Asian vireilletulo
Hankkija-Maatalous Oy (”Hankkija”) on ilmoittanut 5.2.2007 Kilpailuvirastolle kilpailunrajoituslain 3 a luvun yrityskauppavalvontaa koskevien säännösten mukaisesti järjestelyn, jossa se hankkii Lännen Tehtaat Oyj:ltä (”Lännen Tehtaat”) sen maatalousliiketoiminnan.
Kilpailuvirasto on päätöksellään 5.3.2005 siirtänyt asian kilpailunrajoituslain 11 e §:n mukaiseen jatkokäsittelyyn.
Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta
Hankkija on Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (”SOK”) 81-prosentti-sesti omistama tytäryhtiö, joka harjoittaa maatalous-, kone-, rauta- ja puutarhakauppaa. SOK ja sen tytäryhtiöt muodostavat SOK-yhtymän. SOK-yhtymän toimialat ovat päivittäis- ja erikoistavarakauppa, liikennemyymälät, polttonestekauppa, hotelli- ja ravintolatoiminta, autokauppa sekä maatalous- ja rautakauppa. Kemira GrowHow Oyj (”Kemira GrowHow”) omistaa Hankkijasta loput 19 %.[1] S-ryhmässä maatalous-, kone-, rauta- ja puutarhakauppaa harjoittaa Agrimarket-ketju. Agrimarket-ketjun muodostavat Hankkija, Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa, Suur-Seudun Osuuskauppa SSO ja Kymenlaakson Agrimarket Oy.
Lännen Tehtaat on elintarviketeollisuusyhtiö, jonka liiketoimintaryhmiä ovat elintarvikeryhmä ja maatalousryhmä. Kaupan kohteena olevaan maatalousliiketoimintaan kuului ilmoitushetkellä rehuliiketoimintaa harjoittava Suomen Rehu Oy (”Suomen Rehu”) tytäryhtiöineen sekä viljakauppaa harjoittavan Avena Nordic Grain Oy (”Avena”) tytäryhtiöineen. Lännen Tehtaat ja Hankkija ovat 28.5.2007 tiedottaneet, että Avena ei ole osa yrityskaupan kohdetta. Ostaja ja myyjä ovat 30.5.2007 toimittaneet virastolle tiedoksi pöytäkirjaotteet kummankin yrityksen hallituksen kokouksesta, jossa on tehty päätös siitä, että Avenan osakkeet eivät kuulu kaupan kohteeseen.
Suomen Rehu -konserniin kuuluvat emoyhtiö Suomen Rehun lisäksi Lännen Rehu Oy (”Lännen Rehu”) ja Hiven Oy Suomessa, Rehu Eesti Oü Virossa ja SIA Baltic Feed Latviassa sekä kasviöljyjä ja valkuaisrehuja valmistava Mildola Oy[2]. Suomen Rehu omistaa tasaosuuksin yhdessä Kemira GrowHow’n ja Hankkijan kanssa logistiikkayritys Movere Oy:n[3]. Lisäksi Suomen Rehu ja Kemira GrowHow omistavat puoliksi maatilatalouden internet-sivusto Farmit Website Oy:n.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Yritysjärjestely
Yritysjärjestelyssä Hankkija hankkii Lännen Tehtailta 51 % Suomen Rehun osakekannasta. Virastolle toimitetussa osakassopimuksessa on myyntioptio, jonka mukaan Lännen Tehtaat voi vaatia Hankkijaa ostamaan sille jäävät Suomen Rehun osakkeet ja Hankkija on tällöin velvollinen ostamaan ne. Vastaavasti osakassopimuksessa on osto-optio, jonka mukaan Hankkija voi vaatia Lännen Tehtaita myymään sille jäävät osakkeet aikana, joka alkaa 14 kuukauden kuluttua yrityskaupan toteuttamisesta, ja Lännen Tehtaat on tällöin velvollinen myymään sillä olevat osakkeet.
SOK-yhtymän maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2005 oli noin 6,6 miljardia euroa, josta noin [ ][4] miljardia euroa kertyi Suomesta. Maatalousliiketoiminnan maailmanlaajuinen liikevaihto ilman Avenaa oli vuonna 2005 noin 185,1 miljoonaa euroa, josta noin [ ] miljoonaa euroa kertyi Suomesta. Koska kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät, järjestely kuuluu yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.
