrityskaupasta aiheutuvat kilpailuongelmat voidaan usein poistaa yrityskaupan toteuttamisen edellytykseksi asetettavilla ehdoilla. Yrityskaupan hyväksymisen edellytykseksi määrättävien ehtojen tulee olla pääasiallisesti rakenteellisia. Yrityskauppaan osalliset yritykset voidaan velvoittaa esimerkiksi myymään tietty tytäryhtiö, liiketoiminta tai omaisuus kokonaan tai osittain, purkamaan tietty yhteistyöjärjestely tai eroamaan siitä tai siirtämään tai lisensioimaan immateriaalioikeuksia kolmansille osapuolille. Yrityskaupan ilmoittaja on toimittanut virastolle seuraavan sitoumuspaketin.
Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (jäljempänä ”SOK”) omasta ja S-ryhmän puolesta täten antaa seuraavat sitoumukset (”Sitoumukset”) poistaakseen Kilpailuviraston epäilyt aiotun keskittymän suhteen ja jotta Kilpailuvirasto hyväksyisi ilmoitetun Suomen Spar Oyj:n osakkeiden enemmistön oston SOK:n toimesta (”Yrityskauppa”).
Sitoumukset tulevat voimaan päivänä, jolloin Kilpailuvirasto antaa päätöksen hyväksyä Yrityskauppa (”Päätös”), edellyttäen että kauppa pannaan täytäntöön (”Closing”).
1. Määritelmät
Closing: Yrityskaupan täytäntöönpano [ ] kuluessa siitä, kun kaikki Yrityskaupalle asetetut ehdot ovat toteutuneet mukaan lukien Kilpailuviraston Päätös.
Integraatio-suunnitelma: S-ryhmän alueosuuskauppojen ja SOK:n yhdessä laatima suunnitelma, jonka mukaisesti Spar-ryhmän myymälät on ryhmitelty viiteen eri luokkaan sen perusteella, siirtyvätkö ne S-ryhmän market-kaupan osaksi vai päättyykö niiden toiminta.
Liiketoiminta: Käsittää Liitteissä 2 ja 3 lueteltujen myymälöiden liiketoiminnan ja siihen sisältyvän liiketilan vuokraoikeuden ja käyttöomaisuuden sekä lisäksi Liitteessä 2 lueteltuihin myymälöihin liittyvän myymäläkohtaisen henkilöstön ja vaihto-omaisuuden. Liitteessä 3 luetelluissa myymälöissä liiketoimintaa harjoittaa Spar-kauppias, joka omistaa vaihto-omaisuuden, tietyissä myymälöissä myös käyttöomaisuuden ja jonka palveluksessa henkilöstö on, joten niiden siirtyminen liiketoimintakaupan yhteydessä on mahdollista ainoastaan kauppiaan suostumuksella. Selvyyden vuoksi todettakoon, että liiketoiminta ei käsitä Spar-tavaramerkin käyttöoikeutta mutta sisältää mahdolliset asiakasrekisterit.
Luovutusehdot: Divestoitavien myymälöiden myyntiä koskevat ehdot.
Riippumaton asiantuntija: SOK:n nimeämä ja Kilpailuviraston etukäteen hyväksymä S-ryhmästä ja Spar-ryhmästä riippumaton henkilö.
Ryhmä 1: Suomen Spar Oyj:n omat myymälät, joista alueosuuskaupat ovat kiinnostuneita ja jotka Suomen Spar Oyj myy liiketoimintakaupalla alueosuuskaupoille. [ ].
Ryhmä 2: Suomen Spar Oyj:n myymälät, joista alueosuuskaupat eivät ole kiinnostuneita ja joissa Suomen Spar Oyj:n harjoittama Spar-liiketoiminta lopetetaan. [ ].
Ryhmä 3: Spar-kauppiaiden myymälät, jotka Spar-kauppias on vuokrannut Suomen Spar Oyj:ltä ja joista alueosuuskaupat ovat kiinnostuneita. [ ] Spar-kauppiaan sopimuksen päättymisen jälkeen Suomen Spar Oyj vuokraa liikepaikan ja myy omistamansa myymälän käyttö- ja vaihto-omaisuuden liikepaikasta kiinnostuneelle alueosuuskaupalle.
