Asian vireilletulo
Kilpailuvirastolle on 12.10.2005 ilmoitettu yrityskauppavalvontaa koskevien kilpailunrajoituslain 3 a luvun säännösten mukaisesti järjestely, jossa Rautaruukki Oyj (jäljempänä Rautaruukki) hankkii yksinomaisen määräysvallan PPTH Steelmanagement Oy:ssä. Varsinaista liiketoimintaa harjoittavat PPTH-Norden Oy sekä sen tytäryhtiöt PPTH-Solutions Oy ja PPTH-Engineering Oy (jäljempänä yhdessä PPTH).
Kilpailuvirasto on 14.11.2005 tekemällään päätöksellä siirtänyt asian kilpailunrajoituslain 11 e §:n mukaiseen jatkokäsittelyyn.
Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta
Rautaruukki toimittaa metalliin perustuvia komponentteja, järjestelmiä ja kokonaistoimituksia rakentamiseen ja konepajateollisuudelle. Metallituotteissa yhtiöllä on laaja tuote- ja palveluvalikoima. Ennen nyt käsiteltävänä olevaa kauppaa Rautaruukki omisti PPTH:n osakkeista 21,9 %.
PPTH on täyden palvelun teräsrakentaja. Se tarjoaa teollisuus- ja toimitilarakenteiden kokonaistoimituksia. PPTH:n toimituksiin kuuluvat teollisuus- ja toimitilarakennusten runkorakenteet sekä näihin liittyvät välipohja-, yläpohja- ja julkisivurakenteet. PPTH:n tarjoamiin kokonaistoimituksiin kuuluvat olennaisena osana myös suunnittelu-, työmaa- ja urakointipalvelut. Ilmoittajan mukaan PPTH ei päämarkkina-alueillaan pääsääntöisesti toimita kyseisiin kokonaispalveluihin liittyviä osakokonaisuuksia erillisinä toimituksina lukuun ottamatta lasijulkisivuja, joita PPTH valmistaa ja toimittaa myös erikseen. PPTH tuottaa lisäksi teräksisiä runkorakenteita siltojen ja koneiden rakentajille.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Rautaruukin maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2004 oli noin 3,5 miljardia euroa, josta 920 miljoonaa euroa kertyi Suomesta. PPTH:n maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2004 oli noin 101 miljoonaa euroa ja tästä kertyi Suomesta noin 46 miljoonaa euroa. Koska kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät, järjestely kuuluu yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.
Relevantit markkinat
Ilmoittajan mukaan suunnitellun yritysjärjestelyn kannalta merkitykselliset markkinat jakaantuvat seuraavasti:
- Teollisuus- ja toimitilarakenteiden kokonaistoimitusten markkinat
- Sillanrakentaminen
- Konepajateollisuus
Ilmoittaja pitää PPTH:n liiketoiminnan kannalta keskeisinä seuraavia Rautaruukin terästuotteisiin liittyviä valmistuksen ja tukkumyynnin markkinoita.
- Kuumavalssatut hiiliteräslevyt ja -nauhat
- Kvarttolevyt
- Kylmävalssatut hiiliteräslevyt
- Sinkityt terästuotteet
- Maalipinnoitetut levy- ja nauhatuotteet
- Putkipalkit[1]
- Pienten erien jakelumarkkinat
Ilmoittajan mukaan markkinat 1–2 ovat maantieteelliseltä ulottuvuudeltaan vähintään Pohjoismaiden laajuiset ja markkinat 3–9 Euroopan/yhteisön laajuiset. Pienten erien jakelumarkkinoita ilmoittaja pitää kansallisina. Kilpailuviraston näkemyksiä relevanteista markkinoista on selvitetty tarkemmin seuraavassa jaksossa.
Osapuolten toiminta ja asema markkinoilla
Rautaruukki ja PPTH toimivat tuotantoketjun eri tasoilla, toisin sanoen niiden liiketoiminnoissa ei ole horisontaalista päällekkäisyyttä, vaan ne ovat vertikaalisessa suhteessa toisiinsa. Ilmoittajan mukaan Rautaruukki ei valmista PPTH:n tuotteiden kanssa kilpailevia lopputuotteita, vaan se tuottaa pääasiallisesti materiaaleja lopputuotteiden valmistukseen. PPTH käyttää omassa tuotannossaan Rautaruukin valmistamia kuumavalssattuja kvarttolevyjä, putkipalkkeja, kylmävalssattuja sinkittyjä ja maalipinnoitettuja ohutlevyprofiileja sekä teräslevyjen leikkeitä. PPTH käyttää tuotannossaan myös Rautaruukin toimittamia komponentteja ja julkisivurakenteita. PPTH hankkii Rautaruukilta suurimman osan käyttämistään teräsraaka-aineista ja komponenteista. Teräsrakentamisessa raaka-aineen osuus lopputuotteen hinnasta on varsin merkittävä, kohteesta riippuen jopa [40–60][2] %.
1. Teollisuus- ja toimitilarakenteiden kokonaistoimitusten markkinat
Ilmoittajan mukaan teollisuus- ja toimitilarakenteiden toimitukset ovat pääasiallisesti kokonaistoimituksia, joihin kuuluvat kantavat rakenteet, välipohja-, yläpohja- ja julkisivurakenteet. Useissa tapauksissa asiakkaiden kysyntä kohdistuu varsinaisten rakennetoimitusten lisäksi myös näitä rakenteita tukeviin suunnittelu-, työmaa- ja urakointipalveluihin. Markkinoilla toimii kuitenkin myös pääurakoitsijoita, jotka tilaavat osatoimituksia. Lisäksi markkinoilla toimii suunnittelijoiden, rakennusliikkeiden, betonielementtitoimittajien, teräsrakentajien ja puurakentajien yhteenliittymiä.
