Asian vireilletulo
Orion-yhtymä Oyj on 23.4.2001 ilmoittanut Kilpailuvirastolle kilpailunrajoituslain (303/98) 3 a luvun yrityskauppavalvontaa koskevien säännösten mukaisesti yritysjärjestelyn, jossa Orion-Yhtymä Oyj hankkii määräysvallan Kronans Droghandel AB -nimisessä yhtiössä.
Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta
Orion-yhtymä Oyj (Orion) on terveydenhuoltoalan tuotteisiin erikoistunut konserni. Liiketoiminnan ydin ja konsernin suurin yksikkö on lääkkeitä kehittävä, valmistava ja markkinoiva Orion Pharma. Tukkukauppaa harjoittavan Oriolan toiminta kattaa lääkejakelun lisäksi myös terveydenhoidon laitteiden, välineiden ja tarvikkeiden myynnin ja markkinoinnin. Lääkejakelun ja -tukkukaupan toimialueeseen kuuluvat Suomen lisäksi Baltian maat ja Pietarin seutu. Orion Diagnostica on erikoistunut diagnostisiin testeihin ja testijärjestelmien kehittämiseen, valmistamiseen ja markkinointiin. Noin 82 % Orion Diagnostican liiketoiminnasta suuntautuu ulkomaille, Pohjoismaiden lisäksi Keski-Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Noiro kehittää, valmistaa ja markkinoi kosmetiikkaa, hygieniatuotteita, kampaamotuotteita sekä suurtalouksien hygieniatuotteita.
Kronans Droghandel AB (KD AB) on Ruotsissa rekisteröity, lääkkeiden ja terveydenhuoltoalan logistiikkapalveluihin erikoistunut yhtiö. Kaupan kohteeseen kuuluvat KD AB:n tytäryritykset Kronans Droghandel ADB AB, KD Pharma Distribution AB[1], KD Norsk Farma Distribusjon as[2], KD Tukku Oy ja KD Spedition Handelsbolag[3]. KD AB -konsernin norjalainen tytäryhtiö, Holtung as[4], jää kaupan ulkopuolelle. KD AB:n liiketoiminta Ruotsissa jakaantuu lääkkeiden jakeluun ja terveydenhuollon jakelupalveluihin. Suomessa toimivan KD Tukku Oy:n (KD) liiketoiminta käsittää ainoastaan lääkkeiden jakelun, johon sisältyvät lääkkeiden maahantuonti, varastointi, tilausten vastaanotto, keräily ja pakkaaminen, kuljetus asiakkaille, laskutus, tilastointi- ja informaatiopalvelut tavarantoimittajille ja velvoitevarastointi.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Yrityskauppasäännösten soveltuminen järjestelyyn
Orion -yritysryhmän maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2001 oli noin 970 miljoonaa euroa. Hankinnan kohteen maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2001 oli noin 1,5 miljardia euroa. Koska kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät ja hankinnan kohde harjoittaa liiketoimintaa Suomessa, järjestely kuuluu kilpailunrajoituslain soveltamisalaan.
Alan sääntely
Lääkelain 32 §:n (1046/1993) mukaan lääkkeiden tukkukauppaa saa harjoittaa vain lääkelaitoksen luvalla. Lupa ei ole tarveharkintainen. Suomen lääketukkukauppaluvan lähtökohtana yleensä on, että lääketukusta tulee, yksikanavasopimusten puitteissa, olla saatavilla kaikkia markkinoilla olevia lääkevalmisteita. Lääkelain 37 § puolestaan velvoittaa lääketukkukaupan pitämään tarvetta vastaava riittävä määrä lääkkeitä myytävänä.
Lääkkeiden hinnoittelua sääntelee sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta[5]. Lääkkeiden hintojen sääntely aiheuttaa sen, että lääkevalmistajien hakemuksista viranomaisten vahvistamat lääkkeiden tukkuhinnat otetaan automaattisesti huomioon määriteltäessä lääketaksan mukaisia lääkkeiden suurimpia sallittuja vähittäismyyntihintoja, jotka käytännössä[6] muodostavat lääkkeiden vähittäishintatason. Kohtuullinen tukkuhinta on puolestaan enimmäishinta, jolla valmistetta saadaan myydä apteekeille ja sairaaloille. Myyntiluvan saanutta lääkettä voidaan markkinoida ilman, että sillä on viranomaisen vahvistama tukkuhinta, mutta lääkkeen kustannuksista annetaan sairasvakuutuslain mukainen korvaus kuitenkin vain siinä tapauksessa, että lääkkeelle on vahvistettu korvausperusteena oleva kohtuullinen tukkuhinta.
