Yrityskaupan hyväksyminen

Päivämäärä

11.10.2001

Diaarinumero

766/81/2001

Osapuolet

Metsäliitto Osuuskunta / Thomesto Oy

Asian vireilletulo

Metsäliitto Osuuskunta on 21.9.2001 ilmoittanut Kilpailuvirastolle yrityskaupan, jossa se hankkii määräysvallan Thomesto Oy:ssä (jäljempänä Thomesto).

Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta

Metsäliitto-Yhtymä (jäljempänä Metsäliitto) on puukauppaan ja metsäteollisuuteen keskittynyt yritys, joka muodostuu emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnasta ja sen tytäryhtiöistä. Metsäliitto Osuuskunta vastaa yhtymän teollisuuslaitosten puunhankinnasta ja toimii metsäteollisuutta omistavana holding-yhtiönä. Osuuskunnan jäseninä on yli 127 000 yksityistä metsänomistajaa. Metsäliiton kemiallinen metsäteollisuus on keskitetty M-real -konserniin, joka kehittää, valmistaa ja markkinoi painopapereita, kartonkeja, kuluttajapakkauksia, sellua ja pehmopapereita. Metsäliitto Osuuskunta omistaa M-real Oyj:n osakkeista noin 38 prosenttia ja äänistä noin 63 prosenttia. Mekaaninen metsäteollisuus on yhtymässä keskitetty Finnforest-konserniin, joka valmistaa ja markkinoi vaneria, sahatavaraa ja muita jalostettuja puutuotteita. Metsäliitto International Ltd vastaa Metsäliitto Osuuskunnan kansainvälisestä puukaupasta sekä huolehtii M-real Oyj:n ja sen konserniyhtiöiden ulkomaisten tehtaiden puunhankinnasta. Biowatti Oy on Metsäliittoon kuuluva puupolttoaineisiin erikoistunut energiayhtiö.

Thomesto-konsernin päätoimialana on puuraaka-aineen hankinta Venäjältä ja Baltian maista sekä puuraaka-aineen vienti. Tämän lisäksi Thomesto harjoittaa metsä- ja rakennustyökonekauppaa Baltiassa konevalmistajien agenttina. Konsernilla on Virossa ja Latviassa myös sahatoimintaa harjoittavat vähemmistöosakkuusyhtiöt. Tähän saakka Thomeston pääomistaja on ollut sijoitusyhtiö Thominvest Oy.

Kilpailuoikeudellinen arviointi

Yrityskauppasäännösten soveltuminen järjestelyyn

Metsäliitto-konsernin maailmanlaajuinen liikevaihto oli vuonna 2000 noin 45 miljardia markkaa ja Thomesto Oy:n liikevaihto noin 1 miljardi markkaa. Koska kilpailunrajoituslain 11 a §:ssä määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät ja hankinnan kohde harjoittaa liiketoimintaa Suomessa, järjestely kuuluu kilpailunrajoituslain yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.

Kilpailuvaikutukset

Metsäliiton mukaan yrityskaupan osapuolten liiketoiminnat ovat pääasiassa toisiaan täydentäviä, minkä vuoksi aiottu yrityskauppa ei muuta nykyistä kilpailutilannetta juuri lainkaan. Metsäliitolla ja Thomestolla on päällekkäistä liiketoimintaa ainoastaan raakapuun hankinnan markkinoilla. Raakapuun vuosittainen hakkuukertymä Suomessa on noin 56 miljoonaa kuutiometriä, mistä määrästä valtaosa saadaan yksityismetsistä. Lisäksi Suomeen tuodaan raakapuuta vuosittain noin 13 miljoonaa kuutiometriä, josta noin 10 miljoonaa kuutiometriä tuodaan Venäjältä ja noin 3 miljoonaa kuutiometriä Baltian maista.

Raakapuun kokonaismarkkinat jakaantuvat kolmen päätoimijan kesken. Metsäliiton markkinaosuus raakapuun hankinnan markkinoilla on noin [20–30] prosenttia, UPM-Kymmenen osuus noin [20–30] prosenttia ja Stora Enson osuus noin [20–30] prosenttia. Markkinoilla toimii myös alueellisia yrityksiä, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus on hieman alle 10 prosenttia. Yksityisiä metsänomistajia ja siten raakapuun myyjiä on Suomessa noin 400 000 kappaletta. Yksityishenkilöt omistavat Suomen metsistä 66 prosenttia, valtio 20 prosenttia, metsäyhtiöt 9 prosenttia ja kunnat, seurakunnat sekä muut yhteisöt loput 5 prosenttia. Metsäyhtiöiden välillä tapahtuu myös jossain määrin puunvaihtoja.

