Liiketoiminnan hankkija
Cisco Systems, Inc., San Jose, CA, USA
Hankinnan kohde
IBM:n tietoverkkolaitteisiin liittyvät immateriaalioikeudet
Asian vireilletulo
Cisco Systems, Inc. (jäljempänä Cisco) on ilmoittanut 14.9.1999 Kilpailuvirastolle kilpailunrajoituslain (480/1992) 11 c §:n mukaisesti, että se oli ostanut International Business Machines Corporationilta (IBM) sen verkkolaiteliiketoimintaan liittyviä immateriaalioikeuksia. Ilmoitus oli olennaisesti puutteellinen ja kilpailunrajoituslain 11 e §:n mukainen määräaika alkoi kulua 14.10.1999, kun ilmoituksen puutteet oli korjattu.
Osapuolet ja näiden liiketoiminnat
Cisco on yhdysvaltalainen yritys, jonka toimialoina ovat tietoverkkoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen suunnittelu, kehittäminen, valmistus, markkinointi ja tekninen tuki. Sen tuotteet muodostavat laajan valikoiman atk-laitteistoja ja -ohjelmistoja tietoverkkoalalla. Cisco on maailman johtavia tietoverkkolaitteiden kehittäjiä ja valmistajia ja on erityisen vahva Internetin niin sanotun runkoverkon toimittamisessa. Cisco toimii maailmanlaajuisesti.
Suomessa Ciscoa edustaa Cisco Systems Finland Oy. Cisco on organisoinut toimintansa käyttämällä paikallisia yhteistyökumppaneita, joille on myönnetty eri tasoisia lisenssejä. Suomessa ei toistaiseksi ole yhtään korkeimman tason niin sanottua Cisco Gold sertifioitua yhteistyökumppania. Cygate Networks Oy ja Heltel Oy ovat Cisco Silver sertifioituja yhteistyökumppaneita. Lisäksi Suomessa on 8 pääyhteistyökumppania (Premier Partner). Yhteistyökumppanit toteuttavat paikallisesti kokonaisia tai osittaisia projekteja, joihin sisältyy analysointia, suunnittelua, integrointia, koulutusta ja hallintaa. Yhteistyökumppanit eivät ole eksklusiivisuhteessa Ciscoon.
IBM on yhdysvaltalainen yritys, jonka toimialoina ovat kehittyneiden tietotekniikkakomponenttien ja -laitteiden suunnittelu, tuotanto, valmistus ja myynti sekä tietotekniikkapalvelujen tarjonta. IBM on maailman johtavia tietotekniikan kehittäjiä sekä tietotekniikkaan liittyvien palvelujen tarjoajia. Sillä koko alan kattava laaja osaamisportfolio sekä laaja ja uskollinen asiakaskunta.
Yrityskaupassa Cisco ostaa IBM:n verkkolaiteryhmältä (Networking Hardware Division) patentteja ja patenttihakemuksia, tekijänoikeuksia asiakirjoihin ja ohjelmiin, tietotaitoa, lisenssejä ja muita reitittimiin ja kytkimiin liittyviä immateriaalioikeuksia. IBM pyrkii siirtämään kyseisten tuotteiden asiakaskunnan Ciscolle. Yrityskaupassa Ciscolle ei siirry IBM:n reitittimien ja kytkimien komponentteihin kuten mikropiireihin liittyviä immateriaalioikeuksia. Kaupassa ei siirry asiakaskunta eivätkä asiakasrekisterit.
Lehdistötiedotteen mukaan kaupan yhteydessä Cisco ja IBM ovat sopineet maailmanlaajuisesta strategisesta allianssista, jossa Cisco ja IBM tulevat yhdessä kehittämään asiakkaidensa sähköisen liiketoiminnan vaatimia ja tietoverkkojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen sopivia ratkaisuja. Lisäksi IBM ryhtyy myymään Ciscon tuotteita sekä tarjoamaan tuki- ja ylläpitopalveluja laajalle valikoimalle Ciscon tuotteita. Cisco tulee myöntämään IBM:lle maailmanlaajuisen Cisco Gold Partner sertifioinnin sekä eräitä muita etuja.