Relevantit markkinat
Ilmoittaja viittaa Ruotsin Konkurrensverketin[7] tapauskäytäntöön, jonka mukaan lääkejakelumarkkinat muodostavat omat terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden markkinoista erilliset hyödykemarkkinat. Ilmoittajan mukaan yrityskaupan osapuolten toiminnot ovat päällekkäisiä Suomessa ainoastaan lääkejakelun osalta. Relevantit markkinat ovat ilmoittajan mukaan siten lääkelain 32 §:n mukainen lääkkeiden tukkukauppa, mukaan lukien lääkkeiden maahantuonti, tavaran vastaanotto, varastointi, tilausten vastaanotto, keräily, pakkaaminen, kuljetus, laskutus, sekä tilausten ja informaatiopalvelujen tuottaminen valmistajille. Lääkejakelussa on kyse logistiikkapalvelun tarjoamisesta, eikä toiminta käsitä palvelun piiriin kuuluvien tuotteiden markkinointia vähittäismyyjille. Markkinointivastuu on lääkevalmistajilla. Lääkkeiden myynti kasvoi Suomessa tukkuhinnoin mitattuna 11,7 % vuonna 2001 ja oli noin 1 300 miljoonaa euroa[8].
Yrityskaupan kilpailuvaikutukset liittyvät lääkejakelumarkkinoihin. Kilpailuvirasto ei ole arvioinnissaan määritellyt relevantteja hyödykemarkkinoita yksityiskohtaisesti, koska yrityskauppa ei aiheuta merkittäviä kilpailuongelmia minkään ajateltavissa olevan määrittelyn mukaisilla markkinoilla.
Ilmoitusvelvollisen kannan mukaan maantieteelliset markkinat ovat kansalliset eri maiden lääkkeiden tukkukauppaa koskevien lainsäädäntöjen eroista johtuen sekä Suomessa käytössä olevan yksikanavajakelun luomien erityisten markkinaolosuhteiden johdosta. Kilpailuvirasto katsoo, että lääkejakelumarkkinat ovat kansalliset.
Kilpailuvaikutukset
Suomessa lääkkeiden tukkukaupan markkinoita leimaa se, että ylivoimaisesti merkittävin osa lääkemarkkinoiden volyymistä jaellaan yksikanavajärjestelyin. Tämä tarkoittaa sitä, että kunkin lääketehtaan tuotteita jakelee vain yksi tukkumarkkinoilla toimiva yritys. Suomen yksikanavajakelu on lääkevalmistajien ja lääketukkujen kesken syntynyt jakelujärjestelmä, joka ei perustu lääkealan erityislainsäädäntöön tai sen pohjalta tehtyyn viranomaispäätökseen[9]. Yksikanavajärjestelmässä kilpailu käydään lääkevalmistajien tai näiden suomalaisten edustajien ja lääketukkuliikkeiden välisistä päämiessopimuksista. Eksklusiivisten jakelusopimusten myötä kutakin tuotetta on pääsääntöisesti saatavissa ainoastaan yhdestä lääketukkukaupasta. Apteekit eivät siten voi valita mistä tukkukaupasta ne hankkivat lääkkeet.
Suomen lääkkeiden tukkukaupan markkinoilla toimii ennen yrityskauppaa kolme lääkejakelijaa, Oriola, KD ja Tamro Oyj. Yrityskaupan seurauksena markkinoille jää ainoastaan kaksi täyden palvelun tukkukauppaa. Ilmoittajan mukaan Tamron markkinaosuus Suomen lääkejakelumarkkinoilla on [ 45–55 ][10] %[11]. Oriolan vastaava markkinaosuus on [ 25–35 ] % ja KD:n markkinaosuus on [ 15–25 ] %. Ilmoittaja katsoo, että vaikka nyt tarkasteltavan yrityskaupan seurauksena Oriolan markkinaosuus nousisikin KD:n markkinaosuuden verran, Oriola, tai muukaan sen kanssa samaan yritysryhmään kuuluva yritys ei voisi toimia itsenäisesti kilpailijoistaan, asiakkaista tai kuluttajista riippumattomasti. Ilmoittaja vertaa syntyvää tilannetta lääkejakelumarkkinoiden rakenteeseen ennen KD:n tuloa Suomen markkinoille vuonna 1999. Kilpailuvirasto on vuoden 1997 lääkkeiden yksikanavajakelun kilpailuvaikutusten arviointia koskevassa päätöksessään[12] todennut, ettei Tamrolla tai Oriolalla voitu katsoa olevan Suomen lääkejakelumarkkinoilla määräävää markkina-asemaa tilanteessa, jossa Tamron markkinaosuus oli noin 60 % ja Oriolan markkinaosuus noin 40 %.