PPTH tarjoaa teollisuus- ja toimitilarakenteiden kokonaistoimituksia. Rautaruukki toimittaa teräksiä ja muita metalleja, komponentteja ja tuoteosia teollisuus- ja toimitilarakenteisiin. Rautaruukki valmistaa lisäksi teollisuus- ja toimitilarakennusten julkisivuratkaisuja, kuten julkisivupaneeleja, julkisivuprofiileja ja näitä täydentäviä julkisivuelementtejä. Se ei kuitenkaan ilmoittajan mukaan toimi varsinaisella loppuasiakasmarkkinalla, vaan palvelee tukkutasolla teollisuus- ja toimitilakohteiden toimittajia.[3] PPTH hankkii käyttämiänsä julkisivurakenteita esimerkiksi Rautaruukilta. Lisäksi se valmistaa itse lasijulkisivuja. PPTH ei itse valmista väli- ja yläpohjaratkaisuja, vaan se asentaa muiden valmistamia tuotteita. Välipohjaratkaisut ovat pääasiallisesti betonista valmistettuja ontelolaattavälipohjia ja yläpohjaratkaisut joko Rautaruukin tai Weckman Steelin toimittamia kantavia profiilipeltejä.
Toimituksen laajuus
Kilpailuviraston kuulemien markkinaosapuolten mukaan osatoimitukset ovat teräsrakennusalalla yleisempiä kuin kokonaistoimitukset. Tavallista on, että sovitaan erikseen esimerkiksi kantavan rungon, julkisivujen, välipohjien ja yläpohjien toimittamisesta. Rakennushankkeissa valitaan usein pääurakoitsija, joka yleensä suorittaa osan urakasta itse ja jakaa osan hankinnoista aliurakoitsijoiden suoritettavaksi. Isompiin kohteisiin voidaan valita projektinjohtaja, joka hoitaa urakoiden pilkkomisen ja toimittajien valinnan. Kohteen tilaava asiakas saattaa näin ollen tilata pääurakoitsijalta tai projektinjohtajalta kokonaistoimituksen, mutta rakentajilta kysytään myös pienempien rakennusosien urakointia. Rakennusalan yrityksistä osa tekee vain tietyntyyppisiä töitä ja osa lähes kaikkia rakennusteknisiä töitä. Kaikki rakentajat eivät tarjoa esimerkiksi suunnittelu-, työmaa- ja urakointipalveluja. Näin ollen markkinoita voisi tarkastella erikseen käyttökohteiden (esimerkiksi kantavat rungot, julkisivut, väli- ja yläpohjat) perusteella sekä mahdollisesti myös rakennustyypeittäin eriteltynä.[4] Virasto katsoo kuitenkin jäljempänä esille tulevien seikkojen vuoksi, että tapauksen ratkaisun kannalta ei ole tarpeen täsmällisesti määritellä relevantteja hyödykemarkkinoita.
Rakennusmateriaalien välinen korvaavuus
Ilmoittajan mukaan betoni ja teräs soveltuvat toisilleen vaihtoehtoisina rakennusmateriaaleina lähes kaikkiin teollisuus- ja toimitilakohteisiin. Tältä osin ilmoittaja viittaa Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry:ltä hankkimaansa lausuntoon, jossa todetaan muun muassa seuraavaa: ”Toimitila- ja teollisuusrakentamisessa betoni ja teräs ovat yleisesti ottaen vaihtokelpoisia ja toistensa kanssa rakenneratkaisuissa kilpailevia materiaaleja. Ainakin toistaiseksi betoni on soveltunut useimpiin ratkaisuihin, joka on nähtävissä myös siitä, että betonirakenteisia rakennuksia tehdään kaksinkertainen määrä teräsrakenteisiin verrattuna.” Teräksen ja betonin keskinäistä kilpailua ja korvaavuutta korostaa ilmoittajan mukaan se, että 2/3:ssa teollisuus- ja toimitilakohteista rakenteiden materiaalia ei päätetä ennen rakenteiden kokonaistoimittajien kilpailutusta ja joka kolmannessa tapauksessa rakennusmateriaali vaihtuu tarjouskilpailun jälkeen. Teräksen ja betonin keskinäistä korvaavuutta rakentamisen raaka-aineena korostaa ilmoittajan mukaan myös se, että betonin käyttö rakennusmateriaalina lisääntyy yleisesti teräksen hinnan noustessa.
Kilpailuviraston kuulemien markkinaosapuolten mukaan teräs ja betoni eivät ole kaikissa rakennuskohteissa toisilleen vaihtoehtoisia rakennusmateriaaleja. Valinta teräksen ja betonin välillä tapahtuu muun muassa näiden erilaisten teknisten ominaisuuksien ja taloudellisten argumenttien (hinta, rakentamisen nopeus, mahdolliset viranomaismääräykset yms.) perusteella. Erityisesti pitkän jännevälin rakennuksissa (esimerkiksi urheiluhallit, kokoontumisrakennukset, teollisuushallit) sekä voimalaitoskattiloiden runkorakenteissa teräs on useiden viraston kuulemien markkinaosapuolten mukaan pääasiallinen rakennusmateriaali. Useat viraston kuulemat markkinaosapuolet ovat myös todenneet, että rakennusmateriaali valitaan pääsääntöisesti jo suunnitteluvaiheessa, ja ainoastaan harvoissa tapauksissa materiaali vaihtuu tarjouspyyntövaiheessa.
Kilpailuvirasto on asian jatkokäsittelyssä selvittänyt betonin ja teräksen keskinäistä korvaavuutta erityisesti teollisuus- ja toimitilarakennusten osalta. Selvityksissä on käynyt ilmi, että teräs, betoni ja joissakin tapauksissa myös liimapuu ovat valtaosassa rakennuskohteita toisilleen vaihtoehtoisia rakennusmateriaaleja.
Teräsrakenneyhdistyksen ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) vuonna 2004 tekemän tuotantokyselyn[5] mukaan teräsrunkojen ja täydentävien teräsrakenteiden kotimaan käyttö oli vuonna 2004 vajaat 90 000 tonnia. Tästä reilu kolmasosa käytettiin teollisuus- ja varastorakennuksiin ja kolmasosa liikerakennuksiin ja julkisiin rakennuksiin. VTT:n kyselyn mukaan teräs oli vuonna 2004 pääasiallinen runkomateriaali reilussa 30 %:ssa teollisuus- ja varastorakennuksista, 15 %:ssa kokoontumisrakennuksista, reilussa 20 %:ssa toimistorakennuksista sekä noin 25 %:ssa liikerakennuksista. Betonin asema runkomateriaalina on siten varsin vahva eri rakennustyypeissä. Joissakin kohteissa runkomateriaalina voidaan käyttää myös puisia rakenteita.
