Asian vireilletulo
Fortum Power and Heat Oy on toimittanut 3.2.2006 Kilpailuvirastolle ilmoituksen yrityskaupasta, jossa se hankkii määräysvallan E.ON Finland Oyj:ssä (jäljempänä ”E.ON Finland”).
Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta
Fortum Oyj on suomalainen energiayhtiö, jolla on toimintaa ensisijaisesti Pohjoismaiden ja Itämeren alueella. Yhtiön pääasialliseen toimialaan kuuluu sähkön ja lämmön tuotanto, jakelu ja myynti, voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalvelut sekä energiaan liittyvät muut palvelut. Fortumin päätuotteita ovat sähkö, lämpö ja höyry. Fortum Power and Heat Oy on Fortum Oyj:n tytäryhtiö. Fortumin sähkö ja lämpöliiketoiminnat on jaettu neljään segmenttiin. Sähköntuotantosegmentti tuottaa sähköä Fortumin omissa ja osakkuusvoimalaitoksissa ja myy tuotetun sähkön Nord Pooliin. Markets-segmentti ostaa sähkön Nord Poolista ja myy sähkön yksityis- ja yritysasiakkaille sekä muille sähköyhtiöille. Lämpösegmentti myy höyryä ja kaukolämpöä pääosin teollisuusasiakkaille ja kunnallisille asiakkaille sekä kiinteistöyhtiöille, ja lämpöyksikkö myy tuottamansa sähkön suoraan loppuasiakkaille ja Nord Pooliin. Sähkönsiirtosegmentti vastaa sähkön siirtoliiketoiminnasta paikallis- ja alueverkoissa.
Fortumilla on omistuksia useissa sähköntuotantoon, sähkönsiirtoon, sähkön vähittäismyyntiin ja kaukolämpöön keskittyneissä yrityksissä. Tällaisia ovat muun muassa Kemijoki Oy (17,5 %), Teollisuuden Voima Oy (26,16 %), Lapin Voima Oy (13 %), Sallilan Energia (46 %), Keuruun Sähkö Oy (35,1%), Energiapolar Oy (30,8 %) ja Riihimäen Kaukolämpö Oy (50 %).
E.ON Finland on suomalainen energiayhtiö, jonka liiketoiminta muodostuu pääasiassa sähkön ja kaukolämmön tuotannosta, hankkimisesta ja myynnistä asiakkaiden energiankäyttötarpeisiin. E.ON Finland on E.ON Finland -konsernin emoyhtiö. Konserniin kuuluvat lisäksi tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Espoon Energia-talo ja Viikinki Energia. Lisäksi E.ON Finland omistaa vähemmistöosuuden Suomen Energia-Urakointi Oy:stä, jossa E.ON Finland käyttää yhteistä määräysvaltaa Helsingin Energian, Vantaan Energia Oy:n ja Lahti Energia Oy:n kanssa. E.ON Finland tuottaa sähköä ja lämpöä voimalaitoksissaan Espoossa ja Joensuussa sekä omistaa ja operoi Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Joensuun sähkö- ja kaukolämpöverkkoja.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Fortum-konsernin maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2005 oli noin 3,877 miljardia euroa ja E.ON Finlandin viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaan noin 233 miljoonaa euroa. Fortumin liikevaihdosta vuonna 2005 noin […][1] euroa kertyi Suomesta ja edellä mainittu E.ON Finlandin liikevaihto kertyi kokonaisuudessaan Suomesta. Koska kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät, järjestely kuuluu yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.
Relevantit markkinat
Ilmoittajan mukaan yrityskaupan kannalta relevantteina markkinoina voidaan pitää seuraavia markkinoita, joilla sekä Fortum että E.ON Finland toimivat:
a) sähkön tuotanto ja tukkumyynti pohjoismaisilla markkinoilla
b) sähkön vähittäismyynti Suomessa
c) sähkön siirto ja jakelu alueellisilla markkinoilla
d) kaukolämmön tuotanto ja kaukolämmön siirto alueellisilla markkinoilla.
Lisäksi ilmoittaja on antanut tietoja:
e) sähkön finanssituotteiden pörssikaupasta Nord Poolin finanssimarkkinoilla ja
f) sähköverkkourakoinnin ja verkkojen huollon markkinoista.
a) Sähkön tuotanto ja tukkumyynti pohjoismaisilla markkinoilla.