Määräävän markkina-aseman syntyminen yhdelle yritykselle on epätodennäköistä tilanteessa, jossa markkinoilla on toinen lähes tasavahva toimija. Lääketukkujen välinen kilpailu on tähän asti johtanut siihen, että lääkevalmistajat ovat vaihtaneet jakelukanavaa toistuvasti[13]. Yksikanavajakelu antaa lääkevalmistajille neuvotteluvoimaa tukkuliikkeisiin nähden, sillä tukkuliike joutuu kilpailemaan jakelusopimuksesta. Ilmoittajan mukaan lääkevalmistajien kanssa solmittavat sopimukset ovat pääsääntöisesti kerran vuodessa lääketukkukauppojen kilpailtavissa. Kilpailuviraston kolmansilta markkinaosapuolilta vastaanottamissa lausunnoissa todetaan lisäksi, etteivät jakelijan vaihdosta aiheutuvat kustannukset muodosta olennaista estettä vaihdolle. Myös sopimuskaudet ovat KD:n markkinoille tulon seurauksena lyhentyneet. Kilpailuvirasto katsoo siten, ettei keskittymälle yrityskaupan seurauksena synny määräävää markkina-asemaa Suomen lääkejakelumarkkinoilla.
Kilpailuvirasto on arvioinut myös yhteisen määräävän markkina-aseman syntymisen mahdollisuutta. Kilpailuvirasto on aiemmassa ratkaisukäytännössään[14] käsitellyt yhteisen määräävän markkina-aseman syntyedellytyksiä laajemmin. Yhteinen määräävä markkina-asema on mahdollinen, kun keskinäisen riippuvuussuhteensa tunnistaneet yritykset voivat saavuttaa ”yhteisymmärryksen” ja keskinäistä kilpailua välttämällä ja tuotantoa rajoittamalla pitää hintoja kilpailullisen tason yläpuolella. Koordinoinnin pysyvyyttä tukevat mm. markkinoille tulon ja siellä kasvamisen korkeat esteet sekä markkinoilla vallitseva läpinäkyvyys, jonka turvin yritykset voivat ennakoida toistensa käyttäytymistä sekä havaita ja rangaista yhteisymmärryksestä poikkeavaa osapuolta. Läpinäkyvyyttä arvioitaessa tarkasteltavia tekijöitä ovat mm. markkinoiden keskittymis- ja kehittymisaste, markkinaosuuksien samankaltaisuus ja tuotteen homogeenisuus. Tärkeänä pidetään myös muiden markkinaosapuolten neuvotteluvoimaa ja potentiaalisen kilpailun uhkaa.
Kilpailuvirasto on arvioinnissaan havainnut, etteivät kilpailijan päämiessopimuksen ehdot tai jakelumarginaalit ole yleisesti kilpailijan tai muiden lääkevalmistajien tiedossa. Tuotetta ei myöskään voida varmuudella luonnehtia homogeeniseksi, sillä markkinaosapuolten lausunnoista käy ilmi, että palvelun valintaan vaikuttavia tekijöitä on useampia, joskin marginaali on niistä merkittävin. [ ].
Yksikanavajakelu saattaa kuitenkin vaikeuttaa uuden tukkuliikkeen markkinoille tuloa. Kannattava toiminta edellyttää huomattavaa liikevaihtoa, joten uusi jakelija tarvitsee asiakkaikseen useita merkittäviä lääkevalmistajia. Näistä seikoista huolimatta KD aloitti toimintansa Suomen markkinoilla vuonna 1999. Tämä osaltaan viittaa siihen, ettei alalle tulon esteitä voida pitää ylivoimaisina.
Ilmoittajan mukaan lääkevalmistajien neuvotteluvoima rajoittaa tukkuportaan markkinavoimaa tehokkaasti. Lääkevalmistajat ovat suuria yrityksiä, jotka omaavat merkittävää neuvotteluvoimaa lääketukkuihin nähden. Useimmilla Suomessa lääkkeitä valmistavilla yhtiöillä on tukkukauppalupa, mikä antaa niille mahdollisuuden jaella omat tuotteensa, mikäli Tamron ja Oriolan tarjoamat sopimusehdot muodostuisivat kohtuuttomiksi. Lisäksi useimmilla ulkomaisten lääkevalmistajien Suomessa toimivilla tytär- tai markkinointiyrityksillä on tukkukauppalupa. Ilmoitusvelvollinen tuo potentiaalisena markkinoille tulon uhkana esille myös ulkomaisia lääkkeiden tukkukaupan markkinoilla toimivia yrityksiä[15], jotka voisivat aloittaa lääkejakelutoiminnan Suomessa. Myös lääkevalmistajien keskittyminen lisää niiden neuvotteluvoimaa suhteessa lääkejakelijoihin, koska volyymin merkitys on oleellinen neuvoteltaessa jakelijan saamista marginaaleista. Kilpailuvirasto katsoo, edellä mainitut seikat huomioiden, etteivät markkinaolosuhteet nyt käsiteltävän yrityskaupan kannalta anna aihetta yhteisen määräävän markkina-aseman synnyn laajempaan tutkimiseen.