Metsäliitto Osuuskunta hankkii puuta Suomessa jäseniltään noin 16–17 miljoonaa kuutiometriä vuosittain, minkä lisäksi se tuo raakapuuta Venäjältä ja Baltian maista noin [alle 5] miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tuontipuun osalta Metsäliiton markkinaosuus oli vuonna 2000 noin [10–20] prosenttia. Thomesto ei toimi Suomessa lainkaan puunhankinnassa, vaan se tuo raakapuuta Suomen rajalle, josta sen asiakkaat – käytännössä UPM-Kymmene ja Stora Enso – huolehtivat raakapuun eteenpäin omille tuotantolaitoksilleen. Thomeston raakapuun tuonti Suomeen on vuosittain noin 1 miljoona kuutiometriä, josta pääosa tuodaan Venäjältä. Thomeston markkinaosuus tuontipuusta on alle 10 prosenttia. Suomessa myytävästä raakapuusta Thomeston markkinaosuus on noin 1–2 prosenttia.

Useimmat Metsäliiton konserniyritykset toimivat vertikaalisessa suhteessa raakapuumarkkinoihin nähden. Tällaisia jalostusketjun myöhemmässä vaiheessa olevia hyödykemarkkinoita ovat muun muassa sellun, eri paperilaatujen, sahatavaran sekä levyjen markkinat. Yrityskaupalla on kuitenkin vain marginaalinen vaikutus Metsäliiton kilpailuasemaan näillä markkinoilla Suomessa.

Asian ratkaisun kannalta ei ole tarpeellista määritellä relevantteja hyödykemarkkinoita ja maantieteellisiä markkinoita täsmällisesti, koska yrityskauppa ei aiheuta merkittäviä kilpailuongelmia minkään markkinamäärittelyn rajaamilla markkinoilla. Myöskään markkinaosapuolten Kilpailuvirastolle toimittamien lausuntojen perusteella ei ole syytä olettaa, että yrityskaupan seurauksena kilpailu Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla merkittävästi rajoittuisi.

Liitännäisrajoitukset

Kilpailukielto

Ilmoittaja on esittänyt, että yrityskaupan liitännäisrajoituksena hyväksyttäisiin kilpailukielto, jonka mukaan myyjinä olevat Thominvest Oy, Thomproperties Oy ja Timber Shipping Limited eivät saa [ ] vuoden kuluessa kaupan täytäntöönpanosta ryhtyä ilman Metsäliitto Osuuskunnan lupaa suoraan tai epäsuorasti toimintaan, joka kilpailee Thomesto-konsernin yrityskauppasopimuksen allekirjoittamishetkellä harjoittaman liiketoiminnan kanssa.

Metsäliiton mukaan kilpailukieltolauseke liittyy välittömästi yrityskauppaan ja on sen toteuttamiselle välttämätön. Thomesto-konsernilla on harjoittamastaan liiketoiminnasta vuosikymmenten kokemus. Ilman kilpailukieltolauseketta myyjät voisivat helposti perustaa uuden puunhankinta- ja metsätyökoneyhtiön, mikä huomattavasti vaikeuttaisi Metsäliiton kilpailuedellytyksiä ja alentaisi siirtyneen liiketoiminnan arvoa. Metsäliitolle siirtyy yrityskaupassa Thomeston asiakaskunta, taitotieto sekä vankka ja pitkä kokemus erityisesti Venäjän puunhankintamarkkinoilla sekä Thomesto-nimeen liittyvä huomattava goodwill-arvo. Puukaupat perustuvat vahvasti henkilökohtaisille suhteille, jotka osittain jäävät myyjille kaupan jälkeenkin. Siten toiminnan uudelleenperustamiskynnys on melko matala.

Rekrytointikielto

Lisäksi liitännäisrajoitussuojaa haetaan yrityskauppasopimuksen sisältämälle rekrytointikiellolle, jonka mukaan myyjät eivät [ ] vuoden kuluessa kaupan täytäntöönpanosta ilman Metsäliiton lupaa tarjoa Thomesto-konsernin nykyisille työntekijöille työsuhdetta myyjiin tai niiden tytär- tai osakkuusyhtiöihin eivätkä muutoin houkuttele heitä eroamaan Thomesto-konsernin palveluksesta.