Ryhmä 4: Spar-kauppiaiden myymälät, jotka Spar-kauppias on vuokrannut Suomen Spar Oyj:ltä mutta joista alueosuuskaupat eivät ole kiinnostuneita. [ ] Spar-kauppiaan sopimuksen päättymisen jälkeen myymälä suljetaan. [ ].
Ryhmä 5: Itsenäiset Spar-kauppiaat, jotka päättävät itse liiketoiminnoistaan ja toimitiloistaan.
Siirtymäkausi: Siirtymäkausi käsittää enintään Päätöstä seuraavan [ ] ajan mutta päättyy kuitenkin päivänä, jolloin Tuko Logistics Oy:n osakkeista on luovuttu kohdassa 3 määritellyn mukaisesti sekä kaikkien Liitteissä 2 ja 3 yksilöityjen myymälöiden Liiketoiminta on myyty kolmansille.
Spar-kauppias: Integraatiosuunnitelman mukaisessa Ryhmään 3, 4 tai 5 kuuluvassa Spar-myymälässä liiketoimintaa harjoittava henkilö.
S-ryhmä: S-ryhmä käsittää 22 alueosuuskauppaa, 20 paikallisosuuskauppaa ja osuuskauppojen omistaman SOK:n sekä kaikkien edellä mainittujen tytäryhtiöt.
Tarkastaja: Tuko Logistics Oy:n osakassopimuksen noudattamisen seurantaa varten SOK:n/Suomen Spar Oyj:n nimeämä ja Kilpailuviraston etukäteen hyväksymä S-ryhmästä ja Spar-ryhmästä riippumaton henkilö.
Yhteistyösopimus: Suomen Spar Oyj:n ja Spar-kauppiaan välinen sopimus koskien Spar-kauppiaan harjoittamaa liiketoimintaa.
2. Päivittäistavarakaupan vähittäismyyntimarkkinoita koskeva sitoumus
Kilpailuvirasto on arvioinut, että tietyissä kunnissa suunniteltu yrityskauppa johtaisi kilpailua merkittävästi rajoittavaan määräävään markkina-asemaan eikä ilmoitettua yrityskappaa voida siksi hyväksyä ehdoitta.
Poistaakseen Kilpailuviraston yksilöimät kilpailuoikeusongelmat S-ryhmä sitoutuu noudattamaan Kilpailuvirastolle ilmoitettua integraatiosuunnitelmaa ja antaa lisäksi seuraavat myymäläkohtaiset sitoumukset:
2.1. Myymäläryhmiä 1 ja 3 koskevat sitoumukset
S-ryhmän alueosuuskaupat jatkavat päivittäistavarakauppaa ainoastaan niissä integraatiosuunnitelman mukaisissa Ryhmien 1 ja 3 myymälöissä, jotka on lueteltu Liitteessä 1.
2.2. Myymäläryhmää 2 koskeva sitoumus
SOK sitoutuu siihen että Suomen Spar Oyj lopettaa päivittäistavarakaupan harjoittamisen Liitteessä 2 luetelluissa myymälöissä. Suomen Spar Oyj tarjoaa kyseisten myymälöiden Liiketoimintaa liiketoimintakaupalla [ ] ajan Päätöksestä varteenotettaville jo markkinoilla oleville ja potentiaalisille päivittäistavarakilpailijoilleen, joiden tulee Spar-kauppiaita lukuun ottamatta olla S-ryhmästä ja Spar-ryhmästä riippumattomia. Suomen Spar Oyj voi kuitenkin niin halutessaan koska tahansa siirtää Liiketoiminnan myynnin Riippumattomalle asiantuntijalle.
Liiketoiminnan myynti siirtyy Riippumattomalle asiantuntijalle, mikäli Liiketoimintaa ei ole edellä esitetyssä ajassa myyty Suomen Spar Oyj:n toimesta. Riippumaton asiantuntija myy [ ] kuluessa myymäläkohtaisen toimeksiannon alkamisesta Liiketoiminnan Luovutusehtojen mukaisin ehdoin. Jos Suomen Spar Oyj on siirtänyt myynnin Riippumattomalle asiantuntijalle ennen edellä sanotun [ ] myyntiajan päättymistä, Suomen Spar Oyj:n käyttämätön myyntiaika lisätään Riippumattoman asiantuntijan käytössä olevaan myyntiaikaan niin, että kokonaismyyntiaika on yhteensä [ ].