Ilmoitusvelvollisen mukaan KD AB tai sen kanssa samaan yritysryhmään kuuluva yhteisö tai säätiö ei lääkejakelutoiminnan lisäksi toimi Suomessa markkinoilla, jotka ovat valmistusketjun taikka tuotteen jakelutien aikaisemmassa tai myöhemmässä vaiheessa suhteessa niihin markkinoihin, joilla Orion-yhtymä Oyj tai tämän yritysryhmään kuuluva yhteisö tai säätiö toimii.
Ilmoitusvelvollinen korostaa myös, ettei yrityskaupalla ole vaikutusta vähittäisasiakkaiden (apteekit ja sairaala-apteekit) asemaan markkinoilla, koska lääketukkukaupoilla ei ole neuvotteluvoimaa vähittäismyyntiportaaseen nähden. Myöskään lausunnon antaneet markkinaosapuolet eivät ole ilmoittaneet virastolle, että käsiteltävällä järjestelyllä olisi merkittäviä kilpailuvaikutuksia vähittäisasiakkaiden toiminnan kannalta. Alan sääntely estää käytännössä hintakilpailun mahdollisuuden loppuasiakkaiden markkinoilla.
Ilmoitusvelvollisen mukaan yrityskaupalla ei ole myöskään vertikaalisia poissuljentavaikutuksia. Lääkkeiden rinnakkaistuontia ei ole Suomessa rajoitettu. Kilpailuvirasto on aiemmassa lääkkeiden tukkujakelua käsittelevässä päätöksessään[16] todennut, etteivät rinnakkaistuontia harjoittavat yritykset pitäneet lääketukkukaupan toimintaa yksikanavajakelussa rinnakkaistuontia rajoittavana.
Kilpailuvirasto katsoo, edellä esitetyt näkökannat huomioiden, ettei yrityskaupalla ole lain tarkoittamalla tavalla kilpailua merkittävästi estävää vaikutusta.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan, jossa Orion-yhtymä Oyj hankkii määräysvallan Kronans Droghandel AB -nimisessä yhtiössä. Kilpailuviraston arvion mukaan yrityskauppa ei synnytä tai vahvista sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyy Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (303/1998) 11, 11 a, 11 b ja 11 d §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
[1] Yhtiöllä ei ilmoittajan mukaan ole toimintaa.
[2] Yhtiöllä ei ilmoittajan mukaan ole toimintaa.
[3] Yhtiöllä ei ilmoittajan mukaan ole toimintaa.
[4] Yhtiö on myyty Alliance UniChem Plc:lle.
[5] Lääkkeiden hintalautakunta, esittely, http://www.stm.fi/hila/suomi/index/htm (17.5.2002).
[6] Arvonlisäverollinen vähittäismyyntihinta muodostuu kohtuullisesta tukkuhinnasta sekä siihen viranomaisten vahvistaman lääketaksan mukaan lisätystä apteekin katteesta ja arvonlisäverosta. (Ks. alaviite 5)
[7] Konkurrensverket dnr 971/93. Beslut 1994–06-29, sivut 16–17.
[8] Lääketietokeskus, Lääkealan taskumuistio 2002, www.laaketietokeskus.fi/julkaisut (20.5.2002).
[9] Yksikanavajakelujärjestelmän synty on käsitelty Kilpailuviraston päätöksessä 3.4.1999, dnro 372/61/92.
[10] Hakasulkeisiin merkityissä kohdissa tieto/tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.
[11] Tamro on sittemmin ilmoittanut markkinaosuutensa muuttuneen; Tamro Oyj:n pörssitiedote 13.5.2002; AstraZenecan jakelu siirtyy pois Tamro Suomelta.
[12] Kilpailuviraston päätös; Lääkkeiden yksikanavajakelu, 3.4.1997, dnro 372/61/92.
[13] Ilmoitusvelvollisen tilastotietojen mukaan ainakin Pfizer Oy, Suomen MSD Oy, Novartis Finland Oy, Aventis Pharma Oy, Amgen AB, Merck Oy, Oy Ferrosan AB ja Fujisawa Scandinavia AB ovat vaihtaneet lääkejakelijaa vuosina 2000–2002 (toukokuu).
[14] Kilpailuviraston päätös Fritidsresor Holding AB / Oy Finnmatkat – Finntours Ab, dnro 1076/81/99 ja Carlsberg AS / Orkla ASA:n panimoliiketoiminnot (dnro 573/81/00).
[15] GEHE AG, Alliance UniChem Plc., Phoenix Pharmahandel AG & Co., (jolla on omistusosuus Tamrossa).
[16] Kilpailuviraston päätös, 1.2.2000, dnro 213/61/99.