Liitännäisrajoitukset
Kilpailukielto
IBM sitoutuu immateriaalioikeuksien myyntisopimuksen lausekkeissa 11.1.1-4 sekä 17.1.1-4 viiden vuoden ajan olemaan (a) kokoamatta, valmistamatta tai kehittämättä kaupan kohteen tuotelinjan kanssa kilpailevia tuotteita; (b) suoraan tai välillisesti myymättä kyseisiä tuotteita IBM-logolla varustettuna; (c) myymättä kolmansille osapuolille arvoa lisäävää OEM-jälleenmyyntiä varten tai valmistamatta tuotteita kolmansille osapuolille; sekä (d) lisensioimatta muille IBM-logolla varustettuja kilpailevia tuotteita.
Kilpailukielto kuitenkin sallii myyjän muun muassa kehittää ja myydä sellaisia tuotteita, joilla on kaupan kohteen tuotelinjan kanssa yhteisiä toimintapiirteitä sekä kehittää ja myydä tuotelinjan tuotteisiin liittyviä komponentteja. Kilpailukielto astuu voimaan yhden vuoden kuluttua yrityskaupan täytäntöönpanosta.
Asiakkaiden siirtäminen
IBM sitoutuu myyntisopimuksen lausekkeissa 11.1.1-4 ja 11.2.2-4 kolmen vuoden ajan pyrkimään siirtämään ne edellä mainitun kilpailukiellon kohteena olevan liiketoiminnan asiakkaat Ciscolle, jotka haluavat siirtyä. IBM pidättää itselleen eräitä oikeuksia, muun muassa oikeuden valmistaa markkinoida ja kehittää kyseessä olevia tuotteita vuoden ajan kaupan täytäntöönpanosta lukien.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Yrityskauppavalvontasäännösten soveltuminen järjestelyyn
Cisco hankkii IBM:n tietoverkkolaitteiden kehittämiseen, valmistamiseen ja jakeluun liittyviä edellä selostettuja immateriaalioikeuksia. Yrityskaupan johdosta markkinoilla tapahtuu rakenteellinen muutos, kun Cisco saa haltuunsa IBM:n patentteja, tietotaitoa ja muita immateriaalioikeuksia, kun IBM sitoutuu lopettamaan kyseisten tuotteiden kehittämisen ja valmistamisen ja kun IBM pyrkii siirtämään kyseisen liiketoiminnan asiakaskunnan Ciscolle. Kyseisen kaltaisilla immateriaalioikeuksilla on merkittävä vaikutus markkinavoimaan tietoverkkoliiketoiminnassa. Kyseisten immateriaalioikeuksien avulla valmistettuihin hyödykkeisiin voidaan kohdistaa liikevaihtoa. Kyseessä on kilpailunrajoituslain 11 §:n mukainen yrityskauppa.
Ciscon maailmanlaajuinen liikevaihto on [40-50] mrd mk ja kaupan kohteen taustalla olevan liiketoiminnan liikevaihto on [ ] mk.[1] Kilpailunrajoituslain 11 a §:n liikevaihtorajat ylittyvät.
Kaupan kohteena on muun muassa patentteja, jotka on rekisteröity Suomeen. IBM pyrkii siirtämään kyseisen liiketoiminnan suomalaiset asiakkaat Ciscolle. Tietoverkkoliiketoiminnan harjoittaminen Suomessa perustuu merkittävässä määrin laitteisiin liittyviin patentteihin ja muihin kyseessä oleviin immateriaalioikeuksiin. Kyseisten immateriaalioikeuksien mukaisia laitteita markkinoidaan aktiivisesti Suomessa. Kaupan kohde harjoittaa lain 11 a §:n tarkoittamalla tavalla liiketoimintaa Suomessa.
Järjestely kuuluu kilpailunrajoituslain yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.
Relevantit markkinat
Kaupalla on vaikutusta erityisesti WAN-, ATM- ja Ethernet-kytkimien (switch) sekä low-end ja mid-range reitittimien (router) segmenteillä sekä kyseisiin tuotteisiin liittyvien huolto- ja muiden palvelujen markkinoilla.
Tuotteet
LAN (Local Area Network) eli lähiverkko on paikallinen tietoverkko, joka liittää tietokoneet, työasemat ja palvelimet toisiinsa. Se on usein toimipisteverkko tai kampusverkko tyypillisen maksimilaajuuden ollessa muutamia kilometrejä. Esimerkkejä lähiverkoista ovat Ethernet, Token Ring, FDDI (Fiber Distributed Data Interface), AppleTalk sekä ATM, joista Ethernet on tällä hetkellä yleisin Suomessa. Token Ring on IBM:n kehittämä lähiverkkoratkaisu, jota käyttävät tyypillisesti vain asiakkaat, joiden laitekannasta valtaosa on IBM:n tuottamaa. Token Ring -teknologiasta on luovuttu lähinnä Ethernetin hyväksi. Suomessa Token Ring on nykyään harvinainen.