Ostajat hyväksytetään etukäteen Kilpailuvirastolla.
2.3. Myymäläryhmää 4 koskeva sitoumus
SOK sitoutuu siihen, että Suomen Spar Oyj tai S-ryhmä ei ryhdy päivittäistavarakaupan harjoittajaksi Liitteessä 3 luetelluissa myymälöissä, kun Yhteistyösopimus päättyy. SOK sitoutuu siihen, että Suomen Spar Oyj tarjoaa kyseisten myymälöiden Liiketoimintaa liiketoimintakaupalla [ ] ajan Päätöksestä varteenotettaville jo markkinoilla oleville ja potentiaalisille päivittäistavarakilpailijoilleen, joiden tulee Spar-kauppiaita lukuun ottamatta olla S-ryhmästä ja Spar-ryhmästä riippumattomia. Suomen Spar Oyj voi kuitenkin niin halutessaan koska tahansa siirtää Liiketoiminnan myynnin välittömästi Riippumattomalle asiantuntijalle.
Liiketoiminnan myynti siirtyy Riippumattomalle asiantuntijalle, mikäli Liiketoimintaa ei ole edellä esitetyssä ajassa myyty Suomen Spar Oyj:n toimesta. Riippumaton asiantuntija myy [ ] kuluessa myymäläkohtaisen toimeksiannon alkamisesta Liiketoiminnan Luovutusehtojen mukaisin ehdoin. Jos Suomen Spar Oyj on siirtänyt myynnin Riippumattomalle asiantuntijalle ennen edellä sanotun [ ] myyntiajan päättymistä, Suomen Spar Oyj:n käyttämätön myyntiaika lisätään Riippumattoman asiantuntijan käytössä olevaan myyntiaikaan niin, että kokonaismyyntiaika on yhteensä [ ].
Ostajat hyväksytetään etukäteen Kilpailuvirastolla.
2.4. Spar Siilinjärveä koskeva vuokrasopimus
SOK sitoutuu siihen, että Suomen Spar Oyj tarjoutuu Spar Siilinjärveä koskevan liiketoimintakaupan yhteydessä vuokraamaan Spar Siilinjärven liiketilat vähintään viideksi (5) vuodeksi sisältäen ostajalle option jatkaa vuokrasopimusta [ ] niin, että kokonaisvuokra-aika on enintään [ ].
2.5. Luovutusehdot
Riippumaton asiantuntija myy sille myytäväksi siirtyneet Liiketoiminnot varteenotettaville S-ryhmän jo markkinoilla oleville tai potentiaalisille päivittäistavarakilpailijoille, joiden tulee olla riippumattomia S-ryhmästä ja Spar-ryhmästä pois lukien Spar-kauppiaat. Riippumaton asiantuntija myy Liiketoiminnot parhaaksi katsomallaan tavalla edellyttäen kuitenkin, että ostaja ottaa vastatakseen kaikki luovutushetken jälkeiseen aikaan kohdistuvat myymälään ja siinä harjoitettavaan Liiketoimintaan liittyvät vastuut (erityisesti henkilöstöön ja Suomen Spar Oyj:hin kohdistuvat vuokrasopimuksiin liittyvät vastuut). Riippumaton asiantuntija myy ostajan niin halutessa kaupan kohteena olevan myymälän Liiketoimintaan sisältyvän Suomen Spar Oyj:n tai sen tytäryhtiön omistaman käyttö- ja/tai vaihto-omaisuuden [ ]. SOK/Suomen Spar Oyj toimii myynnissä tiiviissä yhteistyössä Riippumattoman asiantuntijan kanssa ja Riippumaton asiantuntija raportoi sille jatkuvasti myyntineuvottelujen sujumisesta.
