Sonera Oyj, Hämeen Puhelin Oy / Telekolmio Oy

Asian vireilletulo

Sonera Oyj (jäljempänä Sonera) ja Hämeen Puhelin Oy (jäljempänä HPO) ovat 9.9.2002 ilmoittaneet Kilpailuvirastolle kilpailunrajoituslain (303/98) 3 a luvun yrityskauppasäännösten mukaisesti järjestelyn, jonka seurauksena Telekolmio Oy:stä (jäljempänä Telekolmio) tulee Soneran ja HPO:n yhteisyritys. Telekolmio on aiemmin ollut HPO:n yksinomaisessa määräysvallassa.

Kilpailuvirasto teki 8.10.2002 kilpailunrajoituslain 11 e §:n mukaisen päätöksen jatkoselvityksen aloittamisesta asiassa.

Järjestelyn kuvaus

Soneran hankkii yrityskaupassa 40 % Telekolmion osakkeista. Tämän lisäksi osapuolet solmivat osakassopimuksen, jonka keskeisten määräysten perusteella Sonera ja HPO tulevat käyttämään Telekolmiossa yhteistä määräysvaltaa.

Tarkastelun kohteena olevan yrityskaupan lisäksi Sonera ja HPO ovat solmineet useita sopimuksia, joita kuvataan päätöksessä jäljempänä tarkemmin kappaleessa ”Soneran ja HPO:n yhteistyöjärjestely”. Yhteistyö koskee sekä kiinteän verkon että mobiiliverkon liiketoimintoja ja niihin liittyviä palveluja. Tälle yhteistyölle yrityskaupan osapuolet ovat hakeneet Kilpailuvirastolta poikkeuslupaa. Verkkoyhteistyösopimukseen on tehty Kilpailuviraston ja yritysjärjestelyn osapuolten välisten neuvottelujen perusteella käsittelyn kuluessa eräitä muutoksia.

Osapuolten välistä sopimuskokonaisuutta ei voida Kilpailuviraston tekemien selvitysten mukaan pitää kilpailunrajoituslain tarkoittamana yrityskauppana. Ajallisesti sopimusten teko ajoittuu samoihin aikoihin kuin yrityskaupan solmiminen, mutta Kilpailuvirasto ei ole selvityksissään löytänyt näyttöä siitä, että kyseessä olisivat toisistaan riippuvaiset järjestelyt. Tähän ei viittaa myöskään Soneran Telekolmion osakkeista maksama kauppahinta. Siten tässä päätöksessä arvioidaan ainoastaan Telekolmiota koskevan yrityskaupan vaikutuksia.

Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta

Sonera

Sonera on julkisesti noteerattu pörssiyhtiö, jonka toimialaan kuuluu yleinen teletoiminta ja televerkkojen rakentaminen ja ylläpito sekä tele-viestinnän ohjaus, erilaisten tele-, tietoliikenne- ja Internet-palvelujen sekä lisäarvopalvelujen tarjoaminen, julkaisu-, sisällöntuotanto- ja tietopalvelutoiminta, sähköinen kaupankäynti, päätelaitteiden, tietojärjestelmien, ATK-ohjelmien ja palveluiden ja muiden tuotteiden suunnittelu, kehittäminen, valmistus, markkinointi ja kauppa sekä niihin liittyvä tutkimus, konsultointi- ja huoltotoiminta ja muu niihin liittyvä tai niitä palveleva liiketoiminta. Yhtiö harjoittaa toimintaansa joko välittömästi itse tai tytäryhtiöidensä tai yhteisyritystensä välityksellä.

Telia AB ilmoitti 28.5.2002 Euroopan komissiolle yrityskaupan, jossa se hankki määräysvallan Sonerassa. Komissio hyväksyi yrityskaupan 10.7.2002, mutta asetti hyväksymisen ehdoksi Telian Suomen mobiililiiketoiminnan divestoinnin.

HPO

HPO harjoittaa tele-, tietoliikenne-, tietotekniikka- ja media-alan liiketoimintaa itse tai tytär- ja osakkuusyhtiöiden kautta. Yhtiö on seudullisuuteen tukeutuva yrityskokonaisuus, joka tarjoaa media-, tele-, ja tietotekniikkapalveluita omalla toimialueellaan Hämeenlinnan seudulla. HPO-konserniin kuuluvat HPO, Hämeen Sanomat Oy tytäryhtiöineen ja Hämeen tietotekniikkakeskus Oy osakkuusyhtiöineen sekä Aina Oy, joka ylläpitää seudullista sähköistä palvelukeskusta www.aina.fi. Konsernin emoyhtiönä on HPO, joka omistaa 94 % Hämeen Sanomat Oy:n osakkeista ja 90 % Hämeen tietotekniikkakeskus Oy:stä. Konserni muodostettiin heinäkuussa 2001. Koko HPO-konsernin liikevaihto vuonna 2001 oli noin 28,5 miljoonaa euroa. HPO omistaa 4,35 % Finnet-ryhmään kuuluvasta DNA Finland Oy:stä.

Telekolmio

Telekolmio on HPO:n täysin omistama tytäryhtiö. Yhtiö on erikoistunut HPO:n tarjoamien tietoliikenne-, IT- ja turvapalveluiden jälleenmyyntiin Hämeenlinnan seudun yritysasiakkaille. Telekolmion vuoden 2001 liikevaihto oli noin 17,6 miljoonaa euroa. HPO lunasti sopimukseen sisältyneen lunastuslausekkeen perusteella Telekolmion osakkeet kokonaisuudessaan itselleen sen jälkeen, kun Lohjan Puhelin Oy ja Riihimäen Puhelin Oy olivat myyneet oman osuutensa Elisa Communications Oy:lle kesällä 2002.

Kilpailuoikeudellinen arviointi

Soneran maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2001 oli noin 2,2 miljardia euroa ja HPO-konsernin vuoden 2001 liikevaihto noin 28,5 miljoonaa euroa. Transaktion kohteen, Telekolmion vuoden 2001 liikevaihto oli noin 17,6 miljoonaa euroa. Koska kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät ja kaupan kohde harjoittaa toimintaa Suomessa, järjestely kuuluu yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.

Relevantit markkinat

Yrityskaupassa on ilmoittajan mukaan kyse Soneran vertikaalisesta integraatiosta yhteisyrityksen kautta Hämeenlinnan ja sen lähialueilla harjoitettuun telepalveluiden ja tietoliikennetuotteiden vähittäismyyntitoimintaan. Yhteisyrityksen omistajatahojen toiminta telepalvelujen, verkkopalveluiden ja tietoliikennetuotteiden markkinoilla johtaa ilmoittajan mukaan siihen, että osapuolten välille syntyy useita horisontaalisessa ja vertikaalisessa tai verkostomaisessa suhteessa olevia markkinoita. Alla olevassa kuviossa on esitetty yhteenvedonomaisesti osapuolten näkemys relevanteista markkinoista, osapuolten liiketoiminnoista ja liiketoimintojen päällekkäisyyksistä.

Markkina	Toimija/tuotteet	Markkinaosuus-arvio	Tarkempi kuvaus/lisätietoja
1. Internet-palveluiden markkinat	Sonera: ADSL HPO:n tarjoamat vaihtoehdot	Soneran valtakunnallinen markkinaosuus 25–35 % HPO paikallisesti näkyvä toimija	Loppuasiakkaalle tarjotut liityntävaihtoehdot (modeemi, ISDN, ADSL, kaapelimodeemi, [GSM, GPRS])
2. Matkaviestinpalvelut	Soneran liittymä HPO aiemmin DNA:n jakelija	Soneran valtakunnallinen markkinaosuus n. 60 %	Matkapuhelinliittymät
3. Matkaviestin- ja Internet-palveluiden vähittäismyynti	Sonera: Telering-ketju HPO:n Hoppari-myymälät		Teleyritykset tekevät jakelusopimuksia telealan vähittäismyyntiliikkeiden kanssa.
4. Yksityisasiakkaille ja pk-yrityksille tarjottavat kaukotelepalvelut	Soneran kaukotelepalvelut HPO: osakkuus Kaukoverkko Ysi Oy:ssä	Soneran kaukotelepalveluiden markkinaosuus n. 35 %	Kaukotelepalveluiden vähittäis- ja tukkumyynti
5. Ulkomaanpuheluiden markkinat	HPO toimii Finnet International Oy:n jälleenmyyjänä	Soneran vähittäismyynnin markkinaosuus n. 50 %, tukkumyynti vähäistä	Ulkomaanpuheluiden vähittäis- ja tukkumyynti
6. Datasiirtopalveluiden markkinat	Telekolmio Oy toimii Datatie Oy:n jälleenmyyjänä	Soneran markkinaosuus n. 50 %	Jaettavissa tukku- ja vähittäismyyntiin. Tukkumyynti valtakunnallisten teleyhtiöiden myyntiä ja vähittäismyynti alueellista myyntiä.
7. Yksityisasiakkaille ja pk-yrityksille tarjottavien paikallisten telepalveluiden markkinat HPO:n alueella	HPO	HPO:lla paikallisen teleyhtiön markkina-asema	Paikallinen teleyhtiötoiminta
8. Televerkon tilaajajohdon vuokraus HPO:n alueella	HPO	HPO ainoa toimija	Kuparikaapelilla toteutetun tilaaja-verkon vuokraus
9. Alueellisen runkoverkon kuitukapasiteetin vuokrauksen markkinat HPO:n alueella	HPO: runkoverkkokapasiteetin (alueverkko) tarjonta Sonera: vähäisessä määrin omaa alueverkkoa	Kuitukapasiteetin vuokraus vähäistä	HPO mukana runkoverkkoa koskevassa alueellisessa yhteistyöjärjestelyssä. Alueen kautta kulkevat Soneran kotimaan (kauko-/runko-) ja ulkomaanverkkojen yhteydet.
10. Matkaviestinverkkoon pääsyn markkinat	Sonera		Viestintämarkkinalain säädökset velvoittavat HMV-yrityksiä muun muassa luovuttamaan käyttöoikeuden verkkoyrityksen matkaviestinverkkoon.
11. Matkaviestinnän verkkopalveluiden tuottamiseen tarvittavien fyysisten laitteiden vuokrauksen markkinat	Sonera vuokraa tukiasemapaikkoja jne. HPO:n alueella HPO toimii alueellisena palveluntarjoajana		Viestintämarkkinalain säädökset velvoittavat teleyrityksiä muun muassa vuokraamaan yleiseen televerkkoon kuuluvien radiomastojen vapaana olevia antennipaikkoja.
12. Suuryrityksille suunnatut telepalvelut	Sonera: liittymä- ja puheluratkaisut (2 Mbit/s)	Soneralla n. 30 % valtakunnallinen markkinaosuus	Kokonaisvaltaiset puheviestintäratkaisut
13. Kaapelitelevisioverkon vuokraus HPO:n alueella	HPO:lla alueellinen kaapelitelevisioverkko	Kaapelitelevisiotalouksia alle 20 000 kpl	HPO:n kaapelimodeemitoiminta aloitettu vuonna 2001
14. Portaaliliiketoiminta	Sonera Plaza HPO:lla oma portaali		Sonera Plaza suosituimpia suomenkielisiä Internet-portaaleja