Relevantit markkinat
Ilmoittajan mukaan yrityskaupan kannalta relevantit hyödykemarkkinat ovat viljan (kaura, ohra, ruis ja vehnä) tukkukauppa, rehun valmistus ja rehun jälleenmyynti. Osapuolet ovat jatkokäsittelyn aikana ilmoittaneet, että Avena jää kaupan ulkopuolelle. Muutoksen jälkeen osapuolilla ei ole päällekkäistä toimintaa viljakaupan markkinoilla. Hankkija toimii viljan hankinta- ja tukkukaupassa sekä rehun ja muiden maatalouskaupan tuotteiden jälleenmyynnissä. Suomen Rehu toimii puolestaan rehun valmistuksessa, jossa viljaa käytetään rehuraaka-aineena. Yrityskaupalla on siten vertikaalisia vaikutuksia.
Viljakauppa
Ilmoittajan mukaan viljan tukkukaupassa tarjonnan muodostavat pääosin viljaa myyvät tukkuliikkeet. Lisäksi viljelijät myyvät viljaa suoraan teollisuudelle ja harjoittavat sopimusviljelyä. Kysynnän muodostavat myllyteollisuus, rehuteollisuus, mallastamot sekä viina- ja tärkkelysteollisuus. Ilmoittajan näkemyksen mukaan viljan tukkukaupan markkinat ovat EU:n laajuiset.
Kilpailuviraston arvion mukaan markkinat saattavat olla ilmoittajan näkemystä kapeammat. Viraston arvion mukaan viljamarkkinoita arvioitaessa tulee tarkastella yhtäältä viljelijöiden mahdollisuutta löytää viljalleen ostajia eli viljan hankintamarkkinoita ja toisaalta viljaa käyttävän teollisuuden mahdollisuutta hankkia tarvitsemaansa viljaa eli tukkumarkkinoita. On viitteitä siitä, että sekä viljan hankinnan että tukkukaupan markkinat saattavat jakautua edelleen viljalajikohtaisesti ja/tai käyttötarkoituksen mukaan. Teollisuuden tekemät suorat viljanostot saattavat olla jossain määrin maataloustukkuja korvaava hankintakanava, mutta viraston selvitysten mukaan teollisuus ei välttämättä pysty lisäämään suorien hankintojen määrää merkittävästi, eikä varsinkaan korvaamaan maataloustukkuja kokonaisuudessaan.
Kilpailuviraston arvion mukaan viljan maantieteelliset markkinat eivät välttämättä ole kansallisia markkinoita laajemmat. Ilmoittajan esittämät hintatiedot ja rahtikustannukset viittaavat siihen, että markkinat saattavat olla kansalliset ainakin tiettyjen viljalajien osalta. Viljan tuonti on mahdollista, mutta käytännössä rahtikustannukset ja muut logistiset kustannukset tekevät tuonnin pääsääntöisesti kotimaista tuotantoa kalliimmaksi. Markkinaosapuolet ovat lähes poikkeuksetta lausunnoissaan katsoneet, että viljakaupan markkinat ovat kansalliset tai jopa alueelliset.
Viljamarkkinoiden relevanttien tuotemarkkinoiden ja maantieteellisten markkinoiden täsmällisempi määritteleminen ei kuitenkaan ole Kilpailuviraston arvion mukaan tarpeen nyt käsillä olevan tapauksen kilpailuvaikutusten arvioimiseksi.
Rehun valmistus ja jälleenmyynti
Kilpailuvirasto on aikaisemmin käsitellyt rehumarkkinoita muun muassa Lännen Tehtaat Oyj/Avena Oy -päätöksessä[5], Itikka Osuuskunta, Lihakunta, Atria Oy/A-rehu Oy -päätöksessä[6] sekä Ravintoraisio Oy, Lännen Tehtaat Oyj/ZAO Skandinavskij Korm -päätöksessä[7]. Lännen Tehtaat/Avena -päätöksessä Kilpailuvirasto tarkasteli kotoisia rehuja ja ostorehuja toisistaan erillisinä hyödykemarkkinoina. Samassa päätöksessä virasto katsoi, että rehut tulee jakaa eläinryhmittäin ainakin täysrehuihin, tiivisteisiin ja puolitiivisteisiin. Kivennäisrehuja, lisäainevalmisteita ja terveysrehuja sekä komponentteja tulee kyseisen päätöksen mukaan tarkastella erikseen omina hyödykemarkkinoinaan. Samassa päätöksessä virasto katsoi, että teollisten rehujen markkinat ovat Suomen laajuiset.