3. Päivittäistavarakaupan hankintamarkkinoita koskeva sitoumus
SOK sitoutuu siihen, etteivät SOK:n, alueosuuskauppojen, Suomen Spar Oyj:n palveluksessa olevat tai muut SOK:n/Suomen Spar Oyj:n nimeämät henkilöt osallistu Tuko Logistics Oy:n hallituksen toimintaan. SOK sitoutuu edelleen siihen, ettei se käytä Tuko Logistics Oy:n [ ] oikeutta saada tietoja Tuko Logistics Oy:n toiminnasta muutoin kuin jäljempänä mainitun Tarkastajan toimintaa varten.
SOK/Suomen Spar Oyj sitoutuu käytettävissään olevin keinoin varmistamaan sen, että Tarkastajalla on mahdollisuus valvoa Tuko Logistics Oy:n osakassopimuksen noudattamista liittyen tavarantoimituksiin Spar-ryhmälle. Tarkastaja raportoi välittömästi SOK:lle/Suomen Spar Oyj:lle, mikäli hän tältä osin havaitsee puutteita Tuko Logistics Oy:n osakassopimuksen noudattamisessa. Muutoin Tarkastaja ei saa luovuttaa SOK:lle/Suomen Spar Oyj:lle Tuko Logistics Oy:hyn liittyviä tietoja.
SOK sitoutuu siihen, että Suomen Spar Oyj käyttää Tuko Logistics Oy:n hankinta- ja logistiikkapalveluita enintään Siirtymäkauden ajan. SOK sitoutuu lisäksi siihen, että Liitteissä 2 ja 3 yksilöityjen myymälöiden tavarantoimituksia ei siirretä Siirtymäkauden aikana Tuko Logistics Oy:ltä Inex Partners Oy:lle, paitsi mikäli tavarantoimitukset Tuko Logistics Oy:ltä kyseisille myymälöille loppuvat SOK:sta/Suomen Spar Oyj:stä riippumattomista syistä.
SOK sitoutuu myös siihen, että Suomen Spar Oyj luopuu osakeomistuksestaan Tuko Logistics Oy:ssä myymällä osakkeet viimeistään Siirtymäkauden päättyessä Kilpailuviraston hyväksymälle yhdelle tai useammalle S-ryhmästä riippumattomalle kolmannelle osapuolelle.
4. Suomen Spar Oyj:n hallituksen toimintaa koskeva sitoumus
Siirtymäkauden aikana SOK:n edustajat valvovat Suomen Spar Oyj:n hallituksessa yksinomaan Suomen Spar Oyj:n sopeuttamista kaupan jälkeiseen muutokseen, johon kuuluu omistamiseen ja Liiketoimintojen myyntiin liittyvät asiat. Jotta Suomen Spar Oyj voisi kuitenkin jatkaa operatiivista ja kaupallista toimintaansa itsenäisesti, SOK on valmis seuraaviin sitoumuksiin:
4.1. Hallituksen työjärjestys ja tietojen salassapito
SOK sitoutuu siihen, että Suomen Spar Oyj:n Hallitus hyväksyy [ ] kuluessa Closingista uuden työjärjestyksen, jossa määritetään Suomen Spar Oyj:n hallituksen tehtävät Siirtymäkauden ajaksi sen varmistamiseksi, että hallitus ei käsittele tai puutu yhtiön päivittäistavaroita koskevaan normaaliin kaupalliseen ja operatiiviseen toimintaan eikä ketjuohjauksen tuotehallintatoimintaan. Hallituksen toiminta keskittyy osakeyhtiölain edellyttämien tehtävien ohella:
[ ]
[ ]
[ ]
[ ]
[ ]
Sen varmistamiseksi, että Siirtymäkauden aikana Tuko Logistics Oy:hyn liittyviä liikesalaisuuksia ei siirry SOK:lle, S-ryhmälle tai Suomen Spar Oyj:n hallitukselle, SOK antaa seuraavat sitoumukset:
* Riippumattomalla asiantuntijalla on nimittämisensä jälkeen ja Siirtymäkauden aikana oikeus osallistua tarkkailijana Suomen Spar Oyj:n hallituksen kokouksiin.
* Riippumattomalla asiantuntijalla on oikeus saada pääsy kaikkeen tarpeellisiksi katsomiinsa tiloihin, asiakirjoihin ja muihin tietoihin.
Riippumaton asiantuntija raportoi välittömästi Kilpailuvirastolle, mikäli hän havaitsee puutteita yllä esitetyn järjestelyn noudattamisessa.