WAN (Wide Area Network) on laajan maantieteellisen alueen datansiirtoon kykenevä verkko, kuten yleinen puhelinverkko, X.25-pohjaiset pakettiverkot, kiinteät yhteydet ja reititinverkot.
ATM (Asynchronous Transfer Mode, asynkroninen toimintamuoto) on laajakaistainen eli suurinopeuksinen verkkotekniikka, joka on suunniteltu siirtämään tietoa, ääntä ja liikkuvaa kuvaa. ATM sopii WAN- ja LAN-verkkoihin. ATM on kalliimpi kuin Ethernet, joten sitä ei yleensä käytetä päätelaitteiden kuten PC:n kytkemisessä verkkoon.
Reitittimet ja kytkimet ovat erikoistuneita tietokonelaitteita ja ohjelmistoja, jotka hoitavat kahden tietokoneverkon välistä yhteyttä, usein kahden lähiverkon taikka lähiverkon ja Internetin välillä. Reitittimet ja kytkimet käsittelevät niihin saapuvan tietopaketin ja lähettävät sen tietopaketissa olevan osoitteen perusteella valitsemaansa reittiä pitkin kohti osoitteen mukaista kohdetta.
Reitittimen ensisijainen tehtävä on ohjata lähiverkosta ulospäin suuntautuvat tietopaketit optimaalista reittiä pitkin eteenpäin reititinverkkoon, jossa olevat reitittimet toimittavat paketit lopulta perille. Toisaalta reititin ohjaa lähiverkkoon tulevat paketit oikeaan segmenttiin. Reititin myös eristää lähiverkon sisäisen tietoliikenteen ulkomaailmasta ja päästää läpi vain halutun liikenteen. Käytännössä reititin on ohjelmisto, joka suorittaa pakettien reitityksen.
Kytkintä voidaan kuvata yksinkertaiseksi reitittimeksi. Reititin toimii ISO:n OSI-mallin kerroksella 3 eli verkkokerroksella (reitittää tietoa verkon solmujen välillä), kun taas kytkin tavallisesti toimii siirtokerroksella eli kerroksella 2 (kytkee kaksi verkon fyysistä osoitetta toisiinsa).[2] Reititin kykenee tekemään tarkempia päätöksiä sille saapuvan paketin käsittelystä. Kytkin ohjaa tietoa vain yhteen suuntaan kerrallaan. Kytkimiä käytetään pääasiassa lähiverkoissa yhdistämään päätelaitteita ja palvelimia verkkoon taikka yhdistämään työryhmiä ja verkkoresursseja yritysten tietoverkon runko-osissa.
Internetissä useat TCP/IP-verkot liitetään yhteen reitittimien avulla. Internetin runkoverkon yhteydet eli siirtopalvelut perustuvat usein televerkon yhteyksiin. Reitittimet yhdistetään joko televerkon kiinteillä yhteyksillä tai perustuen esimerkiksi ATM-yhteyksiin.
Laiteliitäntäohjaimet (interconnect controllers) yhdistävät IBM:n suurkoneet LAN:iin käyttäen joko suljettua IBM:n kehittämää SNA- (System Network Architecture) tai avointa TCP/IP-protokollaa. Kaupassa Ciscolle siirtyy vain yksi IBM:n reititinmalli, johon kuuluu kanavasovitin (Channel Adapter), joka mahdollistaa reitittimen liittämisen IBM:n suurkoneeseen. Nykyään useimmat IBM:n suurkoneet toimitetaan OSA-sovittimella (Open Standards Adapters) varustettuna, joka mahdollistaa sen, että suurkoneet voivat käyttää useimpia kytkin- ja reititintyyppejä.
Hyödykemarkkinat
Ilmoittajan mukaan relevantit hyödykemarkkinat eivät ole suppeammat kuin
- LAN-markkinat: LAN hubit[3] ja kytkimet sekä low-end ja mid-range reitittimet
- WAN-markkinat: WAN kytkimet ja high-end reitittimet
- laiteliitäntäohjaimet
- palvelut kuten ylläpito, asennus ja konsultointi
Verkkolaitteiden tuottajat valmistavat lukuisan määrän toisistaan vaihtelevassa määrin erilaistettuja kytkin- ja reititinmalleja. Tavanomaiset markkinamäärittelyn menetelmät kuten hintatesti ja muut kysynnän korvaavuuden mittarit eivät pysty yksiselitteisesti jakamaan tuotteita selkeästi erillisiin relevantteihin markkinoihin.