Ilmoittajan mukaan tukkumyynti voi tapahtua Nord Pool -sähköpörssin spot-markkinoilla, tasemarkkinoilla tai kahdenvälisten sopimusten perusteella. Ilmoittajan mukaan tukkumyynti kattaa tuotantoyhtiöiden sähkön myynnin vähittäismyyjille ja teollisuusyrityksille ja teollisten toimijoiden tuotannon oman konsernin käyttöön ja/tai myyntiin kolmansille osapuolille. Ilmoittajan mukaan sähkön tuotanto- ja tukkumyynninmarkkinat ovat ainakin pohjoismaiset. Ilmoittaja perustelee käsitystään sillä, että kaikki sähkömarkkinoiden toimijat ja voimalaitokset ovat kytkeytyneet samaan kantaverkkoon ja kuka tahansa toimija voi periaatteessa ostaa tai myydä sähköä toiselle verkkoon kytkeytyneelle toimijalle. Ilmoittajan mukaan Pohjoismaat muodostavat yhtenäisen hinnoittelualueen. Mahdolliset siirtopullonkaulat voivat aiheuttaa lyhytaikaisia hintaeroja eri alueiden välillä, mutta nämä hintaerot ilmenevät jälkikäteen. Ilmoittaja on kuitenkin Kilpailuviraston pyynnöstä antanut markkinatietoja myös alueellisesti Suomen markkinoista.
Kilpailuviraston alustavan arvion mukaan sähkön tuotannon ja tukkumyynnin markkinat saattavat olla ainakin tiettyinä aikoina maantieteelliseltä ulottuvuudeltaan kansalliset. Vaikka Nord Pool -pörssimarkkinat ovat periaatteessa Pohjoismaiden laajuiset, hinnat poikkeavat eri alueiden välillä varsin usein rajoitetusta siirtokapasiteetista johtuen. Pullonkauloja esiintyy myös Suomen ja sen lähimmän markkina-alueen Ruotsin välillä toistuvasti. Esimerkiksi vuonna 2005 Suomen ja Ruotsin aluehinnat erosivat 814 tunnin aikana. Kapasiteettirajoituksista johtuvien hintaerojen vallitessa on mahdollista, että sähkön tarjonta ja hinnoittelu Suomessa ovat merkittävässä määrin riippumattomia markkinaolosuhteista Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa. Joissakin Kilpailuviraston saamissa lausunnoissa on myös esitetty, että sähkön tuotannon ja tukkumyynnin markkina olisi kehittymässä tällä hetkellä paikallisempaan suuntaan johtuen toimintahäiriöistä ja siirtokapasiteettiniukkuudesta. Kilpailuvirasto katsoo näiden seikkojen vuoksi ja ottaen huomioon Fortumin vahvan aseman sähkön tuotannossa ja tukkumyynnissä Suomessa, että sähkön tuotannon ja tukkumyynnin relevanteista markkinoista on tehtävä tarkempi selvitys.
Kilpailuviraston tapauskäytännössä[2] kaupallisiin markkinoihin kuuluvat vain ne tuotanto-osat, joiden voidaan todellisuudessa katsoa olevan vapaassa vaihdannassa markkinoilla. Näin ollen esimerkiksi konsernin sisäiset toimitukset eivät kuulu kaupallisiin markkinoihin. Kilpailuviraston alustavan arvion mukaan esimerkiksi sähkö, jonka metsäintegraatti itse tuottaa ja myy konsernin sisäisesti, on käyttötarkoitukseltaan sidottua tuotantoa, eikä siten ole vapaassa vaihdannassa.
b) Sähkön vähittäismyynti Suomessa.
Vähittäismarkkinan asiakkaat (yksityis- ja yrityskäyttäjät) ostavat sähkön sähkönmyyntiyhtiöltä. Sähkön vähittäismyyntimarkkinoilla Suomessa toimii noin sata sähkönmyyjää. Ilmoittajan mukaan vähittäismyynnin maantieteelliset markkinat ovat Suomen laajuiset.
c) Sähkönsiirto ja -jakelu alueellisilla markkinoilla.