Lisäksi seuraavat yksiköt ja toiminnot eriytetään [ ] kuluessa Closingista Siirtymäkauden loppuun Suomen Spar Oyj:n muusta toiminnasta: [ ]. Näiden yksiköiden henkilöstö sitoutuu pitämään salassa S-ryhmään, Suomen Spar Oyj:n hallituksen jäseniin sekä Suomen Spar Oyj:n toimitusjohtajaan nähden kaikki Suomen Spar Oyj:n valikoimasuunnittelua, hinnoittelua, hankintaehtoja ja markkinointia koskevat asiat.
SOK sitoutuu siihen, että [ ] kuluessa Closingista edellä määriteltyjen yksiköiden johtoon nimetään Siirtymäkauden ajaksi S-ryhmästä riippumaton henkilö [ ].
4.2. Yhteistyösopimusten päättymistä koskeva sitoumus
SOK sitoutuu siihen, että jos kauppias haluaa päättää Yhteistyösopimuksen ennenaikaisesti, Suomen Spar Oyj hyväksyy Yhteistyösopimuksen irtisanomisen kolmen (3) kuukauden irtisanomisajalla.
5. Siirtyvän Liiketoiminnan arvon säilyttäminen ja henkilöstön rekrytointikielto
SOK/Suomen Spar Oyj sitoutuu Siirtymäkauden aikana pitämään erillään ja ylläpitämään siirtyvää Liiketoimintaa sen arvon säilyttävällä tavalla ja niin että Liitteissä 2 ja 3 yksilöityjen kohteiden erottaminen ja myynti eivät vaarannu.
Lisäksi SOK/Suomen Spar Oyj sitoutuu olemaan aktiivisesti rekrytoimatta Liitteissä 2 ja 3 yksilöityjen myymälöiden henkilökuntaa ja johtoa ennen kyseisen kohteen Liiketoiminnan kauppaa ja sitä seuraavan [ ].
SOK/Suomen Spar Oyj sitoutuu myös siihen, ettei muissa kuin Liitteessä 1 mainituissa Spar-ryhmän myymälöissä harjoiteta asiakashankintaa S-ryhmälle.
6. Riippumaton asiantuntija
SOK/Suomen Spar Oyj sitoutuu yhden (1) kuukauden kuluessa Päätöksestä nimittämään Kilpailuviraston etukäteen hyväksymän Riippumattoman asiantuntijan, jonka tehtävänä on valvoa tässä annettujen sitoumusten noudattamista. Riippumaton asiantuntija toimii tehtävässään Siirtymäkauden ajan ja tarvittavien loppuraporttien valmisteluajan Siirtymäkauden päätyttyä.
Riippumaton asiantuntija hyväksyttää sille myytäväksi siirtyneiden Liiketoimintojen ostajat etukäteen Kilpailuvirastolla ja toimittaa Kilpailuvirastolle raportin myynneistä niiden toteuttamisen jälkeen. Riippumaton asiantuntija voi myös toimittaa raportin Kilpailuvirastolle aina Kilpailuviraston pyynnöstä tai katsoessaan raportoinnin muusta syystä tarpeelliseksi.
Riippumattomalla asiantuntijalla on oikeus saada tarvittavia tietoja ja asiakirjoja sekä kaikki tarvitsemansa apu tehtävänsä hoitamiseksi SOK:lta ja Suomen Spar Oyj:ltä. Riippumattomalla asiantuntijalla on oikeus käyttää tarpeelliseksi katsomaansa kohtuullista teknistä, juridista ja muuta lisäasiantuntemusta. Riippumattomalla asiantuntijalla on oikeus organisoida valvontatyö tarkoituksenmukaisella tavalla.
Riippumattoman asiantuntijan kuluista ja korvauksista vastaa SOK.