Kuvio 1. Relevantit markkinat ja yritysjärjestelyn osapuolten markkinaosuusarviot.

Televiestinnän relevantit tuotemarkkinat jakautuvat ainakin loppukäyttäjille tarjottuihin palveluihin ja liittyminen kyseisten palvelujen tarjoamiseksi välttämättömiin toiminteisiin (asiakastiedot, fyysinen verkko jne.). Tyypillinen esimerkki edellä mainitusta liittymisestä on yhteenliittäminen yleiseen kytkentäiseen televerkkoon. Voidakseen toimittaa palvelunsa loppukäyttäjille palveluntarjoajalla on oltava pääsy niihin televerkon liityntäpisteisiin, joihin loppukäyttäjät ovat kytkeytyneet. [1]

Telealan relevantteja markkinoita on arvioitu yksityiskohtaisesti muun muassa komission Telia/Telenor -päätöksessä.[2] Komissio katsoi päätöksessään, että kiinteän verkon peruspalvelut tulee jakaa aiemmissa päätöksissä esitetyn mukaisesti ainakin paikalliseen teletoimintaan sekä kauko- ja kansainvälisiin palveluihin, jotka voidaan vielä jakaa useisiin alamarkkinoihin. Komissio määritteli muun muassa asiakkaiden paikallisverkkoon liittymisen omaksi tuotemarkkinakseen. Komissio tarkasteli samalla tavoin erillisenä markkinana operaattoreiden pääsyä kiinteään verkkoon. Lisäksi komissio arvioi tarvetta jakaa paikallisverkon yhdysliikenteen markkinat edelleen erillisiin verkosta lähtevän ja sinne saapuvan eli nousevan ja laskevan liikenteen markkinoihin.

Myös Kilpailuvirasto on tapauskäytännössään määritellyt telealan relevantteja markkinoita.[3] Kilpailuvirasto katsookin, että tarkastelun kohteena olevan yrityskaupan kilpailuvaikutukset voidaan riittävässä määrin todentaa, jos niitä tarkastellaan kuviossa yksi (sivut 3–5) esitetyn jaottelun mukaisilla relevanteilla markkinoilla.

Taustatietoa Suomen telemarkkinoista

Telemarkkinoiden kilpailu on koventunut ennen kaikkea teknisen kehityksen ja sääntelyn purkamisen seurauksena. Keskeisen sääntelyuudistuksen, vuonna 1997 voimaan tulleen telemarkkinalain (nykyisin viestintämarkkinalaki) tavoitteena oli televerkkojen ja telepalveluiden välisen kilpailun edistäminen. Kiinteiden verkkoliittymien ja lähipuheluiden markkinat ovat säilyneet Elisan, Finnet-yhtiöiden ja Soneran hallussa. Kilpailu on lisääntynyt erityisesti kauko- ja ulkomaanpuheluissa, kun taas paikallispuhelupalveluiden osalta kilpailu on edelleen melko vähäistä. Yleinen puhelinverkko on tilaajajohtoja lukuun ottamatta kokonaan digitalisoitu. Teletoimialan yleinen kasvu suuntautuu tällä hetkellä ennen kaikkea matkaviestinnän, datasiirron, kokonaisvaltaisten yritysjärjestelmien, laajakaistapalvelujen sekä laitekaupan alueelle. Kilpailun avaamisen voidaan yleisesti katsoa lisänneen telealalla toimivien yritysten innovaatiotoimintaa.

Telemarkkinoille ja ylipäänsä tietointensiivisille aloille on yleisesti ottaen ominaista niin kutsutut kasvavat tuotot, jotka osaltaan edistävät alalla jo olevien toimijoiden etumatkaa kilpailijoihin nähden. Tietointensiivisten alojen kasvavia tuottoja edistävät muun muassa 1) standardit ja verkostoulkoisvaikutukset, 2) asiakkaiden lukkiutuminen, 3) kustannusten etupainotteisuus sekä 4) tuottajan oppiminen. Eräs merkittävimmistä telemarkkinoiden tai laajemmin verkostomarkkinoiden ominaispiirteistä on teknologioiden käyttäjien keskinäinen riippuvuus. Käyttäjät saattavat verkostovaikutusten perusteella preferoida teknologiaa, jonka odotettu käyttäjämäärä on suurin tai jolle on tarjolla suurempi määrä lisäarvopalveluja – vaikkakaan kyseinen teknologia ei edustaisi parasta mahdollista olemassa olevaa teknologiaa.

Telemarkkinoihin liitetään usein myös ns. konvergenssi, joka voidaan liiketoiminnallisesti ymmärtää perinteisesti erillään olleiden toimialojen yhdentymistä siten, että rajanveto niiden välillä käy vaikeaksi. Käyttäjän näkökulmasta konvergoitumiskehityksen yhtenä tavoitteena on se, että palvelut toimivat samalla tavalla hyödynnettävästä päätelaitteesta tai verkkoteknologiasta riippumatta.

Telemarkkinalain mukaan operaattoreita, jotka tarjoavat televiestintäpalveluita, kutsutaan teleyrityksiksi. Teleyrityksiä on kahta päätyyppiä: televerkkoyrityksiä ja telepalveluyrityksiä. Televerkkoyritykset tarjoavat verkkopalvelua rakentamalla tai ylläpitämällä joko kiinteitä tai matkapuhelinverkkoja. Palveluoperaattorit eivät omista omaa verkkoa, vaan ne vuokraavat kapasiteettia verkko-operaattorilta.[4]

Kiinteän verkon liiketoiminta

Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen[5] mukaan noin 95 % suomalaisista on valokaapelilla toteutettujen runko- ja alueverkkojen piirissä. Elisa, Finnet-yhtiöt ja Sonera ovat vetäneet valokaapelia runko- ja alueverkkoihin noin 50 000 km. Selvityksen mukaan kattavin yhtenäinen runkoverkko Suomessa on Soneralla, mutta useimpiin kuntiin ulottuu myös muiden kilpailevien operaattoreiden runkoverkkoja. Runkoverkon kapasiteettia voidaan tarvittaessa laajentaa melko lyhyellä toimitusajalla. Kuntien sisäiset taajamat ja kaupunginosat kattavien alueverkkojen osalta Soneran verkko kattaa koko maan. Elisalla ja Finnet-Yhtiöillä on alueverkkoa vastaavasti erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa. Suurimmissa kaupungeissa on lisäksi myös muiden kilpailevien operaattoreiden alueverkkoa. Liiketaloudellisesti kannattavimmille reiteille, ennen kaikkea kolmioon Helsinki-Tampere-Turku, on viime vuosina tullut uusia kilpailevia operaattoreita. Runko- ja alueverkon valokaapeliyhteyksiä voidaan täydentää muun muassa radiolinkeillä.

Tyypillisin liityntäverkko on kuparikaapeleilla toteutettu teleoperaattorien omistama perinteinen tilaajayhteysverkko. Tilaajaverkkoa käytetään tilaajien yhdistämiseen keskittimeen tai keskukseen. Teleoperaattorit ovat käytännössä yhdistäneet kaikki kotitaloudet keskittimiin/keskuksiin riippumatta siitä onko kotitaloudessa kiinteää puhelinliittymää. Valtaosa kotitalouksista on alle 2 km päässä keskuksesta/keskittimestä. Suurimpien yritysten ja taloyhtiöiden muodostamien yhteenliittymien liityntäverkkona käytetään yhä enenevässä määrin valokaapeliyhteyksiä ja lähiverkkoratkaisuja.

Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen mukaan yhä yleistyvät laajakaistapalvelut eivät esimerkiksi edellytä valokaapelia tilaajalle saakka, vaan laajakaistainen liityntäverkko voidaan toteuttaa myös kuparikaapelilla tai radiotekniikalla. Perinteinen puhelinverkko muodostaa käytännössä rungon laajakaistapalveluille. Tällöin datasiirron osalta hyödynnetään yleensä tilaajajohdon yläkaistaa eli puhelupalvelujen yläpuolella olevia taajuuksia. Perinteisen puhelinverkon kuparikaapelin ja valokaapeliyhteyksien ohella tiedonsiirtoyhteyksiin voidaan käyttää muun muassa kaapelitelevisioverkkoa, lähiverkkoa ja sähkönjakeluverkkoa. Kaapelitelevisioverkon hyödyntäminen normaalina tiedonsiirtoyhteytenä edellyttää verkon kaksisuuntaistamista sekä alueverkkoon liittämistä. Uusien laajakaistaliityntävaihtoehtojen liiketaloudellisesti kannattava rakentaminen edellyttää käytännössä riittävää kriittistä asiakasmassaa.

Liikenne ja viestintäministeriön julkaisun[6] mukaan paikallisten teleyhtiöiden asema on erityisen vahva juuri kotitalouksille suunnatuissa (laajakaista)palveluissa, sillä uusien tilaajayhteyksien rakentaminen kotitalouksille ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa. Alueellisilla teleyhtiöillä on siten vahva asema kotitalouksien ADSL-palvelujen tarjonnassa ja palvelun saatavuus riippuu useissa tapauksissa paljolti alueellisten yhtiöiden motiiveista. Nykyisen telemarkkinalain mukaan teleyhtiöiden on vuokrattava verkkojensa vapaata kapasiteettia ja laitetiloja muille palveluntarjoajille. Pelkkien tilaajayhteyksien ohella teleyhtiöt voivat vuokrata myös valmiita ADSL-yhteyksiä (ADSL-järjestelmän yhteiskäyttö). LVM:n julkaisun mukaan (tilaajajohdon) verkonvuokraukseen on liittynyt käytännössä useita ns. teknisiä kilpailun esteitä. Myös Kilpailuvirasto on yhä enenevässä määrin kiinnittänyt huomiota sekä tilaajayhteyksien vuokrauksessa että ADSL-tukkumarkkinoilla ilmeneviin kilpailuongelmiin[7].

Mobiiliverkon liiketoiminta

Vuoden 2002 televiestintätilaston[8] mukaan Suomen matkapuhelinmarkkinoilla teleyritykset toimivat joko 1) televerkko- ja telepalveluyrityksen yhdistelmänä, 2) puhtaana televerkkoyrityksenä tai 3) puhtaana telepalveluyrityksenä. Matkapuhelinliiketoiminnan kaksi suurinta valtakunnallista toimijaa ovat Sonera ja Radiolinja. Kolmas valtakunnallinen verkko-operaattori on Finnet-ryhmään kuuluva Suomen 2G Oy, jonka palveluoperaattorina toimii DNA Finland Oy.

Neljäs valtakunnallinen verkko-operaattori on Telia, joka on solminut verkkovierailusopimuksen Suomen 2G:n kanssa. Telia AB ilmoitti 28.5.2002 Euroopan komissiolle yrityskaupan, jossa se hankki määräysvallan Sonerassa. Komissio hyväksyi yrityskaupan 10.7.2002, mutta asetti hyväksymisen ehdoksi Telian Suomen mobiililiiketoiminnan divestoinnin. Divestointia ei ole vielä tehty, eikä tuleva ostaja ole vielä selvillä.

Mobiiliverkon rakenneosia ovat tukiasemainfrastruktuurin, kuten radiomastot ja laitetilat, ohella muun muassa matkaviestinkeskus, kotirekisteri (tilaajatietokanta), tukiasemaohjain, paikannuskeskus, radioverkko-ohjain, radiojärjestelmän ja kiinteän verkon solmukohdat sekä siirtoyhteydet.[9]

Yleisesti ottaen matkaviestintä on teknologisen kehityksen myötä laajentumassa puheen välittämisestä uusiin lisäarvopalveluihin, joiden kysynnän odotetaan kasvan GPRS-palvelujen ja myöhemmin kolmannen sukupolven UMTS-palvelujen yleistymisen myötä. Toistaiseksi suosituin lisäarvopalvelu on ollut tekstiviestit. Vuonna 2001 matkaviestintä muodosti 42,6 % teleyritysten liikevaihdosta.

Markkinaosapuolten lausunnot

Alustavat lausunnot

Kilpailuviraston yrityskaupan johdosta kuulemat markkinaosapuolet katsoivat yleisesti ottaen tarkastellun yritysjärjestelyn johtavan Soneran markkina-aseman vahvistumiseen. Markkinaosapuolten mukaan tarkastelun kohteena olevan yrityskaupan sekä myöhemmin kuvattavan Soneran ja HPO:n välisen yhteistyöjärjestelyn myötä HPO luopuisi käytännössä Soneran kanssa kilpailevien tuotteiden ja palveluiden myynnistä loppuasiakkaille. Myös HPO:n ja Soneran kanssa kilpailevien teleyritysten tarvitsemat alueelliset verkkopalvelut keskittyisivät käytännössä yhdelle taholle ja siten HPO ei tosiasiallisesti tekisi liiketoimintapäätöksiä ilman Soneran hyväksyntää tai Soneran intressien vastaisesti.

Yrityskaupan ja sen ohessa tapahtuvan yhteystyöjärjestelyn seurauksena Soneran yritysryhmän määräävän markkina-aseman katsottiin saaduissa lausunnoissa vahvistuvan useilla markkinoilla. Markkinaosapuolet tarkastelivat lausunnoissaan haitallisia kilpailuvaikutuksia ennen kaikkea matkaviestinmarkkinoilla, tilaajayhteys- yms. tukkumarkkinoilla, alueellisen runkoverkon kuitukapasiteetin markkinoilla, yritysasiakkaiden telepalvelumarkkinoilla sekä kaapelitelevisioverkon vuokrauksen markkinoilla. Yritysjärjestelyn seurauksena Sonera hallinnoisi sekä teknologisia rajapintoja että asiakasrajapintoja.

Tilaajayhteys- ja laajakaistamarkkinat tulisi markkinaosapuolten lausuntojen mukaan jakaa edelleen laajakaistapalveluiden tukku- ja vähittäismarkkinoihin. Tukkumarkkinat muodostuvat niiden raaka-aineiden tarjonnasta, joita tarvitaan loppuasiakkaille tarjottavia laajakaistapalveluita varten (tilaajayhteydet, laitetilat, yläkaista ja ns. operaattori-ADSL). HPO on alueellisen kiinteän televerkon määräävän markkina-asemansa johdosta ainoa em. infrastruktuurin (tukkumarkkinoiden) tarjoaja omalla toimialueellaan. Tämän lisäksi HPO hallinnoi alueellista kaapelitelevisioverkkoa, jossa yhtiö tarjoaa laajakaistaista kaapelimodeemipalvelua. Markkinaosapuolet korostavat lisäksi, ettei HPO tarjoa lainkaan alueellisen verkko-operaattorin ADSL-tukkutuotetta. Laajakaistapalveluiden vähittäismarkkinoilla puhelinkaapelia hyödyntävät ADSL-palvelut ja kaapelitelevisioverkon kautta tarjottavat kaapelimodeemi-palvelut kuuluvat samoille markkinoille. Maantieteelliset markkinat ovat joko alueelliset tai valtakunnalliset – tarkastelun kohteena olevan tapauksen osalta alueelliset. Markkinaosapuolten mukaan HPO on merkittävä alueellinen ADSL-palveluiden tarjoaja.

Paikallisten telepalveluiden markkinoilla HPO:lla on markkinaosapuolten mukaan yli 90 %:n markkinaosuus perinteisellä toimialueellaan tilaajayhteyksien osalta. Markkinaosapuolet katsoivat vastaavasti Soneralla olevan HPO:n toimialueella muutaman prosentin osuus kuparikaapelilla toteutettujen tilaajayhteyksien markkinoista ja näin ollen tilaajayhteydet keskittyisivät kokonaisuudessaan Soneran ja HPO:n haltuun.

Alueellisen runkoverkon kuitukapasiteetin vuokrauksen markkinoiden osalta markkinaosapuolet katsoivat Soneralla olevan HPO:n toimialueella laaja paikallinen runkoverkko, jota käytetään sekä kiinteän verkon telepalveluiden tarjontaan että matkaviestinverkon tukiasemien välisiin yhteyksiin. Markkinaosapuolet katsoivat alueellisen runkoverkon hallinnan keskittymisen yhdelle taholle vähentävän tarjontaa ja nostavan vallitsevaa hintatasoa.