Ilmoittajan mukaan sähkönjakelu tarkoittaa sähkön toimittamista kansallisesta siirtoverkosta perille asiakkaalle paikallisen keskitason tai matalan jännitteen verkoston kautta. Sähkönsiirto toteutetaan eri toimijoiden omistamissa erillisissä verkoissa. Pohjoismaissa sähkönjakelua pidetään yleensä oikeudellisena monopolina, eikä paikallisten jakeluverkkojen välillä ole päällekkäisyyksiä. Operaattorilla on velvollisuus kytkeä asiakkaat verkkoon yhtäläisin ehdoin riippumatta siitä, keneltä ne ostavat sähkönsä. Ilmoittaja katsoo Euroopan komission päätöskäytännön mukaisesti, että jokainen siirto- ja jakeluverkko muodostaa erilliset relevantit maantieteelliset markkinat, mikä tarkoittaa, että osapuolten toimintojen välillä ei ole päällekkäisyyksiä.
d) Kaukolämmön tuotanto ja kaukolämmön siirto alueellisilla markkinoilla.
Ilmoittajan mukaan kaukolämpö käsittää höyryn ja kuuman veden tuotannon teollisuus- ja yksityisasiakkaille toimittajan tuotantolaitokseen yhdistetyn jakeluverkon kautta. Suomessa kaukolämpöä tuotetaan yleensä yhteistuotannolla (yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto) ja jaetaan paikallisen jakelijan omistamien erillisten verkkojen kautta. Kaukolämpöliiketoiminta on käytännössä paikallista monopolitoimintaa, jossa jokainen kaukolämpöverkko muodostaa omat erilliset relevantit maantieteelliset markkinat.
e) Sähkön finanssituotteiden pörssikauppa Nord Poolin finanssimarkkinoilla.
Nord Poolissa käydään fyysisen sähkön lisäksi kauppaa johdannaismarkkinoilla, minkä lisäksi markkinoiden toimijat tekevät kahdenvälisiä finanssisopimuksia. Ilmoittajan mukaan Nord Poolin johdannaismarkkinat kattavat futuurit, forwardit, optiot ja aluehintaerosopimukset käyttäen järjestelmähintaa viitehintana. Sähkön spot-hinnan vaihteluihin liittyvän riskin pienentämiseksi markkinoiden toimijat voivat suojata sähkönostonsa ja myyntinsä finanssituotteilla, jotka mahdollistavat kiinteähintaisten sopimusten tekemisen, vaikka sähkön toimitus tapahtuu Nord Pool pörssin kautta. Ilmoittaja katsoo, että sähkön finanssikauppa muodostaa osan fyysisen sähkön kaupan markkinoista tukkumyynnin tasolla, mutta on antanut tietoja näistä markkinoista erikseen, koska Euroopan komissio on käsitellyt sähkön finanssituotteiden pörssikaupan markkinoita erillisinä markkinoina. Maantieteellisten markkinoiden laajuuden osalta ilmoittaja viittaa Euroopan komission päätökseen Sydkraft/ Graninge[3], jossa komissio totesi markkinoiden olevan laajuudeltaan ainakin pohjoismaiset.
Markkinoiden koko ja osapuolten toiminta markkinoilla
a) Sähkön tuotanto ja tukkumyynti pohjoismaisilla markkinoilla. Kilpailuviraston pyynnöstä ilmoittaja on antanut markkinatietoja, joissa teollisuuden sidottua eli ns. kaptiivista tuotantoa ei ole laskettu kuuluvaksi samalle markkinalle. Ilmoittajan mukaan pohjoismaisten sähkön tuotantomarkkinoiden koko oli noin 393 TWh vuonna 2005 ja markkinan arvo noin 11,5 miljardia euroa. Fortumin markkinaosuus markkinoista volyymin perusteella laskettuna oli ilmoittajan mukaan noin [12–14] % ja E.ON Finlandin noin [0,1–0,4] %. Ilman teollisuuden kaptiivista sähköntuotantoa markkinoiden koko oli noin [350–370] TWh ja markkinoiden arvo noin [10,3–10,9] miljardia euroa. Fortumin markkinaosuus tuotannosta kaupallisella markkinalla volyymin perusteella laskettuna oli ilmoittajan mukaan noin [13–15] % ja E.ON Finlandin noin [0,1–0,4] %.