Sitoumusten arviointi
Kilpailuvirasto katsoo, että ilman yrityskaupalle asetettavia rakenteellisia sekä käyttäytymiseen liittyviä ehtoja kauppaa ei voida hyväksyä. Edellä kuvatun mukaisesti suunniteltu yrityskauppa johtaisi kilpailua merkittävästi estävän määräävän markkina-aseman syntymiseen tai vahvistumiseen 28 paikkakunnalla. Kilpailuviraston arvion mukaan SOK:n/S-ryhmän sitoumus tarjota kyseisillä paikkakunnilla sijaitsevien, liitteissä kaksi ja kolme lueteltujen, yhteensä 29 myymälän liiketoiminta jo markkinoilla oleville ja potentiaalisille päivittäistavarakilpailijoille poistaa horisontaalisen päällekkäisyyden lähes kokonaan edellä kuvattujen 28 kunnan osalta. Aktuaalisten tai potentiaalisten kilpailijoiden, joille myymälöitä tarjotaan, tulee Spar-kauppiaita lukuun ottamatta olla S-ryhmästä ja Spar-ryhmästä riippumattomia.
Divestoinnin kohteena olevista myymälöistä 14 (liite 2) on Suomen Sparin omia myymälöitä, jotka Suomen Spar joko omistaa suoraan tai on vuokrannut kiinteistön omistajalta. Liitteessä kolme kuvatut 15 myymälää ovat puolestaan kauppiaiden Suomen Sparilta vuokraamia myymälöitä.
Edellä mainittujen kauppiasmyymälöiden ja Suomen Sparin välillä on eri pituisia yhteistyösopimuksia, joista pisin on voimassa vuoteen [ ]. Viraston päätöksellä ei katkaista kyseisiä sopimuksia.
Siilinjärven myymäläkiinteistö on Suomen Sparin omistuksessa. Tästä syystä sitoumuksiin on otettu mahdollisuus vuokrata kyseinen liiketila korkeintaan [ ] vuodeksi.
Riippumaton asiantuntija myy ostajan niin halutessa liiketoimintaan sisältyvän käyttö- ja/tai vaihto-omaisuuden. Viraston näkemyksen mukaan liiketoiminta tulee myydä toimivana kokonaisuutena, mutta mikäli ostaja ei kuitenkaan tarvitse käyttö- ja / tai vaihto-omaisuutta, se voidaan jättää kaupan ulkopuolelle.
Päivittäistavaroiden hankintamarkkinoiden osalta SOK sitoutuu siihen, että Suomen Spar luopuu osakeomistuksestaan Tuko Logistics Oy:ssä viimeistään siirtymäajan päättyessä. Osakeomistuksesta luopuminen poistaa hankintamarkkinoita koskevan horisontaalisen päällekkäisyyden, mikä olisi ollut omiaan vahvistamaan edelleen SOK:n (S-ryhmän) määräävää markkina-asemaa. Osakkeiden omistus olisi mahdollistanut SOK:lle keskeisten hintatietojen saannin kilpailevien toimijoiden päivittäistavarakaupan hankinnoista.
SOK sitoutuminen siihen, etteivät SOK:n, alueosuuskauppojen tai Suomen Sparin palveluksessa olevat tai muut Suomen Sparin/SOK:n nimeämät henkilöt osallistu Tuko Logistics Oy:n hallituksen toimintaan sekä se, että SOK ei käytä Tuko Logistics Oy:n [ ] oikeutta saada tietoja Tuko Logistics Oy:n toiminnasta on tarpeellista SOK:n kilpailijoiden liikesalaisuuksien paljastumisen estämiseksi siirtymäkauden aikana. Keskeisten kilpailijatietojen siirtymistä pyritään lisäksi estämään myös Suomen Sparin valikoimasuunnittelua, hinnoittelua, hankintaehtoja ja markkinointia koskevien asioiden eriyttämisellä yhtiön muusta toiminnasta siirtymäkauden loppuun asti. SOK sitoutuu siihen, että eriytettyjen toimintojen henkilöstö sitoutuu pitämään salassa sekä S-ryhmään että Suomen Sparin hallituksen jäseniin nähden edellä mainitut asiakokonaisuudet. Tarkastajan nimittäminen liittyy ennen muuta Spar-myymälöiden hankintojen jatkuvuuden turvaamiseen.