Yritysasiakkaille tarjottavien telepalveluiden markkinoilla markkinaosapuolet katsoivat yritysjärjestelyn seurauksena Telekolmion ja HPO:n pääkilpailijan poistuvan markkinoilta. Kyseisen markkinan katsottiin olevan maantieteellisesti laajempi kuin Hämeenlinna, kattaen Hämeenlinnan lisäksi Hyvinkään, Lohjan, Riihimäen ja pääkaupunkiseudun.

Matkaviestinpalveluiden markkinoilla suunnitellun transaktion katsottiin tarjoavan Sonera Oyj:lle mahdollisuuden laajentaa omaa asiakasverkostoaan matkaviestinpalveluiden osalta ja samalla vaikeuttaa kilpailijoiden mahdollisuuksia haastaa Soneran määräävä markkina-asema kyseisillä markkinoilla.

Matkaviestinverkon ylläpitämiseksi tarvittavien fyysisten laitteiden markkinoiden osalta markkinaosapuolilla on HPO:n ja Telekolmion toimialueella tukiasemia, laitetiloja, antennimastoja ja transmissioyhteyksiä toimitussopimusrahoitteisesti. Tämän lisäksi markkinaosapuolet vuokraavat transmissioyhteyksiä sekä masto- ja laitepaikkoja suoraan edellä mainituilta yhtiöiltä. Markkinaosapuolet katsoivat, että toimitussopimusten johdosta itsenäiset verkkoinvestoinnit kyseiselle alueelle ovat käytännössä mahdottomia. Markkinaosapuolet katsovat lisäksi, että matkaviestienverkon infrastruktuuri siirtyisi tosiasiallisesti Soneran hallintaan ja näin ollen Sonera pääsee vaikuttamaan kyseessä olevien fyysisten laitteiden tarjontaan ja hinnoitteluun. Markkinaosapuolet arvioivat Soneran yritysryhmään kuuluvan Unibase Oy:n hallinnoivan HPO:n alueella noin 50 % alueen noin 120 mastosta ja HPO:n vastaavasti noin 28 mastoa. Yhteistyösopimusten perusteella osapuolten yhteenlasketuksi markkinaosuudeksi muodostuisi arviolta 67–75 % alueellisista markkinoista. Markkinaosapuolet arvioivat kyseisten markkinoiden merkityksen kasvavan sekä 3G:n matkapuhelinverkkojen että digitaalisen tv- ja radioverkon rakentamisen vuoksi.

Jatkokäsittelyn aikana markkinaosapuolilta saadut lisäselvitykset

Markkinaosapuolet ovat jatkokäsittelyn aikana uudistaneet näkemyksensä siitä, että Telekolmiota koskeva yrityskauppa ja osapuolten välinen yhteistyöjärjestely muodostavat käytännössä kokonaisjärjestelyn, jonka kilpailuvaikutuksia tulee arvioida vastaavasti kokonaisuutena. Markkinaosapuolet viittasivat muun muassa aiempaan telemarkkinoiden tapauskäytäntöön, jossa telemarkkinoita on luonnehdittu verkostomarkkinoiksi, joilla yksillä markkinoilla saavutetut kilpailuedut heijastuvat toisille ja joilla keskinäinen teknologinen riippuvuus on omiaan lisäämään markkinoita hallitsevan yrityksen markkinavoimaa.

Markkinaosapuolet katsoivat yrityskaupan vaikuttavan edelleen välittömästi ja kilpailua vähentävästi yritysasiakkaille tarjottavien tele-, laajakaista- ja datapalveluiden markkinoihin sekä matkaviestinverkon ylläpitämiseksi tarvittavien fyysisten laitteiden ja transmissioyhteyksien markkinoihin. Markkinaosapuolet korostivat lisäksi edelleen Soneran määräävää markkina-asemaa matkaviestinpalveluiden markkinoilla. Välillisesti yrityskaupan katsottiin vaikuttavan muun muassa tilaajayhteyksien ja runkoverkon kapasiteetin markkinoihin sekä laajakaistapalveluiden tukkumarkkinoihin.

Yrityskaupan osapuolten välisen yhteistyösopimuksen keskeisenä kilpailua rajoittavina piirteinä pidettiin muun muassa yhteistyösopimuksen myötä muodostuvia markkinaolosuhteita, jotka esimerkiksi rajaavat keskeisiä liittymärajapintoja ja jakelukanavia muilta operaattoreilta ja palveluntarjoajilta.

Soneran ja HPO:n yhteistyöjärjestely

Telekolmiota koskevan yrityskaupan lisäksi Sonera ja HPO ovat sopineet laajasta yhteistyöstä. [… ][10]

HPO:n ja Soneran välinen yhteistyöjärjestely perustuu sopimuspakettiin, jonka osatekijöitä ovat seuraavat sopimukset:

Soneran ja HPO:n välinen yhteistyösopimus, jonka liitteenä on Soneran ja HPO:n väliset tuotekehitysyhteistyön periaatteet
Sopimus matkaviestinyhteistyöstä
Sopimus seuturahastosta
Verkkoyhteistyösopimus, jonka liitteenä on mm. sopimus dataverkkopalvelujen toimittamisesta
Markkinointiyhteistyösopimus Sonera Entrum Oy:n, Sonera Carrier Networks Oy:n ja HPO:n välillä
Yhteistyösopimus ISP- ja laajakaistaosuudesta (kuluttaja-asiakkaat)
Jälleenmyyntisopimus Sonera Solutions Oy:n ja Telekolmion välillä

Yrityskaupan osapuolten tarjoaman hyödykeportfolion näkökulmasta Soneran ja HPO:n yhteistyöjärjestelyn tarkoituksena on kattaa käytännössä 1) tuotteet ja palvelut, mukaan lukien matkaviestinpalvelut, kauko- ja ulkomaanliikenne, dataliikenne, älyverkkopalvelut, Internet- ja laajakaistapalvelut ja teknologia-alusta; 2) yrityspalvelut; 3) tuotekehitys sekä 4) seudullinen palvelukokonaisuus.

Osapuolten mukaan Telekolmion osakkeita koskeva kauppa ei ole osa edellä esitettyä sopimuskokonaisuutta, vaan se on erillinen transaktio. Osapuolet ovat hakeneet sopimuskokonaisuudelle erikseen kilpailunrajoituslain 19 a §:n mukaista puuttumattomuustodistusta tai vaihtoehtoisesti 19 §:n mukaista poikkeuslupaa.

Soneran markkina-aseman arviointi aiemmassa tapauskäytännössä

Kilpailuvirasto hyväksyi 3.8.2001 ehdollisena yrityskaupan, jossa Sonera Oyj hankki tosiasiallisen määräysvallan Loimaan Seudun Puhelin Oy:ssä (jäljempänä LSP) ja Turun Puhelin Oy:ssä (jäljempänä TP). LSP:lla ja TP:lla oli omilla toimialueillaan merkittävästi markkinavoimaa televerkon tilaajajohdon, paikallisen runkoverkon ja kaapelitelevisioverkon vuokrauksen sekä yksityisasiakkaille ja pk-yrityksille tarjottavien paikallisten telepalveluiden markkinoilla. Kilpailuvirasto katsoi sekä tilaajayhteysverkkojen että kaapelitelevisioverkkojen päätymisen matkaviestinnän markkinoita samanaikaisesti hallitsevan Soneran yritysryhmän haltuun lisäävän tämän markkinavoimaa. LSP ja TP olivat lisäksi toimineet Soneran kilpailijoiden eräiden tuotteiden keskeisinä jakelukanavina. Kilpailuvirasto asetti täten kaupan hyväksymiselle useita sekä rakenteellisia että käyttäytymiseen liittyviä ehtoja.

Yrityskauppa olisi Kilpailuviraston mielestä ilman ehtoja johtanut kilpailua merkittävästi estävän määräävän markkina-aseman syntymiseen tai vahvistumiseen ainakin televerkon tilaajajohdon, runkoverkon ja kaapelitelevisioverkon sekä matkaviestinverkkojen ylläpitämiseen tarvittavien fyysisten laitteiden vuokrauksen markkinoilla paikallisesti ja matkaviestinpalveluiden markkinoilla valtakunnallisesti. Ilman ehtoja yrityskauppa olisi käytännössä johtanut tilanteeseen, jossa yksi yritysryhmä olisi LSP:n ja TP:n toimialueilla hallinnut samanaikaisesti kaikkia keskeisiä asiakasrajapintoja sekä kilpailevien kiinteän verkon ja matkaviestinpalvelujen tarjoamisessa tarvittavaa infrastruktuuria.

Kilpailuviraston päätöksestä valitettiin kilpailuneuvostolle. Kilpailuneuvosto kumosi viraston päätöksen 18.12.2001 ja kielsi yrityskaupan. Korkein hallinto-oikeus antoi asiasta 4.7.2002 päätöksen, jossa se kumosi kilpailuneuvoston päätöksen ja totesi keskittymään sovellettavan Kilpailuviraston 3.8.2001 antamaa päätöstä.

Kilpailuneuvosto vahvisti 29.6.2000 antamallaan päätöksellä (Digita; dnro 53/690/2000), että Soneralla on kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu määräävä markkina-asema matkaviestinpalvelujen markkinoilla Suomessa. Päätöksessä todettiin, että Soneran kokonaisvaltaisen vahva asema huomioon ottaen jo pienikin aseman vahvistaminen yrityskaupalla on omiaan vahvistamaan tuota asemaa.