Kilpailuviraston selvitysten mukaan betoni- ja teräsratkaisut kilpailutetaan yleensä jossakin rakennushankkeen vaiheessa. Tämä kilpailutus ei välttämättä näy esimerkiksi pienille teräsrakentajille, joilta pyydetään tarjousta siinä vaiheessa, kun ollaan päädytty teräsrakenteiseen vaihtoehtoon. Joka tapauksessa teräsrakentamisen hinnoittelussa on otettava huomioon asiakkaalle vaihtoehtoisen betonirakentamisen hintataso. Kilpailuvirasto on asian käsittelyn yhteydessä selvittänyt vuosina 2003–2005 tilattuja ja suoritettuja urakoita. Selvityksistä kävi ilmi, että silloin kun urakan arvo oli laskettu useamman materiaalin perusteella, eräissä urakoissa betoniratkaisu on ollut edullisempi ja toisissa urakoissa taas teräsratkaisu on tullut betoniratkaisua edullisemmaksi.
Kilpailuviraston markkinaosapuolilta saamissa vastauksissa tuotiin esille, että erityisesti pitkien jännevälien rakennuksissa teräsrakenne olisi ainoa järkevä vaihtoehto. Viraston selvityksissä on käynyt ilmi, että myös betonirakenteita voidaan käyttää suhteellisen pitkien jännevälien rakennuksissa ja kaikkein pisimmissä jänneväleissä on erityisesti viime aikoina alettu käyttää teräksen ohella myös liimapuisia ratkaisuja. Joka tapauksessa erityisen pitkien jännevälien rakennukset edustavat ainoastaan pientä osaa teollisuus- ja toimitilarakentamisen kokonaismarkkinoista: ilmoittajan mukaan pitkien jännevälien runkorakenteiden markkinan arvo Suomessa on [5–15] miljoonaa euroa ja sen osuus teollisuus- ja toimitilarakentamisessa on [0–10] %. Esimerkiksi tyypillisesti pitkien jännevälien urheilu- ja kokoontumisrakennuksista kertyvä liikevaihto muodostaa ilmoittajan mukaan ainoastaan [0–10] % PPTH:n liikevaihdosta. Näin ollen virasto katsoo, että betoni, teräs ja joissakin tapauksissa myös puu ovat siinä määrin toisiaan korvaavia vaihtoehtoja, että teollisuus- ja toimitilarakenteiden toimitusten markkinoiden kilpailutilannetta arvioitaessa on otettava huomioon myös muut rakennusmateriaalit teräksen kanssa kilpailevina vaihtoehtoina.
Voimalaitoskattiloiden runkorakenteissa teräs on viraston selvitysten mukaan lähes ainoa materiaalivaihtoehto.[6] Voimalaitosten kattilaurakat ovat kuitenkin selkeästi kansainvälisiä, samat toimittajat kilpailevat toimituksista Euroopan laajuisesti ja jopa maailmanlaajuisesti. Lisäksi voimalaitoskattiloiden runkorakenteissa käytetään ilmoittajan mukaan materiaalina pääasiallisesti kuumavalssattuja avoprofiileja, joita Rautaruukki ei valmista vaan nämä tuodaan Suomeen ulkomailta.
Rautaruukki toimii myös betonirakentamisessa täysin omistamansa Fundia Betoniteräkset Oy:n ja osittain omistamansa (47 % omistusosuus) Ovakon kautta. Selvyyden vuoksi todettakoon, että Rautaruukki ei toimita betonituotteita, vaan ainoastaan betonin vahvistamiseen käytettävää betoniterästä sekä jännepunoksia. Fundia Betoniteräkset Oy:llä on ilmoittajan mukaan [35–50] % markkinaosuus betoniterästen jakelussa Suomessa. Ovako valmistaa jännepunoksia, joita käytetään rakentamisessa betonista valmistettujen ontelolaattojen vahvistamiseen. Ovakon markkinaosuus Suomessa on ilmoittajan mukaan [50–65] %. Ilmoittajan arvion mukaan betoniterästen ja jännepunosten osuus uudisrakentamisen arvosta on noin [0–10] %.[7] Eniten terästä sisältävien betonituotteiden kuten pilari-palkki -ratkaisujen osalta Fundia Betoniteräkset Oy:n ja Ovakon toimittaman teräksen hinnan osuus betonituotteen hinnasta on ilmoittajan arvion mukaan noin [10–25] %.
Maantieteelliset markkinat
Ilmoittajan mukaan teollisuus- ja toimitilarakenteiden kokonaistoimitusten maantieteellinen markkina käsittää vähintään Pohjoismaat. Viennin suhteellinen osuus PPTH-konsernin liikevaihdosta vuonna 2004 oli 54 %. Myös muiden suurten teräsrakentajien tuotannosta merkittävä osa menee vientiin. Teräsrakenteiden ja näiden osien vienti Suomesta vuonna 2004 oli ilmoittajan antamien tullitietojen perusteella noin 44 804 tonnia, eli noin [30–40] % tuotannon volyymista. Ilmoittajan ja viraston kuulemien markkinaosapuolten mukaan kuljetuskustannukset ovat suhteellisen alhaiset suhteessa kokonaistoimitusten arvoon. Teräsrakenteiden osalta ilmoittaja toteaa markkinoiden olevan vähintään yhteisönlaajuiset.