Markkinoiden määrittelyyn ja markkinavoiman arviointiin vaikuttaa alalla tapahtuva erityisen nopea tekninen kehitys, joka muun muassa tuottaa uusia kehittyneempiä laitesukupolvia. Kehityksen seurauksena muun muassa aiempien sukupolvien teknologioihin perustuvien laitteiden hinnat laskevat nopeasti.
Kukin kytkin- ja reititinmalli kohtaa vaihtelevassa määrin kilpailua muiden mallien taholta. Tuotteiden korvaavuutta ja valmistajien markkinavoimaa voidaan tarkastella selvittämällä mihin laitteisiin kunkin tuotteen asiakkaat siirtyisivät pienen, merkittävän ja pysyvän hinnankorotuksen seurauksena. Jos toisiaan parhaiten korvaavien tuotteiden valmistus siirtyy keskittymälle, lisää se keskittymän markkinavoimaa riippumatta markkinamäärittelyn yksityiskohdista.
Suomessa LAN- ja WAN-segmenttejä voidaan selkeästi pitää eri hyödykemarkkinoina, koska WAN-yhteydet toimittaa ainoastaan puhelinoperaattori, mutta LAN-yhteydet yritys voi rakentaa itse.
EY:n komissio on Nortel/Bay[4] ja Lucent/Ascend[5] -tapauksissa tarkastellut edellä esitettyä kapeampia hyödykemarkkinoiden segmenttejä, mutta jättänyt markkinoiden määrittelyn avoimeksi. Esimerkiksi Lucent/Ascend -tapauksessa komissio tarkasteli kytkin- ja reititinmarkkinoita seuraavan tuoteluokittelun avulla:
- Frame Relay [6] WAN -kytkimet
- ATM WAN -kytkimet
- IP[7] -reitittimet
- Runkoverkon[8] reitittimet
- Toimistoreitittimet
- Henkilökohtaiset reitittimet
Cisco ei aio alkaa valmistaa laitteita, joihin liittyviä immateriaalioikeuksia se on ostanut IBM:ltä, vaan aikoo suositella IBM:n asiakkaille omia, vastaavia laitteitaan. Tähän tarkoitukseen se on laatinut taulukon, joka samalla kuvaa Ciscon käsitystä sen omien ja IBM:n tuotteiden keskinäisestä korvaavuudesta. Taulukko viittaa kapeampaan korvaavuuteen kuin ilmoituksen jaottelu LAN- ja WAN-markkinoihin.
LAN-markkinat
LAN-tuotteissa on eroja, jotka vaikuttavat niiden keskinäiseen korvaavuuteen. Edellä kohdassa Tuotteet on selostettu reitittimien ja kytkinten toiminnallisia eroja.
Ethernet-kytkimiä valmistetaan 10 Mbit/s – 10 Gbit/s nopeuksille ja ATM-kytkimiä 25 Mbit/s – 2,4 Gbit/s nopeuksille.[9] LAN-kytkinten hinnat vaihtelevat muutamasta sadasta markasta yli kymmeneen tuhanteen markkaan.
Reitittimien valinnassa eräs asiakkaan valintakriteeri on hinta/portti eli yhden päätelaitteen verkkoon liittämisen kustannus. Mid-range reititin saattaa olla hinnaltaan kaksinkertainen vastaavaan (mm. sama lähtöjen määrä) low-end reitittimeen verrattuna.
Low-end reitittimissä on mid-range reitittimiä rajallisempi viansietokyky ja joustavuus. Mid-range reitittimet ovat modulaarisia ja paremmin skaalattavia. Asiakkaat, joilla tarvittavien porttien lukumäärä on suuri, jotka odottavat porttien lukumäärän tarpeen kasvavan tulevaisuudessa, jotka vaativat suurempaa joustavuutta tai joilla on jatkuvakäyttöisiä kriittisiä järjestelmiä (esim. tietyt atk-prosessit, teleoperaattorit, teollisuusprosessit), valitsevat mid-range reitittimet muun muassa parantaakseen verkon viansietokykyä ja joustavuutta.