Ilmoittajan mukaan Suomessa sähkön tuotannon ja tukkumyynnin markkinoiden koko oli noin 84,9 TWh vuonna 2005 ja markkinan arvo noin 2,6 miljardia euroa. Fortumin markkinaosuus markkinoista volyymin perusteella laskettuna oli ilmoittajan mukaan noin [24–30] % ja E.ON Finlandin noin [0,6–1,7] %. Ilman teollisuuden kaptiivista sähköntuotantoa markkinoiden koko Suomessa oli noin [60-70] TWh ja markkinoiden arvo noin [1,8–2,1] miljardia euroa. Fortumin markkinaosuus tuotannosta kaupallisella markkinalla volyymin perusteella laskettuna oli ilmoittajan mukaan noin [32–40] % ja E.ON Finlandin noin [0,8–2,3] %. Tähän markkinaan on laskettu mukaan ns. mankala-periaatteella toimivien yhtiöiden tuotanto. Mankala-periaate tarkoittaa yhtiöjärjestystä, jossa kukin osakas on velvollinen maksamaan yhtiön toiminnasta aiheutuneet kustannukset, ja osakkeet antavat oikeuden yhtiön tuottamaan sähköön. Osakkeet eivät oikeuta osinkoon, vaan yhtiö toimii omakustannusperiaatteella. Esimerkiksi PVO:n tuotannosta suurin osa toimitetaan omakustannushintaan omistajayhtiöille, ja jos tätä tuotantoa ei laskettaisi kaupalliseen markkinaan mukaan, Fortumin markkinaosuudet olisivat selkeästi suuremmat.
b) Sähkön vähittäismyynti Suomessa. Ilmoittajan mukaan sähkön vähittäismyyntimarkkinoiden koko oli noin 32,0–46,5 TWh vuonna 2005 ja markkinan arvo noin 250-360 miljoonaa euroa. Ilmoittaja on laskenut markkinoiden arvon vähentämällä sähkön verottomasta keskihinnasta sähkön hankintahinnan ja kertonut tämän luvun arvioidulla vähittäismyynnin volyymilla. Fortumin markkinaosuus vähittäismyyntimarkkinalla volyymin perusteella laskettuna oli ilmoittajan mukaan noin [11–17] % ja E.ON Finlandin noin [3–6] %.
c) Sähkön siirto ja jakelu alueellisilla markkinoilla. Ilmoittaja on antanut markkinatiedot koko Suomen osalta. Vuonna 2005 sähkönsiirron volyymi 0,4 kV-jakeluverkossa oli ilmoittajan mukaan noin 33,5–34 TWh ja paikallisessa jakeluverkossa 46,5 TWh, joka vastaa arvoltaan ilmoittajan mukaan noin 1,1 miljardia euroa. Fortumin markkinaosuus sähkönsiirrosta 0,4 kV-jakeluverkossa volyymin perusteella laskettuna oli ilmoittajan mukaan noin [13–17] % ja E.ON Finlandin noin [4–6] %. Fortumin markkinaosuus sähkönsiirrosta paikallisessa jakeluverkossa volyymin perusteella laskettuna oli ilmoittajan mukaan noin [12–15] % ja E.ON Finlandin noin [5–7] %.
d) Kaukolämmön tuotanto ja kaukolämmön siirto alueellisilla markkinoilla. Ilmoittaja on antanut tietoja kaukolämmön tuotannosta ja jakelusta koko Suomen kaukolämpöverkkojen osalta. Ilmoittajan mukaan kaukolämpömarkkinoiden volyymi oli noin 29 TWh ja arvo noin 1,2 miljardia euroa vuonna 2005. Fortumin markkinaosuus kaukolämpömarkkinoista oli volyymin perusteella laskettuna ilmoittajan mukaan noin [0,5–2] % ja E.ON Finlandin noin [8–10] %.
e) Sähkön finanssituotteiden pörssikauppa Nord Poolin finanssimarkkinoilla. Finanssituotteiden osalta markkinoiden kokona ilmoittaja on käyttänyt Nord Poolin kautta käytävää finanssituotteiden kauppaa, joka sisältää sekä suoraan Nord Poolin kanssa käydyt kaupat sekä ne kahdenväliset OTC-sopimukset, jotka on selvitetty (”clearing”) Nord Poolissa. Ilmoittajan mukaan finanssituotteiden kaupan markkinoiden volyymi oli 2 156 TWh vuonna 2005. Fortumin markkinaosuus oli volyymin perusteella laskettuna ilmoittajan mukaan noin [5–10] % ja E.ON Finlandin noin [0,9–4] %.
f) Sähköverkkourakoinnin ja verkkojen huollon markkinat. Fortum ja E.ON Finland eivät toimi sähköverkkourakoinnin markkinoilla. E.ON Finland omistaa kuitenkin 27 % osuuden Suomen Energia-Urakointi Oy:stä, jolle E.ON Finlandin tämän alan toiminnot on siirretty. Yhtiö rakentaa ja huoltaa sähköverkkoja, valaistusjärjestelmiä ja liikennevaloja sekä tekee kojeisto- ja kiinteistöasennuksia. Ilmoittajan mukaan sähköverkkourakoinnin markkinoiden arvo oli noin 200 miljoonaa euroa vuonna 2005. Suomen Energia-Urakointi Oy:n markkinaosuus oli ilmoittajan mukaan noin [10–20] %.