Kilpailuvaikutusten arviointi

Kilpailuvirasto teki asiassa 8.10.2002 kilpailunrajoituslain 11 e §:n mukaisen päätöksen jatkoselvityksen aloittamisesta. Virasto katsoi tällöin jatkoselvitykseen ryhtymisen keskeisenä perusteluina olevan tarkastelun kohteena olevaan yritysjärjestelyyn liittyvät erityispiirteet, Soneran jo entuudestaan useilla markkinoilla ilmenevä merkittävä markkina-asema ja Kilpailuviraston yritysjärjestelyn johdosta markkinaosapuolilta saamat lausunnot. Virasto katsoi edelleen, että jatkoselvityksessä tutkitaan muun ohella Soneran HPO:n kanssa tekemän sopimuskokonaisuuden merkitys markkinavoimaa vahvistavana tekijänä.

Soneran markkina-asema

Soneran valtakunnallinen markkina-asema

Vuoden 2002 televiestintätilaston mukaan Soneralla on yli 2,4 miljoonaa matkapuhelinliittymäasiakasta, ja yhtiö on noin 60 prosentin markkinaosuudellaan Suomen suurin matkapuhelinoperaattori. Paikallisen ja alueellisen puhelupalvelutoiminnan lisäksi Sonera on myös yksi Suomen johtavista palveluntarjoajista kauko- ja ulkomaanpuheluissa[11].

Vuoden 2001 vuosikertomuksen mukaan matkaviestintä on yhtiön pääliiketoimintaa ja muodostaa noin 55 % konsernin liikevaihdosta. Matkaviestinliiketoiminnan ohella Sonera operoi Suomen laajinta, koko maan kattavaa runkoverkkoa ja tarjoaa kansainvälisiä valokaapeliyhteyksiä. Yhtiö hakee uusia markkinoita erityisesti yrityksille tarjottavista televiestinnän ja tietotekniikan yhdistävistä kokonaisratkaisuista ja laajakaistapalveluista. Yhtiö muun muassa katsoo asiakasrajapinnan yhtenäistämisen aikaansaavan sille kasvumahdollisuuksia. Laajakaistapalveluiden markkinoilla yhtiö alkoi tarjota vuonna 2001 ADSL-palveluita Suomen suurimmissa kaupungeissa, ja yhtiö kehittää edelleen uusia laajakaistasovelluksia. Yhtiö on aloittanut myös puhelinliikenteen välittämisen uuden IP-pohjaisen runkoverkon kautta. Vuoden 2001 vuosikertomuksen mukaan edellä mainittu järjestelmä on askel kohti IP-pohjaisia verkkoja, jotka mahdollistavat kaiken liikenteen siirtämisen samassa verkossa.

Sonera katsoo 4.9.2002 antamassaan lehdistötiedotteessa olevansa Suomen suosituin laajakaistatoimittaja 36 %:n markkinaosuudella. Yhtiö korostaa lisäksi omaavansa Suomen laajimman laajakaistaliittymien saatavuusalueen.

Soneran HPO:n toimialueen kiinteä infrastruktuuri ja muu liiketoiminta

[… ] Edellä mainittu runkoverkko palvelee ilmoittajan mukaan kaukoliikenteen välittämistä kyseisten paikkakuntien välillä/kautta.

Soneran oma alueverkko HPO:n perinteisellä toimialueella on ilmoittajan mukaan vähäinen. Soneralla on kuituverkkoa HPO:n alueella noin [ ] km, joka edustaa ilmoittajan mukaan noin [ ] % HPO:n vastaavasta määrästä. [… ]. Alueverkko on rakennettu ilmoittajan mukaan lähinnä mobiiliverkon tukiasemien tarpeisiin, ja poikkeuksellisesti muutamalle suurimmalle yritysasiakkaalle kuten [… ]. Edellä mainituissa kaapeleissa on toteutettu yhteydet alueella oleviin Soneran puhelin- ja dataverkkojen keskittimiin [… ]. Ilmoittajan mukaan Sonera ei ole vuokrannut kuitukapasiteettia HPO:n toimialueella teleoperaattoreille ja Soneran omistaman kuituverkon vaikutus alueelliseen kilpailutilanteeseen on marginaalinen.

Sonera omistaa lisäksi HPO:n perinteisellä toimialueella suuruusluokaltaan noin [ ] km kuparikaapelia, joissa on toteutettu pienikapasiteettisina vastaavia yhteyksiä kuin alueverkon valokuitukaapeleissa. Ilmoittajan mukaan kyseinen verkko edustaa noin [ ] % HPO:n vastaavasta verkkoinfrastruktuurista. Kuparikaapeliverkon osalta Soneran asiakkaita ovat yksityistaloudet ja yritykset.

Kiinteän verkon liiketoimintojen ohella Sonera vuokraa tukiasema- sekä antenni- ja laitetilapaikkoja HPO:n toimialueella. Ilmoittajan mukaan Soneralla on noin [ ] %:n markkinaosuus matkaviestinverkkojen ylläpitämiseen tarvittavien fyysisten laitteiden vuokrauksen markkinoilla HPO:n toimialueella.

HPO:n markkina-asema

HPO:lla on ollut yksinoikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen toimialueellaan vuoden 1993 loppuun saakka. HPO:lla on käytännössä määräävä markkina-asema paikallisten telepalveluiden sekä kiinteän tilaajayhteysverkon tarjonnassa perinteisellä toimialueellaan. Vuoden 2002 televiestintätilaston mukaan HPO:lla oli vuoden 2001 lopussa yhteensä 50 440 kiinteää puhelinliittymää. HPO:lla on myös kaksisuuntaistettu kaapelitelevisioverkko, jossa kaapelimodeemitoiminta on alkanut elokuussa 2001. Tämän lisäksi HPO:lla on omalla toimialueellaan hallussaan osana Finnet-yhteistyötä rakennettuja matkaviestiliiketoiminnan hyödyntämiä tukiasemia.

Telekolmion liiketoiminta ja markkina-asema Hämeenlinnan seudulla

Telekolmio on perustettu vuonna 1990 Hämeen Puhelin Oy:n ja Riihimäen Puhelin Oy:n yhdessä omistamana yhtiönä. Yhtiöön siirtyivät tällöin edellä mainittujen yhtiöiden yrityspalveluliiketoiminnot ja henkilöstö. Sittemmin yritykseen tuli mukaan vastaavalla järjestelyllä vuonna 1992 Lohjan Puhelin Oy.

Telekolmio harjoittaa telepalveluiden ja tietoliikennelaitteiden jälleenmyyntiä Hämeenlinnan seudun yritysasiakkaille. Yhtiön investoinnit muodostuvat valtaosaltaan asiakaslaiteinvestoinneista, kuten asiakkaille palveluna vuokrattavista puhelinjärjestelmistä sekä datapäätelaitteista. Yrityskaupan ilmoittajan mukaan Telekolmio ei tuota mitään tele- tai verkkopalvelua itse vaan se yksinomaan tarjoaa telepalveluyritysten tuotteita jälleenmyynti- tai edustussopimusten puitteissa. Yhtiön mukaan sen asiakkaille tarjoama keskeinen lisäarvo on ratkaisujen integrointi sekä paikalliset asennus- ja ylläpitopalvelut. Telekolmiolla on paikallinen oma huolto sekä puhelinjärjestelmien, dataratkaisujen, tietokoneiden että turvapalveluiden osalta. Mobiilihuolto on keskitetty Hämeenlinnaan. Aluehuolto toimii osana alueellista asennusorganisaatiota. Paikallisen huollon ylläpitäminen edellyttää riittävää asiakasmassaa.

Asiakasmyyntiprosessi etenee ilmoittajan mukaan käytännössä siten, että 1) Telekolmio ottaa yhteyttä asiakkaaseen tai asiakas tiedustelee ratkaisua ongelmaansa, 2) Telekolmio tekee asiakkaan luona tarvekartoituksen, 3) Telekolmio tekee palvelutarjouksen tarvittaessa yhteistyössä päämiehen tai muun verkostokumppanin kanssa pyrkien asiakkaan kannalta kokonaisratkaisuun ”avaimet käteen” -periaatteella sisältäen suunnittelun, toteutuksen, koulutuksen ja dokumentoinnin, 4) tarjouksen jättämisen jälkeen asiakas vertailee saatuja tarjouksia ja 5) mikäli asiakkaan valinta osuu Telekolmioon, kauppa siirtyy Telekolmion toimitus-prosessiin.

[… ]

Kuvio 2. Telekolmion liikevaihdon jakautuminen vuonna 2001

Edellä esitetyssä kuviossa on kuvattu Telekolmion liikevaihdon jakautuminen vuonna 2001. Noin puolet Telekolmion liikevaihdosta tulee Hämeenlinnan talousalueelta ja loput Riihimäen ja Lohjan talousalueilta sekä muilta alueilta. Yhtiön vuoden 2001 myynti muodostui ilmoittajan mukaan noin 90-prosenttisesti vanhoista asiakassuhteista. Yhtiön markkina-alueen asiakaspotentiaali, pois lukien ammatinharjoittajat, on noin 7000 yritystä. Telekolmion keskeisiä kilpailijoita ovat Elisa tytäryhtiöineen, Canon Business Solutions, DNA yritysmyynti, Riihimäen Puhelin, Lohjan Puhelin Oy ja Datainfo. Seuraavassa kuvataan Telekolmion liiketoimintaa aiemmin esitetyn relevantit markkinat -jaottelun perusteella.