Kilpailuviraston selvitysten mukaan Suomessa on ainoastaan vähäisessä määrin urakoinut ulkomaisia teräsrakentajia. Suomalaiset teräsrakentajat ovat sen sijaan urakoineet ulkomailla, erityisesti Pohjoismaissa. Rakennusala on Suomessa näihin vuosiin saakka ollut pitkälti kotimarkkinateollisuutta. Viraston selvitykset viittaavat kuitenkin siihen, että Pohjoismaiden lisäksi varsinkin Puolasta ja Virosta saattaa lähivuosina olla enenevässä määrin tulossa teräsrakentajia urakoimaan Suomen markkinoille. Näistä maista on viraston saamien tietojen mukaan tullut jo teräsrakentajia Suomen markkinoille. Ilmoittajan toimittamista tullitilastoista ilmenee, että Suomeen tuotiin vuonna 2004 teräsrakenteita ja näiden osia noin 21 727 tonnia erityisesti Ruotsista ja Virosta. Tämä vastaa ilmoittajan mukaan noin [20–30] %:n osuutta runkorakenteiden volyymista Suomessa. Ottamatta tarkemmin kantaa relevanttien maantieteellisten markkinoiden määrittelyyn Kilpailuvirasto toteaa, että teollisuus- ja toimitilarakennusten toimitusten markkinat saattavat olla Suomea laajemmat.[8]
Osapuolten asema markkinoilla
Ilmoittajan mukaan teollisuus- ja toimitilarakenteiden kokonaistoimitusten arvo ja volyymi olivat vuonna 2004 Suomessa [600–800] miljoonaa euroa / [250 000–350 000] tonnia. Vastaavat luvut olivat Pohjoismaiden osalta [1,5–2,5] miljardia euroa / [800 000–1 200 000] tonnia. Nämä luvut sisältävät myös betonirakenteet. PPTH:n markkinaosuus teollisuus- ja toimitilarakenteiden kokonaistoimitusten markkinoilla oli vuonna 2004 Suomessa ilmoittajan mukaan [0–10] % ja Pohjoismaissa [0–10] %. Suurimpina kilpailijoina näillä markkinoilla ilmoittaja pitää seuraavia yrityksiä (suluissa ilmoittajan arvio markkinaosuuksista Suomessa): Parma Oy [10–20 %], Lujabetoni Oy [10–20 %], BetSet -konserni [0–10 %], Normek Oy [0–10 %], Teräselementti Oy [0–10 %] sekä useita betonirakentajia [0–10 %].
Ilmoittajan arvion mukaan teollisuus- ja toimitilarakennusten teräsrunkorakenteiden markkinan arvo on Suomessa [150–250] miljoonaa euroa ja Pohjoismaissa [700–1200] miljoonaa euroa. Jos tarkastellaan ainoastaan teräksestä valmistettuja rakenteita, PPTH:n markkinaosuudeksi Suomessa muodostuu ilmoittajan mukaan [10–20] % ja Pohjoismaissa [0–10] %. Vaikka teollisuus- ja toimitilarakenteiden kokonaistoimitusten markkinoita tarkasteltaisiin pienempinä osakokonaisuuksina rakennusosien tai -tyyppien mukaan jaoteltuna, ei PPTH:n markkinaosuus ilmoittajan mukaan millään osa-alueella ylitä 25 %. Suurimpina kilpailijoina teräksisten teollisuus- ja toimitilarakenteiden kokonaistoimitusten markkinoilla ilmoittaja pitää seuraavia yrityksiä (suluissa ilmoittajan arvio markkinaosuuksista Suomessa): Normek Oy [5–15 %], Teräselementti Oy [0–10 %], Best Hall Oy [0–10 %], Naaraharju Oy ja Pektra Oy (kummankin markkinaosuus [0–10] %).
Julkisivutoimitusten arvo ja volyymi Suomessa vuonna 2004 oli ilmoittajan mukaan [250–350] miljoonaa euroa / [70 000–140 000] tonnia ja vastaavat luvut Pohjoismaissa olivat [0,8–1,2 miljardia] euroa / [260 000–360 000] tonnia. Teräsjulkisivujen kokonaismarkkinan arvo on ilmoittajan mukaan Suomessa [200–300] miljoonaa euroa. PPTH:n markkinaosuus jää ilmoittajan mukaan marginaaliseksi sekä Suomen että Pohjoismaiden markkinoilla. Rautaruukin markkinaosuus on ilmoittajan mukaan Suomen julkisivumarkkinoilla [0–10] % ja teräsjulkisivujen osalta [10–20] %. Julkisivutoimituksissa kilpailijoita ovat ilmoittajan mukaan edellä mainittujen lisäksi muun muassa Raision Metalli Oy ja HTR-Steel Oy ja teräsjulkisivujen osalta muun muassa Paroc, Plannja, Weckman ja Poimukate.
Eräät Kilpailuviraston kuulemat markkinaosapuolet ovat ilmoittaneet, että PPTH:n markkinaosuudet ovat huomattavasti ilmoitettuja suuremmat, varsinkin teräsrunkojen osalta. Myös Rautaruukin asema teräsjulkisivujen toimituksissa on joidenkin markkinaosapuolten mukaan huomattavasti ilmoitettua suurempi. Viraston kuulemien markkinaosapuolten mukaan teräsrakentajien liikevaihdot peilaavat melko hyvin yritysten markkina-asemaa teräsrakennemarkkinoilla. PPTH:n liikevaihto vuonna 2004 oli yli kaksinkertainen toiseksi suurimpaan teräsrakentajaan (Normek Oy) verrattuna ja yli viisinkertainen kolmanneksi suurimpaan teräsrakentajaan verrattuna (Teräselementti Oy).
VTT:n laatiman Teräsrakenteiden tuotanto vuonna 2004 -selvityksen mukaan rakentamiseen menevien teräsrakenteiden tuotannon arvo oli Suomessa vuonna 2004 noin 610 miljoonaa euroa ja tuotannon määrä reilu 340 tuhatta tonnia. Tuotannosta vientiin meni noin kolmannes. Kyselyyn vastanneiden yritysten runkorakenteiden tuotannon arvo oli 119 miljoonaa euroa ja määrä 59 000 tonnia Suomessa vuonna 2004. PPTH:n VTT:lle antamat tuotantomääriään ja -arvojaan koskevat luvut viittaavat siihen, että PPTH:n markkinaosuus teräsrunkorakenteiden kokonaismarkkinalla olisi lähemmäs 50 %.