Low-end tuotteet ovat yleensä LAN-verkon rajapinnassa ja mid-range tuotteet sen keskellä. Laitteita ei usein korvata keskenään, koska ne toimivat eri tarkoituksessa. Lisäksi tuotteiden välistä korvattavuutta saattaa rajoittaa asiakkaalla jo olemassaoleva verkkoarkkitehtuuri.
Jos low-end reitittimien hinnat nousisivat pysyvästi 5-10 % suhteessa mid-range reitittimiin, eräiden kilpailijoiden ja asiakkaiden lausuntojen mukaan merkittävä osa low-end reitittimien käyttäjistä ei siirtyisi mid-range reitittimiin, muun muassa koska hintaero on edelleen suuri. Vastaavasti 5-10 % hinnanalennus ei saisi monia asiakkaita korvaamaan mid-range reititintä low-end reitittimellä muun muassa viimeksi mainittujen vähäisempien ominaisuuksien vuoksi.
Toisaalta low-end ja mid-range laitteet voivat toimia rinnakkain. Yrityksillä verkon päivityksessä siirtymäaika voi olla useita vuosia. Yksittäisen laitteen hinta ei usein ole ratkaiseva tekijä jonkin laitetyypin valinnassa, koska LAN-reitittimen tai kytkimen hinnan merkitys kokonaisratkaisussa saattaa olla pieni. Tämä vähentää asiakkaan kiinnostusta etsiä korvaavia tuotteita, jos tietyn reititin- tai kytkinsegmentin suhteelliset hinnat nousisivat pysyvästi.
WAN-markkinat
Myös WAN-segmentillä reitittimissä ja kytkimissä on piirteitä, jotka viittaavat ilmoituksessa mainittua kapeampiin relevantteihin tuotemarkkinoihin.
WAN-markkinoilla kytkinten ja reitittimien hintataso vaihtelee muutamasta tuhannesta kymmeniin tai satoihin tuhansiin markkoihin. Tämä viittaa siihen, että kaikki WAN-tuotteet eivät ole toisiaan korvaavia.
Eräiden asiakkaiden ja kilpailijoiden näkemysten mukaan WAN-kytkimet ja high-end reitittimet eivät ole toisiaan täydellisesti korvaavia. Jos ATM-kytkimien hinnat nousisivat pysyvästi 5-10 % suhteessa high-end reitittimiin, merkittävä osa kytkimien käyttäjistä ei siirtyisi high-end reitittimiin.
Yhteenveto LAN- ja WAN-markkinoista
Kilpailuviraston selvitykset sekä kilpailijoilta ja asiakkailta saadut lausunnot viittaavat siihen, että relevantit hyödykemarkkinat saattavat olla ilmoittajan käsitystä kapeammat. Markkinoita ei kuitenkaan ole tarpeen määritellä täsmällisesti, sillä kilpailuvaikutusten arvion lopputulos ei Suomen markkinoiden osalta riipu markkinamäärittelyn yksityiskohdista.
Laiteliitäntäohjaimet
Ilmoittajan mukaan IBM:n valmistamat laiteliitäntäohjaimet ja OSA-sovittimet (Open Standards Adapters) sekä IBM:n, Ciscon ja kolmansien osapuolten valmistamat kanavasovitteiset reitittimet (Channel Attached Routers) kuuluvat samoille hyödykemarkkinoille. Relevantteja markkinoita ei ole tarpeen määritellä täsmällisesti, sillä keskittymä ei aiheuta merkittäviä kilpailuongelmia minkään markkinamäärittelyn rajaamilla laiteliitäntäohjainten markkinoilla Suomessa.
Palvelumarkkinat
Asennusta, huoltoa, ylläpitoa, konsultointia ja suunnittelua voidaan kutakin pitää omina erillisinä relevantteina markkinoinaan keskinäisen kysynnän korvattavuuden puutteen vuoksi. Markkinoita ei kuitenkaan ole tarpeen määritellä täsmällisesti, sillä keskittymä ei aiheuta merkittäviä kilpailuongelmia minkään markkinamäärittelyn rajaamilla palvelumarkkinoilla Suomessa.
Maantieteelliset markkinat
Kytkinten, reitittimien ja laiteliitäntäohjainten maantieteelliset markkinat saattavat olla maailman tai Euroopan laajuiset. Suomessa ei valmisteta merkittäviä määriä kytkimiä eikä reitittimiä, vaan tuotteet valmistetaan ja kootaan muualla Euroopassa tai sen ulkopuolella.