Rekrytointikiellon tarkoituksena on taata toisaalta Metsäliitolle mahdollisuus jatkaa sille siirtyvää liiketoimintaa sellaisena kuin sitä on ennen yrityskauppaa harjoitettu ja toisaalta turvata kohteen täyden arvon siirtyminen. Merkittävä osa siirtyvän liiketoiminnan arvosta on työntekijöiden taitotietoa, kokemusta ja kontakteja esimerkiksi Venäjän puunhankinnan markkinoilta. Metsäliitto ei myöskään ole aiemmin toiminut metsä- ja rakennustyökonekaupassa, minkä vuoksi kaupan yhteydessä siirtyvät työntekijät ovat erittäin arvokkaita Metsäliitolle. Osapuolten mukaan [ ] vuoden rekrytointikielto on perusteltu ottaen huomioon yrityskaupassa siirtyvä kokemus ja taitotieto sekä se, että Metsäliitolla ei ole ollut markkinoilla joko laisinkaan aiempaa toimintaa tai toiminta on tapahtunut eri maantieteellisillä alueilla.

Liitännäisrajoitusten arviointi

Kilpailuviraston arvion mukaan esitettyä kilpailukieltoa ja rekrytointikieltoa voidaan jäljempänä mainituin rajoituksin pitää välttämättöminä yrityskaupan toteuttamiseksi, sillä kilpailunrajoitukset liittyvät välittömästi kaupan kohteen arvon siirtämiseen ostajalle.

Kilpailukielto voidaan hyväksyä liitännäisrajoituksena siltä osin kuin se koskee niitä hyödykemarkkinoita ja maantieteellisiä markkinoita, joilla yrityskaupan kohteena olevaa liiketoimintaa harjoitettiin kaupan toteuttamishetkellä. Kilpailuviraston arvion mukaan kohteen liiketoiminnan haltuunotto ei kuitenkaan edellytä yli [ ] vuoden suojaa myyjien taholta tulevalta kilpailulta. Ilmoittaja ei ole tuonut esille sellaisia erityisiä seikkoja, joiden nojalla [ ] vuoden mittaista kilpailukieltoa voitaisiin pitää perusteltuna viraston aiemman tapauskäytännön valossa. Kilpailukiellon kestoa arvioidessaan virasto on ottanut huomioon, että yrityskaupalla Metsäliitolle siirtyvät Thomeston taitotieto sekä liikearvo, joihin sisältyvät muun muassa Thomeston kokemus ja kontaktit suhteessa Venäjän ja Baltian puunmyyjiin. Metsä- ja rakennustyökonekaupan osalta myös Thomeston asiakaskunta siirtynee ostajalle. Sen sijaan Suomen raakapuumarkkinoiden osalta Thomeston asiakaskunnan – UPM-Kymmenen ja Stora Enson – ei voida olettaa siirtyvän Metsäliiton asiakkaiksi.

Rekrytointikiellon sisällön osalta Kilpailuvirasto toteaa, että aiemman käytännön mukaisesti rekrytointikielto voi käsittää ainoastaan kaupan kohteen avain- ja johtohenkilöiden aktiivisen rekrytoinnin. Liitännäisrajoitukseksi ei sen sijaan hyväksytä passiivisen rekrytoinnin kieltävää velvoitetta. Rekrytointikieltoa ei myöskään hyväksytä liitännäisrajoitukseksi siltä osin kuin se estää myyjiä rekrytoimasta Thomeston muita työntekijöitä kuin avain- tai johtohenkilöitä. Ajallisen kestonsa osalta [ ] vuoden mittaista rekrytointikieltoa voidaan pitää kohtuullisena.

Ratkaisu

Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan, jossa Metsäliitto Osuuskunta hankkii määräysvallan Thomesto Oy:ssä. Yrityskauppa ei synnytä tai vahvista sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyisi Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.

Kilpailuvirasto hyväksyy esitetyn kilpailukiellon ja rekrytointikiellon yrityskaupan liitännäisrajoituksiksi kuitenkin edellä liitännäisrajoitusten arviointia koskevassa osuudessa mainituin rajoituksin.

Sovelletut säännökset

Kilpailunrajoituslaki 11, 11 a, 11 b ja 11 d §.

Muutoksenhaku

Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.