Teräsrakentajien tarkkojen markkinaosuuksien arvioiminen on varsin hankalaa muun muassa erilaisten käsitetulkintojen ja tilastointitapojen vuoksi. Kilpailuviraston arvion mukaan PPTH:n markkina-asema vaikuttaa kuitenkin vahvemmalta kuin ilmoittajan antamista markkinaosuustiedoista voisi päätellä.
Kilpailuvirasto selvitti jatkokäsittelyssä tilattuja ja suoritettuja teräsrakenneurakoita vuosina 2003-2005. Selvityksissä ilmeni, että PPTH:n lisäksi myös erityisesti Normek Oy ja Teräselementti Oy ovat merkittävissä määrin saaneet hoitaakseen suuria, yli 1 miljoonan euron arvoisia urakoita. Ottamatta kantaa osapuolten tarkkoihin markkinaosuuksiin virasto katsoo, että PPTH:n lisäksi erityisesti Normek Oy ja Teräselementti Oy ovat varteenotettavia vaihtoehtoja myös kaikkein suurimmissa teräsrakennusurakoissa. Markkinoilla toimii myös lukuisia pienempiä teräsrakentajia, jotka ovat varteenotettavia vaihtoehtoja pienempiin urakoihin toimittajaa valitessa. Lisäksi Suomen markkinoilla toimii useita suuria betonirakentajia, joilla on resursseja suurten rakennusurakoiden hoitamiseen.
2. Sillanrakentaminen
Sillanrakentamisen markkina käsittää siltojen kantavat rakenteet. Sillanrakentamisessa hallitsevana materiaalina on ilmoittajan mukaan betoni. Suomessa noin 90 % silloista rakennetaan betonista. Siltojen kantavat rakenteet voidaan toteuttaa teräksestä, vaikka sillan muut osat valmistettaisiin betonista. Ilmoittajan mukaan betoni ja teräs ovat toisiaan korvaavia materiaaleja sillanrakentamisessa. Ilmoittajan mukaan sillanrakentamisen markkinat ovat Pohjoismaiden laajuiset. PPTH on toimittanut esimerkiksi kantavia rakenteita Veckefjärdin -siltaan Ruotsiin. Rautaruukki toimittaa muiden toimittajien ohella materiaaleja siltojen kantaviin rakenteisiin.
Ilmoittajan mukaan sillanrakentamisen arvo oli vuonna 2004 Suomessa [50–100] miljoonaa euroa ja Pohjoismaissa [200–300] miljoonaa euroa. Ilmoittajan arvion mukaan PPTH:n markkinaosuudet sillanrakentamisessa ovat marginaaliset sekä Suomen että Pohjoismaiden markkinoilla. PPTH:n markkinaosuus terässiltojen teräsrakenteiden osalta on Suomessa [20–30] % ja Pohjoismaissa [0–10] %. Sillanrakentamisessa PPTH:n kilpailijoita ovat ilmoittajan mukaan muun muassa Tieliikelaitos, YIT-Rakennus ja Insinööritoimisto Seppo Rantala.
3. Konepajateollisuus
Konepajateollisuus käsittää kaikki konepajatuotteet. PPTH toimii tällä markkinalla ainoastaan sopimusvalmistajana. Sillä on käytännössä vain […], jolle se toimittaa konerakentamisen kantavia rakenteita (alustat) ja dieselmoottoreiden öljyaltaita. Rautaruukki toimittaa terästä ja muita materiaaleja konepajateollisuudelle, joka käyttää niitä omien valmisteidensa raaka-aineena. PPTH hankkii tarvitsemansa materiaalit Rautaruukilta ja muilta alan yrityksiltä tuottamiinsa rakenteisiin. Rautaruukki ja PPTH toimivat siten tuotantoketjun eri tasoilla. Ilmoittajan mukaan konepajateollisuusmarkkinat ovat vähintään Euroopan laajuiset.
4. Kuumavalssatut hiiliteräslevyt ja -nauhat
Ilmoittaja katsoo, että kuumavalssatut hiiliterästuotteet ja kylmävalssatut hiiliterästuotteet muodostavat eri markkinat. Kuumavalssattua terästä käytetään rakennusteollisuudessa runkorakenteissa, jossa se on ilmoittajan mukaan kilpaileva vaihtoehto perinteisille betonirakenteille. Ilmoittajan mukaan kuumavalssattujen terästuotteiden arvo ja volyymi olivat vuonna 2004 Suomessa [150–250] miljoonaa euroa / [400 000–500 000] tonnia ja Euroopassa [13,5–15,5] miljardia euroa / [28 000 000–33 000 000] tonnia. Rautaruukin markkinaosuus vuonna 2004 oli Suomessa [20–35] % ja Euroopassa [0–10] %.
5. Kvarttolevyt
Kvarttolevyt eroavat muista kuumavalssatuista teräslevyistä fyysisten ominaisuuksiensa vuoksi. Kvarttolevyjä käytetään eri tarkoituksiin kuin kapeita teräslevyjä. PPTH käyttää ostamaansa kvarttolevyä sekä konerakentamisessa että talonrakentamisessa. Ilmoittajan mukaan kvarttolevyjen arvo ja volyymi olivat vuonna 2004 Suomessa [130–190] miljoonaa euroa / [250 000–350 000] tonnia ja Euroopassa [4,5–5,5] miljardia euroa ja [8 000 000–12 000 000] tonnia. Rautaruukin markkinaosuus vuonna 2004 oli Suomessa [75–90] % ja Euroopassa [0–10] %.
6. Kylmävalssatut hiiliteräslevyt
Kylmävalssatut teräslevyt eli ohutlevyt muodostavat oman hyödykemarkkinansa. Ohutlevyt voidaan ilmoittajan mukaan jakaa muovattaviin ohutlevyihin ja ohutlevyrakenneteräksiin. Ilmoittajan mukaan kylmävalssattujen terästuotteiden arvo ja volyymi olivat vuonna 2004 Suomessa [50–100] miljoonaa euroa / [120 000–160 000] tonnia ja Euroopassa [5,5–6,5] miljardia euroa / [10 000 000–14 000 000] tonnia. Rautaruukin markkinaosuus vuonna 2004 oli Suomessa [45–60] % ja Euroopassa [0–10] %.