Laitteisiin liittyvien palvelujen kuten asennuksen, huollon, konsultoinnin, koulutuksen ja suunnittelun maantieteelliset markkinat saattavat olla kansalliset. Valmistajat ovat organisoineet kyseiset palvelut kansallisten yhteistyökumppaniverkostojen avulla. Erityisesti huoltopalveluissa paikallisella kielellä ja palvelun nopealla saatavuudella on merkitystä asiakkaille.
Relevantteja maantieteellisiä markkinoita ei ole tarpeen määritellä täsmällisesti.
Kilpailuvaikutukset
Reitittimet ja kytkimet
Ciscolla on useilla segmenteillä korkeita markkinaosuuksia. Jäljempänä taulukoissa 1-3 esitetään markkinaosuustietoja perustuen erilaisiin tuotesegmentteihin. Taulukoissa 1 ja 2 on kapeampien ja taulukossa 3 laajempien määrittelyjen mukaisia tietoja. Taulukot perustuvat International Data Corporation -konsulttiyrityksen keräämiin tietoihin.
Ciscon tärkeimmät kilpailijat ovat 3Com Corporation, Cabletron Systems, Lucent Technologies, Newbridge Networks Corporation ja Nortel Networks Corporation. Markkinoille on lisäksi viime aikoina tullut muun muassa Ericsson Ab, Fujitsu Limited, Motorola, Inc. sekä Siemens AG.
Valmistajilla on useita toisistaan vaihtelevassa määrin erilaistettuja kytkin- ja reititinmalleja. Kukin kytkin- ja reititinmalli kohtaa vaihtelevassa määrin kilpailua muiden mallien taholta. Kilpailun intensiteettiä voidaan tarkastella selvittämällä mihin laitteisiin kunkin tuotteen asiakkaat siirtyisivät laitteen suhteellisessa hinnassa tapahtuneen pienen, merkittävän mutta pysyvän korotuksen seurauksena. Mitä useampi toisiaan parhaiten korvaava tuote siirtyy yrityskaupassa keskittymälle, sitä enemmän keskittymän markkinavoima vahvistuu.
IBM on yrityskaupan yhteydessä sitoutunut siihen, että se pyrkii siirtämään kyseisen liiketoiminnan asiakkaansa Ciscolle. Kaupassa ei kuitenkaan siirry IBM:n asiakaskunta eikä -rekisterit. Kaupan yhteydessä IBM ja Cisco ovat solmineet strategisen allianssin, jossa IBM:stä tulee Ciscon tuotteiden jakelija. IBM:n ei kuitenkaan ole tarkoitus jatkossa toimittaa ainoastaan Ciscon laitteita asiakkailleen. Ottaen huomioon IBM:n ja Ciscon maineen ja vahvan aseman, voidaan arvioida suuren osan kaupan kohteen asiakkaista siirtyvän Ciscolle.
Maailmanlaajuisesti IBM:n verkkoliiketoiminnan asiakkaita ovat erityisesti olleet Token Ring -lähiverkon sekä IBM:n suurkoneiden käyttäjät. Suomessa Token Ringistä on jo siirrytty lähinnä Ethernetiin. Suomalaiset IBM:n suurkoneiden ja SNA:n käyttäjät ovat pääosin jo siirtyneet käyttämään muita kuin IBM:n reitittimiä ja kytkimiä.
IBM:llä on merkittäviä markkinaosuuksia ja asiakasmääriä ATM-kytkimissä ja low-end reitittimissä. IBM:llä on lisäksi korkea osuus Token Ring -segmentillä, mutta suurin osa näistä asiakkaista jää IBM:lle. Lisäksi kyseisen segmentin koko suhteessa Ethernet- ja ATM-segmentteihin on alhainen ja laskeva.
Suomessa IBM:n tuotteet eivät ole olleet Ciscon merkittäviä kilpailijoita.
IBM:n markkinaosuudet ovat olleet laskevia. Tämä saattaa osaltaan olla seurausta IBM:n teknologiavalinnoista. IBM pyrki kehittämään suljettuja järjestelmiä kuten Token Ring ja SNA, kun avoimet Ethernet ja IP-järjestelmät osoittautuivat markkinoilla menestyksekkäämmiksi. Nämä seikat viittaavat siihen, että yrityskauppa ei merkittävästi lisää Ciscon markkinavoimaa.