Kilpailuvaikutusten alustava arviointi
Kilpailuviraston arvion mukaan Fortumilla on merkittävä asema sähkön tuotannossa ja tukkumyynnissä Suomessa. Kilpailuvirasto on eräissä aiemmissa päätöksissään katsonut, että Fortumilla on määräävä markkina-asema sähkön tukkumarkkinoilla Suomessa[4]. Useissa Kilpailuviraston saamissa lausunnoissa on todettu, että Fortumin markkina-asema on tosiasiallisesti Suomessa huomattavasti vahvempi, kuin mitä yllä esitetyt markkinaosuusluvut osoittavat. Fortum toimii useiden sähköyhtiöiden ns. tasevastaavana ja saa tietoonsa näiden yhtiöiden tuotannon volyymit. Lisäksi Fortumilla on asiakkaana useita suuria sähkönkäyttäjiä Suomessa. Näin ollen Fortumin tiedossa on huomattava osuus sekä Suomen sähköntuotannosta että -kulutuksesta.
Kilpailuviraston saamien tietojen mukaan Fortumin volyymi on merkittävä Nord Poolin kautta tehdyistä ostoista ja myynneistä Suomen alueella. Kilpailuvirastolle on esitetty, että Fortumilla on erityisen suuri merkitys Nord Poolissa Suomen hinta-alueen hinnan muodostuksessa myös siksi, että sillä on hallussaan merkittävä osa siitä tuotantokapasiteetista, jolla tuotettu sähkö voi päätyä tukkusähkömarkkinoille. Koska Nord Poolin kautta muodostuvaa Suomen aluehintaa käytetään hintareferenssinä pääasiassa kaikessa sähkön tukkumyynnissä Suomessa, saattaa Fortumilla näin ollen olla merkittävä vaikutus sähkön tukkuhintatason muodostumiseen.
Järjestelyssä sähkön tukkumyyjien lukumäärä Suomessa vähenisi toimijalla, jonka taustalla on merkittävä energiakonserni E.ON AG. E.ON Finlandin poistuminen markkinoilta vähentäisi sitä Nord Poolin kautta ostettavaa ja myytävää volyymiä, mikä ei ole tällä hetkellä Fortumin hallussa. Lisäksi Kilpailuviraston saamissa lausunnoissa on tuotu esille, että E.ON Finland saattaisi olla yksi mahdollinen merkittävä uusiin voimalaitoksiin investoija. Näin ollen tällainen toimija saattaa muodostaa kokoaan suurempaa kilpailupainetta markkinoille ja toimijan poistumisella voi olla huomattava merkitys kilpailutilanteelle.
Johtopäätös
Kilpailuviraston näkemyksen mukaan edellä kuvatuista markkinoista on tehtävä tarkempi selvitys. Ottaen huomioon Fortumin merkittävän aseman ainakin sähkön tuotannossa ja tukkumyynnissä Suomessa sekä osapuolten liiketoimintojen päällekkäisyydet ja Kilpailuviraston yritysjärjestelyn johdosta markkinaosapuolilta saamat lausunnot, Kilpailuvirasto katsoo, että asiassa on edellä esitetyn perusteella aiheellista tutkia keskittymän kilpailuvaikutuksia yksityiskohtaisesti jatkokäsittelyssä.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto ryhtyy asiassa jatkoselvitykseen, jossa tutkitaan, johtaako käsiteltävänä oleva yrityskauppa kilpailunrajoituslain 11 d §:ssä tarkoitettuun sellaisen määräävän markkina-aseman syntymiseen tai vahvistumiseen, joka merkittävästi estäisi kilpailua Suomen markkinoilla.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (303/98), (318/04) 11, 11 a, 11 b ja 11 e §.
Muutoksenhaku
Kilpailunrajoituslain 21 §:n perusteella tähän Kilpailuviraston päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
[1] Hakasulkeisiin merkityissä kohdissa tieto/tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.
[2] Esimerkiksi IVO93-sopimusjärjestelmää koskeva Kilpailuviraston päätös 29.4.1999, dnro 694/61/98.
[3] Asia No COMP/M.3268 – Sydkraft / Graninge.
[4] IVO93-sopimusjärjestelmää koskeva Kilpailuviraston päätös 29.4.1999, dnro 694/61/98.