7. Sinkityt terästuotteet
Sinkittyjä terästuotteita voidaan valmistaa joko kuumasinkitsemällä tai sähkösinkitsemällä. Rautaruukki valmistaa ainoastaan kuumasinkittyjä terästuotteita. Ilmoittajan mukaan sinkittyjen terästuotteiden arvo ja volyymi olivat vuonna 2004 Suomessa [50–100] miljoonaa euroa / [120 000–180 000] tonnia ja Euroopassa [13,5–14,5] miljardia euroa / [22 000 000–26 000 000] tonnia. Rautaruukin markkinaosuus vuonna 2004 oli Suomessa [55–70] % ja Euroopassa [0–10] %.
8. Maalipinnoitetut levy- ja nauhatuotteet
Kylmävalssattuja ja kuumasinkittyjä teräsohutlevyjä on saatavissa myös maali- ja laminaattipinnoitettuina. Ilmoittajan mukaan maalipinnoitettujen levy- ja nauhatuotteiden arvo ja volyymi olivat vuonna 2004 Suomessa [100–150] miljoonaa euroa / [130 000–180 000] tonnia ja Euroopassa [2,5–3,5] miljardia euroa / [4 000 000–5 000 000] tonnia. Rautaruukin markkinaosuus vuonna 2004 oli Suomessa [40–55] % ja Euroopassa [0–10] %.
9. Putkipalkit
Putkipalkkeja valmistetaan sekä kylmä- että kuumavalssatusta teräksestä. Putkipalkit ovat eräs keskeisimpiä kantavissa teräsrungoissa käytettyjä materiaaleja. Ilmoittajan mukaan putkipalkkimarkkinoiden arvo ja volyymi oli vuonna 2004 Suomessa [50–100] miljoonaa euroa / [80 000–140 000] tonnia. Ilmoittaja on arvioinut Rautaruukin markkinaosuudeksi putkipalkkien osalta Suomessa noin [45–60] % ja Euroopassa [0–10] %.
Maantieteelliset markkinat Rautaruukin toimittamien raaka-aineiden osalta (markkinat 4-9)
PPTH ja muut suuret teräsrakentajat ostavat toiminnassaan tarvitsemansa terästuotteet pääosin suoraan tehdastoimituksina pääasiassa Rautaruukilta. Lisäksi terästuotteita voidaan ilmoittajan mukaan ostaa lukuisilta eurooppalaisilta teräsvalmistajilta. Ilmoittajan mukaan teräksen valmistajan sijainti ei ole ratkaisevaa, sillä teräksen kuljetuskustannukset ovat sen pienen kuljetustilavuuden ansiosta suhteellisen matalat (5-8 % hinnasta). Teräksen varastointi on kuitenkin kallista, joten sitä ei kannata ensin toimittaa paikallisille jakelukeskuksille, josta PPTH ja sen kilpailijat sitä ostaisivat. Tehdastilausten lisäksi tilaukset voidaan ilmoittajan mukaan tehdä myös teräsvalmistajien eri maihin perustamien myyntikonttorien tai välittäjien kautta. Suomeen ovat myyntikonttoreita perustaneet muun muassa Corus, Mittal, SSAB Svenskt Stål AB, Plannja, Lindab ja Galvex.
Markkinoiden 4-9 osalta ilmoittaja viittaa relevanttien hyödyke- ja maantieteellisten markkinoiden määrittelyn osalta komission tapauskäytäntöön.[9] Komission mukaan maantieteellisiä markkinoita voidaan edellä mainittujen markkinoiden osalta pitää Euroopan laajuisina muun muassa sen vuoksi, että kuljetuskustannuksissa ei ole suuria eroja yhteisön sisällä ja teräksen tuottajat ovat sijoittautuneet melkein jokaiseen jäsenvaltioon. Rautaruukin Suomen tuotannosta merkittävä osa [40-55] % menee ilmoittajan mukaan vientiin, pääasiassa muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan.
Kilpailuvirasto on selvittänyt Rautaruukin toimittamien terästuotteiden markkinoita 24.9.1993 antamallaan päätöksellä (Rautaruukki Oy:n määräävä markkina-asema eräiden terästuotteiden markkinoilla ja sen väärinkäyttö kyseisten tuotteiden jakelussa, dnro 326/61/91). Virasto katsoi tuolloin terästuotemarkkinoiden olevan Suomen laajuiset. Virasto piti kuljetuskustannusten osuutta tuotteen hinnasta huomattavana. Myös varastointikustannukset sekä toimitusvarmuuden ja tuotteiden räätälöinnin tärkeys kilpailutekijöinä tukivat viraston arvion mukaan tuolloin näkemystä kansallisista markkinoista.
Rautaruukki on Suomen suurin teräsraaka-aineen toimittaja sekä tehdastoimitusten että tukkukaupan osalta. Kilpailuviraston saamista lausunnoista kävi ilmi, että ulkomaisten toimittajien käyttäminen voi olla ongelmallista erityisesti toimitusaikojen venymisen vuoksi. Usean lausunnonantajan mukaan Suomen markkinat ovat niin pienet, ettei ulkomaisilla terästoimittajilla ole suurta kiinnostusta tulla Suomen markkinoille.
Kilpailuvirasto on asian jatkokäsittelyssä selvittänyt terästuotteiden tuontia erityisesti tullitilastoista saatavan informaation avulla. Selvityksissä ilmeni, että tuontia on kaikilla markkinasegmenteillä sen määrän vaihdellessa 15–50 % välillä kokonaismarkkinasta. Viraston selvitysten mukaan ei ole myöskään olemassa tuotteita, joita olisi saatavilla ainoastaan Rautaruukilta. Tuonnin merkitystä ei viraston arvion mukaan voida pitää merkityksettömänä. Lisäksi on huomattava, että Rautaruukki ei valmista kaikkia teräsrakentajien tarvitsemia raaka-aineita; teräsrakentajien on hankittava muun muassa teräsrakentamisessa keskeiset kuumavalssatut avoprofiilit ulkomailta tai tukkukauppiailta. Ilmoittajan mukaan vuonna 2005 PPTH:n teollisuus- ja toimitilarakentamisen teräsraaka-aineostoista […] oli kuumavalssattuja avoprofiileja.