Ilmoittaja viittaa Kilpailuviraston päätöskäytäntöön rehujen markkinamäärittelyn osalta. Ilmoittaja toteaa lisäksi, että teollisten rehujen käyttö on ainakin osittain korvattavissa komponenttien käytöllä ja kotoisesti tuotetuilla rehuilla. Komponenttien maantieteelliset markkinat ovat ilmoittajan mukaan kansainväliset.
Markkinoiden koko ja osapuolten toiminta markkinoilla
Viljakauppa
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomessa on peltoalaa noin 2,2 miljoonaa hehtaaria, joilla harjoitetaan kasvintuotantoa. Tästä noin puolet on viljoja, neljännes nurmea, ja loput peltoalasta muita viljelykasveja sekä kesantoa. Ohra on pääviljamme, ja sen keskimääräinen ala on 550 000 hehtaaria. Kauraa viljellään 325 000 hehtaarilla. Vehnän ala on viime vuosina kasvanut noin 200 000 hehtaariin ja rukiin ala on pysynyt vajaassa 30 000 hehtaarissa.[8]
Viljojen kokonaissato on keskimäärin noin 3,5 miljoonaa tonnia. Vuonna 2005 ohraa tuotettiin noin 2,1 miljoonaa tonnia, kauraa noin 1,1 miljoonaa tonnia, vehnää noin 800 000 tonnia ja ruista noin 32 000 tonnia.[9] Vuosittaisesta viljasadosta keskimäärin noin 2 miljoonaa tonnia käytetään eläinten rehuksi. Tästä noin 1,4 miljoonaa tonnia käytetään rehuksi suoraan tiloilla ja loput toimitetaan rehuteollisuuden raaka-aineeksi. Elintarviketeollisuus käyttää viljaa noin 440 000 tonnia.[10]
Ilmoittajan mukaan Agrimarket-ketjun markkinaosuus viljan hankinnassa viljelijöiltä oli noin [25-35] % kaikesta viljasta vuonna 2006[11] ja sen markkinaosuus vaihteli viljalajikohtaisesti 25 prosentista 34 prosenttiin.[12] Ilmoittajan arvion mukaan K-maatalouden osuus oli noin [15-25] % ja Avenan osuus noin [5-10] %.[13] Ilmoittajan mukaan Agrimarket-ketjun markkinaosuus kotimaisen viljan myynnissä teollisuuteen ja tiloille oli noin [20-35] % vuonna 2006,[14] ja sen markkinaosuus vaihteli viljalajikohtaisesti 19 prosentista 32 prosenttiin.[15] Tältä osin on huomattava, että ilmoittaja on laskenut kokonaismarkkinaan mukaan ainakin tilojen välisen kaupan sekä teollisuuden suorat ostot viljelijöiltä. Näin ollen ilmoittajan antamat markkinaosuusluvut eivät täysin kuvasta Agrimarket-ketjun kokoa. Viraston markkinaosapuolilta keräämien tietojen perusteella laskemien markkinaosuuslukujen valossa Agrimarket-ketju on ilmoitettuja lukuja jonkin verran merkittävämpi markkinatoimija. Ilmoittajan arvion mukaan K-maatalouden osuus kotimaisen viljan myynnissä teollisuuteen ja tiloille oli noin [10-25] % ja Avenan osuus noin [3-10] %.[16] [17]
Ilmoittajan mukaan kotimaista viljaa myytiin rehukäyttöön [1 000 000-1 500 000] tonnia vuonna 2006. Ilmoittajan arvion mukaan Agrimarket-ketjun osuus kaikesta rehukäyttöön myydystä viljasta oli noin [25-35] %, K-maatalouden osuus oli noin [10-25] % ja Avenan osuus noin [0-5] %.[18] Tältä osin on jälleen huomattava, että ilmoittaja on laskenut kokonaismarkkinaan mukaan maatilojen välisen kaupan, jonka osuus on ilmoittajan mukaan noin [25-35] % kokonaisrehuviljakaupasta. Tämän vuoksi ilmoittajan luvut eivät täysin kuvasta Hankkijan merkitystä markkinoilla. Myös muiden markkinatoimijoiden osuudet rehuviljakaupasta ovat suuremmat, kun arvioidaan vain teollisuuteen tapahtuvia myyntejä. Ilmoittajan virastolle toimittamasta taulukosta on lisäksi poistettu Avenan ja Suomen Rehun välinen konsernin sisäinen viljakauppa, jonka volyymit on laskettu ns. kaptiiviseksi myynniksi. Näin ollen keskittymän ulkopuolelle jäävän Avenan voidaan katsoa olevan ilmoitettua markkinaosuuttaan selvästi suurempi toimija rehuviljan myynnissä teollisuuteen.