SOK sitoutuu lisäksi siihen, että Suomen Spar käyttää Tuko Logistics Oy:n hankinta- ja logistiikkapalveluja enintään siirtymäkauden ajan. Divestoitavien myymälöiden hankintoja ei siirretä Tuko Logistics Oy:ltä Inex Partners Oy:lle siirtymäkauden aikana, paitsi mikäli tavarantoimitukset Tuko Logistics Oy:ltä kyseisille myymälöille loppuvat. Viraston arvion mukaan hankintamarkkinoita koskeva järjestely sekä turvaa divestoitavien myymälöiden hankinnat että edesauttaa myymälöiden siirtymistä kilpaileville päivittäistavarakaupan toimijoille.
SOK:n sitoutuminen siihen, että jos kauppias haluaa päättää yhteistoimintasopimuksen ennenaikaisesti, Suomen Spar hyväksyy Yhteistyösopimuksen irtosanomisen kolmen kuukauden irtisanomisajalla nopeuttaa osaltaan itsenäisten kauppiaiden mahdollista siirtymistä kilpaileviin ryhmittymiin.
Kilpailuvirasto arvioi, että sille esitetty sitoumuskokonaisuus riittää poistamaan yrityskaupasta muutoin aiheutuvan S-ryhmän määräävän markkina-aseman syntymisen tai vahvistumisen kilpailua merkittävästi estävällä tavalla. Yrityskaupan hyväksymiselle asetetuilla ehdoilla varmistetaan edellytykset kilpailullisen rakenteen säilymiselle markkinoilla.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto määrää edellä selostetut sitoumukset noudatettaviksi ja hyväksyy ehdollisena yrityskaupan, jossa Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta hankkii määräysvallan Suomen Spar Oyj:ssä. Sitoumusten muuttamassa järjestelyssä ei Kilpailuviraston arvion mukaan synny tai vahvistu sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyisi Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (303/98), (318/04) 11, 11 a, 11 b ja 11 d §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
Liite 1
[ ]
Liite 2
Liite 3
[1] Hakasulkeisiin merkityissä kohdissa tieto / tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.
[2] Hankittavien myymälöiden määrä on täsmentynyt tapauskäsittelyn aikana [alle 100] myymälään.
[3] Mm. Päivittäistavarakauppa ry PTY:n julkaisut.
[4] Ks. komission sekä kansallisten kilpailuviranomaisten päivittäistavaroiden vähittäiskauppaa koskeva päätöskäytäntö sekä päivittäistavarakauppaa koskevat tutkimukset.
[5] Mm. komission päätökset M.784 – Kesko/Tuko, 20.11.1996; M.3464 – Kesko / ICA / JV, 15.11.2004.
[6] Mm. OFT – Somerfield plc / Wm Morrison Supermarkets plc 2005.
[7] Mm. TNS Gallup / Suomalainen Pt-ostaja 2004.
[8] Mm. Pitkäaho – Uusitalo – Marjanen (2005): Ostosmatkojen suuntautuminen ja ostopaikan valintakriteerit Turun seudulla vuosina 2001-2003. Mylly-projektin toinen vaihe. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja.
[9] Komission päätös M.1221, Rewe/Meinl, 3.2.1999.
[10] Small but Significant Non-transitory Increase in Price.
[11] Elintarvikkeiden tuotekohtainen kysyntä lienee sitä vastoin pääosin joustavaa eli esimerkiksi yksittäisen tuotteen hinnankorotus saattaa siirtää (hintaherkkyydestä riippuen) kysyntää tuoteryhmän sisällä tai mahdollisesti tuoteryhmästä toiseen, mutta mikäli kaikkien elintarvikkeiden (hyödykekorin) hintoja nostetaan, ei kysyntää voida korvata muilla hyödykkeillä (ei-elintarvikkeilla).
[12] Kaupungistumisaste on Suomessa noin 60 %.
[13] Vähittäiskaupan kansainvälistyminen ja tehokkuus – case päivittäistavarakauppa. LTT-Tutkimus Oy, 2004.
[14] S-ryhmä on teetättänyt ACNielsenillä noin 350 tuotteen kulutusta vastaavaksi painotetun hintakoritutkimuksen. Markkinaosapuolet ovat toimittaneet virastolle muun muassa S-ryhmän päivittäistavaroiden mainosmateriaalia, josta käy ilmi tuotekohtaisia hintaeroja.
[15] Hotelli-, ravintola- ja catering-sektori.