Matkaviestinpalveluiden markkinoilla Telekolmio on sen emoyhtiön HPO:n ohella toimittanut Soneran, Radiolinja ja DNA:n liittymiä. Matkaviestinpalveluiden vähittäismyynti käsittää ilmoittajan mukaan sekä liittymien myynnin että lisäarvopalveluiden, kuten huollon tarjoamisen. Yrityskaupan ilmoittajan mukaan Sonera on kyseisellä markkinalla käytännössä Telekolmion vanhin päämies.

Yksityisasiakkaille ja pk-yrityksille tarjottavien kaukotelepalveluiden markkinoilla Telekolmio on tarjonnut erityisesti Kaukoverkko Ysi Oy:n kaukotelepalveluita ja tehnyt kyseiset sopimukset HPO:n lukuun. Ilmoittajan mukaan kaukotelepalveluiden tukkumarkkinoilla on Kaukoverkko Ysi Oy:n ohella myös muita palveluntarjoajia ja toisaalta vähittäismarkkinoiden jälleenmyyjät voivat tarjota myös muiden yhtiöiden kaukotelepalveluita. Jatkossa 101-puheluita myydään ilmoittajan mukaan niin kutsutun Skaala-sopimuksen osana. Skaala on kuitenkin myytävä asiakkaille sopimus kerrallaan. Mahdollista myös on, että Telekolmio edustaa myös muita puhelutuotteita, mikäli päämies on valmis sopimukseen ja se turvaa Telekolmiolle riittävän ansainnan. Yrityskaupan ilmoittaja korostaa asiakkaiden tekevän operaattorivalinnan usein puhtaasti hinnan perusteella.

Ulkomaanpuheluiden markkinoilla Telekolmio on toiminut ennen kaikkea Finnet International Oy:n jälleenmyyjänä sekä vähäisemmässä määrin myös Soneran palvelujen jälleenmyyjänä. Telekolmio on kaukopuhelusopimusten ohella tehnyt ulkomaanpuheluita koskevat sopimukset HPO:n lukuun. Ulkomaanpuheluiden vähittäismyynnissä on ilmoittajan mukaan kyse nimenomaan teleyhtiön myynnistä, jossa jälleenmyyjänä toimiva teleyritys lisää ulkomaan telepalvelun tarjontaansa.

Datasiirtopalveluiden markkinoilla Telekolmion liiketoiminta käsittää datayhteyksien jälleenmyynnin, Internet-palvelut, lähiverkot, laitemyynnin, huoltotoiminnot ja asiakkaiden sisäverkkourakoinnin. Datasiirron osalta Telekolmio on myynyt HPO:n alueverkon palveluita sekä jälleenmyyntisopimuspohjaisesti Datatien palveluita. Datasiirtopalveluiden vähittäismyynnissä on ilmoittajan mukaan kyse teleyhtiön myynnistä, jossa jälleenmyyjänä toimiva yhtiö lisää datasiirron palvelutarjontaansa. Datasiirron osalta Telekolmio pyrkii jatkossa ylläpitämään jälleenmyynti- ja toimitussuhdetta Datatiehen.

Matkaviestinverkkojen ylläpitämiseen tarvittavien fyysisten laitteiden vuokrauksen markkinoilla Telekolmio on aikoinaan Radiolinjan kanssa tekemän sopimuksen mukaan investoinut verkkoon sekä Hyvinkään että Valkeakosken alueella, kun omistajayhtiöt eivät halunneet investoida verkkoihin omien toimialueidensa ulkopuolelle. Sittemmin Valkeakosken alueen verkot on myyty Tampereen Puhelimelle (nykyisin Soon). Investoinnit on tehty pääosin vuosina 1991–1997.

Telekolmiolla on sen itse investoimia antenni- ja laitepaikkoja Hyvinkään alueella [ ] kpl. Näissä Radiolinja Origo on vuokralainen kaikissa, Suomen 2G viidessä ja Unibase kahdessa kohteessa. Telekolmio on lisäksi investoinut Radiolinjan tukiasemakalustoon edellä mainituissa kohteissa ja lisäksi [ ] kiinteistöasenteisessa kohteessa. Edellä mainitun infrastruktuurin tarvitsemat siirtoyhteydet ovat ilmoittajan mukaan toteutettu vaihtoehtoisesti joko Telekolmion omistamalla linkkiyhteydellä tai Riihimäen Puhelin Oy:n toimittamalla siirtoyhteydellä. Telekolmio saa kyseisten antenni- ja laitepaikkainvestointien sekä tukiasemaspesifisten investointien osalta vuokratuottoja. Yrityskaupan ilmoittajan mukaan edellä mainittu toiminta ei ole Telekolmion ydinliiketoimintaa.

Ilmoittaja korostaa edelleen, ettei Telekolmio-yrityskaupan osana siirretä tukiasemia tai muita fyysisiä laitteita kummallekaan sopimusosapuolelle. Yrityskauppa ei ilmoittajan mukaan myöskään vaikuta HPO:n ylläpitopalveluiden tarjontaan. Ilmoittaja katsoo kuitenkin olevan mahdollista, että Radiolinja ja/tai 2G kilpailuttavat ylläpitopalvelut uudestaan ja/tai ostavat tukiasemia itselleen Telekolmio-kaupan toteutumisen jälkeen.

Suuryrityksille suunnattujen telepalveluiden markkinoille on ominaista se, että kyseisiin asiakassuhteisiin liittyy 2 Mbit/s -liittymä. Telekolmiolla on yhteensä [ ] kappaletta kyseisiä asiakassuhteita, joista noin puolet sijaitsee Hämeenlinnassa. Ilmoittajan mukaan suuryrityksille suunnatut telepalvelut ovat luonteeltaan sellaisia, että palvelutarjonnassa ei käytetä erillistä vähittäismyyntiporrasta, vaan teleyritys tuottaa kyseisen palvelun tarjouskilpailun jälkeen suoraan asiakkaille.

Ilmoittajan mukaan Telekolmion asiakkaat voidaan jakaa valtakunnallisiin suurasiakkaisiin, paikallisiin julkisyhteisöihin ja paikallisiin pk-yrityksiin. Suurasiakkaita ovat lähinnä valtakunnalliset tai kansainväliset teleoperaattorit ja it-talot. Telekolmio tarjoaa kyseiselle sektorille lähinnä paikallisen toimipisteen asennus- ja ylläpitopalveluja. Yhtiön rooli on ilmoittajan mukaan kyseisellä markkinasegmentillä vähäinen. Paikalliset julkisyhteisöt sekä paikalliset pk-yritykset ovat sitä vastoin merkittäviä asiakassegmenttejä. Telekolmion tarjoamilla huolto- ja ylläpitopalveluilla on keskeinen merkitys useille asiakasryhmille. Yrityskaupan ilmoittajan mukaan yritykset hankkivat palvelut ja tuotteet yleensä samasta paikasta. Tällöin telepalveluihin sisältyy useissa tapauksissa myös datasiirtopalvelut.

Telekolmion ja HPO:n hallussa olevat vaihtoehtoiset asiakasrajapinnat muodostuvat ilmoittajan mukaan siten, että Telekolmio keskittyy pk-asiakkaisiin ja suuriin asiakkaisiin kenttämyynnin keinoin. Telekolmiolla ei ole katutason näkyvyyttä, joten yritys ei kohtaa kuluttaja- tai juurikaan ammatinharjoittaja-asiakkaita. Telekolmion tuotevalikoima on yrityspuolella laajempi kuin yksityisasiakaspuolella johtuen kokonaisosaamisesta. HPO palvelee puolestaan Hoppari-ketjun kautta myymälässä asioivia asiakkaita lanka- ja mobiililiittymäpalvelujen, päätelaitemyynnin ja Internet-yhteyspalvelujen osalta. Edellä mainitut palvelut siis myös yritysasiakas voi hankkia Hopparista.

Yrityskaupan ilmoittajan mukaan Soneran tuotteiden osuus tulee vahvistumaan Telekolmion tarjonnassa jälleenmyyntisopimus- tai kauppaedustajasopimuspohjaisesti datapalveluiden, puhepalveluiden ja mobiilipalveluiden osalta. Yrityskaupan ilmoittaja katsoo, että tehdyn järjestelyn seurauksena osa Telekolmion nykyisistä toimittajista saattaa päättää sopimussuhteensa Telekolmion kanssa. Yhtiö ei ilmoittajan mukaan kuitenkaan itse suunnittele kyseisten yhteistyösopimusten päättämistä. Ilmoittaja katsoo kilpailijoiden ylipäänsä aktivoituneen Hämeenlinnan seudulla ja sen lähialueilla.

Yhteenveto kilpailuvaikutuksista

Kilpailuviraston kuulemat kolmannet osapuolet ovat esittäneet, että yrityskauppaa ja sopimusjärjestelyä tulee tutkia yhtenä kokonaisuutena. Kummankin järjestelyn yhteisvaikutuksesta syntyy kolmansien osapuolten mukaan keskittymä, joka tulisi kieltää tai sen hyväksymisen ehdoksi tulisi ainakin asettaa pitkälle meneviä divestointiehtoja. Kolmannet osapuolet ovat myös verranneet järjestelyä viraston aiemmin käsittelemään Sonera/LSP -yrityskauppaan.