Rehun valmistus ja jälleenmyynti
Ilmoittajan mukaan Suomessa valmistettiin vuonna 2005 rehuseoksia noin 1486 miljoonaa kiloa, josta 1360 miljoonaa kiloa oli jälleenmyyjien myynnissä. Jälleenmyynnin arvo vuonna 2005 oli ilmoittajan mukaan noin 365 miljoonaa euroa. Viljelijöille myytiin lisäksi noin 300 miljoonaa kiloa tuontikomponentteja (kasviöljyteollisuuden sivutuotteita) ja kotimaisia rehukomponentteja (panimoteollisuuden sivutuotteita, tuoreleikettä, meijeriteollisuuden sivutuotteita ja perunarehua).
Suomen Rehu -konsernin markkinaosuus teollisen rehun valmistuksen markkinoilla Suomessa on ilmoittajan mukaan noin [38-48] %. Toinen suuri teollisen rehun valmistaja Suomessa Suomen Rehu -konsernin lisäksi on Rehuraisio Oy (”Rehuraisio”), jonka markkinaosuus on ilmoittajan mukaan vuonna 2005 ollut noin [35-40] %. Muita valmistajia ovat Kinnusen Mylly Oy (”Kinnusen Mylly”), Oy Feedex Ab (”Feedex”), Feedmix Oy (A-Rehu Oy) ja RehuX Oy (”RehuX”) pienempinä toimijoina.
Suomen Rehu -konsernin markkinaosuudet eläinlajikohtaisesti jaotelluissa rehuissa vuonna 2005 olivat ilmoittajan mukaan seuraavat:
| Suomen Rehu -konsernin markkinaosuus (%) | |
| Naudanrehut | [40-50] |
| Sianrehut | [45-55] |
| Siipikarjanrehut | [45-55] |
| Turkiseläinrehut | [40-50] |
| Hevosrehut | [90-100] |
| Poronrehut | [55-65] |
| Koiranrehut (kuivat) | [90-100] |
| Kivennäisrehut naudoille | [40-50] |
| Rehun lisäaineet | [65-75] |
Ilmoittajan mukaan muutamilla alan yrityksillä on jonkin verran rahtivalmistusta ja raaka-ainekauppaa. Hankkija ei ilmoittajan mukaan valmista itse rehuja, mutta se valmistuttaa private label -rehuina RehuXilla Agri-nimistä sikarehua ja Lännen Rehulla Suvi-nimistä lypsykarjanrehua. Lännen Rehu valmistaa puolestaan private label -rehuina Kesko Oyj:lle Mestarin-naudanrehuja ja meijereille Maitotilan-rehuja. Lisäksi se valmistaa Rehuraisiolle Melli-kivennäissarjaa ja Biofarm Oy:lle Black Horse -hevostäysrehua. Lännen Rehu harjoittaa myös leike- ja melassikauppaa sekä valkuaiskomponenttikauppaa muille rehutehtaille rehuraaka-aineeksi.
Ilmoittajan mukaan rehun valmistajat käyvät kauppaa suoraan loppuasiakkaan kanssa, ja rehun jälleenmyyjillä on prosessissa pitkälti laskuttajan rooli. Osa rehuista myydään myös suoraan tehtailta tiloille. Hankkijan markkinaosuus rehun jälleenmyynnissä on ilmoittajan mukaan noin [30-45] %. Hankkijan ohella merkittäviä rehun jälleenmyyjiä ovat ilmoittajan mukaan K-Maatalous ([30-40] %), Yrittäjien Maatalous Oy ([5-10] %), Feedex ([1-5] %), Suomen Maataloustukku Oy ([1-5] %), A-Rehu Oy ([1-5] %), Lounaisfarmi Oy ([1-5] %) ja meijerit ([1-5] %).
Yrityskaupan kilpailuvaikutusten arviointi
Yrityskaupan osapuolilla ei ole merkittäviä päällekkäisyyksiä liiketoiminnoissaan. Järjestelyssä yhdistyy kuitenkin rehuviljan hankintamarkkinoilla ja rehujen sekä muiden maatalouskaupan tuotteiden jälleenmyynnissä toimiva Hankkija ja teollisen rehun valmistuksen markkinoilla toimiva Suomen Rehu -konserni. Vertikaalisessa yrityskaupassa keskittymälle saattaa syntyä tai vahvistua määräävä markkina-asema, jos se esimerkiksi saa haltuunsa tärkeitä hankintalähteitä tai jakelukanavia, joista myös kilpailijat ovat riippuvaisia.