[16] Mm. Gallup Elintarviketieto.
[17] Kilpailuvirasto hyväksyi 12.7.2005 yrityskaupan, jossa Industri Kapital 2000 Limited hankki määräysvaltaansa Tradeka Oy:n ja osan Wihuri Oy:n päivittäistavaraliiketoiminnasta. Tradekan ja Wihurin yhteenlaskettu markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupan markkinoilla oli alle 15 % vuonna 2004.
[18] Kilpailuviraston päätös 27.6.2003, Helsingin Osuuskauppa HOK / Osuusliike Elanto – dnro 474/81/2003.
[19] Kauppalehti 26.5.2005.
[20] Luvussa ei ole mukana itsenäisten Spar-kauppiaiden myymälöitä. Mikäli itsenäisten Spar-kauppiaiden myymälät laskettaisiin mukaan olisi osapuolilla päällekkäistä liiketoimintaa noin [140-180] kunnan alueella.
[21] Itsenäiset Spar-kauppiaat omistavat kauppakiinteistönsä joko itse tai ovat itse suoraan vuokrasuhteessa kiinteistön omistajaan. Itsenäisten Spar-kauppiaiden ryhmä on perustanut tapauskäsittelyn aikana uuden M-ryhmän (Markkinointiyhtiö M Itsenäiset Kauppiaat Oy). M-ryhmään on sitoutunut ensivaiheessa 19 kauppiasta, joilla on yhteensä 22 myymälää. M-ryhmä on valinnut tavarantoimittajakseen Wihuri-konsernin ja siihen kuuluvan Metrotukun. Ensimmäiset M-marketit avattiin vuoden 2006 alussa. Kauppalehden 3.1.2006 artikkelin mukaan M-ryhmä on käynyt keskusteluja usean kauppiaan kanssa ja vuoden 2006 loppuun mennessä ryhmään tulisi kuulumaan 40 kauppiasta. (ks. muun muassa Turun Sanomat 11.11.2005, Kauhajoen kunnallislehti 16.11.2005 ja Kauppalehti 3.1.2006)
[22] Tradeka Oy:n ja Wihuri Oy:n päivittäistavaroiden vähittäiskaupan yhteenlaskettu kuntakohtainen myynti ja markkinaosuus. Luvut sisältävät myös Tradeka/Wihuri -järjestelyn ulkopuolelle jääneiden Wihuri-konsernin Tarmo-lähikauppojen ja 10-kioskien myynnit, minkä johdosta Uuden Tradeka Oy:n myynti- ja markkinaosuusluvut saattavat eräiden kuntien osalta olla kuntataulukossa esiintyviä lukuja pienempiä.
[23] Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2005 – Kymmenen vuotta Euroopan unionissa.
[24] Ks. Kilpailuviraston päätös 12.7.2005, Industri Kapital 2000 Limited / Tradeka Oy ja osa Wihuri Oy:n päivittäistavaraliiketoiminnasta (Dnro 197/81/2005). Päätöksessä todetaan, että kyseisen yrityskaupan ilmoittajan mukaan Tradeka siirtää yrityskaupan jälkeen vaiheittain päivittäistavarahankintansa Tuko Logistics Oy:lle. Järjestelyn seurauksena Inex Partners Oy:n markkinaosuus tulee pienentymään ja vastaavasti Tuko Logistics Oy:n kasvamaan siirtyvien Tradekan hankintojen suhteessa.
[25] Kauppalehti 11.11.2005.
[26] Voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) on katsottu hidastavan kaupan suuryksiköiden rakentamista. Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) ohjaa sekä suuryksiköiden sijoittumista että kaavoitusprosessiin liittyvää osallistumista ja vuorovaikutusta. MRL:n mukaan vähittäiskaupan suuryksikkö on yli 2000 kerrosneliömetrin suuruinen myymälä, ei kuitenkaan paljon tilaa vaativa erikoistavaramyymälä, kuten esimerkiksi huonekaluhalli tai autohalli. Vähittäiskaupan suurmyymälöitä ovat hypermarketit, tavaratalot, suuret supermarketit sekä erikoistavarakaupan suurmyymälät. Myös kauppakeskukset luokitellaan suurmyymälöiksi.