Teräsrakentajat ovat tähän saakka perinteisesti suosineet Rautaruukkia materiaalitoimittajana. Viraston arvion mukaan ei ole kuitenkaan olemassa ylitsepääsemättömiä esteitä sille, että teräsrakentajat voisivat vastaisuudessa entistä useammin hankkia terästuotteita myös ulkomailta. Yhteydet ulkomaisiin toimittajiin ovat useassa tapauksessa jo olemassa ja Suomessa sijaitsevat ulkomaisten toimittajien myyntikonttorit helpottavat tilausten tekemistä ulkomailta. Ainoastaan kaikkein kireimmissä urakka-aikatauluissa ulkomaisten toimittajien pidemmät toimitusajat saattavat antaa Rautaruukille kilpailuedun materiaalitoimittajana. Viraston selvitysten mukaan useimmissa tapauksissa aika urakkatarjouksen hyväksymisestä rakentamisen aloittamiseen on kuitenkin sen verran pitkä, että aikataulun puolesta ei pitäisi olla esteitä materiaalien hankkimiselle myös ulkomailta. Viraston selvitysten mukaan myöskään kuljetuskustannukset eivät useimmissa tapauksissa muodostu tuonnin esteeksi.
Kilpailuvirasto katsoo näin ollen, että markkinat 4–9 ovat maantieteelliseltä ulottuvuudeltaan todennäköisesti Suomea laajemmat. Relevanttien maantieteellisten markkinoiden täsmällinen määrittely voidaan kuitenkin jättää avoimeksi, sillä kilpailuongelmia ei tapauksessa synny, vaikka markkinat määriteltäisiin kapeimmalla mahdollisella tavalla eli Suomen laajuisiksi. Tämä sen vuoksi, että edellä todetulla tavalla erityisesti betoni kilpailee teräksen kanssa rakennusmarkkinoiden toimijoiden käyttämänä raaka-aineena. Myös olemassa olevan tuonnin lisäksi potentiaalinen tuonti rajaa viraston arvion mukaan Rautaruukin mahdollisuuksia toimia muista markkinatoimijoista riippumatta.
10. Pienten erien jakelumarkkinat
Pienten teräserien jakelu tapahtuu jakelu- ja palvelukeskusten kautta. Ne myyvät pienempiä eriä terästä ja terästuotteita. Teräspalvelukeskukset hankkivat nauhavalssaamotuotteita terästuottajilta, jotka halkaisevat ja katkaisevat materiaalin asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. PPTH ja sen kilpailijat ostavat jakelukeskuksista täydennysostoina yksittäisiä terästuotteita, erityisesti puolivalmisteita. Jakelu- ja palvelukeskusten kautta tapahtuva terästuotteiden hankinta on kuitenkin teräsrakentajien kannalta merkitykseltään vähäistä, sillä valtaosa tuotteista tilataan tehdastoimituksina. Jakelumarkkinat ovat kansalliset, sillä jakelukeskusten toiminta perustuu siihen, että teräksen kuljetusetäisyydet ovat lyhyet ja siten myös pienten erien toimitusajat säilyvät lyhyinä.
Ilmoittajan mukaan pienten erien jakelumarkkinoiden koko Suomessa oli vuonna 2004 [200–300] miljoonaa euroa, josta Rautaruukin markkinaosuus oli [50–65] %. Muita jakelijoita ovat ilmoittajan mukana muun muassa Kontino, Starckjohann ja Onninen.
Kilpailuvaikutusten arviointi ja johtopäätökset
Kilpailuviraston kuulemien markkinaosapuolten mukaan mahdollisia kilpailuongelmia on katsottu syntyvän lähinnä teräksisten teollisuus- ja toimitilarakenteiden toimitusten (erityisesti runkorakenteiden) markkinoilla. Yrityskaupan seurauksena Rautaruukki integroituu vertikaalisesti teräsrakentamisen markkinoille, jonka kilpailutilanteeseen se saattaa pystyä vaikuttamaan teräsraaka-aine- ja komponenttimarkkinoilla omaavansa vahvan aseman avulla. Useat Kilpailuviraston kuulemat markkinaosapuolet ovat olleet huolissaan siitä, että kaupan jälkeen Rautaruukille tarjoutuu mahdollisuus suosia tuotantoketjun myöhemmässä vaiheessa olevaa PPTH:ta esimerkiksi edullisemmilla hinnoilla, toimitusajoilla ja muilla ehdoilla.
Kilpailuvirasto voi puuttua vertikaaliseen yrityskauppaan vain sillä edellytyksellä, että vertikaalisen integraation seurauksena syntyy tai vahvistuu sellainen määräävä markkina-asema, joka merkittävästi estää tai rajoittaa kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla. Määräävässä markkina-asemassa olevalla yrityksellä on tosiasiallinen mahdollisuus toimia olemassa olevista tai potentiaalisista kilpailijoista, asiakkaista ja tavarantoimittajista riippumattomalla tavalla.