Markkinavoiman arviointiin vaikuttavat innovaatiot ja alalla tapahtuva erityisen nopea tekninen kehitys, joka tuottaa uusia kehittyneempiä laitesukupolvia. Kehityksen seurauksena muun muassa aiempien sukupolvien teknologioihin perustuvien laitteiden hinnat laskevat nopeasti. Usean sukupolven laitteita voidaan käyttää rinnan. Nopea tekninen kehitys alentaa aiempien markkinaosuustietojen merkitystä markkinavoiman mittana.
Kaupassa ei siirry IBM:n asiakaskunta eivätkä asiakasrekisterit. Cisco ei saa IBM:ltä resursseja tuotekehitykseen eikä siirtyvä tietotaito merkittävästi lisää Ciscon osaamis- tai patenttiportfoliota.
Taulukko 1. Reitittimien markkinaosuuksia
| Markkinaosuus | ||
| maailmanlaajuinen | Suomi | |
| SOHO[10] -reitittimet | ||
| Cisco | 50 % | 53 % |
| IBM | alle 1 % | — % |
| Low-end reitittimet | ||
| Cisco | 67 % | 89 % |
| IBM | 6 % | 3 % |
| Mid-range reitittimet | ||
| Cisco | 79 % | 76 % |
| IBM | 1 % | alle 1 % |
| High-end reitittimet | ||
| Cisco | 86 % | 94 % |
| IBM | 2 % | alle 1 % |
Taulukko 2. LAN-kytkinten markkinaosuuksia
| Markkinaosuus | ||
| maailmanlaajuinen | Suomi | |
| ATM kytkimet (LAN) | ||
| Cisco | 24 % | 27 % |
| IBM | 8 % | 9 % |
| Ethernet kytkimet | ||
| Cisco | 45 % | 55 % |
| IBM | alle 1 % | 0 % |
| Token Ring kytkimet | ||
| Cisco | 20 % | 25 % |
| IBM | 20 % | 10 % |
Taulukko 3. Markkinaosuuksia laajojen markkinamäärittelyiden perusteella
| Markkinaosuus | ||
| maailmanlaajuinen | Suomi | |
| LAN-kytkimet ja hubit sekä SOHO, low-end ja mid-range reitittimet |
||
| Cisco | 45 % | 49 % |
| IBM | 3 % | 1 % |
| 3Com | 15 % | 18 % |
| Nortel Networks | 13 % | 12 % |
| Cabletron | 6 % | 4 % |
| LAN-kytkimet | ||
| Cisco | 48 % | 52 % |
| IBM | 2 % | 1 % |
| 3Com | 14 % | 14 % |
| Nortel Networks | 11 % | 14 % |
| Cabletron | 8 % | 5 % |
| Reitittimet | ||
| Cisco | 73 % | 82 % |
| IBM | 3 % | 1 % |
| Nortel Networks | 10 % | 3 % |
| 3Com | 3 % | 4 % |
| Ascend | 2 % | 1 % |
| High-end reitittimet ja WAN-kytkimet |
||
| Cisco | 50 % | 61 % |
| IBM | alle 1 % | — % |
| Nortel Networks | 15 % | 16 % |
| Ascend | 12 % | 2 % |
| Newbridge | 11 % | 6 % |
Kilpailuviraston selvityspyynnön saaneet markkinaosapuolet eivät ole ilmoittaneet virastolle, että yrityskaupalla olisi haitallisia kilpailuvaikutuksia.
Palvelut
IBM:n kyseisiin tuotteisiin liittyvien palvelujen liikevaihto on Suomessa ollut pientä. Myös Ciscon osuus palveluista on ollut alhainen. Palveluiden markkinoilla Ciscoa Suomessa edustavat myös sen yhteistyökumppanit.
IBM toimii tietotekniikan ratkaisutoimittajana ja tarjoaa kokonaisjärjestelmiin huoltopalveluita. Volyymituotteissa kuten low-end reitittimissä huolto ei ole merkittävää; usein huollon sijasta valmistaja tarjoaa takuuta tai lisätakuuta. Suurissa järjestelmissä huoltosopimukseen saatetaan sisällyttää myös verkkolaitteet.