Vilja on keskeinen rehun raaka-aine. Ilmoittajan toimittamien tietojen mukaan täysrehujen raaka-aineista viljan osuus vaihtelee noin 40 prosentista noin 77 prosenttiin volyymista ja noin 34 prosentista noin 63 prosenttiin raaka-ainekustannuksista. Suomen Rehulla on vahva asema usealla eläinkohtaisen jaottelun mukaisella rehumarkkinalla. Keskittymään kuuluva Hankkija puolestaan on vahva toimija viljan hankintamarkkinalla ja logistiikassa, mikä saattaa muodostaa keskittymälle kilpailuetua. Vertikaalisessa yrityskaupassa saattaa syntyä kilpailuongelmia, mikäli keskittymä pystyy syrjimään kilpailevaa teollisuutta raaka-ainetoimituksissa ja vahvistamaan näin omaa kilpailuasemaansa valmistuksessa. Nyt käsillä olevassa yrityskaupassa Suomen Rehun kilpailijoille jää vaihtoehtoisiksi hankintalähteiksi muun muassa Kesko, Avena ja Yrittäjien Maatalous sekä jossain määrin myös suorat hankinnat viljelijöiltä. Avena jää Lännen Tehtaiden omistukseen. Kaksivaiheisesti toteutettavan yrityskaupan takia Lännen Tehtaille jää 49 % Suomen Rehun osakkeista. [ ], eikä se näin ollen ole esteenä Avenan ja keskittymän väliselle kilpailulle. Kilpailuvirastolle on lisäksi ilmoitettu, että Avena toimii jatkossa normaalein markkinaperusteisin hinnoin ja ehdoin viljakaupassa keskittymän kanssa. Suurin osa Kilpailuviraston kuulemista rehumarkkinoiden toimijoista oli myös sitä mieltä, että yrityskaupassa ei synny kilpailuongelmia Avenan jäädessä keskittymän ulkopuolelle.
Keskittymällä on erittäin vahva asema kivennäisrehujen valmistuksessa. Omien kivennäisrehujensa lisäksi keskittymään kuuluvalla Lännen Rehulla on kivennäisten sopimusvalmistusta. Teoriassa keskittymä pystyisi sopimusvalmistusta rajoittamalla vahvistamaan omaa asemaansa markkinoilla, mikäli kilpailijat olisivat riippuvaisia sopimusvalmistuksesta. Kilpailuviraston selvityksissä ei kuitenkaan ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella tätä voitaisiin pitää todennäköisenä.
Maataloustukut ovat perinteisesti olleet keskeisessä asemassa rehun jälleenmyyjinä. Hankkija myi vuonna 2005 ilmoituksensa mukaan Rehuraision rehujen kokonaisvalmistuksesta noin [35-40] %, Kinnusen Myllyn valmistuksesta noin [35-40] % ja RehuXin valmistuksesta noin [35-40] %. Viraston saaman selvityksen mukaan on todennäköistä, että Hankkija keskittyy jatkossa Suomen Rehun rehujen myyntiin. Markkinoilla on kuitenkin vaihtoehtoisia maatalouskaupan toimijoita, minkä lisäksi rehujen vähittäismyynti on jossain määrin mahdollista meijereiden kautta sekä rehutehtaan suoralaskutuksella.
Edellä esitetyillä perusteilla keskittymä ei saavuta sellaista asemaa, jossa keskittymän kilpailijat olisivat riippuvaisia sen viljatoimituksista tai pääsystä sen jakelukanavaan.