Rautaruukki on Suomen ehdottomasti merkittävin teräsraaka-aine- ja komponenttivalmistaja sekä Suomen suurin terästukkuri. PPTH ja tämän kilpailijat ovat ostaneet erittäin suuren osan, jopa [70–100] %, tarvitsemistaan teräsraaka-aineista Rautaruukilta. Rautaruukin teräs on ollut hinnaltaan ja erityisesti lyhyiden toimitusaikojen vuoksi ensisijainen vaihtoehto suomalaisille teräsrakentajille. Tuonnin osuus ei kuitenkaan tähänkään mennessä ole ollut merkityksetön, eikä sen lisääntymiselle Kilpailuviraston selvitysten mukaan ole olemassa esteitä. Mikäli Rautaruukki nostaisi terästuotteidensa hintoja tai tuotteiden saatavuus Rautaruukilta muuten heikentyisi, suomalaisilla teräsrakentajilla on mahdollisuus hankkia terästuotteita myös muilta eurooppalaisilta valmistajilta ja rakennuttajat voisivat useimmissa tapauksissa valita betonista tai puusta valmistetun rakenteen. Näin ollen jo olemassa olevan tuonnin lisäksi myös potentiaalisen tuonnin uhka rajaa viraston arvion mukaan Rautaruukin mahdollisuuksia toimia muista markkinatoimijoista riippumatta.
PPTH:n ostojen osuus Rautaruukin terästuotteiden myynnistä Suomessa (markkinat 4–9) on ilmoittajan mukaan [0–10] %. PPTH on tähänkin saakka hankkinut valtaosan tarvitsemistaan terästuotteista Rautaruukilta, joten yritysjärjestelyn jälkeen mahdollisesti Rautaruukille siirtyvien PPTH:n loppuostojen merkitys on varsin marginaalinen Rautaruukin koko liikevaihtoon suhteutettuna. Näin ollen Rautaruukilla ei ole ilmoittajan mukaan erityistä kannustinta PPTH:n suosimiseen. Rautaruukin tavoite teräksenvalmistajana on teräksen kysynnän kasvattaminen. PPTH:n suosiminen saattaisi ennen pitkää johtaa kilpailun vähenemiseen teräsrakennusmarkkinoilla ja sitä myötä teräsrakentamisen kysynnän laskemiseen ja betonirakentamisen kysynnän kasvuun.
PPTH:lla on varsin vahva asema teräsrakennusmarkkinoilla. Sillä ei Kilpailuviraston arvion mukaan kuitenkaan ole millään teräsrakentamisen markkinalla sellaista asemaa, että sen voisi katsoa voivan toimia muista markkinatoimijoista riippumattomalla tavalla. Markkinoilla toimivista muista yrityksistä ainakin Normek Oy ja Teräselementti Oy pystyvät kilpailemaan myös aivan suurimmista urakoista ja ovat näitä myös voittaneet. Markkinoilla toimii myös lukuisia pienempiä kilpailijoita, jotka ovat varteenotettavia vaihtoehtoja pienempiin urakoihin toimittajaa valitessa. Lisäksi on erityisesti huomioitava, että teollisuus- ja toimitilarakenteita tilaavien asiakkaiden näkökulmasta suurimmassa osassa teollisuus- ja toimitilakohteita voidaan teräksen lisäksi käyttää myös muita materiaaleja, kuten betonia. Näin ollen suurimmasta osasta urakoita kilpailevat jossain hankintamenettelyn vaiheessa myös Suomen markkinoilla toimivat betonirakentajat.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan, jossa Rautaruukki Oyj hankkii yksinomaisen määräysvallan PPTH Steelmanagement Oy:ssä. Kilpailuviraston arvion mukaan yrityskauppa ei kilpailunrajoituslain 11 d §:n mukaisella tavalla synnytä tai vahvista sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyy Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (303/98), (318/04) 11, 11 a, 11 b ja 11 d §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
[1] Ilmoittaja on tältä osin täydentänyt yrityskaupasta tekemäänsä ilmoitusta.
[2] Hakasulkeilla merkityissä kohdissa tieto/tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.
[3] Rautaruukki vastaa kuitenkin yksittäisissä projekteissa myös esimerkiksi julkisivujen asennuksesta. Tällöin se ilmoittajan mukaan käyttää varsinaiseen asennustoimintaan alihankkijoita, mutta Rautaruukilla on kokonaisvastuu projektista asiakkaalle.
[4] Myös viraston aikaisemmin käsittelemän CapMan Capital Management Oy / PPTH Teräs Oy – yrityskaupan (dnro 147/81/99) yhteydessä todettiin, että rakennustuotannossa markkinoita voitaisiin jakaa sekä käyttökohteiden että rakennustyyppien mukaan.
[5] Teräsrakenteiden tuotanto vuonna 2004, Yrityskyselyn tulokset, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Kati Mikkola ja Pekka Tienhaara. VTT:n kyselyyn vastasi 62 yritystä, joista 50 valmisti rakentamisen terästuotteita vuonna 2004.
[6] Kattilalaitokset voisi ryhmitellä myös osaksi konepajateollisuuden markkinoita, sillä niiden rakentaminen on keskeisiltä osiltaan konepajarakentamista. Kattilan kannatusrakenteen ja siihen liittyvien seinärakenteiden toimittaminen on kuitenkin tyypillisesti teräsrakentamisen markkinaan liittyvää liiketoimintaa.
[7] VTT on ennustanut Suomen koko uudisrakentamisen (sisältää sekä asuintalot, liikerakennukset että infrastruktuurirakentamisen) arvoksi vuonna 2005 noin 12,6 miljardia euroa ja betoniteräksen sekä jännepunoksen yhteenlasketuksi kokonaismarkkinaksi noin 232 000 tonnia. Rautaruukin arvion mukaan jälkimmäisen markkinan arvo on noin 190 miljoonaa euroa.
[8] Ks. myös Kilpailuviraston päätös asiassa CapMan Capital Management Oy / PPTH Teräs Oy (Dnro 147/81/99), jossa virasto totesi maantieteellisten markkinoiden eriytyneen PPTH:n valmistamien terästuotteiden osalta siten, että rakennustuotantotoimituksiin tarkoitettua terästä ei ole taloudellisesti järkevää kuljettaa Suomea ja naapurimaiden lähialueita kauemmaksi. Teollisuuden prosessien terästoimituksista kilpailevat harvemmat yhtiöt korkeiden laatuvaatimusten vuoksi. Näiden erikoistuotteiden osalta virasto katsoi, että markkinat saattavat olla Suomea ja naapurimaiden lähialueita laajemmat.
[9] Mm. COMP/ECSC.1351-Usinor/Arbed/Aceralia, 21.11.2001.