Laiteliitäntäohjaimet
Laiteliitäntäohjaimet yhdistävät IBM:n suurtietokoneet (mainframe) LAN:iin. Kauppaan kuuluu IBM:n ”2216”-reititin, jossa on kanavasovitin (Channel Adapter), joka mahdollistaa reitittimen yhdistämisen suurtietokoneisiin. Muut kanavasovittimet jäävät IBM:lle. IBM:n osuus laiteliitäntäohjaimissa maailmanlaajuisesti oli 45 % ja Ciscon 27 %. ”2216”-reititin vastasi noin kolmasosaa IBM:n laiteliitäntäohjainten toimituksista. Viime vuosina kaikki IBM:n uudet suurkoneet on toimitettu OSA-kortilla varustettuina. Laiteliitäntäohjaimet kilpailevat OSA-sovittimien kanssa.
Liitännäisrajoitukset
Yrityskaupassa siirtyy maineen ohella myös sellaista tietotaitoa, jota hankkijalla ei ollut ennen yrityskauppaa. Kaupassa ei siirry asiakaskunta eivätkä asiakasrekisterit.
Cisco on perustellut kilpailukieltoa tarpeella ottaa haltuunsa IBM:n teknologia ja siirtää tuotteiden maine itselleen. Siirtyvää tietotaitoa ei kuitenkaan voida pitää ostajalle merkittävänä. Kaupan kohteena oleva tietotaito vanhenee markkinoilla, joilla tekninen kehitys on nopeaa. Cisco ei aio ryhtyä valmistamaan tuotteita, joiden kehittämisestä, valmistuksesta ja myynnistä IBM kaupan yhteydessä luopuu. Myyjälle asetetun kilpailukiellon sisältöä voidaan pitää kohteen liiketoiminnan arvon siirtymiseksi välttämättömänä lukuun ottamatta kiellon pituutta.
Cisco on perustellut asiakaskunnan siirtämistä koskevaa kilpailunrajoitusta maineen siirtymisellä ja teknologian haltuunottamisella. Kaupassa ei kuitenkaan siirry asiakaskunta eivätkä asiakasrekisterit. Cisco ei myöskään aio ryhtyä valmistamaan tuotteita, joista IBM kaupan yhteydessä luopuu. Asiakaskunnan siirtämistä koskeva kilpailunrajoitus ei ole välttämätön tietotaidon ja muiden immateriaalioikeuksien haltuunotolle.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan, jossa Cisco Systems, Inc. ostaa International Business Machines Corporationilta sen verkkolaiteliiketoimintaan liittyviä immateriaalioikeuksia. Yrityskauppa ei synnytä tai vahvista sellaista määräävää markkina-asemaa, joka merkittävästi estäisi kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Kilpailuvirasto hyväksyy esitetyn kilpailukiellon yrityskaupan liitännäisrajoitukseksi vain yhdeksi vuodeksi. Kilpailuvirasto ei hyväksy asiakaskunnan siirtämistä koskevaa sopimusehtoa liitännäisrajoitukseksi.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (480/1992) 11, 11 a, 11 b ja 11 d §
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
[1] Tarkat liikevaihtotiedot on liikesalaisuuksina poistettu.
[2] Layer 3 -kytkimiä on tullut markkinoille vuodesta 1998 lähtien.
[3] Hub on yksinkertainen kytkin, joka lähettää tietopaketin jokaiseen hubiin kytkettyyn verkon solmuun. Hub-laitteiden tarjonnan osuus Suomessa on mitätön ja edelleen laskemassa, joten hub-segmenttiä ei tässä käsitellä.
[4] Nortel/Bay, IV/M.1263, EYVL C 281, 10.9.1998
[5] Lucent Technologies / Ascend Communications, IV/M.1440, EYVL C 139, 19.5.1999
[6] Frame Relay tarkoittaa laitteiden välillä siirtyvän bittijonon välittämistä. Se on siirtoyhteyskerroksen protokolla, joka on kehitetty nopeaan ja niin sanottuun purskeiseen datasiirtoon. Se käyttää kaistanleveyden paremmin hyväksi kuin ATM. Monet nykyisistä reitittimistä voidaan päivittää Frame Relaylle ohjelmistoja päivittämällä.
[7] Internet-protokolla; ohjelmistoprotokollien kokoelma, joilla eri verkot yhdistetään.
[8] Backbone eli runkoverkko on suurempi tiedonsiirtolinja, joka kuljettaa pienemmistä linjoista sille kerättyä tietoa.
[9] Mbit/s tarkoittaa miljoonaa ja Gbit/s miljardia bittiä sekunnissa.
[10]Small Office / Home Office