Johtopäätös
Kilpailuviraston arvion mukaan asian ratkaisun kannalta ei ole tarpeellista määritellä relevantteja tuotemarkkinoita ja maantieteellisiä markkinoita täsmällisesti, koska yrityskauppa ei aiheuta merkittäviä kilpailuongelmia Suomessa. Kilpailuviraston selvitysten perusteella ei voida tehdä sellaisia johtopäätöksiä, että yrityskaupalla olisi laissa edellytetyllä tavalla kilpailun kannalta haitallisia vaikutuksia.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan, jossa Hankkija-Maatalous Oy hankkii Lännen Tehtaat Oyj:n maatalousliiketoiminnan, johon ei kuulu Avena Nordic Grain Oy. Kilpailuviraston arvion mukaan yrityskauppa ei kilpailunrajoituslain 11 d §:n mukaisella tavalla synnytä tai vahvista sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyy Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (303/1998, 318/2004) 11, 11 a, 11 b, 11 d §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
[1] Yara International ASA on 24.5.2007 ilmoittanut hankkineensa Suomen valtiolta 30,05 % Kemira GrowHow’n osakkeista ja äänivallasta ja tekevänsä julkisen ostotarjouksen loppujen osakkeiden hankkimiseksi. Ks. http://cws.huginonline.com/Y/134793/PR/200705/1128738_5.html
[2] Mildola Oy:n osakkeet jäävät Lännen Tehtaiden omistukseen, eivätkä siten ole osa yrityskauppaa.
[3] Yrityskauppajärjestely ei ilmoittajan mukaan muuta jäljelle jäävien osakkaiden määräysvaltasuhteita Movere Oy:ssä.
[4] Hakasulkeisiin merkityissä kohdissa tieto/tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.
[5] Kilpailuviraston päätös 4.10.2002, Dnro 389/81/02.
[6] Kilpailuviraston päätös 12.8.2004, Dnro 624/81/04.
[7] Kilpailuviraston päätös 15.6.2005, Dnro 749/81/04.
[8] http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/maataloustuotanto/kasvituotanto.html,
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/maataloustuotanto/kasvituotanto/viljakasvit.html
[9] Tike: Maatilatilastollinen vuosikirja 2005: Tärkeimpien viljelykasvien sato 1990-2005.
[10] http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/maataloustuotanto/kasvituotanto.html,
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/maataloustuotanto/kasvituotanto/viljakasvit.html
[11] Ilmoittajan 15.5.2007 otsikolla ”Viljan ostot Suomessa” toimittamat markkinaosuusluvut, jossa kaikki viljalajit on laskettu yhteen ja maatilojen välinen kauppa on laskettu mukaan kokonaismarkkinaan.
[12] Ilmoittajan 9.5.2007 otsikolla ”Karkeat arviot kotimaisen viljan kaupan volyymeista ja osuuksista, kalenterivuosi 2006 / Taulukko 1: Viljan ostot Suomessa” toimittamat markkinaosuusluvut, joissa on mukana maatilojen välinen kauppa ja teollisuuden ostot tiloilta.
[13] Ilmoittajan 15.5.2007 otsikolla ”Viljan ostot Suomessa” toimittamat markkinaosuusluvut, jossa kaikki viljalajit on laskettu yhteen ja maatilojen välinen kauppa on laskettu mukaan kokonaismarkkinaan.
[14] Ilmoittajan 15.5.2007 otsikolla ”Kotimaisen viljan myynti Suomessa” toimittamat markkinaosuusluvut, jossa kaikki viljalajit on laskettu yhteen ja maatilojen välinen kauppa on laskettu mukaan kokonaismarkkinaan.
[15] Ilmoittajan 9.5.2007 otsikolla ”Karkeat arviot kotimaisen viljan kaupan volyymeista ja osuuksista, kalenterivuosi 2006 / Taulukko 2: Kotimaisen viljan myynti Suomessa teollisuuteen ja tiloille” toimittamat markkinaosuusluvut, joissa mukana maatilojen välinen kauppa ja teollisuuden ostot tiloilta. Ilmoittaja ei ole laskenut viljantuontia kyseiseen markkinaan.
[16] Ilmoittajan 15.5.2007 otsikolla ”Kotimaisen viljan myynti Suomessa” toimittamat markkinaosuusluvut, jossa kaikki viljalajit on laskettu yhteen ja maatilojen välinen kauppa on laskettu mukaan kokonaismarkkinaan.
[17] Lännen Tehtaat Oyj:n vuosikertomuksessa 2006 todetaan, että Avenan markkinaosuus Suomessa myydystä viljasta on neljännes ja että se hoitaa yli puolet Suomen viljan tuonnista ja viennistä.
[18] Ilmoittajan 24.5.2007 virastolle otsikolla ”Karkeat arviot kotimaisen rehuviljan kaupan volyymeista ja osuuksista, kalenterivuosi 2006 / Taulukko 2: Kotimaisen viljan myynti Suomessa teollisuuteen ja tiloille” toimittamat markkinaosuusluvut.