Kilpailuviraston selvityksistä ei ole kuitenkaan tullut tukea osapuolten esittämälle näkemykselle. Yrityskauppavalvonnan asiallisen soveltamisalan näkökulmasta kyseessä on edellä todetun mukaisesti kaksi erillistä järjestelyä. Markkinoiden rakenteelliseen muutokseen johtaa vain Telekolmion siirtyminen Soneran ja HPO:n yhteiseen määräysvaltaan; ja siten kyseinen järjestely kuuluu yrityskauppavalvonnan soveltamisen piiriin. Verrattuna esimerkiksi aiemmin viitattuun Sonera/LSP -yrityskauppaan kyseessä on toisenlainen transaktio. Nyt esillä olevan järjestelyn seurauksena Sonera ja HPO tulevat käyttämään HPO:n yritysmyyntiin keskittyvässä tytäryhtiössä, Telekolmiossa, yhteistä määräysvaltaa. Sonera ei sen sijaan hanki yritysjärjestelyssä määräysvaltaa HPO:ssa, joka on paikallinen teleoperaattori ja hallitsee pääosaa toimialueensa verkkoinfrastruktuurista.

Edellä todetusta huolimatta Kilpailuvirasto katsoo, että tarkastelun kohteena olevalla yrityskaupalla on eräitä kilpailua estäviä tai vähentäviä vaikutuksia. Molemmilla osapuolilla on merkittävä markkina-asema useilla markkinoilla. Soneralla on aiemman tapauskäytännön perusteella todettu olevan kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu määräävä markkina-asema matkaviestinpalvelujen markkinoilla Suomessa. Soneran kokonaisvaltaisen vahva asema huomioon ottaen jo pienikin aseman vahvistaminen yrityskaupalla on omiaan vahvistamaan tuota asemaa. Telekolmiossa määräysvaltaa käyttävällä HPO:lla on puolestaan määräävä markkina-asema perinteisen toimialueensa tilaajayhteyksien markkinoilla. Yhteisyritysjärjestelyn avulla Sonera saa yhtäältä pääsyn Telekolmion yritysasiakaskantaan sekä toisaalta osapuolten välisen yhteistyöjärjestelyn myötä pääsyn HPO:n (vähittäis)asiakaskantaan – vaikkakaan Sonera ei hanki yrityskaupassa määräysvaltaa HPO:ssa.

Kilpailuvirasto katsoo, että Soneran määräävä markkina-asema matkaviestinpalvelujen markkinoilla Suomessa vahvistuu käsillä olevassa yrityskaupassa. Telekolmio on toiminut alueellaan DNA:n jakelijana. Yrityskaupan seurauksena DNA:n jakelu suhteessa Soneran tuotteisiin tulee oletettavasti heikkenemään, vaikkakaan osapuolet eivät ilmoituksensa mukaan tule irtisanomaan sopimuksia tai käyttämään eksklusiivisuusehtoja. Toisaalta Telekolmio hallinnoi alueellista matkaviestininfrastruktuuria, jonka päätyminen Soneran vaikutuspiiriin lisää Soneran markkinavoimaa.

Edellä esitettyjen mobiiliverkkoa koskevien kilpailunäkökohtien ohella HPO muun muassa saa sen ja Soneran välisen yhteistyösopimuksen myötä käyttöönsä Soneran tuotekehitykseen ja palveluyhteistyöhön liittyviä teknistaloudellisia resursseja. Soneran liiketoiminnallisten resurssien voidaan katsoa olevan huomattavat verrattuna alan kilpailijoihin. Mobiiliviestinnän markkinoilla yhtiö omaa muun muassa kattavan verkkonsa ja huomattavan asiakaskantansa ansiosta huomattavia mittakaavaetuja, jotka aikaansaavat yhtiölle keskeisen tuotannollisen kilpailuedun.

HPO:lla, Soneralla ja Telekolmiolla on päällekkäistä toimintaa HPO:n toiminta-alueella myös yksityisasiakkaille ja pk-yrityksille tarjottavien paikallisten telepalveluiden markkinoilla. Järjestely vahvistaa Kilpailuviraston arvion mukaan entisestään HPO:n määräävää asemaa näillä markkinoilla. Soneran osuus näillä markkinoilla on kuitenkin käytännössä marginaalinen.

HPO on alueellisen kiinteän televerkon määräävän markkina-asemansa johdosta ainoa laajakaistapalveluiden infrastruktuurin (tukkumarkkinoiden) tarjoaja omalla toimialueellaan. HPO ei ole lisäksi toistaiseksi lainkaan tarjonnut alueellisen verkko-operaattorin ADSL-tukkutuotetta. Tämä on ollut omiaan vaikeuttamaan kilpailevan palvelutarjonnan muodostumista laajakaistapalvelujen loppuasiakasmarkkinoille. Sonera ja Telekolmio toimivat molemmat laajakaistapalveluissa vähittäismyyntiportaalla. Laajakaistapalvelujen osalta HPO ja Sonera ovat yhteistyöjärjestelyssään sopineet yhteisestä toimintamallista. Malli on tarkoitus toteuttaa yrityskaupan osapuolten mukaan Soneran hyödykeportfolion avulla siten, että verkkoliittymän toteuttaa HPO Soneran teknisten määritelmien mukaisesti.

Yrityskaupan seurauksena Soneran asema vahvistuu lisäksi ainakin seuraavilla markkinoilla: yksityisasiakkaille tarjottavien kaukotelepalveluiden, kansainvälisten telepalveluiden markkinoilla, suuryrityksille suunnattujen telepalveluiden markkinoilla, laajakaistapalveluiden vähittäismyynnissä ja datasiirron markkinoilla. [… ]Yrityskaupan osapuolet ovat kuitenkin korostaneet, että Soneran ja HPO:n välinen yhteistyö ei sisällä kilpailijoita poissulkevia eksklusiivisia piirteitä.

Ottaen huomioon, että Telekolmio toimii markkinoilla lähes pelkästään jakelijan ominaisuudessa, eikä sen määräysvallassa ole aiemmin mainittujen tukiasemakohteiden lisäksi muuta teletoiminnan harjoittamiseen tarvittavaa viestintäinfrastruktuuria, Kilpailuvirasto katsoo, että huomattava osa niistä yrityskaupasta aiheutuvista aktuaalisista ja potentiaalisista ongelmista, joita muun muassa markkinaosapuolet ovat esittäneet ja jotka liittyvät esimerkiksi keskeisten liittymärajapintojen hallintaan tai markkinaosapuolten kilpailukäyttäytymiseen, pystytään välttämään toimialakohtaisen erityissääntelyn ja tarvittaessa määräävää markkina-asemaa koskevan arvioinnin avulla. Esimerkiksi Viestintävirasto on arvioinut viimeaikaisessa päätöskäytännössään muun muassa HPO:n tilaajayhteyksien hinnoittelun kohtuullisuutta[12]. Viestintämarkkinalain säännökset edellyttävät muun muassa sitä, että tilaajayhteyksistä toisilta teleyrityksiltä perittävien maksujen ja niistä myönnettävien määräalennusten tulee olla tasapuoliset ja kohtuulliset suoritteen tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin nähden.

Yrityskaupasta aiheutuvien kilpailuongelmien vähentämiseksi osapuolet ovat esittäneet seuraavassa kappaleessa esitetyt sitoumukset.

Sitoumukset

Yrityskaupasta aiheutuvat kilpailuongelmat voidaan usein poistaa yrityskaupan toteuttamisen edellytykseksi asetettavilla ehdoilla. HPO toimitti lähinnä poikkeuslupaprosessia varten virastolle alustavan ehtoluonnoksen 29.10.2002. Lisäksi yrityskaupan osapuolten ja Kilpailuviraston välillä on käyty neuvotteluja. Neuvottelujen perusteella HPO ja Telekolmio ovat esittäneet 2.1.2003 täsmennetyt sitoumukset yrityskaupan hyväksymiseksi:

Telekolmio tarjoaa myytäväksi omistamansa [ ] tukiasemakohdetta, joista on [ ] mastoa ja [ ] kiinteistökohdetta, Telekolmiosta, Sonerasta ja HPO:sta riippumattomalle, riittävät taloudelliset edellytykset omaavalle varteenotettavalle kilpailijalle/kilpailijoille. Kilpailuvirasto hyväksyy ostajan/ostajat. Kilpailuviraston katsotaan hyväksyneen ostajan/ostajat, mikäli se ei kirjallisesti vastusta myyntiä 14 päivän sisällä ostajasta kirjallisesti tiedon saatuaan. Myytävät kohteet on yksilöity tämän sitoumuspaketin liitteessä 1.
Myynnit toteutetaan [… ] sisällä Kilpailuvirastolle ilmoitetun yrityskaupan hyväksymisestä edellyttäen, että tukiasemakohteille löytyy ostaja niiden käypää arvoa vastaavalla kauppahinnalla. Mikäli myyntiä ei toteuteta edellä tässä kohdassa mainitun määräajan kuluessa, uskottu mies myy kohteet parhaalla saatavissa olevalla kauppahinnalla seuraavan [… ]. Uskottu mies pyrkii muutoinkin ratkaisuun, joka turvaa parhaimmalla mahdollisella tavalla HPO:n ja Telekolmion kaupalliset intressit asiassa.
Myytävä infrastruktuuri tulee pitää erillään myyjän muusta liiketoiminnasta. Telekolmion tulee huolehtia myytävän kokonaisuuden arvon säilymisestä ennen myyntiä.
Kohdassa 1 tarkoitetun myynnin tapahduttua Telekolmio sitoutuu vuokraamaan myytyjen tukiasemakohteiden tarvitsemat transmissioyhteydet kohtuullisin, syrjimättömin ja tasapuolisin ehdoin oman verkkonsa osalta.
Mikäli kohdassa 4 mainittuja yhteyksiä siirretään HPO:lle, HPO sitoutuu vastaavasti vuokraamaan kohdassa 4 tarkoitetut transmissioyhteydet kohtuullisin, syrjimättömin ja tasapuolisin ehdoin myytyjä tukiasemakohteita varten.
HPO ja Telekolmio raportoivat Kilpailuvirastolle ehtojen noudattamisesta 3 kuukauden kuluttua Kilpailuvirastolle ilmoitetun yrityskaupan hyväksymisestä ja tämän jälkeen 6 kuukauden välein.
Telekolmio nimittää viimeistään kahden kuukauden kuluessa Kilpailuvirastolle ilmoitetun yrityskaupan hyväksymisestä sitoumusten valvontaa varten uskotun miehen, jonka Kilpailuvirasto hyväksyy. Kilpailuviraston katsotaan hyväksyneen uskotun miehen nimityksen, mikäli se ei nimitystä 14 päivän sisällä siitä kirjallisesti tiedon saatuaan kirjallisesti vastusta. Uskottu mies raportoi Kilpailuvirastolle 6 kuukauden välein.
HPO ja Telekolmio toimittavat uskotulle miehelle tehtävän suorittamista varten tarpeelliset tiedot. Telekolmio vastaa tähän sitoumukseen perustuvista uskotulle miehelle maksettavista palkkioista; kuitenkin HPO vastaa kohdassa 5 mainitusta sitoumuksesta.
Mahdollisissa riitatilanteissa riidan osapuolella on oikeus pyytää uskotulta mieheltä ehdotusta riidan ratkaisusta. Ratkaisuehdotusta varten uskotulla miehellä on oikeus käyttää tarpeelliseksi katsomaansa teknistä, juridista ja muuta lisäasiantuntemusta. Ratkaisuehdotus on annettava kahden (2) kuukauden kuluessa sitä koskevasta pyynnöstä.
Tässä sitoumuspaketissa mainitut ehdot 4–8 ovat voimassa viiden vuoden ajan siitä kun Kilpailuvirasto on hyväksynyt yrityskaupan.

Lisäksi Sonera on antanut 20.12.2002 seuraavat sitoumukset:

Sonera sitoutuu antamaan sitoumuspaketissa viitatulle uskotulle miehelle tämän tarvitsemat välttämättömät tiedot tehtävänsä suorittamiseksi siltä osin kun Sonera voi ne kohtuudella tuottaa ja toimittaa. Sonera edellyttää, ettei uskottu mies ilmaise Soneralta saatua tietoa HPO:lle, Telekolmiolle tai muulle kolmannelle taholle ilman Soneran kirjallista nimenomaista suostumusta.
Sonera sitoutuu siihen, ettei se Telekolmio Oy:n vähemmistöosakkaana vaikeuta Telekolmion antamien sitoumusten toteutumista.

Edellä mainittujen sitoumusten lisäksi yrityskaupan osapuolet ovat poikkeuslupaprosessin yhteydessä 29.10.2002 ilmoittaneet tekevänsä keskinäiseen yhteistyöjärjestelyynsä seuraavat muutokset/lisäykset:

[… ]
ADSL-tukkumarkkinoiden osalta HPO sitoutuu tuotteistamaan ADSL-operaattorituotteen 30.11.2002 mennessä perinteisellä toimialueellaan.

Sitoumusten arviointi

Edellä esitetyllä tavalla yrityskaupasta aiheutuvat kilpailuongelmat kiteytyvät Kilpailuviraston arvion mukaan matkaviestinpalveluiden markkinoille, joilla Soneralla on todettu olevan määräävä markkina-asema. Tämän vuoksi yrityskaupalle asetettavien ehtojen tulee turvata kilpailun edellytykset näillä markkinoilla.

Kilpailuviraston arvion mukaan tästä näkökulmasta on välttämätöntä, että Soneran ja HPO:n yhteiseen määräysvaltaan siirtynyt Telekolmio luopuu Soneran kilpailijana toimivan Radiolinja Oy:n tarpeita varten rakennetusta ja Radiolinjalle sekä 2 G:lle vuokratusta matkaviestinverkkojen ylläpitämiseksi välttämättömästä infrastruktuurista. Kilpailuvirasto katsoo, että osapuolten esittämät sitoumukset riittävät poistamaan matkaviestinpalvelujen markkinoilla syntyneet kilpailuongelmat ja sitä kautta myös matkaviestinverkkojen ylläpitämiseksi tarvittavien fyysisten laitteiden vuokrauksen markkinoilla mahdollisesti syntyvät kilpailuongelmat. Tässä arviossa virasto on ottanut huomioon HPO:n ja Telekolmion sitoumuksen transmissioyhteyksien syrjimättömästä toimittamisesta myytyjen tukiasemakohteiden osalta.

HPO:lla on sen paikallisteleoperaattoriasemasta johtuen vahva asema paikallisena ADSL-palvelujen tarjoajana. Kilpailuvirasto katsoo, että ADSL-operaattorituotteen tuotteistaminen on välttämätöntä kilpailun aikaansaamiseksi ADSL-palvelujen loppuasiakasmarkkinoille.

Kilpailuvirasto katsoo, että sille esitetty sitoumuskokonaisuus yhdessä edellä sitoumuskappaleessa mainittujen yhteistyösopimukseen tehtyjen muutosten ja ADSL-operaattorituotteen tuotteistamisen kanssa riittävät poistamaan kilpailun merkittävän estymisen edellä käsitellyillä markkinoilla.

Ratkaisu

Kilpailuvirasto määrää edellä selostetut sitoumukset noudatettavaksi ja hyväksyy ehdollisena yrityskaupan, jonka seurauksena Telekolmio Oy:stä tulee Sonera Oyj:n ja Hämeen Puhelin Oy:n yhteisyritys. Kilpailuviraston arvion mukaan sitoumusten muuttamassa järjestelyssä ei synny tai vahvistu sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyisi Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.

Sovelletut säännökset

Kilpailunrajoituslaki (480/1992, muut. 303/1998) 11, 11 a, 11 b, 11d, 11 e §

Muutoksenhaku

Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

[1] Ks. EY:n komission tiedonanto kilpailusääntöjen soveltamisesta telealan liittymäsopimuksiin 22.8.1998; 98/C 265/02

[2] Case No IV/M.1439, 13.10.1999

[3] Ks. esimerkiksi Kilpailuviraston päätös yrityskauppa-asiassa Sonera/Loimaan Seudun puhelin Oy 3.8.2001 dnro 1202/81/00.

[4] Televiestintätilasto 2002. Liikenne- ja viestintäministeriö.

[5] Laajakaistaa kaikille? Tekniset ja taloudelliset edellytykset Suomessa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 41/2000.

[6] Laajakaistapalvelujen alueellinen saatavuus. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 39/2002.

[7] Ks. Kilpailuviraston selvitys 24.6.2002. Kilpailunrajoitukset laajakaistapalvelujen markkinoilla.

[8] Televiestintätilasto 2002. Liikenne- ja viestintäministeriö.

[9] mm. Viestintäverkkojen kehitys. Työryhmäraportti 5/2002. Viestintävirasto.

[10] Hakasulkeilla merkityissä kohdissa tieto/tarkka tieto poistettu liikesalaisuutena.

[11] Vuoden 2001 vuosikertomuksessa Sonera arvioi Suomen paikallisliittymien osalta markkinaosuutensa olevan noin 27 % ja kaukopuheluminuuttien osalta noin 37 %. Yhtiö arvioi ulkomaanpuhelujen markkinaosuudekseen vastaavasti noin 50 %. Soneran välittämien kotimaanpuheluiden liikevaihto alentui viime vuodesta paikallisliittymien ja kaukopuheluminuuttien vähentyessä, kun taas ulkomaanpuheluiden liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 37 %. Ulkomaanpuheluiden liikevaihdon kasvu on vuosikertomuksen mukaan seurausta lisääntyneestä minuuttimäärästä, matkaviestinnän ulkomaan terminointimaksun käyttöönotosta sekä merkittävästi kasvaneesta kansainvälisestä kauttakulkuliikenteestä.

[12] Viestintäviraston lehdistötiedote 13.12.2002. Viestintävirasto tutki puhelinyhtiöiden tilaajayhteysmaksuja – laajakaistapalvelujen tarjontaan soveltuvien tilaajayhteyksien vuokrat alenevat tuntuvasti.